Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009"

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

2

3 Senaatti-kiinteistöt YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

4 Toimitusjohtajan katsaus Haluamme olla aina askeleen edellä Miten luonnehtisit Senaattikiinteistöjen toimintavuotta 2009? Vuosi 2009 oli työntäyteinen, ja toimintamme kehittyi suunnitelmien mukaisesti niin talouden kuin palvelutavoitteiden kannalta. Vuoden merkittävin yksittäinen ponnistus oli kolmen yliopistokiinteistöyhtiön perustaminen ja siihen liittyvät laaja-alaiset toimenpiteet. Senaatti-kiinteistöt vei läpi toimenpiteet onnistuneesti, minkä seurauksena uudet yhtiöt aloittivat toimintansa vuoden 2010 alussa. Myös investointitoiminta oli vilkasta. Vallitsevan taloudellisen tilanteen vuoksi olemme saaneet investointeja liikkeelle aiottua nopeammin. Elvytyshankkeiden investointipäätökset ylsivät 80 miljoonaan euroon, josta kertomusvuoden kassavirtaosuus oli 20 miljoonaa. Millainen vuosi oli asetettuihin tavoitteisiin nähden? Taloudellinen tuloksemme oli hyvä ja palveluliiketoiminta edistyi odotusten mukaisesti. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaille tuottavuuden parantaminen on tärkeä tavoite. Senaatti-kiinteistöt on tukenut asiakkaitaan muutosten läpiviennissä ja parhaiden ratkaisujen löytämisessä. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä tästä on valtion 15 alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviraston sekä kuuden aluehallintoviraston organisointiin liittyvien tilaratkaisujen tuottaminen. Miten vallitseva taloudellinen tilanne vaikutti Senaattikiinteistöjen toimintaan? Taloudellisesti epävarmat näkymät ovat heijastuneet vuokramarkkinoihin odotettua lievemmin. Markkinamuutos näkyi lähinnä isojen kohteiden myynnin tyrehtymisenä ja osittain kilpailun kiristymisenä. Senaatti-kiinteistöt on myös hyötynyt kiristyvästä kilpailusta, mikä näkyi muun muassa parempina suunnittelu- ja urakkatarjouksina. Taloudellisen tilanteen vaikutukset ulottuvat kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen. Julkisen sektorin alijäämäisyys ajaa väistämättä rakenteellisiin muutoksiin, jotka heijastuvat tilankäyttöön ja sitä kautta Senaatti-kiinteistöihin. Tämä vaatii meiltä ennakoivuutta, säästöpontentiaalien tunnistamista, tilatehokkuuden parantamista ja myös energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Yhteiskuntavastuullisuus on Senaatti-kiinteistöjen toiminnan kulmakiviä. Miten se näkyi vuoden 2009 toiminnassa? Energia-asiat olivat vahvasti mukana kaikessa toiminnassamme ja erityisesti investoinneissa. Tässä on tapahtunut selvä kehitys, joka tulee jatkumaan entistä vauhdikkaampana. Rakennusten energiatehokkuutta parantavia hankkeita oli vireillä useita ja ensimmäinen matalaenergiatalo valmistui Kuopion Pelastusopistolle. Yhteistyö asiakkaiden kanssa ympäristö- ja energia-asioissa on tiivistynyt. Hyvänä esimerkkinä on Green Office -palvelu, joka on käytössä usealla asiakkaalla ja myös Senaatti-kiinteistöjen omissa toimitiloissa. Ympäristöasioiden lisäksi panostimme vahvasti sisäilma-asioihin järjestämällä muun muassa laajaalaisen koulutusohjelman. Henkilöstön kohdalla yliopistouudistus antaa mahdollisuuden kohdistaa vapautuvia resursseja uusien osaamisien kehittämiseen. Mitkä ovat Senaatti-kiinteistöjen tärkeimmät strategiset painopistealueet? Julkisen sektorin toimijana Senaatti-kiinteistöjen odotetaan olevan ympäristöasioissa edelläkävijä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi kokonaisvaltainen kestävän kehityksen arviointi tulee olla mukana kaikissa hankinnoissa, ja investoinneissa ilmastonmuutoksen tiedostaminen tulee muuttaa konkreettisiksi teoiksi. Myös asiakkaamme ovat valveutuneita, ja kiinnostus esimerkiksi green lease -vuokrasopimuksiin on selvästi herännyt. Ympäristöasioiden kehittäminen merkitsee myös palveluntuottajille asetettavien vaatimusten korostumista. 2 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

5 Toimitusjohtajan katsaus Tiedossa oleva muutos Senaatti-kiinteistöjen roolin muuttumisesta valtion sisäiseksi toimitilayksiköksi tuo tarpeita toimintatavan muutoksille. Asiakasyhteistyössä korostuu entistä vahvemmin kattavampien asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, minkä myötä luottamuksellisuus ja pyrkimys yhteisiin tavoitteisiin korostuvat entistä vahvemmin. Miltä lähitulevaisuus näyttää? Kehitteillä oleva valtion kiinteistöstrategia sekä uudistettu liikelaitoslaki tulevat heijastumaan toimintaamme. Todennäköistä on, että tulevaisuudessa valtio keskittyy stategisesti tärkeiden kiinteistöjen omistamiseen, ja muilta toimijoilta vuokrattavien tilojen määrä kasvaa. Senaattikiinteistöille tämä merkitsee lisääntyvää osaamistarvetta monipuolistuvan sopimuskentän sekä kiinteistö- ja vuokramarkkinoiden tuntemuksessa. Yhteistyö asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa on ollut tuloksellista ja edellä mainittujen kehitysnäkymien mukaan se jatkuu entistä tiiviimpänä. Haluankin kiittää heitä hyvästä, pitkäaikaisesta yhteistyöstä ja henkilöstöämme erinomaisesta panostuksesta vuonna Tuleva roolimme valtion - hallinnon strategisena toimitilayksikkönä vaatii entistä vahvempaa asiantuntemusta muun muassa ympäristöja elinkaari asioissa, uusien energiaratkaisujen käyttöönotossa, työ ympäristön kehittämisessä ja sisäilma-asioissa. Helsingissä 29. maaliskuuta 2010 Aulis Kohvakka toimitusjohtaja YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

6 Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuun asialla Vastuullisuuden lähtökohtia ovat avoimuus ja läpinäkyvyys. Tämä on Senaatti-kiinteistöjen kahdeksas vuosittainen Global Reporting Initiativen (GRI) suosituksen mukaisesti laadittu yhteiskuntavastuu raportti. Edellinen, vuoden 2008 kattanut raportti julkaistiin huhtikuussa Raportti kuvaa toimintamme riskit, mahdollisuudet ja tavoitteet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista sekä saavutetut tulokset vuodelta Raportin liitteenä on hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätöksen sisältävä taloudellinen vuosikatsaus. Yhteiskuntavastuuraporttimme on myös verkossa osoitteessa Raportoinnin kattavuus, laajuus ja raportointiperiaatteet on kuvattu tarkemmin raportin sivuilla Yhteiskuntavastuuraportti on kolmannen osapuolen varmentama. 4 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

7 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus Yhteiskuntavastuun asialla Senaatti-kiinteistöt lyhyesti Keskeiset tunnusluvut Toimialojen esittely Organisaatio ja toimintamalli Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet Strategia Kehitystoiminta CASE: Tietomalli on rakennuksen sähköinen manuaali Sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus Tavoitteet ja tulokset: avainluvut Taloudellinen vastuu Saavutimme kaikki taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteemme. Taloudellinen vastuu Taloudelliset tavoitteet ja tulokset CASE: Toimitilamittaristo auttaa energiansäästössä ja tilakustannuksissa Investoinnit painottuivat peruskorjauksiin Välilliset taloudelliset vaikutukset CASE: Yliopistojen kiinteistöt itsenäistyivät Ympäristövastuu Ympäristöjärjestelmä, joka kannustaa yhä parempaan CASE: Matalaenergiarakentamisen pilottikohde valmistui Vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutokseen Energian kokonaiskäyttö Tavoitteita saavutetaan yhteistyöllä CASE: Energiansäästöä pitkällä tähtäimellä Päästöt lisääntyivät hieman Maankäytön kehittäminen sekä veden ja materiaalien kulutus Jätteiden määrä Ympäristöriskit hallinnassa Sosiaalinen vastuu Toiminnan eettiset periaatteet CASE: Työturvallisuus vaati huolellista suunnittelua CASE: Kokonaisvaltaisuutta Kuopion malliin Sisäilman laatu vaikuttaa tuottavuuteen Arvokiinteistöt ovat osa kansallisperintöä Turvallisuus osana kaikkea toimintaa Asiakastyytyväisyys parani Tavoitteena esteetön työympäristö Henkilöstöpolitiikan linjaukset Koulutus ja osaaminen korostuvat Hallitus Johtoryhmä Raportointiperiaatteet GRI:n mukainen sisältöindeksi Varmennuslausunto Sanasto YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Ympäristövastuu Green Office -järjestelmän käyttö laajeni ja pilotoimme energiatehokkaita ratkaisuja. Sosiaalinen vastuu Panostukset sisäilma-asioihin korostuivat. Johdon esittely ja raportointiperiaatteet 5

8 Senaatti-kiintestöt lyhyesti Perustehtävä: Tuomme tilalle ratkaisut. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen toimivat tilat ja tarpeita vastaavat palvelut. Näin syntyy työympäristö, jossa on hyvä työskennellä. Visio: Askeleen edellä odotuksia. Haluamme olla asiakkaan kumppanuuden arvoinen. Haemme aktiivisesti uusia ratkaisuja ja palveluita muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Vastuullisuus on toimintamme kulmakiviä. Arvot: Luotettava ja vastuullinen Halukas palvelemaan Innovatiivinen ja kehittävä Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä palveluja ensisijaisesti valtionhallinnolle. Toimitilojen vuokraus, palveluiden ja kiinteistövarallisuuden kehittäminen sekä investoinnit muodostavat liiketoiminnan perustan. Asiakkaan toimitiloista huolehtiminen ei ole pelkästään tilojen vuokraamista. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen toimivat työympäristöt ja niihin liittyvät palvelut sekä osaamisen keskitetysti yhdestä paikasta. Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa korostuvat luotettavuus, palveluhenkisyys sekä kyky ja halu tarjota asiakkaille uudenlaisia ratkaisuja. Muutostarpeita ennakoidaan panostamalla asiakasyhteistyöhön ja kiinteistöjen kehittämiseen. Autamme asiakkaita näkemään mahdollisuudet, joita työympäristön ja toimintatapojen kehittäminen tarjoavat. Pitkäaikaiset asiakkuudet, valtionhallinnon tunteminen sekä laaja-alainen osaaminen ovat Senaatti-kiinteistöjen vahvuuksia. Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on suuri joukko rakennustaiteellisesti ja kulttuuri- historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Näiden rakennusten arvon säilyttäminen ja tilojen käyttökelpoisuuden varmistaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen keskeisiin tehtäviin. Yhteiskuntavastuullisuus on ollut keskeinen Senaatti-kiinteistöjen toimintaa leimaava piirre jo lähes 200 vuoden ajan. Hyvän rakennustavan noudattaminen, suomalaisen rakennusperinnön vaaliminen, ympäristöasioiden huomioiminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen ovat osa vastuullista toimintaa. 6 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

9 Tunnusluvut Pohjois-Suomen alue Rovaniemi Keskeiset tunnusluvut Taloudellinen vastuu Muutos-% Kasvu Liikevaihto, milj. euroa ,6 Tase, milj. euroa ,5 Vuokrattava pinta-ala, 1000 m ,9 Investoinnit yhteensä, milj. euroa ,6 Investointien osuus liikevaihdosta, % ,2 Kannattavuus Tulos, milj. euroa ,1 Tuloksen osuus liikevaihdosta, % 20,9 15,1 37,7 Nettotuotto, % 8,5 8,0 7,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,4 3,9 11,9 Oman pääoman tuotto, % 4,2 3,0 42,7 Keskimääräinen neliövuokra, e/m 2 /kk* 11,45 10,57 8,3 Kiinteistöomaisuuden käyttöaste, % 97,1 97,1 0,0 Oulu Vaasa Kuopio Joensuu Keski-Suomen alue Jyväskylä Itä-Suomen alue Mikkeli Tampere Länsi-Suomen Hämeenlinna Lappeenranta alue Turku Kouvola Helsinki Etelä-Suomen alue Senaatti-kiinteistöjen toimipaikat Päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Vuokraustoiminnan liikevaihdon jakautuminen Itä-Suomi 15 % 104 milj. Pohjois-Suomi 13 % 87 milj. Etelä-Suomi 44 % 302 milj. Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 59,4 59 0,6 Nettovelkaantumisaste, % ,8 Lainat, milj. euroa ,0 Ympäristövastuu Muutos-% Energiankäyttö Sähkön ominaiskulutus**, kwh/brm 2 97,9 97,7 0,2 Lämmön ominaiskulutus**, kwh/brm ,7 Veden ominaiskulutus**, l/brm ,2 Kasvihuonekaasujen ominaispäästöt,** kg CO 2 -ekv/brm 2 61,6 59,6 3,5 Sosiaalinen vastuu Muutos-% Henkilöstö Henkilöstö ,7 Henkilöstön keski-ikä, v. 48,8 49,3-1 Asiakkaat Asiakastyytyväisyys, %:ia vastaajista melko tai erittäin tyytyväinen Keski-Suomi 15 % 104 milj. Tulos ja liikevaihto , milj. euroa Länsi-Suomi 13 % 90 milj. *Toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet **Senaatin ylläpitämät kohteet, ei pääomavuokrakohteet. Luvut perustuvat koko kiinteistökannan kulutustietoihin. Lukujen perustana oleva kanta vaihtelee vuosittain. 0 Tulos Liikevaihto YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

10 Toimialojen esittely Senaattikiinteistöt tänään Senaatti-kiinteistöillä on viisi toimialaa, joihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samanlaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat strategisella tasolla asiakkuuksista sekä oman asiakasryhmänsä kiinteistöihin ja palveluihin liittyvistä asioista. Suomen Kansallisooppera Ministeriöt ja kulttuuri -toimiala Asiakkaina ovat ministeriöt, pääosin pää kaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset, kuten Suomen Kansallisooppera ja Valtion taidemuseo, sekä jonkin verran erityiskohteita kuten yksittäisiä kouluja ja sairaaloita. Kiinteistökanta on vaativaa, sillä suuri osa asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa tiloissa. Toimialan erityispiirteinä voidaan pitää vakaata liiketoimintaympäristöä sekä kiinteistöjen keskeistä sijaintia. Keskeiset tapahtumat vuonna Solmittu yhteistoimintasopimukset valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa sekä Jyväskylän erityiskoulujen tilakysymysten ratkaisemiseksi. - Käynnistetty työympäristön kehittämishankkeita ministeriöiden sekä Kansallisoopperan ja Mäntykankaan koulun toimitiloissa. - Jatkettu valtioneuvostokampuksen edistämiseen tähtäävää selvitystyötä yhteistyössä VM:n asettaman työryhmän kanssa. - Valmisteltu rakennushistoriaselvitysten laadintaa koskeva puitesopimus ja käynnistetty ko. selvitysten laadinta arvokohteista. Niinisalon varuskunnan terveystalo Puolustus ja turvallisuus -toimiala Toimialan asiakaskuntaan kuuluvat puolustushallinto, vankilat, rajavartiolaitos, tullilaitos sekä hätä- ja johtokeskukset. Kiinteistökantaan kuuluu tavanomaisten toimisto-, varasto-, majoitus- ja koulutustilojen lisäksi huipputeknisiä erikoistiloja sekä merkittävä määrä maanalaisia tiloja. Toimialan tavoitteena on turvallisuuden tuotteistaminen kiinteistöliiketoiminnassa, asiakkaiden toimintamuutoksen mahdollistaminen toimitilojen osalta ja palvelun jatkuva parantaminen asiakasyhteistyötä kehittämällä. Keskeiset tapahtumat vuonna Kehitetty vuokrasopimusmalleja ja tilankäyttökonsepteja rikosseuraamusviraston kanssa. - Jatkettu Ekotehokas vankila -yhteistyöprojektia Vantaan vankilan kanssa ja Esteetön vankila -projektia Mikkelin vankilan kanssa sekä käynnistetty Kuopion ja Mikkelin vankiloiden korjausja laajennustyöt. - Jatkettu infraverkostojen ulkoistusta ja haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien parannustyötä. - Panostettu sisäilmakorjauksiin erityisesti varusmiesten majoitustiloissa. Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 0,5 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 653 milj. euroa Tilojen vuokrausaste 99,8 % Liikevaihto (vuokraus) 85 milj. euroa Investoinnit 38 milj. euroa Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 3,9 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo milj. euroa Tilojen vuokrausaste 98,8 % Liikevaihto (vuokraus) 153 milj. euroa Investoinnit 125 milj. euroa 8 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

11 Toimialojen esittely Mittatekniikan keskus Kuopion TE-keskus Konnunsuon vankila Yliopistot ja tutkimus -toimiala Toimistot-toimiala Kehitys- ja aluekiinteistöt -toimiala Asiakaskunnan muodostivat kertomusvuonna 18 yliopistoa ja korkeakoulua sekä kymmenen kampuksilla olevaa tutkimuslaitosta. Yliopistojen käytössä olevat kiinteistöt siirrettiin kolmeen Senaatti-kiinteistöjen perustamaan yliopistokiinteistöyhtiöön vuoden 2010 alussa. Yliopistouudistuksen myötä toimialan nimi muutui vuoden 2010 alussa Tutkimuslaitokset-toimialaksi. Toimiala jatkaa kampuksien kehittämistä tarjoamalla tilapalveluita ensisijaisesti valtion tutkimuslaitoksille ja vastaa Senaattikiinteistöille annettavista tehtävistä ja edunvalvonnasta uusissa yliopistokiinteistöyhtiöissä. Keskeiset tapahtumat vuonna Perustettu kolme yliopistokiinteistöyhtiötä ja valmisteltu yliopistokiinteistöomaisuuden siirto ja luovutus yhtiöille. - Selvitetty tutkimuslaitosuudistuksia tukevien uusien rakennushankkeiden toteuttamista matala energia rakennushankkeina. Käynnistetty Synergia-talon toteutus Suomen ympäristö keskukselle. - Saatiin valmiiksi useita yliopistokorjaushankkeita ja valmisteltiin VTT:n palolaboratorion korjausta. Toimialan asiakaskunnan muodostavat valtion alue-, poliisi-, oikeus- ja verohallinto sekä eräät keskusvirastot. Kiinteistökanta käsittää toimistotaloja 1800-luvun arvokiinteistöistä moderneihin toimitiloihin. Tilat sijaitsevat yleensä keskeisten paikkakuntien kaupunkikeskuksissa. Tulevaa kehitystä ja asiakastarpeita pyritään ennakoimaan asiakasyhteistyötä ja kiinteistöjä kehittämällä. Keskeiset tapahtumat vuonna Tuotettu toimitilaratkaisuja asiantuntijapalveluna aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. - Tuotettu yhteistyössä asiakkaan kanssa Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun tilankäyttökonsepti, jonka mukaiset asiakaspalvelutilat toteutettiin yli 20 toimistossa. Vastaavasti kehitetty oikeustalon tilankäyttökonseptia. - Käynnistetty Maaseutuviraston toimitilojen sekä Haltikin, Seinäjoen ja Pietarsaaren virastotalojen rakentaminen yksityisrahoituksella. - Jyväskylän poliisitalon laajamittainen korjaus valmistui. Aloitettu Joensuun poliisi- ja oikeuslaitoksen pysyvän toimitilaratkaisun selvittäminen ja tehty päätös Hämeenlinnan poliisitalon to - teuttamisesta. Toimiala vastaa keskitetysti Senaattikiinteistöissä myytävistä ja kehitettävistä kohteista ja osittain myös vuokrausliiketoiminnasta. Erityisenä tehtävänä on kehittää ja myydä valtiolle tarpeetonta kiinteistövarallisuutta, joka siirtyy valtion sisäisillä hallinnansiirroilla Senaattikiinteistöille. Keskeiset tapahtumat vuonna Myyty noin 150 kiinteistöä. Suurimmat olivat Nilsiänkadun opetuskiinteistön myynti Helsingin kaupungille ja Jyväskylän Seppälänkankaalla sijaitsevan liiketontin myynti. - Käynnistetty Töölönlahden kahden korttelin kaupan valmistelu. - Jatkettu kiinteistökehityshankkeiden koordi nointia yli 40 kohteessa. Merkittävimpiä olivat Helsingissä Keski-Pasila ja Kaartinlasaretin korttelialue sekä Mechelininkadun autokomppanian kiinteistö, Tuusulassa Hyrylän varuskunta-alue, Turussa Kakolan vankilaalue ja Lappeenrannassa Konnunsuon vankila. Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 2,0 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo milj. euroa Tilojen vuokrausaste 99,4 % Liikevaihto (vuokraus) 283 milj. euroa Investoinnit 82 milj. euroa Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 0,9 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 994 milj. euroa Tilojen vuokrausaste 96,4 % Liikevaihto (vuokraus) 127 milj. euroa Investoinnit 76 milj. euroa Keskeiset tunnusluvut 2009 Vuokratut tilat 0,6 milj. m 2 Kiinteistöjen arvo 353 milj. euroa Tilojen vuokrausaste 81,4 % Liikevaihto (vuokraus) 38 milj. euroa Investoinnit 5 milj. euroa YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

12 Organisaatio ja toimintamalli Organisaatio Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminta on jaettu viiteen toimialaan, joihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samankaltaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat asiakkuuksista strategisella tasolla. Operatiivisesta toiminnasta vastaa alueorganisaatio, joka muodostuu viidestä alueyksiköstä: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen sekä Pohjois-Suomen alue. Toimipisteitä on 13 paikkakunnalla. Alueorganisaation vastuulla ovat muun muassa kiinteistöjen vuokraus ja isännöinti sekä ylläpitoon ja muihin palveluihin liittyvät asiat sekä investointihankkeiden läpivienti. Toimialat ja alueet sopivat vuosittain tarkemmasta työnjaosta ja vastuista keskinäisissä palvelusopimuksissaan. Toimiala- ja alueorganisaation lisäksi Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tukevat tiedotusyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö sekä viisi palveluyksikköä, jotka ovat talous, henkilöstöresurssit ja kehittäminen, ICT-palvelut, liiketoiminnan kehittämisyksikkö ja investointipalvelut. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon liikelaitoksen lisäksi kuuluu 34 tytäryhtiötä. Henkilöstöä vuoden 2009 lopussa oli 281. Organisaatio Senaatti-kiinteistöjen hallitus Toimitusjohtaja Sisäinen tarkastus Tiedotus Henkilöstöresurssit ja kehittäminen Tutkimus - laitokset Toimistot Ministeriöt ja kulttuuri Puolustus ja turvallisuus Kehitys- ja aluekiinteistöt Talous Liiketoiminnan kehittäminen Yhteiskuntavastuuasiat ICT-palvelut Investoinnit Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Asiantuntijat Alueiden henkilösto Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Asiakaspäälliköt ja asiantuntijat Alueiden henkilösto Myyntipäälliköt ja asiantuntijat 10 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

13 Organisaatio ja toimintamalli Toimintamalli Senaatti-kiinteistöjen toimintaa säädellään valtion liikelaitoksista annetulla yleislailla sekä laitoskohtaisella Senaattikiinteistöistä annetulla lailla ja asetuksella. Senaatti-kiinteistöt noudattaa toiminnassaan liiketaloudellisia periaatteita, mutta sillä on osakeyhtiöön verrattuna rajoitettu toimivalta. Toiminnan lainmukaisuutta, eettisyyttä ja strategian toteuttamista ohjaa Senaatti-kiinteistöjen hyvä hallintotapa. Toimintamalli noudattaa yleisiä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä annettuja suosituksia huomioiden kuitenkin liikelaitoksen toiminnan ominaispiirteet. Senaatti-kiinteistöjen johtamismallin mukaan yhteiskuntavastuu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Senaatti-kiinteistöjen johtoryhmässä on nimetty yhteiskuntavastuun johtamisesta vastaava edustaja. Kaikissa yksiköissä on ympäristöyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on vastata ympäristöohjelmien kehittämisestä ja toteutuksen seurannasta. Yhteiskuntavastuun tavoitteet on sisällytetty Senaatti-kiinteistöjen johdon henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja tulospalkkioperusteisiin. Strategiset prosessit Asiakkuudenhallinta Salkunhallinta Toimittajuudenhallinta Yhteiskuntavastuunhallinta Operatiiviset prosessit Palvelu- ja vuokrausprosessi Investointiprosessi Ylläpitoprosessi Myyntiprosessi Riskienhallinta on osa arkea Senaatti-kiinteistöjen peruslinjaus on pitää liiketoiminnan riskitaso matalana. Johto vastaa siitä, että Senaatti-kiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskit, jotka voivat estää tavoitteiden saavuttamisen. Riskienhallinta on osa päivittäistä toimintaa kaikissa yksiköissä. Käytännön tasolla yhteiskuntavastuullinen toiminta, laatutyö ja yhteiset toimintamallit ovat oleellinen osa Senaatti-kiinteistöjen kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Riskeistä ja riskienhallinnasta raportoidaan hallitukselle säännöllisesti. Toiminnan laatua ohjataan prosesseilla Senaatti-kiinteistöjen toiminnan laatua ja ydintoimintoja ohjataan prosessikuvausten ja -ohjeistuksen avulla. Prosesseissa määritellään toimintatavat ja käytettävät työkalut, joilla varmistetaan Senaatti-kiinteistöjen strategian ja hyvän hallintotavan mukaisten toimintaperiaatteiden toteutuminen. Prosessien kehittämisestä vastaavat prosessinomistajat sekä nimetty kehittämisryhmä. Toteutumista arvioidaan vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan johdolla pidettävässä EFQMlaatumallin mukaisessa itsearviointitilaisuudessa, jonka tuloksena löydetään myös uusia kehittämiskohteita. Käytössä on neljä ohjaavaa strategista prosessia ja neljä operatiivista toimintaprosessia. Yhteiskuntavastuunhallinta on yksi Senaatti-kiinteistöjen strategisista prosesseista. Prosessin tavoitteena on viedä yhteiskuntavastuun näkökohtien hallinta osaksi kaikkea Senaatti-kiinteistöjen toimintaa. Valtion liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan vuoden 2010 aikana. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Uudessa laissa otetaan huomioon Euroopan yhteisön komission valtion liikelaitosmallia koskevat kannanotot. Kaavailujen mukaan uusimuotoinen liikelaitos toimii valtion sidosyksikkönä ja tarjoaa palvelujaan valtion yksiköille. Sidosyksikköasema ei vaikuta Senaattikiinteistöjen toimialaan ja asiakaskuntaan, sillä Senaatti-kiinteistöt on tuottanut tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille tähänkin asti. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

14 Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöomaisuutta on siirretty uusille yliopistokiinteistöyhtiöille. Omaisuudella on merkittävä vaikutus yliopistojen toimintaedellytyksiin. Senaatti-kiinteistöt jatkoi vuonna 2009 yliopistorakentamista. Svenska social- och kommunalhögskolanille valmistui uudisrakennus Helsingin Kruununhakaan kesällä Oman alansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt toimii alalla, jonka yhteiskunnallinen merkitys on erittäin suuri. Senaatti-kiinteistöt on myös itse merkittävä alan toimija, jonka hallinnassa on lähes rakennusta. Kiinteistö- ja rakennusalan taloudellinen merkitys näkyy siitä, että rakennuskannan arvo on noin puolet Suomen kansallisvarallisuudesta ja alan vuosittain käyttämä rahamäärä on noin 40 miljardia euroa. Sosiaalisesta näkökulmasta tarkastellen rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon työllistävä vaikutus kansantalouden tasolla on noin henkilötyövuotta. Myös alan ympäristövaikutukset ovat suuret. Rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa käytetään noin 40 prosenttia Suomessa tuotetusta primäärienergiasta, minkä seurauksena rakennuskannan kautta muodostuu noin kolmannes kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä. Vaikutukset talouteen Vastuullinen toiminta kiinteistö- ja rakennusalalla on mahdollista vain, jos kiinteistövarallisuus on tehokkaassa ja tuottavassa käytössä sekä sen käytettävyys ja arvo säilyvät. Tämä voidaan toteuttaa, jos varallisuudesta saatavilla tuotoilla voidaan kattaa kaikki sen käytöstä, ylläpidosta ja ajan tasalla pidosta aiheutuvat kustannukset. Tuottavuuden parantaminen on edelleen tärkeä tavoite Senaatti-kiinteistöjen asiakaskunnan toiminnassa. Uusia toimintatapoja haetaan tilankäyttöä tehostamalla sekä toimintoja ulkoistamalla ja keskittämällä. Merkittävänä kiinteistöjen omistajana Senaatti-kiinteistöt voi esimerkiksi tilaratkaisuissaan hyödyntää uudisrakentamisen sijaan olemassa olevaa rakennuskantaa, mukaan lukien muiden 12 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

15 Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet Kuopion TE-keskus Hämeenlinnan maakunta-arkisto omistajien tilatarjonta paikkakunnilla, joilla on entuudestaan tyhjiä toimitiloja. Senaatti-kiinteistöt tukee asiakkaitaan aktiivisen kehitystoimintansa myötä parhaiden ratkaisujen löytämisessä ja muutosten läpiviennissä. Senaatti-kiinteistöt on mukana valtionhallinnon organisaation uudistuksissa, jolloin se on keskeinen toimintaedellytysten varmistaja tilaratkaisujen tuottajana. Suurena toimijana Senaatti-kiinteistöillä on myös huomattava vaikutus paikallisiin elinkeinoihin sekä kiinteistöalan palvelutarjonnan kehitykseen. Senaattikiinteistöjen omaksumat toimintamallit vaikuttavat sen alihankkijoiden kautta laajemmin kiinteistö- ja rakennusalan verkoston toimintamalleihin. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009 Sosiaaliset näkökohdat korostuvat Toimitilojen sisäympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys ovat merkittäviä tekijöitä tilojen käyttäjien viihtyvyydelle ja työnteon tuottavuudelle. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat nousseet merkittäväksi ongelmaksi myös yhteiskunnallisella tasolla. Työntekijöiden ikääntyminen edellyttää panostusta tilojen esteettömyyteen sekä panostamista osaamisen siirtoon Senaatti-kiinteistöjen omassa organisaatiossa. Toiminta valtioyhteisön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti sekä tasapuolisuus eri sidosryhmiä kohtaan ovat tärkeitä sosiaalisia näkökohtia. Myös toiminnan työllistämisvaikutukset ovat osa sosiaalista vastuuta. Senaatti-kiinteistöillä on myös keskeinen rooli kansallisen kulttuuriperinnön vaalimisessa. Uudis- ja korjausrakentamisella kehitetään yhdyskuntien rakennetta ja visuaalista ilmettä sekä luodaan uutta rakennusperintöä tuleville sukupolville. Maankäytön suunnitteluratkaisut muokkaavat lähiympäristöä, minkä vuoksi suunnittelun ja tiedottamisen tulee olla avointa, vuorovaikutteista ja ennakoivaa. Kestävää kehitystä edistäen Kiinteistöalan ympäristövaikutukset ovat tunnetusti suuret. Ilmastonmuutos nähdään nykyisin suurimpana yhteiskunnallisena ympäristöhaasteena. Kiinteistö- ja rakennusalan merkitys energiantehokkuuden parantamisessa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on sisäistetty laajasti vuonna Globaalisti ala on yksi potentiaalisimmista sektoreista, joissa merkittäviä kasvihuonekaasuvähenemiä voidaan saavuttaa. Tarvittavat kehitystoimet koskevat uusien rakennusten energiatehokkuutta, olemassa olevan kiinteistökannan korjauksia, yhdyskuntarakenteen tiivistämistä sekä varautumista muuttuviin sääoloihin muun muassa kiinteistöjen sijainnin sekä rakenteiden säänkestävyyden näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta Senaattikiinteistöihin kohdistuu merkittäviä odotuksia niin valtio-omistajan kuin sen asiakkaittenkin taholta. Rakennuksen merkittävimmät ympäristöominaisuudet koko sen elinkaaren ajaksi määräytyvät uudisrakennusten ja peruskorjausten suunnitteluvaiheessa. Senaatti-kiinteistöt voi vaikuttaa hallinnoimiensa kiinteistöjen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvaan luonnonvarojen kulutukseen pyrkimällä tuottamissaan tiloissa mahdollisimman alhaiseen energiankulutukseen kohteen elinkaaren aikana. Keskeinen keino on vähentää uusien tilojen tarvetta tehostamalla olemassa olevien toimitilojen käyttöä. Senaatti-kiinteistöt vähentää ympäristövaikutuksia myös opastamalla asiakkaitaan energian ja veden kulutuksen vähentämisessä ja edellyttämällä kiinteistönhoitopalvelujen tuottajilta hyvää ympäristöasioiden hallintaa. Kuten koko rakennetussa ympäristössä, myös Senaatti-kiinteistöjen ympäristö- ja energiatehokkuuden parantamisessa suurimmat haasteet tulevat olemaan korjaustoiminnassa. Lisäksi kehitystarpeet koskevat sisäilmaongelmien energiatehokkaita ratkaisumalleja, asiakkaille tarjottavia entistä kattavampia asiantuntija- ja neuvonantopalveluita sekä kiinteistöjen käyttäjien roolin korostamista sekä palveluntuottajille asetettavia vaatimuksia. 13

16 Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet CASE Yhteistyö ja sosiaaliset prosessit vaikuttavat positiivisesti tietotyön tuottavuuteen. Tuottavuutta tietotyöhön Senaatti-kiinteistöt osallistuu aktiivisesti asiakas- ja käyttäjälähtöiseen sekä monitieteelliseen työympäristötutkimukseen. Olemme erityisesti mukana selvittämässä toimintaympäristön muutosten sekä tieto- ja kommunikaatioteknologian vaikutuksia organisaation toimintatapoihin sekä työympäristö- ja toimitilaratkaisuihin. Tutkimusteemoja ovat mm. tietotyön tuottavuus sekä monipaikkainen työ. Uusimpia teemoja ovat tiloihin liittyvät ympäristövaikutukset. Tietotyön tuottavuuden lisäämiseen tähtäävä ProWork-tutkimushanke toteutettiin Projektissa olivat Senaatti-kiinteistöjen lisäksi mukana mm. TKK, Nokia, HP, NCC, Nordea ja Martela. Tulosten mukaan muun muassa yhteistyö ja sosiaaliset prosessit sekä kollegoiden löytyminen läheltä joko fyysisesti tai virtuaalisesti vaikuttavat positiivisesti tietotyön tuottavuuteen. Positiivisia elämyksiä tarjoava työympäristö puolestaan lisää työn tekemisen iloa, motivaatiota ja tuottavuutta. Tietotyöympäristöjen konseptien kehittäminen ja ratkaisujen tuottaminen ovat Senaatti-kiinteistöjen ydinliiketoimintaa. Monialainen yhteistyö on monin paikoin jo arkipäivää, mutta tietotyöympäristöjen kehittäminen tarjoaa haasteita myös jatkossa. Toimitilajohtamisen asiantuntemusta: AVIn ja ELYn startti Vuoden 2010 alussa aloittivat toimintansa valtion kuusi aluehallintovirastoa eli AVIa ja 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta eli ELYä. Senaattikiinteistöillä oli haastava tehtävä suunnitella yhteistyössä asiakkaiden ja hankkeen suunnittelutyöryhmien kanssa uusien virastojen toimitilaratkaisut. Kyse oli mittavasta projektista, sillä virastojen henkilöstömäärä on lähes 5 500, ja toimitiloja on kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Aluehallinnon uudistuksessa ei ollut kuitenkaan kyse pelkästään sopivien tilaratkaisujen löytämisestä. Tämän lisäksi saimme olla mukana kehittämässä valtion aluehallintoa ja tarjota asiakkaillemme toimitilajohtamisen asiantuntemusta ja tuottavuutta tukevia palveluita, kertoo toimistot-toimialan johtaja Jorma Heinonen. Yhä useammin Senaatti-kiin- 14 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

17 Toimintaympäristö ja keskeiset vaikuttamisalueet teistöt astuu asiantuntijana asiakkaan strategiaprosessiin ja linkittää siihen asiakkaan koko toimitilahallinnan. Senaattikiinteistöjen toiminnassa painottuukin entistä vahvemmin asiantuntijarooli, jossa keskeisenä tehtävänä on miettiä, miten toimitilajohtamisella voidaan edistää asiakkaiden toiminnan muutoksia. Valtion toimitilaratkaisujen tuottaminen edellyttää Senaatti-kiinteistöiltä muun muassa valtion tuottavuustavoitteiden ja asiakaskunnan toiminnallisten tavoitteiden ymmärtämistä. Meiltä odotetaan laajasti tietoa myös työympäristön kehittämisen uusista ratkaisuista ja kansainvälisestä kehityksestä, korostaa Heinonen. Entinen Itä-Suomen lääninhallituksen talo Kuopiossa on nyt AVIn toimitilana. Yhteiskuntavastuun keskeiset näkökohdat Merkitys sidosryhmille ja yhteiskunnalle Uusiutuvien energialähteiden käyttö Luontoarvoltaan merkittävien alueiden käyttö Jätehuolto, jätteiden synnyn ehkäisy Rakennusjätteen vähentäminen Vedenkulutus ja päästöt vesistöihin Vaarallisten / haitallisten aineiden käyttö Tilojen turvallisuus Maankäyttö ja maankäytön suunnittelu Alihankkijoiden työolosuhteet ja työoikeudet Kiinteistön elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten hallinta Kumppanuus toimittajien kanssa Kulttuuriperinnön suojeleminen Tilojen esteettömyys Rakennusmateriaalien ja raaka-aineiden valinta ja käyttö Alihankkijoiden ympäristöasioiden hallinta Henkilöstön tasa-arvo Kasvihuonekaasupäästöt, hiilijalanjäljen pienentäminen, energiatehokkuus Asiakkaiden ympäristövaikutusten vähentäminen ja asiakkaille tarjottavat ympäristöpalvelut Kilpailukykyinen palveluiden ja tilojen hinnoittelu Kiinteistövarallisuuden ylläpito, rakennusten käyttöikä ja kestävyys Tehokkaan tilankäytön edistäminen Alan toimintamallien kehittäminen ja mielipidevaikuttajana toimiminen Matalaenergiarakentamisen kehittäminen Sisäilmaston laatu Pilaantuneiden maa-alueiden hallinta Työterveys ja -turvallisuus Asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys Toiminnan kannattavuus ja tehokkuus Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön työtyytyväisyys Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Paikallinen sidosryhmäyhteistyö Tutkimustoimintaan osallistuminen ja vaikuttavuus Hallintotapa, eettiset periaatteet Nykyinen tai potentiaalinen vaikutus Senaatti-kiinteistöihin Senaatti-kiinteistöt suunnittelee yhteiskuntavastuuraportointiaan sillä perusteella, miten merkittävinä sidosryhmät näkevät toiminnan eri näkökohdat ja mikä vaikutus näillä on Senaatti-kiinteistöjen omaan toimintaan. Näkökohtien merkittävyyttä arvioidaan ja raportointia kehitetään säännöllisen sidosryhmäpaneelin palautteen ja sidosryhmäkyselyjen avulla. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

18 Strategia Strategia : Tuomme tilalle ratkaisut Strategiakauden ensimmäisellä puoliskolla Senaatti-kiinteistöt panosti erityisesti käyttäjäpalvelukonseptien ja -toimintamallien luomiseen. Tulevalla strategiakauden toisella puoliskolla Senaatti-kiinteistöt kehittää edelleen asiantuntijapalveluitaan. Lisäksi energiatehokkuuteen panostetaan vielä aikaisempaa keskitetymmin muun muassa vaatimalla uudisrakentamiselta matalaenergiaominaisuuksia ja painottamalla energiatehokkuutta kaikissa korjausinvestoinneissa. Strategiansa mukaisesti Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen ennalta mietittyjä palvelukokonaisuuksia, jotka muodostuvat tiloista ja työympäristöä tukevista ja edistävistä palveluista. Senaatti-kiinteistöjen palvelutarjonta on laaja aina toimitilojen ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Palvelurakenteen laajentaminen perustuu asiakkaiden tarpeeseen keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ulkoistaa entistä laajempia kokonaisuuksia Senaatti-kiinteistöjen kautta palvelutarjoajien hoidettaviksi. Strategiakauden sitoumukset Yhteiskuntavastuullisen toimintamallin integrointi osaksi tuotteita ja palveluja Ratkaisuliiketoimintaan siirtyminen Investointien johtamismallin parantaminen Jatkuvan parantamisen toimintaperiaatteen sisäistäminen osaksi kaikkea toimintaa Senaatti-kiinteistöjen palveluratkaisut tukevat valtionhallinnon muutostarpeita. Palveluita tuotetaan paikkakunnilla, joilla valtionhallinnon tilantarve on suurin ja joihin valtio keskittää toimintojaan. Tällöin palveluiden siirtäminen Senaatti-kiinteistöjen vastuulle on myös asiakkaalle taloudellisesti kaikkein järkevintä. Joissain tapauksissa on sekä asiakkaan että Senaatti-kiinteistöjen etu tarjota ratkaisua, jossa asiakas vastaa itse valtaosasta toimitiloihinsa liittyvistä toiminnoistaan. 16 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

19 Strategia Yhteiskuntavastuustrategia Yhteiskuntavastuun visio: Toimialansa yhteiskuntavastuullinen edelläkävijä, jonka liiketoiminta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää sekä taloudellisesti kannattavaa. Senaatti-kiinteistöt on laatinut erillisen yhteiskuntavastuustrategian vuosille Siinä otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutokseen varautuminen sekä asetetaan yksityiskohtaisia tavoitteita taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueille. Strategiakauden jälkimmäisellä puoliskolla kiinnitetään erityistä huomiota energiakysymyksiin muun muassa vaatimalla uudisrakentamiselta matalaenergiaominaisuuksia ja painottamalla energiatehokkuutta kaikissa korjausinvestoinneissa. Tavoitteisiin pyritään kehittämällä olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen ylläpitoa sekä tehostamalla tilankäyttöä. Taloudellista kannattavuutta parannetaan kohottamalla tuottavuutta ja kehittämällä ekotehokkaita ratkaisuja. Oman organisaation sekä yhteistyökumppaneiden osaamista kehitetään jatkuvasti. Kehitystyöhön osallistuu koko henkilöstö, ja tavoitteita asetetaan yhteisesti myös asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Senaatti-kiinteistöt noudattaa ympäristöä koskevissa päätöksissä varovaisuuden periaatetta, kuitenkin niin, ettei se vaaranna järkevää taloudenpitoa. Senaatti-kiinteistöjen toimialat ovat myös omissa toimintasuunnitelmissaan asettaneet yhteiskuntavastuuseen liittyvät tavoitteensa koko strategiakaudelle Keskeiset tavoitteet ja näiden toteutuminen on esitetty tämän raportin sivuilla Keskeiset yhteiskuntavastuun tavoitteet Taloudellisesti kannattava toiminta Tilatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen, toimintamallien ja ratkaisujen kehittäminen Ratkaisujen tarjoaminen asiakkaiden ympäristöasioiden hallintaan Jätehuollon kehittäminen Asiakkaiden toiminnan muutoksen tukeminen Sisäolosuhteiden parantaminen Arvorakennusten suojeleminen, toimintamallien ja ratkaisujen kehittäminen Ympäristöriskien hallinta Näkökohta Haasteet Mahdollisuudet Toimenpiteet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset toimintaympäristössä. Taloudelliset menetykset, investointikustannusten nousu. Uusien teknologioiden käyttöönotto, edelläkävijyys matalaenergiaratkaisuissa. Alentuneet energiakustannukset. Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto. Veden, sähkön ja lämmön kulutuksen vähentäminen. Jätteiden kierrätys. Luonnonympäristöjen säilyttäminen Asiakas- ja käyttäjä - tyytyväisyys, tilojen terveellisyys ja turvallisuus Osaava henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi Kulttuuriperintö Ympäristölle haitallisten aineiden leviäminen, hallitsematon kustannusten nousu. Arvokkaiden luonnonympäristöjen häviäminen. Sisäilman laatu, tilojen esteettömyys, tilojen viihtyisyys ja palvelujen laatu. Toimenpiteet arvokiinteistöissä. Tilojen korjauskustannukset, kohonneet käyttökustannukset. Osaamisen siirto, uusien toimintamallien omaksuminen, jatkuva oppiminen ja uudet osaamiset. Henkilöstön ikääntyminen, työn kuormittavuus. Arvokiinteistöjen kannattava ylläpito ja käyttö. Sisäilman laatu ja esteettömyys. Ympäristöriskien hallinta. Parantunut luonnonympäristö, arvokkaiden ympäristöjen suojelu. Käyttäjien tuottavuuden parantuminen, kumppanuus asiakkaiden kanssa, yhdessä kehittäminen. Osaava ja motivoitunut henkilöstö, alhainen vaihtuvuus. Henkilöstön tuottavuus, hyvä työilmapiiri. Kulttuuriperinnön vaaliminen, laadukas kaupunkiympäristö. Riskien hallinnan toimintamallien jatkuva parantaminen. Maankäytön suunnittelu, maiseman ja luonnon suojelu. Tiivis käyttäjä- ja asiakasyhteistyö. Sisäilmakorjausten prosessi. Turvallisuuden parantaminen rakennushankkeiden yhteydessä. Osaamisstrategia, kehittymissuunnitelmat, kehityskeskustelut, mentorointi, hiljaisen tiedon siirtäminen. Monipuolinen TYHY-toiminta, joustavat työajat ja työntekemisen muodot. Arvokiinteistöjen suojelustrategia, esteettömyysstrategia. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

20 Kehitystoiminta Askeleen edellä odotuksia Senaatti-kiinteistöissä tapahtuva liiketoiminnan kehittäminen on liiketoimintastrategiasta johdettua ja vahvasti sidoksissa arvoihin. Senaatti-kiinteistöjen kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteena on ennakoida asiakkaan tarpeita ja luoda näihin vastaavia ratkaisuja. Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnan kannalta tärkeät aihealueet ovat samalla usein koko kiinteistö- ja rakennusalalle keskeisiä, kuten hankintojen kehittäminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä sisäilman laatu. Verkostoitumalla alan toimijoiden kanssa Senaatti-kiinteistöt osallistuu myös toimialan käytäntöjen ja pelisääntöjen kehittämiseen. Kehitys- ja innovaatiostrategia johtaa Senaatti-kiinteistöjen strategiasta neljä painopistealuetta, joihin kehitystoiminnalla pyritään panostamaan. Nämä ovat ympäristö ja energia, investointiprosessin tietomallintaminen, tiedolla johtaminen sekä ratkaisuliiketoimintaan liittyen palveluiden tuotteistaminen, asiantuntijapalvelumallit ja asiakastiedon haltuunotto. jalkautusvastuu on Senaatti-kiinteistöjen prosesseilla. Senaatti-kiinteistöjen strategisesti tärkeimpiä hankkeita tukevat kolme kehitystiimiä: innovaatiotiimi, laatutiimi sekä liiketoiminta ja markkinat -tiimi. Tiimeihin on koottu yhteen asiantuntijoita kaikilta toimialoilta ja niiden jäsenet hoitavat tehtäviä oman toimensa ohella. Työntekijöiden verkottumista ja a voin ta kehittämisasennetta tuetaan muodostamalla vuosittain liiketoiminnan tulevaisuutta luotaava kehitysryhmä, johon osallistuvat kaikki uudet työntekijät. Kehittämistoiminta vuonna 2009 Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnan tuotekehityspanokset olivat edellisvuoden tasolla eli 1,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,8 prosenttia liikevaihdosta. Senaatti-kiinteistöt sai TEKESiltä tukea kehityshankkeisiinsa vuonna 2009 yhteensä ( ) euroa. Sidosryhmähankkeet Sidosryhmähankkeita ovat tutkimus- ja kehityshankkeet, joiden toteutuksesta vastaa ulkopuolinen taho, esimerkiksi tutkimuslaitos. Senaatti-kiinteistöt osallistui yritysosapuolena noin kymmeneen yliopistojen ja tutkimuslaitoksien kehittämishankkeeseen. Esimerkkinä on loppuvuodesta 2007 käynnistynyt laajapohjainen CREDIT-hanke, jossa haetaan menetelmiä käyttäjätarpeiden tunnistamiseen sekä vaatimusten asettamiseen ja hallintaan. Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä vuosittain 1 2 omaa hanketta, joihin se on saanut Tekes-rahoitusta. Näiden hankkeiden toteutuksessa Senaatti-kiinteistöt käyttää alihankkijoinaan tutkimuslaitoksia. Senaatti-kiinteistöt osallistui kehitysohjelmiin ja toimialan yhteisiä pelisääntöjä edistäviin hankkeisiin. Esimerkkeinä palveluja kehittävä Tekesin Serve-ohjelma sekä kiinteistön ylläpidon toimintamalleja edistävät KiinteistöRYL ja Yhteispohjoismaisten palvelusopimuskäytäntöjen kehittäminen (YPA) projektit. Organisointi Senaatti-kiinteistöt pyrkii kehitystyössään voimakkaasti yhteisöllisyyteen. Tavoitteena on avoimuus myös ulospäin ja sitä kautta yhteistyö- ja innovaatioverkoston vahvistaminen. Sidosryhmät kutsutaan mukaan kehittämiseen ja Senaatti-kiinteistöt jakaa myös itse avoimesti heille oman kehitystyönsä tuloksia. Kehitystoimintaa ohjaa ja koordinoi liiketoiminnan kehittäminen -yksikkö, mutta varsinainen toiminnan kehitys- ja RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SHOK Senaatti-kiinteistöt on osallistunut tiiviisti rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM-SHOK) valmisteluun ja on yksi keskittymän perustajajäsenistä ja osakkaista. Senaatti-kiinteistöjen edustaja toimii RYM Oy:n puheenjohtajana. Tavoitteena on, että rakennettua ympäristöä tuottavat ja ylläpitävät yritykset perustavat yhdessä tutkimuslaitosten ja tiedekorkeakoulujen kanssa keskittymän, jossa tehdään pitkäjänteistä, sovelluslähtöistä ja monitieteistä huippututkimusta kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten ja koko yhteiskunnan kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. 18 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2010

Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2010 Puolivuotiskatsaus 1.1. 6.21 Senaatti-kiinteistöjen toiminta kehittyi katsauskaudella tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistöjen myynnit toteutuivat yleiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden hyvin. Investoinneissa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 18.8.2016 Hannu Lehto, toimitusjohtaja Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja 1 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja AKTIIVINEN SUUNNITTELUN OHJAUS SUORAVIIVAINEN

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digia Oyj osavuosikatsaus Q3 2016 Timo Levoranta 28.10.2016 Tammi-syyskuun pääkohdat + 8,7 % liikevaihdon kasvu 6,1 % liikevoittomarginaali

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Investors House Oyj tuottoa ilman välikäsiä TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2016 13.2.2016 Toimitusjohtaja Petri Roininen Investors House Oyj tarkoitus tuottaa voittoa osakkeenomistajille Strategisena tavoitteena osakkaan

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 2016 30.3.2016

Varsinainen yhtiökokous 2016 30.3.2016 Varsinainen yhtiökokous 2016 30.3.2016 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 lyhyesti Liikevaihto kasvoi 5,5 %, käyttökate kasvoi 6,7 % Liikevaihto palveluista kasvoi 20,3% Taloudellinen vuokrausaste 94,6

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot