YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA RAKENTAMISEN TIETOMALLINTA- MISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA RAKENTAMISEN TIETOMALLINTA- MISESSA"

Transkriptio

1 MATIAS HUMALAMÄKI YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA RAKENTAMISEN TIETOMALLINTA- MISESSA Kandidaatintyö Tarkastaja: Tekn.lis. Olli Teriö

2 ii

3 iii TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma Humalamäki, Matias: Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa Kandidaatintyö, 58 sivua Helmikuu 2013 Pääaine: Rakennustuotanto Tarkastaja: Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Avainsanat: BIM, tietomallintaminen, ekotehokkuus, kestävä kehitys, ympäristönäkökulma Tietomallipohjaisen toteutuksen osuus rakennustuotannosta lisääntyy jatkuvasti samalla kun ympäristönäkökulmien huomioiminen yhteiskunnassa tulee entistä tärkeämmäksi. Mallinnuspohjaisella suunnittelulla voidaan tehokkaasti ottaa huomioon ympäristönäkökohtien toteutuminen, mikä tarkoittaa ennen kaikkea ekotehokkuutta rakennuksen energiankäytön, rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjen sekä jätekysymysten suunnittelussa. Näiden tekijöiden huomioimisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa keskeisinä apuvälineinä ovat erilaiset simulaatio- ja analyysiohjelmat, jotka hyödyntävät suoraan tietomallia tai erillistä tietokantatietoa. Tässä työssä tarkoituksena on kartoittaa ympäristönäkökulmat huomioivan tietomallintamisen keskeisimmät piirteet. Lisäksi selvitetään, miten ja mihin rakennusalan toimijat käyttävät tietomalleja. Tämän lisäksi hahmotellaan rakennusyritysten keskeisimmät ympäristötavoitteet sekä tietomallinnuksen sovelluksia, jotka tähtäävät ympäristönäkökulmien huomioimiseen. Lopuksi esitellään ympäristötietoisen mallintamisen työkalut ja arvioidaan näiden käyttökelpoisuus ja merkittävyys. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään rakennusalan tärkeimmät ympäristösertifikaattijärjestelmät sekä painotetaan kunkin järjestelmän erityispiirteitä ekotehokkuuden mittaamisessa. Teoriaosuudessa käsitellään myös ympäristötietietoisen mallintamisen keskeisimmät sovellukset energiankäytön, materiaalimäärien hallinnan ja rakennusjätteen, rakennuksen massoittelun ja suuntauksen, hiilijalanjäljen sekä rakennusosien valinnan näkökulmasta. Näiden lisäksi punnitaan ekotehokkaan tietomallintamisen erityispiirteitä korjausrakentamisessa uudisrakentamiseen nähden. Rakennusalan ammattilaisten haastattelut muodostavat tutkimuksen kvantitatiivisen osuuden, joihin on valittu haastateltavia suunnittelun, tuotannon, ohjelmistotalojen sekä tutkijoiden taholta. Ympäristötietoisessa mallintamisessa kehitettävää on ennen kaikkea analyyseissä ja simulaatioissa käytettyjen lähtötietojen relevanttiuden varmistamisessa, materiaalitehokkuuden parametreissa sekä eri suunnittelualojen yhteistyön lisäämisessä ja tietomallien yhteensovittamisessa. Toisaalta ongelmana on usein rakennuksen ylläpitomallin ajan tasalla pysyminen ylläpitävän tahon puuttuessa. Ympäristötietoisen mallintamista

4 edistävänä voimana on ennen kaikkea tilaajien, käyttäjien sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset, mutta viimekädessä kehityksen suunnan ja nopeuden ratkaisevat taloudelliset seikat. iv

5 v ALKUSANAT Tässä kandidaatintyössä tutkitaan ympäristötietoisen tietomallintamisen piirteitä tietosisällön sekä tulevaisuuden tarpeiden kannalta. Kandidaatintyö on tehty Tampereen teknilliselle yliopistolle rakennustekniikan tiedekuntaan, rakennustuotannon ja -talouden yksikköön. Haluan erityisesti osoittaa kiitokseni Olli Teriölle hyvästä kandidaatintyön ohjaamisesta. Haluan myös kiittää Peab Oy:tä mielenkiintoisen aiheen ja näkökulman tarjoamisesta. Lisäksi haluan kiittää haastateltavia asiantuntevista ja syvällisistä vastauksista.

6 vi SISÄLLYS SISÄLLYS... vi Termit ja niiden määritelmät...viii 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaukset Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa Miten ekotehokkuutta mitataan? Ekotehokkaan tietomallintamisen sovelluksia Energia-analyysit ja energiamallit Materiaalimäärien hallinta ja rakennusjäte Rakennuksen geometria ja suuntaus Työmaa-analyysit maarakentamisessa Rakennusosien valitseminen Hiilijalanjälki Korjausrakentamisen sovellukset Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen suoritus Asiantuntijahaastattelut Rakennuja- ja asiakasyritysten ympäristöpolitiikka Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Talotekniikan suunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Tietomallinnuksen käyttö rakennuttaja- ja asiakasyrityksessä sekä maailmalla Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Talotekniikan suunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Ympäristönäkökulma ja tietomallinnus... 30

7 4.3.1 Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Talotekniikan suunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Ekologisen tietomallinnuksen sovellukset ja käyttökohteet Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Talotekniikan suunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Tietomallinnuksen ja ympäristöasioiden yhteensovittamisen erityispiirteet korjausrakentamisessa Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Tulokset Yritysten ympäristöpolitiikka Tietomallinnuksen käyttö yrityksissä Ympäristönäkökulma ja tietomallinnus Ekologisen tietomallintamisen sovellusten pääpiirteet Ympäristötietoisen mallintamisen erityispiirteet korjausrakentamisessa Johtopäätökset Lähteet Liitteet vii

8 viii TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT BIM Rakennuksen mallintaminen tietomallipohjaisesti, englanniksi Building Information Modeling Ympäristösertifikaatti Toteutuneiden ympäristönäkökohtien osoittamistyökalu, jonka saamalla rakennusyritys voi saavuttaa erilaisia maineellisia tai taloudellia hyötyjä LEED GRI Ekotehokkuus Energia-analyysi Jätehierarkia Hiilijalanjälki Yksi maailmanlaajuisesti eniten käytetyistä rakennuksen ympäristösertifiointi- ja pisteytysjärjestelmistä Voittoa tavoittelemattoman Global Reporting Initiativeverkoston luoma yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto Ympäristönäkökulmien toteutumisaste suhteessa käytettyihin resursseihin Rakennuksen energiavirtojen, kuten lämpöhukan ja lämpölähteiden, määrien ja sijaintien arvioimista ja johtopäätösten tekemistä näiden tietojen perusteella Jätteen ekologisen jaottelun työkalu, jolla uusiokäyttöaste jätteen ominaisuuksista riippuen pyritään saamaan mahdollisimman suureksi Materiaalin tai rakenneosan tuottamisessa ja korjauksessa vapautuvan ja siihen myöhemmin mahdollisesti sitoutuvan hiilidioksidin summa

9 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Tietomallintamisen (englanniksi BIM, building information modeling) käytöllä on nykyajan rakentamisessa keskeinen rooli. Sitä käytetään kokonaisvaltaisesti kaikissa rakennushankeen vaiheissa suunnittelusta käyttöönottoon saakka. Tietomallintamisella pyritään suunnitteluvaiheessa kokoamaan kaikki rakenteiden ja järjestelmien tieto yhteen malliin havainnollisuuden ja ristiriidattomuuden aikaansaamiseksi. Rakennushankkeen tuotantovaiheessa tietomallintamista voidaan hyödyntää muun muassa aikataulun ja logistiikan parantamisessa. Kandityön aiheen lähtökohtana on tutkimus, joka on osa yhtä neljästä osaprojektista työn teettävän Peab Oy:n ProEko -hankkeessa. Sen taustalla on rakennusyhtiö Peab:n halu kehittää tietomallintamista suuntaan, jossa malli sisältää oleellisen datan riittävällä tavalla ekotehokkuuden kannalta. Osaprojektin tulee valmistuessaan sisältää ympäristötietoisen BIM suunnittelun ja rakentamisen päänäkökulmat sekä komponentit sisältöineen. Kandityö on tyypiltään julkinen. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Työ koostuu kolmesta osasta: Kirjallisuusselvitysosiossa eritellään tietomallintamisen sovelluksia, jotka edistävät ympäristötietoista rakentamista. Lisäksi osiossa esitellään ekologisuuteen tähtääviä toimenpiteitä ja tuotteita. Haastattelututkimusosiossa käydään läpi alan uusimpia sovelluksia ja sovellusten ympäristöteknisiä piirteitä asiantuntijoiden johdolla ja kerrotaan tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia ympäristötietoiseen tietomallintamiseen liittyen. "Pohdinta" - osuudessa arvioidaan tulosten luetettavuutta ja tehdään tarvittavat johtopäätökset kvalitatiivisten menetelmien pohjalta. Tämän perusteella syntyy raportti, jossa priorisoidaan saadut löydökset niiden merkittävyyden ja käytettävyyden perusteella. Tutkimuksen päätavoite on kartoittaa keskeiset piirteet sellaisesta tietomallintamista, joka huomioi jatkuvasti rakentamisessakin merkittävyyttään kasvavan ympäristönäkökulman. Jotta kyseiset piirteet voitaisiin selvittää, tulee aluksi selvittää ja kuvailla tietomallien nykyiset käyttötavat sekä keskeiset ominaisuudet. Lisäksi selvitetään rakennusalan keskeisimpien toimijoiden tärkeimmät ympäristötavoitteet ja vihreän rakentamisen päänäkökohdat. Tämän jälkeen voidaan hahmotella ekotehokkaan tietomallintamisen keskeisimmät piirteet ja työkalut sekä vertailla niitä keskenään käyttökelpoisuuden ja merkittävyyden kriteereiden pohjalta.

10 2 Kuva 1.1 Tutkimuksen päätavoite sekä keinot sen saavuttamiseksi 1.3 Tutkimuksen rajaukset Tutkimus kohdennetaan ekotehokkaan mallintamisen tiedolliseen sisältöön ohjelmistopuolta sivuten. Pääpainona on suomalaisiin ilmasto-olosuhteisiin sopivat mallinnuksen sovellusten piirteet, jolloin tutkimuksen pohdinta-osuudessa arvotetaan löydetyt työkalut suomalaisiin tarpeisiin peilaten. Samalla perusteella kirjallisuuskatsaus-osiossa esitellään lähinnä Suomessa käytettyjä ympäristösertifikaattijärjestelmiä ja samalla keskitytään näistä tärkeimpiin ja laajimmin käytettyihin järjestelmiin. Kirjallisuuskatsauksessa ja haastatteluissa havainnollistetaan ekotehokkaan mallinnuksen sovellusten piirteitä sekä näihin liittyvä tietosisältö. Lisäksi esitetään oleellisimmat esitiedot, joita tarvitaan ympäristötietoisessa tietomallinnuksessa. Etenkin haastatteluosiossa tuodaan esille aihealueen uusimmat sovellusalueet ja tulevaisuuden visiot alan asiantuntijoiden johdolla. Kirjallisuuskatsauksen alussa esitellään merkittävimmät maailmalla ja erityisesti Suomessa käytetyt ympäristösertifikaatit sekä arvioidaan järjestelmien käyttökohteet, heikkoudet ja vahvuudet. Tietomallinnuksen sovellusten esittelyssä huomioidaan rakennusalan tärkeimpien ympäristösertifikaattien vaatimukset, jolloin pääpainona on pisteytykseltään merkittävien ympäristöominaisuuksien ja niihin liittyvien sovellusten havainnollistaminen. Erityisenä painopisteenä ympäristöominaisuuksista on rakennusmateriaalien, energiankäytön ja rakennusjätteen huomioiminen.

11 3 3 2 YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA RAKENTAMISEN TIETOMALLINTAMISESSA Ympäristöasioiden huomioiminen rakentamisessa on kasvattanut merkitystään viimeisten vuosikymmenien aikana. Tietomallinnuksen sovelluksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi hyvien ympäristökäytäntöjen toteutumiseen rakennuksen suunnittelun, tuotannon ja ylläpidon aikana. Jotta mallinnus voitaisiin toteuttaa ympäristöä ajatellen, pitäisi sen työkalujen sisältää keskeiset ympäristöparametrit. Rakentamisen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat muun muassa energian- ja materiaalinkulutus, jätteen syntyminen ja rakentamisen hiilidioksidipäästöt. Rakennusalan suurien tekijöiden vallitsevana tavoitteena on saavuttaa hyvän organisaation maine ja taloudellinen hyöty osoittamalla omasta rakentamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat pieniksi. Tämä onnistuu helpoiten rakennusprojektien vertailun mahdollistavalla ympäristösertifikaatilla. Sertifikaatin vaatimien ympäristönäkökohtien täyttyminen onkin usein yksinkertaisinta osoittaa kattavan tietomallin avulla. 2.1 Miten ekotehokkuutta mitataan? Ympäristönäkökulmien toteutumista rakentamisessa voidaan arvioida usealla eri menetelmällä, jossa rakennusprojektin ja valmiin rakennuksen ominaisuuksia pisteytetään onnistuneen ympäristöpolitiikan mukaan. Markkinoilla käytetään yli 30 pisteytysjärjestelmää, joista taloudellisesti merkittäviä ovat muun muassa (Krygiel 2008) LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) Building Reasearch Establishment's Environmental Assessment Method (BREEAM) Comprehensive Assessment System for Building Environmental Efficiency (CASBEE) SBTool Green Globes U.S. kestävän kehityksen GRI-mittarit. Suomessa merkittäviä ympäristösertifiointijärjestelmiä ovat edellä mainitut LEED ja BREEAM sekä suomalainen Promise. Kestävän kehityksen mittaamiseen, joka huomioi ympäristöasioiden lisäksi yhteiskunnallisen kehityksen, Suomessa käytetään myös GRImittaria.

12 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 4 LEED LEED on sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti yksi käytetyimmistä ympäristöluokittelujärjestelmistä. Järjestelmässä rakennus pisteytetään maksimissaan 69 pisteellä viidessä kategoriassa ympäristönäkökulmien toteutumisen mukaan. Pääkategorioiden lisäksi luokituksessa annetaan pisteitä strategisen tason innovaatioiden mukaan. Kategoriat maksimipisteineen ovat kestävä työmaa (14 pistettä) vedenkäytön tehokkuus (5 pistettä) energia ja ilmakehä (17 pistettä) materiaalit ja resurssit (13 pistettä) sisäolojen ympäristöllinen laatu (14 pistettä) innovaatiot ja suunnittelu (5 pistettä). (Krygiel 2008.) Rakennus luokitellaan eri sertifikaattikategorioihin saadun yhteispistemäärän perusteella. Kategoriat pisterajoineen ovat LEED Certified pistettä LEED Silver pistettä LEED Gold pistettä LEED Platinum 52+ pistettä. (Krygiel 2008.) Jotta rakennus voisi saada LEED-sertifikaatin, tulee rakennuksen täyttää seitsemän esiehtoa ympäristöpisteiden keräämisen lisäksi. Näitä ovat saastuttamisen estäminen rakennusvaiheessa, toimiva kierrätysohjelma, rakennuksen savuttomuus, CFC-yhdisteiden välttäminen jäähdytysjärjestelmissä, rakennuksen käyttöönoton vaiheiden perusvaatimukset, sisäilman laadun ylläpidon tehokkuus ja energiatehokkuuden perusvaatimukset. (Krygiel 2008.) Promise Promise on 2000-luvun alussa kehitetty ympäristötyökalu, jossa ympäristöominaisuudet jaetaan neljään pääluokkaan: ekologiset vaikutukset, käyttäjien terveys, luonnonvarojen käyttö ja ympäristöriskit. Pääluokat on jaettu eri kategorioihin ja nämä puolestaan 1-4 indikaattoriin. Jaettavat tekijät on painotettu niiden ympäristönäkökohtaisen merkittävyyden ja rakennuksen kiinteistötyypin mukaan. Luokituksen kokonaisarvosana muodostuu näin ollen pääluokkien arvosanojen ja painotusten perusteella. Saadun pistemäärän perusteella rakennus luokitellaan ympäristöominaisuuksiltaan luokkaan A, B, C, D tai E, joista A on paras. (Römö 2011), (Ympäristöministeriö 2006.)

13 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 5 Kuva 2.1 Esimerkki promise-ympäristöluokituksen painotusjärjestelmästä (Ympäristöministeriö 2006) BREEAM BREEAM on vuodesta 1990 käytössä ollut ympäristösertifikaatti. Se arvio rakennuksen toimintaa seuraavalla osa-aluejaolla: hallinta terveys ja hyvinvointi energia kuljetus vesi materiaalit ja jäte maankäyttö ja ekologisuus saasteet Järjestelmän perusajatus on, että virallisesti koulutetut henkilöt arvioivat projektia ja antavat kokonaisarvosanan edellä mainittujen osa-alueiden ympäristöystävällisen toteutuksen perusteella. Tämän pohjalta rakennus luokitellaan läpäisseeksi, hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi (englanniksi Pass, Good, Very Good ja Excellent). (Krygiel 2008.) GRI-mittari ja kestävä kehitys

14 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 6 Organisaation yhteiskuntavastuutavoitteiden toteutumista voidaan mitata GRI(Global Reporting Initiative)- raportointiohjeiston avulla. Ohjeiston käytön tarkoituksena on yhdenmukainen ja globaali kieli, käsitteistö ja mittausjärjestelmä, joita käytettäessä kestävän kehityksen toteutumisen vertaileminen eri organisaatioiden välillä helpottuu. Ympäristövastuullisuutta mitataan järjestelmässä 30 EN-indikaattorin avulla, jotka jaotellaan niiden näkökulmien mukaan: Materiaalit (EN1 ja EN2) Energia ( EN3 - EN7) Vesi (EN8 - EN10) Biodiversiteetti (EN11 - EN15) Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet (EN16 - EN25) Tuotteet ja palvelut (EN26 ja EN27) Määräystenmukaisuus (EN28) Kuljetukset (EN29) Yhteenveto(EN30). (RG - yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto 2011.) GRI-raportointi edellyttää kaikkien organisaation projektien yhtenevää arviointikäytäntöä, jotta saavutettaisiin järjestelmän mukanaan tuoma lisähyöty. Käytännössä tämä tarkoittaa vaatimusta jokaisen kohteen mallintamisesta, jos pyrkimyksenä on ENindikaattoreiden hallinta tietomallinnuksen avulla. GRI-mittareiden ja tietomallintamisen yhteiskäytön toimivuutta voidaan kuitenkin arvioida esimerkiksi pilottihankkeiden avulla organisaation myöhempiä käytäntöjen muutoksia silmällä pitäen. Muita ympäristösertifikaattijärjestelmiä CASBEE on Japanissa käytetty järjestelmä, jossa arviointityökaluina ovat rakentamisen laatu, ympäristönäkökulmallinen suoriutuminen (Q) sekä rakentamisen ympäristöä kuormittava vaikutus (L). Työkalut muodostavat yhteensä 100 alakäsitteen sarjan, jotka pisteytetään asteikolla yhdestä viiteen. Saaduista pisteistä lasketaan jakokaavaa käyttäen suhdeluku, jonka perusteella rakennusprojektin ekologisuusaste määritellään arvosanoilla C (heikko), B-, B+, A ja S (erinomainen). (Krygiel 2008.) Kuva 2.2 CASBEE-pisteytyksen määrityskaavio (Krygiel 2008)

15 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 7 SBTool-pisteytysjärjestelmässä kokonaisuus on jaettu 116 parametriin ja seitsemään pääkategoriaan, joita ovat työmaan valinta, projektisuunnittelu ja kehitys energian ja resurssien tarve ympäristön kuormittavuus Rakennuksen sisäpuolinen ympäristölaatu käytön laatu sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat kulttuuriset näkökohdat Järjestelmän etuja ovat sen soveltuvuus paikallisiin erityispiirteisiin ja -oloihin sekä käytettävyys kaiken kokoisissa projekteissa. (Krygiel 2008.) 2.2 Ekotehokkaan tietomallintamisen sovelluksia Energia-analyysit ja energiamallit Rakennuksen energiankulutuksen hallinta ja minimointi on yksi tärkeimmistä ekotehokkaan mallintamisen tavoitteista. Energiatehokkuuden kasvu, paikalla tuotetun energian suosiminen ja huolellinen energian varastoinnin suunnittelu tietomallintamista apuna käyttäen vähentää rakennuksen ympäristökuormitusta. Toisaalta tietomallintaminen mahdollistaa rakennuksen energiakäyttäytymisen havainnollistamisen loppukäyttäjälle, jolloin voidaan vaikuttaa käyttäjän energiankulutuskäyttäytymiseen. (Bourdeau 2011) Rakennuksen energian-analyysin välineenä käytetään energiasimulaattoreita, joissa otetaan huomioon sekä rakennuksen sisäiset että ulkoiset kuormat. Nämä tietomallipohjaiset ohjelmat käyttävät simuloimiseen ilmastotietoa ja rakennuksen energiakuormitukseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat pääasiassa lämmitys, ilmanvaihto ja ilmastointi (HVAC) auringon lämpökuormitus asukasmäärä ja asukkaiden aktiivisuustaso auringon varjostuslaitteet säleverhot valaistustaso. (Krygiel 2008.) Aikaisessa suunnitteluvaiheessa rakennuksen tarkan energia-analyysin tekeminen on mahdotonta suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi. Puutteellisten tietojen pohjalta voidaan kuitenkin suorittaa suuntaa antavia, alustavia energia-analyysejä, kun tunnetaan rakennuksen piiri ja perusteet rakennuksen lämpöteknisestä käyttäytymistä eli alustavat materiaalit ja rakenneratkaisut. Näiden tietojen pohjalta voidaan mallintaa rakennus lämpövyöhykkeineen alustavia energia-analyysejä varten (Eastman, Teicholz et al. 2008). Lisäksi suunnittelun alkuvaiheessa voidaan tietomallipohjaisen iteroinnin avulla

16 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 8 optimoida rakennuksen muoto, jotta auringon lämpömäärä ja vallitsevasta tuulensuunnasta johtuva luonnollinen ilmanvaihto olisivat mahdollisimman suuret. (Krygiel 2008) Kuva 2.3 Esimerkki rakennuksen piirin ja lämpöteknisten perusteiden mallintamisesta energiaanalyysissä (Eastman, Teicholz et al. 2008) Aikaisessa suunnitteluvaiheessa tehdyt energia-analyysit eivät kuvaa tarkasti rakennuksen lämpökuormien summaa, vaan ovat pikemminkin vertailutyökalu päätöksentekoa varten. Vasta myöhemmissä projektivaiheissa energiamallit mahdollistavat lopulliset laskelmat ja rakennuksen energia-analyysi tarkentuu huomattavasti (Krygiel 2008). Tällöin mallin tulisi sisältää kaikki tarvittava tieto lopullisten energialaskelmien toteuttamiseen. (Häkkinen 2008.) Energia-analyysin tekemiseen tarvitaan tietomalli, energiasimulaatiosovellus ja mahdollisesti konsulttiapua, kuten konetekniikan insinööriä tai energia-analyytikkoa (Krygiel 2008). Analyysi voidaan toteuttaa myös ilman erillistä energiasimulaatiosovellusta, mutta käytännössä erillinen sovellus pidemmälle kehitettynä takaa paremman lopputuloksen. Erillisen simulaattorin valintakriteerinä on, että analyysin tuloksena syntyvien energiatehokkuus-indikaattorien tulee olla muodoltaan suunnittelussa käytetyn standardin mukaisia. (Häkkinen 2008.) Tietomallin ja simulaatiosovelluksen välisen rajapinnan tulisi mahdollistaa sovellusten yhteiskäyttö, mikä onnistuu helpoiten yhteistä tiedostoformaattia käytettäessä (Häkkinen 2008). USA:ssa esimerkiksi käytetään yleisesti vihreän rakentamisen XMLmallia, jonka tiedostomuoto on gbxml. Kyseisen formaatin etuna on sen yhteensopivuus useimpien energiamallinnuksen sovellusten kanssa. (Krygiel 2008.) Energia-analyysin päätietoja ovat muun muassa projektin sijainti, rakennuksen vaipan ominaisuudet ja huoneiden tilavuudet. (Krygiel 2008) Lisäksi mallin tulisi ottaa huomioon käyttäjien oletettu energiankulutus asuinkäyttäytymistä kuvaavien mallinnusominaisuuksien kautta. Näitä ovat muun muassa kulttuurilliset, liiketaloudelliset ja organisaatiolliset piirteet sekä ihmisten fysikaaliset tekijät. Mallin tulisi myös huomioida tilakohtaiset aktiviteetit ja käytön mukavuus.(malavazos 2011.) Kun rakennus on oleellisilta tiedoiltaan mallinnettu, malli tuodaan gbxmlmuodossa energiasimulaatio-ohjelmaan. Tietomallin avustama energiasimulaatiosovellus havainnollistaa visuaalisesti mallin oleelliset energiatoiminnot syötettyjen tietojen

17 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 9 eli rakennuksen käyttötarkoituksen ja energiakuormitusten pohjalta. Energiasimulaatiosovellusta käytettäessä voidaan myös vaivattomasti vertailla eri suunnitelmavaihtoehtoja energiankäytön pohjalta. (Krygiel 2008.) Uusiutuvan energian käytön hyödynnettävyys riippuu pitkälti rakennuksen sijainnista ja energiaresurssien saatavuudesta. Tietomallin avulla voidaan vetailla eri energiankäytön toteutusmalleja muun muassa rakennuksen suuntauksen pohjalta ja optimoida valitun energiajärjestelmän käyttö tarkemman suunnittelun kautta. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmän suunnittelussa tietomalli auttaa optimaalisen maalämpökanavan sijainnin löytämisessä tontilta. Mallintamalla kairausnäytteistä saadut maarajat voidaan määrittää tontin maakoostumuksen koordinaatistossa ja sijoittaa maalämpökanava pisteeseen, jossa maan ominaislämpökapasiteetti on suurin maalajeista ja -paksuuksista johtuen. (Krygiel 2008.) Rakennuksen energiankulutuksen mallinnus voidaan laajentaa myös koskemaan alueellista tasoa. EEP(The Energy and Environmental Prediction) -mallia käytetään ympäristön arvioimiseen ja kaupunkimittakaavaisen päätöksentekoon. Pääperiaatteena on, että alueen energiankulutuksesta muodostetaan päämalli, jota tukee useat alamallit. EPP-mallin tarkoituksena on kartoittaa ja yksilöidä energiankulutuksen eri lähteet toiminnan ja alueellisen sijainnin perusteella. (Jones, Lannon et al ) Materiaalimäärien hallinta ja rakennusjäte Rakennusjätteen vähentämisessä tietomalliavusteisesti suunnittelijan tulisi tuntea jätehierarkia-käsite. Jätehierarkiassa ensimmäiseksi pyritään suunnittelun kautta ennaltaehkäisemään jätteen syntyminen. Tämän jälkeen keinona on jätteen syntymisen minimoiminen, jonka jälkeen panostetaan jätteen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Kun jätettä ei voida enää muuten hyödyntää, se pyritään käyttämään hyötyenergiaksi eli yleensä polttamaan. Viimeinen vaihtoehto on jätteiden pois heittäminen. (Rajendran, Gomez 2012.) Jätteen syyt ja alkuperä tulisi tuntea, jotta jätteen määrää voitaisiin tietomallia apuna käyttäen systemaattisesti vähentää. Merkittävin osa jätteistä syntyy heikon suunnittelun seurauksena ja hankintojen sekä kuljetusten puutteiden vuoksi. Näiiden lisälksi materiaalin huonosti suunniteltu varastointi ja käsittely yhdessä muun puutteellisen työmaasuunnittelun kanssa lisää merkittävästi materiaalihukan määrää. Myös sopimustekniset puutteet eri osapuolten välillä edesauttavat jätteen syntymistä. Tietomallin tulisi näin ollen kerätä eri projektin vaiheiden oleelliset jätetiedot, joiden avulla voidaan muodostaa jätteenhallintakartasto jätevirran hallitsemiseksi ja minimoimiseksi. (Osmani, Glass et al )

18 10 10 Kuva 2.4 Rakennusjätteen synty ja alkuperä (Osmani, Glass et al. 2008) Kuva 2.5 Jätehierarkia (Rajendran, Gomez 2012) Tietomallintamisen avulla rakennusmateriaalien määrien hallinta helpottuu verrattuna perinteiseen 2D-suunnitteluun. Projektin suunnitelmamuutoksista johtuvat materiaalimäärien muutokset päivittyvät automaattisesti, jolloin tarkemmat määrälaskelmat mahdollistavat pienemmän varmuuskertoimen käytön materiaaleja tilattaessa. Aikaisempi ja virheettömpi suunnittelu vähentää myös oleellisessti uudelleen tekemistä ja purkutarvetta. (Rajendran, Gomez 2012.) Mallin tietoja voidaan joissain tapauksissa siirtää suoraan elementtitehtaan valmistuskoneisiin, jolloin tarkempi ja yksilöidympi elementtivalmistus vähentää osien rakentamisen aikaista muokkaamista ja siten jätteen määrää. Elementtien yksilöity valmistus työmaan ulkopuolella mahdollistaa myös paremman laadun, mikä vähentää laatuvirheistä johtuvan purkamisen ja uudelleen tekemisen tarvetta. (McAuley, Hore et al ) Projektin aikataulutusmalli voidaan rakentaa joko animaation tai kuvasarjan avulla kuvaamaan materiaalien varastointiaikataulua. Tietomallintamiseen mukanaan tuoma tarkempi aikataulun hallinta mahdollistaa sen, että työmaalla on määrällisesti vähemmän rakennusmateriaalia yhtäaikaisesti. Kun materiaalia on vähemmän turmeltumiselle alttiina, sään aiheuttaman materiaalihävikin määrä vähenee. (Hardin 2009.) Materiaalihävikin minimoimisessa tarvittavien rakennuslevyjen määrän optimointi on yksi konkretisoituneista tietomallisovelluksista. Malli voi arvioida joko levyjen kokonaismäärän tai luoda vähiten levyjä kuluttavia layout-vaihtoehtoja. Ensin mainitussa vaihtoehdossa tietomalli laskee suoraan kokonaislevytyspinta-alan ja jakaa sen yhden levyn alalla, jolloin saadaan tarvittava levymäärä. Leikatut hukkapalat, olivat ne kuinka pieniä tahansa, oletetaan käytettäväksi kokonaisuudessaan levytykseen. Saatu levymäärä on tällöin aliarvioitu, sillä todellisuudessa osa leikatuista levyistä päätyy jätteeksi. (Frano is Lv y 2012.) Optimoitu levymäärä ja levyjen sijoittelu voidaan selvittää tarkemmin ulkopuolisella ohjelmalla niin sanotulla layout-menetelmällä. Erillinen sovellus voi sisältämiensä algoritmien avulla laskea levytettävän pinnan minimilevymäärän ja levyjen sijainnin, jotta hävikki olisi mahdollisimman pieni. Toisaalta ohjelman avulla voidaan määrittää optimaalisimman tuloksen antava levykoko, jos markkinoilla on monia levykokovaihtoehtoja. (Frano is Lv y 2012.)

19 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 11 Purettavien rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö muuksi kuin täytemaaksi on yleensä vähäistä. Tämä johtuu paljolti vanhojen rakenteiden ja rakennusmateriaalien yksityiskohtien heikosta tietämyksestä. Uudelleenkäyttöä edistäisi purettavien rakenteiden rakenneosa- ja materiaalikohtainen mallintaminen, mutta vanhoissa rakennuksissa kyseinen investointi on usein liian kallis suhteessa hyötyihin. Jälkikäteen mallintamisen sijaan tietojen tulisi olla varastoituna ja tarvittaessa helposti saatavilla projektin päättymiseen mennessä myöhempää purkua ajatellen. Rakennusosien, kuten elementtien valmistustietojen tallentaminen rakennuskohtaiseksi kirjastoksi helpottaisi huomattavasti tulevan purkusuunnitelman tekemistä ja uudelleenkäytettävien osien etsintää. Ideaalinen tilanne olisi, jos tiedettäisiin tarkasti rakennusosan valmistaja, käytetyt materiaalit ympäristöominaisuuksineen, kierrätettyjen materiaalien osuus, materiaalien sijainti ja materiaalimäärät. (Hardin 2009.) Rakennusjätteen kierrätystä voidaan edistää hyödyntämällä mallinnettua logistiikkasuunnitelmaa kierrätyspisteiden havainnollistamisessa. Mallin avulla projektin osapuolille projektitiimistä rakennusmiehiin voidaan osoittaa tarkasti materiaalin kierrätyspaikat ja -tavat. Tietomallin käyttö vähentää myös papereita ja piirustuksia, joita tarvitaan eri osapuolten väliseen viestintään. Paperien sijaan työmaalla voidaan käyttää esimerkiksi tablettitietokoneita. (Hardin 2009.) Rakennuksen geometria ja suuntaus Energiankulutukseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat rakennuksen geometria ja suuntaus. Yksinkertaisimmillaan rakennuksen geometria voidaan suunnitella ja mallintaa siten, että vaippa-ala ja siten lämpöhukka-ala on mahdollisimman pieni. (Krygiel 2008). Kehittyneemmissä malleissa huomioidaan myös vuodenajoista johtuva energiantarpeen vaihtelu. Rakennuksen geometrian pitäisi toisaalta mahdollistaa auringon energian talteenotto talvella ja riittävä varjostus kesällä. Tällöin tietomallin tulisi sisältää muun muassa tiedot rakennuksen korkeusasemasta, korkeudesta ja varjostavien objektien määrästä ja sijainnista. (Chwieduk 2009.) Jos rakennuksessa halutaan lisätä auringonvalon lämmitys- ja valaistusteknistä hyötyä, voi rakennuksen muoto poiketa perinteisestä suorakulmiosta. Tällöin tietomallin avulla voidaan tarkastella geometrialtaan poikkeavia vaihtoehtoja yhdistettynä auringonvalosimulaatioon. Vaipan alan kasvussa menetetty energia saavutetaan vähentyneissä valaistus- ja lämmityskustannuksissa. (Krygiel 2008) Pelkkä rakennuksen geometrian tuntemien ei riitä vaihtoehtojen luotettavaan vertailuun. Lisäksi pitää ottaa huomioon geometriaeroista johtuvat muutokset esimerkiksi HVAC-järjestelmiin, sisäisiin kuormituksiin sekä mahdollisiin materiaalivalintoihin. (Bazjanac 2009.)

20 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 12 Kuva 2.6 Rakennuksen geometriamuutoksen aiheuttama lämpövuodon kasvu voi kompensoitua lisääntyneen auringonvalon tuomilla energiaeduilla (Krygiel 2008) Tietomallinnusohjelmissa rakennuksen suuntaus ja sijainti perustuu maapallon koordinaatistoon sekä geologisen etelän tuntemiseen. Kuitenkin rakennus tulisi sijoittaa auringollisen etelän (englanniksi solar south) perusteella, jos rakennuksen suuntaus pyritään valitsemaan maksimoimalla maapallon deklinaatiosta riippuvan aurinkoenergian määrä. (Che, Gao et al. 2010) Yksinkertaisimmillaan tämä onnistuu hyödyntämällä internetistä saatavia aurinko- ja geologiatietoja, kun tunnetaan rakennuksen koordinaatit. Esimerkiksi USA:n National Geophysical Data Center tarjoaa palvelun, jossa rakennuksen sijaintipaikalle lasketaan deklinaatio koordinaattien ja päivämäärän perusteella. Kun internet-palvelun tiedot tuodaan tietomalliin, voidaan rakennuksen sijaintikulmaa ja rakennusosien varjostussuhteita muuttaa simulointia apuna käyttäen auringonvalon maksimoimiseksi. (Krygiel 2008.) Kuva 2.7 Auringon energian hyödyntäminen lisääntyy rakennuksen suuntaa muutettaessa aurinkoon nähden (Krygiel 2008) Rakennuksen ikkunoiden varjostimet voidaan aurinkosimulaation avulla suunnata niin, että kesän epäsuotuisan auringonsäteily vähenee ja toisaalta talvikauden aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista. Tästä syystä suuret julkisivuikkunat oikein kohdennettuine varjostimineen pyritään sijoittamaan eteläjulkisivulle (Chwieduk 2009). Optimaaliset varjostukset saadaan selville internetin sää- ja ilmastopalveluiden avulla, jotka tarjoavat vuodenaikaiskohtaiset auringon kulmat kellonaikojen mukaan. Palveluiden

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys Tero Marttila, TTY Jommi Suonketo, Paavo Kero, Petri Annila Esityksen sisältö Tausta (ja tulevaisuus/tavoitteet) Määrittelyt

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Ympäristösertifikaatti LEED

Ympäristösertifikaatti LEED Ympäristösertifikaatti LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) (Energia- ja ympäristösuunnittelun ohjaus) Esittelytilaisuus: Rakennusautomaatioseminaari 2013, 30.5.2013 Tekijä: Projectus Team

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi Kul-34.4300 Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi 2016 Tilaisuus 1. harjoitustyö -arviointi 2. harjoitustyö - kommentit 2. harjoitustyö -arviointi Autorating II 3. harjoitustyö

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari)

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Rakennusmestari (AMK) koulutus sisältää vastaavalta työnjohtajalta vaadittavat opinnot kaikissa rakentamisen työnjohtotehtävien

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

ENE-C3001 Energiasysteemit

ENE-C3001 Energiasysteemit ENE-C3001 Energiasysteemit Tervetuloa kurssille! Kari Alanne Kurssin henkilökunta Vanhempi yliopistonlehtori Dosentti, TkT Kari Alanne Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos kari.alanne@aalto.fi Puhelin

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa Anssi Knuutila Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija RTA 2015-2016 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) 150 d Erityismenettely

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A

U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A j o h d a n t o 04 I 2009 51001 7 1. Alkusanat Puhdas vesi on tärkein elintarvikkeemme. Maapallon vesivaroista vain muutama prosentti

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa Versio 1.0 Julkaistu 2/2016 Millainen on kestävän kehityksen mukainen kalustehankinta? Joulukuussa 2015

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisen kuulemistilaisuus - Rakennusautomaation kommenttipuheenvuoro - STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen 1 Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot