YHTEISKUNTAVASTUU MATKAILUALAN YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKUNTAVASTUU MATKAILUALAN YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUU MATKAILUALAN YRITYKSISSÄ

2 2 Efeko Oy

3 YHTEISKUNTAVASTUU MATKAILUALAN YRITYKSISSÄ Leena Köppä Henna Hauta-Heikkilä Maarit Hiltunen Efeko 2005 Efeko Oy 3

4 UDK-luokitus: Asiasanat: yhteiskuntavastuu, matkailu, raportointi, tunnusluvut Copyright Efeko Oy Taitto: Heidi Kekälinen, Efeko Oy Painopaikka: XGS Xerox Global Services, Kuntatalo Efeko Oy

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Hankkeen organisointi, eteneminen ja tavoitteet Yhteiskuntavastuu ja sen kehittäminen yrityksissä Yhteiskuntavastuun käsite Yritysten yhteiskuntavastuun kirjallisuutta ja tutkimus Suomessa ja kansainvälisesti Yhteiskuntavastuu matkailualalla Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä -hankkeen tulokset Matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslista Matkailualan yhteiskuntavastuun avaintiedot ja -tunnusluvut Yhteiskuntavastuun raportin laatimisen vaiheet ja sisällysluettelo Nykytilanne, arvot ja yrityskuvaus Hallinto, johtaminen ja sidosryhmät Yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja toimenpiteet...20 Välilliset vaikutukset ja taloudellisen vastuun tunnusluvut Ympäristövastuun tunnusluvut...20 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Raportin yhteenveto ja avaintunnusluvut Hankkeen pilottiyritysten yhteiskuntavastuun avaintiedot ja -tunnusluvut Ähtärinreitin Loma Oy Naantalin Matkailu Oy Muumimaailma Oy Härmän Kuntokeskus Kansainvälinen näkökulma yhteiskuntavastuuseen - Tapaustutkimukset Suomesta, Ruotsista ja Virosta Yyterin kylpylähotelli, Suomi Pyhäjärven lomakeskus, Viro Terveyskylpylä Sätra Brunn, Ruotsi Monenkirjavaa yhteiskuntavastuuta Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat Liitteet Liite 1. Matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslista...32 Liite 2. Tiedon- ja materiaalin keruun lähteitä...37 Liite 3. Sidosryhmät ja niiden tietotarpeet sekä sidosryhmien tärkeysjärjestyksen määrittely...38 Kirjallisuutta Efeko Oy 5

6 6 Efeko Oy

7 Tiivistelmä Konsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy toteutti vuosina yhdessä neljän matkailualan yrityksen kanssa Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä -hankkeen. Tuloksena syntyivät matkailualalle yhteiskuntavastuun avaintunnusluvut ja -tiedot kansainvälistä GRI, Global Reporting Initiative -ohjeistoa soveltaen. Hankkeessa kehitettyä matkailualan yritysten yhteiskuntavastuun raportoinnin mallia voidaan soveltaa myös muilla toimialoilla. Yhteiskuntavastuu on vastuuta yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Yhteiskuntavastuun käsite kokoaa yhteen kestävään menestymiseen vaikuttavat näkökulmat: talouden, ympäristön sekä sosiaalisen aspektin. Yhteiskuntavastuun merkitys kaiken kokoisten yritysten kilpailukyvylle on voimakkaasti kasvussa. Matkailuala ei ole poikkeus: mahdollisimman yhdenmukaisia mittareita ja toimintatapoja tarvitaan osoittamaan yhteiskuntavastuun toteutuminen mm. omistajille ja sijaintikunnalle. Hankkeessa ei luotu kriteereitä eli tasoa yhteiskuntavastuulliselle matkailulle tai matkailuyritykselle, vaan koottiin kansainvälistä ohjeistusta soveltaen matkailualan yhteiskuntavastuuta kuvaava sisältö. Toimialan yhteisen mallin lisäksi tärkeä tulos oli jokaisen osallistuneen pilottiorganisaation yhteiskuntavastuun sisällön tarkastelu, tarkistuslistan läpikäyminen ja avaintunnuslukujen ja -tietojen kerääminen. Hankkeeseen kuului osana myös pro gradu -työ, jossa käsiteltiin yhteiskuntavastuun merkitystä, toteuttamista ja motivaatiota kolmessa tapausyrityksessä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Matkailualalla taloudellisen vastuun tunnuslukujen ja -tietojen rinnalle nousivat keskeisiksi välilliset vaikutukset, kuten maksetut palkat ja materiaali- ja palveluhankinnat alueittain ilmoitettuna. Liikevaihdon ohella taloudellista vastuuta avaa kokonaiskävijämäärän tai majoitusvuorokausien sekä toimintakauden pituuden raportointi. Ympäristövastuun avaintunnusluvuiksi ja -tiedoiksi valikoituivat mm. muillakin toimialoilla mitattavat asiat, kuten energian- ja vedenkulutus sekä jätemäärät. Nämä tunnusluvut kuvataan matkailualalla asiakasta kohden. Positiiviset ympäristövaikutukset ovat matkailualalla korostuneempia kuin haitalliset vaikutukset (esim. päästöt). Sosiaalisen vastuun keskeisiksi ja mitattaviksi asioiksi muotoutuivat muillakin toimialoilla seurattavat asiat mm. sairaspoissaolot ja koulutuspäivät sekä matkailualan erityiskysymyksenä asiakastyytyväisyys. Hankkeen pilottiorganisaatiot olivat Muumimaailma Oy, Naantalin Matkailu Oy, Ähtärinreitin Loma Oy ja Härmän Kuntokeskus. Pilottiyritysten toimintoja ovat mm. elämyspalvelut, eläinpuistotoiminta, leirintäalueen ja venesataman hoito, majoitus- ja ravintolatoiminnot, kylpylän kuntoutuspalvelut sekä matkailuneuvonta ja -markkinointi. Toimintaympäristöjen ja yritysten erilaisuus varmisti sen, että yhteiskuntavastuun raportoinnin tunnusluvut ja malli ovat käytännönläheisiä ja matkailualalla hyödyllisiä. Efekon tukena hankkeen kehittämisryhmässä vaikuttivat Matkailun edistämiskeskus MEK, Haaga Instituutti/Research, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Naantalin kaupunki ja ympäristöministeriö. Hanke sai rahoitusta Ympäristöklusterin Ekotehokas yhteiskunta -tutkimusohjelmasta. Hankkeen loppuraportin on kirjoittanut ja koonnut pääosin Leena Köppä. Kirjoittamiseen ovat osallistuneet Henna Hauta-Heikkilä ja Maarit Hiltunen (luku 3.4). Pilottiorganisaatioiden avaintunnusluvut ja -tiedot on koottu ja täydennetty ao. organisaation puolesta Efekon opastuksella. Raportti on julkaistu Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) internetsivuilla (www.mek.fi > Tilastot, tutkimukset ja katsaukset -osio). Efeko Oy 7

