1. kaupunginosa Torkkola

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Torkkola OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päiväys ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2013

2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen ydinkeskustassa osoitteessa Rovakatu 12, Ukkoherrantie 12. tontilla sijaitsee vuonna 1947 tai 1949 valmistunut Pauli Salomaan suunnittelema asuinliikerakennus. Lähiympäristössä on asuinliikerakennuksia eri aikakausilta. Miksi kaavoitukseen on ryhdytty? Kaavoitustyöhön ryhdytään maanomistajan aloitteesta. Erkki Karvon kuolinpesän edustaja Juhani Karvo on jättänyt asemakaavan muutoshakemuksen, joka kohdistuu 1. kaupunginosan korttelin 28 tonttiin 2, osoitteessa Rovakatu 12. Hakijan tarkoituksena on asemakaavan muutos, jolla nykyinen kiinteistö saneerattaisiin ja joka mahdollistaisi lisäksi uuden asuin- ja liikehuoneistoja käsittävä 5 kerroksinen rakennuksen ja maanalaisen autopaikoitustilan rakentamisen. Kaupunginvaltuuston hyväksymän hallinto- ja johtosäännön 5 :n mukaan on tekninen lautakunta , 2 delegoinut asemakaavan tai muutoksen vireille tulon käynnistämisen kaavoituspäällikön erityiseksi päätösvallaksi. Asemakaavan suunnitteluprosessi käynnistyi kaavoituspäällikön viranhaltijapäätöksellä Asemakaavaa työstettiin vuosina , jolloin suunnittelun kohteena olevasta rakennuksesta laadittiin selvityksiä. Työ ei edennyt luonnosvaiheeseen. Koska hallinto- ja johtosääntöä on vuoden 2006 jälkeen muutettu siten, että nykyisin Teknisen lautakunnan tehtävä on saattaa kaavahankkeet vireille, on osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyvä päivittää ja päivitettynä saattaa teknisen lautakunnan tietoon.

3 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Tavoitteista seuraavat koskevat erityisesti käsillä olevaa hanketta: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.

4 Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen vaihemaakuntakaava-alueeseen. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta. Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen, kuten asumisen alueita, niihin liittyvine liikennealueineen ja viheryhteyksineen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa: Rovaniemen keskustan alueen kehittyminen ja tiivistyminen Kaupunkiseudun tasapainoinen kasvu Matkailu- ja majoituspalveluiden kehittäminen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä kevyen- ja joukkoliikenteen kehittymisen mahdollisuudet Potentiaalisten työpaikka-alueiden osoittaminen Suunnittelun kohdealue sijoittuu maakuntakaavan keskusta-alueelle (C116). Alla keskustaa koskeva määräys Rovaniemen vaihemaakuntakaavan selostuksen sivuta 44: Rovaniemen keskustaan osoitettu keskustatoimintojen alue (C 116) pitää sisällään nykyisen keskustan ja Eteläkeskustan alueen sekä niiden välisen alueen (nykyinen varastoalue). Merkintä perustuu Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvitykseen sekä väestöennusteisiin ja sillä on varauduttu kaupunkikeskustan huomattavaan kasvuun

5 sekä palveluverkkorakenteen tiivistymiseen. Nykyinen kaupunkirakenne perustuu jälleenrakentamista ohjanneeseen ns. Poronsarvikaavaan. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkimaisen keskustarakenteen jatkamiseen, suunnittelun ja toteutuksen laatuun sekä kaupunkikuvan ja arvokkaan rakennusperinnön vaalimiseen. Laajentuva kaupungin keskusta on kerrostaloasumisen, hallinnon sekä keskustahakuisen erikoiskaupan ja palveluiden aluetta, jolla toiminnot limittyvät toisiinsa. Merkintä mahdollistaa myös vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä tilaa vievän kaupan sijoittumisen alueelle. Niiden suunnittelun ja rakentamisen tulee olla keskustamaiseen kaupunkikuvaan sopivaa ja muiden keskustatoimintojen sijoittumista sekä jalankulkua ja pyöräilyä tukevaa. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. MRL 32, 3. mom. Yleiskaava 2015 Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C. Yleiskaavan merkinnöissä ja - määräyksissä on mainittu mm. rakennussuojelun osalta seuraavaa: Tämän yleiskaavan suojelumerkinnät eivät ole rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimisen osalta täysin kattavia, vaan rakennetun ympäristön tai maiseman suojelutarve on aina tarkasteltava asemakaavoituksen yhteydessä. Keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupunginhallitus päätti (130 ) käynnistää Rovaniemen keskusta-alueen maankäyttöä ohjaavan osayleiskaavan valmistelun. Tekninen lautakunta päätti (131 ) saattaa vireille osayleiskaavan laatimisen keskeiselle keskusta-alueelle. Osayleiskaava kuulutettiin vireille ja asiaan liittyvä aineisto pidettiin yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa sekä Rovaniemen kaupungin kotisivujen Kaavatorilla. Osayleiskaavasta on laadittu kolme rakennemallivaihtoehtoa. Rakennemallivaihtoehdot pidettiin nähtävillä Osayleiskaavaluonnos asetettiin nähtäville Osayleiskaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi sekä toisen kerran korjattuna väliseksi ajaksi. Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan ( 140). Kaavasta on valitettu. Rovaniemen kaupunginhallitus on määrännyt kaavan täytäntöön alkaen pois

6 lukien kiistanalaiset kohdat kaavaa. Rovaniemen hallinto-oikeus on kumonnut täytäntöönpanon, mistä Rovaniemen kaupunki on tehnyt valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Suunnittelualue on osoitettu keskustan asuin- ja liikealuetta (AK-C) sekä kivijalkakauppojen aluetta (/p). Korttelin rakentamiselle on osoitettu tehokkuus e=2,0. Marraskuussa 2012 hyväksytyssä kaavakartassa tämän asemakaavatyön kohteena oleva tontti on osoitettu suojeltavaksi merkinnällä sr T26. Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa inventoinnissa ja listauksessa todetaan, että kohteen suojelu ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kohteesta selvityksessä todetaan seuraaava: Torkkola on Rovakadun ensimmäisiä sodanjälkeisiä liikerakennuksia. Rakennus on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen, joskin suunnitellusta rakennuksesta on toteutunut vain ensimmäinen osa. Aikansa koristelematonta arkkitehtuuria edustavan rakennuksen yksityiskohdista mainittakoon Rovakadun ikkunoiden erkkerit, suuret näyteikkunat, L:n muotoinen pohjaratkaisu ja pyöristetty kulma. (Kohde) muodostaa parin Ukkoherrantien varteen sijoittuvan viereisen asuinkerrostalon kanssa, (joka) on suojeltu asemakaavalla. Kohteen (Torkkola) suojeluperusteet: rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo, kaupunkikuvallinen arvo. Ruokasenkatu korttelin pohjoispuolella on osayleiskaavassa osoitettu viherverkoston osana toimivaksi katualueeksi, joka jatkuu sillalla Valtatie 4:n yli Lapinkävijäntielle. Ohessa ote hyväksytystä (KV) kaavakartasta.

7 Ohessa on ote kaupunginhallituksen täytäntöön määräämästä kaavakartasta, josta tässä asemakaavassa suunnittelun alla oleva kohde on poistettu. Kohteen suojelu ratkaistaan asemakaavalla. Asemakaavan muutosten laatimista ja muuta tarkentavaa suunnittelua ohjaavat erityismääräykset Rakentamistapaohjeet ja kaupunkikuvan kehittäminen. Keskustan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan liittyvät yleispiirteiset rakentamistapaohjeet, joihin asemakaavan ja julkisen kaupunkitilan suunnittelun tulee perustua. Erityisesti tulee eheyttää kaupunkikuvaa ja vahvistaa alueen kulttuuriarvoja. Asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Kaavassa tontti on käyttötarkoitukseltaan yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta ALK. Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa, joista toisen kerrosluku on II, rakennusoikeudella 550 k-m 2 ja toinen kerrosluvulla IV ja rakennusoikeudella 1085 k-m 2. Pysäköintimääräyksenä tontilla tai enintään 300 m:n päästä sen pysäköintiä varten on osoitettava autopaikkoja seuraavasti: asunnot 1 ap/80 m 2 kerrosalaa kohti, toimistot, liikehuoneistot ja niihin verrattavat 1 ap/50 m 2 kerrosalaa kohti. Asemakaavan muutoksen vahvistamatta jättäminen Ympäristöministeriö on vahvistanut kaupunginvaltuuston tekemän asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöksen korttelin 28 muiden tonttien paitsi tontin osalta.

8 Ministeriö katsoi, että Torkkolan tonttia koskeva suojelumerkintä ei takaa kohteen säilymistä riittävän vahvasti. Laaditut selvitykset Täydentäminen Tontin omistaja on teettänyt täydennysrakentamistutkielmia, jotka on päivätty Vaihtoehdot perustuvat tontilla olevan rakennuksen säilymiseen. Rakentamisen tehokkuus vaihtelee vaihtoehdosta riippuen tehokkuuden 2,36 ja 2,87 välillä. Rakennuksen inventointi ja kaupunkikuvallinen tarkastelu Arkkitehtiylioppilas Hanna Pöysälä on vuonna 2008 laatinut kohteesta sisä- ja ulkotilojen inventoinnin, jota käytetään kohteen arkkitehtonisen arvon ja suojelutavoitteiden määrittämisessä. Rakennustekninen kuntoarvio Insinööritoimisto J. Lampela on laatinut kohteesta kuntoarvion vuonna Arviossa todetaan, että kiinteistöä ei ole huollettu ja se on pääosin huonossa kunnossa. Rakennuksen kantava runko on parvekkeita lukuun ottamatta silmämääräisesti tarkastettuna kunnossa ja runkorakenteissa ei voitu havaita anturoiden painumista. Tässä selvityksessä esitellään tiivistelmät myös rakennuksesta laadituista LVI- ja sähköteknisestä kuntoarviosta. Katoava Rovaniemi Lapin maakuntamuseo on julkaissut vuonna 1986 selvityksen Katoava Rovaniemi, jonka ovat laatineet Jari Haavikko ja Jukka Suvilehto. Julkaisussa 1. kaupunginosan korttelin 28 tontin 2 rakennus on todettu historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi ja säilyttämisen arvoiseksi. Inventoinnissa kohteesta todetaan seuraavaa: Torkkola Rovankatu 12/Ukkoherrantie 12. Ote julkaisusta, s. 55 kohde 114 Rovankadun ensimmäisiä liikerakennuksia. Ulkoasultaan koristelematonta varhaisen jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria (valmistunut 1947). Mainittavimpia yksityiskohtia mm. Rovakadunpuoleisen ikkunoiden pienet erkkerit. L:n muotoinen pohjaratkaisu (kulmatontti) ja porraskäytävän sekä asuinhuoneistojen tilakäsittely. Samassa korttelissa (kts. pienalue I/B on runsaasti lähes saman ikäisiä rakennuksia. Valitettavasti alkuperäistä suunnitelmaa ei koskaan täysin toteutettu (Rovankadun puoleinen siipi jäi aiottua lyhemmäksi). Alueen nykyinen käyttö Suunnittelualueella olevassa rakennuksessa on tällä hetkellä liiketiloja. Alustava tavoite Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on selvittää ja määrittää osoitteessa Rovakatu 12 sijaitsevan rakennuksen suojelun tarve ja aste. Lisäksi tutkitaan, millä reunaehdoilla tonttia voidaan käyttää uudisrakentamiseen muun muassa keskustan osayleiskaavassa määriteltyjen tiivistämistavoitteiden mukaisesti.

9 Arvioitavat vaikutukset Vaikutukset kaupunkikuvaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suojeluun liittyvät vaikutukset arvio kaavan kohtuullisuudesta Yritysvaikutukset Laadittavat vaihtoehdot ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan? 0- ei tehdä mitään 1- rakennus suojellaan, tonttia täydennetään 2- rakennus suojellaan ja tonttia täydennetään siten, että uusi rakentaminen tulee vanhaan kiinni 3- rakennus korvataan Rovakadun ja Ukkoherrantien kaupunkikuvaan sopeutetulla uudisrakennuksella Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan tutkimalla vaihtoehtoisia maankäyttöratkaisuja, selvityksillä, viranomaisten ja asiantuntijoiden lausunnoilla sekä annetun palautteen perusteella. Vaikutusten arvioinnissa vertailukohtana on nykytila. Vaikutusten arvioinnin tekee kunkin erityisalan asiantuntija yhteistyössä kaavan laatijan kanssa. Laadittavat selvitykset Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kaupunkikuvalliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 ) Asemakaavan muutostyön yhteydessä tutkitaan ja selvitetään ainakin suojelun aste sekä uudisrakentamisen reunaehtoja ja rajoituksia kyseiseen paikkaan. Asemakaavatyön yhteydessä tarkistetaan ja päivitetään aiemmin kohteesta laaditut selvitykset sekä hyödynnetään keskustan osayleiskaavatyön aikana laadittuja selvityksiä. Laadittava selvitys Suojeluun liittyvät selvitykset Uusi vai vanhaa täydentävä Täydennettävä vanha selvitys (nimi, vuosi, tekijät) KOYK, suojeltavat rakennukset ja ympäristöt Selvityksen laatija kaupunki Kaupunkikuvaanalyysi rakennustekninen Pöysälä Hanna, Vanha Torkkolan talo, 2008 Piirteitä Rovaniemen kaupunkikuvasta, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä SITO Oy, 2010 J.Lampela Oy, Rakennustekni- kaupunki

10 kuntoarvio nen kuntoarvio, Torkkola, 2010 Osalliset, alustavan tarkastelun perusteella Kaava-alue ja sen ympäristö: Lähialueen asukkaat, 1. Kaupunginosan Asukasyhdistys ry, muut osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: Kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, yhdyskuntatekniikka Viranomaiset: Lapin ELY-keskus, Pelastuslaitos, Museovirasto Muut: Rovaniemen energia Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Työn käynnistäminen (MRL 62 ja 63 ) 1. oasvaihe 2007 Asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu Lapin Kansassa sekä kirjeellä osallisille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on mahdollisuus tutustua yhteispalvelupiste Osviitassa, Rovakatu 2, sekä kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. 2. oasvaihe 2013 Tekninen lautakunta päättää maankäytön esityksestä saattaa vireille 1. kaupunginosassa sijaitsevan ns. Torkkolan taloa koskevan asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutos kuulutetaan vireille Lapin Kansassa sekä kirjeellä alueen maanomistajille ja rajanaapureille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on mahdollisuus tutustua Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa lähetetään tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY-keskukseen ja Museovirastoon. MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Lapin ELY-keskuksen kesken on pidetty eikä tarvetta toisen neuvottelun pitämiseksi tässä vaiheessa ole. Tarvittaessa kaavahankkeesta järjestetään ELY-keskuksen tai muiden viranomaisten kanssa työneuvotteluja. Luonnosvaihe (MRA 30 ) Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosvaihtoehto pidetään myöhemmin nähtävillä luonnosvaiheen kuulemista varten palvelukeskus Osviitassa, Hallituskatu 7 sekä kaupungin inter-

11 net-sivuilla kaavatorilla. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävilläpidosta ilmoitetaan kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajille ja naapureille. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot asianomaisilta viranomaisilta, muun muassa ELY-keskukselta ja Museovirastolta. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa yleisen nähtävilläpidon jälkeen. Ehdotusvaihe (MRL 65 JA MRA 27 ) Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan myöhemmin julkisesti nähtäville vähintään 30 vuorokaudeksi yhteispalvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävilläolo ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä maanomistajille ja naapureille. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Arvio kaavaprosessin mahdollisesta kestosta Kaavan vireilletulon päivitys 6/2013 Vireille tulon kuulutus 6/2013 Luonnos nähtävillä 11/2013 Kaavaehdotus nähtävillä 5/2014 Kaavan hyväksyminen 6/2014 Lisätietoja kaava-asiassa: Rovaniemen kaupunki tekniset palvelut, maankäyttö, vaihde 3221 kaavoitusarkkitehti Kaisu Kuusela kaavoitusinsinööri Markku Pyhäjärvi Rovaniemen kaupunki Maankäyttö Kaisu Kuusela kaavoitusarkkitehti

12