Paikka Laurea ammattikorkeakoulu, kokoustila 181, Vanha maantie 9, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 41 Kokoustiedot Aika torstai klo 18:00-20:30 Paikka Laurea ammattikorkeakoulu, kokoustila 181, Vanha maantie 9, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Anitra Ahtola Jyri Airinen Jussi Honkaheimo Raakel Inkeri Maila Lingman-Nukala Seppo Kallunki Kari Pajunen Mervi Kukkonen, poistui klo Tipsu Bazouleva, poistui klo Anders Wikholm, poistui klo Muut saapuvilla olleet Jaana Jalonen kaupunginhallituksen edustaja Timo Ketonen talous- ja hallintojohtaja Martti Merra liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Markku Sistonen liikuntapalvelupäällikkö, poistui klo Jarmo Ikävalko liikuntapalvelupäällikkö Hanna Savilahti nuorisopalvelukoordinaattori, poistui klo Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo Vera Schulman hankesuunnittelija, poistui klo Alli Toivanen nuorisovaltuuston edustaja Jetta Laajarinne markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava Paula Pullinen hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 41 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Raakel Inkeri Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa osoitteessa Siltakatu 11, 3. krs, (Entresse, Espoon keskus).

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 41 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 32 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 33 nuorisolautakunnan lausunto Meri-Matin 6 hankesuunnitelmasta 34 nuorisolautakunnan lausunto Matinkylän 10 uimahallin hankesuunnitelmasta nuorisolautakunnan investointiesitys: koneet ja 16 kalusto sekä liikuntapaikkojen perusparantaminen vuosille Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja 20 lausunnon antaminen 37 4 Liikuntapalvelujen hallinnassa olevien lähiliikuntapaikkojen 26 kartoitus 38 5 Nuorisopalvelut/ Yleisavustus Nuorisotilojen ja leirikeskusten käyttö- ja maksuperiaatteet alkaen 40 Espoon liikuntapalveluiden avustusten jakoperusteet ja 31 liikuntapalveluiden maksut 41 Suna Basketball Club ry:n oikaisuvaatimus vuoden perusavustuksesta 42 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat nuorisolautakunnan ottaman liikunta- ja nuorisopalvelujen johtajan kilpailutilojen vuokraamista koskevan päätöksen käsittely 36

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Raakel Inkeri.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / nuorisolautakunnan lausunto Meri-Matin hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko toteaa lausuntonaan Meri-Matin uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta ( ), että hankesuunnitelma - antaa edellytykset sivistystoimen palveluverkon kehittämiselle - ottaa huomioon sivistystoimen tilankäytön periaatteet mahdollistamalla monikäyttöiset tilat jotka ovat opiskelijoiden, oppilaiden, liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, taiteen perusopetuksen, työväenopiston ja kuntalaisten käytössä. - on hyvä lähtökohta yhteishankkeen jatkosuunnittelulle sisältäen esteettömät ja joustavat tontinkäyttö- ja tilajärjestelyt eri käyttäjäryhmien tilatarpeisiin Lautakunta edellyttää, että hanke toteutuu talousarvion investointiohjelman ajoituksen mukaan siten, että tilat voidaan ottaa käyttöön vuonna 2020 ja kustannustehokkaasti. Lisäksi lautakunta edellyttää että kustannussyistä vähentyneet opiskelijapaikat otetaan huomioon tulevien hankkeiden budjetoinnissa. Käsittely Päätös Sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Koulut hintavertailu toukokuu Hankesuunnitelma Meri-Matti, Tilapalvelut-liikelaitos on pyytänyt liikunta- ja nuorisolautakunnalta lausuntoa Meri-Matin uudisrakennuksen päivätystä hankesuunnitelmasta.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 41 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt ja Liikunta ja Meri-Matin tarveselvityksen muutoksen. Tarveselvityksen muutos perustui sekä lukioverkon muutostarpeeseen että liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, kuntalaiskäytön ja taiteen perusopetuksen kaupunkitasoiseen tilatarpeeseen. Tarveselvityksen muutoksessa luovuttiin alkuperäisessä suunnitelmassa olleista peruskoulusta, nuorisotiloista ja kulttuuriareenasta. Näiden tilojen sijaan esitettiin rakennukseen suurempaa lukiota, monikäyttöistä salia ja opetustiloja. Sivistystoimi on tarveselvityksessä yhdistänyt monen toimijan tilatarpeet yhteen hankkeeseen. Hanke toteutetaan Matinkylään Ko Y-tontille. Hanke sijoittuu palveluverkon kehittämisen kannalta hyvään paikkaan. Hankesuunnitelma antaa edellytykset sivistystoimen palveluverkon kehittämiselle ja ottaa huomioon sivistystoimen tilankäytön periaatteet sijoittamalla monen käyttäjäryhmän tilat samaan rakennukseen. Hankesuunnitelma on hyvä lähtökohta hankkeen jatkosuunnittelulle. Suunnitelma sisältää esteettömät ja joustavat tontinkäyttö- ja tilajärjestelyt eri käyttäjäryhmien muuttuviin tilatarpeisiin. Hanke toteutetaan yhteishankkeena, mikä lisää etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Suurin osa rakennuksen tiloista tulee lukion lisäksi olemaan liikuntapalveluiden ja seuratoiminnan, kulttuuripalveluiden, nuorisopalveluiden, työväenopiston, taiteen perusopetuksen ja alueen kuntalaisten käytössä. Meri-Matin sijainti länsimetron välittömässä läheisyydessä parantaa mm. taiteen perusopetuksen saavutettavuutta yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle ja rakennuksessa olevilla tiloilla voidaan korvata esim. Avonian nykyiset riittämättömät tilat. Meri-Matin tiloja voidaan myös maalis- - elokuussa hyödyntää työväenopiston, taiteen perusopetuksen, nuorisopalveluiden, kulttuurin ja kuntalaisten pop up - toimintaan lukion opiskelijamäärän tällöin ollessa matalampi. Suunnitteluratkaisusta riippuen opetustiloissa voidaan myös järjestää sähköiset ylioppilaskirjoitukset jolloin suurta salia ei tarvitse varustaa kirjoituksia varten ja se voi olla käytössä koko toimintakauden ajan. Meri-Mattiin toteutetaan monikäyttöinen liikuntasali. Salin mitoitus (n 30 x 40 x 8 m) perustuu lukion, liikuntapalveluiden, seuratoiminnan, nuorisopalveluiden, kulttuurin, työväenopiston, alueen kuntalaisten ja taiteen perusopetuksen tilatarpeisiin. Akustoitua salia tullaan hyödyntämään sekä kuntalaisten, liikuntaseurojen ja opiskelijoiden liikuntaan, lukion ja kuntalaisten juhla- ja kokoontumispaikkana, kulttuurin, nuorisotoiminnan ja taiteen perusopetuksen esiintymissalina että auditoriona ja suunnitteluratkaisusta riippuen mahdollisesti ylioppilaskirjoitussalina. Tilan yhteyteen sijoitetaan näyttämö, jota näyttämötoiminnan lisäksi voidaan hyödyntää erillisenä opetustilana ja tanssisalina.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 41 Monikäyttöisillä tiloilla hyvin kulkuyhteyksien varrella vähennetään investointitarvetta muualla kaupungissa, erityisesti metroväylän varrella. Suunnitelmien mukaan toteutettu monikäyttöinen sali ja opetustilat vähentävät investointitarvetta kaupunkitasoisesti. Erillisen liikuntahallin, kulttuuriareenan ja koulun liikuntasalin erilliskustannukset nousisivat huomattavasti suunnitellun salin kustannuksia korkeammaksi. Meri-Mattiin toteutetaan myös Keinumäen sairaalakoulun sivupiste. Yksikön sijoittaminen Matinkylään terveyspalveluiden yhteyteen tehostaa ajankäyttöä ja parantaa moniammatillista yhteistyötä oppilaiden hyväksi. Monipuolinen toiminta tukee myös tilankäyttöä ja edistää uusien moniammatillisten ratkaisujen syntyä. Kustannussyistä Meri-Matin opetustiloja on jouduttaneen vähentämään. Tarveselvityksen mukaisessa alustavassa tilaohjelmassa opetustiloja Meri- Matissa on n 1400 oppilaalle ja opiskelijalle. Tavoitteellisessa tilaohjelmassa opetustiloja on riittävästi n 1200 oppilaalle ja opiskelijalle. Suomenkielinen opetus on hyväksynyt mahdollisen muutoksen mutta edellyttää että vähentyneet lukiopaikat toteutetaan tulevien hankkeiden tilasuunnittelussa ja budjetoinnissa. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien näkemys hyvästä oppimisympäristöstä. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilapalvelut-liikelaitoksen lisäksi sivistystoimesta suomenkielisen opetustoimen, nuorisopalveluiden, liikuntapalvelujen ja tilat ja alueet - yksiköiden edustajat. Käyttäjien näkemykset otetaan huomioon myös rakennussuunnittelussa. Espoon koulujen suunnittelussa sovelletaan kaupungin suunnitteluohjeita. Tilapalvelut-liikelaitoksen teettämä esisuunnitelma hankkeen tontinkäytön selvittämiseksi on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: o tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon rakennuksen koko, toimintojen saavutettavuus ja eri-ikäisten käyttäjien mittakaava ja näkökulma o Tilajärjestelyt ovat joustavat, edesauttavat tilojen yhteiskäyttöä ja tukevat uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta. o Suuren salin monikäyttöisyys taataan eri toimijoiden tarpeiden mukaisella varustelulla, akustisella vaimennuksella ja kestävillä pintavalinnoilla. o saattopaikat ja huoltoliikenne järjestetään korttelialueella turvallisesti o osallistavalla suunnittelulla käyttäjiä ohjataan aktiivisesti osallistumaan oman oppimisympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen o valtuuston hyväksymien KulttuuriEspoo2030 periaatteiden toteutuminen hankkeessa

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 41 Hankkeen rakenteelliset oppilas- ja opiskelijapaikat ja kustannukset Meri-Matin alustavat laajuustiedot: hym², brm² Lukion ja koulun laskennallinen oppilasmitoitus: opiskelijaa ja oppilasta Hankeen kustannustiedot: tavoitehinta 42 milj. kattohinta 45,7 milj. Tavoitehinnan mukainen oppilaspaikkakustannus on n /paikka. Talousarvion investointiohjelmassa hanke ajoittuu valmistuvaksi talvella Kaupungin kasvavat oppilas- ja opiskelijamäärät ja tulevien hankkeiden väistötarpeet edellyttävät, että tilat valmistuvat aikataulun mukaisesti. Kulttuurilautakunta käsittelee osaltaan vastaavan sisältöisen hankesuunnitelman lausunnon kokouksessaan 14.6., opetus ja varhaiskasvatuslautakunta ja liikunta ja Tiedoksi - Antti Mäntynen, Tilahallinta - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Sakari Meinilä, Rakennuttaminen - Kimmo Martinsen, Rakennuttaminen - Juha Iivanainen, Tilahallinta

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / nuorisolautakunnan lausunto Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Jarmo Ikävalko, puh Ari Jaakkola, puh Tero Luukkonen, puh Virpi Mikama, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra antaa seuraavan lausunnon päivätystä Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmasta: 1 Uimahallin hankesuunnitelma ei toteuta kaikilta osin hyväksytyn tarveselvityksen tilaohjelmaa. Lautakunta edellyttää, että hankesuunnitelmassa Matinkylään toteuttamatta jäävä allaskapasiteetti toteutetaan Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen yhteyteen. 2 hyväksyy tontin aiheuttamat reunaehdot, ja sopeutuu hankesuunnitelmassa nyt esitettyyn supistettuun tilaohjelmaan. Uimahallikerros tulee kuitenkin toteuttaa pinta-ala nerokkaasti hyödyntäen. Opetusaltaan koko tilaohjelmassa on nyt 140 m 2, jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä vielä 150 m 2 allaskokoon. 3 Kustannussyistä kuntosalitilat sekä nuorisotila ovat karsittu pois hankesuunnitelmasta. ilmaisee huolensa toiminnan tarvitsemien tilojen poisjäännistä. Alueellinen nuorisotilatoiminta tulee Matinkylässä turvata. Nykyisen monitoimitalon nuorisotila ei riitä palvelemaan riittävästi metroaseman vilkasta solmukohtaa sekä Ison Omenan alueen nuoria. Alueelle jää siis palveluvaje. Matinkylän monitoimitalon nykyisen toiminnan jatkaminen edellyttää, että tila pidetään käyttökuntoisena ja huolehditaan toiminnallisesta ajanmukaisuudesta. Kuntosali uimahallin oheispalveluna (saavutettavuus, esteettömyys) muodostaa toimivan, toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka tukee erityisesti ikääntyvien ja erityisryhmien tarpeita. Mikäli kuntosalia ei toteuteta uimahallin yhteyteen, tulee erityisesti senioriasukkaiden

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 41 lihasvoimaharjoittelu ottaa huomioon alueen muissa kohteissa. 4 Hankesuunnitelman pienet puutteet tulee korjata lopulliseen versioon. Käsittely Puheenjohtaja teki Airisen, Aarrekiven ja Kukkosen kannattamana päätösehdotuksen seuraaviin kohtiin muutosehdotukset: 2 on huolissaan tontin aiheuttamista reunaehdoista. Uimahallikerros tulee toteuttaa pinta-ala nerokkaasti hyödyntäen. Opetusaltaan koko tilaohjelmassa on nyt 140 m2, jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä vielä 150 m2 allaskokoon. 3 Kustannussyistä kuntosalitilat sekä nuorisotila ovat karsittu pois hankesuunnitelmasta. ei hyväksy toiminnan tarvitsemien tilojen poisjäämistä ja edellyttää korvaavia ratkaisuja (Kukkosen lisäys). Alueellinen nuorisotilatoiminta tulee Matinkylässä turvata. Nykyisen monitoimitalon nuorisotila ei riitä palvelemaan riittävästi metroaseman vilkasta solmukohtaa sekä Ison Omenan alueen nuoria. Alueelle jää siis palveluvaje. Matinkylän monitoimitalon nykyisen toiminnan jatkaminen edellyttää, että tila pidetään käyttökuntoisena ja huolehditaan toiminnallisesta ajanmukaisuudesta. Kuntosali uimahallin oheispalveluna (saavutettavuus, esteettömyys) muodostaa toimivan, toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka tukee erityisesti ikääntyvien ja erityisryhmien tarpeita. Mikäli kuntosalia ei toteuteta uimahallin yhteyteen, tulee erityisesti senioriasukkaiden lihasvoimaharjoittelu ottaa huomioon alueen muissa kohteissa. sekä lisäysehdotuksen: 5 painottaa, että autopaikkojen kustannuksia ei ole sisällytetty hankesuunnitelmaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan esittämät muutosehdotukset ja lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi ehdotusten tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös :

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 41 antaa seuraavan lausunnon päivätystä Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmasta: 1 Uimahallin hankesuunnitelma ei toteuta kaikilta osin hyväksytyn tarveselvityksen tilaohjelmaa. Lautakunta edellyttää, että hankesuunnitelmassa Matinkylään toteuttamatta jäävä allaskapasiteetti toteutetaan Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen yhteyteen. 2 on huolissaan tontin aiheuttamista reunaehdoista. Uimahallikerros tulee toteuttaa pinta-ala nerokkaasti hyödyntäen. Opetusaltaan koko tilaohjelmassa on nyt 140 m2, jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä vielä 150 m2 allaskokoon. 3 Kustannussyistä kuntosalitilat sekä nuorisotila ovat karsittu pois hankesuunnitelmasta. ei hyväksy toiminnan tarvitsemien tilojen poisjäämistä ja edellyttää korvaavia ratkaisuja. Alueellinen nuorisotilatoiminta tulee Matinkylässä turvata. Nykyisen monitoimitalon nuorisotila ei riitä palvelemaan riittävästi metroaseman vilkasta solmukohtaa sekä Ison Omenan alueen nuoria. Alueelle jää siis palveluvaje. Matinkylän monitoimitalon nykyisen toiminnan jatkaminen edellyttää, että tila pidetään käyttökuntoisena ja huolehditaan toiminnallisesta ajanmukaisuudesta. Kuntosali uimahallin oheispalveluna (saavutettavuus, esteettömyys) muodostaa toimivan, toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka tukee erityisesti ikääntyvien ja erityisryhmien tarpeita. Mikäli kuntosalia ei toteuteta uimahallin yhteyteen, tulee erityisesti senioriasukkaiden lihasvoimaharjoittelu ottaa huomioon alueen muissa kohteissa. 4 Hankesuunnitelman pienet puutteet tulee korjata lopulliseen versioon. 5 painottaa, että autopaikkojen kustannuksia ei ole sisällytetty hankesuunnitelmaan. Oheismateriaali Selostus - Matinkylän uimahallin hankesuunnitelma Tilakeskus-liikelaitos on pyytänyt liikunta- ja nuorisolautakunnan lausuntoa Matinkylän uimahallin päivätystä hankesuunnitelmasta.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 41 Uimahalli Hankesuunnitelman tilaohjelma ei vastaa kaikilta osin tarveselvityksen mukaista tilaohjelmaa. Uimahallin tontin tiukat reunaehdot rajoittavat hankkeen suunnittelua. Nyt toteutumatta jäävät allastilat esim. hyppy- ja vesijuoksuallas siirtyvät toteutettaviksi Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen yhteyteen. Matinkylän uimahalliin toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti hyppypaikka todennäköisesti pääaltaan yhteyteen. Matinkylän uimahallin toiminnallisuuden kannalta on välttämätöntä, että opetus- ja lastenaltaan koko on vähintään 150 m 2. Allas pitää pystyä jakamaan kahteen osaan silloin, kun altaassa järjestetään uimaopetusta. Tällöin opetus- ja lastenaltaaseen jää aina mahdollisuus vapaaseen uintiin, myös silloin kun altaassa järjestetään uimaopetusta. Kunto- ja liikuntasalitilat Kustannussyistä uimahalliin sijoittuva kunto- ja liikuntasalitilat on jätetty pois. Uimahalli kunnan keskeisenä ohjattuna liikuntapaikkana (saavutettavuus, esteettömyys) mahdollistaa monipuolisten liikuntamuotojen tarjonnan eri kohderyhmille. Espoon uimahallien kuntosalit on suunniteltu vastaamaan erityisesti ikääntyvien ja erityisryhmien tarpeisiin. Nykyiset liikuntasuositukset korostavat lihasvoimaharjoittelua: Suositus korostaa lihasvoiman tärkeyttä erityisesti ikääntyneille. Kuntosalin esteettömyys ja laitevalinnat mahdollistavat myös kehitysvammaisten ja liikuntarajoitteisten kuntosaliharjoittelun: Sosiaali- ja terveystoimen fysioterapiayhteistyön kautta kuntalaisille on osoitettu kiintiöpaikkoja ohjatun liikunnan kuntosaliryhmiin. Terveysasemien liikuntaneuvonnasta ohjautuu asiakkaita sekä ohjattuihin kuntosaliryhmiin että vapaaharjoitteluun. Kuntosalilaiteopastukset ja erilaisten kuntosaliryhmien ohjaaminen erityisryhmille ja senioreille keskeisenä osana terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta on merkittävä osa kaupungin liikunnanohjaajan työtä. Kuntosali uimahallin oheispalveluna mahdollistaa kuntalaisten lihaskuntoharjoittelun mahdollistamisen vapaaharjoitteluvuorona uimahallin aukioloaikoina. Lisäksi kuntosalivuorojen varaaminen liikunta- ja urheiluseuroille on tärkeää erityisesti uimareiden kuntosaliharjoiteluun. Matinkylän uimahallin rakentamisen valmistuttua Olarin Liikuntakeskuksesta (Olarin uimahalli) luovutaan. Olarin Liikuntakeskuksella on ollut vankka kävijäkunta ohjatuissa kuntosaliryhmissä ja vapaaharjoitteluvuoroilla. Näiden ryhmien mahdollistaminen Matinkylän uimahalliin kaventaa lajitarjonnan ainoastaan vesiliikuntapalveluihin. Kaikille uiminen ei sovi. Kuntosalin puuttuminen jatkaa matinkyläläisten liikuntapalveluiden alueellista eriarvoisuutta Espoossa. Mikäli kuntosalitilan sijoittamien uimahallin yhteyteen ei ole mahdollista,

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 41 vaatii tämä erillisresurssia vähintään senioriliikuntapalveluiden hankkimiseen ostopalveluna alueella. Nuorisopalveluiden tilat hyväksyi yksimielisesti Meri-Matin nuorisotilan ja nuorten kulttuuriareenan tarveselvityksen kokouksessaan päätti kuitenkin luopua Meri-Matin yhteyteen suunnitelluista nuorisotiloista. Lautakunta päätöksen perustelussa esitti, että Matinkylän uimahallin suunnittelun yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueellisia nuorisotiloja uimahalliin. Asiaa on nyt tutkittu, ja nuorisotilat ovat kustannussyistä jätetty pois päivätystä hankesuunnitelmasta. Mikäli nuorisotilan sijoittamien uimahallin yhteyteen ei ole mahdollista, toimintaa jatketaan Matinkylän monitoimitalon tiloissa. Toiminnan jatkaminen nykyisessä Matinkylän monitoimitalossa edellyttää, että tila on käyttökunnossa ja että vaadittavat vuosikorjaukset on tehty. Nykyinen Matinkylän monitoimitalon nuorisotila jää sivuun metroaseman vilkkaasta solmukohdasta, eikä palvele riittävästi Ison Omenan alueen nuoria, alueelle jää siis palveluvaje. Hankkeen kustannukset Tilakeskus on arvioinut Matinkylän uimahallin kokonaishinnaksi ilman autopaikkoja 25,5M. Sisäisen vuokran suuruudeksi on arvioitu 2,366M / vuosi. Autopaikkojen kustannusta ei ole sisällytetty hankesuunnitelmaan. Kaavan edellyttämät uimahallihankkeen velvoiteautopaikat toteutetaan joko hankkeen yhteyteen tai hankkeen ulkopuolisissa pysäköintilaitoksissa erillisellä sopimuksella kaupungin kannalta mahdollisimman edullisella ratkaisulla. on lausunut , että autopaikkojen kustannuksen tulee olla kaupunkikeskustassa joukkoliikenteen solmukohdassa asiakkaiden eikä lautakunnan kustannus. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa on hankkeelle esitetty 0,8M valtionavustusta vuodella esittää hankesuunnitelmaan seuraavan lisäyksen: 1.2. Hankesuunnitelman laadinta (s.6) Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija, liikunta Suvi Kajamaa ja Kaisa Peltonen

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 41 Tiedoksi - Liisa Paavola, Talousyksikkö - Antti Mäntynen, Tilahallinta - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Sakari Meinilä, Rakennuttaminen - Kimmo Martinsen, Rakennuttaminen - Juha Iivanainen, Tilahallinta

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / nuorisolautakunnan investointiesitys: koneet ja kalusto sekä liikuntapaikkojen perusparantaminen vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Paavola, puh Jarmo Ikävalko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra esittää varattavaksi valmisteltaessa vuoden 2017 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa liitteen mukaisesti määrärahaa kone- ja kalustohankintoihin, uusien ja peruskorjattavien liikunta- ja nuorisotilojen ensikertaisiin kalustamisiin, liikuntapaikkojen perusparantamisiin sekä erillistä määrärahaa venesatamien kunnossapitämiseen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet nuorisolautakunnan koneet ja kalusto, uusien ja peruskorjattavien liikunta- ja nuoriso tilojen hankinnat, erillinen määräraha venesatamien kunnossapitämiseen sekä liikuntapaikkojen perusparantaminen vuosille Koneet ja kalusto , sivu 1 2 Koneet ja kalusto , sivu 2 3 Koneet ja kalusto , sivu 3 Selostus 95 Koneet ja kalusto Tehtäväalueille esitetään ainoastaan ne hankinnat, jotka kuuluvat poistonalaiseen irtaimistoon ja joita ei hankita leasing-menettelyllä. Näihin sisältyvät toimitilojen ensikertainen kalustaminen pois lukien normaalikäytössä kuluvat tarvikkeet, liikennevälineet, liikkuvat työkoneet ja laitteet sekä koneet ja laitteet, jotka on katsottava pitkävaikutteisiksi (käyttöikä yli 3 vuotta) poistonalaiseksi käyttöomaisuudeksi ja joiden veroton yksikköhankintahinta on vähintään euroa. Poistonalaiseen käyttöomaisuuteen luetaan myös em. laitteiden perusparannukset.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 41 Koneiden ja kaluston budjetoinnissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja valtuuston hyväksymää ja kaupunginhallituksen tarkistamaa poistosuunnitelmaa. Tilojen käyttäjälautakunnat tekevät esityksen toimitilojen ensikertaisesta kalustamisesta, jolla tarkoitetaan uuden tai peruskorjatun toimitilan toiminnalliseen käyttökuntoon saattamista. Ensikertaiseen kalustamiseen ei kuulu tilojen toiminnallinen varustelu. Ensikertaiseen kalustamiseen tulee sisällyttää myös mm. sellaiset vuokratilojen kiinteät laitteet, joita vuokranantaja ei toteuta (esim. turvalaitteet). Myöhemmin toimitiloihin hankittavaa kalustoa kohdellaan normaalina käyttötalouteen kuuluvana hankintana. Ensikertainen kalustaminen ei sisällä myöskään sellaisia vähäarvoisia käyttötarvikkeita, joita hankitaan vuosittaista kulutusta varten tai aiemman esineistön korvaamiseksi tai täydentämiseksi. 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Lautakuntien esitykset Lauta- ja johtokuntien investointiesitykset sekä vastaukset investointeja koskeviin raha-asia-aloitteisiin on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen Sivistystoimi on tehnyt nykyisen käytännön mukaisesti toimialansa esityksen Espoon kaupungin investointiohjelmaan vuosille Viisivuotiskaudella on hyväksytyn talousarvion ja sivistystoimen oman investointiesityksen mukaisesti valmistumassa vuonna 2017 yhteishankkeena varhaiskasvatuksen kanssa Kirkkojärven nuorisotila ja yhteishankkeena asukaspuiston kanssa Järvenperän (Aurora) nuorisotila. Sivistystoimen investointiesityksen mukaisesti vuonna 2018 valmistuvat Keski-Espoon nuorisotilan peruskorjaus, Olarinniityn ulkoilukeskus, Säterinniityn huoltorakennus sekä Luukin leirikeskuksen päärakennuksen peruskorjaus. Vuonna 2019 valmistumisvuorossa ovat Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus, Perkkaan nuorisotila yhteishankkeena koulun kanssa, Laaksolahden urheilupuiston huoltorakennus ja Tapiolan urheiluhallin peruskorjaus. Vuonna 2020 valmistuvat Matinkylän uimahalli ja nuorisotila sekä Tapiolan urheilupuiston huoltorakennus. Vuonna 2021 on vuorossa Kivenlahden huoltorakennus, Espoonlahden urheilupuiston tekojään huoltorakennus, Latokaskenniityn urheilupuiston huoltorakennus. Soukan nuorisotilan

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 41 vuokrasopimus loppuu vuonna 2021, näillä näkymin talo puretaan eli korvaavia tiloja tullaan etsimään. Viisivuotiskauden jälkeen on vuorossa Espoonlahden uimahallin ja Espoonlahden liikuntahallin peruskorjaukset. Näihin kohteisiin esitetään määrärahaa ensikertaiseen kalustamiseen. Koneet ja kalusto Kone- ja kalustohankinnat pohjautuvat hyväksytyn talousarvion investointiosan määrärahakehykseen, pitkäaikaiseen kalustosuunnitteluun sekä toiminnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Osa koneista, esim. traktorit, jäänhoitokoneet, latukoneet jne., siirtyivät logistiikkakeskuksen hallintaan. Jatkossa liikuntapalvelut esittää logistiikkakeskukselle vuosittain kalustotarpeet ja logistiikka tekee hankinnat. Logistiikka laskuttaa liikuntapalvelujen käyttämät koneet sisäisinä laskuina. Vuosittain esitetään hankittavaksi lähiliikuntapaikoille ulkoiluvälineitä sekä siirrettäviä tekojäälaitteistoja, jotka voidaan pystyttää ja purkaa helposti. Tekojäälaitteistot tulevat tulevaisuudessa korvaamaan mm. osan koulukenttien jäädytyksistä. Erillisen suunnitelman mukaisesti hankitaan skeitti- / pyörämoduleita sekä urheilualustoja ulkokäyttöön. Pallokentille on tarkoitus hankkia elementtikatsomoita. Hiihto-olosuhteita parannetaan lumetusaseman avulla mm. Puolarmaarissa. Satamiin jatketaan septityhjennyslaitteiden hankintaa. Vuodelle 2018 esitetään tekonurmien huoltokonetta lisääntyvien tekonurmien hoitoon. Suunnitelmakaudella on tarkoitus hankkia uusi työvene saaristoon. 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikunta- ja. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha (949) on hyväksytyn talousarvion mukaan 1,5 M / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Erillinen määräraha venesatamien ja uimarantojen kunnostamiseen on esittänyt kokouksessaan omaa erillistä vuosimäärärahaa venesatamien kunnossapitämiseen. Tekstissä todettiin seuraavaa: ESITYS ERILLISESTÄ MÄÄRÄRAHASTA VENESATAMIEN KUNNOSSAPITÄMISEEN

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 41 Merellisen Espoon venesatamien kunnostamiseen esitetään omaa erillistä 1,0 M vuosimäärärahaa. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta ne ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren taloudellisen riskin. Kaupunki on vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Liikuntapalvelut on keskittynyt satamia suojaavien aallonmurtajalaitureiden uusimisiin ja on saanut ne pääosin kuntoon. Muiden laitureiden osalta nykyinen perusparannustaso ei ole, uusimistarve huomioiden, riittävä. Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja (minimissään n. 2-8 M ) ja niiden rahoittaminen vuotuisesta 1,2 M määrärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen. Sataman peruskorjaushanke kestää useita vuosia, joka ei ole taloudellisesti järkevää ja satama on poissa käytöstä pitkän aikaa.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen Valmistelijat / lisätiedot: Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi selostusosan mukaiset selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitettyihin sivistystoimea koskeviin kannanottoihin ja antaa ne omalta osaltaan lausuntonaan vuoden 2015 arviointikertomuksesta. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2015 Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan vuoden 2015 arviointikertomuksen. Samalla tarkastuslautakunta velvoitti kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa todetaan mm., että Talouden säästöpaineista huolimatta oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle on taattava turvallinen oppimis- ja työympäristö. (Sivu 20) Sivistystoimen vastaus: Sivistystoimi on johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti tuonut esille huolensa oppimisympäristön turvallisuudesta ja korjausvelan kasvusta. Tilapalveluille viestitään järjestelmällisesti niistä kiinteistöistä, joiden teknisestä kunnosta ja toiminnallisista puutteista käyttäjä on huolissaan. Sivistystoimen investointiohjelmaa valmisteltaessa on pyritty ottamaan huomioon koulujen ja päiväkotien korjaustarpeet, mutta korjauksiin ja investointeihin varatut resurssit eivät ole riittävät turvallisen ja

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 41 tarkoituksenmukaisen työympäristön luomiseen tulevan viiden vuoden aikana. Riittämätön rahoitus myös viivästyttää käynnissä olevia projekteja, mikä vuorostaan johtaa kalliisiin erityisjärjestelyihin. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 1) toimenpiteiden ja projektien toteutumisen johtopäätökset on tuotava valtuuston käsiteltäväksi päätettäessä TATU 2-ohjelmasta. Kaupungin rahoitus on pitkällä aikavälillä saatava tasapainoon, jotta voidaan turvata tarpeelliset investoinnit sekä vastata kaupungin kasvun vaatimiin tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Investoinneista on esitettävä jo suunnitteluvaiheessa selkeät laskelmat ja tehtävä seurantasuunnitelmat. Hankinta- ja investointisuunnitelmissa on esitettävä niiden vaikutus käyttötalousmenoihin sekä kuntalaisilta perittäviin maksuihin. (Sivut 27 28) Sivistystoimen vastaus: Sivistystoimi on raportoinut Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 1) toimenpiteiden ja projektien toteutumisen johtopäätökset konsernihallinnon ohjeiden mukaan. Investoinneista sekä hankinta- ja investointisuunnitelmista on tehty kaupungin ohjeistuksen mukainen dokumentaatio. Koulutustakuu toteutuu peruskoulun päättävillä nuorilla Espoossa hyvin, ja nuorten pääsyä koulutukseen on edistetty koulutustakuun mukaisesti. Työllisyyden osalta nuorisotakuu ei ole toteutunut työttömyystilastojen perusteella. Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista työllisyystakuu toteutui heikoiten Espoossa. Nuorten työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä on jatkettava suunnitelmallisesti ja toimenpiteiden seurantaa ja vaikuttavuuden mittaamista tulee kehittää. Lokakuussa 2015 toimintansa aloittaneen Ohjaamo Espoon toiminnan tuloksia ja vaikutuksia on seurattava systemaattisesti ja niistä on raportoitava säännöllisesti. (Sivut 40 41) Sivistystoimen vastaus: Pääkaupunkiseudulla verrataan toisiinsa Espoon, Helsingin ja Vantaan nuorisotakuun toteutumista ja nuorten työttömyystilastoja. Espoo on menestynyt vertailussa heikoimmin. Nuorisotyöttömyyden kasvu oli erityisen voimakasta Espoossa vuosina , nyt se on pysähtynyt. Espoossa nuorten osuus pitkäaikaistyöttömistä on kuitenkin varsin pieni. Työllistämispalveluissa vieraskielisten osuus on merkittävä. Nuorten työllistymisen edistämiseksi tukea tarjoavat useat toimijat, kuten Ohjaamo Espoo, Monik ry (vieraskieliset nuoret asiakkaana), tieto- ja neuvontapiste yesbox, etsivä nuorisotyö ja Helsingin diakonissalaitoksen Vamos Espoo. Ohjaamo Espoon toiminta alkoi Vuoden 2015 puolella ei saavutettu merkittäviä tuloksia, toiminta vasta käynnistyi. Vuoden 2016

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 41 tuloksia voidaan odottaa nuorten työuralle ohjauksessa, mutta jo nyt voidaan todeta, että Ohjaamo Espoolle asetetut vuositavoitteet ohjata nuoria vähintään vuodessa ovat nykyisessä työllisyystilanteessa epärealistiset. Tehokkaan ohjauksen lisäksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä kaupungin työllisyyspalveluiden, elinkeinoelämän, TE -toimiston sekä ministeriöiden kanssa nuorten työpaikkojen löytämiseksi sekä erilaisten palkkatukien tai uusien työllisyyspolkujen mahdollistamiseksi. Tehokas nuorille suunnattu ohjaustyö ei yksinään ratkaise nuorten työllistymisen kysymyksiä, jos työpaikkoja ei ole tarjolla. Laadukkaan ohjaustyön varmistamiseksi ja palvelujen päällekkäisyyksien purkamiseksi on käynnistetty nuorten matalan kynnyksen palvelujen yhteensovittamisen prosessi. Prosessissa sovitetaan yhteen seuraavien toimijoiden palveluja nuorten tehokkaan palvelupolun mahdollistamiseksi: etsivä nuorisotyö, InfoOmnia, Monik ry, nuorisopalvelujen Ison Omenan Palvelutorin tiimi (sis. Tieto- ja neuvontatyö sekä jalkautuva työ), Ohjaamo Espoo, Tajua mut!, Tyttöjen talo sekä Vamos. Prosessi valmistuu Siinä tunnistetaan yhtymäkohdat myös mm. sosiaalitoimeen, työllisyyspalveluihin sekä opintoihin ohjautumiseen. Ohjaamo Espoon toiminnan raportointi on säännöllistä. Ohjausryhmäksi on nimetty Espoon Nuorisotakuun koordinaatioryhmä. Lisäksi toimintaa raportoidaan rahoittajalle säännöllisesti. Raportointijaksot ovat olleet: sekä Seuraava seuranta-ajankohta on Ruotsinkielisille nuorille tukea ja ohjausta koulutukseen ja työhön antaa Sveps (Svenska produktionsskolan). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on ohjannut kehitystä hyvään suuntaan. Varhaisen puuttumisen malli on tuonut hyviä tuloksia. Painopisteiden siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee edelleen jatkaa. (Sivu 45) Sivistystoimen vastaus: Ennaltaehkäisevää toimintaa on kaikki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä toiminta kuten varhaiskasvatus (sisältäen myös esiopetuksen ja siihen liittyvän muun varhaiskasvatuksen sekä avoimen varhaiskasvatuksen palvelut), opetus, iltapäiväkerhotoiminta, nuorisotyö ja harrastus- ja kulttuuritoiminta. Esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja. Oppilashuollon painopistettä on siirretty yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen ja hyvinvointia edistävään työhön. Yhteisöllinen työ, esimerkiksi luokkien ja ryhmien kanssa työskentely, lisääntyi lukuvuonna %. Opettajien konsultaatiot kuraattorille ja psykologille lisääntyivät lukuvuoden aikana 265 %. Lukuvuoden ennakkotilastoissa suunta näyttää olevan samanlainen. Kuraattorien ja psykologien palvelujen saatavuuden määräaikoja on pääsääntöisesti pystytty noudattamaan.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 41 Kiusaamisen ehkäisemisen ja kiusaamiseen puuttumisen suunnitelmat tullaan päivittämään lukuvuoden aikana. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Uusien opetussuunnitelmien keskeisinä tavoitteina on, että oppilaiden osallisuus oman opetuksen suunnittelussa lisääntyy sekä oppilaiden vahvuuksia tuetaan ja hyödynnetään opetuksessa. Lukuvuodesta alkaen kouluissa toteutetaan säännöllisesti oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus, jossa kiinnitetään huomiota fyysisen ympäristön turvallisuuden lisäksi ympäristön psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tarkastaminen on osa oppilaitoksen yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä, ja se toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Nuorisopalvelujen kaikki toiminta ja palvelut ovat ennaltaehkäiseviä. Nuorten käyntikerrat nuorisotiloilla kasvoivat vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna 25 %. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa on lisätty, alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa on tehty aktiivista yhteistyötä ja lisätty nuorten osallisuutta vahvistavia ja kulttuurisia tapahtumia. Kulttuurin tulosyksikön lapsille, nuorille ja perheille tuottamat palvelut ovat pääsääntöisesti luonteeltaan ennaltaehkäiseviä. Hyvinvointia edistävät erityisesti kaikille avoin kaupunginkirjasto sekä toimintamallit, jotka takaavat kaikkien lasten, nuorten ja perheiden tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet kulttuuri- ja taidetarjontaan (mm. KULPS!, neuvoloiden odotustilassa tapahtuva Kulttuurineuvola-toiminta sekä Kaikukortti). Lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteet mahdollistavat hyvän toimialarajat ylittävän yhteistyön sekä toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa että operatiivisella tasolla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lasten kuntoutuspalvelujen yhteistyötä alle kouluikäisten lasten palveluissa on systemaattisesti kehitetty. Hyvällä, monialaisella yhteistyöllä lasten ja perheiden avun tarpeen tunnistamista on saatu varhennettua. Espoossa on laadukkaat kirjastopalvelut, joilla on korkea käyttöaste. Henkilöstön asenne on asiakas- ja kehittämismyönteinen. Yhteistyötä nuorisopalvelujen kanssa on viime vuosina kehitetty merkittävästi. (Sivut 53 54) Tarkastuslautakunta toteaa: Kirjasto tuottaa ajanmukaisia, laadukkaita ja maksuttomia palveluja. Kirjaston tehtävänä on palvella kaikkia asiakkaitaan, mikä edellyttää palvelujen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen panostamista. Asiakkaat erilaisine palvelutarpeineen nähdään kirjastopalvelujen kehittämisen ja tuottamisen voimavarana ja positiivisena haasteena. Uutena palveluna on otettu käyttöön omatoimiaukiolot, joista on saatu hyviä käyttökokemuksia. Liikuntapalvelut on onnistunut tavoitteessaan edistää kaikenikäisten espoolaisten liikkumista monipuolisella liikuntatarjonnalla ja saavutettavuudella. 68+ Sporttikortti on edistänyt espoolaisten senioreiden liikunnan harrastamista.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 41 Koulujen liikuntatilojen tulee olla urheiluseurojen ja eri yhdistysten käytössä nykyistä kattavammin ympäri vuoden. Espoon liikuntapalveluiden liikuntatilat ovat joustavasti varattavissa sähköisesti. Avustusten myöntämisperusteiden tulee olla yhdenmukaiset. (Sivut 55 56) Sivistystoimen vastaus: Liikuntapalvelut hallinnoi koulujen liikuntasalien käyttöä iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Tilojen käyttöä voidaan lisätä merkittävästi loma-aikoina. Koulujen omista illoista tulee luopua siltä osin, kuin ko. illan aikana järjestetty toiminta ei kohdistu koulun oppilaille, esim. erityisryhmille, jotka muuten jäisivät ilman liikunnallista harrastustoimintaa. Koulujen liikuntatilojen tulee olla urheiluseurojen ja eri yhdistysten käytössä nykyistä kattavammin ympäri vuoden. Niin suomenkielisen opetuksen kuin liikuntapalveluiden tavoite on, että liikuntatilat ovat laajasti käytössä. Liikuntatilojen laajempi käyttö esimerkiksi lomakausina edellyttää sähkölukkojen asentamista kaikkiin kouluihin, ja kulku tiloihin tapahtuu omavalvonnalla. Tämä on liikuntapalveluiden TATU-hanke. Sähköinen järjestelmä on kehitetty palvelemaan joustavaa tilavarausta, se on toiminnassa. Näiden lisäksi toimintamalli koulujen ja liikuntapalvelujen yhteistyöstä selkeytetään. Sivistystoimi varmistaa, että koulut varaavat vain ne ajat, jolloin koulu tarvitsee liikuntatilaa. tilavarauksen peruutus tehdään ajoissa ja siitä menee tieto sähköisen varausjärjestelmän kautta liikuntapalveluihin koulut tekevät vuosisuunnitelman seuraavan vuoden tilavarauksista kesäkuussa ja syöttävät varaukset sähköiseen järjestelmään. koulut luopuvat omista illoista siltä osin, kuin niitä ei mainita vuosisuunnitelmassa Liikuntatiloja käyttävät koulujen lisäksi urheiluseurat ja muut yhdistykset, sekä iltapäiväkerhot, työväenopisto ja taiteen perusopetus. Taidekasvatus ja siihen liittyvät esitykset ovat osa opetussuunnitelman mukaista kasvatusta, ja myös näille esityksille on varattava aikaa liikuntatiloista. Myös ylioppilastutkinto ja erityisesti sähköinen ylioppilastutkinto käyttää liikuntatiloja ylioppilaskirjoituksiin. Sivistystoimen lautakunnat ovat hyväksyneet kukin avustusperiaatteet, joita eri tulosyksiköt noudattavat. Opetustoimen on huolehdittava uusien (sähköisten ja digitaalisten) toimintatapojen käyttöönoton edellyttämien valmiuksien tasapuolisesta jakaantumisesta. (Sivu 69)

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 41 Sivistystoimen vastaus: Täydennyskoulutuksella varmistetaan uuden OPS:in ja digitekniikan hyödyntäminen jokaisessa koulussa. Ketohankkeella palkatut alueelliset koordinaattorit keskittyvät erityisesti digitaalisen materiaalin ja välineistön hyödyntämisen kouluttamiseen ja toimintaedellytysten varmistamiseen. Ruotsinkielisessä opetuksessa osaamisen kehittämistä on esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa kehitetty myös osana pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Kirkkonummen kunnan yhteistä Kohurhanketta. Näihin kaikkiin hankkeisiin on kuulunut myös henkilöstön ICTosaamisen kartoitus, jota on hyödynnetty kehittämissuunnitelmissa. Suunnitelmallisesti tarjotut (osaamisen)kehittämismahdollisuudet ovat koskeneet kaikkia yksiköitä tasapuolisesti. Koska sähköiset välineet ja - ympäristöt kehittyvät koko ajan, huomioidaan muuttuneet tarpeet henkilöstön osaamisenkehittämistä suunniteltaessa jatkossakin. Opetuslautakunnissa ja Omnian hallituksessa hyväksyttiin syksyllä 2015 kasvatuksen- ja opetuksen digitarina, jonka päivitys on käynnissä. Digitarinassa määritellään sekä yhteiset pedagogiset ICT-käytön tavoitteet että linjaukset digitaaliselle oppimisympäristölle. Tarina suuntaa eri tulosyksiköiden hankintoja ja kehittämistä. Uutena haasteena tulee mm. varhaiskasvatuksen digiloikan toteuttaminen. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / Liikuntapalvelujen hallinnassa olevien lähiliikuntapaikkojen kartoitus Valmistelijat / lisätiedot: Jarmo Ikävalko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikuntapalvelujen lähiliikuntakartoituksen sekä esittää kaupunkitekniikan keskukselle Espoon lähiliikuntaohjelmatyön käynnistämisen. Käsittely Lingman-Nukala teki Aarrekiven, Honkaheimon ja puheenjohtajan kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: esittää tehtäväksi alueittain kartoitusta kaikista kaupungin asukkaiden käytettävissä olevista lähiliikuntapaikoista. Jatkossa lähiliikuntapaikat olisi löydettävissä netistä samalla tavalla kuin talvisin latureitit. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lingman- Nukalan esittämä lisäysehdotus hyväksyä. Koska lisäysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : 1 merkitsee tiedoksi liikuntapalvelujen lähiliikuntakartoituksen sekä esittää kaupunkitekniikan keskukselle Espoon lähiliikuntaohjelmatyön käynnistämisen ja 2 esittää tehtäväksi alueittain kartoitusta kaikista kaupungin asukkaiden käytettävissä olevista lähiliikuntapaikoista. Jatkossa lähiliikuntapaikat olisi löydettävissä netistä samalla tavalla kuin talvisin latureitit. Liite 4 Lähiliikuntakartoitus 2016

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 41 Selostus Lähiliikuntapaikkojen merkitys arkiliikunnan edistäjänä on korostunut luvun alussa. Opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksissa lähiliikuntapaikkojen rakentaminen on otettu yhdeksi painopisteeksi. Lähiliikuntapaikan määrittelyä ei ole valtionhallinnossa haluttu rajata tarkkaan, ja siksi lähiliikuntapaikkojen määrän laskeminen on tulkinnanvaraista, eri kaupungit vastaavat näihin kysymyksiin omista lähtökohdistaan. Siksi tarkan lähiliikuntapaikkojen lukumäärän laskeminen on hankalaa. Lähtökohtana lähiliikuntapaikalle on ollut lasten ja nuorten arkiliikunnan lisääminen, ja siksi niille on asetettu muutamia vaatimuksia. Sellaisia ovat mm. asuinalueen läheisyys, helppokäyttöisyys, monipuolisuus, maksuttomuus, ympärivuotinen käyttö sekä rakentamis- ja käyttökustannusten edullisuus. Joissakin tapauksissa myös esim. tekojää on luokiteltu lähiliikuntapaikaksi. Erilaisia näkemyksiä on siitä, lasketaanko esim. uimaranta tai kuntorata lähiliikuntapaikaksi. Myöhemmin lähiliikuntapaikan on haluttu palvelevan myös muita ikäryhmiä, myös esteettömyys tulee ottaa huomioon. Espoossa lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja kunnossapitoa ei ole keskitetty. Tilapalvelut rakentaa ja vastaa koulujen piha-alueista, viherpalvelut puistoalueista, ja liikuntapalvelut urheilupuistoista, koulujen kentistä, kuntoradoista, ulkoilualueista, uimarannoista, ulkoilusaarista yms. Liikuntapalvelut on tehnyt kartoituksen kunnossapitovastuullaan olevista lähiliikuntapaikoista. Niitä on kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Tavoitteena on nostaa kaikkien liikuntapalvelujen hallinnassa olevien lähiliikunta-alueiden laatutasoa, jotta niistä tulisi asukkaiden säännöllisesti käyttämiä liikuntapaikkoja. Espoon kaupungin tulisi tehdä yhteinen lähiliikuntaohjelma, jotta lähiliikuntapaikat olisivat vielä paremmin kaikkien espoolaisten saavutettavissa. Samalla saadaan tehtyä kartoitus kaikista lähiliikuntapaikoista sekä voidaan informoida kuntalaisia näistä paikoista paremmin Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / Nuorisopalvelut/ Yleisavustus Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Savilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra päättää 1 myöntää yleisavustusta espoolaisille nuorisoyhdistyksille liitteen mukaisesti, 2 olla myöntämättä yleisavustusta Maahanmuuttajien työllistämis- ja integrointi ry:lle ja Espoon Somali monitoimintakeskus ry:lle. Maahanmuuttajien työllistämis- ja integrointi ry hakee avustusta yksinomaan liikuntaharrastustoiminnan tukemiseen ja heitä kehotetaankin hakemaan avustusta Liikuntapalveluilta. Espoon Somali monitoimintakeskus ry on saanut toimintansa tukemiseen toimintaavustusta tälle vuodelle jo sosiaalitoimelta sekä kulttuuritoimelta, sen lisäksi heille ehdotetaan maksettavaksi kohdeavustusta nuorisoprojektia varten. 3 että avustuksia maksettaessa otetaan huomioon maksetut ennakot. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 5 Nuorisopalvelut, yleisavustus 2016 Vuoden 2016 yleisavustus oli haettavana mennessä. Yleisavustusta haki yhteensä 57 yhdistystä. Liikunta - ja on kokouksessaan hyväksynyt liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2016 käyttösuunnitelman. Avustusohjeen mukaan liikunta- ja myöntää yleisavustusta espoolaisille, vähintään edellisenä kalenterivuonna

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 41 toimintansa aloittaneille nuorisoyhdistyksille, niiden sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen nuorisotoiminnan toteuttamiseen. Jos kyseessä on aikuisjärjestön järjestämä nuorisotoiminta, sen osuus on erotettava kirjanpidossa ja toimintakertomuksessa yhdistyksen muusta toiminnasta. asettaa pääpainon 7-20-vuotiaiden nuorten toiminnallisuuteen sekä varhaisnuoriin kohdistuvan toiminnan osuuteen. Yleisavustuksen valmisteluehdotuksessa liikunta- ja nuorisopalvelut on huomioinut yhdistysten avustuksen saannin tarpeet liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjeen mukaan. Yleisavustus voi olla korkeintaan 80 % hakijan hyväksyttävistä toimintakuluista. nuorisolautakunnalla on oikeus periä takaisin myönnetty avustuserä, joka ylittää edellä mainitut rajat tai ottaa ylitys huomioon seuraavaa avustusta myönnettäessä. nuorisopalvelut valvoo avustusohjeen noudattamista ja avustuksen käyttöä. Mikäli avustuksen saaja rikkoo avustusperiaatteita, on antanut virheellistä tietoa tai avustuspäätös muutoksenhaun johdosta muuttuu tai kumoutuu, avustus voidaan periä takaisin. Tiedoksi - Hakijat - Espoo Talouspalvelut

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / / Nuorisotilojen ja leirikeskusten käyttö- ja maksuperiaatteet alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Merja Nordling, puh Antti Hovilainen, puh Tero Luukkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy nuorisotilojen ja leirikeskusten käyttö- ja maksuperusteisiin seuraavat muutokset: 1 Käyttäjäryhmä 1 - käyttövuorojen myöntämisjärjestys, ikäryhmien tarkennukset sekä liitteen kohdan 1.8 mukaiset maksuttomat käyttövuorot kaupungin muille tulosyksiköille toiminnan ollessa 18 -vuotiaille tai alle. 2 Käyttäjäryhmä 2 - ikäryhmien tarkennukset. Päätös 3 Käyttäjäryhmä 3 - ikäryhmä tarkennus kaupungin muiden tulosyksiköiden järjestämään toimintaan. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus Tiedoksi 6 Nuorisotilojen ja leirikeskusten käyttö- ja maksuperiaatteet 2016 päätti nuorisotilojen ja leirikeskusten käyttö- ja maksuperusteista. Vuoden aikana on noussut esiin tarve tarkentaa päätöstä päätösehdotuksessa mainituin osin. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 12 mukaan lautakunta päättää lautakunnan käytössä olevien tilojen, alueiden, rakennusten, laitteiden ja vastaavien käyttö- ja vuokrasopimusten sekä muuhun ulkopuoliseen käyttöön luovuttamisen periaatteista ottaen huomioon mahdollisimman monipuolisen kuntalaiskäytön.