Törkeän ryöstön valmistelu, yritys ja osallisuus rikokseen. Rikosoikeuden seminaarityö
|
|
- Hilja Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Törkeän ryöstön valmistelu, yritys ja osallisuus rikokseen Rikosoikeuden seminaarityö Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Rikosoikeus Kalle Kaskinen, Virva Vesanen, Emmi Tengman, Ohjaaja: Matti Tolvanen
2 II SISÄLLYS LÄHTEET LYHENNELUETTELO III IV 1 JOHDANTO 1 2 KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Rikoslain säännökset yrityksestä ja osallisuudesta Säännökset ryöstöstä varkaudesta ja ampuma-aserikoksesta 3 3 OIKEUDELLISET ONGELMAT TAPAUKSESSA Rikoksen valmistelua vai aloitettu yritys Avunantoa vai rikoskumppanuutta 6 4 PÄÄTEKIJÖIDEN TEKOJEN ARVIOINTI Törkeän ryöstön yritys rikosnimikkeenä Yrityksen alkamisajankohta Vaara teon täyttymisestä Indisiomerkitys Tekijöiden muut rikokset ja rangaistuksen mittaaminen 10 5 OSALLISUUDEN ARVIOINTI Avunannon ja kumppanuuden välisen rajanvedon arviointikriteerit D:n ja E:n osuudet F:n ja G:n osuudet H:n osuus 14 6 LOPPUPÄÄTELMÄT Päätekijät Osalliset Tulevaisuus 16
3 III LÄHTEET KIRJALLISUUS Frände, Dan Matikkala, Jussi Tapani, Jussi Tolvanen, Matti Viljanen, Pekka Wahlberg, Markus: Keskeiset rikokset. Helsinki (Frände ym. 2006) Matikkala, Jussi: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. Helsinki Sirén, Topi: Rikoksen valmistelu yritysvaihetta edeltävän toiminnan rankaisemattomuudesta ja rangaistavuudesta. Pro gradu. Edilex [ ( ) Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosoikeuden yleinen osa Vastuuoppi. Jyväskylä Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosvastuu ja sen toteuttaminen. Joensuu Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosoikeus Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano. Hämeenlinna Virolainen, Jyrki Pölönen, Pasi: Rikosprosessin perusteet Rikosprosessioikeus I. Jyväskylä, VIRALLISLÄHTEET HE 141/2012 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi. HE 44/2002 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. OIKEUSTAPAUKSET KKO 2002:112 KKO 1996:94 KKO 1975-II-40 KKO 1974-II-82
4 IV LYHENNELUETTELO AaL ampuma-aselaki 1/1998 HE KKO L hallituksen esitys korkein oikeus laki RL rikoslaki 39/1889 vp valtiopäivät
5 1 JOHDANTO Tapauksessa on kyse A:n, B:n ja C:n laatimasta yksityiskohtaisesta rahankuljetusauton ryöstösuunnitelmasta. Päätekijöiden osalta kyseeseen saattaisi rikosoikeudellisessa arvioinnissa tulla rikoslain (RL, 39/1889) 31:2 :n (769/1990) mukainen törkeän ryöstön yritys, mutta teon kuvauksen perusteella jäi tulkinnanvaraiseksi, oliko rikoksen yritys ehtinyt jo alkaa poliisien suorittaessa kiinnioton aivan suunnitelman alkuvaiheessa. A, B ja C olivat suunnitelleet ja valmistelleet tekoa tarkasti esimerkiksi hankkimalla rajakuljetusten aikataulut H:lta, jolle maksettiin muutaman tuhannen euron palkkio. A pyysi tuttua D:tä hankkimaan laittomilta markkinoilta kolme konepistoolia, jotka ovat ampuma-aselain (AaL, 1/1998) 9.1,2 :n mukaan erityisen vaarallisia ampuma-aseita. Lisäksi apuna tekijöillä oli vielä F ja G, joiden tehtävänä oli vahtia sekä rahankuljetusauton liikkeitä että mahdollisia poliisin toimia. Yhteydenpitovälineinä he käyttivät LA-puhelimia, joita poliisi ei pysty kuuntelemaan. Itse rikos jäi tapauksessa toteuttamatta, sillä G pelästyi ja perääntyi nähtyään tutun poliisimiehen eikä enää vastannut A:n, B:n ja C:n yhteydenottoihin. Tekijöiden ollessa jo poistumassa paikalta poliisi pidätti heidät. Epäselväksi jäi, olisivatko tekijät jatkaneet tekoaan ilman poliisin väliintuloa vai oliko G:n vaiteliaisuus ainoa syy siirtää toteuttamista myöhemmäksi. Pääsääntöisesti Suomen rikoslaki ei rankaise pelkästä rikoksen valmistelusta. Vaikka toisaalta tarkkaan harkittu suunnitelma saattaa kertoa tekijöiden rikollisesta tahdosta ja vakaasta aikomuksesta suorittaa teko, olennaisinta on joka tapauksessa kysymys siitä, oliko rikoksen yritys jo alkanut vai ei. Myös rikoslain yleisiä oppeja koskevan lainuudistuksen esitöissä on pyritty tekemään eroa valmistelun ja alkaneen yrityksen välille lisäämällä lakiin vaatimus tekijän konkreettisista toimista teon toteuttamiseksi, jotta syytekynnys ylittyisi. 1 Esimerkiksi Topi Sirén on rikoksen valmistelua käsittelevässä pro gradu -työssään ottanut esille tekorikosoikeuden periaatteen Cogitationis poenam nemo partitur, jonka mukaan ketään ei tulisi rangaista ajatuksista. Mahdollisimman pitkälle menevä rikoksen 1 HE 44/2002 vp, s. 135
6 2 esivaiheiden kriminalisointi, joka merkitsisi jo vähänkin vakavasti otettavasta yrityksestä rankaisemista, on ankarasti ristiriidassa tekorikosoikeuden periaatteen kanssa. 2 Näin ollen pohdimme siis työssä ensisijaisesti kysymystä siitä, mihin tulisi vetää raja rikoksen valmistelun ja alkaneen yrityksen välillä sekä toissijaisesti sitä, miten päätekijöitä avustaneiden henkilöiden osuutta tulisi oikeudellisesti arvioida. 2 Sirén 2005, s.33
7 3 2 KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Rikoslain säännökset yrityksestä ja osallisuudesta Keskeisimmät tapaukseen liittyvät säännökset käsittelevät rikoksen yritystä ja osallisuutta. Rikoslain 5 luvun (515/2003) 1.1 :n mukaan rikoksen yrityksestä voidaan rangaista, mikäli yritys on rikosta koskevassa säännöksessä erikseen säädetty rangaistavaksi. Rangaistava yritys edellyttää ensinnäkin 1.2 :n mukaan, että tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja toisekseen saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Vaaran syntymättä jääminen ei saa johtua myöskään satunnaisesta syystä. Mikäli yritys on jo alkanut, ei siitä kuitenkaan rangaista, mikäli tekijä 2 :n mukaisesti luopuu yrityksestä ajoissa vapaaehtoisesti ja saa muutkin tekijät luopumaan tai onnistuu muuten estämään rikoksen seuraukset. Rikoskumppanuudesta säädetään luvun 3 :ssä, jonka mukaan kaikkia, jotka yhteistuumin osallistuvat rikoksen tekemiseen rangaistaan rikoksen tekijöinä. 6 :n mukaan saman lainkohdan perusteella mutta lievemmällä rangaistusasteikolla rangaistaan niitä, jotka osallistuvat avunantajina rikoksen tekemiseen edesauttamalla tekoa neuvoin, toimin taikka muilla tavoilla. Yllytyksestä rikokseen rangaistaan samoin kuin rikoksen tekijää luvun 5 :n mukaan. 2.2 Säännökset ryöstöstä, varkaudesta ja ampuma-aserikoksesta Rikosnimikkeiden kannalta olennaiset säännökset löytyvät lain 28, 31 ja 41 luvuista. 28 luvun (769/1990) 1 :n mukaan tuomitaan varkaudesta se, joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta. Törkeäksi varkauden tekee 2 :n mukaan esimerkiksi se, jos tekijä varustautuu ampuma-aseella, räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai jos anastamisen kohteena on erityisen arvokas omaisuus. Lainkohdan mukaan myös yritys on rangaistava molemmissa tapauksissa. Varkaudesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Törkeästä varkaudesta tekijä joutuu vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. RL 31 luvun 1 :n mukaan anastuksessa on kyse ryöstöstä, mikäli tekijä käyttää tai uhkaa käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa teon yhteydessä. Törkeäksi ryöstön tekee 2 :n mukaan esimerkiksi se, jos tekijä aiheuttaa uhrille vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan taikka käyttää ryöstön yhteydessä ampuma- tai
8 4 teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. 2.3 :n perusteella yritys on rangaistava. Tavallisesta ryöstöstä tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta. Teon törkeän muodon rangaistusasteikko on kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta. Lisäksi RL 41 luvussa (531/2007) säädetään ampuma-aserikoksista. Luvun 1 :n mukaan ampuma-aserikoksesta tuomitaan esimerkiksi se, joka ampuma-aselain (1/1998) vastaisesti pitää kaupan, hankkii tai pitää hallussaan ampuma-asetta tai sen osia. Törkeäksi rikoksen tekee muun muassa se, jos rikoksen kohteena on erityisen vaarallinen ampuma-ase tai rikoksella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä. Ampuma-aserikoksen rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Teon törkeästä tekomuodosta tuomitaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
9 5 3 OIKEUDELLISET ONGELMAT TAPAUKSESSA 3.1 Rikoksen valmistelua vai aloitettu yritys Tapahtumakertomuksen mukaan A, B ja C olivat yhdessä laatineet yksityiskohtaisen ryöstösuunnitelman ja ryhtyneet vaadittaviin valmistelutoimiin rikoksen toteuttamiseksi esimerkiksi ostamalla aseita laittomilta markkinoilta ja maksamalla E:lle palkkion nopean pakoauton varastamisesta. Koska jo teon kuvauksen yhteydessä mainitaan, että aseet olivat laittomia ja autot varastettu, ei liene näiden yhteydessä tarpeellista sen syvemmin pohtia, syyllistyttiinkö johonkin rikokseen vai ei. Rikoksen valmistelu itsessään ei ole Suomessa lainvastaista, mutta on silti mahdollista, että tekoa suunnitteleva syyllistyy muihin rikoksiin valmistelun yhteydessä. Näin ollen A:ta, B:tä ja C:tä voidaan rangaista autoihin ja aseisiin liittyvistä rikoksista kyseisten lainkohtien mukaan vaikkei suunnitellun pääteon tunnusmerkistö lopulta täyttyisikään. Kuten edellä todettiin, valmistelu ei vielä ole rikos, mutta yritys varsin usein on. Näin ollen varsinainen ryöstöosuus herättääkin kysymyksiä, sillä suunnitelman toteutus jäi kesken jo varhaisessa vaiheessa. Tapauksessa on tulkinnanvaraista se, luopuivatko tekijät yrityksestä vapaaehtoisesti ennen poliisien ilmaantumista tai peräti jo ennen kuin yritys oli edes alkanut. RL 5:1 :n mukaan rangaistava yritys edellyttää, että tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran teon täyttymisestä. Lisäksi pykälä edellyttää, että rikoksen toteutumatta jääminen ei saa johtua satunnaisesta seikasta. Jotta aloitettu yritys taas jäisi rankaisematta, tulee teosta luopumisen olla vapaaehtoista eikä johtua esimerkiksi kiinnijäämisestä. A:n, B:n ja C:n tilanteessa kaikki oli jo valmista rikosta varten, kun yksi apureista jänisti nähdessään väkijoukossa tutun poliisin. Kun odotettuja tietoja rahankuljetusauton liikkeistä ei kuulunutkaan, päättivät myös päätekijät lopulta luopua yrityksestä. Oliko teko kuitenkin alkanut jo tätä ennen, kun kaikki tekijät olivat kerran asettautuneet paikoilleen ja ainakin mainittu apuri G jo toteutti omaa osuuttaan suunnitelmasta vahtimalla kauppakeskusta? Vai olisiko yritys kenties alkanut vasta tekijöiden astuttua ulos pakettiautosta ja aloitettua rahankuljetusauton lähestymisen? Epäselvää on myös, oliko käsillä vaara teon toteutumisesta eli olisivatko tekijät vieneet suunnitelmansa loppuun asti ilman poliisin vaikutusta asiaan vai tulleet toisiin ajatuksiin joka tapauksessa.
10 6 3.2 Avunantoa vai rikoskumppanuutta Toinen olennainen kysymys tapauksessa liittyy avunantajien rooliin. RL 5:3 :n perusteella rikoskumppaneina rangaistaan niitä, jotka yhdessä tekevät rikoksen. Mikäli osallisen rooli on kuitenkin muita vähäisempi, voidaan häntä rangaista myös 5:6 :n mukaisesti avunantajana, mikä johtaa samalla lievemmän rangaistusasteikon käyttöön. Päätekijöiden A, B, ja C lisäksi suunnitelmassa oli mukana aseiden välittäjä D, autovaras E, vahdinpitäjät F ja G sekä rahankuljetusauton aikatauluista tietoja antanut pankin vahtimestari H. Tapahtumakertomuksesta käy ilmi, että avunantajilla oli erilaiset tiedot suunnitelmasta; osa apureista oli yksityiskohdista perillä muita paremmin, osa taas tuskin ollenkaan. Niin ikään kaikkien osallistujien roolit suunnitelmassa olivat jokseenkin erilaiset. Näin ollen tapauksessa on hieman ongelmallista arvioida, kuinka moitittavasti kukin osallisista käyttäytyi sekä rikoksen tunnusmerkistön näkökulmasta että suhteessa toisiin tekijöihin. RL 6:3 :n mukaan rangaistusta määrättäessä tulee ottaa huomioon rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Tämä tarkoittaa, että samanlaisia tapauksia pitää kohdella samalla tavoin ja erilaisia tapauksia eri tavoin. Toisaalta esimerkiksi Tolvasen ja Tapanin mukaan mainittu rikoslain yhdenvertaisuusperiaate ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkia tapauksia tulisi kohdella eri tavoin. 3 Riittävässä määrin samanlaiset teot voidaan tuomita samojen lainkohtien mukaan. Kyseisessä tapauksessa apureiden suoritukset eivät kuitenkaan muistuta juuri toisiaan, vaan kukin tekijä muodostaa erilaisen lenkin monivaiheisessa suunnitelmassa. Rikoslain yleisten oppien uudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan rikoskumppanina voidaan tuomita henkilö, joka toimii muiden kanssa yhteisymmärryksessä. 4 Esitys antaisi siis ymmärtää, että tietoisuus suunnitelman yksityiskohdista voisi vaikuttaa siihen, minkä lainkohdan mukaan osallinen tuomittaisiin. Mutta miten voidaan arvioida kunkin tekijän tietojen määrää? Oletetaanko, että vahdit F ja G olivat perillä koko suunnitelmasta minuutin tarkkoja aikatauluja myöten vai kenties että alan harrastajina E:llä ja D:llä täytyi olla käsitys tekijöiden päämääristä? Vai voisiko eri tekijöiden tekojen moitittavuuden laittaa järjestykseen jollakin muulla perusteella? Vaikuttavatko esimerkiksi E:n ja D:n suorittamat muut rikokset jotenkin kokonaisarvosteluun? 3 Tapani Tolvanen 2011 s HE 44/2002 vp s. 21
11 7 4 PÄÄTEKIJÖIDEN TEKOJEN ARVIOINTI 4.1 Törkeän ryöstön yritys rikosnimekkeenä Päätekijöiden rikosnimikettä arvioidessa harkinta tapahtuu ryöstön ja varkauden yrityksien sekä niiden törkeiden tekomuotojen välillä. Päädyimme lähestymään tekoa törkeän ryöstön yrityksenä, sillä A, B ja C olivat varustautuneet vaarallisilla ampuma-aseilla. Rikoslain mukaan ryöstöstä on tuomittava se, joka anastuksen yhteydessä käyttää tai uhkaa käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa. Oikeuskirjallisuudessa henkilöön kohdistuvaa uhkaa on täsmennetty niin, ettei olennaista ole se, tarkoittavatko tekijät uhkauksellaan totta vai eivät, vaan kokeeko rikoksen uhri tulevansa uhatuksi. 5 Oletamme, että mikäli tekijät olisivat edenneet yrityksessään pidemmälle ja kohdistaneet kolme konepistoolin piippua rahaauton kuljettajaan, olisi tämä kaiken todennäköisyyden mukaan kokenut olonsa uhatuksi, riippumatta siitä aikoivatko tekijät aseitaan todellisuudessa käyttää. Törkeäksi ryöstön yrityksen tekee se, että sarjatuliaseina konepistoolit luokitellaan ampuma-aselain 9.1,2 :n mukaan erityisen vaarallisiksi. 4.2 Yrityksen alkamisajankohta Ensimmäinen vaatimus yrityksen rangaistavuudelle on RL 5:1 :n mukaan se, että tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen. Kuten aiemmin jo todettiin, ei rikoksen alkamisajankohta kuitenkaan aina ole täysin selvillä. Topi Sirénin mukaan esimerkiksi yrityspisteen ratkaisee hyvin pitkälti kunkin rikoksen tunnusmerkistö. 6 Sama asia tuodaan esille myös hallituksen esityksessä, jonka mukaan laillisuusperiaatteen kannalta on tärkeää, että rikoksesta tuomitaan aina jonkin tunnusmerkistön kannalta eikä pelkästään oikeushyvän vaarantamisena. 7 Näin ollen A:n, B:n ja C:n toimintaa on arvioitava törkeän ryöstön tunnusmerkistön mukaan. Mikäli tekijät olivat siis aloittaneet merkistön mukaisen toiminnan, voitiin yritys katsoa alkaneeksi. Rajanveto on silti edelleen ongelmallista. On helppo katsoa yritys alkaneeksi, jos henkilö aikoo varastaa esineen kaupasta ja pistää sen jo taskuunsa. Sen sijaan esimerkkitapauksena olleen ryöstön alkamisajankohdan määrittely on haastavampaa, sillä tekijät eivät olleet vielä ehtineet uhata ketään taikka anastaa 5 Frände ym. 2006, s Sirén 2005, s.17 7 HE 44/2002 vp, s. 136
12 8 kenenkään omaisuutta, kuten tunnusmerkistö edellyttäisi. 8 Pelkkä rikosvälineiden hankkiminen ja aikataulujen laatiminen eivät siis täytä vielä yrityksen tunnusmerkkejä. Täysin vastaavanlaista esimerkkiä ei oikeuskäytännöstäkään tahdo löytyä, sillä tapauksissa, joissa tekijä on tuomittu alkaneesta yrityksestä, on lähes kaikissa jotain konkreettisempia piirteitä teon toteuttamiseksi. 9 Ainoa seikka, joka esimerkkitapauksessa saattaisi kertoa aloitetusta yrityksestä, oli G:n toiminta, mikäli katsottaisiin hänen jo suorittaneen omaa osuuttaan suunnitelmasta ja välittäneen tietoja päätekijöille. 4.3 Vaara teon täyttymisestä Toinen olennainen vaatimus yrityksen rangaistavuudelle on rikoslain mukaan se, että tekijä on saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Kriteeriä täsmennetään lisäksi niin, ettei rikoksen täyttymättä jääminen saa myöskään johtua pelkästään satunnaisesta syystä. Esimerkkitapauksen kohdalla heräävät siis kysymykset siitä, oliko ryöstö tosiasiallisesti vaarassa toteutua ja jäikö teko täyttymättä pelkästään satunnaisesta syystä eli poliisien ilmaantumisen takia. Uskomme, että tapauksessa kiinnijäämisen riski varmasti vaikutti A:n, B:n ja C:n toimintaan. Saattoi hyvinkin olla mahdollista, että ilman poliisin pelkoa teko tosiaan olisi ollut vaarassa toteutua. Kiinnitimme kuitenkin huomiota siihen, etteivät päätekijät itse olleet vielä nähneet poliisia tai tienneet näiden läsnäolosta. Jänistämiseen oli ennemminkin syynä paha aavistus kuin varsinainen tieto. Mikäli katsottaisiin, että tekijät olivat luopumassa aloitetusta yrityksestä, tulee siis arvioida, tapahtuiko tämä vapaaehtoisesti. Esimerkiksi Tolvanen ja Tapani ovat tulkinneet lain esitöitä niin, että kiinnijäämisen pelko ei itsessään poistaisi vapaaehtoisuutta luopumisesta. 10 Jo kriminaalipoliittisista syistä on järkevää tarjota rikosta suunnitteleville ulospääsy ilman rangaistusta teon varhaisessa vaiheessa. Jatkaisimme ajatusta vielä hiukan pidemmälle, sillä luulisi kiinnijäämisen ja rangaistuksen pelkojen olevan varsin yleisiä syitä rikoksen toteuttamatta jättämiselle. Ei tunnu realistiselta odottaa, että kovin monet tehokkaasti luopuisivat rikoksesta, jos luopumisen edellytyksenä aina olisivat esimerkiksi kiinnijäämisen pelkoa moraalisesti ylevämmät syyt. 8 Oikeuskirjallisuudessa muun muassa Tapani ja Tolvanen ovat määritelleet ryöstön yrityksen alkavan vastaavanlaisessa tapauksessa vasta siitä, kun tekijät alkavat lähestyä rahankuljetusautoa eikä esimerkiksi siitä, kun he asettuvat valmiusasemiin. Tapani Tolvanen 2008, s Esimerkiksi tapauksessa KKO 2002:112 tekijä suunnitteli murtautuvansa aseita myyvään liikkeeseen traktorin avulla, mutta luopui yrityksestä nähtyään paikalle saapuvan vartiointiliikkeen auton. Olennainen ero omaan esimerkkitapaukseemme löytyi siinä, että korkeimman oikeuden tapauksessa tekijä oli jo aloittanut murtokohteen lähestymisen kun teko yllättäen keskeytyi. 10 Tapani Tolvanen 2008, s. 378
13 9 4.4 Indisiomerkitys Rikoslain yleisiä oppeja koskevan uudistuksen taustalla olleen hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa viitattiin vaaraedellytyksen kohdalla myös indisiomerkitykseen. Kyseisellä teorialla tarkoitetaan oletusta, jonka mukaan rangaistavan teon kynnyksen jo ylittänyt on otaksuttavasti valmis saattamaan tekonsa myös muilta osin päätökseen. 11 Ryöstöesimerkissä teoria tarkoittaisi oletusta siitä, että jo rangaistavasti menetelleet, laittomia aseita ja autoja hankkineet sekä rikollista tahtoa osoittaneet A, B ja C olisivat todennäköisesti olleet valmiita suorittamaan suunnitelmansa loppuun. Teorian mukaan rikoksen toteutumisriski on siis suurempi valmiiksi rikollisesti menetelleiden kohdalla. Sinänsä kuulostaa loogiselta, että rikoksen tekemisen kynnyksen kerran ylittänyt pystyy muita helpommin ylittämään kynnyksen uudelleenkin. Toisaalta taas tuntuu epätasapuoliselta, että arvioitaessa yrityspistettä annettaisiin painoarvoa tekijän aikaisemmalle rikoshistorialle. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, että samanlaisessa tilanteessa rikosrekisterin omaava X tuomittaisiin rikoksen yrityksestä ja kaidalla polulla pysytellyt Y vapautettaisiin syytteistä. Esimerkiksi Jyrki Virolainen on arvostellut tuomioistuimia liiallisesta tukeutumisesta lakien esitöihin ja oman pohdinnan unohtamisesta. 12 Virolaisen mukaan tuomareiden tulisi muistaa oikeudellisessa päätöksenteossaan, että lakien esityöt eivät sido eduskuntaa vaan niiden tehtävä on vakuuttaa eduskunta säädettyjen lakien erinomaisuudesta. Näin ollen uskaltaudumme kritisoimaan hallituksen esityksen indisiomerkitys-teoriaa. Uskomme, että mainittu oletus esitekojen osoittamasta rikollisesta tahdosta ja vakaasta aikomuksesta saattaa teko päätökseen toimii paremmin vähäisempien rikosten kohdalla. Voisi olettaa, että mitä vakavampi rikos on kyseessä, sitä korkeampi on kynnys sen tekemiseen. Se, että ihminen pystyy iskemään kaupan näyteikkunan rikki ja varastamaan elektroniikkaa, ei tarkoita automaattisesti, että hän olisi valmis suorittamaan minkä tahansa muunkin rikoksen välittömästi. Indisiomerkityksen kohdalla tulee ottaa huomioon, että siirryttäessä vähäisemmistä rikoksista kovempien nimikkeiden alueelle, tulee kyseeseen samalla myös suurempi kiinnijäämisen riski, kovemmat rangaistukset sekä painavammat moraaliset seuraukset. Olisivatko esimerkkitapauksen A, B ja C olleet valmiit ottamaan törkeän ryöstön yrityksen 11 HE 44/2002 vp, s Virolainen 2003, s
14 10 yhteydessä riskin, että tilanne karkaisikin käsistä ja johtaisi vaikkapa konepistoolien käyttöön? Luulisi, että autovarkaus ja toisen hengen uhkaaminen painivat hieman eri sarjassa kenen tahansa näkökulmasta tosipaikan tullen. 4.5 Tekijöiden muut rikokset ja rangaistusten mittaaminen Vaikka katsottaisiin, että ryöstön yritys jäi tapauksessa toteutumatta, syyllistyivät A, B ja C suunnitelmaa valmistellessaan kuitenkin törkeään ampuma-aserikokseen ja törkeän varkauden yllytykseen. RL 41:2 :n mukaan erityisen vaarallisen ampuma-aseen hankkimisesta ja hallussapidosta on tuomittava vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. AaL 9 :n mukaan sarjatuliaseina konepistoolit ovat rikoslaissa tarkoitettuja erityisen vaarallisia ampuma-aseita. Näin ollen A, B ja C syyllistyivät rikoksen törkeään tekomuotoon jo pitämällä hallussa mainittuja aseita. Autovarkaudessa päätekijät olivat syyllisiä yllytyksen perusteella. 13 RL 5:5 :n mukaan rikokseen yllytyksestä on tuomittava saman lainkohdan mukaan kuten varsinainen tekijä. Törkeäksi varkauden tekee kohteen arvo. D oli varastanut kaksi autoa, joista toinen oli urheiluauto. Rikoslain mukaan varkaus on törkeä, mikäli sen kohde on erityisen arvokas. Esimerkiksi teoksessa Keskeiset rikokset on todettu yleiseksi erityisen arvokkaan omaisuuden rajaksi 5000 euroa ja kahden auton arvo kohoaa varmasti tämän ylle. 14 Täten teosta tuomitaan vähintään neljäksi kuukaudeksi tai korkeintaan neljäksi vuodeksi vankeuteen. Kun tekijät syyllistyvät moneen rikokseen, jotka olennaisesti liittyvät toisiinsa, on kyseessä konkurrenssi, eli rikosten yhtyminen. Oikeuskirjallisuudessa muun muassa Jussi Matikkala on tuonut esille absorptioperiaatteen, jonka mukaan vakavimman rikoksen rangaistus kattaa pääsääntöisesti myös lievemmät rikokset. 15 Tapauksessa on kuitenkin huomioitava tekojen törkeys, joka vaikuttaa siihen voidaanko tekijöitä tuomita vain yhdestä rikoksesta. Yhteinen rangaistus on käsillä, jos tekijä tuomitaan RL 7:1 :n mukaan rikoksista, joista on säädetty vain määräaikaista vankeutta. Vankeusrangaistuksen pituus ja rikosnimikkeet vaihtelevat riippuen siitä, tuomitaanko tekijät törkeän ryöstön yrityksestä, törkeästä ampuma-aserikoksesta ja törkeästä 13 Muun muassa Tapanin ja Tolvasen mukaan palkan maksaminen rikoksen tekemisestä viittaa voimakkaaseen kannustukseen ja riittää siten yllytyksestä tuomitsemiseen. Tapani Tolvanen 2004, s Frände ym. 2006, s Matikkala 2010, s. 160
15 11 varkaudesta vai pelkästään kahdesta jälkimmäisestä. Ensimmäisessä tapauksessa tuomio on kahdesta vuodesta 13 vuoteen vankeutta absorptioperiaatteen ja ylittämissäännön 16 mukaisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa tekijät tuomittaisiin yhteiseen rangaistukseen ampuma-aserikoksesta ja törkeästä varkaudesta saman säännön perusteella vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. Kummankin vaihtoehdon kohdalla tuomion pituus sijoittuisi kuitenkin luultavasti asteikon alalaitaan. 17 Törkeän ryöstön yrityksen kohdalla yritys jo itsessään vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen lieventävästi. Asteikon kovempien rangaistusten käyttö edellyttäisi sen sijaan esimerkiksi fyysisen väkivallan käyttöä ja siitä aiheutuneita vammoja Ylittämissääntö perustuu RL 7:2.1,3 :än, jonka mukaan yhteinen rangaistus voi ylittää enintään kolmella vuodella ankarimman enimmäisrangaistuksen, jos siitä on säädetty vähintään neljä vuotta vankeutta. 17 Oikeuskirjallisuudessa muun muassa Tapani ja Tolvanen ovat kommentoineet, että on tärkeää jättää rangaistusasteikon yläpäähän liikkumatilaa erityisen vakavia rikoksia varten. Tapani Tolvanen 2011, s Esimerkiksi Matikkalan mukaan rangaistuksen määräämisessä tulisi myös ottaa huomioon suhteellisuusperiaate, jonka mukaisesti rangaistusten tulisi vastata mahdollisimman hyvin tehtyjen rikosten ankaruutta. Matikkala 2010, s. 120.
16 12 5 OSALLISUUDEN ARVIOINTI 5.1 Avunannon ja kumppanuuden välisen rajanvedon arviointikriteerit Osallisuuskysymyksiä pohdittaessa tulee ottaa huomioon rikoskumppanuuden ja avunannon välinen rajanveto. Erottelu on olennaisen tärkeää, sillä rikoskumppanuudesta rangaistaan saman lainkohdan mukaan kuin itse tekijää ja avunannosta lievennetyllä rangaistusasteikolla eli enintään kolme neljännestä säädetystä maksimirangaistuksesta. Jokaisen päätekijöitä avustaneen henkilön kohdalla tulee siis arvioida erikseen, kumman lainkohdan mukaan heidät tuomitaan. Huomioitavaa on myös, että tuomitseminen avunannosta edellyttää yrityksen rangaistavuutta. Kuten jo edellä oikeudellisia ongelmia käsitelleessä kappaleessa todettiin, olennaisin erottava tekijä kumppanuuden ja avunannon välillä on yhteisymmärrys. Rikoskumppaneina voidaan tuomita vain ne, jotka RL 5:3 :n mukaisesti yhdessä tekevät rikoksen. Esimerkiksi Tapani ja Tolvanen ovat todenneet yhdessä tekemisen edellyttävän mukaiseen rikokseen. 19 Lisäksi he huomauttavat, että mainittu yhteisymmärrys voi perustua myös julkilausumattomaan sopimukseen. Kumppanuus edellyttää siis vähintään yhteisymmärrystä, tahallisuutta ja tietoisuutta suunnitelman päämääristä. Lisäksi laillisuusperiaatteen hengessä tulisi rikoskumppanin syyllistyä edes osittain tunnusmerkistön mukaiseen toimintaan, jotta hänet voidaan yhdessä päätekijöiden kanssa tuomita. Avunannon kynnys on huomattavasti matalampi; RL 5:6 :n mukaan kaikenlaiset neuvot, toimet ja muut teot riittävät siitä tuomitsemiseen. Hallituksen esityksen mukaan ainoa olennainen edellytys näyttäisi olevan se, että avunantajan teot ovat tosiasiallisesti edesauttaneet rikoksen toteutumisen todennäköisyyttä. 20 Helpottaaksemme osallisten tekojen arviointia, päätimme käydä kunkin apurin roolin systemaattisesti läpi kolmen kriteerin avulla. Ensimmäiset kaksi kriteeriä liittyisivät olennaisesti rikoksen tunnusmerkistöön. Huomioida tulisi siis sekä tietoisuus suunnitteilla olevasta rikoksesta että laillisuusperiaatteen näkökulmasta tunnusmerkistön mukainen toiminta. Lisäksi tekijöiden osuuksia tulisi verrata toisiinsa, sillä RL 6:8 :n mukaan avunantajaa tai tekijää, jonka osuus on selvästi muita vähäisempi, tulee rangaista 19 Tapani Tolvanen 2004, s HE 44/2002 vp, s.157
17 13 lievennetyn rangaistusasteikon mukaan. Tekijöiden osuuksien vertailu on myös yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta tärkeää. 5.2 D:n ja E:n osuudet Osallisista kenties moitittavimmin menettelivät tapauksessa D ja E, joiden kontolla oli tapauksessa muitakin rikoksia. D oli hankkinut sarjatuliaseita laittomilta markkinoilta ja syyllistynyt näin ollen yhdessä päätekijöiden kanssa törkeään ampuma-aserikokseen RL 41:2 :n mukaisesti. D:n kohdalla raskauttavana asianhaarana oli lisäksi rikoksen suorittaminen palkkiota vastaan, joten tuomioon tultaisiin mahdollisesti soveltamaan vielä RL 6:5 :n koventamisperusteitakin. E puolestaan varasti päätekijöille kaksi autoa, joista toinen oli urheilumallinen. Törkeän varkauden yksi tunnusmerkki on kohteen merkittävä arvo, joten törkeä tekomuoto tulisi tässäkin kyseeseen. Myös E teki rikoksensa palkkiota vastaan, mikä luultavasti johtaisi koventamisperusteiden käyttöönottoon. Mitä tulee kysymyksiin kumppanuudesta ja avunannosta, alan ammattilaisina sekä D:n että E:n voisi olettaa olleen hyvin perillä suunnitellusta rikoksesta. Ongelmallisempaa on sen sijaan tunnusmerkistön mukaisuus, kun kumpikaan ei varsinaiseen suunnitelman toteuttamiseen ottanut osaa. Kuitenkin aseet ja pakoauto olivat suunnitelman välttämättömiä osia, joita ilman teon toteuttaminen olisi ollut lähes mahdotonta. Näin ollen voitaisiin katsoa, että verrattuna muihin apureihin E:n ja D:n toiminta vei tekoa enemmän eteenpäin. Etenkin E:n, joka tiesi toimittavansa auton pakenemistarkoitukseen, kohdalla tekijävastuu saattaisi olla jo varsin lähellä. 5.3 F:n ja G:n osuudet F ja G palkattiin vahtimaan rahankuljetuksen lähtöpaikkana ollutta kauppakeskusta ja pankin lähistöä. Heidän kohdallaan tulee kyseeseen pelkästään osallisuus rikokseen. Vahtiroolinsa takia heidän täytyi olla täysin tietoisia aikomuksesta ryöstää rahankuljetusauto. Lisäksi heillä oli myös konkreettisempi rooli varsinaisen suunnitelman toteutuksessa. Toisaalta muihin tekijöihin verrattuna pelkkä ostoskeskuksen ja pankin silmälläpito ei tunnu erityisen raskauttavalta. Mielestämme esimerkiksi tarkemmat tiedot ryöstösaaliin jakosuunnitelmasta voisivat tässä tapauksessa helpottaa rajanvetoa kumppanuuden ja avunannon välillä. Yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kannalta ei tunnu oikeudenmukaiselta tuomita F:ä ja G:tä saman lainkohdan mukaan kuin
18 14 päätekijöitä, mikäli tekeminen tosiaan rajoittui pelkkään vahtimiseen. Merkittävä taloudellinen hyöty sen sijaan saattaisi kääntää vaakakupin toiseen suuntaan. 5.4 H:n osuus H:n osuus suunnitelmassa rajoittui rahankuljetusauton aikataulujen luovuttamiseen päätekijöille. Koska H sai tiedoistaan vastineeksi muutaman tuhannen euron palkkion, on syytä olettaa myös hänen olleen tietoinen A:n, B:n ja C:n rikollisista aikeista vaikka suunnitelman tarkemmat yksityiskohdat olisivatkin olleet pimennossa. Varsinaisen suunnitelman toteutukseen ja rahojen anastukseen H ei kuitenkaan ottanut millään tavalla osaa. Mielestämme H:n osuus mahdollisessa ryöstön yrityksessä oli kaiken kaikkiaan muihin verrattuna vähäisempi ja sopii selvästi paremmin avunannon kuin rikoskumppanuuden määritelmään. Edes H:n saamaa palkkiota ei välttämättä tässä yhteydessä tulisi käyttää rangaistuksen koventamisperusteena, sillä verrattuna teon vähäisyyteen H:n saama suurehko rahallinen hyöty lähenisi ennemminkin RL 6:6 :n säännöstä poikkeuksellisesta houkutuksesta lieventämisperusteena. Huomioitavaa on, että A, B ja C olisivat hyvin saattaneet saada kyseiset tiedot muualtakin, esimerkiksi yksinkertaisesti tarkkailemalla rahankuljetusauton liikkeitä ja tekemällä muistiinpanoja sen aikatauluista. Toinen kysymys on, rikkoiko H lakia vuotamalla työnantajansa asioita eteenpäin. Periaatteessa H:n voitaisiin katsoa syyllistyneen yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 57 :n mukaisen salassapitovelvollisuuden rikkomiseen. Säännöksen mukaan salassapitovelvollisuuden piirin kuuluvat muun muassa yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai tämän liike- ja sopimuskumppania. Näin ollen myös rahankuljetusauton aikataulujen voitaisiin katsoa kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin. Toisaalta kuten edellä jo mainittiin, olisivat päätekijät oletettavasti saaneet tiedot hankittua muualtakin, jolloin on hieman tulkinnanvaraista voidaanko aikatauluja pitää varsinaisina liikesalaisuuksina. Mikäli H:n kuitenkin katsottaisiin rikkoneen salassapitovelvollisuutta, voitaisiin hänet tuomita RL 38:1 :n mukaisesti salassapitorikoksesta joko sakkoon tai enintään vuodeksi vankeuteen.
19 15 6 LOPPUPÄÄTELMÄT 6.1 Päätekijät Päätekijöiden A, B ja C kohdalla kyseeseen tulevat rikosnimikkeet olisivat siis törkeän ryöstön yritys, törkeä ampuma-aserikos sekä yllytys törkeään varkauteen. Kuten edellä jo todettiin, tekijöiden syyllistyminen kahteen jälkimmäisenä mainittuun rikokseen ei liene epäselvää. Sen sijaan kysymykseen törkeän ryöstön yrityksestä on hankalampi vastata. Yrityksen alkamisen puolesta puhuivat tapauksessa varsin pitkälle viedyt valmistelutoimet; kaikki olivat suunnitelman mukaisesti asettautuneet paikoilleen ja esimerkiksi vahdit toteuttivat tehtäväänsä jo käytännössä. Mikään ei myöskään sulkenut pois mahdollisuutta, että tekijät tosiasiassa vain siirsivät suunnitelman toteuttamisen myöhemmälle ajankohdalle todellisen luopumisen ja katumisen sijaan. Kuitenkin tapauksessa tulee huomioida myös se, että ainakaan tapahtumakertomuksen mukaan tekijät eivät tienneet poliisin läsnäolosta. Ainoa, joka todellisuudessa oli nähnyt tutun poliisin, oli G, joka ei kuitenkaan ilmoittanut havainnoistaan muille. Näin ollen katsomme, että rikoksen toteutumatta jääminen ei johtunut poliisin väliintulosta vaan tekijät päättivät poistua paikalta jo ennen sitä. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta on tärkeää, että rikoksista tuomitaan lailla kriminalisoitujen, toteutuneiden tekojen pohjalta. On toki mahdollista, että tekijät olisivat palanneet paikalle seuraavana päivänä tai vieneet tekonsa loppuun alkuperäisen suunnitelman mukaan ellei G olisi vaiennut ja poistunut paikaltaan ensimmäisenä. Katsomme kuitenkin, että tällainen spekulaatio on enimmäkseen turhaan, sillä rikosoikeudellista vastuuta ei tulisi perustaa pelkkien arvailujen ja ennustusten varaan. Kuten edellä jo pohdimme indisiomerkitystä käsitelleen kappaleen yhteydessä, etenkin vakavien rikosten kohdalla ajatuksesta on vielä varsin pitkä matka toteutettuun tekoon. Näin ollen pidämme kyseenalaisena, oliko rikoksen yritys sittenkään ehtinyt alkaa. Lisäksi katsomme, että mikäli kyse olisi ollut alkaneesta yrityksestä, luopuivat tekijät siitä vapaaehtoisesti ennen poliisin tuloa. Pelkkä kiinnijäämisen pelko ei riitä poistamaan luopumisesta vapaaehtoisuutta.
20 Osalliset Osallisten kohdalla rajanveto ja loppupäätelmien teko on hieman haastavampaa. Rajallisten tietojen pohjalta on hankala vertailla tekojen moitittavuutta sekä toisten osuuksiin että rikosten tunnusmerkistöihin. Osallisista D, E ja mahdollisesti H syyllistyivät avunannon taikka kumppanuuden lisäksi myös muihin rikoksiin. Heidän kohdallaan kyseeseen saattaisi siis tulla yhteinen rangaistus, mikäli yrityspisteen katsottaisiin ylittyneen päätekijöiden kohdalla. Mikäli taas rangaistavaa ryöstön yritystä ei tapahtunut, ei ketään voi tuomita myöskään avunannosta siihen. Lähimpänä rikoskumppanuutta ja tekijävastuuta oli tässä tapauksessa mielestämme E, joka toimitti päätekijöille pakoauton ja oli siten hyvin tietoinen näiden suunnitelmasta. D niin ikään edesauttoi suunnitelmaa toimittamalla aseet, mutta hänen kohdallaan yhteisymmärrys päätekijöiden kanssa ei ole yhtä itsestään selvää. F:n ja G:n roolit vahteina tuntuvat äkkiseltään selvästi vähäisemmältä kuin E:n, D:n ja päätekijöiden, mutta mielestämme esimerkiksi osuus ryöstösaaliista ja huomattava taloudellinen hyöty saattaisivat vaikuttaa asiaan raskauttavasti. Myös oikeuskäytännössä on huomioitu saaliin jako yhtenä perusteena tekijävastuun syntymiselle pakoauton kuljettamisen ohella. 21 Pienin osuus suunnitelmassa oli H:lla, joka tulkintamme mukaan tulisi tuomita korkeintaan avunantajana muita lievempään rangaistukseen. 6.3 Tulevaisuus Parhaillaan valiokuntakäsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointia koskevaksi lainsäädännöksi koskee läheisesti tapaustamme. 22 Esityksessä rikoslain 31 lukuun lisättäisiin 2a, törkeän ryöstön valmistelu. Ehdotuksen mukaan ampuma-aseen hallussapito, törkeän rikoksen yksityiskohtainen suunnittelu ja rikokseen vaadittavan tarpeellisen tiedon hankkiminen olisivat törkeän ryöstön valmistelua, joka tulisi kriminalisoida. Törkeän ryöstön valmistelusta voitaisiin tuomita enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Lakiehdotukseen on kuitenkin sisällytetty edelleen mahdollisuus katumiseen ja valmistelusta luopumiseen samoin kuin yrityksestä luopumiseenkin, jolloin A:n, B:n ja C:n toiminnan kohdalla tulisi joka tapauksessa arvioida, oliko suunnitelman keskeyttäminen tosiasiallista katumusta vai 21 Esimerkiksi tapauksissa KKO 1996:94, 1975-II-40 ja 1974-II-82 saaliin jakamiseen osallistunut pakoauton kuljettaja on tuomittu rikoksesta tekijänä eikä vain avunantajana vaikkei kuljettaja varsinaiseen anastustoimeen osallistunutkaan. 22 HE 141/2012 vp
21 17 ei. Niin ikään yrityksen alkamispisteeseen tulisi ottaa kantaa, sillä yrityksen ja valmistelun rangaistusasteikot eroaisivat oleellisesti toisistaan. Hallituksen esityksessä on myös pohdittu, sisältyvätkö esimerkiksi törkeät ampumaaserikokset törkeän ryöstön valmisteluun vai rangaistaanko niistä erikseen omien tunnusmerkistöjensä mukaan. Tällä hetkellä rikoslaissa ei ole yleissäännöstä rikosten yhtymisestä, eikä hallituksen esityskään lopulta ota kantaa siihen, tulisiko vastaavanlaiset rikokset tuomita saman vai erillisten rikosnimikkeiden mukaan yhteisenä rangaistuksena. Mahdollisesti asia jää pitkälti oikeuskäytännön varaan, aina tapauskohtaisesti arvioitavasti. 23 Kaikkiaan uusi sääntely saattaisi helpottaa esimerkkitapauksen ratkaisua siltä osin, miten A:n, B:n ja C:n vastuuta jo tehdyistä teoista tulisi arvioida; lainkohdan mukaan tekijät voitaisiin tuomita jo pelkästä valmistelusta ja saattaa näin rikosoikeudelliseen vastuuseen. Parhaimmillaan uusi laki olisi toteutuessaan siis lainkäyttäjille tehokas työväline ja helpottaisi tapausten ratkaisua hankalissa rajatapauksissa. Kriminaalipoliittisista syistä ja ihmisten yleisen turvallisuuden tunteen kannalta lakiehdotus saattaa olla tarpeellinen ja perusteltu. Eettiseltä kannalta hanke herättää kuitenkin epäilyksiä, sillä toteutuessaan se merkitsisi myös yhtä askelta suunnittelusta ja ajatuksista rankaisemisen suuntaan HE 141/2012 vp, s Esimerkiksi Tapani ja Tolvanen ovat kirjoituksissaan myös pistäneet merkille, että yrityksen rangaistavuuden alkupistettä on oikeuskäytännössä hiljalleen siirretty aikaisempaan vaiheeseen. Myös he ottavat kantaa kriminaalipoliittisiin perusteluihin, mutta toteavat kuitenkin, että laillisuusperiaatteen kannalta on ongelmallista, jos ennen rankaisematon valmistelu on nyt rangaistavaa yritystä. Tapani Tolvanen 2008, s.373
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotViite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/
Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotRANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään
LisätiedotAntamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu
Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet
LisätiedotMinun nimeni on Aleksi
Minun nimeni on Aleksi Osallisia 7 kpl (A,B,C,D,E,F ja G) Syytteitä yhteensä 7kpl: 1) Murhan yritys 2) Tapon yritys 3) Vaaran aiheuttaminen 4) Kotirauhan rikkominen 5) Törkeä kotirauhan rikkominen 6) Ampuma-aserikos
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 7 :n 3 momentti, 34 luvun 6 :n 1 momentti sekä 34 a luvun 1 :n 1 momentti, 2, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015
Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4
LisätiedotVainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori
Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotLaki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotRANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään
LisätiedotEsitysluonnoksessa on monilta osin päädytty katsomaan, että tarvetta rikoslain muuttamiseen ei ole. Näiltä osin minulla ei ole huomauttamista.
1 Oikeusministeriölle Oikeusministeriö on pyytänyt minulta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain 34 a luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (luonnos
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotVastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
Lausunto ID-1791956 1 (5) 05.05.2017 POL-2017-5972 Oikeusministeriö Vastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
LisätiedotEDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta
EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan
LisätiedotLapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet
Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan v. 2015 valintakokeen arvosteluperusteet Tehtävä 1 Aluehallintovirasto voi toimittaa työpaikalla työsuojelutarkastuksen omaaloitteisesti tai työpaikalta tulleen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotTulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola
Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä
LisätiedotJuha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
Juha Lavapuro 13.3.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Tausta Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotVast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).
SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan
LisätiedotNÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA?
NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA? Palontutkinnan opintopäivät 29.11.2017, Jyväskylä Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Marika Visakorpi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSASIAN KULKU
LisätiedotLaki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö
Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi
LisätiedotRIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori
RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotLastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa
Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen
LisätiedotTieliikenteen uudistus ja rikosoikeus. Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari
Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 25.10.2017 Laillisuusperiaate Lailla säätämisen vaatimus Säännöt lain tasolle Pulmana lain tasolle
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
Lisätiedotettä liikennerikoksista sakkoihin tuomituista
H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka
Lisätiedotvanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen
vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi
LisätiedotCase: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin JASMINA HEINONEN
Case: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin 1 Esityksen sisältö Mistä on kysymys? Sovellettava lainsäädäntökehikko Vastakkaiset intressit ja niiden punninta? Työelämän tietosuojalain
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...
LisätiedotJussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano
Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
LisätiedotRIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA
RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA Ensihoitopalvelualan opintopäivät, 11.2.2019 Jenna Uusitalo OTT-koulutettava, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Hoitajan ja potilaan lainsäädäntö Potilaalla on
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä.
EV 295/1998 vp - HE 254/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi arvopaperirnarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 254/1998
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja
EV 56/2000 vp - HE 184/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi Eduskunnalle on vuoden 1999 valtiopäivillä
LisätiedotEV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp
EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotVARKAUSRIKOKSEN TÄYTTYMISEN JA YRITYKSEN RAJANVETO
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Julkishallinto ja juridiikka Jonna Pellikka VARKAUSRIKOKSEN TÄYTTYMISEN JA YRITYKSEN RAJANVETO Opinnäytetyö 2015 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotRANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN
ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen
LisätiedotJätealan ympäristörikokset
Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle
LisätiedotKORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY
KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa
LisätiedotOikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta
VASTINE 1 (8) Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 19.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi
LisätiedotSUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen
LisätiedotHE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano
HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖLLE. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö
OIKEUSMINISTERIÖLLE Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 8.3.2016 Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle rikoslain 34 a luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 3.3.2016
LisätiedotTerttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?
Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö
LisätiedotHelsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala
Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/2015 11.2.2016 Rikoskomisario Anne Hietala 1 HELSINGIN POLIISILAITOS 1.1.2015 POLIISIPÄÄLLIKKÖ Lasse Aapio
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotAsia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 20.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Yleistä Asia: Hallituksen esitys (HE) 32/2015 vp eduskunnalle laiksi
LisätiedotVastaa lainkohdat mainiten seuraaviin kysymyksiin:
RIKOSOIKEUS OAIO1001 Nimi: op.no: Tentti 4.10.2013 Kirjoita vastaukset erillisille konsepteille paitsi kysymykset 1, 2 ja 3, joihin vastataan kysymyspaperissa annettuun tilaan. Jätä konseptivastauspaperin
LisätiedotVALIOKUNNAN KANNANOTOT
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 2011 lähettänyt lakivaliokuntaan
LisätiedotIa on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan
HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
LisätiedotPaljonko maksat eurosta -peli
Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotLausunto Mitä mieltä olette yleisesti arviomuistion sisältämistä ehdotuksista? Tulisiko ehdotuksia valmistella edelleen vai ei?
Yksityinen kansalainen Lausunto 17.04.2018 Asia: OM 1/41/2018 Arviomuistio rangaistusten oikeasuhtaisuudesta Lausunnon saate Tähän voitte halutessanne kirjoittaa saatteen lausunnollenne: Lausunnon formaatti
LisätiedotTalousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys
Lainvalmisteluosasto Rikos- ja prosessioikeuden yksikkö Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos SELVITYS 19.3.2018 Talousvaliokunnalle Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Talousvaliokunta
LisätiedotHE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotSyyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 06.07.2017 Dnro OKV/24/31/2017 1/5 ASIA Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeus on kirjeellään 17.5.2017 saattanut oikeuskanslerin
LisätiedotRikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja
Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti
LisätiedotLausunto ID (5)
Lausunto ID-18162668 1 (5) 26.04.2018 POL-2018-15385 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 13.3.2018 Rangaistusten oikeasuhtaisuutta käsittelevä arviomuistio 1 Yleistä 2 Arvioinnin perusteet ja lähtökohdat
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2007 vp. hallituksen esityksen terrorismin ennaltaehkäisyä
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2007 vp Hallituksen esitys terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotArviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista
Suomen tuomariliitto - Finlands domareförbund ry Lausunto 28.08.2017 Asia: OM 23/41/2016 Arviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
25 MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Hallitusneuvos Paulina Tallroth 13.3.2017 HE 268/2016 vp Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp. hallituksen esityksen laiksi rikoslain 50 luvun. muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp Hallituksen esitys laiksi rikoslain 50 luvun muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 2006 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti
LisätiedotPÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA
PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos
LisätiedotAseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta
Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin
LisätiedotLaki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta
Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti
Lisätiedottarkasteltavaksi turvallisuuden edistämistä yleisellä paikalla
1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 17.2.2016 KELLO 9.30 HE 1/16 vp laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 :n muuttamisesta Esityksen keskeisiä asioita
LisätiedotRIKOKSEEN SYYLLISTYNEEN ULKOMAALAISEN KARKOTTAMINEN (KAA 4/2015 VP)
LAUSUNTO Lainvalmisteluosasto LsN Timo Makkonen 16.5.2016 Eduskunnan hallintovaliokunnalle RIKOKSEEN SYYLLISTYNEEN ULKOMAALAISEN KARKOTTAMINEN (KAA 4/2015 VP) Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
LisätiedotTakavarikon edellytykset ym.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2015 Dnro OKV/1831/1/2014 1/7 ASIA Takavarikon edellytykset ym. KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 27.10.2014 saapuneeksi kirjatussa kantelussaan arvostellut poliisilaitoksen
LisätiedotEkosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)
Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari
LisätiedotHuumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli
Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
LisätiedotLaki rikoslain muuttamisesta
EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 14 :n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotASIA. Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2017 Dnro OKV/17/30/2015 1/6 ASIA Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :n 3 momentin mukaan
LisätiedotKeitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto
Oikeutesi netissä Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. MLL:n Nuortennetti tarjoaa nuorille tietoa,
LisätiedotPoliisit sosiaalisessa mediassa
Poliisit sosiaalisessa mediassa Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi Ylikonstaapeli, nettipoliisi Outi Leppäjoki Lounais-Suomen poliisilaitos 1 Poliisit sosiaalisessa mediassa Jokaisella Suomen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotHE 93/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terrorismirikoksia
LisätiedotHE 232/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman
HE 232/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 24 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kotirauhan rikkomiseen voitaisiin syyllistyä myös tekstiviestejä
LisätiedotTieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM
Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain
LisätiedotTämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.
11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,
LisätiedotLakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään
LisätiedotRikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista
Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden
LisätiedotMinisteri Olli-Pekka Heinonen
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission aloitteesta neuvoston puitepäätökseksi (lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti
LisätiedotHE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi
HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotTÖRKEÄN JA TAVALLISEN PAHOINPITELYN RAJANVETO
Eija Multimäki TÖRKEÄN JA TAVALLISEN PAHOINPITELYN RAJANVETO 1. Johdanto 1.1. Säännökset Pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä koskevat säännökset ovat rikoslain 21 luvussa. Pahoinpitelyä koskevan 5 :n
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotViite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015
LisätiedotLainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ
ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään
LisätiedotEsityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten
Lisätiedot