8 1 Hankkeen organisointi, eteneminen ja tavoitteet Matkailualan yritysten yhteiskuntavastuu -hanke alkoi vuoden 2003 syksyllä ja päättyi vuoden 2005 maaliskuussa. Kaksivuotisen hankkeen päärahoitus on tullut Ympäristöklusterin tutkimusohjelmasta Ekotehokas yhteiskunta. Hankkeeseen osallistuneet pilottiorganisaatiot, Ähtärinreitin Loma Oy, Naantalin Matkailu Oy, Muumimaailma Oy ja Härmän Kuntokeskus sekä hanketta tukenut Naantalin kaupunki, ovat osallistuneet hankkeen rahoittamiseen sekä taloudellisesti että omalla työllä. Kukin hankkeeseen osallistuva pilottiorganisaatio nimesi hanketta varten vastuuhenkilön. Pilottien ohella toimi aktiivisesti alan asiantuntijoista koostunut kehitysryhmä. Efeko Oy vastasi projektin toteutuksesta, sisällöntuotannosta ja koordinoinnista. Hankkeen toimijat ja yhteistyötahot ovat seuraavassa luettelossa: Projektipäällikkö Leena Köppä, Efeko Oy Projektikoordinaattori Henna Hauta-Heikkilä, Efeko Oy Pilottiorganisaatioiden edustajat: Muumimaailma Oy, operatiivinen johtaja Tomi Lohikoski ja kohdepäällikkö Kaj Kanervavuori Härmän Kuntokeskus, talouspäällikkö Annami Havusela Ähtärinreitin Loma Oy, toimitusjohtaja Veli-Matti Rantanen Naantalin Matkailu Oy, toimitusjohtaja Maritta Lindqvist Kehitysryhmän jäsenet: Matkailun edistämiskeskus, markkinointitutkija Liisa Hentinen Haaga Tutkimus, kehitysjohtaja Hannu Piirainen Ympäristöministeriö, ylitarkastaja Sirpa Salo-Asikainen (syksyyn 2004 asti) ja ylitarkastaja Pekka Tuunanen (syksystä 2004 alkaen) Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Heikki Susiluoma Naantalin kaupunki, ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki Hankkeen graduntekijä Maarit Hiltunen, yhdyskuntatieteiden laitos, Tampereen yliopisto 8 Efeko Oy

9 Verkostohankkeen työtapoja ja organisoitumismuotoja olivat yhteisten seminaarien, organisaatiokohtaisten kehittämispalavereiden ja välitehtävien lisäksi sähköpostitse ja puhelimitse annetut ohjeet ja neuvot. Kaikille yhteisissä seminaareissa käytiin läpi yhteiskuntavastuun periaatteita ja sisältöä. Yrityskohtainen työskentely syvensi käsiteltyjä yhteiskuntavastuun mittareita ja raportointia koskevia kysymyksiä ao. yrityksen käytännön tasolla. Kehittämispalavereissa syvennyttiin jokaisen yrityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin. Yhteisissä seminaareissa ja yrityskohtaisissa palavereissa pilottiorganisaatiot saivat tehtäväkseen täydentää ja kerätä omalta kohdaltaan yhteiskuntavastuun tietoja ja asioita Efekon opastuksella. Hankkeen suunnittelun ja alkuvaiheiden aikana tehtiin katsaus yhteiskuntavastuun käsitteestä, ohjeistuksesta ja kehittämisestä yrityksissä. Katsauksessa tarkasteltiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta yhteiskuntavastuuta sekä matkailualan kestävyyttä, kestävää kehitystä ja käsitteiden sisältöä. Hankkeeseen kuului myös pro gradu -työ, jolla laajennettiin ja syvennettiin käsitystä yhteiskuntavastuun ymmärtämisestä, toteuttamisesta ja motiiveista yrityksissä tutkimuksen näkökulmasta. Pro gradu tehtiin Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselle. Työtä ohjasi projektin puolesta projektipäällikkö Leena Köppä ja sitä esiteltiin ja käytiin läpi myös hankkeen kehitysryhmässä ja yhteisissä seminaareissa. Gradun aihepiirin valinnassa huomioitiin sekä hankkeen että graduntekijän ja Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksen tarpeet. Yhteiskuntavastuun kehittämisen pohjana matkailualan yrityksissä toimivat olemassa olevat työkalut, kokemukset ja toteutetut toimenpiteet (kuten YSMEK -hankkeet, Laatutonni). Matkailualalla on toteutettu ympäristöjohtamisen kehittämishankkeita ja kehitetty kriteerejä, mutta esimerkiksi toimintajärjestelmät ovat organisaatioiden sisäisiä työkaluja, joista ulkopuoliset eivät saa tarvitsemaansa tietoa. Mahdollisimman vertailukelpoiset, julkiset ja kokonaisuutena käsiteltävät yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja niiden raportointi ovat puuttuneet. Hankkeen johtavana ajatuksena oli kehittää matkailualan yrityksille vertailukelpoiset avaintunnusluvut ja -tiedot sekä raportointimalli yhteiskuntavastuun hallintaan. Mallin avulla yritykset voivat omista strategisista tavoitteistaan käsin loogisesti ja perustellusti arvioida yhteiskuntavastuullisuuden merkityksen toiminnalleen ja määritellä tämän pohjalta relevantit tunnusluvut sekä julkisen ja ulkoisen raportoinnin tavan. Malli on yleinen, mutta jokainen yritys soveltaa sitä omista lähtökohdistaan käsin, joten yksittäiset toimintatavat eri yrityksissä voivat myös poiketa toisistaan. Yhteiskuntavastuun mittaaminen ja sen raportointi tarkoittaa toteutettujen toimenpiteiden, niiden avulla saatujen tunnuslukujen ja suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden kokoamista yhteen pakettiin. Matkailualan yhteiskuntavastuun kehittäminen ja tarkastelu yhteistyössä alan eri toimijoiden ja pilottiorganisaatioiden kanssa loi edellytyksiä tiedon vertailukelpoisuudelle. Efeko Oy 9

