YHTEISKUNTAVASTUU MATKAILUALAN YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKUNTAVASTUU MATKAILUALAN YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUU MATKAILUALAN YRITYKSISSÄ

2 2 Efeko Oy

3 YHTEISKUNTAVASTUU MATKAILUALAN YRITYKSISSÄ Leena Köppä Henna Hauta-Heikkilä Maarit Hiltunen Efeko 2005 Efeko Oy 3

4 UDK-luokitus: Asiasanat: yhteiskuntavastuu, matkailu, raportointi, tunnusluvut Copyright Efeko Oy Taitto: Heidi Kekälinen, Efeko Oy Painopaikka: XGS Xerox Global Services, Kuntatalo Efeko Oy

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Hankkeen organisointi, eteneminen ja tavoitteet Yhteiskuntavastuu ja sen kehittäminen yrityksissä Yhteiskuntavastuun käsite Yritysten yhteiskuntavastuun kirjallisuutta ja tutkimus Suomessa ja kansainvälisesti Yhteiskuntavastuu matkailualalla Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä -hankkeen tulokset Matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslista Matkailualan yhteiskuntavastuun avaintiedot ja -tunnusluvut Yhteiskuntavastuun raportin laatimisen vaiheet ja sisällysluettelo Nykytilanne, arvot ja yrityskuvaus Hallinto, johtaminen ja sidosryhmät Yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja toimenpiteet...20 Välilliset vaikutukset ja taloudellisen vastuun tunnusluvut Ympäristövastuun tunnusluvut...20 Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Raportin yhteenveto ja avaintunnusluvut Hankkeen pilottiyritysten yhteiskuntavastuun avaintiedot ja -tunnusluvut Ähtärinreitin Loma Oy Naantalin Matkailu Oy Muumimaailma Oy Härmän Kuntokeskus Kansainvälinen näkökulma yhteiskuntavastuuseen - Tapaustutkimukset Suomesta, Ruotsista ja Virosta Yyterin kylpylähotelli, Suomi Pyhäjärven lomakeskus, Viro Terveyskylpylä Sätra Brunn, Ruotsi Monenkirjavaa yhteiskuntavastuuta Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat Liitteet Liite 1. Matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslista...32 Liite 2. Tiedon- ja materiaalin keruun lähteitä...37 Liite 3. Sidosryhmät ja niiden tietotarpeet sekä sidosryhmien tärkeysjärjestyksen määrittely...38 Kirjallisuutta Efeko Oy 5

6 6 Efeko Oy

7 Tiivistelmä Konsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy toteutti vuosina yhdessä neljän matkailualan yrityksen kanssa Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä -hankkeen. Tuloksena syntyivät matkailualalle yhteiskuntavastuun avaintunnusluvut ja -tiedot kansainvälistä GRI, Global Reporting Initiative -ohjeistoa soveltaen. Hankkeessa kehitettyä matkailualan yritysten yhteiskuntavastuun raportoinnin mallia voidaan soveltaa myös muilla toimialoilla. Yhteiskuntavastuu on vastuuta yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Yhteiskuntavastuun käsite kokoaa yhteen kestävään menestymiseen vaikuttavat näkökulmat: talouden, ympäristön sekä sosiaalisen aspektin. Yhteiskuntavastuun merkitys kaiken kokoisten yritysten kilpailukyvylle on voimakkaasti kasvussa. Matkailuala ei ole poikkeus: mahdollisimman yhdenmukaisia mittareita ja toimintatapoja tarvitaan osoittamaan yhteiskuntavastuun toteutuminen mm. omistajille ja sijaintikunnalle. Hankkeessa ei luotu kriteereitä eli tasoa yhteiskuntavastuulliselle matkailulle tai matkailuyritykselle, vaan koottiin kansainvälistä ohjeistusta soveltaen matkailualan yhteiskuntavastuuta kuvaava sisältö. Toimialan yhteisen mallin lisäksi tärkeä tulos oli jokaisen osallistuneen pilottiorganisaation yhteiskuntavastuun sisällön tarkastelu, tarkistuslistan läpikäyminen ja avaintunnuslukujen ja -tietojen kerääminen. Hankkeeseen kuului osana myös pro gradu -työ, jossa käsiteltiin yhteiskuntavastuun merkitystä, toteuttamista ja motivaatiota kolmessa tapausyrityksessä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Matkailualalla taloudellisen vastuun tunnuslukujen ja -tietojen rinnalle nousivat keskeisiksi välilliset vaikutukset, kuten maksetut palkat ja materiaali- ja palveluhankinnat alueittain ilmoitettuna. Liikevaihdon ohella taloudellista vastuuta avaa kokonaiskävijämäärän tai majoitusvuorokausien sekä toimintakauden pituuden raportointi. Ympäristövastuun avaintunnusluvuiksi ja -tiedoiksi valikoituivat mm. muillakin toimialoilla mitattavat asiat, kuten energian- ja vedenkulutus sekä jätemäärät. Nämä tunnusluvut kuvataan matkailualalla asiakasta kohden. Positiiviset ympäristövaikutukset ovat matkailualalla korostuneempia kuin haitalliset vaikutukset (esim. päästöt). Sosiaalisen vastuun keskeisiksi ja mitattaviksi asioiksi muotoutuivat muillakin toimialoilla seurattavat asiat mm. sairaspoissaolot ja koulutuspäivät sekä matkailualan erityiskysymyksenä asiakastyytyväisyys. Hankkeen pilottiorganisaatiot olivat Muumimaailma Oy, Naantalin Matkailu Oy, Ähtärinreitin Loma Oy ja Härmän Kuntokeskus. Pilottiyritysten toimintoja ovat mm. elämyspalvelut, eläinpuistotoiminta, leirintäalueen ja venesataman hoito, majoitus- ja ravintolatoiminnot, kylpylän kuntoutuspalvelut sekä matkailuneuvonta ja -markkinointi. Toimintaympäristöjen ja yritysten erilaisuus varmisti sen, että yhteiskuntavastuun raportoinnin tunnusluvut ja malli ovat käytännönläheisiä ja matkailualalla hyödyllisiä. Efekon tukena hankkeen kehittämisryhmässä vaikuttivat Matkailun edistämiskeskus MEK, Haaga Instituutti/Research, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Naantalin kaupunki ja ympäristöministeriö. Hanke sai rahoitusta Ympäristöklusterin Ekotehokas yhteiskunta -tutkimusohjelmasta. Hankkeen loppuraportin on kirjoittanut ja koonnut pääosin Leena Köppä. Kirjoittamiseen ovat osallistuneet Henna Hauta-Heikkilä ja Maarit Hiltunen (luku 3.4). Pilottiorganisaatioiden avaintunnusluvut ja -tiedot on koottu ja täydennetty ao. organisaation puolesta Efekon opastuksella. Raportti on julkaistu Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) internetsivuilla (www.mek.fi > Tilastot, tutkimukset ja katsaukset -osio). Efeko Oy 7

8 1 Hankkeen organisointi, eteneminen ja tavoitteet Matkailualan yritysten yhteiskuntavastuu -hanke alkoi vuoden 2003 syksyllä ja päättyi vuoden 2005 maaliskuussa. Kaksivuotisen hankkeen päärahoitus on tullut Ympäristöklusterin tutkimusohjelmasta Ekotehokas yhteiskunta. Hankkeeseen osallistuneet pilottiorganisaatiot, Ähtärinreitin Loma Oy, Naantalin Matkailu Oy, Muumimaailma Oy ja Härmän Kuntokeskus sekä hanketta tukenut Naantalin kaupunki, ovat osallistuneet hankkeen rahoittamiseen sekä taloudellisesti että omalla työllä. Kukin hankkeeseen osallistuva pilottiorganisaatio nimesi hanketta varten vastuuhenkilön. Pilottien ohella toimi aktiivisesti alan asiantuntijoista koostunut kehitysryhmä. Efeko Oy vastasi projektin toteutuksesta, sisällöntuotannosta ja koordinoinnista. Hankkeen toimijat ja yhteistyötahot ovat seuraavassa luettelossa: Projektipäällikkö Leena Köppä, Efeko Oy Projektikoordinaattori Henna Hauta-Heikkilä, Efeko Oy Pilottiorganisaatioiden edustajat: Muumimaailma Oy, operatiivinen johtaja Tomi Lohikoski ja kohdepäällikkö Kaj Kanervavuori Härmän Kuntokeskus, talouspäällikkö Annami Havusela Ähtärinreitin Loma Oy, toimitusjohtaja Veli-Matti Rantanen Naantalin Matkailu Oy, toimitusjohtaja Maritta Lindqvist Kehitysryhmän jäsenet: Matkailun edistämiskeskus, markkinointitutkija Liisa Hentinen Haaga Tutkimus, kehitysjohtaja Hannu Piirainen Ympäristöministeriö, ylitarkastaja Sirpa Salo-Asikainen (syksyyn 2004 asti) ja ylitarkastaja Pekka Tuunanen (syksystä 2004 alkaen) Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Heikki Susiluoma Naantalin kaupunki, ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki Hankkeen graduntekijä Maarit Hiltunen, yhdyskuntatieteiden laitos, Tampereen yliopisto 8 Efeko Oy

9 Verkostohankkeen työtapoja ja organisoitumismuotoja olivat yhteisten seminaarien, organisaatiokohtaisten kehittämispalavereiden ja välitehtävien lisäksi sähköpostitse ja puhelimitse annetut ohjeet ja neuvot. Kaikille yhteisissä seminaareissa käytiin läpi yhteiskuntavastuun periaatteita ja sisältöä. Yrityskohtainen työskentely syvensi käsiteltyjä yhteiskuntavastuun mittareita ja raportointia koskevia kysymyksiä ao. yrityksen käytännön tasolla. Kehittämispalavereissa syvennyttiin jokaisen yrityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin. Yhteisissä seminaareissa ja yrityskohtaisissa palavereissa pilottiorganisaatiot saivat tehtäväkseen täydentää ja kerätä omalta kohdaltaan yhteiskuntavastuun tietoja ja asioita Efekon opastuksella. Hankkeen suunnittelun ja alkuvaiheiden aikana tehtiin katsaus yhteiskuntavastuun käsitteestä, ohjeistuksesta ja kehittämisestä yrityksissä. Katsauksessa tarkasteltiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta yhteiskuntavastuuta sekä matkailualan kestävyyttä, kestävää kehitystä ja käsitteiden sisältöä. Hankkeeseen kuului myös pro gradu -työ, jolla laajennettiin ja syvennettiin käsitystä yhteiskuntavastuun ymmärtämisestä, toteuttamisesta ja motiiveista yrityksissä tutkimuksen näkökulmasta. Pro gradu tehtiin Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselle. Työtä ohjasi projektin puolesta projektipäällikkö Leena Köppä ja sitä esiteltiin ja käytiin läpi myös hankkeen kehitysryhmässä ja yhteisissä seminaareissa. Gradun aihepiirin valinnassa huomioitiin sekä hankkeen että graduntekijän ja Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksen tarpeet. Yhteiskuntavastuun kehittämisen pohjana matkailualan yrityksissä toimivat olemassa olevat työkalut, kokemukset ja toteutetut toimenpiteet (kuten YSMEK -hankkeet, Laatutonni). Matkailualalla on toteutettu ympäristöjohtamisen kehittämishankkeita ja kehitetty kriteerejä, mutta esimerkiksi toimintajärjestelmät ovat organisaatioiden sisäisiä työkaluja, joista ulkopuoliset eivät saa tarvitsemaansa tietoa. Mahdollisimman vertailukelpoiset, julkiset ja kokonaisuutena käsiteltävät yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja niiden raportointi ovat puuttuneet. Hankkeen johtavana ajatuksena oli kehittää matkailualan yrityksille vertailukelpoiset avaintunnusluvut ja -tiedot sekä raportointimalli yhteiskuntavastuun hallintaan. Mallin avulla yritykset voivat omista strategisista tavoitteistaan käsin loogisesti ja perustellusti arvioida yhteiskuntavastuullisuuden merkityksen toiminnalleen ja määritellä tämän pohjalta relevantit tunnusluvut sekä julkisen ja ulkoisen raportoinnin tavan. Malli on yleinen, mutta jokainen yritys soveltaa sitä omista lähtökohdistaan käsin, joten yksittäiset toimintatavat eri yrityksissä voivat myös poiketa toisistaan. Yhteiskuntavastuun mittaaminen ja sen raportointi tarkoittaa toteutettujen toimenpiteiden, niiden avulla saatujen tunnuslukujen ja suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden kokoamista yhteen pakettiin. Matkailualan yhteiskuntavastuun kehittäminen ja tarkastelu yhteistyössä alan eri toimijoiden ja pilottiorganisaatioiden kanssa loi edellytyksiä tiedon vertailukelpoisuudelle. Efeko Oy 9

10

11 Taloudellinen vastuullisuus Kannattavuus, kilpailukyky, tehokkuus Ympäristövastuullisuus Vesien, ilman ja maaperän suojelu Sosiaalinen vastuullisuus Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen Ilmastonmuutoksen torjunta Tuoteturvallisuus ja kuluttajansuoja Yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen Taloudelliset edellytykset sosiaaliselle ja ympäristövastuullisuudelle Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö Hyvät toimintatavat ja yhteistyö yritysverkostossa Suhteet lähiyhteisöihin ja yleishyödyllisten toimintojen tukeminen Taulukko 1. Vastuullisen yritystoiminnan sisältö (Yrityksen yhteiskuntavastuu 2001, s. 9). Vaikka termi yhteiskuntavastuu on uusi käsite niin sen sisällön juuret voidaan johtaa Suomessa teollistumisen alkuaikoihin eli patruunoiden aikaan 1800-luvulla, jolloin työnantaja huolehti moraalistakin. Tehtaat kehittivät ympärilleen yhteisön, jossa kaikki olivat siitä riippuvaisia ja tavalla tai toisella patruuna piti huolta työläisistään. Siitä määrättiin elinkeinoasetuksessakin. Esimerkiksi Mäntässä, Serlachiuksen paperitehtaalla, lähes kaikki työntekijät asuivat yhtiön vuokrataloissa, lapsia hoidettiin yhtiön päiväkodissa ja Serlachiukset rakensivat kirkon, koulut, hautausmaan ja paljon muuta. Työnantaja vastasi työntekijänsä hyvinvoinnista kasvatusta myöten. (Helsingin Sanomat, Talous ja työ ). 2.2 Yritysten yhteiskuntavastuun kirjallisuutta ja tutkimus Suomessa ja kansainvälisesti Työnantajia ja teollisuutta edustavat tahot ovat olleet myös nykymuotoisen yhteiskuntavastuun suhteen aktiivisia Suomessa. Teollisuus ja työnantajat TT eli nykyinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut tammikuussa 2001 oppaan yritysten yhteiskuntavastuusta. Oppaassa esitellään yhteiskuntavastuu yleisesti (mm. tausta, historia eli mihin pohjautuu, sisältö) yritysten näkökulmasta. Keskusjärjestön lisäksi lukuisat muut yrityselämään edustavat tahot ovat laatineet selvityksiä ja tuottaneet oppaita yhteiskuntavastuusta. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin selvitys julkaistiin vuonna 2003 ja sekä energia- että vakuutusalalla on tuotettu materiaalia siitä, miten yhteiskuntavastuu nähdään näillä toimialoilla. Tutkimusten määrä ja tutkimustulokset aiheesta ovat lisääntyneet viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2000 toteutettiin Euroopassa kuluttajatutkimus yritysten roolista yhteiskunnassa ja yhteiskuntavastuuta edistävä organisaatio, Copenhagen Centre, on julkaissut raportoinnin vertailua ja artikkeleita sisältävät raportit eurooppalaisesta yhteiskuntavastuusta kampanjoista vuosilta ja Aiheesta on laadittu väitöskirjoja ja pro gradu -töitä eri näkökulmista useiden korkeakoulujen eri tiedekunnissa taloustieteellisestä teologiseen. Efeko Oy 11

12 Yhteiskuntavastuun sisällöstä ja teknisestä toteuttamisesta yrityksissä on laadittu julkaisuja, joista yksi kattavimmista on Niskalan ja Tarnan teos Yhteiskuntavastuun raportointi (2003). Myös ajankohtaisia selvityksiä kansainvälisistä suuntaviivoista ja etenemisestä Suomessa (mm. pk-sektorilla) on julkaistu. Aihe on vakiintumassa erityisesti suuriin organisaatioihin, mutta pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa hidasteena ovat sekä yhteiskuntavastuun merkityksen ja sisällön hahmottumattomuus että resurssikysymykset. Finnish Business & Society (FiBS) -yritysverkosto on mm. luonut työkirjan yritysten avuksi erityisesti sosiaalisten vaikutusten huomioon ottamiseksi toiminnassa. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä resursseista on pulaa, joten keskeinen toimintatapa lisätä osaamista ja jakaa kokemuksia on toimijaverkostojen luominen ja yhteistyön lisääminen erityisesti saman toimialan sisällä. Pk-yrityksissä ollaan yhteiskuntavastuun kehittämisessä vasta lähtökuopissa, mutta tarvetta yhteiskuntavastuun aspektien kehittämiselle on. Matkailualalla mm. sijaintipaikkakunnan viranomaiset tarvitsevat tietoa toiminnasta ja omistaja- tai sijoittajataho voi olla kiinnostunut tuloksen saavuttamisesta kestävästi ja pitkällä aikavälillä. Matkailualan yritykset ovat rakentaneet laatuja ympäristöjärjestelmiä (mm. Laatutonni, YSMEK -hankkeet), mutta niistä saatavan tiedon jäsentäminen ja sen välittäminen sidosryhmille ei ole vielä kehittynyt. EU:n komission yhteiskuntavastuun strategiassa määritellään neljä keskeistä näkökulmaa, joista yksi on yhteiskuntavastuun edistäminen erityisesti pk-sektorilla. Esimerkiksi vuonna 2002 tehtiin tutkimus pienten ja keskisuurten yritysten yhteiskuntavastuusta 19 Euroopan maassa. Samana vuonna vielä silloisen EU:n ulkopuolella valmistui Stockholm School of Economics Riikassa, Latviassa kandidaatin (bachelor) tutkielma keskisuurten yritysten yhteiskuntavastuusta Latviassa. 2.3 Yhteiskuntavastuu matkailualalla Matkailu on yksi maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista elinkeinoaloista. Matkailulla on paljon sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Matkailuala on hyvin haavoittuvaista ja altista luonnonvoimille sekä luonnon säilymiselle. Siksi kansainvälisesti on ekoturismista ja kestävästä matkailusta puhuttu ja näiden käsitteistöä mietitty pitkään, sillä mikään matkustaminen ei ole kovin kestävää tai ekoa. On itsestään selvää, etteivät pitkälle tähtäävät sijoitukset toimialalle ole kannattavia, jos matkailu kuluttaa ja käyttää kohteet loppuun. TIES (The International Ecotourism Society) kuvailee ekoturismi käsitettä seuraavanlaisesti: vastuullista matkustamista luonnonalueilla, joka ottaa huomioon ympäristön ja hyödyttää paikallisväestöä. WTO:n (Word Tourism Organisation) mukaan kestävä matkailun kehitys toimii taloudellisesti kannattavasti tuhoamatta alueen ympäristöä ja paikalliskulttuureita. Kestävä matkailuyritys ottaa huomioon kestävän matkailun eri ulottuvuudet ja näkee niiden kytkeytymisen toisiinsa. Kestävä matkailukehitys on prosessi, joka johtaa matkailuyrittämisen suuntaamiseen siten, että ympäristön laatu säilyy, ekologiset prosessit toimivat, luonnon- ja kulttuuriperintö säilyvät, paikallisyhteisö hyötyy ja matkailijat viihtyvät. Kestävässä matkailukehityksessä korostetaan muutosta jatkuvasta taloudellisesta kasvusta sellaiseen kehitykseen, joka ottaa huomioon nykypäivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Hyvässä yhteistyössä eri eturyhmien kanssa suunniteltu matkailu luo työpaikkoja ja auttaa taloudellista kehitystä. Matkailu voi myös osaltaan myötävaikuttaa kulttuuriperinteiden ylläpitämiseen ja luonnonsuojelualueiden säilyttämiseen. UNEP:n (United Nations Environment Programme) mukaan termi ekomatkailu/ekoturismi nähdään osana kestävää matkailua, joka taas on osa kestävää kehitystä. 12 Efeko Oy

13 The Tour Operators Initiative (TOI) ja WTO ovat tehneet kansainvälisesti erilaisia kestävän matkailun ohjeistuksia ja kriteerejä matkanjärjestäjille sekä matkakohteille. TOI on mm. tehnyt yhteistyössä GRI:n organisaation sekä monien muiden sidosryhmien kanssa raportin, jossa on saatu aikaiseksi kansainvälisesti toimivan matkanjärjestäjän yhteiskuntavastuun yleiset indikaattorit. Efeko Oy 13

14 3 Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä -hankkeen tulokset Hankkeen tuloksia ovat sekä matkailualan sovellettu yhteiskuntavastuun sisältö ja avaintunnusluvut ja -tiedot että yhteiskuntavastuun tarkastelun, määrittelyn ja raportoinnin malli. Hankkeessa ei ole luotu kriteereitä eli tasoa yhteiskuntavastuulliselle matkailulle tai matkailuyritykselle, vaan koottu kansainvälistä ohjeistusta soveltaen matkailualan yhteiskuntavastuuta kuvaava keskeinen sisältö. Toimialan yhteisen sovelletun mallin (tarkistuslista, avaintiedot ja -tunnusluvut sekä raportin vaiheet ja sisällysluettelo) lisäksi tärkeä tulos oli jokaisen osallistuneen pilotin oman, organisaatiokohtaisen yhteiskuntavastuun sisällön tarkastelu, tarkistuslistan läpikäyminen ja avaintunnuslukujen ja -tietojen kerääminen. Hankkeeseen kuului osana myös pro gradu -työ, jossa käsiteltiin yhteiskuntavastuun merkitystä, toteuttamista ja motivaatiota kolmessa tapausyrityksessä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä -hankkeen tulokset: matkailualan yritysten yhteiskuntavastuun kehittäminen: - kansainvälisen yhteiskuntavastuun ohjeiston soveltaminen matkailualalla - mahdollisimman vertailukelpoiset avaintunnusluvut ja -tiedot sekä - julkisen raportoinnin toteuttamismalli jokaisen hankkeeseen osallistuvan matkailualan yrityksen omat yhteiskuntavastuun avaintunnusluvut ja -tiedot pro gradu -tutkielman tuloksina kolmen eri matkailualan tapausyrityksen (Suomi, Ruotsi, Viro) yhteiskuntavastuun merkitys, toteuttaminen ja motivaatio mallin sovellettavuus (tunnuslukujen kehittämisen ja raportoinnin prosessi) myös muilla sektoreilla 3.1 Matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslista Hankkeessa luotu yhteiskuntavastuun tarkistuslista muotoutui kansainvälistä ja laajasti hyväksyttyä yhteiskuntavastuun raportoinnin ohjeistoa (Global Reporting Initiative, GRI) soveltamalla matkailualalle. Samoin hyödynnettiin Finnish Business & Society, FiBS:n PK-Avainta. Matkailualan työkaluista esimerkiksi laatuasioiden kehittäminen on osa tiedonkeruuta. Matkailualalle sovellettu tarkistuslista syntyi käymällä läpi GRI:n sisältöä erityisesti hankkeen pilottiorganisaatioiden kanssa, mutta myös kehitysryhmän tapaamisissa. Prosessin myötä kehittyivät matkailualalle soveltuvat, osittain soveltuvat ja soveltumattomat yhteiskuntavastuuta määrittävät tiedot ja tunnusluvut. 14 Efeko Oy

15 GRI on aloite luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli yritysten ja eri organisaatioiden yhteiskuntavastuun raportoinnille. Ensisijaisesti ja lähtökohtaisesti on kyse raportointiohjeistosta, mutta sillä on käytännössä vaikutus siihen, miten yhteiskuntavastuu ymmärretään yrityksissä. Hankkeessa raportointiohjeisto toimikin paitsi raportoinnin mallina, myös yhteiskuntavastuun konkreettista sisältöä tarkentavana tarkistuslistana. Ohjeiston sisältöindeksiä (GRI Content Index) käytettiin lähtökohtana yhteiskuntavastuun sisältöä sovellettaessa matkailualalle. Sisältöindeksin tarkoituksena ohjeiston mukaisesti käytettynä on helpottaa tietojen löytämistä ao. organisaation raportista ja siten parantaa tietojen vertailukelpoisuutta. Raportointiohjeen käyttö pohjana toi myös haasteita. Ohjeisto on paitsi yksityiskohtainen ja laaja, myös suunnattu suurille teollisuusyrityksille. Useat kohdat listassa eivät kuvaa lainkaan toimialana matkailun vaikutuksia: toiset asiat GRI:ssä on jätetty matkailun näkökulmasta liian vähälle huomiolle (esimerkiksi kategorisoitu ns. valinnaisiksi tunnusluvuiksi), kun toiset ovat liian suuressa mittakaavassa (esim. negatiiviset ympäristövaikutukset kuten päästöt). Ohjeesta tuli esille useita päällekkäisyyksiä eli tietyt asiat on käsitelty useampaan kertaan eri otsikoiden alla. Esimerkiksi työllistämiseen liittyviä tietoja kartoitetaan sekä taloudellista että sosiaalista vastuuta kuvaavien otsikoiden alla. Hankkeessa alkuperäistä ohjetta on yksinkertaistettu yhdistämällä eri osa-alueita niin, että yhteiskuntavastuun tiedot ja tunnusluvut on sekä mahdollisimman helppo kerätä että lukea raportista. Tarkistuslistassa määritellään ohjeiston ja matkailualan tunnuslukujen ja -tietojen vastaavuus kyllä, osittain tai ei -määreillä. Esimerkiksi käsite osittain kuvaa usein tilannetta matkailun toimialalla, jolla suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Suurin osa taloudellisen vastuun ja välillisten vaikutusten tunnusluvuista ja -tiedoista on tilinpäätöstietoja. Ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tiedot ja -tunnusluvut ovat vaikeammin saatavissa ja mitattavissa. Tarkistuslistan käyttö auttaa pitämään yhteiskuntavastuun laajan käsitteen koossa ja hahmottamaan yhteiskuntavastuun sisältöä yrityksen toiminnassa. Tarkistuslistan avulla yrityksen vastuullisuuden käytäntöjen ja motiivien kuvaus ja tarkastelu pysyvät loogisessa järjestyksessä ja niitä on mahdollista verrata muihin saman alan yrityksiin. Matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslista on liitteenä (liite 1.). Tarkistuslistassa viitataan raportin sisällysluettelon mallin (ks. luku 3.3) lukujen numeroihin. 3.2 Matkailualan yhteiskuntavastuun avaintiedot ja - tunnusluvut Tarkistuslistasta keskeisimmiksi avaintiedoiksi ja -tunnusluvuiksi jäsentyivät alla olevassa taulukossa (taulukko 2.) esitetyt asiat. Avainasiat määrittyivät seuraavien seikkojen perusteella: erityiset matkailua toimialana kuvaavat tekijät (esim. välilliset vaikutukset kuten työllistäminen ja palvelujen hankinta alueittain sekä asiakastyytyväisyys) tietojen saatavuus eli tiedot löydettävissä ja niitä seurataan (mm. palkat, hankinnat) sekä muillakin toimialoilla mitattavat asiat (esim. veden- ja energiankulutus, henkilöstöasiat kuten sairaspoissaolot ja koulutuspäivät) Efeko Oy 15

16 Taulukkoon voi koota tiedot yhdeltä tai useammilta vuosilta lisäämällä oikealle puolelle uusia sarakkeita. VÄLILLISET VAIKUTUKSET JA TALOUDELLISEN VASTUUN TUNNUSLUVUT Vertailuvuosi X Raportointivuosi X Liikevaihto (milj. ) x x Kokonaiskävijämäärä (asiakas/v) tai majoitusvrk (vrk/v) x asiakasta tai x majoitusvrk x asiakasta tai x majoitusvrk Toimintakausi (vrk) 2) x vrk x vrk Asiakasryhmät (%) 1) Asiakasjakauma alueittain (%) Maksetut palkat, alueittain ( ) x % ryhmät x % yksittäiset asiakkaat x % muut x % sijaintikunta x % naapurikunnat, seutu x % muu Suomi x % ulkomaat x sijaintikunta x naapurikunnat, seutu x muu Suomi Henkilötyövuodet yhteensä x x Henkilöstöryhmät (%) - osa-aikainen/kokoaikainen, määräaikainen/vakituinen, vuokratyövoiman osuus Materiaaliostot alueittain ( /alue) Palveluhankinnat alueittain ( /alue) x %/x % x %/x % x /sijaintikunta x /naapurikunnat, seutu x /muu Suomi x /ulkomaat x /sijaintikunta x /naapurikunnat, seutu x /muu Suomi x /ulkomaat x % ryhmät x % yksittäiset asiakkaat x % muut x % sijaintikunta x % naapurikunnat, seutu x % muu Suomi x % ulkomaat x sijaintikunta x naapurikunnat, seutu x muu Suomi x /sijaintikunta x /naapurikunnat, seutu x /muu Suomi x /ulkomaat x /sijaintikunta x /naapurikunnat, seutu x /muu Suomi x /ulkomaat YMPÄRISTÖVASTUUN TUNNUSLUVUT Vertailuvuosi X Raportointivuosi X Energiankulutus (kwh ja/tai /asiakas) Energiayhtiöltä hankitun energian tuotantomuodot (%) Vedenkulutus (l, /asiakas) Positiiviset ympäristötoimet tai hank-keet (kpl/v) Negatiiviset ympäristövaikutukset (esim. ympäristövahingot kpl/v, päästöt kpl, m³/v) Toiminnassa käytetyn maa-alueen määrä (ha) - josta luonnonsuojelu tmv. alueita (%) Jätemäärä (kg tai m³) ja/tai kustan-nukset ( ) /asiakas x kwh/asiakas x /asiakas x % kivihiili x % turve x % vanha vesivoima x % puu x % tuuli jne. x l/asiakas x /asiakas x kpl/v x kpl/v x ha x % x kg tai m³/asiakas x /asiakas x kwh/asiakas x /asiakas x % kivihiili x % turve x % vanha vesivoima x % puu x % tuuli jne. x l/asiakas x /asiakas x kpl/v x kpl/v x ha x % Muut ympäristömenot ( /v) x /v x /v x kg tai m³/asiakas x /asiakas SOSIAALISEN VASTUUN TUNNUSLUVUT Vertailuvuosi X Raportointivuosi X Työtapaturmat (kpl/työntekijä) x kpl /työntekijä x kpl /työntekijä Sairaspoissaolot (pv/työntekijä) x pv/työntekijä x pv/työntekijä Koulutuspäivät (pv/työntekijä) ja kustannukset yhteensä ( /v) x pv/työntekijä x /v Asiakastyytyväisyys (skaala 1-5 tmv.) x x x pv/työntekijä x /v 1) Toimintakauden kohdalla voi olla syytä kertoa/kuvata raportissa esim. sesonkiaika, aukioloaika. 2) Asiakasryhmien jaottelu, nimet jne. riippuu organisaation toiminnasta. Taulukko 2. Matkailualan yhteiskuntavastuun avaintiedot ja -tunnusluvut. 16 Efeko Oy

17 Matkailualalla taloudellisen vastuun tunnuslukujen ja -tietojen rinnalle nousivat keskeisiksi välilliset vaikutukset, kuten asiakkaiden jakauma, maksetut palkat ja materiaali- ja palveluhankinnat alueittain ilmoitettuna. Liikevaihdon ohella taloudellista vastuuta avaa kokonaiskävijämäärän tai majoitusvuorokausien sekä toimintakauden pituuden raportointi. Ympäristövastuun avaintunnusluvuiksi ja -tiedoiksi valikoituivat mm. muillakin toimialoilla mitattavat asiat, kuten energian- ja vedenkulutus sekä jätemäärät. Nämä tunnusluvut kuvataan matkailualalla asiakasta kohden. Positiiviset ympäristövaikutukset ovat matkailualalla korostuneempia kuin haitalliset vaikutukset (esim. päästöt). Esimerkiksi ns. pienet käytännön toimenpiteet kuten polkujen merkitseminen ja päällystäminen puulla ohjaa kävijät oikeille reiteille ja ympäristövaikutukset muulla alueella vähenevät. Sosiaalisen vastuun keskeisiksi ja mitattaviksi asioiksi muotoutuivat muillakin toimialoilla seurattavat asiat eli pääasiassa henkilöstöä koskevat asiat (tapaturmat ja sairaspoissaolot sekä koulutuspäivät) sekä matkailualalla merkittävänä kysymyksenä asiakastyytyväisyys. 3.3 Yhteiskuntavastuun raportin laatimisen vaiheet ja sisällysluettelo Yhteiskuntavastuun käsitteen sisältöä ja pilottiorganisaatioiden eli samalla matkailualan yhteiskuntavastuun konkreettista sisältöä tarkasteltiin ja määriteltiin rinnakkain. Tarkistuslistassa viitataan raportin sisällysluettelon mallin lukujen numeroihin. Hankkeen alussa kuvattiin raportoinnin vaiheet, jotka tarkentuivat hankkeen edetessä (kuvio 2.). Sidosryhmät ja niiden tärkeysjärjestys Sidosryhmien priorisointi Tunnusluvut ja toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Seuratut ja mitatut asiat Yhteenveto ja avaintunnusluvut Kokonaisuuden kuvaus Avaintunnusluvut Nykytilanne, arvot ja yrityskuvaus Tavoitteet ja arvot Kuvaus organisaatiosta Kuvio 2. Yhteiskuntavastuun raportoinnin vaiheet -malli. Efeko Oy 17

18 Yhteiskuntavastuun tarkastelu ja raportointi toteutui pilottihankkeessa prosessina alkaen siitä missä ollaan, mitä halutaan tehdä ja mihin päädytään tietojen keräämisen ja asian kirkastamisen jälkeen - eli mitä tehdään jatkossa ja aloitetaan suunnitteluprosessi alusta. Tätä yhteiskuntavastuun tarkastelun ja raportoinnin vaiheittaista mallia sekä täydentää että toimii omana esimerkkinään raportin sisällysluetteloa ohjeistava malli (taulukko 3.). Vaiheittainen eteneminen ja tiedonkeruu muodostavat yhteiskuntavastuun sisällön, jota kokonaisuutena jäsentää sisällysluettelo. 1. Yhteiskuntavastuun arvot ja yrityskuvaus 1.1 Visio, strategia ja toimitusjohtajan katsaus 1.2 Organisaatio x. lyhyesti (yrityskuvaus) 1.3 Raportin kattavuus ja periaatteet 2. Hallinto, johtaminen ja sidosryhmät Kuvaus mm. toimintaperiaatteet, johtamisen järjestelmät 2.1 Keskeiset sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutuksen kuvaus (mm. viestintätavat) 3. Yhteiskuntavastuun toimenpiteet ja tunnusluvut Kuvaus toteutetuista kehittämistoimista (toiminta ja tunnusluvut) 3.1 Välilliset vaikutukset ja paikallinen merkitys sekä talous 3.2 Ympäristö 3.3 Sosiaalinen Yhteenveto ja avaintunnusluvut sekä GRI -tarkistuslista Raportin tiivistelmä: keskeiset tiedot lyhyesti ja avaintunnusluvut esim. taulukossa GRI:n ja oman raportin sisältöjen vastaavuutta osoittava tarkistuslista Taulukko 3. Yhteiskuntavastuun raportin sisällysluettelon malli. Jokaisen luvun sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti matkailualan yhteiskuntavastuun tarkistuslistassa (liite 1.). Seuraavissa kappaleissa on kuvattu yleisesti ja kysymysten avulla, mitä ko. luku voisi sisältää. Raportin vaiheet, sisällysluettelo ja lukujen sisällön kuvaus kysymysten avulla auttavat yhteiskuntavastuun sisällön määrittelemistä ja konkretisoimista tarkistuslistan rinnalla Nykytilanne, arvot ja yrityskuvaus Yhteiskuntavastuun raportin 1. luvun Arvot ja yrityskuvaus osiot: 1.1 Visio, strategia ja toimitusjohtajan katsaus 1.2 Organisaatio x. lyhyesti (yrityskuvaus) 1.3 Raportin kattavuus ja periaatteet Organisaation taustatiedot (mm. nimi, toiminnallinen rakenne, sijainti) esitetään, jotta raportin lukija saisi kokonaiskäsityksen ko. yrityksestä yhdestä ja samasta paketista. Yhteiskuntavastuun tarkastelu aloitettiin nykytilanteen kartoittamisella eli tarkoituksena oli saada yleisnäkemys mm. yrityksen toiminnasta ja johdon näkemyksistä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yhteiskuntavastuuta koskeviin kysymyksiin saa vastaukset yrityksen asioista yleisesti tietävältä yleensä yhdeltä henkilöltä (esim. toimitusjohtaja, talouspäällikkö tai vastaava). 18 Efeko Oy

19 Luvun sisältöä hahmotettiin mm. seuraavien kysymysten avulla: Mitä toimintoja ja palveluja yrityksenne ydinliiketoimintaan kuuluu (esim. ravintola-, majoitus-, elämys-, kokouspalvelut)? Mitkä ovat yrityksen arvot? Miten yhteiskuntavastuu on otettu huomioon osana yrityksen johtamista (esimerkiksi toiminnan kehittämisessä)? Mitä yhteiskuntavastuun kehittämisen toivotaan tuovan yritykselle? Mikä on yhteiskuntavastuun kehittämisen motivaatio (esim. yhteistyön parantaminen lähiyhteisön kanssa, työntekijöiden työtyytyväisyyden parantaminen, taloudellisen tuloksen parantaminen esim. kustannussäästöjen kautta)? Yrityksessä olemassa olevien tietojen ja materiaalin keruun selkeyttämiseksi koottiin taulukkoon (liite 2.) mahdollisia tiedonlähteitä ja asiakirjoja. Tarkoituksena oli hahmottaa toiminnan kannalta merkityksellisiä tietolähteitä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöasioista Hallinto, johtaminen ja sidosryhmät Yhteiskuntavastuun raportin 2. luvun Hallinto, johtaminen ja sidosryhmät osiot: Kuvaus mm. toimintaperiaatteet, johtamisen järjestelmät 2.1 Keskeiset sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutuksen kuvaus (mm. viestintätavat) Pilottiorganisaatioiden yhteiskuntavastuuta tarkasteltiin ja sen sisältöä määritettiin kolmessa yrityskohtaisessa palaverissa. Näistä ensimmäisessä tarkennettiin alkukartoituksen perusteella saatuja tietoja ja täydennettiin yhteiskuntavastuun sisältöä organisaatiokohtaisesti kahden kokonaisuuden osalta. Nämä kokonaisuudet olivat: olemassa olevien hallinnon ja johtamisen tukena olevien ohjelmien ja periaatteiden (mm. laatukysymysten ja työterveys- ja turvallisuuskysymysten hallinta) kuvaus sekä sidosryhmävuorovaikutuksen kuvaus ja sidosryhmien tärkeysjärjestyksen määrittely. Hallinnon ja johtamisen kysymyksistä keskeisin oli: Minkälaisia järjestelmiä tai menetelmiä/toimintatapoja johtamisen tukena on (ympäristö-, laatu-, työterveys- ja turvallisuus tms. järjestelmät, ympäristöohjelma tai henkilöstöstrategia jne.)? Sidosryhmävuorovaikutuksen ja sidosryhmien tärkeysjärjestyksen määrittely on tärkeää, koska sidosryhmänäkökulmasta nousevat tavoitteet raportin sisällölle. Näistä kerättiin tietoa seuraavien kysymysten avulla: Minkälaista yhteistyötä olette tehneet eri sidosryhmien (mm. asukkaat, omistajat, viranomaiset) kanssa (säännölliset yhteistyötapaamiset, tempaukset jne.)? Tiedotetaanko sidosryhmille säännöllisesti erilaisista seurantatiedoista ja tapahtuneesta kehityksestä (esim. henkilöstö-, ympäristöraportti tai -katsaus, kulutustiedot toimintakertomuksessa, tiedotus- ja neuvontamateriaali jne.)? Efeko Oy 19

20 Kerätäänkö palautetta järjestelmällisesti sidosryhmiltä? Esim. asiakkailta tai omistajilta laatu-, ympäristö- ja muista kysymyksistä? Kenelle halutaan raportoida ja kuka tietoa haluaa? Esimerkiksi ovatko omistajat kysyneet ympäristöasioiden hoidosta tai onko kuluttajakäyttäytymisessä ollut merkkejä kiinnostuksesta ympäristö- tai henkilöstökysymyksiä kohtaan? Sidosryhmien tärkeysjärjestyksen määrittelyssä käytettiin apuna taulukkoa (liite 3.), johon oli pohjatiedoksi määritetty eri sidosryhmiä ja niiden tietotarpeita. Taulukkoon täytettiin ao. organisaation näkemykset sidosryhmien tarvitsemista yhteiskuntavastuun tiedoista ja tämän perusteella arvioitu ko. sidosryhmän tärkeys raportoivalle organisaatiolle Yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja toimenpiteet Yhteiskuntavastuun raportin 3. luvun Yhteiskuntavastuun tunnusluvut ja toimenpiteet osiot: Kuvaus toteutetuista kehittämistoimista (toiminta ja tunnusluvut) 3.1 Välilliset vaikutukset ja paikallinen merkitys sekä talous 3.2 Ympäristö 3.3 Sosiaalinen Yhteiskuntavastuun raportointiin kuuluu tarkistuslistan ja sisällysluettelon mukaan kertoa yrityksestä yleensä, hallinnon ja johtamisen toimintatavoista sekä kuvata sidosryhmävuorovaikutusta ja määritellä tärkeimmät sidosryhmät yhteiskuntavastuun kannalta. Yhteiskuntavastuun toteutumista käytännössä kuvaavat vastuun kolmella eri aspektilla toteutetut toimenpiteet ja seuratut asiat. Välilliset vaikutukset ja taloudellisen vastuun tunnusluvut Yritystoiminnan paikallisesta, alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä merkityksestä sekä taloudellisesta vastuusta koottiin tietoa mm. seuraavien kysymysten avulla: Onko yrityksellä (markkina-) alueellaan merkittävä markkinaosuus? Onko yritys alueellaan merkittävä työllistäjä ja/tai veronmaksaja? Keskittyvätkö materiaali- ja/tai palveluhankinnat tietylle alueelle tai yrityksille? Millä käytännön tavoin yritys toteutti yhteistyötä lähiyhteisön kanssa toiminnallisesti (mm. talkootyön teettäminen, kumppanuus esim. jonkin palvelun järjestämisessä, yrityksen työntekijöiden osallistuminen yrityksen puolesta lähiyhteisön toimintaan) tai rahallisesti (esim. sponsorointi, tuki urheilulle tai kulttuurille, lahjoitukset)? Ympäristövastuun tunnusluvut Ympäristövastuusta koottiin tietoa mm. seuraavien kysymysten avulla: Seurataanko yrityksen energian- ja vedenkulutusta sekä jätemääriä ja -kustannuksia? Syntyykö toiminnasta ja palvelujen tuottamisesta negatiivisia ympäristövaikutuksia? Jos, niin mistä toiminnasta ja raportoidaanko vaikutuksista esim. viranomaisille? Minkälaisia ympäristövaikutuksia vähentäviä tai poistavia toimenpiteitä on toteutettu? 20 Efeko Oy

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Tämä on Suomalainen, vakavarainen finanssiryhmittymä, joka palvelee henkilö-, maatila-,

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat?

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Vastattuja: 363 Ohitettuja: 0 1-3 4-10 11-20 yli 20 1-3 4-10 11-20 yli 20 7,16% 26 34,71% 126 38,57% 140 19,56% 71 Yhteensä 363 1 / 20 Q2 Mikä on

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys sairaalassa. Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Kestävä kehitys sairaalassa. Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kestävä kehitys sairaalassa Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lait, asetukset ja muut normit Johdon suhtautuminen kestävään kehitykseen (yhteiskuntavastuuseen), strategia, arvot, ohjelmat Sidosryhmien

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ESSEE-TEHTÄVÄT 1. KYSYMYS

ESSEE-TEHTÄVÄT 1. KYSYMYS KOE 1 Elintarvike-ekonomia ja yrittäjyys, kuluttajaekonomia, maatalousekonomia ja yrittäjyys, markkinointi, metsäekonomia ja markkinointi Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Yhteenveto 27.5. Taustaa: - valmis 11/10 - Tehty yhteistyössä mm. kuntien vuokrataloyhtiöiden, asukkaiden edustajien, kaupunkien asiantuntijoiden ja alan

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä. 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy

Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä. 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy 1 Junttan Oy lyhyesti Kuopiolainen yritys, perustettu 1976

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot