YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA RAKENTAMISEN TIETOMALLINTA- MISESSA
|
|
- Annika Penttilä
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATIAS HUMALAMÄKI YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA RAKENTAMISEN TIETOMALLINTA- MISESSA Kandidaatintyö Tarkastaja: Tekn.lis. Olli Teriö
2 ii
3 iii TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma Humalamäki, Matias: Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa Kandidaatintyö, 58 sivua Helmikuu 2013 Pääaine: Rakennustuotanto Tarkastaja: Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Avainsanat: BIM, tietomallintaminen, ekotehokkuus, kestävä kehitys, ympäristönäkökulma Tietomallipohjaisen toteutuksen osuus rakennustuotannosta lisääntyy jatkuvasti samalla kun ympäristönäkökulmien huomioiminen yhteiskunnassa tulee entistä tärkeämmäksi. Mallinnuspohjaisella suunnittelulla voidaan tehokkaasti ottaa huomioon ympäristönäkökohtien toteutuminen, mikä tarkoittaa ennen kaikkea ekotehokkuutta rakennuksen energiankäytön, rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjen sekä jätekysymysten suunnittelussa. Näiden tekijöiden huomioimisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa keskeisinä apuvälineinä ovat erilaiset simulaatio- ja analyysiohjelmat, jotka hyödyntävät suoraan tietomallia tai erillistä tietokantatietoa. Tässä työssä tarkoituksena on kartoittaa ympäristönäkökulmat huomioivan tietomallintamisen keskeisimmät piirteet. Lisäksi selvitetään, miten ja mihin rakennusalan toimijat käyttävät tietomalleja. Tämän lisäksi hahmotellaan rakennusyritysten keskeisimmät ympäristötavoitteet sekä tietomallinnuksen sovelluksia, jotka tähtäävät ympäristönäkökulmien huomioimiseen. Lopuksi esitellään ympäristötietoisen mallintamisen työkalut ja arvioidaan näiden käyttökelpoisuus ja merkittävyys. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään rakennusalan tärkeimmät ympäristösertifikaattijärjestelmät sekä painotetaan kunkin järjestelmän erityispiirteitä ekotehokkuuden mittaamisessa. Teoriaosuudessa käsitellään myös ympäristötietietoisen mallintamisen keskeisimmät sovellukset energiankäytön, materiaalimäärien hallinnan ja rakennusjätteen, rakennuksen massoittelun ja suuntauksen, hiilijalanjäljen sekä rakennusosien valinnan näkökulmasta. Näiden lisäksi punnitaan ekotehokkaan tietomallintamisen erityispiirteitä korjausrakentamisessa uudisrakentamiseen nähden. Rakennusalan ammattilaisten haastattelut muodostavat tutkimuksen kvantitatiivisen osuuden, joihin on valittu haastateltavia suunnittelun, tuotannon, ohjelmistotalojen sekä tutkijoiden taholta. Ympäristötietoisessa mallintamisessa kehitettävää on ennen kaikkea analyyseissä ja simulaatioissa käytettyjen lähtötietojen relevanttiuden varmistamisessa, materiaalitehokkuuden parametreissa sekä eri suunnittelualojen yhteistyön lisäämisessä ja tietomallien yhteensovittamisessa. Toisaalta ongelmana on usein rakennuksen ylläpitomallin ajan tasalla pysyminen ylläpitävän tahon puuttuessa. Ympäristötietoisen mallintamista
4 edistävänä voimana on ennen kaikkea tilaajien, käyttäjien sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset, mutta viimekädessä kehityksen suunnan ja nopeuden ratkaisevat taloudelliset seikat. iv
5 v ALKUSANAT Tässä kandidaatintyössä tutkitaan ympäristötietoisen tietomallintamisen piirteitä tietosisällön sekä tulevaisuuden tarpeiden kannalta. Kandidaatintyö on tehty Tampereen teknilliselle yliopistolle rakennustekniikan tiedekuntaan, rakennustuotannon ja -talouden yksikköön. Haluan erityisesti osoittaa kiitokseni Olli Teriölle hyvästä kandidaatintyön ohjaamisesta. Haluan myös kiittää Peab Oy:tä mielenkiintoisen aiheen ja näkökulman tarjoamisesta. Lisäksi haluan kiittää haastateltavia asiantuntevista ja syvällisistä vastauksista.
6 vi SISÄLLYS SISÄLLYS... vi Termit ja niiden määritelmät...viii 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaukset Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa Miten ekotehokkuutta mitataan? Ekotehokkaan tietomallintamisen sovelluksia Energia-analyysit ja energiamallit Materiaalimäärien hallinta ja rakennusjäte Rakennuksen geometria ja suuntaus Työmaa-analyysit maarakentamisessa Rakennusosien valitseminen Hiilijalanjälki Korjausrakentamisen sovellukset Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen suoritus Asiantuntijahaastattelut Rakennuja- ja asiakasyritysten ympäristöpolitiikka Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Talotekniikan suunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Tietomallinnuksen käyttö rakennuttaja- ja asiakasyrityksessä sekä maailmalla Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Talotekniikan suunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Ympäristönäkökulma ja tietomallinnus... 30
7 4.3.1 Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Talotekniikan suunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Ekologisen tietomallinnuksen sovellukset ja käyttökohteet Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Talotekniikan suunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Tietomallinnuksen ja ympäristöasioiden yhteensovittamisen erityispiirteet korjausrakentamisessa Tietomallinnuksen tutkija Yliopiston asiantuntija Rakennuttajayritys Rakennuttajayritys Rakennesuunnitteluyritys Ohjelmistotalo Ohjelmistotalo Tulokset Yritysten ympäristöpolitiikka Tietomallinnuksen käyttö yrityksissä Ympäristönäkökulma ja tietomallinnus Ekologisen tietomallintamisen sovellusten pääpiirteet Ympäristötietoisen mallintamisen erityispiirteet korjausrakentamisessa Johtopäätökset Lähteet Liitteet vii
8 viii TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT BIM Rakennuksen mallintaminen tietomallipohjaisesti, englanniksi Building Information Modeling Ympäristösertifikaatti Toteutuneiden ympäristönäkökohtien osoittamistyökalu, jonka saamalla rakennusyritys voi saavuttaa erilaisia maineellisia tai taloudellia hyötyjä LEED GRI Ekotehokkuus Energia-analyysi Jätehierarkia Hiilijalanjälki Yksi maailmanlaajuisesti eniten käytetyistä rakennuksen ympäristösertifiointi- ja pisteytysjärjestelmistä Voittoa tavoittelemattoman Global Reporting Initiativeverkoston luoma yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto Ympäristönäkökulmien toteutumisaste suhteessa käytettyihin resursseihin Rakennuksen energiavirtojen, kuten lämpöhukan ja lämpölähteiden, määrien ja sijaintien arvioimista ja johtopäätösten tekemistä näiden tietojen perusteella Jätteen ekologisen jaottelun työkalu, jolla uusiokäyttöaste jätteen ominaisuuksista riippuen pyritään saamaan mahdollisimman suureksi Materiaalin tai rakenneosan tuottamisessa ja korjauksessa vapautuvan ja siihen myöhemmin mahdollisesti sitoutuvan hiilidioksidin summa
9 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Tietomallintamisen (englanniksi BIM, building information modeling) käytöllä on nykyajan rakentamisessa keskeinen rooli. Sitä käytetään kokonaisvaltaisesti kaikissa rakennushankeen vaiheissa suunnittelusta käyttöönottoon saakka. Tietomallintamisella pyritään suunnitteluvaiheessa kokoamaan kaikki rakenteiden ja järjestelmien tieto yhteen malliin havainnollisuuden ja ristiriidattomuuden aikaansaamiseksi. Rakennushankkeen tuotantovaiheessa tietomallintamista voidaan hyödyntää muun muassa aikataulun ja logistiikan parantamisessa. Kandityön aiheen lähtökohtana on tutkimus, joka on osa yhtä neljästä osaprojektista työn teettävän Peab Oy:n ProEko -hankkeessa. Sen taustalla on rakennusyhtiö Peab:n halu kehittää tietomallintamista suuntaan, jossa malli sisältää oleellisen datan riittävällä tavalla ekotehokkuuden kannalta. Osaprojektin tulee valmistuessaan sisältää ympäristötietoisen BIM suunnittelun ja rakentamisen päänäkökulmat sekä komponentit sisältöineen. Kandityö on tyypiltään julkinen. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Työ koostuu kolmesta osasta: Kirjallisuusselvitysosiossa eritellään tietomallintamisen sovelluksia, jotka edistävät ympäristötietoista rakentamista. Lisäksi osiossa esitellään ekologisuuteen tähtääviä toimenpiteitä ja tuotteita. Haastattelututkimusosiossa käydään läpi alan uusimpia sovelluksia ja sovellusten ympäristöteknisiä piirteitä asiantuntijoiden johdolla ja kerrotaan tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia ympäristötietoiseen tietomallintamiseen liittyen. "Pohdinta" - osuudessa arvioidaan tulosten luetettavuutta ja tehdään tarvittavat johtopäätökset kvalitatiivisten menetelmien pohjalta. Tämän perusteella syntyy raportti, jossa priorisoidaan saadut löydökset niiden merkittävyyden ja käytettävyyden perusteella. Tutkimuksen päätavoite on kartoittaa keskeiset piirteet sellaisesta tietomallintamista, joka huomioi jatkuvasti rakentamisessakin merkittävyyttään kasvavan ympäristönäkökulman. Jotta kyseiset piirteet voitaisiin selvittää, tulee aluksi selvittää ja kuvailla tietomallien nykyiset käyttötavat sekä keskeiset ominaisuudet. Lisäksi selvitetään rakennusalan keskeisimpien toimijoiden tärkeimmät ympäristötavoitteet ja vihreän rakentamisen päänäkökohdat. Tämän jälkeen voidaan hahmotella ekotehokkaan tietomallintamisen keskeisimmät piirteet ja työkalut sekä vertailla niitä keskenään käyttökelpoisuuden ja merkittävyyden kriteereiden pohjalta.
10 2 Kuva 1.1 Tutkimuksen päätavoite sekä keinot sen saavuttamiseksi 1.3 Tutkimuksen rajaukset Tutkimus kohdennetaan ekotehokkaan mallintamisen tiedolliseen sisältöön ohjelmistopuolta sivuten. Pääpainona on suomalaisiin ilmasto-olosuhteisiin sopivat mallinnuksen sovellusten piirteet, jolloin tutkimuksen pohdinta-osuudessa arvotetaan löydetyt työkalut suomalaisiin tarpeisiin peilaten. Samalla perusteella kirjallisuuskatsaus-osiossa esitellään lähinnä Suomessa käytettyjä ympäristösertifikaattijärjestelmiä ja samalla keskitytään näistä tärkeimpiin ja laajimmin käytettyihin järjestelmiin. Kirjallisuuskatsauksessa ja haastatteluissa havainnollistetaan ekotehokkaan mallinnuksen sovellusten piirteitä sekä näihin liittyvä tietosisältö. Lisäksi esitetään oleellisimmat esitiedot, joita tarvitaan ympäristötietoisessa tietomallinnuksessa. Etenkin haastatteluosiossa tuodaan esille aihealueen uusimmat sovellusalueet ja tulevaisuuden visiot alan asiantuntijoiden johdolla. Kirjallisuuskatsauksen alussa esitellään merkittävimmät maailmalla ja erityisesti Suomessa käytetyt ympäristösertifikaatit sekä arvioidaan järjestelmien käyttökohteet, heikkoudet ja vahvuudet. Tietomallinnuksen sovellusten esittelyssä huomioidaan rakennusalan tärkeimpien ympäristösertifikaattien vaatimukset, jolloin pääpainona on pisteytykseltään merkittävien ympäristöominaisuuksien ja niihin liittyvien sovellusten havainnollistaminen. Erityisenä painopisteenä ympäristöominaisuuksista on rakennusmateriaalien, energiankäytön ja rakennusjätteen huomioiminen.
11 3 3 2 YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA RAKENTAMISEN TIETOMALLINTAMISESSA Ympäristöasioiden huomioiminen rakentamisessa on kasvattanut merkitystään viimeisten vuosikymmenien aikana. Tietomallinnuksen sovelluksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi hyvien ympäristökäytäntöjen toteutumiseen rakennuksen suunnittelun, tuotannon ja ylläpidon aikana. Jotta mallinnus voitaisiin toteuttaa ympäristöä ajatellen, pitäisi sen työkalujen sisältää keskeiset ympäristöparametrit. Rakentamisen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat muun muassa energian- ja materiaalinkulutus, jätteen syntyminen ja rakentamisen hiilidioksidipäästöt. Rakennusalan suurien tekijöiden vallitsevana tavoitteena on saavuttaa hyvän organisaation maine ja taloudellinen hyöty osoittamalla omasta rakentamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat pieniksi. Tämä onnistuu helpoiten rakennusprojektien vertailun mahdollistavalla ympäristösertifikaatilla. Sertifikaatin vaatimien ympäristönäkökohtien täyttyminen onkin usein yksinkertaisinta osoittaa kattavan tietomallin avulla. 2.1 Miten ekotehokkuutta mitataan? Ympäristönäkökulmien toteutumista rakentamisessa voidaan arvioida usealla eri menetelmällä, jossa rakennusprojektin ja valmiin rakennuksen ominaisuuksia pisteytetään onnistuneen ympäristöpolitiikan mukaan. Markkinoilla käytetään yli 30 pisteytysjärjestelmää, joista taloudellisesti merkittäviä ovat muun muassa (Krygiel 2008) LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) Building Reasearch Establishment's Environmental Assessment Method (BREEAM) Comprehensive Assessment System for Building Environmental Efficiency (CASBEE) SBTool Green Globes U.S. kestävän kehityksen GRI-mittarit. Suomessa merkittäviä ympäristösertifiointijärjestelmiä ovat edellä mainitut LEED ja BREEAM sekä suomalainen Promise. Kestävän kehityksen mittaamiseen, joka huomioi ympäristöasioiden lisäksi yhteiskunnallisen kehityksen, Suomessa käytetään myös GRImittaria.
12 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 4 LEED LEED on sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti yksi käytetyimmistä ympäristöluokittelujärjestelmistä. Järjestelmässä rakennus pisteytetään maksimissaan 69 pisteellä viidessä kategoriassa ympäristönäkökulmien toteutumisen mukaan. Pääkategorioiden lisäksi luokituksessa annetaan pisteitä strategisen tason innovaatioiden mukaan. Kategoriat maksimipisteineen ovat kestävä työmaa (14 pistettä) vedenkäytön tehokkuus (5 pistettä) energia ja ilmakehä (17 pistettä) materiaalit ja resurssit (13 pistettä) sisäolojen ympäristöllinen laatu (14 pistettä) innovaatiot ja suunnittelu (5 pistettä). (Krygiel 2008.) Rakennus luokitellaan eri sertifikaattikategorioihin saadun yhteispistemäärän perusteella. Kategoriat pisterajoineen ovat LEED Certified pistettä LEED Silver pistettä LEED Gold pistettä LEED Platinum 52+ pistettä. (Krygiel 2008.) Jotta rakennus voisi saada LEED-sertifikaatin, tulee rakennuksen täyttää seitsemän esiehtoa ympäristöpisteiden keräämisen lisäksi. Näitä ovat saastuttamisen estäminen rakennusvaiheessa, toimiva kierrätysohjelma, rakennuksen savuttomuus, CFC-yhdisteiden välttäminen jäähdytysjärjestelmissä, rakennuksen käyttöönoton vaiheiden perusvaatimukset, sisäilman laadun ylläpidon tehokkuus ja energiatehokkuuden perusvaatimukset. (Krygiel 2008.) Promise Promise on 2000-luvun alussa kehitetty ympäristötyökalu, jossa ympäristöominaisuudet jaetaan neljään pääluokkaan: ekologiset vaikutukset, käyttäjien terveys, luonnonvarojen käyttö ja ympäristöriskit. Pääluokat on jaettu eri kategorioihin ja nämä puolestaan 1-4 indikaattoriin. Jaettavat tekijät on painotettu niiden ympäristönäkökohtaisen merkittävyyden ja rakennuksen kiinteistötyypin mukaan. Luokituksen kokonaisarvosana muodostuu näin ollen pääluokkien arvosanojen ja painotusten perusteella. Saadun pistemäärän perusteella rakennus luokitellaan ympäristöominaisuuksiltaan luokkaan A, B, C, D tai E, joista A on paras. (Römö 2011), (Ympäristöministeriö 2006.)
13 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 5 Kuva 2.1 Esimerkki promise-ympäristöluokituksen painotusjärjestelmästä (Ympäristöministeriö 2006) BREEAM BREEAM on vuodesta 1990 käytössä ollut ympäristösertifikaatti. Se arvio rakennuksen toimintaa seuraavalla osa-aluejaolla: hallinta terveys ja hyvinvointi energia kuljetus vesi materiaalit ja jäte maankäyttö ja ekologisuus saasteet Järjestelmän perusajatus on, että virallisesti koulutetut henkilöt arvioivat projektia ja antavat kokonaisarvosanan edellä mainittujen osa-alueiden ympäristöystävällisen toteutuksen perusteella. Tämän pohjalta rakennus luokitellaan läpäisseeksi, hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi (englanniksi Pass, Good, Very Good ja Excellent). (Krygiel 2008.) GRI-mittari ja kestävä kehitys
14 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 6 Organisaation yhteiskuntavastuutavoitteiden toteutumista voidaan mitata GRI(Global Reporting Initiative)- raportointiohjeiston avulla. Ohjeiston käytön tarkoituksena on yhdenmukainen ja globaali kieli, käsitteistö ja mittausjärjestelmä, joita käytettäessä kestävän kehityksen toteutumisen vertaileminen eri organisaatioiden välillä helpottuu. Ympäristövastuullisuutta mitataan järjestelmässä 30 EN-indikaattorin avulla, jotka jaotellaan niiden näkökulmien mukaan: Materiaalit (EN1 ja EN2) Energia ( EN3 - EN7) Vesi (EN8 - EN10) Biodiversiteetti (EN11 - EN15) Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet (EN16 - EN25) Tuotteet ja palvelut (EN26 ja EN27) Määräystenmukaisuus (EN28) Kuljetukset (EN29) Yhteenveto(EN30). (RG - yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto 2011.) GRI-raportointi edellyttää kaikkien organisaation projektien yhtenevää arviointikäytäntöä, jotta saavutettaisiin järjestelmän mukanaan tuoma lisähyöty. Käytännössä tämä tarkoittaa vaatimusta jokaisen kohteen mallintamisesta, jos pyrkimyksenä on ENindikaattoreiden hallinta tietomallinnuksen avulla. GRI-mittareiden ja tietomallintamisen yhteiskäytön toimivuutta voidaan kuitenkin arvioida esimerkiksi pilottihankkeiden avulla organisaation myöhempiä käytäntöjen muutoksia silmällä pitäen. Muita ympäristösertifikaattijärjestelmiä CASBEE on Japanissa käytetty järjestelmä, jossa arviointityökaluina ovat rakentamisen laatu, ympäristönäkökulmallinen suoriutuminen (Q) sekä rakentamisen ympäristöä kuormittava vaikutus (L). Työkalut muodostavat yhteensä 100 alakäsitteen sarjan, jotka pisteytetään asteikolla yhdestä viiteen. Saaduista pisteistä lasketaan jakokaavaa käyttäen suhdeluku, jonka perusteella rakennusprojektin ekologisuusaste määritellään arvosanoilla C (heikko), B-, B+, A ja S (erinomainen). (Krygiel 2008.) Kuva 2.2 CASBEE-pisteytyksen määrityskaavio (Krygiel 2008)
15 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 7 SBTool-pisteytysjärjestelmässä kokonaisuus on jaettu 116 parametriin ja seitsemään pääkategoriaan, joita ovat työmaan valinta, projektisuunnittelu ja kehitys energian ja resurssien tarve ympäristön kuormittavuus Rakennuksen sisäpuolinen ympäristölaatu käytön laatu sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat kulttuuriset näkökohdat Järjestelmän etuja ovat sen soveltuvuus paikallisiin erityispiirteisiin ja -oloihin sekä käytettävyys kaiken kokoisissa projekteissa. (Krygiel 2008.) 2.2 Ekotehokkaan tietomallintamisen sovelluksia Energia-analyysit ja energiamallit Rakennuksen energiankulutuksen hallinta ja minimointi on yksi tärkeimmistä ekotehokkaan mallintamisen tavoitteista. Energiatehokkuuden kasvu, paikalla tuotetun energian suosiminen ja huolellinen energian varastoinnin suunnittelu tietomallintamista apuna käyttäen vähentää rakennuksen ympäristökuormitusta. Toisaalta tietomallintaminen mahdollistaa rakennuksen energiakäyttäytymisen havainnollistamisen loppukäyttäjälle, jolloin voidaan vaikuttaa käyttäjän energiankulutuskäyttäytymiseen. (Bourdeau 2011) Rakennuksen energian-analyysin välineenä käytetään energiasimulaattoreita, joissa otetaan huomioon sekä rakennuksen sisäiset että ulkoiset kuormat. Nämä tietomallipohjaiset ohjelmat käyttävät simuloimiseen ilmastotietoa ja rakennuksen energiakuormitukseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat pääasiassa lämmitys, ilmanvaihto ja ilmastointi (HVAC) auringon lämpökuormitus asukasmäärä ja asukkaiden aktiivisuustaso auringon varjostuslaitteet säleverhot valaistustaso. (Krygiel 2008.) Aikaisessa suunnitteluvaiheessa rakennuksen tarkan energia-analyysin tekeminen on mahdotonta suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi. Puutteellisten tietojen pohjalta voidaan kuitenkin suorittaa suuntaa antavia, alustavia energia-analyysejä, kun tunnetaan rakennuksen piiri ja perusteet rakennuksen lämpöteknisestä käyttäytymistä eli alustavat materiaalit ja rakenneratkaisut. Näiden tietojen pohjalta voidaan mallintaa rakennus lämpövyöhykkeineen alustavia energia-analyysejä varten (Eastman, Teicholz et al. 2008). Lisäksi suunnittelun alkuvaiheessa voidaan tietomallipohjaisen iteroinnin avulla
16 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 8 optimoida rakennuksen muoto, jotta auringon lämpömäärä ja vallitsevasta tuulensuunnasta johtuva luonnollinen ilmanvaihto olisivat mahdollisimman suuret. (Krygiel 2008) Kuva 2.3 Esimerkki rakennuksen piirin ja lämpöteknisten perusteiden mallintamisesta energiaanalyysissä (Eastman, Teicholz et al. 2008) Aikaisessa suunnitteluvaiheessa tehdyt energia-analyysit eivät kuvaa tarkasti rakennuksen lämpökuormien summaa, vaan ovat pikemminkin vertailutyökalu päätöksentekoa varten. Vasta myöhemmissä projektivaiheissa energiamallit mahdollistavat lopulliset laskelmat ja rakennuksen energia-analyysi tarkentuu huomattavasti (Krygiel 2008). Tällöin mallin tulisi sisältää kaikki tarvittava tieto lopullisten energialaskelmien toteuttamiseen. (Häkkinen 2008.) Energia-analyysin tekemiseen tarvitaan tietomalli, energiasimulaatiosovellus ja mahdollisesti konsulttiapua, kuten konetekniikan insinööriä tai energia-analyytikkoa (Krygiel 2008). Analyysi voidaan toteuttaa myös ilman erillistä energiasimulaatiosovellusta, mutta käytännössä erillinen sovellus pidemmälle kehitettynä takaa paremman lopputuloksen. Erillisen simulaattorin valintakriteerinä on, että analyysin tuloksena syntyvien energiatehokkuus-indikaattorien tulee olla muodoltaan suunnittelussa käytetyn standardin mukaisia. (Häkkinen 2008.) Tietomallin ja simulaatiosovelluksen välisen rajapinnan tulisi mahdollistaa sovellusten yhteiskäyttö, mikä onnistuu helpoiten yhteistä tiedostoformaattia käytettäessä (Häkkinen 2008). USA:ssa esimerkiksi käytetään yleisesti vihreän rakentamisen XMLmallia, jonka tiedostomuoto on gbxml. Kyseisen formaatin etuna on sen yhteensopivuus useimpien energiamallinnuksen sovellusten kanssa. (Krygiel 2008.) Energia-analyysin päätietoja ovat muun muassa projektin sijainti, rakennuksen vaipan ominaisuudet ja huoneiden tilavuudet. (Krygiel 2008) Lisäksi mallin tulisi ottaa huomioon käyttäjien oletettu energiankulutus asuinkäyttäytymistä kuvaavien mallinnusominaisuuksien kautta. Näitä ovat muun muassa kulttuurilliset, liiketaloudelliset ja organisaatiolliset piirteet sekä ihmisten fysikaaliset tekijät. Mallin tulisi myös huomioida tilakohtaiset aktiviteetit ja käytön mukavuus.(malavazos 2011.) Kun rakennus on oleellisilta tiedoiltaan mallinnettu, malli tuodaan gbxmlmuodossa energiasimulaatio-ohjelmaan. Tietomallin avustama energiasimulaatiosovellus havainnollistaa visuaalisesti mallin oleelliset energiatoiminnot syötettyjen tietojen
17 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 9 eli rakennuksen käyttötarkoituksen ja energiakuormitusten pohjalta. Energiasimulaatiosovellusta käytettäessä voidaan myös vaivattomasti vertailla eri suunnitelmavaihtoehtoja energiankäytön pohjalta. (Krygiel 2008.) Uusiutuvan energian käytön hyödynnettävyys riippuu pitkälti rakennuksen sijainnista ja energiaresurssien saatavuudesta. Tietomallin avulla voidaan vetailla eri energiankäytön toteutusmalleja muun muassa rakennuksen suuntauksen pohjalta ja optimoida valitun energiajärjestelmän käyttö tarkemman suunnittelun kautta. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmän suunnittelussa tietomalli auttaa optimaalisen maalämpökanavan sijainnin löytämisessä tontilta. Mallintamalla kairausnäytteistä saadut maarajat voidaan määrittää tontin maakoostumuksen koordinaatistossa ja sijoittaa maalämpökanava pisteeseen, jossa maan ominaislämpökapasiteetti on suurin maalajeista ja -paksuuksista johtuen. (Krygiel 2008.) Rakennuksen energiankulutuksen mallinnus voidaan laajentaa myös koskemaan alueellista tasoa. EEP(The Energy and Environmental Prediction) -mallia käytetään ympäristön arvioimiseen ja kaupunkimittakaavaisen päätöksentekoon. Pääperiaatteena on, että alueen energiankulutuksesta muodostetaan päämalli, jota tukee useat alamallit. EPP-mallin tarkoituksena on kartoittaa ja yksilöidä energiankulutuksen eri lähteet toiminnan ja alueellisen sijainnin perusteella. (Jones, Lannon et al ) Materiaalimäärien hallinta ja rakennusjäte Rakennusjätteen vähentämisessä tietomalliavusteisesti suunnittelijan tulisi tuntea jätehierarkia-käsite. Jätehierarkiassa ensimmäiseksi pyritään suunnittelun kautta ennaltaehkäisemään jätteen syntyminen. Tämän jälkeen keinona on jätteen syntymisen minimoiminen, jonka jälkeen panostetaan jätteen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Kun jätettä ei voida enää muuten hyödyntää, se pyritään käyttämään hyötyenergiaksi eli yleensä polttamaan. Viimeinen vaihtoehto on jätteiden pois heittäminen. (Rajendran, Gomez 2012.) Jätteen syyt ja alkuperä tulisi tuntea, jotta jätteen määrää voitaisiin tietomallia apuna käyttäen systemaattisesti vähentää. Merkittävin osa jätteistä syntyy heikon suunnittelun seurauksena ja hankintojen sekä kuljetusten puutteiden vuoksi. Näiiden lisälksi materiaalin huonosti suunniteltu varastointi ja käsittely yhdessä muun puutteellisen työmaasuunnittelun kanssa lisää merkittävästi materiaalihukan määrää. Myös sopimustekniset puutteet eri osapuolten välillä edesauttavat jätteen syntymistä. Tietomallin tulisi näin ollen kerätä eri projektin vaiheiden oleelliset jätetiedot, joiden avulla voidaan muodostaa jätteenhallintakartasto jätevirran hallitsemiseksi ja minimoimiseksi. (Osmani, Glass et al )
18 10 10 Kuva 2.4 Rakennusjätteen synty ja alkuperä (Osmani, Glass et al. 2008) Kuva 2.5 Jätehierarkia (Rajendran, Gomez 2012) Tietomallintamisen avulla rakennusmateriaalien määrien hallinta helpottuu verrattuna perinteiseen 2D-suunnitteluun. Projektin suunnitelmamuutoksista johtuvat materiaalimäärien muutokset päivittyvät automaattisesti, jolloin tarkemmat määrälaskelmat mahdollistavat pienemmän varmuuskertoimen käytön materiaaleja tilattaessa. Aikaisempi ja virheettömpi suunnittelu vähentää myös oleellisessti uudelleen tekemistä ja purkutarvetta. (Rajendran, Gomez 2012.) Mallin tietoja voidaan joissain tapauksissa siirtää suoraan elementtitehtaan valmistuskoneisiin, jolloin tarkempi ja yksilöidympi elementtivalmistus vähentää osien rakentamisen aikaista muokkaamista ja siten jätteen määrää. Elementtien yksilöity valmistus työmaan ulkopuolella mahdollistaa myös paremman laadun, mikä vähentää laatuvirheistä johtuvan purkamisen ja uudelleen tekemisen tarvetta. (McAuley, Hore et al ) Projektin aikataulutusmalli voidaan rakentaa joko animaation tai kuvasarjan avulla kuvaamaan materiaalien varastointiaikataulua. Tietomallintamiseen mukanaan tuoma tarkempi aikataulun hallinta mahdollistaa sen, että työmaalla on määrällisesti vähemmän rakennusmateriaalia yhtäaikaisesti. Kun materiaalia on vähemmän turmeltumiselle alttiina, sään aiheuttaman materiaalihävikin määrä vähenee. (Hardin 2009.) Materiaalihävikin minimoimisessa tarvittavien rakennuslevyjen määrän optimointi on yksi konkretisoituneista tietomallisovelluksista. Malli voi arvioida joko levyjen kokonaismäärän tai luoda vähiten levyjä kuluttavia layout-vaihtoehtoja. Ensin mainitussa vaihtoehdossa tietomalli laskee suoraan kokonaislevytyspinta-alan ja jakaa sen yhden levyn alalla, jolloin saadaan tarvittava levymäärä. Leikatut hukkapalat, olivat ne kuinka pieniä tahansa, oletetaan käytettäväksi kokonaisuudessaan levytykseen. Saatu levymäärä on tällöin aliarvioitu, sillä todellisuudessa osa leikatuista levyistä päätyy jätteeksi. (Frano is Lv y 2012.) Optimoitu levymäärä ja levyjen sijoittelu voidaan selvittää tarkemmin ulkopuolisella ohjelmalla niin sanotulla layout-menetelmällä. Erillinen sovellus voi sisältämiensä algoritmien avulla laskea levytettävän pinnan minimilevymäärän ja levyjen sijainnin, jotta hävikki olisi mahdollisimman pieni. Toisaalta ohjelman avulla voidaan määrittää optimaalisimman tuloksen antava levykoko, jos markkinoilla on monia levykokovaihtoehtoja. (Frano is Lv y 2012.)
19 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 11 Purettavien rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö muuksi kuin täytemaaksi on yleensä vähäistä. Tämä johtuu paljolti vanhojen rakenteiden ja rakennusmateriaalien yksityiskohtien heikosta tietämyksestä. Uudelleenkäyttöä edistäisi purettavien rakenteiden rakenneosa- ja materiaalikohtainen mallintaminen, mutta vanhoissa rakennuksissa kyseinen investointi on usein liian kallis suhteessa hyötyihin. Jälkikäteen mallintamisen sijaan tietojen tulisi olla varastoituna ja tarvittaessa helposti saatavilla projektin päättymiseen mennessä myöhempää purkua ajatellen. Rakennusosien, kuten elementtien valmistustietojen tallentaminen rakennuskohtaiseksi kirjastoksi helpottaisi huomattavasti tulevan purkusuunnitelman tekemistä ja uudelleenkäytettävien osien etsintää. Ideaalinen tilanne olisi, jos tiedettäisiin tarkasti rakennusosan valmistaja, käytetyt materiaalit ympäristöominaisuuksineen, kierrätettyjen materiaalien osuus, materiaalien sijainti ja materiaalimäärät. (Hardin 2009.) Rakennusjätteen kierrätystä voidaan edistää hyödyntämällä mallinnettua logistiikkasuunnitelmaa kierrätyspisteiden havainnollistamisessa. Mallin avulla projektin osapuolille projektitiimistä rakennusmiehiin voidaan osoittaa tarkasti materiaalin kierrätyspaikat ja -tavat. Tietomallin käyttö vähentää myös papereita ja piirustuksia, joita tarvitaan eri osapuolten väliseen viestintään. Paperien sijaan työmaalla voidaan käyttää esimerkiksi tablettitietokoneita. (Hardin 2009.) Rakennuksen geometria ja suuntaus Energiankulutukseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat rakennuksen geometria ja suuntaus. Yksinkertaisimmillaan rakennuksen geometria voidaan suunnitella ja mallintaa siten, että vaippa-ala ja siten lämpöhukka-ala on mahdollisimman pieni. (Krygiel 2008). Kehittyneemmissä malleissa huomioidaan myös vuodenajoista johtuva energiantarpeen vaihtelu. Rakennuksen geometrian pitäisi toisaalta mahdollistaa auringon energian talteenotto talvella ja riittävä varjostus kesällä. Tällöin tietomallin tulisi sisältää muun muassa tiedot rakennuksen korkeusasemasta, korkeudesta ja varjostavien objektien määrästä ja sijainnista. (Chwieduk 2009.) Jos rakennuksessa halutaan lisätä auringonvalon lämmitys- ja valaistusteknistä hyötyä, voi rakennuksen muoto poiketa perinteisestä suorakulmiosta. Tällöin tietomallin avulla voidaan tarkastella geometrialtaan poikkeavia vaihtoehtoja yhdistettynä auringonvalosimulaatioon. Vaipan alan kasvussa menetetty energia saavutetaan vähentyneissä valaistus- ja lämmityskustannuksissa. (Krygiel 2008) Pelkkä rakennuksen geometrian tuntemien ei riitä vaihtoehtojen luotettavaan vertailuun. Lisäksi pitää ottaa huomioon geometriaeroista johtuvat muutokset esimerkiksi HVAC-järjestelmiin, sisäisiin kuormituksiin sekä mahdollisiin materiaalivalintoihin. (Bazjanac 2009.)
20 2. Ympäristönäkökulma rakentamisen tietomallintamisessa 12 Kuva 2.6 Rakennuksen geometriamuutoksen aiheuttama lämpövuodon kasvu voi kompensoitua lisääntyneen auringonvalon tuomilla energiaeduilla (Krygiel 2008) Tietomallinnusohjelmissa rakennuksen suuntaus ja sijainti perustuu maapallon koordinaatistoon sekä geologisen etelän tuntemiseen. Kuitenkin rakennus tulisi sijoittaa auringollisen etelän (englanniksi solar south) perusteella, jos rakennuksen suuntaus pyritään valitsemaan maksimoimalla maapallon deklinaatiosta riippuvan aurinkoenergian määrä. (Che, Gao et al. 2010) Yksinkertaisimmillaan tämä onnistuu hyödyntämällä internetistä saatavia aurinko- ja geologiatietoja, kun tunnetaan rakennuksen koordinaatit. Esimerkiksi USA:n National Geophysical Data Center tarjoaa palvelun, jossa rakennuksen sijaintipaikalle lasketaan deklinaatio koordinaattien ja päivämäärän perusteella. Kun internet-palvelun tiedot tuodaan tietomalliin, voidaan rakennuksen sijaintikulmaa ja rakennusosien varjostussuhteita muuttaa simulointia apuna käyttäen auringonvalon maksimoimiseksi. (Krygiel 2008.) Kuva 2.7 Auringon energian hyödyntäminen lisääntyy rakennuksen suuntaa muutettaessa aurinkoon nähden (Krygiel 2008) Rakennuksen ikkunoiden varjostimet voidaan aurinkosimulaation avulla suunnata niin, että kesän epäsuotuisan auringonsäteily vähenee ja toisaalta talvikauden aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista. Tästä syystä suuret julkisivuikkunat oikein kohdennettuine varjostimineen pyritään sijoittamaan eteläjulkisivulle (Chwieduk 2009). Optimaaliset varjostukset saadaan selville internetin sää- ja ilmastopalveluiden avulla, jotka tarjoavat vuodenaikaiskohtaiset auringon kulmat kellonaikojen mukaan. Palveluiden
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN
EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU
HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA
TAVOITE YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI MAAKUNNASSA ESISELVITYSHANKKEESSA ETSITÄÄN YHTEISTYÖMUOTOA LAPIN RAKENNUSSEKTORIN KEHITTÄMISEKSI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI TUNNISTETAAN
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän
TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI
TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa
Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska
Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa
Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine
Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää
Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015
% Rakennusten elinkaarimittarit Heli Kotilainen 22.5.2015 Green Building Council FINLAND ympäristöluokitusjärjestelmät RAKENNUSTEN Elinkaarimittarit Kansainvälinen verkosto World GBC Kestävän rakennetun
RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.
CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:
ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy
ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva
RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina
CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
Ekotehokkuuden Check List
Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)
KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija
KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
Kiinteistön Ympäristösertifikaatit
Kiinteistön Ympäristösertifikaatit Granlund Consulting Oy Tiina Kauppinen, ympäristöasiantuntija, DI OTM, Granlund Consulting Oy etunimi.sukunimi@granlund.fi 1 Ympäristöluokitus Työkalu ympäristöasioiden
Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio
Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset
Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti
Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.
LVI SUUNNITTELIJA ITÄVIEJÄ BREEAM-assessor
LVI SUUNNITTELIJA ITÄVIEJÄ BREEAM-assessor www.vahvacon.fi Suunnittelupäällikkö DI Evgeny Nikolski Henkilöstömäärä 2010 14 henkilöä Toimitusjohtaja DI Ilkka Råman, BREEAM pätevyys LVI-Insinööritoimisto
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa
Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017
Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017
Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017 Tässä esityksessä Rakentamisen ympäristövaikutukset ja puu Hankintalain mahdollisuudet
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen
Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,
TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen
TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä
Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan
InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista
InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT
11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
Kiinteistönhallinta Talotekniikan ammattilaisen toimiala, joka sisältää kiinteistötoimintoja, suunnittelua tai rakentamista.
Osa 1: Sanasto Bezirksregierung Köln EU-Geschäftsstelle Wirtschaft und Berufsbildung Zeughausstraße 2-10 50667 Köln Kiinteistönhallinta Talotekniikan ammattilaisen toimiala, joka sisältää kiinteistötoimintoja,
LVI SUUNNITTELIJA ITÄVIEJÄ BREEAM-assessor
LVI SUUNNITTELIJA ITÄVIEJÄ BREEAM-assessor www.vahvacon.fi Suunnittelupäällikkö DI Evgeny Nikolski Henkilöstömäärä 2010 14 henkilöä Toimitusjohtaja DI Ilkka Råman, BREEAM pätevyys LVI-Insinööritoimisto
Ympäristöasioiden hoito yrityksessä
Fiksu Ammattilainen, Rakennusala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa rakennusalan yrityksessä. Tehtävänäsi
KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.
KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu
Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki
Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa
Kysymykset. Kysymykset, osa 1: Missä määrin seuraavat tekijät tulisi ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa: Rakennuksen sovittaminen käyttäjäprofiiliin
Bezirksregierung Köln EU-Geschäftsstelle Zeughausstraße 2-10 7 Köln Adolf-Kolping-Berufskolleg Ina-Seidel-Straße 11 1 Kerpen-Horrem Kysymykset Kysymykset, osa 1: Missä määrin seuraavat tekijät tulisi ottaa
Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
Abloy oy ympäristökatsaus 2017
Abloy oy ympäristökatsaus 2017 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille
Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen
Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta
Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa
Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa
Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011
Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
Aurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo
Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen
RIL 216-2013. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta
RIL 216-2013 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta 2 RIL 216-2013 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi Kirjakauppa ko.
Kuinka vihreä on viherkatto?
Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö
Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi
Valaistus Sisävalaisimet Case study Derby Business Park Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi SmartForm LED SmartForm Taustaa Päätös SRV:n uusien toimitilojen rakentamisesta
Abloy oy ympäristökatsaus 2016
Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa
Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi
SOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy
Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian
Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013
Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa
buildingsmart Finland
buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä
Laatujärjestelmä sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä 1 Asuinkerrostalon peruskorjaus Laatujärjestelmää hyväksikäyttäen 2 Laatujärjestelmän osat
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
Lausunto luonnoksesta rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelman työryhmän loppuraportiksi
1 Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausunto luonnoksesta rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelman työryhmän loppuraportiksi 28.6.2013 Gypsum Recycling International on tanskalainen
Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa
Tietomalli korjausrakentamisessa
Tietomalli korjausrakentamisessa Rakennusfoorumi Rakennustietosäätiö RTS 6.5.2008 Kari Ristolainen, projektipäällikkö, arkkitehti SAFA, Senaatti-kiinteistöt Rakennusten laadunvarmistus tietomallien avulla
-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen
Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet
Ympäristötietoa rakentamiseen
Ympäristötietoa rakentamiseen Hirsitaloteollisuuden vuosikokous 6.4.2017 Matti Kuittinen 1 Resurssitehokkaan rakentamisen ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Energiatehokkuus Vihreät
MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA
MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus
Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI
TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI Ekologinen Rakentaja Talonrakentamisen ympäristömittari ja sen käyttö oppimisen välineenä Tampereen teknilliselle yliopistolle tehty kandidaatintyö, syyskuu
Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.
3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja
Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI)
Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI) Kohti resurssiviisasta yhdyskuntaa Hankkeiden esittely- ja keskustelutilaisuus Anssi Laukkarinen 27.10.2016 Syitä rakennusten energiatehokkuuden
3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)
Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND
BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun
OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset
Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus
Suuria säästöjä elpo-elementeillä
Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien
INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari
INTELLIGENT ENERGY ANAGEENT seminaari Tervetuloa BuildingEQ projektin esittely Toimitusjohtaja Reijo Hänninen Olof Granlund Oy Helsinki, HTC Center, Tammasaarenkatu 5 Ke 22.4.2009 1 Seminaariohjelma 09.00
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140
Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta
CLT-rakenteetsuunnittelun näkökulmasta MHM = MassivHolzMauer josta käytännössä markkinoilla vain yksi tuotemerkki jota voi vapaasti soveltaa hyvinkin räätälöityihin rakenneratkaisuihin naulaamalla ristikkäin
RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250