PIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER

Transkriptio

1 1 PIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER 1.Mikä seuraavista tapahtumista voidaan todeta EKG-käyrästä?/Vilken av följande händelser kan man läsa ur en EKGkurva? (A) SA solmukkeen depolarisaatio / depolariseringen av SA-knutan (B) AV solmukkeen depolarisaatio / depolariseringen av AV-knutan (C) Hisin kimpun depolarisaatio / depolariseringen av His bunten (D) Bachmannin kimpun depolarisaatio / depolariseringen av Bachman bunten (E) Eteissydänlihassolujen depolarisaatio / depolariseringen av förmaksmuskelcellerna 2. Sydämessä / I hjärtat (A) pacemaker-aktiviteetti on rajoittunut SA-solmukkeeseen / är pacemaker aktiviteten restrikterad till SA-knutan (B) tahdistajana toimii aktiopotentiaalifrekvenssiltään hitain johtoratajärjestelmän osa / fungerar den delen av retledningssystemet med den lägsta aktionspotentialfrekvens som taktgivaren (C) on primaarisia, sekundaarisia ja tertiäärisiä tahdistajia / finns primära, sekundära och tertiära taktgivare (D) tärkein pacemaker-solun kalvovirta on voimakas I Na / den viktigaste membranströmmen i pacemaker-cellerna är den starka I Na 3. Sydänlihaksen esivenytyksen (preload) lisääminen / En ökning av hjärtmuskelns preload (A) vähentää kammioiden loppudiastolista painetta / minskar på kamrarnas slutdiastoliska tryck (B) alentaa sydänlihaksen tuottamaa maksimijännitystä (peak tension) / miskar på maximaltensionen (peak tension) som hjärtmuskeln producerar (C) alentaa sydänlihassolujen lyhenemisnopeutta / minskar på hjärtmuskelcellernas förkortningshastighet (D) lisää kammion seinämän jännitystä / ökar på spänningen i ventrikelväggen 4. Verenvirtaus kammioihin diastolen aikana voi aiheuttaa / Blodflödet in i kamrarna under diastole kan förorsaka (A) ensimmäisen sydänäänen (S1) / den första hjärttonen (S1) (B) toisen sydänäänen (S2) / den andra hjärttonen (S2) (C) kolmannen sydänäänen (S3) / den tredja hjärttonen (S3) (D) ns. ejektioklikin / den sk. ejektionsklicken (E) ejektionaikaisen sivuäänen / biljud under ejektionsfasen 5. Aikaväli kaulavaltimopulssin nousevasta osasta dikroottiseen pykälään kuvaa / Tidsperioden mellan den stigande delen av karotidartärens pulskurva och den dikrotiska notchen beskriver (A) eteisdiastolea / förmaksdiastole (B) ejektiota kammioista / ejektion från ventriklerna (C) hidastunutta kammiontäyttövaihetta (reduced) / fasen med nedsatt (reduced) kammarfyllning (D) nopeaa kammiontäyttövaihetta (rapid) / fasen med snabb (rapid) kammarfyllning (E) ventrikulaarista isovolyymista relaksaatiota / isovolumetrisk relaxation av ventriklerna 6. Pulmonaaliläpät sulkeutuvat yleensä aorttaläppien jälkeen koska / Pulmonalklaffarna stängs oftast efter aortaklaffarna i och med att (A) keuhkovaltimon läpimitta on pienempi kuin aortan / lungartärens genomskärning är mindre än aortans (B) oikean kammion supistus alkaa myöhemmin kuin vasemman kammion / kontraktionen av höger kammare startar senare än kontraktionen av den vänstra (C) ejektionopeus oikeasta kammiosta on pienempi kuin vasemmasta / ejektionshastigheten från den högra kammaren är lägre än ejektionshastigheten från den vänstra (D) keuhkovaltimon diastolinen paine on pienempi kuin aortan / det diastoliska trycket i lungartären är lägre än trycket i aortan (E) pulmonaaliläpän taskut ovat jäykempiä ja sulkeutuvat huonommin kuin aorttaläpän / pulmonalklaffens fickor är styvare och stängs sämre än vad är fallet med aortaklaffen

2 2 7. Yhdistä seuraavat sydämen toimintaan liittyvät tapahtumat (T1-T4) oikeaan toimintasyklin (A-E) vaiheeseen / Para ihop följande hjärtfunktion (T1-T4) relaterade händelser med rätt fas av aktivitetscykeln (A-E) T 1: Toinen sydänääni (S2) / andra hjärttonen (S2) T 2: Maksimaalisen kammiotilavuuden saavuttaminen / uppnå maximal kammarvolym T 3: Eteis-kammioläppien (AV-läppien) sulkeutuminen / stängning av atrioventrikulärklaffarna (AV-klaffarna) T 4: Aorttaläpän aukeaminen / öppnandet av aortaklaffen Toimintasyklin vaihe: / Fas i aktivitetscykeln (A) Eteissupistus / förmakskontraktion (B) Isovolyyminen supistus / isovolumetrisk kontraktion (C) Nopea ejektio (rapid ejection) kammioista / snabb ejektion från kamrarna (rapid ejection) (D) Hidas ejektio (reduced ejection) kammioista / långsam ejektion från kamrarna ( reduced ejektion) (E) Isovolyyminen relaksaatio / isovolumetisk relaxation 8. Yhdistä seuraavaan kahteen sydämen toimintaa kuvaavaan tilaan parhaimmin sopiva kardiovaskulaarinen vaste. / Para ihop nedannämnda två till hjärtats funktion relaterade tillstånd med det kardiovaskuläramotstånd som bäst passar in i bilden Tila 1 / tillstånd 1: Kudosvaurio myokardiumissa / vävnadsskada i myokardium Tila 2 / tillstånd 2: Kohonnut syke (takykardia) / förhöjd pulsnivå (takykardi) Vaste / motstånd: (A) Sydämen loppudiastolinen paine (VEDP) kohoaa / hjärtats slutdiastoliska tryck (VEDP) stiger (B) Aortan loppudiastolinen paine kohoaa / Aortans slutdiastoliska tryck stiger (C) Vasteet (A) ja (B) yhdessä / (A) och (B) tillsammans (D) Ei kumpikaan vasteista (A) ja (B) / ingendera av (A) och (B)

3 3 PIKATESTI/VASTAUKSET TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER 1.Mikä seuraavista tapahtumista voidaan todeta EKG-käyrästä? (E) Eteissydänlihassolujen depolarisaatio Näkyy P-aaltona standardi-ekgssä. Muita tapahtumia ei voida nähdä, sillä kudosmassa kyseisissä rakenteissa on liian pieni tuottaakseen ihon pinnalta havaittavia jännitemuutoksia. 2. Sydämessä (C) on primaarisia, sekundaarisia ja tertiäärisiä tahdistajia Sydämen primaarinen tahdistaja on SA-solmuke. Pacemaker aktiviteettia on myös AV-solmukkeessa (sekundaarinen tahdistaja) ja Purkinjen säikeissä (tertiäärinen tahdistaja). 3. Sydänlihaksen esivenytyksen (preload) lisääminen (D) lisää kammion seinämän jännitystä Loppudiastolisen paineen ja tilavuuden kohoaminen = preload. Kohonnut preload johtaa voimakkaampaan kammion supistumiseen, joka taas johtaa iskutilavuuden nousuun (Starlingin laki). Kohonnut preload nostaa myös lihassolun lyhenemisnopeutta. 4. Verenvirtaus kammioihin diastolen aikana voi aiheuttaa (C) kolmannen sydänäänen (S3) S3 on nopeasta kammion täyttymisestä aiheutuva virtausääni S1 ja S2 ovat systolisia sydänääniä ja ejektioäänet syntyvät veren virratessa pois kammioista. 5. Aikaväli kaulavaltimopulssin nousevasta osasta dikroottiseen pykälään kuvaa (B) ejektiota kammioista Aikaväli kuvaa ejektion alkamista ja loppumista; loppu dikroottisen pykälän kohdalla, jossa aorttaläppä sulkeutuu. Ajoittuu S2 kohdalle. 6. Pulmonaaliläpät sulkeutuvat yleensä aorttaläppien jälkeen koska (C) ejektionopeus oikeasta kammiosta on pienempi kuin vasemmasta Alhaisemman ejektionopeuden takia ejektio oikeasta kammiosta tapahtuu hitaammin kuin vasemmasta. Aortan paine nousee nopeammin yli vasemman kammion paineen kuin keuhkovaltimon paine nousee yli oikean kammion paineen, joten aorttaläppä sulkeutuu ennen pulmonaaliläppää (Boron & Boulpaep, s. 520). Normaalin S2:n A 2 ja P 2 komponentit voivat erottua paremmin sisäänhengityksen aikana, jolloin lisääntynyt laskimopaluu oikeaan eteiseen lisää oikean kammion loppudiastolista volyymia ja sitä kautta ejektioon kuluvaa aikaa; P 2 viivästyy. 7. Yhdistä seuraavat sydämen toimintaan liittyvät tapahtumat oikeaan toimintasyklin vaiheeseen Toinen sydänääni (S2) (E) Isovolyyminen relaksaatio S2 kuuluu kammioiden relaksaation alussa (diastole), jonka ensimmäinen vaihe on isovolyyminen relaksaatio. S2 syntyy kun puolikuuläpät sulkeutuvat estäen veren takaisinvirtauksen aortassa ja aiheuttaen kudosten värähtelyä. Maksimaalisen kammiotilavuuden saavuttaminen (A) Eteissupistus Eteisten supistuminen diastolen lopussa lisää kammioiden tilavuuden maksimiin. Kammioiden täyttyminen alkaa heti kun AV-läpät aukeavat ja on riippuvainen laskimopaluun suuruudesta. Eteisten supistumisen aiheuttama myöhäinen kammiotäyttö on erityisen tärkeä silloin kun syke on korkea ja kammiotäyttöön käytettävä aika on lyhentynyt. Eteis-kammioläppien (AV-läppien) sulkeutuminen (B) Isovolyyminen supistus

4 4 Esim.sydämen vasemmalla puolella mitraaliläppien sulkeutuminen eristää vasemman kammion kun samalla myös aorttaläpät ovat kiinni kohonneen diastolisen paineen takia. Koska kammion sekä sisään- että ulosvirtauskanavat on suljettu, pysyy kammiotilavuus muuttumattomana; siitä nimitys isovolyyminen supistuminen. Aorttaläpän aukeaminen (C) Nopea ejektio (rapid ejection) kammioista Aorttaläpän aukeaminen liittyy nopean kammioejektion alkamiseen. Ejektio alkaa kun kammiopaine ylittää aortan paineen ja veri alkaa virrata kammiosta aorttaan. Koska kammion supistumisnopeus on alussa suuri, lähtee myös veri liikkeelle aorttaan suurella nopeudella ja kohottaa nopeasti aortan painetta suhteessa kammiopaineeseen. 8. Yhdistä seuraaviin sydämen toimintaa kuvaaviin tiloihin mielestäsi paras kardiovaskulaarinen vaste. Kudosvaurio myokardiumissa (A) Sydämen loppudiastolinen paine (VEDP) kohoaa Kudosvaurio alentaa sydämen kykyä tuottaa voimaa, mikä johtaa iskutilavuuden pienenemiseen. Hetkellisesti laskimopaluu ylittää sydämestä pumpatun verenmäärän kohottaen loppudiastolista painetta (VEDP) ja tilavuutta (EDV). EDVn kasvu lisää sydämen esivenytystä (preload) lisäten sydämen supistusvoimaa, kuitenkin vain niin kauan kun kammiopaine pysyttelee ns. Frank-Starlingin käyrän nousevalla osalla. Sydämen kompensatoriset mekanismit ovat rajoittuneita, koska lopulta kammiopaineen edelleen noustessa (ja kardiomyosyytin sarkomeerin pituuden kasvaessa) minuuttivolyymi alkaa lopulta laskea. Kohonnut syke (takykardia) (B) Aortan loppudiastolinen paine kohoaa Kohonnut syke kohottaa minuuttitilavuutta ja alentaa VEDP:tä koska sekä kammion täyttöaika että sentraalinen laskimopaine ovat alentuneet. Minuuttivolyymin kohoaminen alentaa primaarisesti sentraalista laskimopainetta kun enemmän verta siirretään laskimoista sydämen kautta valtimoihin. Vastaavasti valtimopaine nousee kun niihin pumpataan lisäverta sydämen pumppaustehon kasvaessa.

5 5 PIKATESTI TAPAUS 3 1. Makuulla olevalla ihmisellä suurin verenpaine-ero on / En person som är i liggande ställning har den högsta blodtrycks-skillnaden (A) nousevan aortan ja a. brachialiksen välillä / mellan den stigande aoetan och a. brachialis (B) v. saphenan ja oikean eteisen välillä / mellan v. saphena och det högra förmaket (C) reisivaltimon ja reisilaskimon välillä / mellan lår artären och lår venen (D) keuhkovaltimon ja vasemman eteisen välillä / mellan lungartären och det vänstra förmaket (E) kapillaarin valtimonpuoleisen ja laskimonpuoleisen osan välillä / mellan kapillärernas arteriella och venösa sida 2. Kun baroreseptorit stimuloituvat / När baroreceptorerna stimuleras (A) sydämen kontraktiliteetti lisääntyy / ökar hjärtats kontraktilitet (B) sydämen syke nousee / stiger hjärtats pulsfrekvens (C) sydämen vagaalisten efferenttien aktiviteetti lisääntyy / ökar aktiviteten hos hjärtats vagala efferenter (D) systeeminen verenpaine on alentunut / har det systemiska blodtrycket sjunkit 3. Systolisen verenpaineen nousu johtaa / En förhöjning av det systoliska blodtrycket leder till att (A) vasemman kammion ejektionopeuden nousuun / ejektionshastigheten från den vänstra kammaren stiger (B) sydämen minuuttitilavuuden nousuun / hjärtats minutvolym ökar (C) vasemman kammion jäännöstilavuuden (residual volume) nousuun / residialvolymen i den vänstra kammaren ökar (D) siihen, että vasen kammio saavuttaa maksimijännityksen (peak tension) nopeammin / den vänstra kammaren uppnår maximaltensionen (peak tension) snabbare. 4. Verenvirtauksen jakaantumista elimistössä säätelee pääasiassa / Fördelningen av blodflödet i kroppen regleras huvudsakligen av (A) kapillaarit / kapillärerna (B) pikkuvaltimot / arteriolerna (C) pikkulaskimot / venolerna (D) arteriovenöösiset anastomoosit / arterovenösa anastomoserna (E) postkapillaariset pikkulaskimot / postkapillära venolerna 5. Sykkeen lasku (iskutilavuuden ja ääreisvastuksen pysyessä vakiona) saa aikaan nousun / En sänkning av pulsfrekvensen (slagvolymen och det perifera motståndet hålls oförändrat) får tillstånd en ökning i (A) diastolisessa paineessa / diastoliska trycket (B) systolisessa paineessa / systoliska trycket (C) minuuttitilavuudessa / minutvolymen (D) pulssipaineessa / pulstrycket (E) keskipaineessa (mean arterial pressure) / medeltrycket (mean arterial pressure) 6. Mikä seuraavista mekanismeista on tärkein lihaksen lisääntyneen verenvirtauksen ylläpitäjistä rasituksen aikana? / Vilken av följande mekanismer är den viktigaste för upprätthållandet av det förhöjda blodflödet i musklerna under ansträngnig? (A) aorttapaineen nousu / förhöjt aortatryck (B) α-adrenergisten impulssien lisääntyminen / ökning i α-adrenerga impulserna (C) β-adrenergisten impulssien lisääntyminen / ökning i β-adrenerga impulserna (D) vasokonstriktio splanknisissa ja munuaisten alueen suonissa / en vasokonstriktion i splankniska blodkärl och i blodkärl i njurregionen (E) paikallisten metaboliittien aiheuttama vasodilataatio / en vasodilatation förorsakad av lokala metaboliter 7. Reniini / Renin (A) on proteolyyttinen entsyymi / är ett proteolytiskt enzym (B) on hormoni / är ett hormon (C) on suomalaisen fysiologin Robert Tigerstedtin löytämä / är ett fynd av den finländska fysiologen Robert Tigerstedt (D) vapautuu jukstaglomerulaarielimestä / friges från jukstaglomerulärorganet (E) on entsyymi, jonka substraatti on angiotensinogeeni / ett enzym vars substrat är angiotensinogen 8. Reniinin erittymistä stimuloi / Renin utsöndringen stimuleras av (A) angiotensiini II / angiotensin II (B) hypernatremia / hypernatremi (C) eteispeptidi (ANP) / förmakspetid (ANP) (D) hyperkalemia / hyperkalemi (E) alentunut suolansaanti / nedsatt saltintag

6 PIKATESTI/VASTAUKSET TAPAUS 3 1. Makuulla olevalla ihmisellä suurin verenpaine-ero on (C) reisivaltimon ja reisilaskimon välillä 6 Suurin verenpaineen lasku systeemisessä verenkierrossa tapahtuu arterioleissa (40-50 mmhg); ne sijaitsevan reisivaltimon ja reisilaskimon välissä. 2. Kun baroreseptorit stimuloituvat (C) sydämen vagaalisten efferenttien aktiviteetti lisääntyy Baroreseptorit stimuloituvat verenpaineen kohotessa. Afferentti-informaatio kulkee glossofaryngeaali- ja vagushermoja pitkin autonomisen hermoston säätelykeskukseen (mm. NTS, kardioinhibitoriset alueet). Parasympaattinen efferentti (vagus) lisää aktiivisuuttaan hidastaen sykettä ja johtaen minuuttitilavuuden laskuun. Sympaattisten efferenttien tonus laskee aiheuttaen ääreisvastuksen laskun. Yhdessä parasympaattinen ja sympaattinen hermosto alentavat verenpainetta. 3. Systolisen verenpaineen nousu johtaa (C) vasemman kammion jäännöstilavuuden (ESV, loppusystolinen tilavuus, residual volume ) nousuun Systolisen verenpaineen nousu = sydämen aflerload. Kun afterload nousee, alenee sydänlihaksen supistumisnopeus ja samalla lihaksen supistumispituus (Boron, s. 549). Kun lihas lyhenee vähemmän, alenee iskutilavuus ja lopulta nousee kammioihin ejektion jälkeen jäävä verimäärä (ESV). 4. Verenvirtauksen jakaantumista elimistössä säätelevät pääasiassa (B) pikkuvaltimot Verenvirtausta kudokseen voidaan muuttaa suonen läpimittaa muuttamalla (perfuusiopaine on toinen tekijä, mutta se on jotakuinkin vakio eri elinten verenkiertojen rinnakkainkytkennän takia). Pikkuvaltimoiden, arteriolien, seinämän lihaskerros on paksu suhteessa lumenin läpimittaan, joten vähäisempikin supistus voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia arteriolien jälkeisen verisuonipuun verenvirtauksessa. 5. Sykkeen lasku (iskutilavuuden ja ääreisvastuksen pysyessä vakiona) saa aikaan nousun (D) pulssipaineessa Sykkeen laskiessa ejektioiden välinen aika pitenee ja diastolen aikainen verenvirtaus aortassa jatkuu kauemmin. Tämä aiheuttaa sen, että diastolinen paine aortassa laskee verrattuna normaalisykkeeseen. Pulssipaineen nousu johtuu siis lähinnä diastolisen paineen laskusta. Sykkeen lasku aiheuttaa toisaalta laskun minuuttitilavuudessa ja sitä kautta myös keskipaineessa. 6. Mikä seuraavista mekanismeista on tärkein lihaksen lisääntyneen verenvirtauksen ylläpitäjistä rasituksen aikana? (E) paikallisten metaboliittien aiheuttama vasodilataatio 7. Reniini on (A) proteolyyttinen entsyymi ja myös (B) hormoni (englanninkielisiä termejä enzymatic hormone ja renal hormone ). (Pro)reniini-reseptoreita on munuaisten lisäksi useissa eri kudoksissa (esim. CNS, haima, silmät, iho), jopa solun sisällä. Reseptoriin sitoutuminen saa aikaan Ang II:n paikallisen aktivoitumisen (intrasellulaarinen RAA, jonka fysiologiset vaikutukset edelleen epäselviä). Reniini on (C) suomalaisen fysiologin, Robert Tigerstedtin löytämä 1900-luvun alussa Helsingissä, sitä vapautuu jukstaglomerulaarielimestä (D) ja sen substraatti on angiotensinogeeni (E). 8. Reniinin erittymistä stimuloi (E) alentunut suolansaanti. Keskeinen tekijä reniinin erittymisessä on ns. effektiivisen kiertävän verivolyymin lasku, joka on seurausta alentuneesta suolansaannista. Kaikki muut tekijät inhiboivat reniinin eritystä.

7 7 RAA järjestelmä verenpaineen säätelyssä (2007) 48 Kuva kirjasta Sherwood (2007) Human physiology. From cells to systems, 6. painos. (Huom! 5. painos Basaarin kirjahyllyssä)

8 8 PIKATESTI TAPAUS 4 MARATOONARI 1. Mikä seuraavista tekijöistä selittää parhaiten lisääntyneen munuaisen suodatusnopeuden (GFR, glomerular filtration rate) / Vilken av följande faktorer förklarar bäst en ökning i njurarnas filtreringshastighet (GFR, glomerular filtration rate) (A) lisääntynyt plasman kolloidiosmoottinen (onkoottinen) paine / förhöjt kolloidosmotiskt (onkotiskt) tryck i plasman (B) lisääntynyt hydrostaattinen paine Bowman in kotelossa / förhöjt hydrostatiskt tryck i Bowmans kapsel (C) lisääntynyt hydrostaattinen paine hiussuonikeräsen kapillaareissa / förhöjt hydrostatiskt tryck i glomerulus kapillärer (D) alentunut nettofiltraatiopaine / nedsatt nettofiltrationstryck (E) afferentin arteriolin vasokonstriktio / vasokonstriktion i afferenta arteriolen 2. Mikä seuraavista väittämistä natriumin kuljetuksesta munuaisessa pitää paikkansa / Vilken (vilka) av följande påstående om natriumtransport i njurarna är korrekt (A) Aktiivinen natriumin kuljetus solukalvon läpi kuluttaa suurimman osan tubulussolujen tuottamasta energiasta / största delen av den energi som tubuluscellerna producerar går åt till aktiv transport av natrium genom cellmembranet (B) Natriumin konsentraatio on suurin solun sisällä / natrium koncentrationen är högst inne i cellen (C) Natriumin reabsorptio proksimaalitubuluksessa on pääasiassa aktiivista ja transsellulaarista / reabsorbtionen av natrium i proximaltubulerna är huvudsakligen aktivt och transcellulärt (D) Natriumin konsentraatiogradientti luo edellytykset H + :n yhteiskuljetukselle (cotransport) / förutsättningarna för samtransport av H + möjliggörs av natriumets koncentrationsgradient (E) Natriumin kuljetus tubulaarisolun apikaalipinnalla on aktiivista kuljetusta / transporten av natrium över tubularcellernas apikalyta är en aktiv transport 3. Peritubulaarisissa kapillaareissa / I de peritubulära kapillärerna (A) Starlingin voimat suosivat filtraatiota / Starling krafterna favoriserar fitration (B) filtraatio ja absorptio ovat likimain tasapainossa / filtration och absorbtion är i det stora hela i balans (C) on matala kolloidiosmoottinen (onkoottinen) paine / råder ett lågt kolloidosmotiskt (onkotiskt) tryck (D) kolloidiosmoottinen paine pysyy vakiona / kolloidosmotiska trycket hålls konstant (E) Starlingin voimat suosivat absorptiota / Starling krafterna favoriserar absorbtion 4. Afferentin arteriolin virtausvastuksen nousu voi / Ett förhöjt flödesmotstånd i afferenta arteriolen (A) aiheuttaa glomeruluksen hydrostaattisen paineen nousun / kan förorsaka en höjning av det hydrostatiska trycket i glomerulus (B) aiheuttaa RBF:n (renal blood flow) nousun / förorsakar förhöjt RBF (renal blood flow) (C) aiheuttaa munuaisen nettofiltraatiovoimien lisääntymisen / förorsakar en ökning av njurens nettofiltrationskrafter (D) johtaa filtraation rajoittumiseen lähellä afferenttia arteriolia olevaan glomeruluksen osaan / resulterar i att filtrationen begränsas till den del av glomerulus som är nära intill den afferenta arteriolen (E) nostaa GFR:ää / höjer på GFR 5. Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, seuraa tubuloglomerulaarisen mekanismin mukaisesti / När primärurin flödet förbi macula densa stigit, sker det i enlighet med tubuloglomerularmekanismen följande (A) Afferentin arteriolin supistuminen / kontraktion av afferenta arteriolen (B) Afferentin arteriolin virtausvastuksen aleneminen / minskning av flödesmotståndet i afferenta arteriolen (C) Glomeruluksen hydrostaattisen paineen nousu / en ökning av det hydrostatiska trycket i glomerulus (D) Reniinin erityksen stimuloituminen / stimulering av Renin utsöndringen (E) GFR:n nousu / en ökning i GFR 6. Millä seuraavista yhdisteistä on alhaisin puhdistuma (renal clearance) / Vilken av följande föreningar har den lägsta clearance (renal clearance) (A) Glukoosi / glukos (B) Urea / urea (C) Inuliini / inulin (D) Kreatiniini / kreatinin (E) PAH (para-aminohippurihappo) / PAH (para-aminohippursyra)

9 9 7. Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan nefronin mekanismia joka / Med den glomerulotubulära balansen menas mekanismen i nefronen som (A) pitää kaliumin erityksen vakiona / bibehåller en stabil kalium utsöndring (B) toimii munuaisten kokoojaputkissa / är aktiv i njurarnas uppsamlingrör (C) toimii distaalisessa tubuluksessa riippumatta neuraalisesta tai hormonaalisesta kontrollista / fungerar i de distala tubulerna oberoende av neural eller hormonell kontroll (D) korjaa nestetasapainon häiriöitä / korrigerar störningar i vätskebalansen (E) aktivoidaan jukstaglomerulaarielimen granulaarisoluissa / aktiveras i jukstaglomerularorganets granularceller 8. Virtsan lopullinen väkevyys määräytyy / Urinets slutgiltiga koncentration bestäms i (A) virtsarakossa / urinblåsan (B) pinnallisissa nefroneissa / ytliga nefron (C) jukstaglomerulaarisissa nefroneissa / jukstaglomerulära nefron (D) Henlen lingon laskevassa osassa / de nedåtgående delarna av Henles slynga (E) proksimaalitubuluksissa / proximaltubulerna (F) kokoojaputkissa / uppsamlingsrören

10 10 PIKATESTI/VASTAUKSET TAPAUS 4 MARATOONARI 1. Mikä seuraavista tekijöistä selittää parhaiten lisääntyneen munuaisen suodatusnopeuden (GFR, glomerular filtration rate) (C) lisääntynyt hydrostaattinen paine hiussuonikeräsen kapillaareissa Hiussuonikeräsen hydrostaattinen paine on tärkein nestettä kapillaareista ajava voima. Kaikki muut tekijät alentavat GFR:ää. 2. Mikä seuraavista väittämistä natriumin kuljetuksesta munuaisessa pitää paikkansa (C) ja (A) Natriumin takaisinimeytymiseen kuuluu kaksi vaihetta: elektrokemiallista gradienttia hyödyntävä diffuusio kanavaproteiinien kautta apikaalipinnalla ja energiaa kuluttava kuljetus basolateraalipinnalla. Ryhmien kommentteja: yksittäisenä energiankuluttajana pumppu on erittäin merkittävä, joten kohta (A) on myös oikein. Na/K pumppu kuluttaa solujen tuottamasta energiasta 30-50%. 3. Peritubulaarisissa kapillaareissa (E) Starlingin voimat suosivat absorptiota Peritubulaarinen kapillaariverkosto toimii kuten muiden kudosten kapillaariverkoston laskimonpuoleinen osa. Kts. Boron s Afferentin arteriolin virtausvastuksen nousu voi (D) johtaa filtraation rajoittumiseen lähellä afferenttia arteriolia olevaan glomeruluksen osaan Kts. Boron s Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, seuraa tubuloglomerulaarisen mekanismin mukaisesti (A) Afferentin arteriolin supistuminen Kysymys on munuaisten verenvirtauksen autoregulaatiosta. Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, kertoo se GFR:n noususta. Macula densan solut rekisteröivät kasvaneen Na + ja Cl - ionien määrän alkuvirtsassa, depolarisoituvat ja erittävät parakriinisesti vaikuttavaa välittäjäainetta (ATP, adenosiini, tromboksaani), jonka myötävaikutuksella afferentin arteriolin sileälihassolut supistuvat alentaen suonen läpimittaa ja nostaen sen virtausvastusta. Distaalisesti afferentista arteriolista glomeruluksen hydrostaattinen paine laskee laskien samalla GFR:ää. 6. Millä seuraavista yhdisteistä on alhaisin puhdistuma (renal clearance) (A) Glukoosi Alhaisin puhdistuma on yhdisteellä, joka imeytyy kokonaan takaisin elimistöön munuaistubuluksessa. Glukoosilla puhdistuma on yleensä nolla. 7. Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan nefronin mekanismia joka (D) kykenee korjaamaan nestetasapainon häiriöitä Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan mekanismia, joka proksimaalisessa tubuluksessa neuraalisesta ja hormonaalisesta kontrollista riippumattomana turvaa riittävän natriumin takaisinimeytymisen GFR:n muunnellessa (esim. rasituksessa tai nukutuksen aikana, tai silloin kun natriumin saanti ravinnosta vaihtelee). GT-balanssiin vaikuttavat sekä peritubulaariset (lähinnä fysikaaliset), että luminaaliset tekijät. Kts. Boron s Virtsan lopullinen väkevyys määräytyy kokoojaputkissa (F)