Y R I T Y S V A S T U U R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Y R I T Y S V A S T U U R A P O R T T I 2 0 0 9"

Transkriptio

1 Y R I T Y S V A S T U U R A P O R T T I

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 3 Vaasan-konserni 4 5 Yritysvastuu 6 7 Taloudellinen vastuu 8 9 Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu GRI -taulukko Y R I T Y S V A S T U U R A P O R T T I VAASAN Oy Yritysvastuuraportti 2009 Toimitus: VAASAN Oy, Viestintä Graafinen suunnittelu: Adsek B9 Kuvat: VAASAN Oy VAASAN Oy julkaisee yritysvastuuraportin kalenterivuosittain. Edellinen raportti julkaistiin heinäkuussa Raportti kattaa yrityksemme Suomen toiminnot. Konsernin muissa maissa toimivat yksikkömme on rajattu raportin ulkopuolelle, koska niistä ei ole saatavilla riittävästi raporttiin vaadittavia tietoja.

3 Toimitusjohtajan katsaus Yritysvastuu VAASAN Oy:ssä VAASAN-konsernista on kasvanut 160 vuodessa merkittävä pohjoiseurooppalainen leipomoalan toimija. Olemme johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa ja Baltian maissa sekä johtava pakasteleivonnan toimija Pohjoismaissa. Lisäksi olemme maailman suurin hapankorppujen ja toiseksi suurin näkkileivän valmistaja. Konsernin kotimarkkina-alueeseen kuuluvat Suomen lisäksi muut Pohjoismaat sekä Baltian maat. Vaikka olemme kansainvälisesti toimiva yhtiö, meillä on yhä pienen leipomoyhtiön sielu. Konsernin juuret ovat vahvasti Suomessa, jossa toimimme VAASAN Oy:n nimellä. Läpi historiamme toimintaamme ovat kuvanneet ennakkoluulottomuus, rohkeus kyseenalaistaa vallitsevat toimintatavat sekä halu haastaa itsemme. Tarvittaessa pystymme toimimaan riittävän nopeasti ja reagoimaan markkinoiden muutoksiin. Voimme tarjota asiakkaillemme ison yhtiön voimavarat ja osaamisen sekä olemme leipämarkkinoiden innovatiivinen uudistaja. VAASAN Oy julkaisee yritysvastuuraportin vuosittain, ja nyt julkaistava raportti on järjestyksessään jo seitsemäs. Yritysvastuu VAASAN Oy:ssä on osa jokapäiväistä toimintaamme. Vastuullisuuden perustan muodostavat vakaa talous ja kannattava kasvu. Maailmanlaajuiseen talouden taantumaan olemme sopeutuneet nopeasti kustannustehokkuudella, toiminnan tehostamisella ja tuotevalikoiman muutoksilla. Esimerkiksi Suomessa toimme markkinoille loppuvuodesta 2009 arkipäiväisiin käyttötilanteisiin sopivan VAASAN Arki -tuoteperheen. VAASAN Oy:n edelläkävijyys rakentuu henkilöstön osaamisesta ja uudistumiskyvystä. Toimialamme on hyvin työvoimavaltainen, mikä vaatii jatkuvaa systemaattista panostusta henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja osaamiseen. Osaamisen kehittämisessä meillä on käytössämme monipuolinen keinovalikoima. Hyödynnämme erilaisten kehittämis- ja koulutusohjelmien lisäksi esimerkiksi tehtäväkiertoa ja mentorointia. VAASAN on tehnyt rukiiseen liittyvää tutkimusta vuosikymmenten ajan, minkä tuloksena meillä on ainutlaatuista tutkimus- ja tuotekehitysosaamista. Uskomme terveellisyyden olevan yhä useammin kuluttajien ruokavalintojen taustalla. Tarjoamme asiakkaillemme ja kuluttajille laadukkaita, eri tarpeisiin vastaavia tuotteita. Edistämme suomalaisten hyvinvointia valmistamalla tuotteita, jotka sopivat terveellisiin ruokailutottumuksiin. Teemme päivittäin työtä entistä puhtaamman ympäristön eteen. Esimerkkejä arjen ympäristötyöstämme ovat tuotannon hävikin ja päästöjen pienentäminen. Lisäksi teetimme vuonna 2009 tuotantomääriltään suurimmille tuotteillemme elinkaarianalyysin, jossa selvitettiin näiden tuotteiden ympäristövaikutukset, jotta voisimme löytää tapoja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja 3

4 VAASAN-konserni VAASAN-konserni pähkinänkuoressa VAASAN-konserniin kuuluvat Suomessa VAASAN Oy, Virossa AS Leibur, Latviassa A/S Hanzas Maiznicas, Liettuassa UAB Vilniaus Duona, Ruotsissa Nordic Bake Off AB, Norjassa Culinor AS ja Tanskassa yhteisyritys Nordic Bake Off A/S. Konsernilla on Suomessa 14 tuoreleivonnan leipomoa ja kaksi teollisen leivonnan yksikköä, jotka sijaitsevat Kotkassa ja Joutsenossa. Baltiassa on yhteensä kahdeksan tuotantoyksikköä ja Ruotsissa kaksi. Olemme suuri pohjoiseurooppalainen leipomoalan toimija: Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa Johtava pakasteleivonnan osaaja Pohjoismaissa Maailman suurin hapankorppujen ja toiseksi suurin näkkileivän valmistaja Ruistuotteiden ja -teknologian uranuurtaja Johtavien merkkituotteiden tekijä valituilla markkinoilla Uskomme, että tulevaisuudessa terveellinen ruokavalio on entistä tärkeämpi osa kuluttajien arkipäivää. Hyvänmakuiset leipomotuotteet ovat merkittävä osa terveellistä ruokavaliota. Tarjoamme kuluttajille herkullisia ja terveellisiä leipomotuotteita. Haluamme olla kuluttajien ja yhteistyökumppaneiden ykkösleipomo. VAASAN Tapa toimia Olemme innovatiivinen ja oivaltava alamme asiantuntija. Yhteistyökumppanina ennakoimme tulevaa ja olemme tuloshakuisia. Kunnioitamme toisiamme ja pyrimme ansaitsemaan arvostuksen toiminnallemme niin talon sisällä kuin ulkopuolellakin. Olemme tiimi ja puhallamme yhteen hiileen. VAASAN Menestysresepti Meillä on suuren yrityksen voima, mutta pienen leipurin sielu. Liiketoiminta-alueet: Tuoreet leipomotuotteet Leivonnaispakasteet Näkkileivät ja hapankorput VAASAN-konsernin johtoryhmä Kalle Tanhuanpää, toimitusjohtaja Ants Promann, johtaja, Tuoreet leipomotuotteet -liiketoiminta Lenita Ingelin, johtaja, Leivonnaispakasteet-liiketoiminta Juri Jolkkonen, johtaja, Näkkileivät ja hapankorput -liiketoiminta Anja Kuparinen, henkilöstöjohtaja Jukka Lehtelä, johtaja, hankinta Vesa Moisio, johtaja, liiketoiminnan ohjaus Harri Roos, johtaja, konsernituki Kalevi Saikkonen, johtaja, tutkimus ja tuotekehitys, laadunohjaus VAASAN-konsernin omistaa kansainvälinen pääomasijoittaja Lion Capital. 4

5 VAASAN-konserni Liikevaihdon jakautuminen liiketoiminta-alueittain 2009 Tuoreet leipomotuotteet 59%: Suomi 40% Liettua 8% Latvia 6% Viro 5% Leivonnaispakasteet 31% Suomi 11% Ruotsi 15% Norja 5% Näkkileivät ja hapankorput 10% Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti 2009 Suomi 54% Baltia 19% Viro 4,5% Latvia 6,5% Liettua 8% Ruotsi 18% Norja 6% Muut maat 3% Liikevaihdon kehitys , 416 milj. euroa 2009, 399 milj. euroa Henkilöstö keskimäärin , , Keskeiset saavutukset vuonna 2009 Sosiaalinen vastuu Terveyden edistäminen Yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa Panostaminen sairauspoissaolojen ja tapaturmien vähentämiseen VAASAN 100 % Ruis -tuoteperheen laajentaminen yhteensä neljään tuotteeseen. s. 12 Olemme mukana lukuisissa suomalaisissa, pohjoismaisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa. s s Sairauspoissaolot 7,9 % 6,8 % 6,2 % 6,3 % Tapaturmataajuus Läheltä piti -ilmoitukset Ympäristövastuu Päästöjen vähentäminen Biojätteen hyödyntäminen Jäteveden ympäristökuorma Vaihdoimme kevyen polttoöljyn maa- tai nestekaasuun neljässä leipomossamme. Hyödynnämme jo 40 % biojätteestämme etanolin valmistuksessa. Jäteveden määrä on saatu vakiinnutettua ja puhtautta on lisätty muun muassa porrassuodattimilla. s. 18 s. 20 s. 19 5

6 Yritysvastuu Yritysvastuu toteutuu arjen toiminnassa Yritysvastuuasioiden käsittely on integroitu osaksi yrityksen johtamis- ja toimintajärjestelmiä. Yhtiöllä ei ole erillistä yritysvastuuasioista huolehtivaa organisaatiota. Yhtiön hallinnasta vastaavat sen hallintoelimet, joita ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja, tilintarkastajat ja toiminimenkirjoittajat. Yhtiökokoukselle kuuluvat VAASAN Oy:ssä laissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellyt asiat, kuten yhtiön johdon ja tilintarkastajien asettaminen, tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapaudesta ja voitonjaosta päättäminen. Hallitus huolehtii VAASAN Oy:ssä hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Yhtiön johto- ja ohjausryhmät toimivat toimitusjohtajan tukena. Vastuullisuuden periaatteet VAASAN Oy:ssä VAASAN Oy:n yritysvastuu koostuu yrityksen laatu-, turvallisuusja ympäristöperiaatteista, jotka pohjautuvat yhtiön toiminnan keskeisiin asioihin, joita ovat osaaminen, rehellisyys, ihmisten huomioiminen, asiakkaan menestyminen ja kestävä kannattavuus. Osaaminen merkitsee yhtiössä innovatiivisuuteen perustuvaa kilpailukykyä, edelläkävijyyttä, henkilöstön monitaitoisuutta ja motivaation ylläpitämistä. Rehellisyydellä tarkoitamme avoimuutta suhteessa kaikkiin sidosryhmiin. Ihmisten huomioiminen merkitsee VAASAN Oy:ssä sitä, että yhtiö kouluttaa ja kehittää henkilöstöään sekä mittaa työtyytyväisyyttä ilmapiirikartoituksen avulla. Henkilöstöjohtamisen painopisteitä 2009 ovat erityisesti osaamisen ja vuorovaikutteisen johtamisen kehittäminen, työhyvinvointi, uudistumiskyky ja uusien toimintamallien vahvistaminen valmennusten ja pienryhmätoiminnan avulla. Yhteistyötä asiakkaiden kanssa kehitetään VAASAN Oy:ssä jatkuvasti, ja asiakkaan menestyminen on keskeinen tekijä kaikessa liiketoiminnassa. VAASAN Oy:n tulevaisuuden menestys perustuu laadukkaaseen toimintaan, sekä sen jatkuvaan uudistamiseen ja kehittämiseen. Taloudellisuus ja eettisyys kulkevat yhtiössä käsi kädessä. Yhtiö esimerkiksi palkitsee työntekijöitä jäteleipämäärien vähentämisestä ja sitä myötä hävikin pienentämisestä. Samalla vähennetään ympäristön kuormitusta ja tehostetaan tuotantoa. Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet Asiakkaan menestyminen Ennakoimme, tunnistamme ja täytämme kuluttajien odotukset sekä varmistamme tuotteidemme turvallisuuden. Luomme leipomotuotteillamme ja palveluillamme lisäarvoa asiakkaillemme ja autamme heitä menestymään. Osaaminen Kilpailukykymme perustuu innovatiivisuuteen, edelläkävijyyteen, henkilöstömme monitaitoisuuteen ja motivaatioon. Ihmiset Koulutamme ja kehitämme henkilökuntaamme sekä edistämme sen turvallisuutta ja hyvinvointia. Vastaamme oman työmme laadusta ja kehitämme sitä jatkuvasti. Rehellisyys Noudatamme lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä. Olemme rehellisiä ja avoimia suhteessa kaikkiin sidosryhmiimme. Kunnioitamme ja suojelemme ympäristöä. Kannattavuus Menestyksemme tulevaisuudessa perustuu toiminnan laatuun ja jatkuvaan parantamiseen. 6

7 Yritysvastuu Eettiset periaatteet Eettiset periaatteet tukevat VAASAN Oy:n kestävää kehitystä, ja ne osoittavat yhteiset suuntaviivat VAASAN Oy:n ja sen sidosryhmien toiminnalle sekä tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä kaikkeen liiketoimintaan ja työtehtäviin. Eettiset periaatteet kuvaavat myös yrityksen kulttuuria, yhteisesti hyväksyttyjä toimintatapoja sekä sen sitoutumista lakien ja säännösten noudattamiseen. Niiden tarkoitus ei ole luoda uusia velvoitteita, vaan määritellä, vahvistaa ja kirjata ylös parhaat käytännöt. Eettiset periaatteet säätelevät kaikkia VAASAN Oy:n johdon ja työntekijöiden toimia ja työsuhteita. Kaikkien henkilöiden tulee tuntea eettiset periaatteet ja toteuttaa niitä arjen työssä. Niiden johdonmukainen noudattaminen on myös tapa rakentaa VAASAN-mainetta hyvänä yrityskansalaisena. Eettisissä periaatteissamme otetaan kantaa seuraaviin asioihin: Läpinäkyvyys ja avoimuus VAASAN Oy tiedottaa toiminnastaan avoimesti, rehellisesti, tasapuolisesti ja samanaikaisesti eri sidosryhmille. Ihmisoikeudet VAASAN Oy tunnustaa työntekijöiden perusoikeudet, joihin kuuluvat muiden muassa yhdistymisvapaus, järjestäytymisoikeus, oikeus työsopimusneuvotteluihin, pakkotyön kielto sekä työntekijöiden tasa-arvoiset mahdollisuudet ja kohtelu. Tasa-arvo ja tasapuolinen kohtelu VAASAN Oy:n henkilöstövalinnat perustuvat työnhakijan ammatillisiin ominaisuuksiin ja osaamiseen. Emme hyväksy tai harjoita syrjintää, jonka perustana on rotu, kansallisuus, uskonto, sukupuoli tai sukupuolinen suuntautuneisuus, vammaisuus, ammatillinen järjestäytyminen, poliittinen sitoutuminen tai muu vastaava. Työkykyä ja -vireyttä ylläpitävä toiminta Yhteistyössä paikallisten työterveyshuollon yksiköiden kanssa VAASAN Oy pyrkii ennaltaehkäisevällä toiminnalla ylläpitämään henkilöstön henkistä ja fyysistä työkykyä ja -vireyttä. Lahjonnan ja lahjusten torjunta VAASAN Oy:n johdon ja työntekijöiden odotetaan toimivan aina yrityksen parhaaksi. Työntekijöiden tulee pidättäytyä liikesuhteista, jotka voivat johtaa eturistiriitoihin. Odotukset palvelujen- ja tavarantoimittajien suhteen VAASAN Oy edellyttää tavarantoimittajiltaan ja alihankkijoiltaan vastaavien eettisesti kestävien periaatteiden noudattamista. VAASAN Oy:n raaka-ainepolitiikka Raaka-ainepolitiikassa on kuvattu ne keskeiset periaatteet, joita noudatamme valitessamme raaka-aineita ja raaka-aineiden toimittajia. Raaka-ainepolitiikkaa noudattamalla varmistamme sen, että tunnemme käyttämämme raaka-aineet ja niiden alkuperän siten, että pystymme varmistamaan omien tuotteidemme turvallisuuden ja lainmukaisuuden. Raaka-ainehankinnassa suosimme kotimaista viljaraaka-ainetta. Olemme myös linjanneet kielteisen suhtautumisemme eräisiin tällä hetkellä paljon keskustelua herättäviin kysymyksiin, kuten esimerkiksi atsovärit, muuntogeeniset elintarvikkeet ja transrasvahapot. Johtamisjärjestelmä Yhtiön toimintaa johdetaan ja suunnitellaan pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Johtamista ohjaavat yrityksen lupaus ja toimintaperiaatteet. Pitkäjänteistä suunnittelua ovat strateginen, keskipitkän aikavälin suunnittelu ja vuosisuunnittelu. Tämän lisäksi toimintaa suunnitellaan neljän ja yhden kuukauden sekä viikko- ja päivätasolla. VAASAN Oy:n toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmämme täyttää ISO laatu- ja ISO ympäristöstandardeihin sekä omavalvontaan ja tuoteturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Vuonna 2009 aloitettua koko VAASAN-konsernia koskevien tuoteturvallisuustoimintatapojen harmonisointia jatketaan vuonna Toimintajärjestelmän painopistealueita ovat olleet prosessien ja prosessikuvausten tehostaminen sekä liiketoimintatavoitteita tukeva sisäisen arviointimenetelmän rakentaminen, mikä jatkuu myös kuluvana vuonna. Toimintajärjestelmään kuuluva kuluttajapalautteiden ja poikkeamien käsittelyohjelma on uudistettu konsernin yhteiseksi. Osallistuminen elinkeinoelämän ja toimialan kehittämiseen Pyrimme vaikuttamaan eri foorumeilla suomalaisen leipomoalan ja terveellisyyden edistämiseen sekä toimintojen ja käytäntöjen kehittämiseen pitkäjänteisessä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. ECR Finland ry. Elintarviketeollisuusliitto (ETL) Elintarviketieteiden Seura ry Leipuriliitto Leipätiedotus ry Pakkaustutkimus PTR ry Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry Suomen Uusiomuovi Oy 7

8 Taloudellinen vastuu Vakaa talous ja kannattava kasvu vastuullisuuden perustana Yhteistyökumppanina ennakoimme tulevaa ja olemme tuloshakuisia. Voimme tarjota asiakkaillemme ison yhtiön voimavarat ja osaamisen. Tarvittaessa pystymme toimimaan riittävän nopeasti ja reagoimaan markkinoiden muutoksiin. Maailmanlaajuinen talouden taantuma asetti toiminnallemme haasteita vuonna Muuttuneeseen taloustilanteeseen sopeuduimme nopeasti kustannustehokkuudella, toiminnan tehostamisella ja tuotevalikoiman muutoksilla. Vuonna 2009 VAASAN Oy:n kokonaismyynti laski hieman kiristyneen kilpailutilanteen vuoksi. Tuoreiden leipomotuotteiden kokonaismarkkinat pysyivät vakaina, sen sijaan leivonnaispakasteiden myynti kasvoi edellisvuodesta. Näkkileipien ja hapankorppujen myynti laski edellisvuoteen verrattuna. Yksi vuoden 2009 tavoitteistamme oli vähentää merkittävästi erityisesti sisäisiin kokouksiin liittyvää liikematkustamista esimerkiksi ottamalla käyttöön videoneuvottelut. Vuonna 2009 matkustuskulut olivat noin miljoona euroa edellisvuotta pienemmät. Luku sisältää sekä matkatoimisto-ostot että maksetut matkakorvaukset. Henkilöstö Osaavan henkilöstön ansiosta leivomme markkinoiden suosituimpia tuotteita, mikä takaa erinomaiset edellytykset menestyksekkäälle liiketoiminnalle myös jatkossa. VAASAN Oy toimii 14 paikkakunnalla Suomessa: Vantaalla, Espoossa, Kuusankoskella, Tampereella, Vammalassa, Turussa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Rovaniemellä, Kuopiossa, Liperissä ja Kiimingissä. Näkkileipiä ja hapankorppuja valmistetaan Kotkassa ja leivonnaispakasteita Joutsenossa. Vuonna 2009 VAASAN Oy:n palveluksessa työskenteli vakituista työntekijää ja yritys maksoi palkkoja noin 54 miljoonaa euroa (edellisvuonna noin 53 miljoonaa euroa). Luku sisältää kotimaan henkilösivukulut, pakolliset eläkekulut sekä vapaaehtoiset sosiaaliluontoiset kulut. Elintarviketeollisuuden palveluksessa työskentelee lähes henkeä, ja leipomoteollisuus on elintarviketeollisuuden työllistävin toimiala. Sen palveluksessa on yli henkilöä. Vuoden 2009 aikana VAASAN Oy:n henkilöstö teki 773 aloitetta, joista 415 hyväksyttiin. Asiakkaat VAASAN Oy:n pääasiallisia asiakkaita ovat vähittäiskauppa sekä food service -sektori. Vuonna 2009 liikevaihdosta 78 prosenttia tuli myynnistä vähittäiskaupalle, 11 prosenttia food service -myynnistä ja 11 prosenttia viennistä. Asiakkaan menestyminen on toimintamme keskiössä. Tavoitteenamme on kehittyä entistä vahvemmaksi osaajaksi ja kehittää toimintaamme asiakkaidemme hyväksi. Haluamme tuottaa asiakkaillemme entistä kokonaisvaltaisempia ratkaisuja sekä kehittää yhdessä asiakkaidemme kanssa heidän liiketoimintaansa. Asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain tehtävällä tutkimuksella, jossa selvitetään asiakkaiden tyytyväisyyttä tutkittaviin yrityksiin. Tutkittavia aiheita ovat esimerkiksi tyytyväisyys merkkitavaroiden vahvuuteen, tuotekehitykseen, tuotteiden kannattavuuteen ja yhteyshenkilöiden ammattitaitoon sekä kampanjoiden toimivuuteen. Saatuja tuloksia hyödynnetään toimintamme kehittämisessä. Loppuvuonna 2009 toteutetussa tutkimuksessa keskityttiin vähittäiskaupan myyntikentän asiakastyytyväisyyteen. VAASAN Oy sijoittui tutkimuksessa kolmannelle sijalle. VAASAN-merkkiä pidettiin tärkeänä. Myymälämarkkinoinnin osaajina sekä yhteisten tavoitteiden asetannan ja hyllysaatavuuden seurannan osalta sijoituimme kärkijoukkoon. Eniten arvostettiin myyntihenkilöidemme kykyä toimia tuoteryhmien kehittäjinä. Meitä arvostettiin erityisesti myös yhteistyön osaajina ja myynnin kasvattajina. Kumppanit ja investoinnit Asiantuntevan kumppaniverkoston ansiosta voimme keskittyä ydinosaamiseemme. Palveluiden oston keskittäminen valikoituihin palveluntuottajiin parantaa palvelun hinta-laatusuhdetta. Hyödynnämme kumppaneita muun muassa kirjanpidossa, palkanlaskennassa, markkinoinnissa ja tutkimuksessa. Tuotannossa olemme ulkoistaneet kuljetuksen, siivouksen ja osittain huoltotoiminnot. Epäsuora työllistävä vaikutus kohdistuu noin 400 henkilöön tuotannon kuljetuksien, siivouksen ja huoltotoiminnan osalta. VAASAN Oy:n kotimaan investoinnit olivat vuonna 2009 yhteensä 5,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 3,1 miljoonaa euroa eli 35 prosenttia vähemmän kuin vuonna Merkittävimmät investoinnit Tuoreet leipomotuotteet liiketoiminta-alueella olivat uuteen mattoleivontatekniikkaan perustuvat ruokaleivän leivontalinjat Vantaan ja Kuusankosken leipomoihin sekä kevyen polttoöljyn vaihtaminen maa- tai nestekaasuun neljässä tuoreleipäleipomossamme. Tuotteiden tasaisen painon varmistamiseksi hankittiin kuusi painotarkkailuvaakaa ruokaleipälinjoihin. Kotkan näkkileipätehtaalla investoitiin uuteen murumyllyyn ja viimeisteltiin hapankorppulinjan uudistus. Joutsenon pakasteleivontatehtaalla kehitettiin pölynpoistojärjestelmää ja automatisoitiin munkkien kuorrutus. 8

9 Taloudellinen vastuu 9

10 Sosiaalinen vastuu Luonnostaan hyvää Tuotekehityksessämme hyödynnämme viljoissa luonnostaan olevia, terveyteen myönteisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Uskomme, että tulevaisuudessa kuluttajien ruokavalinnoissa terveellisyydellä on yhä tärkeämpi sija. Haluamme olla ohjaamassa omalta osaltamme suomalaisten ruokailutottumuksia entistä terveellisempään suuntaan tarjoamalla herkullisia tuotteita, jotka sopivat osaksi terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Kehitämme jatkuvasti tuotteistoamme vastaamaan asiakkaidemme ja kuluttajien tarpeita ja odotuksia. Kuluttajatestit ja -palaute ovat kehitystyössä tärkeässä osassa. Aktiivinen viljatuotteiden tutkija Olemme tehneet tutkimus- ja tuotekehitystyötä pitkäjänteisesti vuosien ajan. Vuonna 2009 käytimme konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan 2,2 miljoonaa euroa. Esimerkkejä uraauurtavasta työstämme ovat kokonaan täysjyväviljasta valmistetut VAASAN TÄYSHYVÄT -leivät ja VAASAN TaikaRuis 100 %, jossa ensimmäistä kertaa yhdistyvät 100-prosenttinen rukiisuus sekä vaalean leivän pehmeys ja kuohkeus. Food service -sektorille kehitetyt VAASAN Pieni Ruisruutu ja Moniviljaruutu -palaleivät ovat saaneet Suomen Sydänliitto ry:n Sydänmerkin. Edistämme kuluttajien tietoisuutta rukiin, täysjyväviljan ja kuidun terveysvaikutuksista ja olemme aktiivinen toimija lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä viljan terveysvaikutuksiin liittyvissä tutkimushankkeissa. HEALTHGRAIN-tutkimushanke on tähdännyt ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen sekä metaboliseen oireyhtymään liittyvien sairauksien riskin vähentämiseen lisäämällä täysjyvätuotteiden ja niiden sisältämien ravintoaineiden kulutusta. EU-rahoitteisessa hankkeessa on ollut mukana yhteistyökumppaneita 15 maasta. VAASAN on toiminut aktiivisesti hankkeeseen kuuluvassa teollisuusfoorumissa. Viisivuotinen HEALTHGRAIN-hanke päättyy kesällä Viljatuotteiden terveyttä edistävien ominaisuuksien kehittämistyötä jatkaa hankkeen loppukonferenssissa perustettu HEALTHGRAIN Forum, jonka yksi perustajajäsen VAASAN on. Forum keskittyy muun muassa kansallisten tutkimushankkeiden ja tutkimusryhmien sekä yritysten väliseen verkostoitumiseen. Kuulumme pohjoismaisten viljatutkijoiden Grainity-verkostoitumisfoorumiin, jonka tavoitteena on lisätä tietoa täysjyväviljatuotteiden mahdollisuuksista funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisessä. Olemme myös mukana luomassa työkaluja painonhallintaan. Osallistumme Elintarvikkeita painonhallintaan: Elintarvikkeiden kylläisyysarvon merkitys syömisen ja painon hallinnassa (ELIPA) -hankkeeseen, joka kehittää menetelmää kylläisyysarvoltaan erilaisten tuotteiden pitkäaikaisvaikutusten arvioimiseksi. Hankkeessa ovat mukana myös VTT, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus sekä Kuopion yliopisto. > > > Täysjyvävilja on ravitsemuksen perusta Täysjyväviljaksi kutsutaan viljaa, jossa jyvän kaikki syötäväksi kelpaavat osat, eli ydin, alkio, väli- ja kuorikerrokset, ovat tallessa. Koska täysjyvästä leivottu leipä sisältää jyvän kaikki osat, se tarjoaa myös kaikki jyvän eri osien ravintoaineet, joita ovat kuoren kuidut, ytimen energian ja alkion ravintoaineet, kivennäisaineet sekä vitamiinit. Mitä suurempi osuus leivän viljaraaka-ainesta on täysjyvää, sitä rikkaamman ravintoainepaketin se tarjoaa. Täysjyvä antaa hyvää energiaa, sillä sen energiaravintoaineiden suhde on ihanteellinen. Täysjyväviljasta saa hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ja proteiineja suositusten mukaisessa suhteessa. Hyvä kuidun lähde Kokonaan täysjyväviljasta leivottu leipä sisältää runsaasti kuitua. Runsaskuituisessa tuotteessa on kuitua vähintään kuusi prosenttia. Kuidulla on todettu olevan monia hyvää tekeviä ominaisuuksia. Kuitu esimerkiksi edistää vatsan toimintaa ja painonhallintaa, vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä ja pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suomalaisten ruokavalio sisältää usein liian vähän kuitua. Suositusten mukaan aikuinen tarvitsee kuitua päivittäin grammaa. Päivittäinen kuitutarve, 25 grammaa, täyttyy syömällä neljä ja puoli kokonaista VAASAN RUISPALAT -palaa. Suomessa on perinteisesti syöty täysjyvärukiista valmistettua leipää. Kuitenkin leivontamenetelmien kehityttyä nykyään voidaan leipoa myös vehnästä ja kaurasta kokonaan täysjyväviljaa sisältävää leipää. Vuonna 2007 VAASAN toimi edelläkävijänä tuomalla markkinoille ensimmäisenä leipomona Suomessa kokonaan täysjyvävehnästä leivotun leivän. Vuoden 2010 alussa tuotteistoon tuli myös kokonaan täysjyväkaurasta leivottu leipä. Pakkausmerkinnät auttavat omaan ruokavalioon ja kuhunkin tarpeeseen parhaiten sopivan leivän valinnassa. Kaikissa pakkauksissamme on tiedot tuotteiden aineksista ja ravintosisällöistä. Kokonaan täysjyväviljasta leivotun leivän tunnistaa 100 % täysjyvää -merkinnästä. VAASAN nimittää täysjyväleiviksi ainoastaan niitä tuotteita, jotka on leivottu kokonaan täysjyväviljasta. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista olettaa markkinoilla olevien täysjyväleipien olevan leivottu vähintään 75-prosenttisesti täysjyväviljasta. Lisäksi kolmannes suomalaisista kokee hämmentävänä, että täysjyväleiväksi kutsuttu leipä ei ole välttämättä leivottu kokonaan täysjyvästä. Lähteet: (1 Kansanterveyslaitos, ravitsemusyksikkö. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Versio 10. Helsinki (2 Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. (3 Marquart L, Jacobs DR Jr., Mcintosh GH, Poutanen K, Reicks M. Whole Grains & HEALTH. Blackwell Publishing (4 TNS Gallup

11 Sosiaalinen vastuu 11

12 Sosiaalinen vastuu Lisäksi olemme mukana Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla -hankkeessa, jonka päärahoittaja on Tekes. Hankkeen tavoitteena on muun muassa tuottaa ehdotuksia siitä, miten elintarvikeyritykset voivat tuote- ja markkinointiratkaisuillaan auttaa kuluttajia painonhallinnassa. Osallistumme tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoidon kehittämiseen Suomen kansallisen diabetesohjelman, DEHKOn, kautta. Olemme Suomen Diabetesliiton koordinoiman hankkeen pääsponsori. Tuoteturvallisuus VAASAN Oy:n pitkäjänteisen tuoteturvallisuustyön lähtökohtana ovat lainsäädännön velvoitteet, omavalvonta sekä laatu- ja tuoteturvallisuusstandardit. Jokaisella työntekijällä on vastuu omasta työstään sekä tuotteiden turvallisuudesta. Pidämme yllä työntekijöidemme tietämystä säännöllisellä koulutuksella. Tuoteturvallisuuskoulutuksemme erityisiä painopistealueita ovat olleet viime vuosina allergeenien käsittely ja kontaminaatioriskien poistaminen. Koulutamme myös säännöllisesti alihankkijoitamme, joita ovat esimerkiksi siivoustyöntekijät, autonkuljettajat, kunnossapidon alihankkijat, jotta he tuntevat työhönsä liittyvät tuoteturvallisuustekijät ja -vastuun. Raaka-aineille tehdään saapumistarkastus sekä aistinvarainen käyttöönottotarkastus ennen niiden käyttöönottamista tuotannossa. Kylmäsäilytystä vaativien raaka-aineiden lämpötila mitataan raaka-aineen saapuessa tehtaalle, ja kylmävarastojen lämpötilaa seurataan jatkuvasti. Jokainen työvaihe on ohjeistettu, mukaan lukien tuotevaihtojen aikaiset tuotantolinjojen puhdistamiset. Otamme säännöllisesti näytteitä käyttämistämme raakaaineista, puolivalmisteista sekä lopputuotteista ja tarkastamme, että ne täyttävät antamamme tuote- ja koostumustiedot sekä tuoteturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Ylläpidämme ja kehitämme tuoteturvallisuuttamme BRCstandardin (British Retail Consortium) mukaisesti Kotkan ja Joutsenon tehtaillamme Suomessa sekä Fagerstan tehtaallamme Ruotsissa. Tehtaat on sertifioitu myös ISO laatustandardin ja ISO ympäristösertifikaatin mukaisesti, kuten myös Tallinnan ja Riian leipomomme Virossa ja Latviassa. Lisäksi Tallinnan ja Riian leipomoillamme on ISO tuoteturvallisuussertifikaatit. Viranomaiset sekä ulkopuoliset auditoijat sertifiointiyrityksistä ja asiakkaan taholta käyvät säännöllisesti tarkastamassa, että toimintamme on lainsäädännön ja kuluttajien turvallisuuden edellytysten mukaista. Vastaanotamme kuluttajapalautetta pääsääntöisesti Kuluttajapalvelun kautta. Vuonna 2009 saimme kuluttajayhteydenottoa, joista oli reklamaatioita. Saamamme kuluttajapalaute on meille arvokasta, sillä sen perusteella pystymme jatkuvasti parantamaan ja korjaamaan toimintaamme entistä paremmin kuluttajien toiveita vastaavaksi. Hankintaketju VAASAN Oy:n raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien hankinnasta vastaa keskitetysti yhtiön hankintaorganisaatio. Uusi toimittaja hyväksytään yhteistyökumppaniksemme vasta kattavan riskinar- Ruisosaamisen edelläkävijä Ruisleipä on kiistaton suomalaisten suosikkileipä, jota syö 85 prosenttia suomalaisista säännöllisesti (1. Ruistuotteet muodostavat tuotteistomme ytimen. Olemme yksi maailman suurimmista ruisleipureista, ja meillä on ainutlaatuista osaamista ruistuotteiden ja -teknologian saralla. Tuorein osoitus osaamisestamme on tammikuussa 2010 markkinoille tuotu VAASAN TaikaRuis 100 %, joka on saanut erittäin innostuneen vastaanoton sekä asiakkailtamme että kuluttajilta. VAASAN TaikaRuis 100 % on aivan uudentyyppinen ruisleipä, joka maistuu, tuntuu ja näyttää vaalealta leivältä. VAASAN TaikaRuis 100 % -leivän leivontaan käytetään kuitenkin ainoastaan ruista. Leipä valmistetaan ilman hapattamismenetelmää, joten se sopii hyvin myös herkkävatsaisille. VAASAN TaikaRuis 100 % -tuoteperheeseen kuuluvat viipaloitu vuokaleipä ja sämpylät. VAASAN 100 % Ruis -tuoteperheen leivät on leivottu kokonaan täysjyvärukiista. Tuoteperheeseen kuuluvat kätevä, valmiiksi halkaistu VAASAN 100 % Ruis -palaleipä ja lisäksi -ruisleipä, -reikäleipä sekä hapankorppu. VAASAN Saaristolaispalat -palaleipä yhdistää nykyajalle ominaisen vaatimuksen helppokäyttöisyydestä ja perinteisen saaristolaismakumaailman. Valmiiksi halkaistu palaleipä on leivottu kokonaan täysjyvärukiista. Elintarviketeollisuusliitto on valinnut VAASAN Saaristolaispalat -leivän Vuoden Tähtituotteeksi

13 Sosiaalinen vastuu vioinnin ja tuoteturvallisuusauditoinnin jälkeen. Kaikkien toimittajiemme kanssa laaditut sopimukset sisältävät yksityiskohtaiset laatuvaatimukset raaka-aineille ja materiaaleille. Lisäksi raaka-ainepolitiikassa on määritelty periaatteet, joiden täyttämistä edellytämme kaikilta toimittajiltamme, mukaan lukien lainsäädännön, tuoteturvallisuuden, tuotelaadun, jäljitettävyyden, alkuperän, kestävän kehityksen ja eettisten toimintatapojen vaatimukset. Emme esimerkiksi hyväksy tuotteisiimme muuntogeenisiä raaka-aineita emmekä transrasvahappoja sisältäviä kasvirasvoja. Varmistaaksemme vaatimamme tuoteturvallisuustason, vierailemme säännöllisesti tarkistamassa kriittisten raaka-aineiden toimittajien tuotantotilat sekä prosessit. Markkinointi ja mainonta Viestimme tuotteidemme koostumuksesta, käytöstä ja turvallisuudesta kuluttajille pakkauksen ja markkinointimateriaalin välityksellä. VAASAN Oy:n markkinoinnissa ja mainonnassa noudatetaan kansallisen kuluttaja- ja markkinointioikeuden säädöksiä. Lisäksi yhtiö noudattaa Kansainvälisen kauppakamarin markkinoinnin ja mainonnan kansainvälisiä perussääntöjä ja ohjeita. Kuluttajan moninaiset tarpeet Leivän valinnassa kuluttajalla on lukuisia motiiveja riippuen tilanteesta ja tarpeesta. Kun terveydestä huolehtiva kuluttaja haluaa valita leivän, joka vaikuttaa suotuisasti omaan terveyteen ja jonka syömisestä tulee hyvä mieli, itsensä hemmottelija etsii leipää, joka maistuu herkulliselle ja jolla voi hemmotella itseään töiden jälkeen rentoutuessa (2. Vaihtelunhalun korostuessa kuluttaja valitsee leipää, joka tarjoaa vaihtelua ja uudenlaista makua aamiaiselle. Napostelijana kuluttaja haluaa leipätuotteen, joka sopii naposteluun illalla tv:tä katsellessa. Perheenäidin roolissa kuluttaja valitsee ostoskoriinsa arkikäyttöön sopivan leivän, joka on mielellään myös terveellinen (2. (1 TNS Gallup 2009 (2 VAASAN Oy:n kuluttajatutkimukset 13

14 Sosiaalinen vastuu Yhdessä tekemällä suuren yrityksen voimin, mutta pienen leipurin sielulla VAASAN Oy:n edelläkävijyys rakentuu henkilöstön osaamisesta ja uudistumiskyvystä. VAASAN Oy tarjoaa henkilöstölleen paljon erilaisia työhön ja kehittymiseen liittyviä mahdollisuuksia. Suuren yrityksen voimin, mutta pienen leipurin sielulla rakennamme yhteistä menestystä myös jatkossa. Pitkäjänteinen ja monipuolinen kehitystyö rakentaa vahvan pohjan hyvinvoivalle ja tuottavalle työyhteisölle. Henkilöstöjohtamisen painopisteemme ovat: Vuorovaikutteisesta johtamisesta kilpailutekijä Pidämme huolta osaajista ja osaamisesta Työsuhteet VAASAN Oy leipoo lähellä kuluttajia ympäri Suomen: tuoretta leipää leivotaan 14 paikkakunnalla, näkkileivät ja hapankorput valmistetaan Kotkassa ja leivonnaispakasteet Joutsenossa. Olemme merkittävä työllistäjä paikkakunnilla, joilla toimimme. VAASAN Oy:n henkilöstömäärä Suomessa vuoden 2009 lopussa oli Määrä edellisvuoteen verrattuna laski ennen kaikkea määräaikaisten työsuhteiden vähennyttyä. Vakituisen henkilöstön lisäksi yhtiössä työskentelee ympäri vuoden jonkin verran osa-aikaisia opiskelijoita. VAASAN Oy työllistää suhteessa enemmän naisia kuin miehiä. Yrityksessämme työskenteli 827 naista ja 564 miestä. Henkilöstön ikäjakauma oli hyvin tasainen. Suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat ja vuotiaat, mutta ero muihin ikäryhmiin ei ollut merkittävä. Eniten henkilöstöä työskenteli vuonna 2009 Itä-Suomen alueella ja toiseksi eniten Etelä-Suomen alueella. Vähiten henkilöstöä oli Pohjois-Suomessa. VAASAN Oy:ssä sovelletaan seuraavia työehtosopimuksia ja / tai perussopimusta: Leipomoiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry) Elintarvikealojen työehtosopimus (Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry) Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry, Teknisten Liitto ry) Elintarviketeollisuuden ylempien toimihenkilöiden perussopimus (Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN) Palkkaus ja palkitseminen sekä työaika Palkkaus ja palkitseminen perustuvat VAASAN Oy:ssä eri henkilöstöryhmissä noudatettaviin palkkausjärjestelmiin, joiden rungon ja perustan muodostavat työehtosopimukset sekä tehtävävaativuuden, ammattitaidon ja osaamisen arvioinnit. Lisäksi VAASAN Oy:ssä sovelletaan tehtävä- tai toimipaikkakohtaisesti tulospalkkausjärjestelmiä, joiden sisältö määritellään vuodeksi kerrallaan, ja niiden puitteissa sovitaan henkilö- ja ryhmäkohtaisista tavoitteista. Tulospalkkauksen perusteet hyväksyy VAASAN Oy:n hallitus. VAASAN Oy:ssä käynnistettiin marraskuussa 2008 Elintarviketeollisuusliiton ja Elintarviketyöläisten liiton työaikaryhmän hyväksymä työaikakokeilu. Tuotannon työntekijöitä koskeva työaikamalli mahdollisti työajan tasoittumisen leipomoissa pidemmällä aikavälillä. Sopimus oli merkittävä päänavaus paikalliseen sopimiseen ja myös ensimmäinen leipomoalalla. Jokaisella oikeus tasapuoliseen kohteluun VAASAN Oy:n tasa-arvosuunnitelma on laadittu yhteistyössä henkilöstön ja työnantajien edustajien kesken. Vastuu tasa-arvon toteutumisesta on yhtiöllä, mutta myös jokaiselta henkilöltä edellytetään sitoutumista tasa-arvon edistämiseen ja puuttumista havaittuihin epäkohtiin. Päivitimme tasa-arvosuunnitelman vuoden 2009 lopulla. Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä edistää naisten ja miesten tasapuolista kohtelua. Suunnitelman tavoitteena on myös edistää toisia ihmisiä arvostavia ja kunnioittavia toimintatapoja. Moninaisuus on voimavaramme. Johtamiskäytäntöjen kehittämisessä kiinnitetään huomiota aktiivisemman ja avoimemman viestinnän suuntaan. Tasapuolinen kohtelu -opas on myös otettu osaksi työhön perehdyttämisohjelmaa. Opas kertoo käytännönläheisesti, mitä tasa-arvo tarkoittaa työssä. Myös vuonna 2008 julkaistuissa eettisissä periaatteissa otetaan kantaa tasa-arvoon ja tasapuoliseen kohteluun. Edistääkseen tasa-arvoista kohtelua VAASAN Oy huolehtii muun muassa henkilöstön sijoittumisesta tasapuolisesti erilaisiin tehtäviin sekä osaamisen siirtämisestä esimerkiksi mentorointiohjelman avulla. Yhtiössä toimii eri henkilöstöryhmien edustajista koostuva tasa-arvotoimikunta, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoista kohtelua käytännön tasolla. Työyhteisön kehittäminen Toimivan työyhteisön jatkuvassa kehittämisessä perustana ovat VAASAN tapa toimia ja VAASAN menestysresepti. Olemme kartoittaneet työilmapiiriämme jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Laajempi mittaus tehdään kahden vuoden välein, viimeksi marras joulukuussa Kyselyssä käytetään organisaatioiden kehittämiseen soveltuvaa työkalua, johon kysymykset on valittu niin, että ne ovat tutkitusti yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin, työyhteisön toimivuuteen ja muutosvalmiuteen. Työyhteisötason kysymykset selvittävät työryhmän toimivuutta ja kehittämisaktiivisuutta, esimiestyötä sekä työryhmien välisen yhteistyön toimivuutta. Tehtävätason kysymykset koskevat työn perusedellytyksiä, kuten työn hallintaa ja kuormitustekijöitä. Yksilötasolla henkilöstön hyvinvointia pyritään selvittämään stressiin ja työn iloon liittyvillä kysymyksillä. Ilmapiirikartoituksen tulokset käydään läpi pienryhmäkokoontumisissa, ja tulosten pohjalta suunnitellaan kehityshankkeita. Tavoitteena on toimiva, hyvinvoiva ja uudistava työyhteisö. VAASAN Oy on teollisuudessa edelläkävijä pienryhmätoiminnan hyödyntämisessä. Pienryhmätoiminnan yhteinen malli otettiin käyttöön kaikissa yksiköissä jo vuonna

15 Sosiaalinen vastuu Toiminnan keskeisenä tavoitteena on parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja viihtyvyyttä sekä saada henkilöstön koko osaaminen yrityksen käyttöön. Toimintamallissa henkilöstö ottaa itse osaa työnsä kehittämiseen. Pienryhmätoiminnassa käsitellään muun muassa työhyvinvointiin, työmenetelmiin, toimintamalleihin, sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin, työilmapiiriin, oppimiseen ja vastuuseen liittyviä asioita. Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua pienryhmätoimintaan vähintään kahdesti vuodessa, ja ryhmien työskentelyä tukevat sisäiset valmentajat. VAASAN Oy:n pienryhmätoiminta on vaikuttanut merkittävästi etenkin työtyytyväisyyden ja työilmapiirin paranemiseen sekä sairauspoissaolojen vähenemiseen. Pienryhmätoiminnalla on positiivinen vaikutus myös liiketoimintaan, kuten esimerkiksi toimintavarmuuden paranemiseen. Pienryhmä-toimintamalli voitti vuonna 2006 Henkilöstöjohdon ryhmän (HENRY ry) ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen jakaman Vuoden henkilöstöteko -palkinnon. Työhyvinvointi Haluamme olla edelläkävijä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Yhtiön systemaattinen panostus työhyvinvointiin on tuottanut tuloksia. Sairauspoissaolot on saatu vakiinnutettua noin kuuteen prosenttiin (6,3 % 2009), joka on alle elintarviketeollisuuden keskiarvon (elintarviketeollisuuden keskiarvo 2008 oli 7,2 % kokonaistyöajasta). Myös tapaturmien määrä pieneni selkeästi vuonna Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin-johtamiskonsepti sisältää malleja ja työkaluja, joiden avulla voidaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti rakentaa sekä ylläpitää tervettä ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Erityisenä painopisteenä 2009 oli vuorovaikutteisen johtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Työterveyden ensisijainen tehtävä on auttaa ylläpitämään työkykyä ja ennaltaehkäistä sitä heikentäviä tekijöitä. VAASAN Oy:ssä on ollut käynnissä vuodesta 2005 työkyvyn ylläpidon kehittämistoimintaa, jossa on mukana luottamusmiehiä, esimiehiä, työterveyshoitajia ja henkilöstötoiminnon edustaja. Työryhmä rakensi Varhaisen tuen -mallin, jolla pyritään tukemaan työssä suoriutumista, ehkäisemään sairauspäiviä ja puuttumaan työssä ilmeneviin epäkohtiin. Varhaisen tuen -malli luo pelisäännöt työpaikan, työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyölle. Varhaisen tuen -mallin ansiosta työkokeilujen määrä on moninkertaistunut. Työkokeilujen tarkoituksena on muun muassa helpottaa työntekijöiden palaamista työtehtäviin pitkän sairausloman jälkeen. Varhaisen tuen -mallin sekä työkokeilujen aktivoinnin lisäksi sairauspoissaolojen ja tapaturmien vähentämiseen tähtääviä keinoja ovat erityisesti pienryhmätoiminta, VAASAN Kuntokiri -työhyvinvointiohjelma ja Läheltä piti -raportoinnin tehostaminen. > > > Henkilöstömäärän kehitys alueittain ml. viikonlopputyöntekijät Etelä Itä Länsi Pohjois Henkilöstön ikäjakauma

16 Sosiaalinen vastuu VAASAN Kuntokiri -työhyvinvointiohjelma kannustaa henkilöstöä aktiiviseen liikkumiseen ja terveelliseen elämään. Sen painopisteinä ovat: Liikunnasta puhtia ja energiaa Vuorotyössä jaksaminen Terveellisten elämäntapojen edistäminen Yksilötasolla kehityskeskusteluiden yhteydessä voidaan hyödyntää oman työhyvinvoinnin tarkasteluun tarkoitettua työkirjaa. Näkökulmina ovat työyhteisö, osaaminen, motivaatio, johtaminen, elämäntilanne ja terveys. Työturvallisuus Työnantaja ja työntekijät toimivat aktiivisessa yhteistyössä työpaikan työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Vastuu työsuojelun toteuttamisesta on jokaisella esimiehellä omalla toimialueellaan. Työntekijät ovat puolestaan velvollisia noudattamaan työssään annettuja ohjeita ja varovaisuutta sekä ilmoittamaan heti havaitsemistaan vaaratekijöistä. Jokaisella toimipaikalla on linjajohdosta nimetty työsuojelupäällikkö, jolla on riittävät valtuudet toiminnan kehittämiseen. Lisäksi jokaisella toimipaikalla on nimetty työsuojeluvaltuutettu, joka yhdessä työsuojelupäällikön kanssa muodostaa työsuojeluparin. Yhtiössä panostetaan tapaturmien vähentämiseen. Tapaturmien määrä laski edelleen VAASAN Oy:ssä vuonna Yhteensä tapaturmia kirjattiin vuoden aikana 104 (111 vuonna 2008). Yleisimpiä tapaturmia olivat liikkumisen ja esineiden siirtelyn yhteydessä tapahtuneet liukastumiset, kaatumiset ja kolhimiset. Ammattitautitapausten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Ammattitauteja todettiin yksi vuonna Suuntaus on ollut laskeva vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2009 jatkoimme läheltä piti -raportoinnin ja seurannan aktivointia, jotta tapaturmiin johtavat tilanteet voitaisiin ennaltaehkäistä. Vuonna 2010 on tavoitteena lisätä läheltä piti -kirjauksia, ja sitä kautta aktivoida jokaista vaikuttamaan oman työympäristön turvallisuuteen. Myös työsuojeluparitoimintaa kehitetään edelleen. Osaamisen kehittäminen ja jatkuva uudistaminen VAASAN Oy:n sosiaalisen vastuun ytimessä on strategialähtöinen osaamisen kehittäminen. Toimiala on hyvin työvoimavaltainen, mikä vaatii jatkuvaa systemaattista panostusta henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja osaamiseen. Vuonna 2009 henkilöstöjohtamisen painopisteinä olivatkin erityisesti osaamisen ja vuorovaikutteisen johtamisen kehittäminen, työhyvinvointi, uudistumiskyky ja organisaatiouudistuksen edellyttämien uusien toimintamallien vahvistaminen valmennusten ja pienryhmätoiminnan avulla. Osaamisen kehittämisessä käytetään monipuolista keinovalikoimaa: kehittämis- ja koulutusohjelmien lisäksi tehtäväkiertoa, projektityöskentelyä, mentorointia, verkko- ja itseopiskelua sekä kouluttajana toimimista. Dimitri Nyman, taikinantekijä Hain vuonna 2007 Vantaan leipomoon kesätyöntekijäksi ystäväni kehotuksesta. Pääsin taikinantekijäksi, ja tein niitä töitä kesän ja vielä seuraavan syksyn. Sitten hakeuduin rakennusalan oppiin, mutta tein samalla viikonloppuvuoroja leipomossa. Työtilanne rakennusalalla kuitenkin vaikeutui, minkä takia muutin suunnitelmiani, ja palasin takaisin leipomoalalle. Esimieheni ehdotuksesta lähdin suorittamaan teollisuusammattileipurin tutkintoa. Olen käytännönläheinen ihminen, joka mielellään oppii asioita työn kautta, siksi oppisopimuskoulutus sopi minulle hyvin. Koulutus hyödytti monella tapaa, opin esimerkiksi paljon uutta raaka-aineista. Toisaalta on hyvä, kun takataskussa on ammattitutkinto. Olen ollut nyt pari vuotta vakituisena työntekijänä Vantaan leipomossa. Työtä tehdään sekä itsenäisesti että tiiminä. Työajat sopivat minulle hyvin, ja tarvittaessa työaikoja on helppo sovitella. Meillä on hyvä porukka, ja kanssakäyminen muiden työntekijöiden ja esimiesten kanssa on mutkatonta. Rento meininki ja mukavat työkaverit ovat parasta tässä työssä. Heidi Saario, liiketoiminnan kehittämispäällikkö Aloitin vuonna 2001 konsernihallinnossa konsernilaskennan controllerina. Puolitoista vuotta myöhemmin minulle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä konsernin AS Leibur -tytäryhtiön palvelukseen Tallinnaan. Ulkomaankomennus Virossa oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Talouspäällikkönä pääsin näkemään yhtiön eri toimintoja laajasti ja sain samalla kokemusta työskentelystä eri kulttuurissa. Palasin kahden vuoden jälkeen Suomeen controlleriksi silloiseen kansainvälisen liiketoiminnan yksikköön, josta jäin äitiyslomalle. Äitiyslomalta palasin ensin tuotannon controlleriksi. Ensin vastuullani oli tuoretuotannon tuki ja hallintapalvelut ja myöhemmin tuotannon- ja hankinnan tuki. Jäin 2009 uudestaan äitiyslomalle. Palasin takaisin töihin saman vuoden syksyllä. Olen tehnyt vaihtelevia tehtäviä controllerina, ja uusia tehtäviä on tarjottu sitä mukaa, kuin olen niitä halunnut. Nyt toimin konsernilaskennassa liiketoiminnan kehittämispäällikkönä ja teen lastenhoidon takia kolmipäiväistä työviikkoa. Työni on kansainvälistä, koska olen mukana kehittämässä toimintaa kaikissa konsernin maissa. 16

17 Sosiaalinen vastuu Yksikkötasolle vuosittain laadittava henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstörakenteen analysoinnin, ikärakenteen ja työkykyarvioinnit sekä työkyvyn ylläpidon suunnittelun sekä suunnitelmat osaamisen kehittämisestä. Yksilö- ja tiimitason osaamisen kehittämisen tavoitteet asetetaan kehityskeskusteluissa, jotka pidetään työntekijöiden kanssa kerran vuodessa ja toimihenkilöiden kanssa kaksi kertaa vuodessa. VAASAN Oy on osallistunut Opetushallituksen johdolla kehitetyn leipomoteollisuuden ammattitutkinnon suunnitteluun. Ammattitutkintoon valmentavaa koulutusta on tehty VAASAN Oy:ssä jo vuodesta Ammattitutkinnon on suorittanut jo 100 yhtiön työntekijää. Valmennus jatkui edelleen Olemme olleet kehittämässä myös Elintarviketekniikan erikoisammattitutkintoa (EAT). Osaamisen kehittämisen keskiössä 2009 oli erityisesti johtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Valmennusten avulla pyrittiin tarjoamaan esimiehille työkaluja ja valmiuksia niin itsetuntemuksen lisäämiseen, uudistumiskykyyn, muutosten hallintaan kuin valmentavaan johtamiseen. Muita kehittämisen painopisteitä olivat myyntitaitojen, prosessiosaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä laatukoulutus. Mestarileipurikoulutuksessa keskityttiin oman toiminnan ja toimintatapojen kehittämiseen sekä kokonaisprosessin ymmärtämiseen. Konsernitasoisena jatkui myös strategialähtöinen johtamisen kehittämisohjelma Tiikerinloikka (Tiger s leap). Naisten ja miesten keskimääräinen sijoittuminen eri tehtäviin VAASAN Oy:ssä perustuen muun muassa alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Naiset Miehet Elintarviketeollisuuden toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Peruselintarvikealan työntekijät Leipomoiden työntekijät Keski-ikä 39,6 37,6 Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Määräaikaiset työsuhteet Heidi Erämaa, markkinointipäällikkö Urani leipomoalalla alkoi vuonna 2001, kun aloitin työt ketjuasiakaspäällikkönä. Minulla oli aiempaa kokemusta tuotepäällikkönä markkinoinnista, ja ketjumyynnissä pääsin kartuttamaan myyntikokemustani. Neljä vuotta myöhemmin siirryin kotimaan markkinointiin tuoteryhmäpäälliköksi. Ensin sain vastuulleni leivonnaispakasteet, sitten vaaleat ruokaleivät. Vuonna 2008 sopivan tilaisuuden tarjouduttua kysyin, voisinko saada vastuulleni tummat ruokaleivät. Näin sain työskennellä juuri niiden tuotteiden parissa, jotka olen aina kokenut erityisen läheisiksi. Nyt toimin Leivonnaispakasteet-liiketoiminnassa Food Service -tiimissä markkinointipäällikkönä. On antoisaa, kun oman tiimin lisäksi saa työskennellä läheisesti myyntikentän, tuotannon ja tuotekehitysorganisaation kanssa. Myös yhteistyö pohjoismaisten kollegoiden kanssa on antoisaa. Yhdeksään vuoteen on mahtunut paljon vaihtelevia tehtäviä ja mielenkiintoisia hankkeita, jotka ovat vieneet omaa osaamistani eteenpäin. Juuso Harjulehto, asiakkuusjohtaja Aloitin key account managerina loppuvuodesta Vastasin yhdessä asiakkuusjohtajan kanssa K-ryhmän asiakkuudesta, ja tehtäviini kuuluivat myynnin ja erilaisten kampanjoiden lisäksi esimerkiksi asiakasyhteistyön kehittäminen. Oltuani tehtävässä puolisen vuotta vastuualueeni laajeni, kun sain entisen tehtävieni rinnalle vielä vastuun Stockmann-asiakkuudesta. Vastasin itsenäisesti asiakkuudesta kaikissa edustamissamme tuoteryhmissä. Kun olin ollut talossa reilu kaksi vuotta, oli jälleen entistä haastavimpien tehtävien vuoro. Nyt olen toiminut K-ryhmän asiakkuusjohtajana keväästä 2009 lähtien. Rytmi työssäni on nopeaa. Päivät ovat hyvin vaihtelevia, ja niihin kuuluu yllättäviä ja haastavia tilanteita, jotka vaativat välitöntä reagointia. Työssäni pääsen rakentamaan asiakassuhdetta pitkäjänteisesti sekä kehittämään asiakasyhteistyötä, mikä on palkitsevaa. Oma osaaminen on laajentunut monipuolisten tehtävien myötä. Ja kun oma osaaminen on vahvistunut, olen saanut uusia haasteita ja lisää vastuuta. Toisaalta minuun on luotettu, ja olen saanut vapaasti toteuttaa asioita oman näkemykseni mukaan. 17

18 Ympäristövastuu Arjen ympäristötyötä Käytännön menestyksekäs ympäristötyö koostuu pienistä teoista, joista ajan mittaan kasvaa merkittäviä kokonaisuuksia. Tuotantomääriltään suurimmissa yksiköissämme, Kotkan ja Joutsenon tehtailla, toteutamme ISO standardin mukaista ympäristöjärjestelmäohjelmaa. Näissä yksiköissä koko toimintaprosessin ja sen jokaisen yksittäisen vaiheen ympäristövaikutuksen määrä, vakavuus, tiheys sekä mahdollisuutemme yrityksenä pienentää aiheutuvaa ympäristövaikutusta on arvioitu merkittävyysanalyysilla eli ympäristöriskianalyysilla. Merkittävyysanalyysin perusteella selville saadut suurimmat ympäristövaikutukset olemme valinneet ympäristötyömme tärkeimmiksi painopistealueiksi. VAASAN Oy:n ympäristötyön painopistealueet ja tavoitteet Kotkan, Joutsenon ja Fagerstan tehtailla ovat vuosina : Orgaanisen (taikina-, rehu- ja bio-) jätteen vähentäminen 5 % edellisvuoden tasosta suhteutettuna tuotantokiloihin. Energiajätteen (polttokelpoinen jäte) vähentäminen 5 % edellisvuoden tasosta suhteutettuna tuotantokiloihin Energian käytön (sähkö, polttoöljy, maakaasu) vähentäminen suhteutettuna tuotantokiloihin. Tavoitteena vuoden 2008 taso. Tuotantolaitokset ovat rakentaneet ohjelman, joka sisältää toimenpiteet ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteiden toteutumista seurataan tuotantoyksiköiden kuukausittaisissa kokouksissa, ja toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti koko yrityksen johdolle. Joutsenon ja Kotkan tehtailla toteutettavien järjestelmällisten ympäristöohjelmien lisäksi, ja laajentaaksemme näkemystämme tuotteidemme koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista, teetimme vuoden 2009 aikana tuotantomääriltään suurimmille tuotteillemme elinkaarianalyysin. Elinkaarianalyysin tavoitteena oli vahvistaa jo toteuttamaamme ympäristötyötä ja miettiä keinoja suurimpien tuotteidemme aiheuttamien ympäristövaikutusten edelleen vähentämiseen. Analyysissa on otettu huomioon muun muassa energiankulutus sekä ilmastonmuutokseen ja happamoitumiseen vaikuttavat päästöt. Keskityimme erityisesti raaka-aineiden logistisiin ketjuihin, tuotteiden valmistusprosesseihin ja tuotteiden jakeluun, koska nämä ovat valmistusketjussa osia, joihin pystymme itse yrityksenä vaikuttamaan. Merkittävimmät tuotteidemme elinkaaren aikaiset ympäristönäkökulmat liittyvät raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukseen, energian ja veden kulutukseen, jätteiden määrään ja laatuun sekä syntyvän jäteveden määrään ja laatuun. Elinkaarianalyysin tuloksia hyödynnetään kehittäessämme edelleen tuotteidemme ja tuotantolaitostemme ympäristötehokkuutta ja laatiessamme VAASAN-ympäristöstrategiaa. Ympäristöinvestoinnit Vaihdoimme kevyen polttoöljyn maa- tai nestekaasuun neljässä tuoreleipäleipomossamme. Meluhaitat Leipomisesta ei synny merkittävää meluhaittaa. Satunnaista meluhaittaa leivontaprosessissa syntyy lähinnä vain siiloon laitettavien raaka-aineiden purkamisen aikana. Jotta tällä toiminnalla olisi mahdollisimman vähäistä haittaa, purut pyritään toteuttamaan päivällä. Lisäksi purkulaitteistoihin on kehitetty meluhaittoja vähentäviä teknisiä välineitä. Energiankulutus Energiaa tarvitaan elintarvikkeiden valmistusprosessin kaikissa vaiheissa. Tarkkailemme energian kulutusta absoluuttisesti sekä tuotantomäärään suhteutettuna. Leipomoteollisuus käyttää runsaasti energiaa, koska suurin osa tuotteista paistetaan. Lisäksi osa tuotteista pakastetaan, joka myös vaatii energiaa. Tästä syystä energian käyttö suhteutettuna tuotantoon on suurempi kuin elintarviketeollisuudessa keskimäärin. Vuonna 2009 energiankulutus, mukaan lukien polttoaineet, ostolämpö ja sähkö, oli 158 GWh, kun vuotta aiemmin se oli 162 GWh. Tuotettua leipätonnia kohden energiaa käytettiin 1,7 kwh/kg. Leipomotoiminnassa yleisimmin käytetty polttoaine on kevytöljy. Olemme siirtyneet öljyn käytöstä ympäristöystävällisempään maa- tai nestekaasun käyttöön aina kun se on mahdollista. Vuonna 2009 nestekaasun käyttöön siirryttiin Kiimingissä ja Turussa sekä maakaasuun Tampereella ja Vantaalla. Lisäksi Vantaalla käytetään myös kaukolämpöä sekä ostohöyryä. Energian käytön jakauma 2009 Sähkö 41% Polttoaine 24% Kaasu 22% Ostolämpö 13% Kokonaisenergian kulutus 1,6 suhteessa tuotantokiloihin 1,4 kwh/kg 1,2 1,0 0, , ,4 0, * ETL (Elintarviketeollisuusliitto ry) ympäristökyselyn keskiarvo v * Ympäristövahingot Vuonna 2009 ei tapahtunut ympäristövahinkoja. 18

19 Ympäristövastuu Käyttö- ja jätevesi Suurin osa tarvittavasta vedestä, noin 40 prosenttia, kuluu tuotteiden valmistukseen. Puhtaan käyttöveden kulutus vuonna 2009 oli m3, kun se oli edellisvuonna m3. Vähennämme tuotantoprosessimme syntyvän jäteveden ympäristökuormaa estämällä kiintoaineiden sekä happamien ja hiivaa sisältävien aineiden pääsyä viemäriin muun muassa porrassuodattimien avulla. Lisäksi joissakin leipomoissamme on kemikaalien avulla pystytty alentamaan jäteveden happamuutta. Käyttöveden kulutus suhteessa tuotantokiloihin m 3 /t ,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 * Materiaalien käyttö Vuonna 2009 VAASAN Oy käytti noin 91 miljoonaa kiloa raakaaineita ja kuusi miljoonaa kiloa pakkausmateriaaleja. Elintarvikepakkauksen tarkoituksena on suojata tuotetta sekä varmistaa sen turvallisuus ja laatu. Lainsäädäntö asettaa elintarvikkeiden pakkausmateriaaleille tietyt turvallisuusvaatimukset, minkä vuoksi muun muassa kierrätysmateriaalia ei voida käyttää pakkauksessa, joka on suorassa kontaktissa tuotteeseen. Ympäristönäkökohdat pyritään ottamaan huomioon pakkausmateriaaleja valittaessa. Tuotepakkauksia on kehitetty vähemmän ympäristöä kuormittaviksi muun muassa ohentamalla materiaalia. Pakkausmateriaalin käyttö suhteessa tuotantokiloihin kg/kg ,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0 * ETL ympäristökyselyn keskiarvo v Jäteveden määrä suhteessa tuotantokiloihin m 3 /t ,5 0 3,0 2,5 2,0 1,5 * Raaka-aineiden käyttö suhteessa tuotantokiloihin kg/kg ,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0, , ,5 * ETL ympäristökyselyn keskiarvo v > > > Videoneuvottelut vähensivät liikematkustamista Yksi vuoden 2009 tavoitteistamme oli vähentää merkittävästi erityisesti sisäisiin kokouksiin liittyvää liikematkustamista. VAASAN Oy:n liikematkustus vähenikin edellisvuoteen verrattuna lähes 50 prosenttia. Lentomatkustuksen huomattavan vähentämisen teki mahdolliseksi muun muassa konsernissa syksyllä 2009 käyttöönotettu VAASAN LifeSize -videoneuvottelujärjestelmä. Suomessa videoneuvottelulaitteet otettiin käyttöön Espoossa, Joutsenossa, Kotkassa, Kuusankoskella ja Turussa. Vuoden 2010 aikana videoneuvottelulaitteet otetaan yhtä toimipistettä lukuun ottamatta käyttöön kaikissa Suomen toimipisteissämme. Vähensimme vuonna 2009 lentomatkustuksessamme lentomaileja 43 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. CO 2 -päästöjen osalta tämä tarkoitti 42 prosentin vähennystä edellisvuoteen. 19

20 Ympäristövastuu Jätteet Jätemäärien vähentäminen sekä lajittelun ja kierrätyksen tehostaminen jatkui vuonna Jätekuormituksen indikaattorina käytetään syntynyttä jätettä tuotantokiloa kohden. Kehitämme jätemäärien raportointimenetelmiämme jatkuvasti entistä tehokkaammiksi. Vuonna 2009 kertynyt jätemäärä oli tonnia, mikä valmistusmääriin suhteutettuna on 87 g jätettä kutakin tuotettua kiloa kohden. Kokonaisjätemäärässä on eniten rehu- ja biojätettä (6 390 t) ja vähiten ongelmajätettä (1,94 t). Rehu- ja biojätteestä merkittävä osa menee bioetanolin valmistukseen tai eläinten ruoaksi. Jätemäärien jakautuminen eri jätetyyppeihin 2009 Rehu- ja biojäte 77% Energiajäte 6% Seka-/kaatopaikkajäte 7% Kierrätettävä pahvi ja paperi 5% Muu jäte 5% Ongelmajäte 0% Kierrätysmuovi 0% Kaatopaikkajätteen määrä suhteessa tuotantokiloihin kg/t * ETL ympäristökyselyn keskiarvo v Leipomojätteestä bioetanolia Yhteistyö VAASAN Oy:n ja bioetanolia valmistavan St1 Biofuels Oy:n kanssa laajeni vuonna 2009, kun myös Vantaan leipomo alkoi toimittaa tuotannossa syntyvää leipomojätettä bioetanolin raaka-aineeksi. Joutsenon tuotantolaitos on toimittanut leipomojätteensä bioetanolin valmistukseen vuodesta 2007 lähtien ja Kotkan tuotantolaitos vuodesta Vuonna 2009 VAASAN Oy:n yksiköissä syntyneestä biojätteestä toimitettiin noin 40 prosenttia bioetanolin raaka-aineeksi. Määrällä pystyttiin säästämään noin kiloa fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Tällä määrällä bioetanolilla voidaan korvata noin 1,8 miljoonaa bensiinillä ajettua kilometriä. Syntynyttä biopolttoainetta voidaan käyttää flexifuel-autoissa. * Ilmanpäästöt Raportissa on kuvattu vain suorat päästöt ilmaan eli öljyn ja kaasun poltosta vapautuvat päästöt. Taikinasta vapautuvaa hiilidioksidin määrää ja epäsuoria päästöjä esimerkiksi sähkön, kaasun tai kaukolämmön tuottamisesta ei ole huomioitu. Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti johtuen maa- ja nestekaasun lisääntyneestä käytöstä. SO 2 ja NOX määrät suhteessa tuotantokiloihin kg/1000kg SO 2 NOX Hiilidioksidin määrä suhteessa tuotantokiloihin CO 2 kg/t ,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0, VAASAN Oy:n laatu- ja ympäristöasioiden virstanpylväät Elinkaarianalyysin laadinta päätuotteille 2009 Vaasan & Vaasan Oy:n raaka-ainepolitiikka 2008 Vaasan & Vaasan Oy:n eettiset periaatteet 2008 Toimintajärjestelmän uudistus 2007 Vaasan & Vaasan Oy:n teollinen leivonta ja kansainväliset toiminnot, ISO 14001:2004, sertifiointi 2006 Kotkan tehdas, IFS (International Food Standard), sertifiointi 2005 Kotkan tehdas, BRC (British Retail Consortium), sertifiointi 2004 Joutsenon tehdas, BRC (British Retail Consortium), sertifiointi 2004 Vaasan & Vaasan Oy:n teollinen leivonta ja kansainväliset toiminnot, ISO 9001:2000, sertifiointi 2003 Teollinen leivonta, leipomotuotteet EFSIS-sertifiointi Teollinen leivonta, mureat EFSIS-sertifiointi *) Joutsenon tehdas, ISO 14001:1996, sertifiointi 2001 Joutsenon tehdas, ISO 9001:1994, sertifiointi 1998 Elinkaarianalyysien (LCA) laadinta päätuotteille 1998 Kotkan tehdas, ISO 14001:1996, ympäristösertifiointi 1997 Vaasan Leipomot Oy:n laatu- ja ympäristöpolitiikka 1997 Vaasan Leipomot Oy:n laatupalkintoarviointien aloittaminen 1995 Kotkan tehdas, ISO 9001:1994, laatusertifiointi 1995 Vaasan Leipomot Oy:n arvojen julkaiseminen 1994 Ympäristötietojen raportoinnin aloittaminen Suomen yksiköissä 1994 *) EFSIS standard for Companies Supplying Food Products (Issue 5, July 2002) incorporating the requirements of the BRC Global Standard-Food (Issue 3, April 2002) 20

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Vastuullisuusraportti 2013

Vastuullisuusraportti 2013 Vastuullisuusraportti 2013 Global Compact -ohjelma YK:n perustama ja johtama yritysten vastuullisuusohjelma Global Compact on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Se perustettiin sitouttamaan kansainvälisesti

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Toimittajien menettelyohje

Toimittajien menettelyohje Toimittajien menettelyohje 1 (3) 01/01/2015 Toimittajien menettelyohje Tausta ja tarkoitus Posti on ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa. Huolehdimme kaupankäynnin ja

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Etiikasta yhteisiin näkemyksiin Etiikasta yhteisiin näkemyksiin

Etiikasta yhteisiin näkemyksiin Etiikasta yhteisiin näkemyksiin Etiikasta yhteisiin näkemyksiin Etiikasta yhteisiin näkemyksiin www.metso.com Metson arvot: asiakkaan menestyminen kannattava uusiutuminen yksilön sitoutuminen ammatillinen kehittyminen Etiikasta yhteisiin

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

D-vitamiinia nyt myös paahtoleivästä ja vaaleasta palaleivästä!

D-vitamiinia nyt myös paahtoleivästä ja vaaleasta palaleivästä! TIEDOTE 20.8.2014 D-vitamiinia nyt myös paahtoleivästä ja vaaleasta palaleivästä! VAASANin D-vitamiinia sisältävien leipien valikoima kasvaa. Vuoden 2014 alussa lanseerattu VAASAN RUISPALAT Aurinko D+

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen Uskomme, että monimuotoisuus ja ihmisten erilaisuus työyhteisössä lisää organisaation suorituskykyä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. 1. Päämääränämme on lisätä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Parasta valmista ruokaa kotiin, töihin, matkalle. TYÖHYVINVOINNINJOHTAMISJÄRJESTELMÄ / Maarit Örn

Parasta valmista ruokaa kotiin, töihin, matkalle. TYÖHYVINVOINNINJOHTAMISJÄRJESTELMÄ / Maarit Örn TYÖHYVINVOINNINJOHTAMISJÄRJESTELMÄ / Maarit Örn 2. joulukuuta 2013 Parasta valmista ruokaa kotiin, töihin, matkalle TYÖHYVINVOINNINJOHTAMISJÄRJESTELMÄ / Maarit Örn Finncatering Oy Perustettu 24.3.1972

Lisätiedot

Kasvitieteellinen puutarha 26.1.2012. Vastuullisuus Pandalla. 25.1.2012 Kari Harila

Kasvitieteellinen puutarha 26.1.2012. Vastuullisuus Pandalla. 25.1.2012 Kari Harila Kasvitieteellinen puutarha 26.1.2012 Vastuullisuus Pandalla Mitä.? Pandan arvopäivä 9.5.2011 Missio = Miksi olemme olemassa Visio =Mitä tavoittelemme Strategia = Millä keinoin saavutamme visiomme Arvot

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.

Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1. Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.2015 S-ryhmän rakenne * Marketkauppa S-RYHMÄN TOIMINNAN TARKOITUKSENA ON

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot