Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

2

3 Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

4 Toimitusjohtajan katsaus Haluamme olla aina askeleen edellä Miten luonnehtisit Senaattikiinteistöjen toimintavuotta 2009? Vuosi 2009 oli työntäyteinen, ja toimintamme kehittyi suunnitelmien mukaisesti niin talouden kuin palvelutavoitteiden kannalta. Vuoden merkittävin yksittäinen ponnistus oli kolmen yliopistokiinteistöyhtiön perustaminen ja siihen liittyvät laaja-alaiset toimenpiteet. Senaatti-kiinteistöt vei läpi toimenpiteet onnistuneesti, minkä seurauksena uudet yhtiöt aloittivat toimintansa vuoden 2010 alussa. Myös investointitoiminta oli vilkasta. Vallitsevan taloudellisen tilanteen vuoksi olemme saaneet investointeja liikkeelle aiottua nopeammin. Elvytyshankkeiden investointipäätökset ylsivät 80 miljoonaan euroon, josta kertomusvuoden kassavirtaosuus oli 20 miljoonaa. Millainen vuosi oli asetettuihin tavoitteisiin nähden? Taloudellinen tuloksemme oli hyvä ja palveluliiketoiminta edistyi odotusten mukaisesti. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaille tuottavuuden parantaminen on tärkeä tavoite. Senaatti-kiinteistöt on tukenut asiakkaitaan muutosten läpiviennissä ja parhaiden ratkaisujen löytämisessä. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä tästä on valtion 15 alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviraston sekä kuuden aluehallintoviraston organisointiin liittyvien tilaratkaisujen tuottaminen. Miten vallitseva taloudellinen tilanne vaikutti Senaattikiinteistöjen toimintaan? Taloudellisesti epävarmat näkymät ovat heijastuneet vuokramarkkinoihin odotettua lievemmin. Markkinamuutos näkyi lähinnä isojen kohteiden myynnin tyrehtymisenä ja osittain kilpailun kiristymisenä. Senaatti-kiinteistöt on myös hyötynyt kiristyvästä kilpailusta, mikä näkyi muun muassa parempina suunnittelu- ja urakkatarjouksina. Taloudellisen tilanteen vaikutukset ulottuvat kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen. Julkisen sektorin alijäämäisyys ajaa väistämättä rakenteellisiin muutoksiin, jotka heijastuvat tilankäyttöön ja sitä kautta Senaatti-kiinteistöihin. Tämä vaatii meiltä ennakoivuutta, säästöpontentiaalien tunnistamista, tilatehokkuuden parantamista ja myös energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Yhteiskuntavastuullisuus on Senaatti-kiinteistöjen toiminnan kulmakiviä. Miten se näkyi vuoden 2009 toiminnassa? Energia-asiat olivat vahvasti mukana kaikessa toiminnassamme ja erityisesti investoinneissa. Tässä on tapahtunut selvä kehitys, joka tulee jatkumaan entistä vauhdikkaampana. Rakennusten energiatehokkuutta parantavia hankkeita oli vireillä useita ja ensimmäinen matalaenergiatalo valmistui Kuopion Pelastusopistolle. Yhteistyö asiakkaiden kanssa ympäristö- ja energia-asioissa on tiivistynyt. Hyvänä esimerkkinä on Green Office -palvelu, joka on käytössä usealla asiakkaalla ja myös Senaatti-kiinteistöjen omissa toimitiloissa. Ympäristöasioiden lisäksi panostimme vahvasti sisäilma-asioihin järjestämällä muun muassa laajaalaisen koulutusohjelman. Henkilöstön kohdalla yliopistouudistus antaa mahdollisuuden kohdistaa vapautuvia resursseja uusien osaamisien kehittämiseen. Mitkä ovat Senaatti-kiinteistöjen tärkeimmät strategiset painopistealueet? Julkisen sektorin toimijana Senaatti-kiinteistöjen odotetaan olevan ympäristöasioissa edelläkävijä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi kokonaisvaltainen kestävän kehityksen arviointi tulee olla mukana kaikissa hankinnoissa, ja investoinneissa ilmastonmuutoksen tiedostaminen tulee muuttaa konkreettisiksi teoiksi. Myös asiakkaamme ovat valveutuneita, ja kiinnostus esimerkiksi green lease -vuokrasopimuksiin on selvästi herännyt. Ympäristöasioiden kehittäminen merkitsee myös palveluntuottajille asetettavien vaatimusten korostumista. 2 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

5 Toimitusjohtajan katsaus Tiedossa oleva muutos Senaatti-kiinteistöjen roolin muuttumisesta valtion sisäiseksi toimitilayksiköksi tuo tarpeita toimintatavan muutoksille. Asiakasyhteistyössä korostuu entistä vahvemmin kattavampien asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, minkä myötä luottamuksellisuus ja pyrkimys yhteisiin tavoitteisiin korostuvat entistä vahvemmin. Miltä lähitulevaisuus näyttää? Kehitteillä oleva valtion kiinteistöstrategia sekä uudistettu liikelaitoslaki tulevat heijastumaan toimintaamme. Todennäköistä on, että tulevaisuudessa valtio keskittyy stategisesti tärkeiden kiinteistöjen omistamiseen, ja muilta toimijoilta vuokrattavien tilojen määrä kasvaa. Senaattikiinteistöille tämä merkitsee lisääntyvää osaamistarvetta monipuolistuvan sopimuskentän sekä kiinteistö- ja vuokramarkkinoiden tuntemuksessa. Yhteistyö asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa on ollut tuloksellista ja edellä mainittujen kehitysnäkymien mukaan se jatkuu entistä tiiviimpänä. Haluankin kiittää heitä hyvästä, pitkäaikaisesta yhteistyöstä ja henkilöstöämme erinomaisesta panostuksesta vuonna Tuleva roolimme valtion - hallinnon strategisena toimitilayksikkönä vaatii entistä vahvempaa asiantuntemusta muun muassa ympäristöja elinkaari asioissa, uusien energiaratkaisujen käyttöönotossa, työ ympäristön kehittämisessä ja sisäilma-asioissa. Helsingissä 29. maaliskuuta 2010 Aulis Kohvakka toimitusjohtaja YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

6 Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuun asialla Vastuullisuuden lähtökohtia ovat avoimuus ja läpinäkyvyys. Tämä on Senaatti-kiinteistöjen kahdeksas vuosittainen Global Reporting Initiativen (GRI) suosituksen mukaisesti laadittu yhteiskuntavastuu raportti. Edellinen, vuoden 2008 kattanut raportti julkaistiin huhtikuussa Raportti kuvaa toimintamme riskit, mahdollisuudet ja tavoitteet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista sekä saavutetut tulokset vuodelta Raportin liitteenä on hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätöksen sisältävä taloudellinen vuosikatsaus. Yhteiskuntavastuuraporttimme on myös verkossa osoitteessa Raportoinnin kattavuus, laajuus ja raportointiperiaatteet on kuvattu tarkemmin raportin sivuilla Yhteiskuntavastuuraportti on kolmannen osapuolen varmentama. 4 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

7 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus Yhteiskuntavastuun asialla Senaatti-kiinteistöt lyhyesti Keskeiset tunnusluvut Toimialojen esittely Organisaatio ja toimintamalli Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet Strategia Kehitystoiminta CASE: Tietomalli on rakennuksen sähköinen manuaali Sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus Tavoitteet ja tulokset: avainluvut Taloudellinen vastuu Saavutimme kaikki taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteemme. Taloudellinen vastuu Taloudelliset tavoitteet ja tulokset CASE: Toimitilamittaristo auttaa energiansäästössä ja tilakustannuksissa Investoinnit painottuivat peruskorjauksiin Välilliset taloudelliset vaikutukset CASE: Yliopistojen kiinteistöt itsenäistyivät Ympäristövastuu Ympäristöjärjestelmä, joka kannustaa yhä parempaan CASE: Matalaenergiarakentamisen pilottikohde valmistui Vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutokseen Energian kokonaiskäyttö Tavoitteita saavutetaan yhteistyöllä CASE: Energiansäästöä pitkällä tähtäimellä Päästöt lisääntyivät hieman Maankäytön kehittäminen sekä veden ja materiaalien kulutus Jätteiden määrä Ympäristöriskit hallinnassa Sosiaalinen vastuu Toiminnan eettiset periaatteet CASE: Työturvallisuus vaati huolellista suunnittelua CASE: Kokonaisvaltaisuutta Kuopion malliin Sisäilman laatu vaikuttaa tuottavuuteen Arvokiinteistöt ovat osa kansallisperintöä Turvallisuus osana kaikkea toimintaa Asiakastyytyväisyys parani Tavoitteena esteetön työympäristö Henkilöstöpolitiikan linjaukset Koulutus ja osaaminen korostuvat Hallitus Johtoryhmä Raportointiperiaatteet GRI:n mukainen sisältöindeksi Varmennuslausunto Sanasto YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Ympäristövastuu Green Office -järjestelmän käyttö laajeni ja pilotoimme energiatehokkaita ratkaisuja. Sosiaalinen vastuu Panostukset sisäilma-asioihin korostuivat. Johdon esittely ja raportointiperiaatteet 5

8 Senaatti-kiintestöt lyhyesti Perustehtävä: Tuomme tilalle ratkaisut. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen toimivat tilat ja tarpeita vastaavat palvelut. Näin syntyy työympäristö, jossa on hyvä työskennellä. Visio: Askeleen edellä odotuksia. Haluamme olla asiakkaan kumppanuuden arvoinen. Haemme aktiivisesti uusia ratkaisuja ja palveluita muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Vastuullisuus on toimintamme kulmakiviä. Arvot: Luotettava ja vastuullinen Halukas palvelemaan Innovatiivinen ja kehittävä Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus, palveluiden ja kiinteistövarallisuuden kehittäminen sekä investoinnit muodostavat liiketoiminnan perustan. Asiakkaan toimitiloista huolehtiminen ei ole pelkästään tilojen vuokraamista. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen toimivat työympäristöt ja niihin liittyvät palvelut sekä osaamisen keskitetysti yhdestä paikasta. Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa korostuvat luotettavuus, palveluhenkisyys sekä kyky ja halu tarjota asiakkaille uudenlaisia ratkaisuja. Muutostarpeita ennakoidaan panostamalla asiakasyhteistyöhön ja kiinteistöjen kehittämiseen. Autamme asiakkaita näkemään mahdollisuudet, joita työympäristön ja toimintatapojen kehittäminen tarjoavat. Pitkäaikaiset asiakkuudet, valtionhallinnon tunteminen sekä laaja-alainen osaaminen ovat Senaatti-kiinteistöjen vahvuuksia. Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on suuri joukko rakennustaiteellisesti ja kulttuuri- historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Näiden rakennusten arvon säilyttäminen ja tilojen käyttökelpoisuuden varmistaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen keskeisiin tehtäviin. Yhteiskuntavastuullisuus on ollut keskeinen Senaatti-kiinteistöjen toimintaa leimaava piirre jo lähes 200 vuoden ajan. Hyvän rakennustavan noudattaminen, suomalaisen rakennusperinnön vaaliminen, ympäristöasioiden huomioiminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen ovat osa vastuullista toimintaa. 6 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

9 Tunnusluvut Pohjois-Suomen alue Rovaniemi Keskeiset tunnusluvut Taloudellinen vastuu Muutos-% Kasvu Liikevaihto, milj. euroa ,6 Tase, milj. euroa ,5 Vuokrattava pinta-ala, 1000 m ,9 Investoinnit yhteensä, milj. euroa ,6 Investointien osuus liikevaihdosta, % ,2 Kannattavuus Tulos, milj. euroa ,1 Tuloksen osuus liikevaihdosta, % 20,9 15,1 37,7 Nettotuotto, % 8,5 8,0 7,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,4 3,9 11,9 Oman pääoman tuotto, % 4,2 3,0 42,7 Keskimääräinen neliövuokra, e/m 2 /kk* 11,45 10,57 8,3 Kiinteistöomaisuuden käyttöaste, % 97,1 97,1 0,0 Oulu Vaasa Kuopio Joensuu Keski-Suomen alue Jyväskylä Itä-Suomen alue Mikkeli Tampere Länsi-Suomen Hämeenlinna Lappeenranta alue Turku Kouvola Helsinki Etelä-Suomen alue Senaatti-kiinteistöjen toimipaikat Päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Vuokraustoiminnan liikevaihdon jakautuminen Itä-Suomi 15 % 104 milj. Pohjois-Suomi 13 % 87 milj. Etelä-Suomi 44 % 302 milj. Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 59,4 59 0,6 Nettovelkaantumisaste, % ,8 Lainat, milj. euroa ,0 Ympäristövastuu Muutos-% Energiankäyttö Sähkön ominaiskulutus**, kwh/brm 2 97,9 97,7 0,2 Lämmön ominaiskulutus**, kwh/brm ,7 Veden ominaiskulutus**, l/brm ,2 Kasvihuonekaasujen ominaispäästöt,** kg CO 2 -ekv/brm 2 61,6 59,6 3,5 Sosiaalinen vastuu Muutos-% Henkilöstö Henkilöstö ,7 Henkilöstön keski-ikä, v. 48,8 49,3-1 Asiakkaat Asiakastyytyväisyys, %:ia vastaajista melko tai erittäin tyytyväinen Keski-Suomi 15 % 104 milj. Tulos ja liikevaihto , milj. euroa Länsi-Suomi 13 % 90 milj. *Toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet **Senaatin ylläpitämät kohteet, ei pääomavuokrakohteet. Luvut perustuvat koko kiinteistökannan kulutustietoihin. Lukujen perustana oleva kanta vaihtelee vuosittain. 0 Tulos Liikevaihto YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

10 Toimialojen esittely Senaattikiinteistöt tänään Senaatti-kiinteistöillä on viisi toimialaa, joihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samanlaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat strategisella tasolla asiakkuuksista sekä oman asiakasryhmänsä kiinteistöihin ja palveluihin liittyvistä asioista. Suomen Kansallisooppera Ministeriöt ja kulttuuri -toimiala Asiakkaina ovat ministeriöt, pääosin pää kaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset, kuten Suomen Kansallisooppera ja Valtion taidemuseo, sekä jonkin verran erityiskohteita kuten yksittäisiä kouluja ja sairaaloita. Kiinteistökanta on vaativaa, sillä suuri osa asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa tiloissa. Toimialan erityispiirteinä voidaan pitää vakaata liiketoimintaympäristöä sekä kiinteistöjen keskeistä sijaintia. Keskeiset tapahtumat vuonna Solmittu yhteistoimintasopimukset valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa sekä Jyväskylän erityiskoulujen tilakysymysten ratkaisemiseksi. - Käynnistetty työympäristön kehittämishankkeita ministeriöiden sekä Kansallisoopperan ja Mäntykankaan koulun toimitiloissa. - Jatkettu valtioneuvostokampuksen edistämiseen tähtäävää selvitystyötä yhteistyössä VM:n asettaman työryhmän kanssa. - Valmisteltu rakennushistoriaselvitysten laadintaa koskeva puitesopimus ja käynnistetty ko. selvitysten laadinta arvokohteista. Niinisalon varuskunnan terveystalo Puolustus ja turvallisuus -toimiala Toimialan asiakaskuntaan kuuluvat puolustushallinto, vankilat, rajavartiolaitos, tullilaitos sekä hätä- ja johtokeskukset. Kiinteistökantaan kuuluu tavanomaisten toimisto-, varasto-, majoitus- ja koulutustilojen lisäksi huipputeknisiä erikoistiloja sekä merkittävä määrä maanalaisia tiloja. Toimialan tavoitteena on turvallisuuden tuotteistaminen kiinteistöliiketoiminnassa, asiakkaiden toimintamuutoksen mahdollistaminen toimitilojen osalta ja palvelun jatkuva parantaminen asiakasyhteistyötä kehittämällä. Keskeiset tapahtumat vuonna Kehitetty vuokrasopimusmalleja ja tilankäyttökonsepteja rikosseuraamusviraston kanssa. - Jatkettu Ekotehokas vankila -yhteistyöprojektia Vantaan vankilan kanssa ja Esteetön vankila -projektia Mikkelin vankilan kanssa sekä käynnistetty Kuopion ja Mikkelin vankiloiden korjausja laajennustyöt. - Jatkettu infraverkostojen ulkoistusta ja haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien parannustyötä. - Panostettu sisäilmakorjauksiin erityisesti varusmiesten majoitustiloissa. Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 0,5 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 653 milj. euroa Tilojen vuokrausaste 99,8 % Liikevaihto (vuokraus) 85 milj. euroa Investoinnit 38 milj. euroa Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 3,9 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo milj. euroa Tilojen vuokrausaste 98,8 % Liikevaihto (vuokraus) 153 milj. euroa Investoinnit 125 milj. euroa 8 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

11 Toimialojen esittely Mittatekniikan keskus Kuopion TE-keskus Konnunsuon vankila Yliopistot ja tutkimus -toimiala Toimistot-toimiala Kehitys- ja aluekiinteistöt -toimiala Asiakaskunnan muodostivat kertomusvuonna 18 yliopistoa ja korkeakoulua sekä kymmenen kampuksilla olevaa tutkimuslaitosta. Yliopistojen käytössä olevat kiinteistöt siirrettiin kolmeen Senaatti-kiinteistöjen perustamaan yliopistokiinteistöyhtiöön vuoden 2010 alussa. Yliopistouudistuksen myötä toimialan nimi muutui vuoden 2010 alussa Tutkimuslaitokset-toimialaksi. Toimiala jatkaa kampuksien kehittämistä tarjoamalla tilapalveluita ensisijaisesti valtion tutkimuslaitoksille ja vastaa Senaattikiinteistöille annettavista tehtävistä ja edunvalvonnasta uusissa yliopistokiinteistöyhtiöissä. Keskeiset tapahtumat vuonna Perustettu kolme yliopistokiinteistöyhtiötä ja valmisteltu yliopistokiinteistöomaisuuden siirto ja luovutus yhtiöille. - Selvitetty tutkimuslaitosuudistuksia tukevien uusien rakennushankkeiden toteuttamista matala energia rakennushankkeina. Käynnistetty Synergia-talon toteutus Suomen ympäristö keskukselle. - Saatiin valmiiksi useita yliopistokorjaushankkeita ja valmisteltiin VTT:n palolaboratorion korjausta. Toimialan asiakaskunnan muodostavat valtion alue-, poliisi-, oikeus- ja verohallinto sekä eräät keskusvirastot. Kiinteistökanta käsittää toimistotaloja 1800-luvun arvokiinteistöistä moderneihin toimitiloihin. Tilat sijaitsevat yleensä keskeisten paikkakuntien kaupunkikeskuksissa. Tulevaa kehitystä ja asiakastarpeita pyritään ennakoimaan asiakasyhteistyötä ja kiinteistöjä kehittämällä. Keskeiset tapahtumat vuonna Tuotettu toimitilaratkaisuja asiantuntijapalveluna aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. - Tuotettu yhteistyössä asiakkaan kanssa Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun tilankäyttökonsepti, jonka mukaiset asiakaspalvelutilat toteutettiin yli 20 toimistossa. Vastaavasti kehitetty oikeustalon tilankäyttökonseptia. - Käynnistetty Maaseutuviraston toimitilojen sekä Haltikin, Seinäjoen ja Pietarsaaren virastotalojen rakentaminen yksityisrahoituksella. - Jyväskylän poliisitalon laajamittainen korjaus valmistui. Aloitettu Joensuun poliisi- ja oikeuslaitoksen pysyvän toimitilaratkaisun selvittäminen ja tehty päätös Hämeenlinnan poliisitalon to - teuttamisesta. Toimiala vastaa keskitetysti Senaattikiinteistöissä myytävistä ja kehitettävistä kohteista ja osittain myös vuokrausliiketoiminnasta. Erityisenä tehtävänä on kehittää ja myydä valtiolle tarpeetonta kiinteistövarallisuutta, joka siirtyy valtion sisäisillä hallinnansiirroilla Senaattikiinteistöille. Keskeiset tapahtumat vuonna Myyty noin 150 kiinteistöä. Suurimmat olivat Nilsiänkadun opetuskiinteistön myynti Helsingin kaupungille ja Jyväskylän Seppälänkankaalla sijaitsevan liiketontin myynti. - Käynnistetty Töölönlahden kahden korttelin kaupan valmistelu. - Jatkettu kiinteistökehityshankkeiden koordi nointia yli 40 kohteessa. Merkittävimpiä olivat Helsingissä Keski-Pasila ja Kaartinlasaretin korttelialue sekä Mechelininkadun autokomppanian kiinteistö, Tuusulassa Hyrylän varuskunta-alue, Turussa Kakolan vankilaalue ja Lappeenrannassa Konnunsuon vankila. Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 2,0 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo milj. euroa Tilojen vuokrausaste 99,4 % Liikevaihto (vuokraus) 283 milj. euroa Investoinnit 82 milj. euroa Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 0,9 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 994 milj. euroa Tilojen vuokrausaste 96,4 % Liikevaihto (vuokraus) 127 milj. euroa Investoinnit 76 milj. euroa Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 0,6 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 353 milj. euroa Tilojen vuokrausaste 81,4 % Liikevaihto (vuokraus) 38 milj. euroa Investoinnit 5 milj. euroa YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

12 Organisaatio ja toimintamalli Organisaatio Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminta on jaettu viiteen toimialaan, joihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samankaltaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat asiakkuuksista strategisella tasolla. Operatiivisesta toiminnasta vastaa alueorganisaatio, joka muodostuu viidestä alueyksiköstä: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen sekä Pohjois-Suomen alue. Toimipisteitä on 13 paikkakunnalla. Alueorganisaation vastuulla ovat muun muassa kiinteistöjen vuokraus ja isännöinti sekä ylläpitoon ja muihin palveluihin liittyvät asiat sekä investointihankkeiden läpivienti. Toimialat ja alueet sopivat vuosittain tarkemmasta työnjaosta ja vastuista keskinäisissä palvelusopimuksissaan. Toimiala- ja alueorganisaation lisäksi Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tukevat tiedotusyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö sekä viisi palveluyksikköä, jotka ovat talous, henkilöstöresurssit ja kehittäminen, ICT-palvelut, liiketoiminnan kehittämisyksikkö ja investointipalvelut. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon liikelaitoksen lisäksi kuuluu 34 tytäryhtiötä. Henkilöstöä vuoden 2009 lopussa oli 281. Organisaatio Senaatti-kiinteistöjen hallitus Toimitusjohtaja Sisäinen tarkastus Tiedotus Henkilöstöresurssit ja kehittäminen Tutkimus - laitokset Toimistot Ministeriöt ja kulttuuri Puolustus ja turvallisuus Kehitys- ja aluekiinteistöt Talous Liiketoiminnan kehittäminen Yhteiskuntavastuuasiat ICT-palvelut Investoinnit Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Asiantuntijat Alueiden henkilösto Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Myyntipäälliköt ja asiantuntijat 10 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

13 Organisaatio ja toimintamalli Toimintamalli Senaatti-kiinteistöjen toimintaa säädellään valtion liikelaitoksista annetulla yleislailla sekä laitoskohtaisella Senaattikiinteistöistä annetulla lailla ja asetuksella. Senaatti-kiinteistöt noudattaa toiminnassaan liiketaloudellisia periaatteita, mutta sillä on osakeyhtiöön verrattuna rajoitettu toimivalta. Toiminnan lainmukaisuutta, eettisyyttä ja strategian toteuttamista ohjaa Senaatti-kiinteistöjen hyvä hallintotapa. Toimintamalli noudattaa yleisiä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä annettuja suosituksia huomioiden kuitenkin liikelaitoksen toiminnan ominaispiirteet. Senaatti-kiinteistöjen johtamismallin mukaan yhteiskuntavastuu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Senaatti-kiinteistöjen johtoryhmässä on nimetty yhteiskuntavastuun johtamisesta vastaava edustaja. Kaikissa yksiköissä on ympäristöyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on vastata ympäristöohjelmien kehittämisestä ja toteutuksen seurannasta. Yhteiskuntavastuun tavoitteet on sisällytetty Senaatti-kiinteistöjen johdon henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja tulospalkkioperusteisiin. Strategiset prosessit Asiakkuudenhallinta Salkunhallinta Toimittajuudenhallinta Yhteiskuntavastuunhallinta Operatiiviset prosessit Palvelu- ja vuokrausprosessi Investointiprosessi Ylläpitoprosessi Myyntiprosessi Riskienhallinta on osa arkea Senaatti-kiinteistöjen peruslinjaus on pitää liiketoiminnan riskitaso matalana. Johto vastaa siitä, että Senaatti-kiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskit, jotka voivat estää tavoitteiden saavuttamisen. Riskienhallinta on osa päivittäistä toimintaa kaikissa yksiköissä. Käytännön tasolla yhteiskuntavastuullinen toiminta, laatutyö ja yhteiset toimintamallit ovat oleellinen osa Senaatti-kiinteistöjen kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Riskeistä ja riskienhallinnasta raportoidaan hallitukselle säännöllisesti. Toiminnan laatua ohjataan prosesseilla Senaatti-kiinteistöjen toiminnan laatua ja ydintoimintoja ohjataan prosessikuvausten ja -ohjeistuksen avulla. Prosesseissa määritellään toimintatavat ja käytettävät työkalut, joilla varmistetaan Senaatti-kiinteistöjen strategian ja hyvän hallintotavan mukaisten toimintaperiaatteiden toteutuminen. Prosessien kehittämisestä vastaavat prosessinomistajat sekä nimetty kehittämisryhmä. Toteutumista arvioidaan vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan johdolla pidettävässä EFQMlaatumallin mukaisessa itsearviointitilaisuudessa, jonka tuloksena löydetään myös uusia kehittämiskohteita. Käytössä on neljä ohjaavaa strategista prosessia ja neljä operatiivista toimintaprosessia. Yhteiskuntavastuunhallinta on yksi Senaatti-kiinteistöjen strategisista prosesseista. Prosessin tavoitteena on viedä yhteiskuntavastuun näkökohtien hallinta osaksi kaikkea Senaatti-kiinteistöjen toimintaa. Valtion liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan vuoden 2010 aikana. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Uudessa laissa otetaan huomioon Euroopan yhteisön komission valtion liikelaitosmallia koskevat kannanotot. Kaavailujen mukaan uusimuotoinen liikelaitos toimii valtion sidosyksikkönä ja tarjoaa palvelujaan valtion yksiköille. Sidosyksikköasema ei vaikuta Senaattikiinteistöjen toimialaan ja asiakaskuntaan, sillä Senaatti-kiinteistöt on tuottanut tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille tähänkin asti. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

14 Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöomaisuutta on siirretty uusille yliopistokiinteistöyhtiöille. Omaisuudella on merkittävä vaikutus yliopistojen toimintaedellytyksiin. Senaatti-kiinteistöt jatkoi vuonna 2009 yliopistorakentamista. Svenska social- och kommunalhögskolanille valmistui uudisrakennus Helsingin Kruununhakaan kesällä Oman alansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt toimii alalla, jonka yhteiskunnallinen merkitys on erittäin suuri. Senaatti-kiinteistöt on myös itse merkittävä alan toimija, jonka hallinnassa on lähes rakennusta. Kiinteistö- ja rakennusalan taloudellinen merkitys näkyy siitä, että rakennuskannan arvo on noin puolet Suomen kansallisvarallisuudesta ja alan vuosittain käyttämä rahamäärä on noin 40 miljardia euroa. Sosiaalisesta näkökulmasta tarkastellen rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon työllistävä vaikutus kansantalouden tasolla on noin henkilötyövuotta. Myös alan ympäristövaikutukset ovat suuret. Rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa käytetään noin 40 prosenttia Suomessa tuotetusta primäärienergiasta, minkä seurauksena rakennuskannan kautta muodostuu noin kolmannes kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä. Vaikutukset talouteen Vastuullinen toiminta kiinteistö- ja rakennusalalla on mahdollista vain, jos kiinteistövarallisuus on tehokkaassa ja tuottavassa käytössä sekä sen käytettävyys ja arvo säilyvät. Tämä voidaan toteuttaa, jos varallisuudesta saatavilla tuotoilla voidaan kattaa kaikki sen käytöstä, ylläpidosta ja ajan tasalla pidosta aiheutuvat kustannukset. Tuottavuuden parantaminen on edelleen tärkeä tavoite Senaatti-kiinteistöjen asiakaskunnan toiminnassa. Uusia toimintatapoja haetaan tilankäyttöä tehostamalla sekä toimintoja ulkoistamalla ja keskittämällä. Merkittävänä kiinteistöjen omistajana Senaatti-kiinteistöt voi esimerkiksi tilaratkaisuissaan hyödyntää uudisrakentamisen sijaan olemassa olevaa rakennuskantaa, mukaan lukien muiden 12 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

15 Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet Kuopion TE-keskus Hämeenlinnan maakunta-arkisto omistajien tilatarjonta paikkakunnilla, joilla on entuudestaan tyhjiä toimitiloja. Senaatti-kiinteistöt tukee asiakkaitaan aktiivisen kehitystoimintansa myötä parhaiden ratkaisujen löytämisessä ja muutosten läpiviennissä. Senaatti-kiinteistöt on mukana valtionhallinnon organisaation uudistuksissa, jolloin se on keskeinen toimintaedellytysten varmistaja tilaratkaisujen tuottajana. Suurena toimijana Senaatti-kiinteistöillä on myös huomattava vaikutus paikallisiin elinkeinoihin sekä kiinteistöalan palvelutarjonnan kehitykseen. Senaattikiinteistöjen omaksumat toimintamallit vaikuttavat sen alihankkijoiden kautta laajemmin kiinteistö- ja rakennusalan verkoston toimintamalleihin. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009 Sosiaaliset näkökohdat korostuvat Toimitilojen sisäympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys ovat merkittäviä tekijöitä tilojen käyttäjien viihtyvyydelle ja työnteon tuottavuudelle. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat nousseet merkittäväksi ongelmaksi myös yhteiskunnallisella tasolla. Työntekijöiden ikääntyminen edellyttää panostusta tilojen esteettömyyteen sekä panostamista osaamisen siirtoon Senaatti-kiinteistöjen omassa organisaatiossa. Toiminta valtioyhteisön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti sekä tasapuolisuus eri sidosryhmiä kohtaan ovat tärkeitä sosiaalisia näkökohtia. Myös toiminnan työllistämisvaikutukset ovat osa sosiaalista vastuuta. Senaatti-kiinteistöillä on myös keskeinen rooli kansallisen kulttuuriperinnön vaalimisessa. Uudis- ja korjausrakentamisella kehitetään yhdyskuntien rakennetta ja visuaalista ilmettä sekä luodaan uutta rakennusperintöä tuleville sukupolville. Maankäytön suunnitteluratkaisut muokkaavat lähiympäristöä, minkä vuoksi suunnittelun ja tiedottamisen tulee olla avointa, vuorovaikutteista ja ennakoivaa. Kestävää kehitystä edistäen Kiinteistöalan ympäristövaikutukset ovat tunnetusti suuret. Ilmastonmuutos nähdään nykyisin suurimpana yhteiskunnallisena ympäristöhaasteena. Kiinteistö- ja rakennusalan merkitys energiantehokkuuden parantamisessa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on sisäistetty laajasti vuonna Globaalisti ala on yksi potentiaalisimmista sektoreista, joissa merkittäviä kasvihuonekaasuvähenemiä voidaan saavuttaa. Tarvittavat kehitystoimet koskevat uusien rakennusten energiatehokkuutta, olemassa olevan kiinteistökannan korjauksia, yhdyskuntarakenteen tiivistämistä sekä varautumista muuttuviin sääoloihin muun muassa kiinteistöjen sijainnin sekä rakenteiden säänkestävyyden näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta Senaattikiinteistöihin kohdistuu merkittäviä odotuksia niin valtio-omistajan kuin sen asiakkaittenkin taholta. Rakennuksen merkittävimmät ympäristöominaisuudet koko sen elinkaaren ajaksi määräytyvät uudisrakennusten ja peruskorjausten suunnitteluvaiheessa. Senaatti-kiinteistöt voi vaikuttaa hallinnoimiensa kiinteistöjen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvaan luonnonvarojen kulutukseen pyrkimällä tuottamissaan tiloissa mahdollisimman alhaiseen energiankulutukseen kohteen elinkaaren aikana. Keskeinen keino on vähentää uusien tilojen tarvetta tehostamalla olemassa olevien toimitilojen käyttöä. Senaatti-kiinteistöt vähentää ympäristövaikutuksia myös opastamalla asiakkaitaan energian ja veden kulutuksen vähentämisessä ja edellyttämällä kiinteistönhoitopalvelujen tuottajilta hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Kuten koko rakennetussa ympäristössä, myös Senaatti-kiinteistöjen ympäristö- ja energiatehokkuuden parantamisessa suurimmat haasteet tulevat olemaan korjaustoiminnassa. Lisäksi kehitystarpeet koskevat sisäilmaongelmien energiatehokkaita ratkaisumalleja, asiakkaille tarjottavia entistä kattavampia asiantuntija- ja neuvonantopalveluita sekä kiinteistöjen käyttäjien roolin korostamista sekä palveluntuottajille asetettavia vaatimuksia. 13

16 Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet CASE Yhteistyö ja sosiaaliset prosessit vaikuttavat positiivisesti tietotyön tuottavuuteen. Tuottavuutta tietotyöhön Senaatti-kiinteistöt osallistuu aktiivisesti asiakas- ja käyttäjälähtöiseen sekä monitieteelliseen työympäristötutkimukseen. Olemme erityisesti mukana selvittämässä toimintaympäristön muutosten sekä tieto- ja kommunikaatioteknologian vaikutuksia organisaation toimintatapoihin sekä työympäristö- ja toimitilaratkaisuihin. Tutkimusteemoja ovat mm. tietotyön tuottavuus sekä monipaikkainen työ. Uusimpia teemoja ovat tiloihin liittyvät ympäristövaikutukset. Tietotyön tuottavuuden lisäämiseen tähtäävä ProWork-tutkimushanke toteutettiin Projektissa olivat Senaatti-kiinteistöjen lisäksi mukana mm. TKK, Nokia, HP, NCC, Nordea ja Martela. Tulosten mukaan muun muassa yhteistyö ja sosiaaliset prosessit sekä kollegoiden löytyminen läheltä joko fyysisesti tai virtuaalisesti vaikuttavat positiivisesti tietotyön tuottavuuteen. Positiivisia elämyksiä tarjoava työympäristö puolestaan lisää työn tekemisen iloa, motivaatiota ja tuottavuutta. Tietotyöympäristöjen konseptien kehittäminen ja ratkaisujen tuottaminen ovat Senaatti-kiinteistöjen ydinliiketoimintaa. Monialainen yhteistyö on monin paikoin jo arkipäivää, mutta tietotyöympäristöjen kehittäminen tarjoaa haasteita myös jatkossa. Toimitilajohtamisen asiantuntemusta: AVIn ja ELYn startti Vuoden 2010 alussa aloittivat toimintansa valtion kuusi aluehallintovirastoa eli AVIa ja 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta eli ELYä. Senaattikiinteistöillä oli haastava tehtävä suunnitella yhteistyössä asiakkaiden ja hankkeen suunnittelutyöryhmien kanssa uusien virastojen toimitilaratkaisut. Kyse oli mittavasta projektista, sillä virastojen henkilöstömäärä on lähes 5 500, ja toimitiloja on kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Aluehallinnon uudistuksessa ei ollut kuitenkaan kyse pelkästään sopivien tilaratkaisujen löytämisestä. Tämän lisäksi saimme olla mukana kehittämässä valtion aluehallintoa ja tarjota asiakkaillemme toimitilajohtamisen asiantuntemusta ja tuottavuutta tukevia palveluita, kertoo toimistot-toimialan johtaja Jorma Heinonen. Yhä useammin Senaatti-kiin- 14 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

17 Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet teistöt astuu asiantuntijana asiakkaan strategiaprosessiin ja linkittää siihen asiakkaan koko toimitilahallinnan. Senaattikiinteistöjen toiminnassa painottuukin entistä vahvemmin asiantuntijarooli, jossa keskeisenä tehtävänä on miettiä, miten toimitilajohtamisella voidaan edistää asiakkaiden toiminnan muutoksia. Valtion toimitilaratkaisujen tuottaminen edellyttää Senaatti-kiinteistöiltä muun muassa valtion tuottavuustavoitteiden ja asiakaskunnan toiminnallisten tavoitteiden ymmärtämistä. Meiltä odotetaan laajasti tietoa myös työympäristön kehittämisen uusista ratkaisuista ja kansainvälisestä kehityksestä, korostaa Heinonen. Entinen Itä-Suomen lääninhallituksen talo Kuopiossa on nyt AVIn toimitilana. Yhteiskuntavastuun keskeiset näkökohdat Merkitys sidosryhmille ja yhteiskunnalle Uusiutuvien energialähteiden käyttö Luontoarvoltaan merkittävien alueiden käyttö Jätehuolto, jätteiden synnyn ehkäisy Rakennusjätteen vähentäminen Vedenkulutus ja päästöt vesistöihin Vaarallisten / haitallisten aineiden käyttö Tilojen turvallisuus Maankäyttö ja maankäytön suunnittelu Alihankkijoiden työolosuhteet ja työoikeudet Kiinteistön elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten hallinta Kumppanuus toimittajien kanssa Kulttuuriperinnön suojeleminen Tilojen esteettömyys Rakennusmateriaalien ja raaka-aineiden valinta ja käyttö Alihankkijoiden ympäristöasioiden hallinta Henkilöstön tasa-arvo Kasvihuonekaasupäästöt, hiilijalanjäljen pienentäminen, energiatehokkuus Asiakkaiden ympäristövaikutusten vähentäminen ja asiakkaille tarjottavat ympäristöpalvelut Kilpailukykyinen palveluiden ja tilojen hinnoittelu Kiinteistövarallisuuden ylläpito, rakennusten käyttöikä ja kestävyys Tehokkaan tilankäytön edistäminen Alan toimintamallien kehittäminen ja mielipidevaikuttajana toimiminen Matalaenergiarakentamisen kehittäminen Sisäilmaston laatu Pilaantuneiden maa-alueiden hallinta Työterveys ja -turvallisuus Asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys Toiminnan kannattavuus ja tehokkuus Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön työtyytyväisyys Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Paikallinen sidosryhmäyhteistyö Tutkimustoimintaan osallistuminen ja vaikuttavuus Hallintotapa, eettiset periaatteet Nykyinen tai potentiaalinen vaikutus Senaatti-kiinteistöihin Senaatti-kiinteistöt suunnittelee yhteiskuntavastuuraportointiaan sillä perusteella, miten merkittävinä sidosryhmät näkevät toiminnan eri näkökohdat ja mikä vaikutus näillä on Senaatti-kiinteistöjen omaan toimintaan. Näkökohtien merkittävyyttä arvioidaan ja raportointia kehitetään säännöllisen sidosryhmäpaneelin palautteen ja sidosryhmäkyselyjen avulla. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

18 Strategia Strategia : Tuomme tilalle ratkaisut Strategiakauden ensimmäisellä puoliskolla Senaatti-kiinteistöt panosti erityisesti käyttäjäpalvelukonseptien ja -toimintamallien luomiseen. Tulevalla strategiakauden toisella puoliskolla Senaatti-kiinteistöt kehittää edelleen asiantuntijapalveluitaan. Lisäksi energiatehokkuuteen panostetaan vielä aikaisempaa keskitetymmin muun muassa vaatimalla uudisrakentamiselta matalaenergiaominaisuuksia ja painottamalla energiatehokkuutta kaikissa korjausinvestoinneissa. Strategiansa mukaisesti Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen ennalta mietittyjä palvelukokonaisuuksia, jotka muodostuvat tiloista ja työympäristöä tukevista ja edistävistä palveluista. Senaatti-kiinteistöjen palvelutarjonta on laaja aina toimitilojen ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Palvelurakenteen laajentaminen perustuu asiakkaiden tarpeeseen keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ulkoistaa entistä laajempia kokonaisuuksia Senaatti-kiinteistöjen kautta palvelutarjoajien hoidettaviksi. Strategiakauden sitoumukset Yhteiskuntavastuullisen toimintamallin integrointi osaksi tuotteita ja palveluja Ratkaisuliiketoimintaan siirtyminen Investointien johtamismallin parantaminen Jatkuvan parantamisen toimintaperiaatteen sisäistäminen osaksi kaikkea toimintaa Senaatti-kiinteistöjen palveluratkaisut tukevat valtionhallinnon muutostarpeita. Palveluita tuotetaan paikkakunnilla, joilla valtionhallinnon tilantarve on suurin ja joihin valtio keskittää toimintojaan. Tällöin palveluiden siirtäminen Senaatti-kiinteistöjen vastuulle on myös asiakkaalle taloudellisesti kaikkein järkevintä. Joissain tapauksissa on sekä asiakkaan että Senaatti-kiinteistöjen etu tarjota ratkaisua, jossa asiakas vastaa itse valtaosasta toimitiloihinsa liittyvistä toiminnoistaan. 16 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

19 Strategia Yhteiskuntavastuustrategia Yhteiskuntavastuun visio: Toimialansa yhteiskuntavastuullinen edelläkävijä, jonka liiketoiminta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää sekä taloudellisesti kannattavaa. Senaatti-kiinteistöt on laatinut erillisen yhteiskuntavastuustrategian vuosille Siinä otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutokseen varautuminen sekä asetetaan yksityiskohtaisia tavoitteita taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueille. Strategiakauden jälkimmäisellä puoliskolla kiinnitetään erityistä huomiota energiakysymyksiin muun muassa vaatimalla uudisrakentamiselta matalaenergiaominaisuuksia ja painottamalla energiatehokkuutta kaikissa korjausinvestoinneissa. Tavoitteisiin pyritään kehittämällä olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen ylläpitoa sekä tehostamalla tilankäyttöä. Taloudellista kannattavuutta parannetaan kohottamalla tuottavuutta ja kehittämällä ekotehokkaita ratkaisuja. Oman organisaation sekä yhteistyökumppaneiden osaamista kehitetään jatkuvasti. Kehitystyöhön osallistuu koko henkilöstö, ja tavoitteita asetetaan yhteisesti myös asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Senaatti-kiinteistöt noudattaa ympäristöä koskevissa päätöksissä varovaisuuden periaatetta, kuitenkin niin, ettei se vaaranna järkevää taloudenpitoa. Senaatti-kiinteistöjen toimialat ovat myös omissa toimintasuunnitelmissaan asettaneet yhteiskuntavastuuseen liittyvät tavoitteensa koko strategiakaudelle Keskeiset tavoitteet ja näiden toteutuminen on esitetty tämän raportin sivuilla Keskeiset yhteiskuntavastuun tavoitteet Taloudellisesti kannattava toiminta Tilatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen, toimintamallien ja ratkaisujen kehittäminen Ratkaisujen tarjoaminen asiakkaiden ympäristöasioiden hallintaan Jätehuollon kehittäminen Asiakkaiden toiminnan muutoksen tukeminen Sisäolosuhteiden parantaminen Arvorakennusten suojeleminen, toimintamallien ja ratkaisujen kehittäminen Ympäristöriskien hallinta Näkökohta Haasteet Mahdollisuudet Toimenpiteet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset toimintaympäristössä. Taloudelliset menetykset, investointikustannusten nousu. Uusien teknologioiden käyttöönotto, edelläkävijyys matalaenergiaratkaisuissa. Alentuneet energiakustannukset. Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto. Veden, sähkön ja lämmön kulutuksen vähentäminen. Jätteiden kierrätys. Luonnonympäristöjen säilyttäminen Asiakas- ja käyttäjä - tyytyväisyys, tilojen terveellisyys ja turvallisuus Osaava henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi Kulttuuriperintö Ympäristölle haitallisten aineiden leviäminen, hallitsematon kustannusten nousu. Arvokkaiden luonnonympäristöjen häviäminen. Sisäilman laatu, tilojen esteettömyys, tilojen viihtyisyys ja palvelujen laatu. Toimenpiteet arvokiinteistöissä. Tilojen korjauskustannukset, kohonneet käyttökustannukset. Osaamisen siirto, uusien toimintamallien omaksuminen, jatkuva oppiminen ja uudet osaamiset. Henkilöstön ikääntyminen, työn kuormittavuus. Arvokiinteistöjen kannattava ylläpito ja käyttö. Sisäilman laatu ja esteettömyys. Ympäristöriskien hallinta. Parantunut luonnonympäristö, arvokkaiden ympäristöjen suojelu. Käyttäjien tuottavuuden parantuminen, kumppanuus asiakkaiden kanssa, yhdessä kehittäminen. Osaava ja motivoitunut henkilöstö, alhainen vaihtuvuus. Henkilöstön tuottavuus, hyvä työilmapiiri. Kulttuuriperinnön vaaliminen, laadukas kaupunkiympäristö. Riskien hallinnan toimintamallien jatkuva parantaminen. Maankäytön suunnittelu, maiseman ja luonnon suojelu. Tiivis käyttäjä- ja asiakasyhteistyö. Sisäilmakorjausten prosessi. Turvallisuuden parantaminen rakennushankkeiden yhteydessä. Osaamisstrategia, kehittymissuunnitelmat, kehityskeskustelut, mentorointi, hiljaisen tiedon siirtäminen. Monipuolinen TYHY-toiminta, joustavat työajat ja työntekemisen muodot. Arvokiinteistöjen suojelustrategia, esteettömyysstrategia. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

20 Kehitystoiminta Askeleen edellä odotuksia Senaatti-kiinteistöissä tapahtuva liiketoiminnan kehittäminen on liiketoimintastrategiasta johdettua ja vahvasti sidoksissa arvoihin. Senaatti-kiinteistöjen kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteena on ennakoida asiakkaan tarpeita ja luoda näihin vastaavia ratkaisuja. Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnan kannalta tärkeät aihealueet ovat samalla usein koko kiinteistö- ja rakennusalalle keskeisiä, kuten hankintojen kehittäminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä sisäilman laatu. Verkostoitumalla alan toimijoiden kanssa Senaatti-kiinteistöt osallistuu myös toimialan käytäntöjen ja pelisääntöjen kehittämiseen. Kehitys- ja innovaatiostrategia johtaa Senaatti-kiinteistöjen strategiasta neljä painopistealuetta, joihin kehitystoiminnalla pyritään panostamaan. Nämä ovat ympäristö ja energia, investointiprosessin tietomallintaminen, tiedolla johtaminen sekä ratkaisuliiketoimintaan liittyen palveluiden tuotteistaminen, asiantuntijapalvelumallit ja asiakastiedon haltuunotto. jalkautusvastuu on Senaatti-kiinteistöjen prosesseilla. Senaatti-kiinteistöjen strategisesti tärkeimpiä hankkeita tukevat kolme kehitystiimiä: innovaatiotiimi, laatutiimi sekä liiketoiminta ja markkinat -tiimi. Tiimeihin on koottu yhteen asiantuntijoita kaikilta toimialoilta ja niiden jäsenet hoitavat tehtäviä oman toimensa ohella. Työntekijöiden verkottumista ja a voin ta kehittämisasennetta tuetaan muodostamalla vuosittain liiketoiminnan tulevaisuutta luotaava kehitysryhmä, johon osallistuvat kaikki uudet työntekijät. Kehittämistoiminta vuonna 2009 Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnan tuotekehityspanokset olivat edellisvuoden tasolla eli 1,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,8 prosenttia liikevaihdosta. Senaatti-kiinteistöt sai TEKESiltä tukea kehityshankkeisiinsa vuonna 2009 yhteensä ( ) euroa. Sidosryhmähankkeet Sidosryhmähankkeita ovat tutkimus- ja kehityshankkeet, joiden toteutuksesta vastaa ulkopuolinen taho, esimerkiksi tutkimuslaitos. Senaatti-kiinteistöt osallistui yritysosapuolena noin kymmeneen yliopistojen ja tutkimuslaitoksien kehittämishankkeeseen. Esimerkkinä on loppuvuodesta 2007 käynnistynyt laajapohjainen CREDIT-hanke, jossa haetaan menetelmiä käyttäjätarpeiden tunnistamiseen sekä vaatimusten asettamiseen ja hallintaan. Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä vuosittain 1 2 omaa hanketta, joihin se on saanut Tekes-rahoitusta. Näiden hankkeiden toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt käyttää alihankkijoinaan tutkimuslaitoksia. Senaatti-kiinteistöt osallistui kehitysohjelmiin ja toimialan yhteisiä pelisääntöjä edistäviin hankkeisiin. Esimerkkeinä palveluja kehittävä Tekesin Serve-ohjelma sekä kiinteistön ylläpidon toimintamalleja edistävät KiinteistöRYL ja Yhteispohjoismaisten palvelusopimuskäytäntöjen kehittäminen (YPA) projektit. Organisointi Senaatti-kiinteistöt pyrkii kehitystyössään voimakkaasti yhteisöllisyyteen. Tavoitteena on avoimuus myös ulospäin ja sitä kautta yhteistyö- ja innovaatioverkoston vahvistaminen. Sidosryhmät kutsutaan mukaan kehittämiseen ja Senaatti-kiinteistöt jakaa myös itse avoimesti heille oman kehitystyönsä tuloksia. Kehitystoimintaa ohjaa ja koordinoi liiketoiminnan kehittäminen -yksikkö, mutta varsinainen toiminnan kehitys- ja RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SHOK Senaatti-kiinteistöt on osallistunut tiiviisti rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM-SHOK) valmisteluun ja on yksi keskittymän perustajajäsenistä ja osakkaista. Senaatti-kiinteistöjen edustaja toimii RYM Oy:n puheenjohtajana. Tavoitteena on, että rakennettua ympäristöä tuottavat ja ylläpitävät yritykset perustavat yhdessä tutkimuslaitosten ja tiedekorkeakoulujen kanssa keskittymän, jossa tehdään pitkäjänteistä, sovelluslähtöistä ja monitieteistä huippututkimusta kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten ja koko yhteiskunnan kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. 18 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009