10

11 Taloudellinen vastuullisuus Kannattavuus, kilpailukyky, tehokkuus Ympäristövastuullisuus Vesien, ilman ja maaperän suojelu Sosiaalinen vastuullisuus Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen Ilmastonmuutoksen torjunta Tuoteturvallisuus ja kuluttajansuoja Yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen Taloudelliset edellytykset sosiaaliselle ja ympäristövastuullisuudelle Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö Hyvät toimintatavat ja yhteistyö yritysverkostossa Suhteet lähiyhteisöihin ja yleishyödyllisten toimintojen tukeminen Taulukko 1. Vastuullisen yritystoiminnan sisältö (Yrityksen yhteiskuntavastuu 2001, s. 9). Vaikka termi yhteiskuntavastuu on uusi käsite niin sen sisällön juuret voidaan johtaa Suomessa teollistumisen alkuaikoihin eli patruunoiden aikaan 1800-luvulla, jolloin työnantaja huolehti moraalistakin. Tehtaat kehittivät ympärilleen yhteisön, jossa kaikki olivat siitä riippuvaisia ja tavalla tai toisella patruuna piti huolta työläisistään. Siitä määrättiin elinkeinoasetuksessakin. Esimerkiksi Mäntässä, Serlachiuksen paperitehtaalla, lähes kaikki työntekijät asuivat yhtiön vuokrataloissa, lapsia hoidettiin yhtiön päiväkodissa ja Serlachiukset rakensivat kirkon, koulut, hautausmaan ja paljon muuta. Työnantaja vastasi työntekijänsä hyvinvoinnista kasvatusta myöten. (Helsingin Sanomat, Talous ja työ ). 2.2 Yritysten yhteiskuntavastuun kirjallisuutta ja tutkimus Suomessa ja kansainvälisesti Työnantajia ja teollisuutta edustavat tahot ovat olleet myös nykymuotoisen yhteiskuntavastuun suhteen aktiivisia Suomessa. Teollisuus ja työnantajat TT eli nykyinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut tammikuussa 2001 oppaan yritysten yhteiskuntavastuusta. Oppaassa esitellään yhteiskuntavastuu yleisesti (mm. tausta, historia eli mihin pohjautuu, sisältö) yritysten näkökulmasta. Keskusjärjestön lisäksi lukuisat muut yrityselämään edustavat tahot ovat laatineet selvityksiä ja tuottaneet oppaita yhteiskuntavastuusta. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin selvitys julkaistiin vuonna 2003 ja sekä energia- että vakuutusalalla on tuotettu materiaalia siitä, miten yhteiskuntavastuu nähdään näillä toimialoilla. Tutkimusten määrä ja tutkimustulokset aiheesta ovat lisääntyneet viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2000 toteutettiin Euroopassa kuluttajatutkimus yritysten roolista yhteiskunnassa ja yhteiskuntavastuuta edistävä organisaatio, Copenhagen Centre, on julkaissut raportoinnin vertailua ja artikkeleita sisältävät raportit eurooppalaisesta yhteiskuntavastuusta kampanjoista vuosilta ja Aiheesta on laadittu väitöskirjoja ja pro gradu -töitä eri näkökulmista useiden korkeakoulujen eri tiedekunnissa taloustieteellisestä teologiseen. Efeko Oy 11

12 Yhteiskuntavastuun sisällöstä ja teknisestä toteuttamisesta yrityksissä on laadittu julkaisuja, joista yksi kattavimmista on Niskalan ja Tarnan teos Yhteiskuntavastuun raportointi (2003). Myös ajankohtaisia selvityksiä kansainvälisistä suuntaviivoista ja etenemisestä Suomessa (mm. pk-sektorilla) on julkaistu. Aihe on vakiintumassa erityisesti suuriin organisaatioihin, mutta pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa hidasteena ovat sekä yhteiskuntavastuun merkityksen ja sisällön hahmottumattomuus että resurssikysymykset. Finnish Business & Society (FiBS) -yritysverkosto on mm. luonut työkirjan yritysten avuksi erityisesti sosiaalisten vaikutusten huomioon ottamiseksi toiminnassa. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä resursseista on pulaa, joten keskeinen toimintatapa lisätä osaamista ja jakaa kokemuksia on toimijaverkostojen luominen ja yhteistyön lisääminen erityisesti saman toimialan sisällä. Pk-yrityksissä ollaan yhteiskuntavastuun kehittämisessä vasta lähtökuopissa, mutta tarvetta yhteiskuntavastuun aspektien kehittämiselle on. Matkailualalla mm. sijaintipaikkakunnan viranomaiset tarvitsevat tietoa toiminnasta ja omistaja- tai sijoittajataho voi olla kiinnostunut tuloksen saavuttamisesta kestävästi ja pitkällä aikavälillä. Matkailualan yritykset ovat rakentaneet laatuja ympäristöjärjestelmiä (mm. Laatutonni, YSMEK -hankkeet), mutta niistä saatavan tiedon jäsentäminen ja sen välittäminen sidosryhmille ei ole vielä kehittynyt. EU:n komission yhteiskuntavastuun strategiassa määritellään neljä keskeistä näkökulmaa, joista yksi on yhteiskuntavastuun edistäminen erityisesti pk-sektorilla. Esimerkiksi vuonna 2002 tehtiin tutkimus pienten ja keskisuurten yritysten yhteiskuntavastuusta 19 Euroopan maassa. Samana vuonna vielä silloisen EU:n ulkopuolella valmistui Stockholm School of Economics Riikassa, Latviassa kandidaatin (bachelor) tutkielma keskisuurten yritysten yhteiskuntavastuusta Latviassa. 2.3 Yhteiskuntavastuu matkailualalla Matkailu on yksi maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista elinkeinoaloista. Matkailulla on paljon sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Matkailuala on hyvin haavoittuvaista ja altista luonnonvoimille sekä luonnon säilymiselle. Siksi kansainvälisesti on ekoturismista ja kestävästä matkailusta puhuttu ja näiden käsitteistöä mietitty pitkään, sillä mikään matkustaminen ei ole kovin kestävää tai ekoa. On itsestään selvää, etteivät pitkälle tähtäävät sijoitukset toimialalle ole kannattavia, jos matkailu kuluttaa ja käyttää kohteet loppuun. TIES (The International Ecotourism Society) kuvailee ekoturismi käsitettä seuraavanlaisesti: vastuullista matkustamista luonnonalueilla, joka ottaa huomioon ympäristön ja hyödyttää paikallisväestöä. WTO:n (Word Tourism Organisation) mukaan kestävä matkailun kehitys toimii taloudellisesti kannattavasti tuhoamatta alueen ympäristöä ja paikalliskulttuureita. Kestävä matkailuyritys ottaa huomioon kestävän matkailun eri ulottuvuudet ja näkee niiden kytkeytymisen toisiinsa. Kestävä matkailukehitys on prosessi, joka johtaa matkailuyrittämisen suuntaamiseen siten, että ympäristön laatu säilyy, ekologiset prosessit toimivat, luonnon- ja kulttuuriperintö säilyvät, paikallisyhteisö hyötyy ja matkailijat viihtyvät. Kestävässä matkailukehityksessä korostetaan muutosta jatkuvasta taloudellisesta kasvusta sellaiseen kehitykseen, joka ottaa huomioon nykypäivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Hyvässä yhteistyössä eri eturyhmien kanssa suunniteltu matkailu luo työpaikkoja ja auttaa taloudellista kehitystä. Matkailu voi myös osaltaan myötävaikuttaa kulttuuriperinteiden ylläpitämiseen ja luonnonsuojelualueiden säilyttämiseen. UNEP:n (United Nations Environment Programme) mukaan termi ekomatkailu/ekoturismi nähdään osana kestävää matkailua, joka taas on osa kestävää kehitystä. 12 Efeko Oy

13 The Tour Operators Initiative (TOI) ja WTO ovat tehneet kansainvälisesti erilaisia kestävän matkailun ohjeistuksia ja kriteerejä matkanjärjestäjille sekä matkakohteille. TOI on mm. tehnyt yhteistyössä GRI:n organisaation sekä monien muiden sidosryhmien kanssa raportin, jossa on saatu aikaiseksi kansainvälisesti toimivan matkanjärjestäjän yhteiskuntavastuun yleiset indikaattorit. Efeko Oy 13

14 3 Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä -hankkeen tulokset Hankkeen tuloksia ovat sekä matkailualan sovellettu yhteiskuntavastuun sisältö ja avaintunnusluvut ja -tiedot että yhteiskuntavastuun tarkastelun, määrittelyn ja raportoinnin malli. Hankkeessa ei ole luotu kriteereitä eli tasoa yhteiskuntavastuulliselle matkailulle tai matkailuyritykselle, vaan koottu kansainvälistä ohjeistusta soveltaen matkailualan yhteiskuntavastuuta kuvaava keskeinen sisältö. Toimialan yhteisen sovelletun mallin (tarkistuslista, avaintiedot ja -tunnusluvut sekä raportin vaiheet ja sisällysluettelo) lisäksi tärkeä tulos oli jokaisen osallistuneen pilotin oman, organisaatiokohtaisen yhteiskuntavastuun sisällön tarkastelu, tarkistuslistan läpikäyminen ja avaintunnuslukujen ja -tietojen kerääminen. Hankkeeseen kuului osana myös pro gradu -työ, jossa käsiteltiin yhteiskuntavastuun merkitystä, toteuttamista ja motivaatiota kolmessa tapausyrityksessä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä -hankkeen tulokset: matkailualan yritysten yhteiskuntavastuun kehittäminen: - kansainvälisen yhteiskuntavastuun ohjeiston soveltaminen matkailualalla - mahdollisimman vertailukelpoiset avaintunnusluvut ja -tiedot sekä - julkisen raportoinnin toteuttamismalli jokaisen hankkeeseen osallistuvan matkailualan yrityksen omat yhteiskuntavastuun avaintunnusluvut ja -tiedot pro gradu -tutkielman tuloksina kolmen eri matkailualan tapausyrityksen (Suomi, Ruotsi, Viro) yhteiskuntavastuun merkitys, toteuttaminen ja motivaatio mallin sovellettavuus (tunnuslukujen kehittämisen ja raportoinnin prosessi) myös muilla sektoreilla 3.1 Matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslista Hankkeessa luotu yhteiskuntavastuun tarkistuslista muotoutui kansainvälistä ja laajasti hyväksyttyä yhteiskuntavastuun raportoinnin ohjeistoa (Global Reporting Initiative, GRI) soveltamalla matkailualalle. Samoin hyödynnettiin Finnish Business & Society, FiBS:n PK-Avainta. Matkailualan työkaluista esimerkiksi laatuasioiden kehittäminen on osa tiedonkeruuta. Matkailualalle sovellettu tarkistuslista syntyi käymällä läpi GRI:n sisältöä erityisesti hankkeen pilottiorganisaatioiden kanssa, mutta myös kehitysryhmän tapaamisissa. Prosessin myötä kehittyivät matkailualalle soveltuvat, osittain soveltuvat ja soveltumattomat yhteiskuntavastuuta määrittävät tiedot ja tunnusluvut. 14 Efeko Oy

15 GRI on aloite luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli yritysten ja eri organisaatioiden yhteiskuntavastuun raportoinnille. Ensisijaisesti ja lähtökohtaisesti on kyse raportointiohjeistosta, mutta sillä on käytännössä vaikutus siihen, miten yhteiskuntavastuu ymmärretään yrityksissä. Hankkeessa raportointiohjeisto toimikin paitsi raportoinnin mallina, myös yhteiskuntavastuun konkreettista sisältöä tarkentavana tarkistuslistana. Ohjeiston sisältöindeksiä (GRI Content Index) käytettiin lähtökohtana yhteiskuntavastuun sisältöä sovellettaessa matkailualalle. Sisältöindeksin tarkoituksena ohjeiston mukaisesti käytettynä on helpottaa tietojen löytämistä ao. organisaation raportista ja siten parantaa tietojen vertailukelpoisuutta. Raportointiohjeen käyttö pohjana toi myös haasteita. Ohjeisto on paitsi yksityiskohtainen ja laaja, myös suunnattu suurille teollisuusyrityksille. Useat kohdat listassa eivät kuvaa lainkaan toimialana matkailun vaikutuksia: toiset asiat GRI:ssä on jätetty matkailun näkökulmasta liian vähälle huomiolle (esimerkiksi kategorisoitu ns. valinnaisiksi tunnusluvuiksi), kun toiset ovat liian suuressa mittakaavassa (esim. negatiiviset ympäristövaikutukset kuten päästöt). Ohjeesta tuli esille useita päällekkäisyyksiä eli tietyt asiat on käsitelty useampaan kertaan eri otsikoiden alla. Esimerkiksi työllistämiseen liittyviä tietoja kartoitetaan sekä taloudellista että sosiaalista vastuuta kuvaavien otsikoiden alla. Hankkeessa alkuperäistä ohjetta on yksinkertaistettu yhdistämällä eri osa-alueita niin, että yhteiskuntavastuun tiedot ja tunnusluvut on sekä mahdollisimman helppo kerätä että lukea raportista. Tarkistuslistassa määritellään ohjeiston ja matkailualan tunnuslukujen ja -tietojen vastaavuus kyllä, osittain tai ei -määreillä. Esimerkiksi käsite osittain kuvaa usein tilannetta matkailun toimialalla, jolla suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Suurin osa taloudellisen vastuun ja välillisten vaikutusten tunnusluvuista ja -tiedoista on tilinpäätöstietoja. Ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tiedot ja -tunnusluvut ovat vaikeammin saatavissa ja mitattavissa. Tarkistuslistan käyttö auttaa pitämään yhteiskuntavastuun laajan käsitteen koossa ja hahmottamaan yhteiskuntavastuun sisältöä yrityksen toiminnassa. Tarkistuslistan avulla yrityksen vastuullisuuden käytäntöjen ja motiivien kuvaus ja tarkastelu pysyvät loogisessa järjestyksessä ja niitä on mahdollista verrata muihin saman alan yrityksiin. Matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslista on liitteenä (liite 1.). Tarkistuslistassa viitataan raportin sisällysluettelon mallin (ks. luku 3.3) lukujen numeroihin. 3.2 Matkailualan yhteiskuntavastuun avaintiedot ja - tunnusluvut Tarkistuslistasta keskeisimmiksi avaintiedoiksi ja -tunnusluvuiksi jäsentyivät alla olevassa taulukossa (taulukko 2.) esitetyt asiat. Avainasiat määrittyivät seuraavien seikkojen perusteella: erityiset matkailua toimialana kuvaavat tekijät (esim. välilliset vaikutukset kuten työllistäminen ja palvelujen hankinta alueittain sekä asiakastyytyväisyys) tietojen saatavuus eli tiedot löydettävissä ja niitä seurataan (mm. palkat, hankinnat) sekä muillakin toimialoilla mitattavat asiat (esim. veden- ja energiankulutus, henkilöstöasiat kuten sairaspoissaolot ja koulutuspäivät) Efeko Oy 15

16 Taulukkoon voi koota tiedot yhdeltä tai useammilta vuosilta lisäämällä oikealle puolelle uusia sarakkeita. VÄLILLISET VAIKUTUKSET JA TALOUDELLISEN VASTUUN TUNNUSLUVUT Vertailuvuosi X Raportointivuosi X Liikevaihto (milj. ) x x Kokonaiskävijämäärä (asiakas/v) tai majoitusvrk (vrk/v) x asiakasta tai x majoitusvrk x asiakasta tai x majoitusvrk Toimintakausi (vrk) 2) x vrk x vrk Asiakasryhmät (%) 1) Asiakasjakauma alueittain (%) Maksetut palkat, alueittain ( ) x % ryhmät x % yksittäiset asiakkaat x % muut x % sijaintikunta x % naapurikunnat, seutu x % muu Suomi x % ulkomaat x sijaintikunta x naapurikunnat, seutu x muu Suomi Henkilötyövuodet yhteensä x x Henkilöstöryhmät (%) - osa-aikainen/kokoaikainen, määräaikainen/vakituinen, vuokratyövoiman osuus Materiaaliostot alueittain ( /alue) Palveluhankinnat alueittain ( /alue) x %/x % x %/x % x /sijaintikunta x /naapurikunnat, seutu x /muu Suomi x /ulkomaat x /sijaintikunta x /naapurikunnat, seutu x /muu Suomi x /ulkomaat x % ryhmät x % yksittäiset asiakkaat x % muut x % sijaintikunta x % naapurikunnat, seutu x % muu Suomi x % ulkomaat x sijaintikunta x naapurikunnat, seutu x muu Suomi x /sijaintikunta x /naapurikunnat, seutu x /muu Suomi x /ulkomaat x /sijaintikunta x /naapurikunnat, seutu x /muu Suomi x /ulkomaat YMPÄRISTÖVASTUUN TUNNUSLUVUT Vertailuvuosi X Raportointivuosi X Energiankulutus (kwh ja/tai /asiakas) Energiayhtiöltä hankitun energian tuotantomuodot (%) Vedenkulutus (l, /asiakas) Positiiviset ympäristötoimet tai hank-keet (kpl/v) Negatiiviset ympäristövaikutukset (esim. ympäristövahingot kpl/v, päästöt kpl, m³/v) Toiminnassa käytetyn maa-alueen määrä (ha) - josta luonnonsuojelu tmv. alueita (%) Jätemäärä (kg tai m³) ja/tai kustan-nukset ( ) /asiakas x kwh/asiakas x /asiakas x % kivihiili x % turve x % vanha vesivoima x % puu x % tuuli jne. x l/asiakas x /asiakas x kpl/v x kpl/v x ha x % x kg tai m³/asiakas x /asiakas x kwh/asiakas x /asiakas x % kivihiili x % turve x % vanha vesivoima x % puu x % tuuli jne. x l/asiakas x /asiakas x kpl/v x kpl/v x ha x % Muut ympäristömenot ( /v) x /v x /v x kg tai m³/asiakas x /asiakas SOSIAALISEN VASTUUN TUNNUSLUVUT Vertailuvuosi X Raportointivuosi X Työtapaturmat (kpl/työntekijä) x kpl /työntekijä x kpl /työntekijä Sairaspoissaolot (pv/työntekijä) x pv/työntekijä x pv/työntekijä Koulutuspäivät (pv/työntekijä) ja kustannukset yhteensä ( /v) x pv/työntekijä x /v Asiakastyytyväisyys (skaala 1-5 tmv.) x x x pv/työntekijä x /v 1) Toimintakauden kohdalla voi olla syytä kertoa/kuvata raportissa esim. sesonkiaika, aukioloaika. 2) Asiakasryhmien jaottelu, nimet jne. riippuu organisaation toiminnasta. Taulukko 2. Matkailualan yhteiskuntavastuun avaintiedot ja -tunnusluvut. 16 Efeko Oy

17 Matkailualalla taloudellisen vastuun tunnuslukujen ja -tietojen rinnalle nousivat keskeisiksi välilliset vaikutukset, kuten asiakkaiden jakauma, maksetut palkat ja materiaali- ja palveluhankinnat alueittain ilmoitettuna. Liikevaihdon ohella taloudellista vastuuta avaa kokonaiskävijämäärän tai majoitusvuorokausien sekä toimintakauden pituuden raportointi. Ympäristövastuun avaintunnusluvuiksi ja -tiedoiksi valikoituivat mm. muillakin toimialoilla mitattavat asiat, kuten energian- ja vedenkulutus sekä jätemäärät. Nämä tunnusluvut kuvataan matkailualalla asiakasta kohden. Positiiviset ympäristövaikutukset ovat matkailualalla korostuneempia kuin haitalliset vaikutukset (esim. päästöt). Esimerkiksi ns. pienet käytännön toimenpiteet kuten polkujen merkitseminen ja päällystäminen puulla ohjaa kävijät oikeille reiteille ja ympäristövaikutukset muulla alueella vähenevät. Sosiaalisen vastuun keskeisiksi ja mitattaviksi asioiksi muotoutuivat muillakin toimialoilla seurattavat asiat eli pääasiassa henkilöstöä koskevat asiat (tapaturmat ja sairaspoissaolot sekä koulutuspäivät) sekä matkailualalla merkittävänä kysymyksenä asiakastyytyväisyys. 3.3 Yhteiskuntavastuun raportin laatimisen vaiheet ja sisällysluettelo Yhteiskuntavastuun käsitteen sisältöä ja pilottiorganisaatioiden eli samalla matkailualan yhteiskuntavastuun konkreettista sisältöä tarkasteltiin ja määriteltiin rinnakkain. Tarkistuslistassa viitataan raportin sisällysluettelon mallin lukujen numeroihin. Hankkeen alussa kuvattiin raportoinnin vaiheet, jotka tarkentuivat hankkeen edetessä (kuvio 2.). Sidosryhmät ja niiden tärkeysjärjestys Sidosryhmien priorisointi Tunnusluvut ja toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Seuratut ja mitatut asiat Yhteenveto ja avaintunnusluvut Kokonaisuuden kuvaus Avaintunnusluvut Nykytilanne, arvot ja yrityskuvaus Tavoitteet ja arvot Kuvaus organisaatiosta Kuvio 2. Yhteiskuntavastuun raportoinnin vaiheet -malli. Efeko Oy 17

18 Yhteiskuntavastuun tarkastelu ja raportointi toteutui pilottihankkeessa prosessina alkaen siitä missä ollaan, mitä halutaan tehdä ja mihin päädytään tietojen keräämisen ja asian kirkastamisen jälkeen - eli mitä tehdään jatkossa ja aloitetaan suunnitteluprosessi alusta. Tätä yhteiskuntavastuun tarkastelun ja raportoinnin vaiheittaista mallia sekä täydentää että toimii omana esimerkkinään raportin sisällysluetteloa ohjeistava malli (taulukko 3.). Vaiheittainen eteneminen ja tiedonkeruu muodostavat yhteiskuntavastuun sisällön, jota kokonaisuutena jäsentää sisällysluettelo. 1. Yhteiskuntavastuun arvot ja yrityskuvaus 1.1 Visio, strategia ja toimitusjohtajan katsaus 1.2 Organisaatio x. lyhyesti (yrityskuvaus) 1.3 Raportin kattavuus ja periaatteet 2. Hallinto, johtaminen ja sidosryhmät Kuvaus mm. toimintaperiaatteet, johtamisen järjestelmät 2.1 Keskeiset sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutuksen kuvaus (mm. viestintätavat) 3. Yhteiskuntavastuun toimenpiteet ja tunnusluvut Kuvaus toteutetuista kehittämistoimista (toiminta ja tunnusluvut) 3.1 Välilliset vaikutukset ja paikallinen merkitys sekä talous 3.2 Ympäristö 3.3 Sosiaalinen Yhteenveto ja avaintunnusluvut sekä GRI -tarkistuslista Raportin tiivistelmä: keskeiset tiedot lyhyesti ja avaintunnusluvut esim. taulukossa GRI:n ja oman raportin sisältöjen vastaavuutta osoittava tarkistuslista Taulukko 3. Yhteiskuntavastuun raportin sisällysluettelon malli. Jokaisen luvun sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslistassa (liite 1.). Seuraavissa kappaleissa on kuvattu yleisesti ja kysymysten avulla, mitä ko. luku voisi sisältää. Raportin vaiheet, sisällysluettelo ja lukujen sisällön kuvaus kysymysten avulla auttavat yhteiskuntavastuun sisällön määrittelemistä ja konkretisoimista tarkistuslistan rinnalla Nykytilanne, arvot ja yrityskuvaus Yhteiskuntavastuun raportin 1. luvun Arvot ja yrityskuvaus osiot: 1.1 Visio, strategia ja toimitusjohtajan katsaus 1.2 Organisaatio x. lyhyesti (yrityskuvaus) 1.3 Raportin kattavuus ja periaatteet Organisaation taustatiedot (mm. nimi, toiminnallinen rakenne, sijainti) esitetään, jotta raportin lukija saisi kokonaiskäsityksen ko. yrityksestä yhdestä ja samasta paketista. Yhteiskuntavastuun tarkastelu aloitettiin nykytilanteen kartoittamisella eli tarkoituksena oli saada yleisnäkemys mm. yrityksen toiminnasta ja johdon näkemyksistä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yhteiskuntavastuuta koskeviin kysymyksiin saa vastaukset yrityksen asioista yleisesti tietävältä yleensä yhdeltä henkilöltä (esim. toimitusjohtaja, talouspäällikkö tai vastaava). 18 Efeko Oy

19 Luvun sisältöä hahmotettiin mm. seuraavien kysymysten avulla: Mitä toimintoja ja palveluja yrityksenne ydinliiketoimintaan kuuluu (esim. ravintola-, majoitus-, elämys-, kokouspalvelut)? Mitkä ovat yrityksen arvot? Miten yhteiskuntavastuu on otettu huomioon osana yrityksen johtamista (esimerkiksi toiminnan kehittämisessä)? Mitä yhteiskuntavastuun kehittämisen toivotaan tuovan yritykselle? Mikä on yhteiskuntavastuun kehittämisen motivaatio (esim. yhteistyön parantaminen lähiyhteisön kanssa, työntekijöiden työtyytyväisyyden parantaminen, taloudellisen tuloksen parantaminen esim. kustannussäästöjen kautta)? Yrityksessä olemassa olevien tietojen ja materiaalin keruun selkeyttämiseksi koottiin taulukkoon (liite 2.) mahdollisia tiedonlähteitä ja asiakirjoja. Tarkoituksena oli hahmottaa toiminnan kannalta merkityksellisiä tietolähteitä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöasioista Hallinto, johtaminen ja sidosryhmät Yhteiskuntavastuun raportin 2. luvun Hallinto, johtaminen ja sidosryhmät osiot: Kuvaus mm. toimintaperiaatteet, johtamisen järjestelmät 2.1 Keskeiset sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutuksen kuvaus (mm. viestintätavat) Pilottiorganisaatioiden yhteiskuntavastuuta tarkasteltiin ja sen sisältöä määritettiin kolmessa yrityskohtaisessa palaverissa. Näistä ensimmäisessä tarkennettiin alkukartoituksen perusteella saatuja tietoja ja täydennettiin yhteiskuntavastuun sisältöä organisaatiokohtaisesti kahden kokonaisuuden osalta. Nämä kokonaisuudet olivat: olemassa olevien hallinnon ja johtamisen tukena olevien ohjelmien ja periaatteiden (mm. laatukysymysten ja työterveys- ja turvallisuuskysymysten hallinta) kuvaus sekä sidosryhmävuorovaikutuksen kuvaus ja sidosryhmien tärkeysjärjestyksen määrittely. Hallinnon ja johtamisen kysymyksistä keskeisin oli: Minkälaisia järjestelmiä tai menetelmiä/toimintatapoja johtamisen tukena on (ympäristö-, laatu-, työterveys- ja turvallisuus tms. järjestelmät, ympäristöohjelma tai henkilöstöstrategia jne.)? Sidosryhmävuorovaikutuksen ja sidosryhmien tärkeysjärjestyksen määrittely on tärkeää, koska sidosryhmänäkökulmasta nousevat tavoitteet raportin sisällölle. Näistä kerättiin tietoa seuraavien kysymysten avulla: Minkälaista yhteistyötä olette tehneet eri sidosryhmien (mm. asukkaat, omistajat, viranomaiset) kanssa (säännölliset yhteistyötapaamiset, tempaukset jne.)? Tiedotetaanko sidosryhmille säännöllisesti erilaisista seurantatiedoista ja tapahtuneesta kehityksestä (esim. henkilöstö-, ympäristöraportti tai -katsaus, kulutustiedot toimintakertomuksessa, tiedotus- ja neuvontamateriaali jne.)? Efeko Oy 19

20 Kerätäänkö palautetta järjestelmällisesti sidosryhmiltä? Esim. asiakkailta tai omistajilta laatu-, ympäristö- ja muista kysymyksistä? Kenelle halutaan raportoida ja kuka tietoa haluaa? Esimerkiksi ovatko omistajat kysyneet ympäristöasioiden hoidosta tai onko kuluttajakäyttäytymisessä ollut merkkejä kiinnostuksesta ympäristö- tai henkilöstökysymyksiä kohtaan? Sidosryhmien tärkeysjärjestyksen määrittelyssä käytettiin apuna taulukkoa (liite 3.), johon oli pohjatiedoksi määritetty eri sidosryhmiä ja niiden tietotarpeita. Taulukkoon täytettiin ao. organisaation näkemykset sidosryhmien tarvitsemista yhteiskuntavastuun tiedoista ja tämän perusteella arvioitu ko. sidosryhmän tärkeys raportoivalle organisaatiolle Yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja toimenpiteet Yhteiskuntavastuun raportin 3. luvun Yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja toimenpiteet osiot: Kuvaus toteutetuista kehittämistoimista (toiminta ja tunnusluvut) 3.1 Välilliset vaikutukset ja paikallinen merkitys sekä talous 3.2 Ympäristö 3.3 Sosiaalinen Yhteiskuntavastuun raportointiin kuuluu tarkistuslistan ja sisällysluettelon mukaan kertoa yrityksestä yleensä, hallinnon ja johtamisen toimintatavoista sekä kuvata sidosryhmävuorovaikutusta ja määritellä tärkeimmät sidosryhmät yhteiskuntavastuun kannalta. Yhteiskuntavastuun toteutumista käytännössä kuvaavat vastuun kolmella eri aspektilla toteutetut toimenpiteet ja seuratut asiat. Välilliset vaikutukset ja taloudellisen vastuun tunnusluvut Yritystoiminnan paikallisesta, alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä merkityksestä sekä taloudellisesta vastuusta koottiin tietoa mm. seuraavien kysymysten avulla: Onko yrityksellä (markkina-) alueellaan merkittävä markkinaosuus? Onko yritys alueellaan merkittävä työllistäjä ja/tai veronmaksaja? Keskittyvätkö materiaali- ja/tai palveluhankinnat tietylle alueelle tai yrityksille? Millä käytännön tavoin yritys toteutti yhteistyötä lähiyhteisön kanssa toiminnallisesti (mm. talkootyön teettäminen, kumppanuus esim. jonkin palvelun järjestämisessä, yrityksen työntekijöiden osallistuminen yrityksen puolesta lähiyhteisön toimintaan) tai rahallisesti (esim. sponsorointi, tuki urheilulle tai kulttuurille, lahjoitukset)? Ympäristövastuun tunnusluvut Ympäristövastuusta koottiin tietoa mm. seuraavien kysymysten avulla: Seurataanko yrityksen energian- ja vedenkulutusta sekä jätemääriä ja -kustannuksia? Syntyykö toiminnasta ja palvelujen tuottamisesta negatiivisia ympäristövaikutuksia? Jos, niin mistä toiminnasta ja raportoidaanko vaikutuksista esim. viranomaisille? Minkälaisia ympäristövaikutuksia vähentäviä tai poistavia toimenpiteitä on toteutettu? 20 Efeko Oy

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät 23.10.2015 Kemi Jussi Rönty, VTT Sisältö: 1. Taustaa - miksi uimahalliportaali? 2. Portaalin sisältö

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot