Laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus"

Transkriptio

1 1 (34) Laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 julkaistua muistiota laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuudesta on täydennetty ja tarkennettu. ICT:llä saavutettavat päästösäästöt (Green by ICT) Muistiossa on päädytty esittämään, että ICT:llä saavutettavien päästösäästöjen (Green by ICT) seurantaa ryhdytään toteuttamaan osana yritysten yhteiskuntavastuuraportointia raportointiin kehitetyn GRI (Global Reporting Initiative)-mallin mukaisesti. Energianäkökohdat kuuluvat raportoinnissa ympäristövastuualueeseen. Malliin sisältyvät omat mittarit sekä päästöjen tuottamiselle että saavutettaville päästösäästöille. Teleyrityksistä Elisa on jo omaan raportointiinsa sisällyttänyt ICT:n päästöindikaattoreita. Kaikille teleyrityksille yhteismitallisten ja vertailukelpoisten indikaattorien sijaan raportointi voisi aluksi perustua kunkin teleyrityksen valitsemiin omiin indikaattoreihin, joiden säännöllisesti - esimerkiksi puolivuosittain - laskettavat ja raportoitavat arvot ilmentäisivät kehitystä kunkin operaattorin omassa toiminnassa. Viestintäverkkojen tehonkulutus (Green of ICT) Muistiota on täydennetty runkoverkon verkkokomponenttien tehonkulutusarviolla sen mukaisesti, miten kansainvälisissä tutkimuksissa ja standardoinnissa on arvojen määrittelyssä edetty. Selvityksissä ilmeni muun muassa, että siirtoverkoissa liikenne tulisi energiatehokkuuden kannalta pyrkiä ohjaamaan alemmilla loogisilla käsittelytasoilla ja välttämään signaalien muunto IP-tasolle saakka. Palvelinkeskusten (laitetilojen) energiatehokkuutta on tarkasteltu parhaiden käytäntöjen kautta. Merkittäviä näkökohtia ovat vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö ja hukkaenergian hyödyntäminen muun muassa kaukolämpöverkoissa. Kansalliset mallitapaukset Kansallisia mallitapauksia on täydennetty laajentamalla tarkastelu kattamaan liityntä- ja alueverkkojen ohella myös runkoverkot. Operaattorien suorittamiin mittauksiin ja tutkimustuloksiin perustuen muistiossa on laskettu tehonkulutus 24 Mbit/s laajakaistaliittymälle ja 100 Mbit/s kiinteälle yhteydelle Helsingin ja Oulun välillä. Mallitapauksiin valittiin tietyt siirtoteknologiat, mutta verkkokomponentteja vaihtamalla laskelmat on tehtävissä myös muille teknisille toteutuksille. Laskelmilla on ollut tarkoitus tuottaa tietoa siitä, minkälaista roolia tiedonsiirron vaatima energiankulutus edustaa. Kotipäätteet Siirtoverkon tehonkulutus käyttäjäkohtaisesti laskettuna on pieni verrattuna käyttäjän omien ICTlaitteiden tehonkulutukseen. Kodin elektroniikka on kokonaiskulutuksen kannalta merkittävässä asemassa. Puhelin Faksi

2 2 (34) LAAJAKAISTAISTEN VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIATEHOKKUUS JOHDANTO käynnisti alkuvuodesta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä viestintäverkkojen energiankulutusta ja eri siirtotekniikoitten energiaintensiteettiä (W/Mbps) käsittelevän selvitystyön. Tuloksista julkaistiin vuoden 2011 lopussa muistio. Työtä on jatkettu vuoden 2012 aikana muun muassa n Siirtojärjestelmät- standardointityöryhmässä tehdyillä energiantarvelaskelmilla ja kasvihuonepäästöjä käsittelevillä selvityksillä. Tämä on muistion uusittu versio ja otsikoitu "Laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus" kuvastamaan työn kohdentumista laajakaistatekniikkaan ja pyrkimystä energiatehokkuuden parantamiseen. Työn tavoitteena on ollut pyrkiä selvittämään, onko tiedonsiirtoverkon tehontarpeelle löydettävissä numeerisia arvioita käytettäväksi energiankulutuksen seurannassa. Siirtoverkon ohella työssä haluttiin huomioitavan myös verkon ohjauselimet, laitetilat ja muut epäsuorat vaikuttimet sekä viestintäpalveluiden käytöllä saavutettavat säästöt muussa toiminnassa kuten liikenteessä. 1 VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIANKULUTUS Viestintäverkkojen laitteiden energiankulutus on merkittävä kustannustekijä teleyrityksille ja laitevalmistajille. Tarvittavan tehon määrällä on vaikutuksia verkolle asetettaviin vaatimuksiin kuten varavoimakapasiteetin suuruuteen sekä laitetiloihin ja niiden jäähdytykseen. Energiankulutus onkin aina ollut keskeinen vaikutin laitehankinnoissa ja verkkojen suunnittelussa. Ilmaston muutos on tuonut energiankulutuksen laajempaan tarkasteluun. Maailmanlaajuisesti on sovittu tavoitteesta laskea kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärää 20 %:lla vuoden 1990 päästömäärästä /1/. Laajakaistaverkkojen energiankulutuksella on tämän tavoitteen saavuttamisessa oma kasvava merkityksensä. Kun viestintäverkkojen ja niissä tarjottavien palveluiden (ICT) kokonaisvaikutuksia selvitetään, tulee energiankulutuksen rinnalla ottaa huomioon palveluiden hyödyntämisellä muussa toiminnassa kuten liikenteessä saavutettavat päästösäästöt. Lisäksi koko ilmastomuutoskehityksen seuranta siihen liittyvine mittaus- ja koontijärjestelmineen perustuu pitkälti ICT-tekniikan hyödyntämiseen. Kokonaisvaikutusten selvittäminen edellyttää haittojen ja hyötyjen tasapuolista vertailua. Energiatehokkuuden parantamispyrkimysten tavoiteasettelussa on tärkeänä olettamuksena pidetty sitä, ettei toimenpiteillä hidasteta laajakaistakehitystä eikä vaaranneta palvelutasotavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi laitteiden siirtyminen aktiivitilan ja vähemmän tehoa kuluttavan lepotilan välillä tulee tapahtua palveluiden toteutuksen kannalta riittävän nopeasti. 2 VIESTINTÄJÄRJESTELMILLÄ SAAVUTETTAVAT PÄÄSTÖSÄÄSTÖT ("GREEN BY ICT") ICT:n käytöllä voidaan vähentää muiden toimintojen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä muun muassa seuraavasti: - videoneuvotteluilla ja etätyöllä vähennetään fyysistä matkustamista ja liikennettä,

3 3 (34) - älykkäillä ITS (Intelligent Transport Systems) - järjestelmillä parannetaan kulkuneuvojen käyttöä ja logistiikan toimivuutta, - mittaus- ja ohjausjärjestelmillä tehostetaan rakennuskompleksien sähkönkäyttöä ja - älykkäillä sähkönjakeluverkoilla (Smart Grids) ohjataan koko sähkön tuotanto- ja jakeluketjua ja parannetaan näin energiatehokkuutta. 2.1 ICT LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄJÄNÄ Merkittävää päästöjen vähenemistä saavutetaan, kun matkustamista voidaan korvata ICTpalveluilla (esim. videoneuvottelu ja etätyö). Liikenteen päästöjä on Suomessa arvioitu LIPASTO -hankkeessa, jossa laskelmat on eritelty liikennemuodoittain: maantie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenne. LIPASTOn laskelmien mukaan Suomen tieliikenteessä vuonna 2011 /2/ - henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 165 g/km ja keskimääräinen energiankulutus 0,68 kwh/km. - vastaavat luvut laskettuna henkilöyksikköä kohti olivat CO2-päästöt 97 g/hkm ja energiankulutus 0,40 kwh/hkm. Laskelmia voidaan käyttää lähtökohtina arvioitaessa ICT:n käytöllä saavutettavia hyötyjä. Henkilöautojen päästöjen määrä on lähtenyt laskuun muun muassa CO2-päästöihin perustuvan verotuskäytännön ansiosta. Tämä autoliikenteen päästöjen aleneminen tulee otettavaksi huomioon, kun ICT:n hyötyjä arvioidaan. 2.2 EHDOTUS ICT:LLÄ SAAVUTETTAVIEN PÄÄSTÖSÄÄSTÖJEN SEURANTAAN Teleyritykset seuraavat omaa toimintaansa yhteiskuntavastuun näkökulmasta ja raportoivat siitä säännöllisin aikavälein. Raportointiin on kehitetty GRI (Global Reporting Initiative) malli, jonka tavoitteena on luoda yleisesti hyväksytty menettelytapa sekä ohjeistaa organisaatiota raportoimaan toimintansa tuloksista ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun alueilla. GRI sisältää hyvältä yhteiskuntavastuun raportoinnilta edellytettävät periaatteet, suosituksen raportoinnin rakenteeksi sekä keskeiset yhteiskuntavastuun tunnusluvut /3/. Energiankulutukseen ja kasvihuonepäästöihin liittyvät näkökohdat sisältyvät GRI-mallissa ympäristövastuuseen. Suurin osa GRI-tunnusluvuista kuvaa kulutusta ja päästöjä ja niitä on arvioitu seuraavissa "Green of ICT"-luvuissa. Viestintäpalveluilla saavutettavat päästösäästöt "Green by ICT" sisältyvät GRI-indeksiin EN 18 "Toimenpiteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset". ICT:llä saavutettavia päästövähennyksiä (hyötyjä) voitaisiin arvioida GRI-raportoinnin yhteydessä valitsemalla sopivat tunnusluvut, joista esimerkkinä ovat seuraavat Elisan ympäristövastuun raporttiin sisältyvät mittarit: - Asiakkaiden päästövähennykset: uusien palveluiden kuten virtuaalineuvottelupalveluiden ja pilvipalveluiden sekä M2M-sovellusten käytöllä saavutetut päästösäästöt - Omat päästövähennykset: etätyöllä ja muilla viestintävälineiden käytöllä saavutetut säästöt.

4 4 (34) Absoluuttisten vertailukelpoisten mittareiden määrittely voi osoittautua ongelmalliseksi ja siksi alkuvaiheessa voitaisiin lähteä siitä, että kukin teleyritys määrittelee oman laskentamallinsa. Säännöllisin aikavälein (puolivuotta tai vuosi) toistetut laskelmat osoittaisivat ICT-palveluiden käytöllä kussakin yrityksessä saavutettavien päästövähennysten ajallisen kehityksen. Indeksien laskenta ja raportointi voisivat sisältyä nykyiseen yhteiskuntavastuun raportointiin, joista esimerkkejä ovat: - DNA - Elisa - TeliaSonera GRI-ohjeiden mukaan lasketut tunnusluvut varmennetaan yleensä riippumattoman tahon toimesta. 2.3 SUOSITUKSET Suositus 1: Teleyritykset sisällyttävät yhteiskuntavastuuraportointiin laskelmat ICT:n palveluiden käytöllä saavutetuista päästösäästöistä. 3 VIESTINTÄVERKKOJEN TEHONKULUTUS ("GREEN OF ICT") EU:n selvityksissä on arvioitu, että Euroopassa viestintäverkkojen ja tarvittavien rakenteiden tehonkulutus on noin 8 % yhteiskunnan koko energiankulutuksesta ja ellei tehostaviin toimenpiteisiin ryhdytä, nousee osuus vuoteen 2020 mennessä 10,5 %:iin. pact-of-ict_on_ee.pdf. Maailmanlaajuisesti mitattuna vastaavan osuuden on arvioitu olevan 3 %. EU:n komissio pitää viestintäverkkojen ja palveluiden roolia ilmastomuutoksen torjunnassa merkittävänä. ICT:lle asetettuja tavoitteita on kuvattu komission julkaisussa "Mobilising Information and Communication Technologies (ICTs) to facilitate the transition to an energyefficient, low-carbon economy" /1/. Hyväksymiensä periaatteiden pohjalta komissio on laatinut viestintäverkon laitteille ohjeet (Code of Conduct), jotka asettavat tavoitteet viestintäverkkojen laitteiden energiatehokkuudelle. Merkittävimmät laitevalmistajat ja teleyritykset ovat allekirjoituksillaan sitoutuneet esitettyihin tavoitteisiin. Sitoutuminen on kuitenkin vapaaehtoista ja tavoiteohjelmasta voi halutessaan jättäytyä pois. Komissio on julkaissut seuraavat Code of Conduct -ohjeet laajakaistaverkon laitteille ja palvelinkeskuksille: - Code of Conduct (CoC) on Energy Consumption of Broadband Equipment (Version 4; 10 February 2011) /4/

5 5 (34) - EU Code of Conduct on Data Centres Energy Efficiency; Version 2.0; Endorser Guidelines and Registration Form; Valid as from /5/ Best Practices; for the EU Code of Conduct on Data Centres /6/. Ohjeisiin sisältyvät tekniset yksityiskohdat on laadittu eurooppalaisissa standardointijärjestöissä (CEN/CENELEC/ETSI). 4 LAAJAKAISTAVERKON LAITTEILLE ASETETUT TEHOVAATIMUKSET EU:n Broadband Code of Conduct -ohje sisältää laajakaistaverkon laitteille asetettavia tehovaatimuksia tästä hetkestä (2011) lähitulevaisuuteen (2014). Koska merkittävimmät laitevalmistajat ovat sitoutuneet ohjeeseen, tullee vaatimukset täyttäviä laitteita markkinoille aikataulun mukaisesti. Laajakaistaverkon laitteet on EU:n CoC-ohjeessa jaettu kuvan 1 mukaisesti liittymäverkkoon (Access and Aggregation), runkoverkkoon (Core) ja sovelluksia tarjoaviin palvelinkeskuksiin (Data Centre) Vaatimuksissa on eroteltu laitteiden erilaiset toimintatilat: aktiivitila/lepotila, täysi kuorma/alhainen kuorma ACCESS & AGGREGATION & INFRA CORE NETWORK & INFRA APPLICATIONS & INFRA UE NT UE/NT UE/NT UE/NT LT PSTN/ISDN CONCENTRATOR 2G RBS SITE 3G RBS SITE 4G RBS SITE DATA CENTRE UE/NT WiMAX SITE Hotspot SITE UE NT LT DSLAM ADSL2+ SITE UE UE NT NT LT LT DSLAM VDSL2 SITE DSLAM +POTS SITE CORE SITE Equipment+Infra UE UE NT NT LT LT GPON SITE EPON SITE UE NT LT XG-PON1 SITE UE NT LT PtP SITE UE DOCSIS CMTS SITE Kuva 1 EU:n CoC-ohjeen laajakaistaverkko

6 6 (34) 4.1 LIITTYMÄVERKKOJEN LAITTEET Tehovaatimukset on asetettu seuraaville tekniikoille: - DSL-järjestelmät (ADSL, ADSL2, ADSL2plus, VDSL2 ja yhdistetty DSL/puhelin) - Optiset järjestelmät (PON ja PtP) - Laajakaistaiset radioverkot - Kaapelitelevisioverkot - Sähkönsyöttökaapeleita käyttävät toteutukset. Mittausten yksityiskohdat on esitetty dokumentissa ETSI TS "Environmental Engineering (EE); Measurement Methods and limits for Energy Consumption in Broadband Telecommunication Networks Equipment" /7/. Tehoarvot riippuvat valitun laitteen kokoonpanosta ja käytön parametreista, jotka oheisissa esimerkeissä on esitetty kunkin laitetyypin kohdalla alaviitteinä Liittymäverkot - käyttäjän puoleinen pää (Home Gateway+NT) Tilaajalaitteet CoC -dokumenteissa arvioidaan, että Euroopan kotitalouksien laajakaistalaitteiden kokonaistehonkulutus olisi ilman CoC:n mukaista ohjeistusta vuonna 2015 noin 50 TWh vuodessa. Ohjeistuksella EU pyrkii laskemaan määrän puoleen, mikä vastaa 5,5 miljoonan öljytonnin vähennystä ja 7,5 miljardin euron säästöä vuodessa. Tilaajalaitteet eivät ole kuuluneet CoC:n ohjeistukseen, mutta teleyrityksiä pyydetään opastamaan käyttäjiä laitteiden hankinnassa ja toimintatilojen (aktiivi/lepo/passiivi -tila) ohjauksessa. Helsingin Energia antaa kuluttajille suunnatussa oppaassaan pöytätietokoneen ja sen lisälaitteiden tehoarvoksi laajaa aluetta W (kannettava 40 W) aktiivitilassa ja 8-20 W lepotilassa. Televisiovastaanottimille ja lisälaitteille vastaavat arvot ovat 40"-42" LCD TV W ja 42"-50" Plasma TV W ( ). Liitteessä 1 on esimerkkilaskelma kotilaitteiden tehonkulutuksesta. Liityntä verkkoon Kotipäätesovitin (Home Gateway, HG) koostuu tyypillisesti keskusyksiköstä sekä päätelaitteiden LAN-liitännöistä ja verkon WAN-liitännästä. Tehonkulutus riippuu laitekoostumuksesta. EU:n CoC määrittelee tehovaatimukset kotipäätesovittimien komponenteille eri liityntätekniikoissa. Komponenteista on koottu seuraavat esimerkkitapaukset tehotavoitteille: ADSL Home Gateway 1 Tavoite ,9 W aktiivitila 5,0 W lepotila Tavoite ,7 W aktiivitila 4,1 W lepotila 1 ADSL home gateway: Central functions + ADSL WAN interface with 4 Fast Ethernet ports, a single radio b/g Wi-Fi interface (23 dbm EIRP) and 2 USB ports.

7 7 (34) VDSL2 Home Gateway 2 Tavoite ,0 W aktiivitila 7,3 W lepotila Tavoite ,1 W aktiivitila 5,7 W lepotila Cable DOCSIS Tavoite ,8 W aktiivitila 8,7 W aktiivitila Tavoite ,3 W lepotila 6,4 W lepotila Liittymäverkot - verkon puoleinen pää (DSLAM+LT ja RBS) DSL-järjestelmät: DSLAM (LT) ADSL2plus 4 (transmission power of 19,8 dbm) Tavoite ,2 W/portti (täysi kuorma) 0,4 W/portti (lepotila) Tavoite ,1 W/portti (täysi kuorma) 0,3 W/portti (lepotila) VDSL2 (profile 8b) 4 Tavoite ,8 W/portti (täysi kuorma) 0,6 W/portti (lepotila) Tavoite ,6 W/portti (täysi kuorma) 0,5 W/portti (lepotila) VDSL2:lle asetettu tavoite 1,6 W portti ( ) merkitsee, että otettaessa nopeuden ohella huomioon myös siirtomatka on energiatehokkuusvaatimus 53,3 mw/mbps/km. Optiset järjestelmät (PON, PtP) 5 GPON (2.5G/1G) (GPON OLT fully equipped with maximum configuration implementing standard Layer-2 (Ethernet) aggregation functionalities, including Multicast) Tavoite Tavoite W/portti 8 W/portti GPON (2.5G/1G) (GPON OLT fully equipped with maximum configuration implementing also functionalities at the IP layer such as routing, MPLS, IP QoS, or more advanced L2) Tavoite W/portti 2 VDSL2 home gateway:vdsl2 Central functions +VDSL2 WAN interface (17a) with 4 Gigabit Ethernet ports, a single radio n Wi-Fi interface with 3 RF chains 3x3 MIMO (23 dbm), 2 USB ports and 2 FXS ports (no device connected). 3 DOCSIS 3.0: CPE in 8x4 configuration with 1 Gigabit Ethernet port; 1 DOCSIS 3.0 Additional power allowance for the additional 4 downstream channels. 4 The above values are for fully equipped with maximum configuration DSLAMs with more than 100 ports. For equipment up to 100 ports (and with maximum configuration) 0,3 W per line may be added to the above values, with a minimum value of 10 W for the whole DSLAM. 5 The consumption for GPON OLT is with Class B+ (ITU-T G amd1) optical modules.

8 8 (34) Tavoite W/portti Wi-Fi Hotspot 6 Tavoite Tavoite W 8 W WiMAX (2,5 GHz Radio Base Station) 7 Tavoite W täysi kuorma 580 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 480 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 390 W alhainen kuorma Matkaviestinverkkojen tukiasemat Täyden kuorman ja alhaisen kuorman tilat on määritelty CoC-ohjeissa. GSM/EDGE (0,9/1,8/1,9 GHz GSM/EDGE Radio Base Station) 8 Tavoite W täysi kuorma 650 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 600 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 550 W alhainen kuorma WCDMA/HSDPA (2,1 GHz WCDMA/HSDPA Radio Base Station) 9 Tavoite W täysi kuorma 835 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 690 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 570 W alhainen kuorma 6 Hotspot application b/g/n or /b/g/a ON state and Active standby 7 Configuration of WiMAX Radio Base Station: 1) 3 sectors, 2.5GHz/3.5GHz, 10MHz bandwidth channel, 4*4 MIMO, 29:18 DL/UL subframe ratio 2) Output power: 28 W (7W*4) (3.5GHz) / 40 W (10W*4) (2.5 GHz) at antenna interface for each sector 8 Configuration of GSM/EDGE Radio Base Station 1) Three sectors, four carriers per sector (S444) 2) Output power: 20W at antenna interface for each carrier (4*20W for each sector) using 8 PSK modulation. For equipment that, differently from Remote Radio Units, are designed to be installed in shelters and will face feeder loss, the output power will have to be incremented by the feeder loss. For the table above, that loss is defined to be 3dB. 9 Configuration of WCDMA/HSDPA Radio Base Station 1) 3 sectors, two carrier per sector (S222), Distributed Radio Base station with dual-tx Radio Remote Unit which nominal output power is less than 80W. 2) Output power: Output power: 20W at antenna interface for each radio cell. (20W+20W for each sector). For equipment that, differently from Remote Radio Units, are designed to be installed in shelters and will face feeder loss, the output power will have to be incremented by the feeder loss. For the table above, that loss is defined to be 3dB.

9 Mbps Power Consumpion W Mbps NPC mw/mbps*km Muistio (34) LTE Radio Base Station 10 Tavoite W täysi kuorma 800 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 750 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 650 W alhainen kuorma Cable TV (I-CMTS) 11 Tavoite 2011 Tavoite W /downstream channel 35 W /downstream channel Esimerkki energiatehokkuudesta Kuvassa 2 on simulointiin perustuva esimerkki DSLAM:n (ADSL2+) tehontarpeesta ja energiatehokkuudesta tilaajajohdon eri pituuksilla /8/. Tässä esimerkkitapauksessa paras energiatehokkuus (NPC) noin 50 mw/mbps/km saavutetaan noin 2 km:n pituisella tilaajajohdolla kokonaissiirtonopeuden ollessa noin 15 Mbps. Tier1 ADSL2+ DSLAM line performance Tier1 ADSL2+ DSLAM line performance DS Mbps US Mbps Power Consumption Total Mbps NPC mw/mbps*km 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 0,501,00 1,502,00 2,503,00 3,504,00 4,505,00 1,55 1,50 1,45 1,40 1,35 1,30 1,25 1,20 1,15 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5, Distance km Distance km DS= Down Stream, US= UpStream, NPC= Normalized Power Consumption Kuva 2 Esimerkki ADSL2+ DSLAM:n energiatehokkuudesta /8/ 10 Configuration of LTE Radio Base Station: 1) 3 sectors, 2.6GHz, 20MHz bandwidth channel 2*2MIMO 2) Output power: 40W (20W*2) at antenna interface for each sector. For equipment that, differently from Remote Radio Units, are designed to be installed in shelters and will face feeder loss, the output power will have to be incremented by the feeder loss. For the table above, that loss is defined to be 3dB. 11 I-CMTS <32 DS (downstream) ports; fully equipped with maximum configuration; additional allowance for the uplink interface 4,5 W per equipment for each Point to Point 1000Mbit/s interface.

10 10 (34) 4.2 ALUE- JA RUNKOVERKKOJEN LAITTEET Laajakaistaiset alue- ja runkoverkkolaitteet, jotka perustuvat nykyään pääsääntöisesti kuituoptiikkaan, jaotellaan tehotarkasteluissa niiden toiminnallisuuden mukaan seuraavasti: - IP- ja MPLS-kytkentälaitteet (Layer 3 -kytkentä) - Ethernet- ja ATM-kytkentälaitteet (Layer 2 -kytkentä) - SDH/OTN aikajakoiset kanavointilaitteet (Layer 1) - WDM-tilajakoiset kanavointilaitteet/aallonpituusmultipleksointi (Layer 1). Pitkiä optisia siirtoyhteyksiä varten on kehitetty uusia tekniikoita kuten: - optiset vahvistimet - optiset add/drop-laitteet - aallonpituusjakoon pohjautuvat ristikytkentälaitteet. Optisten alue- ja runkoverkkojen laitteet koostuvat yllä lueteltujen toiminnallisuuksien erilaisista kombinaatioista. ETSIn EE (Environmental Engineering) -ryhmä on paraikaa selvittämässä optisille runkolaitteille asetettavia tehovaatimuksia. Seuraavassa on kuvattu vielä luonnosvaiheessa olevaan dokumenttiin Draft ES "Measurement Methods and Limits for Energy Efficiency of Router and Switch Equipment"/9/ sisältyviä vaatimuksia. IP-reitittimet (Layer 3) Reititin on tyypillinen IP-paketteja kytkevä laite, joka toimii verkkokerroksella (OSI Layer 3). Reititin valitsee ylläpitämiinsä reititintaulukoihin perustuen optimaalisen reitin vastaanottopään osoitteen mukaisesti ja siirtää paketin eteenpäin. Viimeisen reitittimen tehtävänä on ohjata paketti oikealle vastaanottajalle. Reititin pystyy yhdistämään erilaisia verkkotekniikoita. Reitittimet voidaan käyttötarkoituksen mukaan jakaa seuraavasti: - runkoreititin - palvelinreititin - laajakaistainen liityntäreititin - kokoava (aggregation) reititin. Laitekokoonpanoina erotellaan: - Box-reititin, jolla on yhtenäinen mekaaninen koostumus ja jolle konfiguraatiomuutokset eivät ole mahdollisia. - Rack-reititin, jossa toiminnallisuudet ovat erillään toisistaan siten, että konfiguraatiomuutokset ovat mahdollisia. Esimerkki reitittimen rakenteesta on esitetty alla olevassa kuvassa 3.

11 11 (34) CONTROL PLANE & DATA PLANE SOFTWARE SWITCHING MATRIX BASIC NODE POWER SUPPLY AND COOLING PHYSICAL AND MECHANICAL ASSEMBLY 40 Gbps 40 Gbps 40 Gbps SLOT CARDS... 4*10 GbE 4*10... GbE PORT CARDS - 4*STM-16-10*1 GbE Kuva 3: Esimerkki reitittimen rakenteellisista osista /10/ Seuraavassa on esitetty ETSIn standardiluonnokseen sisältyviä tehovaatimuksia /9/: Reititin(Rack)teline (Maksimikapasiteetti 60 Tmax 640 Gbps) 12 Tavoite Tavoite Tavoite W/Gbps 6 W/Gbps 3 W/Gbps EU:n rahoittaman Strongest-projektin /10/ selvityksissä päädyttiin siihen, että IP-reitittimen tehonkulutus voidaan määritellä kapasiteetin perusteella karkeasti seuraavasti: Reitittimen tehonkulutus/reitittimen kaksisuuntainen läpäisykyky=10 W/Gbps /10/. Ethernet-kytkimet (Layer 2) Kytkimet toimivat tyypillisesti datalinkkikerroksella (OSI Layer 2) ja ne voidaan ryhmitellä tekniikoittain Ethernet-, ATM-, FDDI-, token ring- kytkimiin. Näistä Ethernet-kytkimet ovat yleisemmin käytössä teknologian laajan levinneisyyden johdosta. Kytkimet ohjaavat paketit Layer 2 -osoitteiden mukaisesti kytkentätaulukoita käyttäen oikeaan osoitteeseen. Kytkimiin on usein myös yhdistetty reititin toiminnallissuutta tukemaan Layer 3 -ominaisuuksia Kytkimiin sisältyy tyypillisesti: - Layer 2 -kytkentätaulukot - Datalinkkitason (Layer 2) protokollat kuten IEEE Optiset ja sähköiset liitännät useilla eri siirtonopeuksilla - Pakettipuskuritilat. 12 Configuration with maximum capacity; Performance: supports IPv4 or IPv6 packet forwarding; supports common routing protocols such as RIP, OSPF, IS-IS, and BGP etc.

12 12 (34) Esimerkki ETSI standardiluonnokseen sisältyvistä tehovaatimuksista: Kytkimet (Maksimikapasiteetti 8.4 Gbps) 13 Tavoite Tavoite ,5 W/Gbps 5,0 W/Gbps Kaupallisten Ethernet-kytkinten (Cisco Nexus 7018 and Juniper EX8216) tehonkulutusarvoja /10/: 1 Gbps (välityskapasiteetti) 7 W 10 Gbps (välityskapasiteetti) 30 W Optiset siirtoverkot (Layer 1) Optisen siirtoverkon fysikaalinen kerros (Layer 1) koostuu joukosta WDM:llä kanavoituja siirtojärjestelmiä, jotka yhdistyvät optisissa solmukohdissa ROADM (Reconfigurable Optical Add/Drop Multiplexers). Optisissa vahvistimissa korjataan vaimennuksen ja dispersion aiheuttamat optisen signaalin heikennykset. SDH/OTN-laitteet: OTN:n on SDH-järjestelmien tukemiseen soveltuva optinen aikajakoinen siirtoverkko. OTN-kerroksen porttikohtaisia tehonkulutusarvoja ja -arvioita (valmistajatietoja): 2.5 Gbps port 15 W 10 Gbps port 44 W 40 Gbps port 136 W 100 Gbps port 340 W WDM-siirtojärjestelmät: WDM-laitteiden koostumus Transponder Fiber Fiber Fiber ROADM / OXC WDM-terminal Regenerator or amplifier (OLA) Kuva 4 WDM-siirtojärjestelmän tyypillinen rakenne /10/ 13 Configuration with maximum capacity and number of ports 16; Performance: Layer 2, main port FE, uplink port: 0-4 GE, with management VLAN s, IGMP, 802.1d/s/w, 802.1q/p, Radius, Mirroring, 802.3AD/LACP, SNMP1/2c/3.

13 13 (34) Transponder/Muxponder 2,5 Gbps 25 W Regenerator = 2*Transponder OLA 2 km (fiber pair) 65 W WDM-terminal 40 channels 230 W 80 channels 240 W ROADM 40 channels 450 W 80 channels 600 W OXC 40 channels N*85W+D*50W+150W 80 channels N*85 W+D*100W+150W N=Node Degree D=A/D Degree Verkkokomponenttien tehonkulutuksen vertailu Suoritetuissa tutkimuksissa /11/ on vertailtu edellä kuvattujen verkkokomponenttien tehonkulutusta ja päädytty kuvassa 5 esitettyihin keskinäisiin suhteisiin. Kuva 5 osoittaa, että IP-tasolle (layer 3) ulottuva reititin kuluttaa 100 Gbps kapasiteetilla 1 kw:n, kun Ethernet-kytkin (Layer 2) tarvitsee 0,5 kw (puolet edellisestä), SDH 0,2 kw ja ROADM 0,04 kw. Tutkimusten johtopäätöksenä oli, että tehonkulutuksen kannalta siirtoverkossa tulee pyrkiä välttämään signaalien prosessointia ylemmillä kerroksilla. Tämä näkökohta onkin ollut keskeinen tavoite uudenlaisten verkkorakenteiden kehittämisessä. ROUTER 1 SWITCH 0,5 SDH 0,2 ROADM 0,04 Kuva 5 Verkkokomponenttien suhteelliset tehonkulutukset/11/

14 14 (34) 4.3 VIESTINTÄVERKON OHJAUSELIMET EU:n CoC-ohje on laajentumassa käsittämään myös verkon ohjauselimille asetettavat tehovaatimukset. Paraikaa ovat valmisteltavina tehovaatimukset seuraaville matkaviestinverkkojen toiminnallisuuksille (kuva 3): - Tukiasemaohjaimet - Matkaviestinkeskukset - IMS-toiminnallisuudet. IMS Core CSCF HSS Radio Access BCS BCS 2G Mobile Core GGSN MSC SGSN HLR RNC RNC 3G MME MGW SGW/PGW BSC (Base Station Controller), RNC (Radio Network Controller), MSC (Mobile Switching Centre), SGSN (Serving GPRS Support Node), HLR (Home Location Register), GGSN (Gateway GPRS Support Node), MME (Mobility Management Entity), MGW (Media Gateway), SGW (Serving GPRS Support Node)/PGW (PDN Gateway), CSCF (Call Session Control Function), HSS (Home Subscriber Service), MGCF (Media Gateway Control Function) Kuva 6 Matkaviestinverkon ohjauselimet Mobiiliverkkoja standardoiva 3GPP on käynnistänyt energiatehokkuutta käsittelevän työn, johon sisältyvät myös ylläkuvattujen ohjauselinten energiankulutukset. Työ on kuitenkin vielä alkuvaiheessa eikä yksikkökohtaisia arvoja ole käytettävissä. Tällä hetkellä arviot ohjauselinten vaikutuksista annetaan usein prosenttiosuutena siirtoverkon tehonkulutuksesta. 4.4 SUOSITUKSET Suositus 2: Laitevalmistajien tulee kehitystyössään pitää CoC-ohjeen vaatimukset suunnittelun perustana, jotta laitteita on aikataulun mukaisesti saatavilla. Suositus 3: Teleyritysten tulee uusia laitteita hankkiessaan sisällyttää CoC-ohjeen mukaiset tehovaatimukset hankintavaatimuksiinsa.

15 15 (34) Suositus 5: Teleyritysten tulee CoC-ohjeen mukaisesti opastaa asiakkaitaan kotipäätelaitteiden energiatehokkuuteen liittyvistä näkökohdista. 5 PALVELINKESKUSTEN JA MUIDEN LAITETILOJEN ENERGIATEHOKKUUS 5.1 LAITETILOJEN ENERGIATEHOKAS SUUNNITTELU Laitetilojen energiatehokasta suunnittelua on käsitelty muun muassa seuraavissa dokumenteissa: - EU Code of Conduct on Data Centres Energy Efficiency; Version 2.0; Endorser Guidelines and Registration Form; Valid as from /5/ Best Practices; for the EU Code of Conduct on Data Centres /6/ - Motiva: "Energiatehokas konesali" -opas ( ) /12/ - ITU-T:n suositus L.1300 "Best practices for green data centers" (2011)/13/ - ISO/IEC JTC1 SC 39 WG 1:n "Resource Efficient Data Centres" dokumentit /19/. Erillisten palvelinkeskusten(konesalien) määrä on yritysten tekemien ulkoistusten ja uusien pilvipalveluratkaisujen myötä voimakkaasti kasvamassa. Motivan tekemän arvion mukaan konesalit, joita Suomessa on noin tuhat, käyttävät 0,5-1,5 prosenttia Suomen koko sähkön kulutuksesta. Keskusten energiatehokkuus ja syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen ovatkin tällä hetkellä erityisen mielenkiinnon kohteina. Motivan oppaaseen sisältyy arvio, jonka mukaan tyypillisen palvelinkeskuskäytössä olevan laitetilan energian kulutuksesta itse palvelimet kuluttavat 46 %, jäähdytys 23 %, tuulettimet 8 %, UPS 8 %, valaistus 4 % ja muut 1 % Laitetiloille asetetut ohjeet on viitteinä olevissa dokumenteissa annettu numeeristen arvojen sijasta parhaina käytäntöinä (Best practices). Ohjeissa on otettu huomioon se, että laitetilat voivat olla usean toimijan yhteiskäytössä ja että toimijat voivat olla eri rooleissa esim. teleoperaattori, palveluntarjoaja ja laitetoimittaja. Ohjeet kohdistuvat laitetilojen suunnitteluun, hyväksikäyttöön ja ylläpitoon. Ne kattavat erilaiset muutostilanteet kuten: - normaali toiminta, - ohjelmistojen uusiminen, - laitteiden uusiminen, - laitetilojen uusiminen. Ohjeisiin ja suosituksiin /5,6,12 ja 13/ sisältyy muun muassa seuraavia käytäntöjä energiatehokkuuden parantamiseksi: Laitetilat - laitetilan koko (pinta-ala, korkeus) ja muunneltavuus sekä erityisrakenteet (kontti), - rakennuksen sijainti muun muassa käytettävissä olevien energia- ja jäähdytysjärjestelyjen kannalta, - tilan tarjoamat ympäristöolosuhteet, - laitehankinnoissa huomion kiinnittäminen laitteiden sietämiin lämpötila- ja kosteusarvoihin sekä mahdollisiin laitteiden poikkeaviin ympäristövaatimuksiin, - laitetilan valaistuksen ja muun yleisen energian kulutuksen suunnittelu, - ylimitoituksen välttäminen.

16 16 (34) Jäähdytys - jäähdytyksen suunnittelu: jäähdytyksen oikea kohdentuminen; kylmän ja lämpimän ilman kierto laitetilassa ja telineissä, - vaihtoehtoiset jäähdytysmenetelmät: vesi, lumi ja jää, - ylikapasiteetin välttäminen. Laitteet tuottavat runsaasti lämpöä, joten tilan lämmitystä ei yleensä tarvita, vaan tarkastelun kohteena on tilan lämpötilan pitäminen laitteiden vaatimalla alueella jäähdytyksen avulla. Hukkalämmön hyödyntäminen - hukkalämmön hyväksikäyttö; viitteen /13/ arvion mukaan jopa 70 % on hukkalämmöstä on hyödynnettävissä joko viestintäverkoissa tai muissa lämmitystarpeissa. Käytännön esimerkki vaihtoehtoisten jäähdytysmenetelmien käytöstä ja hukkalämmön hyödyntämisestä on Suvilahdessa käyttöön otettu 5000 neliömetrin suuruinen konesali (Helsingin Sanomat ). Konesali käyttää jäähdytykseen merivettä ja hukkalämpö hyödynnetään alueen kaukolämpöverkossa. Täydellä kapasiteetilla toimittaessa hukkalämmön arvioidaan riittävän lämmittämään 4000 uutta kerrostaloasuntoa (kooltaan 80 neliömetriä) ja asunnoissa tarvittavan lämpimän veden. Toinen käytännön esimerkki energian uudelleenkäytöstä on Espooseen rakennettu konesalikeskus, jossa 20 GWh:n energiankulutus jäähdytetään siirtämällä syntynyt lämpö kaukolämmitykseen. Saatava energia vastaa noin 1000 omakotitalon vuosikulutusta /Fortum Oyj:n lehdistötiedote /. Keskitetyissä laitetiloissa tulisi lähtökohtana aina olla jäähdytysenergian uudelleenkäyttö fossiilisten energiavarojen säästämiseksi. Voimalaitteet - virran syötön energiatehokas suunnittelu, vaihto/tasasähkö ja energian saannin turvaaminen sähkökatkosten aikana (UPS), sähköisten muunnosten minimointi, - vaihtoehtoiset energian lähteet (aurinko, biokaasu, tuuli), hybridi-ratkaisut. Muut - laitteiden yhteiskäytön lisääminen (virtualisointi) muun muassa pilvipalvelut, - energian kulutuksen mittaaminen, laitteiden kuormitustilanteen seuranta, laitetilan energiatehokkuuden arviointi, - Motivan oppaaseen sisältyy ehdotus laitetilojen energiakatselmuksesta. 5.2 LAITETILOJEN ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA Luvussa 2.2 on kuvattu mahdollisuutta käyttää yhteiskuntavastuun GRI-raportointia energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen seurantaan. Laitetilojen energiakulutuksen ja hukkalämmön hyödyntämisen seurantaan olisivat käytettävissä seuraavat GRI-indeksit: - EN4 "Päälähteiden epäsuora energiankulutus" - EN6 "Energiatehokkaiden tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvat tuotteet ja palvelut ja näiden vaikutukset energiankäyttöön" - EN7 "Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt".

17 17 (34) 5.3 SUOSITUKSET Suositus 6: SFS:n perustaman työryhmän SR 311 (Resurssitehokkaat palvelinkeskukset) välistyksellä seurataan ISO/IEC JTC1:ssä ja ITU-T:ssä tapahtuvan standardointityön etenemistä ja tarvittaessa vaikutetaan standardien sisältöön. Suositus 7: Teleyritysten tulee seurata osana yhteiskuntavastuun raportointia EN4-, EN6- ja EN7- tunnuslukujen avulla palvelukeskusten ja muiden laitetilojen energian käyttöä, energialähteen puhtautta, epäsuoran (valaistus, ilmastointi) energiatarpeen kehitystä sekä hukkalämmön hyödyntämistä. 6 ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN VERKKOSUUNNITTELULLA JA STANDARDOINNILLA Ympäristötietoisuus ja kestävän kehityksen vaatimukset ovat tulleet osaksi viestintäverkkojen suunnittelua. Lähtökohtana on koko elinjakson käsittävä tarkastelu sisältäen raaka-aineet, valmistuksen, käytön sekä hävittämisen tai kierrätyksen. Kaikkiin näihin vaiheisiin liittyy myös energian kulutusta. Laitteiden käyttövaihe on kuitenkin energiankulutuksen kannalta merkittävin ja siihen pyritään vaikuttamaan myös suunnittelun ja standardoinnin keinoilla. 6.1 VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIATEHOKAS SUUNNITTELU Viestintäverkkojen energiatehokkaasta suunnittelusta on ITUssa valmistunut juuri suositus Y.3021 Framework of energy saving for Future Networks /14/. Tehon kulutusta tarkastellaan seuraavilla eri tasoilla: - komponenttitaso - laitetaso - verkkotaso. Komponenttitason kehitys käsittää muun muassa mikropiirit (LSI), moniprosessorit ja tehovahvistimet. Laitetaso sisältää erilaisia tehonkulutusta säästäviä ja optimoivia tekniikoita kuten: - Lepotilaan ohjaus Kun laite ei ole varsinaisessa suoritustilassa, se ohjataan vähemmän tehoa kuluttavaan lepotilaan (sleep mode). Esimerkkejä tästä tekniikasta ovat ADSL2/ADSL2+ (ITU-T G.992.3/ G.992.5) laitteisiin sisältyvät lepotilaominaisuudet ja IEEE:n spesifioima energiatehokas Ethernet-protokolla IEEE P802.3az. - Optinen tekniikka Optinen tekniikka tarjoaa suuremmat nopeudet ja kun päästään siihen, että signaalit voidaan käsitellä koko siirtomatkan optisessa muodossa, vältetään tehoa kuluttavat sähkö/opto - muunnokset. - Adaptive Link Rate (ALR)/Dynamic Voltage Scaling (DVS) Verkkolaitteiden liitäntänopeutta ja syöttöjännitettä ohjataan adaptiivisesti verkon liikenteen edellyttämällä tavalla.

18 18 (34) - Lämpösuunnittelu Lämmön tuotto ja jäähdytyksen toteuttaminen ovat olennaisia energian kulutukseen vaikuttavia tekijöitä kaikilla suunnittelun tasoilla komponenteista laitetiloihin. - Välivarastointi (Cache server) Välivarastointi vähentää tiedonsiirron määrää verkossa. - Suodatus (Filtering) Liikenteen suodatuksella vähennetään turhan tai haitallisen (DoS) tiedon siirtoa verkossa. - Tiedotukset (Sorry server) Sorry-palvelimella ohjataan käyttäjän käyttäytymistä esim. ilmoittamalla, ettei palvelu ole käytössä tai opastamalla yhteyden ottoon alhaisen liikenteen aikana. - Älykkäät antenniratkaisut Älykkäillä antenniratkaisuilla vähennetään tehontarvetta radioverkoissa. Verkkotasolla käytettäviä tekniikoita ovat muun muassa: - Piirikytkentäisyys/Statistinen multipleksointi Väistymässä oleva piirikytkentäisyys on ollut erityisen tehokas välittämään jatkuvaa signaalia kuten video. Yleistyvä statistista multipleksointia käyttävä IP-tekniikkaa soveltuu puolestaan erinomaisesti vaihtelevan liikenneintensiteetin sovelluksiin. Statistiseen multipleksointiin on kehitteillä uusia tehokkaita teknologioita kuten OBS (Optical Burst Switching). - Energiaperustainen liikenteen ohjaus Liikenteen ohjaukseen on kehitteillä uusia energiakulutuksen huomion ottavia reititystapoja kuten liikenteen kokoaminen, verkkokoodaus, monitieyhteydet, lepotilojen hyödyntäminen. - "Kevyet" protokollat Tähän tekniikkaan sisältyy kaksi erilaista mahdollisuutta. Paketit voidaan lähettää alemmilla kerroksilla (OSI-malli esim. Ethernet Layer 2) ja vähentää näin protokollien edellyttämää prosessointia. Toinen mahdollisuus on tehdä itse protokolla yksinkertaisemmaksi esim. MPLS runkoverkoissa. - Liikenteen tasaus (Shaping) Liikennekuormaa muokataan vastaamaan verkon komponenttien maksimaalista välityskykyä. Siirron ajoituksella vähennetään verkon solmukohdissa tarvittavien puskurien määrää ja energiankulutusta. - Sisältöperustainen jakelu verkossa (Content Delivery Networks) CDN on sisällön (esim. video) perusteella optimoitu tapa siirtää sisältö lähtöpisteestä yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Liikenne pyritään reitittämään sovelluksen kannalta optimaalisesti, jolloin verkon resurssien käyttö ja tehontarve minimoituvat. Kuormitushuippuja voidaan välttää myös siirtämällä suositut aineistot välimuistiin jo alhaisen kuormituksen aikana. - Piensolut Piensoluilla (mikro, pico, femto) voidaan päästä suursoluja energiatehokkaampiin ratkaisuihin paikoissa, jossa liikennöintitarve on suuri.

19 19 (34) 6.2 STANDARDOIDUT UUDET TEKNOLOGIAT VÄHENTÄVÄT TEHONTARVETTA Eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN-CENELEC-ETSI selvittivät EU:n toimeksiannosta, miten standardoinnilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja minkälaisia uusia tarpeita on nähtävissä. Järjestöjen yhteisesti laatimassa vastauksessa " Efficient energy use in fixed and mobile information and communication networks' - Phase 1 - Report of Coordination Group on M/462" /15/ tuodaan esiin seuraavat esimerkit standardoinnin myönteisistä vaikutuksista: - Piirikytkentäisen kiinteän verkon ja matkaviestinverkon korvaajaksi standardoidun NGN:n (Next Generation Networks) arvioidaan säästävän tehonkulutuksessa noin 40 %. Säästö syntyy muun muassa uusien siirtojärjestelmien (esim. VDSL2 ja PON), pienemmän välitysjärjestelmämäärän ja ulkoisten olosuhteiden paremman sietokyvyn ansiosta. - Siirtyminen standardoituun digitaaliseen televisiolähetykseen laski lähettimien tehontarpeen kymmenesosaan analogisten lähettimien tehontarpeesta. 6.3 SUOSITUKSET Suositus 8: Viestintäverkkojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon laitetason energiatehokkuus muun muassa pyrkimällä vähentämään signaalien ohjauksen vaatimaa prosessointia (Layer3/Layer2 -tehonkulutus). Suositus 9: Seurataan kansainvälisen standardointityön etenemistä ja tarvittaessa osallistutaan siihen. Täsmennetään tarvittaessa kansallista ohjeistusta. 7 KANSALLINEN KEHITYS JA KANSALLISESTI SEURATTAVAT MALLITAPAUKSET 7.1 KANSALLISIA KOKEMUKSIA Seuraavassa on esitetty yhteenveto kansallisessa toiminnassa saaduista kokemuksista ja havainnoista. Kiinteä laajakaista - Kodin päätelaitteiden (tietokone, televisio) energian kulutus jo noin 2-3 tunnin päivittäisellä käytöllä on merkittävä ja huomattavasti suurempi kuin verkkopäätteiden energian kulutus. - Kiinteän laajakaistan energiavertailussa on usein käytetty suhdelukua 1:10 eli DSLAM kuluttaa noin 1/10 siihen liitettyjen kotipäätelaitteiden ja modeemien tarvitsemasta energiasta. - Kodin päätelaitteina kannettava tietokone on energian käytön kannalta selvästi parempi kuin pöytätietokone tai televisio. Tunnin käyttö pöytätietokoneella (200 W) vie yhtä paljon energiaa kuin laajakaistamodeemi koko vuorokaudessa (24x9W). Täten pöytätietokoneiden oletusasetuksissa pitäisi aina olla automaattinen näytön sammuttaminen käyttämättömyyden ilmetessä noin 10 min jälkeen (noin 50 W vähennys) ja siirtyminen lepotilaan noin 20 min jälkeen (yli 100 W vähennys). Myös kannettavissa tietokoneissa vastaavat energiansäästötavat tulisi olla aktivoituina.

20 20 (34) Matkaviestinverkot - Matkapuhelinten kuluttama teho on merkittävä. Laskennallisena esimerkkinä 3 miljoonan käyttäjän 5 W:n päivittäinen tehon tarve merkitsee yhteensä 15 MW, kun taas kolmen operaattorin kahden verkon 7000 tukiaseman 700 W:n yhteenlaskettu tehon tarve on 29,4 MW eli vain noin kaksinkertainen puhelinten vaatimaan tehoon verrattuna. Radiolinkit - Analoginen linkkijärjestelmä käytti sähköä useita kilowatteja ja niiden jäähdytys kulutti vielä lisää. Siirtokapasiteetti oli lisäksi vähäinen. Nykyaikaisen radiolinkin (ulko)rf-yksikkö kuluttaa wattia ja koko järjestelmä noin 500 W. Kapasiteetti on useita satoja megabittejä sekunnissa eli analogista järjestelmää merkittävästi suurempi. Radio- ja televisiojakelu Radio- ja televisioverkoissa siirtyminen analogisesta digitaalisiin lähetyksiin merkitsee merkittävää tehon säästöä. - Standardoidussa digitaalisessa radiolähetyksessä energiatehokkuus on DRM-konsortion suorittamien laskelmien mukaan 40-50% parempi kuin analogisen radion energiatehokkuus. Tekniikan käyttöönotto on tosin viivästynyt muista syistä. - Televisiojakelun digitalisoinnin vaikutuksen arviointi on edellistä moniulotteisempaa. Mikäli katsotaan vain yhden lähettimen säteilytehoa, on ero jo suuri. 600 kw - 1 MW (Effective Radiated Power; ERP) analogiset lähettimet on korvattu pääsääntöisesti 50 kw (ERP) digitaalisilla lähettimillä. Samassa yhteydessä on putkilähettimiä korvattu puolijohdelähettimillä, mistä on tullut lisää säästöä. Digitaalisten täytelähettimien määrä on myös pienempi kuin analogisten alilähettimien. Merkittävää säästöä syntyy siitäkin, että yhdellä lähettimellä voidaan ajaa aiemman yhden ohjelman sijasta kokonaista kanavanippua. Näin ollen laskennallisesti on parhaimmillaan analogisen ajan neljä 1 MW lähetintä voitu korvata yhdellä 50 kw lähettimellä ja vielä on jäänyt tilaa muutamalle ohjelmakanavalle. 7.2 SIIRTOVERKKOTEKNOLOGIAN KEHITYS JA TEHOLASKELMAT KANSALLISEN VERKON ERI OSILLE Amerikkalaisessa ATIS:ssa (American National Standard for Telecommunications) on käytössä menettely, jolla seurataan valitun mallitapauksen tehon tarvetta. Järjestelmä on kuvattu dokumentissa "Energy Efficiency for Telecommunication Equipment: Methodology for Measurement & Reporting; Transport Requirements" (ATIS ) /16/. Vastaavanlaisesti kansallista kehitystä voidaan seurata mallitapausten avulla. Seuraavissa luvuissa arvioidaan tyypillisten esimerkkitapausten tehonkulutusta Suomen liittymä-, alue- ja runkoverkoissa Verkkoteknologian kehitys Alue- ja runkoverkkojen siirtoverkkorakenteessa on meneillään kehitys, jossa useasta eri tekniikasta ollaan siirtymässä kohti yhtenäisempää IP/MPLS/Ethernert-tekniikkaa. Meneillään oleva kehitys voidaan havainnollistaa kuvan 7 mukaisesti.

21 21 (34) Runkoverkko PDH SDH ATM IP/MPLS X Alueverkko PDH SDH ATM IP/MPLS X Liityntäverkko XDSL/ FTTH 3GRAN/ HSPA CATV/ DOCSIS Runkoverkko IP/MPLS DWDM fiber Alueverkko Ethernet Aggregation CWDM fiber X Liityntäverkko XDSL/ FTTH 3GRAN/ HSPA CATV/ DOCSIS Kuva 7 Siirtoverkkotekniikan kehitys optista IP/MPLS/Ethernet -tekniikkaa

22 22 (34) Laajakaistaiset liittymäverkot Laajakaistaisissa liittymäverkoissa käytössä olevat tekniikat on esitetty kuvassa 8 alla/17/. Cu Modem DSLAM Kuparikaapeli DSL Modem PON ONT ONT Kuitu Optical Splitter Kuitu OLT FTTN & VDSL Modem Modem Cu Remote node DSLAM Kuitu Ethernet kytkin PtP OMC OMC Kuitu Kuitukaapeli Ethernet kytkin WiMAX Modem Modem BTS Ethernet kytkin UMTS Modem Modem BTS Ethernet kytkin HFC Koaksiaalikaapel i Network Node Kuitu CATV keskus Modem Modem DSL DSL Modem DSLAM PON ONT OLT FTTN ADSL/VDSL PtP OMC WiMAX BTS UMTS HFC CATV Digital Subscriber Line Terminates ADSL/VDSL circuit and provides LAN interface to single computer or LAN segment Digital Subcriber Line Access Multiplexer; DSL filters to split voice from data Passive Optical Network ; GPON/EPON Gigabit-capable/Ethernet Passive Optical Network, Ethernet Optical Network Terminal Optical Line Terminal Fiber To The Node Asymmetric/Very-high-bit-rate Digital Subscriber Line Point-to-Point Access Optical Network; dedicated fiber between customer and network (Ethernet switch) Optical Media Converter; converter between electrical signal used inside house and optical access signal Worldwide Interoperability for Microvawe Access Base Transceiver Station Universal Mobile Telecommunications System Hybrid fiber-coaxial Cable television

23 23 (34) Viitteessä /17/ on laskettu esimerkkitapausten tehokulutus seuraavasti: DSL ADSL 2+: DSLAM: ADSL2+: DSLAM: max 24 Mbps/tyyp.15Mbps (downstream); 1 Mbps (upstream) 1000 käyttäjää; kokonaiskytkentäkapasiteetti 2 Gbps (full-duplex) modeemin tehonkulutus: 5 W /käyttäjä tehonkulutus: 1,7 kw (1008 käyttäjää) DSL-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus: 6,7 W/käyttäjä PON OLT jakaa aikajakoperiaatteella kanavat käyttäjille (ONT) tarvittavan kapasiteetin mukaisesti. Optisessa Splitterissä aallonpituuskanavointi (32 tai 64 ONT:tä/kuitu). OLT: Splitter: ONT: Kuituyhteyden siirtokapasiteetti 2,4 Gbps (downstream); 1,2 Gbps (upstream), jotka palvelevat 32 käyttäjää. OLT:hen voi liittyä 32 tällaista järjestelmää, jolloin kokonaiskapasiteetti on 1024 käyttäjää ja kytkentänopeus 16 Gbps. Tehonkulutus 1,34 kw (1024 käyttäjää) passiivinen, ei tehonsyöttöä 5 W /käyttäjä PON-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus: 6.3 W/käyttäjä FTTN/VDSL FTTN/VDSL tilaajapäässä nykyinen kupariverkko, mutta kuitu keskuksessa sijaitsevasta Ethernetkytkimestä DSLAMiin, joka sijaitsee tilaajaverkon jakamossa. Kuparijohto-osuudella VDSL2- järjestelmä (tai ADSL2+). DSLAM: DSLAMin VDSL2 linjakortti palvelee 16 tilaajaa ja tarvitsee tehoa 42 W, minkä lisäksi tarvitaan käyttäjää kohti 5 W (eli 42+5 W) kytkemään DSLAM kuituyhteydellä verkon Ethernet-kytkimeen. VDSL2mod: 10 W/käyttäjä huippunopeuden ollessa 50 Mbit/s. Eth-kytkin: 116 optista Gigabit Ethernet porttia (joista 4 varattu runkoverkkoon päin); 64 Gbps kytkentänopeus, jolloin tehonkulutus 474 W (16*112= 1792 käyttäjää) FTTN/VDSL-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus: 13,2 W/käyttäjä (10 W+2,6 W+ 0,3 W+0,26 W) PtP Kuitukohtainen tilaajayhteys päästä päähän (OMC - Ethernet-kytkin), jolloin päästän suuriin käyttäjänopeuksiin

24 24 (34) Eth-kytkin: 116 optical Gigabit Ethernet porttia; 64 Gbps kytkentänopeus, jolloin tehontarve 474 W. Ethernet-kytkin palvelee 110 käyttäjää, jolloin tehontarve 4,3 W /käyttäjä OMC: 8 W / käyttäjä PtP-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus 12,3 W/käyttäjä (8 W + 4,3) WiMAX Oletuksena kiinteät asemat ja käyttäjällä sisämodeemi, jolla kytkeydytään tukiasemaan. WiMAXtukiasemalta kuituyhteys tai kiinteä radioyhteys verkkoon. Kolme suuntaavaa antennia kukin 120 astetta. Siirtonopeus teoreettinen max 70 Mbps, mutta 7 km:n etäisyydellä ja näkemäesteiden huonontamana max 35 Mbps/sektori. Mikäli halutaan korkeampia käyttäjänopeuksia, ei yhtäaikaisia käyttäjiä voi olla kovin monta, jolloin käyttäjäkohtainen tehonkulutus muodostuu suureksi. BTS: kokonaistehonkulutus 1330 W Oletuksena stand-alone kotimodeemi tehonkulutus 5 W. WiMAX-tekniikan käyttäjäkohtaiseksi tehonkulutukseksi saatiin lähteen /17 /esimerkkitapauksessa 10 Mbps käyttäjänopeudella noin 13 W/käyttäjä. Tehonkulutus on kuitenkin hyvin riippuvainen liityntänopeudesta (ks. kuva 9 ). UMTS Käsittää radioyhteyden käyttäjältä tukiasemalle. Käyttäjän päätelaitteena puhelin, USB tai kiinteä modeemi. Tukiasemat kytkeytyvät kiinteillä kuitu- tai muilla yhteyksillä muuhun osaan verkkoa. Nykyjärjestelmistä HSPA+ tarjoaa teoreettisesti 42 Mbps (downlink) ja 11 Mbps (uplink) siirtonopeudet. Käytännössä maksiminopeudet ovat 30 Mbps/6Mbps. Esimerkkitapauksessa on oletettu kolme antennisektoria, joiden siirtonopeus 22 Mbps (downlink) BTS: 1,5 kw USB mod. 2 W. UMTS-tekniika käyttäjäkohtaiseksi tehonkulutukseksi saatiin lähteen xy1 esimerkkitapauksessa 10 Mbps käyttäjänopeudella noin 16 W/käyttäjä. Tehonkulutus on kuitenkin hyvin riippuvainen liityntänopeudesta(ks. kuva 9). HFC: Kaapelitelevisioverkkoja käytetään radio-ja televisio-ohjelmien jakelun lisäksi myös puheluiden ja Internet-liikenteen siirtoon. Head-End:ssä televiso-ohjelmat yhdistetään ja siirretään optisesti paikallisiin solmuihin, joissa signaalit muutetaan sähköisiksi ja jaetaan puurakenteisten koaksiaalikaapeliverkkojen kautta käyttäjille.

25 25 (34) Laajakaistainen Internet-liikenne (down/up link) siirretään omissa RF-kanavissa, jotka yhdistetään päätelaitteisiin kaapelimodeemeilla. Nykyisin on käytössä ns. EuroDOCSIS-järjestelmä, joka käyttää 6 MHz:n RF-kanavia ja QAM-modulointia maksiminopeuden ollessa 38 Mbps. Solmujen ja kaapeleiden määrällä voidaan vaikuttaa alueella tarjottavaan kokonaiskapasiteettiin. Neljää verkkosolmua palvelevan keskusyksikön tehonkulutus on 620 W. Solmuun liitettyjen käyttäjien määrä riippuu data-käyttöön varattujen RF-kanavien (down/uplink) määrästä. Verkkosolmun tehonkulutus on 256 W. Johto-osuuksien vahvistimet kuluttavat 35 W. HFC-verkkokomponenttien tehonkulutus tulee jaettavaksi televisiopalveluiden, puhelinpalveluiden ja datasiirron kesken. Kuvassa xy on arvioitu datan osuudeksi 40%, jolloin HFC-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus on noin 8 W/käyttäjä, mutta lähtee nopeasti nousuun liityntänopeuden kasvaessa yli 20 Mbps. Liityntätekniikoitten tehonkulutuksen vertailu Kuva 9 Tehonkulutus käyttäjää kohti eri tekniikoilla ja eri nopeuksilla nykytekniikalla /17/ Tyypillisille esimerkkitapauksille lasketut käyttäjäkohtaiset tehonkulutusarvot osoittavat kuvassa 9, että - tarvittavan liityntänopeuden ollessa alhainen (alle 400 kbps) radiojärjestelmät (UMTS, WiMAX) kuluttavat tehoa vähiten, mutta tehontarve kasvaa voimakkaasti nopeuden noustessa. Maksimaalinen liityntänopeus ulottuu tällä hetkellä noin 20 Mbps:iin ja tällöin käyttäjäkohtainen tehonkulutus on kasvanut huomattavasti muiden tekniikoitten kulutusta suuremmaksi.

26 26 (34) - optisten liityntätekniikoitten tehonkulutus on pienillä nopeuksilla (alle 400 kbps) radiojärjestelmien tehonkulutusta suurempi, mutta kulutus on siirtonopeudesta riippumaton. Optiset järjestelmät ovat ainoa vaihtoehto suurilla (yli 30 Mbps) nopeuksilla. - DSL-järjestelmien tehonkulutus on yleensä optisia järjestelmiä pienempi, mutta toiminta-alue ulottuu tällä hetkellä noin 20 Mbps suuruusluokkaan Laajakaistaiset alueverkot Alue (Metro) verkon rakenteessa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Laskelmat on tehty asteittain poistumassa olevalle SDH-tekniikalle ja uudelle yleistyvälle Ethernettekniikalle. Seuraavassa esitetyt askelmat perustuvat teleyrityksiltä ja valmistajilta syksyllä 2011 saatuihin tietoihin. Malli A: ALUEELLINEN SDH-VERKKO ADM16_A ADM16_B 126xE1 2xSTM-1 1xSTM-4 126xE1 2xSTM-1 1xSTM-4 126xE1 2xSTM-1 1xSTM-4 10km 10km ADM16 2,5Gbit/s 10km 63xE1 ADM16_C 126xE1 2xSTM-1 1xSTM-4 63xE1 Kuva 10 Laajakaistainen SDH-tekniikkaan perustuva alueverkko Mallissa sisäänmeneviä ja ulostulevia E1-, STM 1- ja STM 4- siirtokanavia yhdistävät ja erottavat ADM16 (add/drop mux) -verkkokomponentit on yhdistetty 2,5 Gbps siirtojärjestelmillä toisiinsa. Verkkokomponenttien on oletettu olevan 10 km:n etäisyydellä toisistaan ADM16-verkkokomponentin rakenne on vanhemmissa malleissa kaksiportainen, mutta uudemmat laitteet on toteutettu yksiportaisesti.

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 28.10.2014 versio 1.0 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 Taustaa Viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja 1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET

Lisätiedot

ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät

ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Group ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä. Potentiaalisina kasvualueina uusiutuva energia ja liikenteen

Lisätiedot

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon opastavaan ohjeeseen! Tämän

Lisätiedot

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: + laajakaistaiset

Lisätiedot

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET...

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET... KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET...

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ulkoiset tehonlähteet 1 1 Esipuhe Työn tavoitteena on päivittää arvio EU:n ns. Ekosuunnittelu-direktiivin

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN)

Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN) Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN) Työn tekijä: Tuomo Rostela Valvoja:Professori Raimo Kantola Ohjaaja:DI Pekka Nieminen Työn tavoitteena oli selvittää NGN-verkkojen

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET...

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET... KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti Jorma Mellin PJ, FICI ry 1 FICI? Suomen IP-yhdysliikennepiste Perustettu 1993, rekisteröity 2001 (Euroopan #1) 27 jäsentä (lokakuu 2008)

Lisätiedot

1 db Compression point

1 db Compression point Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen

Lisätiedot

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu)

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu) 1(6) Elisa Operaattorilaajakaistapalvelut Operaattorilaajakaista Kertamaksu Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20 Lisäpalvelut Kertamaksu Tilaajayhteyden

Lisätiedot

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys: Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

Pakettisynkronointitestauksen automaatio

Pakettisynkronointitestauksen automaatio Pakettisynkronointitestauksen automaatio Risto Hietala valvoja: Prof. Riku Jäntti ohjaaja: DI Jonas Lundqvist ESITYKSEN RAKENNE Tietoverkkojen synkronointi Pakettikytkentäisten verkkojen synkronointi Ohjelmistotestaus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KYMP OY. Tukkutason siirtoyhteyspalvelut

KYMP OY. Tukkutason siirtoyhteyspalvelut KYMP OY Tukkutason siirtoyhteyspalvelut 2 (12) Sisältö 1. SIIRTOYHTEYSTUOTTEET... 3 1.1. TOIMITETTAVAT SIIRTOYHTEYSTUOTTEET:... 3 2. TUOTTEIDEN YLEISET OMINAISUUDET... 4 2.1 ASENNUKSEN TOIMITUSAIKA...

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

OPTISET TUOTTEET Voimassa 13.6.2013 alkaen

OPTISET TUOTTEET Voimassa 13.6.2013 alkaen Puh. 020 7070 300 OPTISET LÄHETTIMET OPTISET TUOTTEET Voimassa 13.6.2013 alkaen Pacific Broadband Networks ulkoisesti moduloitavat optiset lähettimet 1550 nm 19" / 1U, stand-alone, 45-1003 MHz, kaksois

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

A2B transmodulaattorit AlkuSivu

A2B transmodulaattorit AlkuSivu A2B transmodulaattorit AlkuSivu Paul Kumlin Esityslista A2B esittely EXM sarjan esittely ESX-200 DVB-S/S2 transmodulator => QAM/COFDM/ASI/IPTV ETX-100 COFDM transmodulator => QAM/COFDM/ASI/IPTV Lisätarvikkeet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen BAFF 2013, 30.5.2013 SFS-EN15232 Johan Stigzelius KNX Finland ry sivu No. 1 KNX Finland ry Toimimme Suomessa KNX toimialaa

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT...

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT... PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Palvelun rajoitukset... 2 1.2 Valvonta... 2 1.3 Ylläpito... 2 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Liitäntä... 3 2.2 Nopeusluokat...

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Access-verkot. Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto

Access-verkot. Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto Access-verkot Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto 1 Johdanto Laajakaistaiset verkot eivät ulotu koteihin Kuitu on liian kallista vetää joka paikkaan

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen

Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen Jussi Laimio Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen May 30, 2006 Internal/Relation/Identifier/Version 1 (?) Sisällysluettelo

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU

PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1(6) PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1 24.06.2009 2(6) 1. YLEISTÄ... 3 2. ADSL -LIITTYMÄ... 3 3. VERKKOJEN YHTEEN LIITTÄMINEN... 3 4. PÄÄTELAITTEET...

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(14) FprEN ISO/IEC 13273-1 Energy efficiency and renewable energy sources. Common international terminology. Part 1: Energy efficiency (ISO/IEC 13273-1:2015) ISO/IEC 13273-1:2015 Lausuntoaika päättyy:

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä

Lisätiedot

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS 31 S AHCON computer inflators are designed with a view to high quality, precision and long service life. The inflation computers are designed in Denmark and manufactured and tested in our own workshop.

Lisätiedot

Eurajoen Puhelin Osk. operaattori Metro Ethernet palvelukuvaus

Eurajoen Puhelin Osk. operaattori Metro Ethernet palvelukuvaus 01.01.2014 1(6) Eurajoen Puhelin Osk operaattori Metro Ethernet palvelukuvaus 01.01.2014 1 01.01.2014 2(6) 1. YLEISTÄ...3 2. ETHERNET-LIITÄNTÄ...3 3. OPERAATTORI ETHERNET -LIITTYMÄ...3 4. VERKKOJEN YHTEEN

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-06-29 1(5) SK 34 VALAISIMET S202-12 Energy performance of lamp controlgear. Part 2: Controlgear for high intensity discharge lamps (excluding fluorescent lamps). Method of measurement to

Lisätiedot

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset,

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, 1176/9521/2010 1 (7) VERKON TUKIKELPOISUUDEN ARVIOINTI Tässä muistiossa kuvataan n näkemys keskeisimpiin verkon tukikelpoisuuden arviointiin liittyviin kysymyksiin. Muistion tarkoituksena on auttaa teleyrityksiä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12

Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12 Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12 Tuotenumero: 412107 59,00 (+ alv 10%) normaalihinta 44,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Tähän Tietotekniset järjestelmät -kirjasarjaan kuuluvaan ST-käsikirjaan on koottu käytännön

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot