Laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus"

Transkriptio

1 1 (34) Laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 julkaistua muistiota laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuudesta on täydennetty ja tarkennettu. ICT:llä saavutettavat päästösäästöt (Green by ICT) Muistiossa on päädytty esittämään, että ICT:llä saavutettavien päästösäästöjen (Green by ICT) seurantaa ryhdytään toteuttamaan osana yritysten yhteiskuntavastuuraportointia raportointiin kehitetyn GRI (Global Reporting Initiative)-mallin mukaisesti. Energianäkökohdat kuuluvat raportoinnissa ympäristövastuualueeseen. Malliin sisältyvät omat mittarit sekä päästöjen tuottamiselle että saavutettaville päästösäästöille. Teleyrityksistä Elisa on jo omaan raportointiinsa sisällyttänyt ICT:n päästöindikaattoreita. Kaikille teleyrityksille yhteismitallisten ja vertailukelpoisten indikaattorien sijaan raportointi voisi aluksi perustua kunkin teleyrityksen valitsemiin omiin indikaattoreihin, joiden säännöllisesti - esimerkiksi puolivuosittain - laskettavat ja raportoitavat arvot ilmentäisivät kehitystä kunkin operaattorin omassa toiminnassa. Viestintäverkkojen tehonkulutus (Green of ICT) Muistiota on täydennetty runkoverkon verkkokomponenttien tehonkulutusarviolla sen mukaisesti, miten kansainvälisissä tutkimuksissa ja standardoinnissa on arvojen määrittelyssä edetty. Selvityksissä ilmeni muun muassa, että siirtoverkoissa liikenne tulisi energiatehokkuuden kannalta pyrkiä ohjaamaan alemmilla loogisilla käsittelytasoilla ja välttämään signaalien muunto IP-tasolle saakka. Palvelinkeskusten (laitetilojen) energiatehokkuutta on tarkasteltu parhaiden käytäntöjen kautta. Merkittäviä näkökohtia ovat vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö ja hukkaenergian hyödyntäminen muun muassa kaukolämpöverkoissa. Kansalliset mallitapaukset Kansallisia mallitapauksia on täydennetty laajentamalla tarkastelu kattamaan liityntä- ja alueverkkojen ohella myös runkoverkot. Operaattorien suorittamiin mittauksiin ja tutkimustuloksiin perustuen muistiossa on laskettu tehonkulutus 24 Mbit/s laajakaistaliittymälle ja 100 Mbit/s kiinteälle yhteydelle Helsingin ja Oulun välillä. Mallitapauksiin valittiin tietyt siirtoteknologiat, mutta verkkokomponentteja vaihtamalla laskelmat on tehtävissä myös muille teknisille toteutuksille. Laskelmilla on ollut tarkoitus tuottaa tietoa siitä, minkälaista roolia tiedonsiirron vaatima energiankulutus edustaa. Kotipäätteet Siirtoverkon tehonkulutus käyttäjäkohtaisesti laskettuna on pieni verrattuna käyttäjän omien ICTlaitteiden tehonkulutukseen. Kodin elektroniikka on kokonaiskulutuksen kannalta merkittävässä asemassa. Puhelin Faksi

2 2 (34) LAAJAKAISTAISTEN VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIATEHOKKUUS JOHDANTO käynnisti alkuvuodesta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä viestintäverkkojen energiankulutusta ja eri siirtotekniikoitten energiaintensiteettiä (W/Mbps) käsittelevän selvitystyön. Tuloksista julkaistiin vuoden 2011 lopussa muistio. Työtä on jatkettu vuoden 2012 aikana muun muassa n Siirtojärjestelmät- standardointityöryhmässä tehdyillä energiantarvelaskelmilla ja kasvihuonepäästöjä käsittelevillä selvityksillä. Tämä on muistion uusittu versio ja otsikoitu "Laajakaistaisten viestintäverkkojen energiatehokkuus" kuvastamaan työn kohdentumista laajakaistatekniikkaan ja pyrkimystä energiatehokkuuden parantamiseen. Työn tavoitteena on ollut pyrkiä selvittämään, onko tiedonsiirtoverkon tehontarpeelle löydettävissä numeerisia arvioita käytettäväksi energiankulutuksen seurannassa. Siirtoverkon ohella työssä haluttiin huomioitavan myös verkon ohjauselimet, laitetilat ja muut epäsuorat vaikuttimet sekä viestintäpalveluiden käytöllä saavutettavat säästöt muussa toiminnassa kuten liikenteessä. 1 VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIANKULUTUS Viestintäverkkojen laitteiden energiankulutus on merkittävä kustannustekijä teleyrityksille ja laitevalmistajille. Tarvittavan tehon määrällä on vaikutuksia verkolle asetettaviin vaatimuksiin kuten varavoimakapasiteetin suuruuteen sekä laitetiloihin ja niiden jäähdytykseen. Energiankulutus onkin aina ollut keskeinen vaikutin laitehankinnoissa ja verkkojen suunnittelussa. Ilmaston muutos on tuonut energiankulutuksen laajempaan tarkasteluun. Maailmanlaajuisesti on sovittu tavoitteesta laskea kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärää 20 %:lla vuoden 1990 päästömäärästä /1/. Laajakaistaverkkojen energiankulutuksella on tämän tavoitteen saavuttamisessa oma kasvava merkityksensä. Kun viestintäverkkojen ja niissä tarjottavien palveluiden (ICT) kokonaisvaikutuksia selvitetään, tulee energiankulutuksen rinnalla ottaa huomioon palveluiden hyödyntämisellä muussa toiminnassa kuten liikenteessä saavutettavat päästösäästöt. Lisäksi koko ilmastomuutoskehityksen seuranta siihen liittyvine mittaus- ja koontijärjestelmineen perustuu pitkälti ICT-tekniikan hyödyntämiseen. Kokonaisvaikutusten selvittäminen edellyttää haittojen ja hyötyjen tasapuolista vertailua. Energiatehokkuuden parantamispyrkimysten tavoiteasettelussa on tärkeänä olettamuksena pidetty sitä, ettei toimenpiteillä hidasteta laajakaistakehitystä eikä vaaranneta palvelutasotavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi laitteiden siirtyminen aktiivitilan ja vähemmän tehoa kuluttavan lepotilan välillä tulee tapahtua palveluiden toteutuksen kannalta riittävän nopeasti. 2 VIESTINTÄJÄRJESTELMILLÄ SAAVUTETTAVAT PÄÄSTÖSÄÄSTÖT ("GREEN BY ICT") ICT:n käytöllä voidaan vähentää muiden toimintojen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä muun muassa seuraavasti: - videoneuvotteluilla ja etätyöllä vähennetään fyysistä matkustamista ja liikennettä,

3 3 (34) - älykkäillä ITS (Intelligent Transport Systems) - järjestelmillä parannetaan kulkuneuvojen käyttöä ja logistiikan toimivuutta, - mittaus- ja ohjausjärjestelmillä tehostetaan rakennuskompleksien sähkönkäyttöä ja - älykkäillä sähkönjakeluverkoilla (Smart Grids) ohjataan koko sähkön tuotanto- ja jakeluketjua ja parannetaan näin energiatehokkuutta. 2.1 ICT LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄJÄNÄ Merkittävää päästöjen vähenemistä saavutetaan, kun matkustamista voidaan korvata ICTpalveluilla (esim. videoneuvottelu ja etätyö). Liikenteen päästöjä on Suomessa arvioitu LIPASTO -hankkeessa, jossa laskelmat on eritelty liikennemuodoittain: maantie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenne. LIPASTOn laskelmien mukaan Suomen tieliikenteessä vuonna 2011 /2/ - henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 165 g/km ja keskimääräinen energiankulutus 0,68 kwh/km. - vastaavat luvut laskettuna henkilöyksikköä kohti olivat CO2-päästöt 97 g/hkm ja energiankulutus 0,40 kwh/hkm. Laskelmia voidaan käyttää lähtökohtina arvioitaessa ICT:n käytöllä saavutettavia hyötyjä. Henkilöautojen päästöjen määrä on lähtenyt laskuun muun muassa CO2-päästöihin perustuvan verotuskäytännön ansiosta. Tämä autoliikenteen päästöjen aleneminen tulee otettavaksi huomioon, kun ICT:n hyötyjä arvioidaan. 2.2 EHDOTUS ICT:LLÄ SAAVUTETTAVIEN PÄÄSTÖSÄÄSTÖJEN SEURANTAAN Teleyritykset seuraavat omaa toimintaansa yhteiskuntavastuun näkökulmasta ja raportoivat siitä säännöllisin aikavälein. Raportointiin on kehitetty GRI (Global Reporting Initiative) malli, jonka tavoitteena on luoda yleisesti hyväksytty menettelytapa sekä ohjeistaa organisaatiota raportoimaan toimintansa tuloksista ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun alueilla. GRI sisältää hyvältä yhteiskuntavastuun raportoinnilta edellytettävät periaatteet, suosituksen raportoinnin rakenteeksi sekä keskeiset yhteiskuntavastuun tunnusluvut /3/. Energiankulutukseen ja kasvihuonepäästöihin liittyvät näkökohdat sisältyvät GRI-mallissa ympäristövastuuseen. Suurin osa GRI-tunnusluvuista kuvaa kulutusta ja päästöjä ja niitä on arvioitu seuraavissa "Green of ICT"-luvuissa. Viestintäpalveluilla saavutettavat päästösäästöt "Green by ICT" sisältyvät GRI-indeksiin EN 18 "Toimenpiteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset". ICT:llä saavutettavia päästövähennyksiä (hyötyjä) voitaisiin arvioida GRI-raportoinnin yhteydessä valitsemalla sopivat tunnusluvut, joista esimerkkinä ovat seuraavat Elisan ympäristövastuun raporttiin sisältyvät mittarit: - Asiakkaiden päästövähennykset: uusien palveluiden kuten virtuaalineuvottelupalveluiden ja pilvipalveluiden sekä M2M-sovellusten käytöllä saavutetut päästösäästöt - Omat päästövähennykset: etätyöllä ja muilla viestintävälineiden käytöllä saavutetut säästöt.

4 4 (34) Absoluuttisten vertailukelpoisten mittareiden määrittely voi osoittautua ongelmalliseksi ja siksi alkuvaiheessa voitaisiin lähteä siitä, että kukin teleyritys määrittelee oman laskentamallinsa. Säännöllisin aikavälein (puolivuotta tai vuosi) toistetut laskelmat osoittaisivat ICT-palveluiden käytöllä kussakin yrityksessä saavutettavien päästövähennysten ajallisen kehityksen. Indeksien laskenta ja raportointi voisivat sisältyä nykyiseen yhteiskuntavastuun raportointiin, joista esimerkkejä ovat: - DNA - Elisa - TeliaSonera GRI-ohjeiden mukaan lasketut tunnusluvut varmennetaan yleensä riippumattoman tahon toimesta. 2.3 SUOSITUKSET Suositus 1: Teleyritykset sisällyttävät yhteiskuntavastuuraportointiin laskelmat ICT:n palveluiden käytöllä saavutetuista päästösäästöistä. 3 VIESTINTÄVERKKOJEN TEHONKULUTUS ("GREEN OF ICT") EU:n selvityksissä on arvioitu, että Euroopassa viestintäverkkojen ja tarvittavien rakenteiden tehonkulutus on noin 8 % yhteiskunnan koko energiankulutuksesta ja ellei tehostaviin toimenpiteisiin ryhdytä, nousee osuus vuoteen 2020 mennessä 10,5 %:iin. pact-of-ict_on_ee.pdf. Maailmanlaajuisesti mitattuna vastaavan osuuden on arvioitu olevan 3 %. EU:n komissio pitää viestintäverkkojen ja palveluiden roolia ilmastomuutoksen torjunnassa merkittävänä. ICT:lle asetettuja tavoitteita on kuvattu komission julkaisussa "Mobilising Information and Communication Technologies (ICTs) to facilitate the transition to an energyefficient, low-carbon economy" /1/. Hyväksymiensä periaatteiden pohjalta komissio on laatinut viestintäverkon laitteille ohjeet (Code of Conduct), jotka asettavat tavoitteet viestintäverkkojen laitteiden energiatehokkuudelle. Merkittävimmät laitevalmistajat ja teleyritykset ovat allekirjoituksillaan sitoutuneet esitettyihin tavoitteisiin. Sitoutuminen on kuitenkin vapaaehtoista ja tavoiteohjelmasta voi halutessaan jättäytyä pois. Komissio on julkaissut seuraavat Code of Conduct -ohjeet laajakaistaverkon laitteille ja palvelinkeskuksille: - Code of Conduct (CoC) on Energy Consumption of Broadband Equipment (Version 4; 10 February 2011) /4/

5 5 (34) - EU Code of Conduct on Data Centres Energy Efficiency; Version 2.0; Endorser Guidelines and Registration Form; Valid as from /5/ Best Practices; for the EU Code of Conduct on Data Centres /6/. Ohjeisiin sisältyvät tekniset yksityiskohdat on laadittu eurooppalaisissa standardointijärjestöissä (CEN/CENELEC/ETSI). 4 LAAJAKAISTAVERKON LAITTEILLE ASETETUT TEHOVAATIMUKSET EU:n Broadband Code of Conduct -ohje sisältää laajakaistaverkon laitteille asetettavia tehovaatimuksia tästä hetkestä (2011) lähitulevaisuuteen (2014). Koska merkittävimmät laitevalmistajat ovat sitoutuneet ohjeeseen, tullee vaatimukset täyttäviä laitteita markkinoille aikataulun mukaisesti. Laajakaistaverkon laitteet on EU:n CoC-ohjeessa jaettu kuvan 1 mukaisesti liittymäverkkoon (Access and Aggregation), runkoverkkoon (Core) ja sovelluksia tarjoaviin palvelinkeskuksiin (Data Centre) Vaatimuksissa on eroteltu laitteiden erilaiset toimintatilat: aktiivitila/lepotila, täysi kuorma/alhainen kuorma ACCESS & AGGREGATION & INFRA CORE NETWORK & INFRA APPLICATIONS & INFRA UE NT UE/NT UE/NT UE/NT LT PSTN/ISDN CONCENTRATOR 2G RBS SITE 3G RBS SITE 4G RBS SITE DATA CENTRE UE/NT WiMAX SITE Hotspot SITE UE NT LT DSLAM ADSL2+ SITE UE UE NT NT LT LT DSLAM VDSL2 SITE DSLAM +POTS SITE CORE SITE Equipment+Infra UE UE NT NT LT LT GPON SITE EPON SITE UE NT LT XG-PON1 SITE UE NT LT PtP SITE UE DOCSIS CMTS SITE Kuva 1 EU:n CoC-ohjeen laajakaistaverkko

6 6 (34) 4.1 LIITTYMÄVERKKOJEN LAITTEET Tehovaatimukset on asetettu seuraaville tekniikoille: - DSL-järjestelmät (ADSL, ADSL2, ADSL2plus, VDSL2 ja yhdistetty DSL/puhelin) - Optiset järjestelmät (PON ja PtP) - Laajakaistaiset radioverkot - Kaapelitelevisioverkot - Sähkönsyöttökaapeleita käyttävät toteutukset. Mittausten yksityiskohdat on esitetty dokumentissa ETSI TS "Environmental Engineering (EE); Measurement Methods and limits for Energy Consumption in Broadband Telecommunication Networks Equipment" /7/. Tehoarvot riippuvat valitun laitteen kokoonpanosta ja käytön parametreista, jotka oheisissa esimerkeissä on esitetty kunkin laitetyypin kohdalla alaviitteinä Liittymäverkot - käyttäjän puoleinen pää (Home Gateway+NT) Tilaajalaitteet CoC -dokumenteissa arvioidaan, että Euroopan kotitalouksien laajakaistalaitteiden kokonaistehonkulutus olisi ilman CoC:n mukaista ohjeistusta vuonna 2015 noin 50 TWh vuodessa. Ohjeistuksella EU pyrkii laskemaan määrän puoleen, mikä vastaa 5,5 miljoonan öljytonnin vähennystä ja 7,5 miljardin euron säästöä vuodessa. Tilaajalaitteet eivät ole kuuluneet CoC:n ohjeistukseen, mutta teleyrityksiä pyydetään opastamaan käyttäjiä laitteiden hankinnassa ja toimintatilojen (aktiivi/lepo/passiivi -tila) ohjauksessa. Helsingin Energia antaa kuluttajille suunnatussa oppaassaan pöytätietokoneen ja sen lisälaitteiden tehoarvoksi laajaa aluetta W (kannettava 40 W) aktiivitilassa ja 8-20 W lepotilassa. Televisiovastaanottimille ja lisälaitteille vastaavat arvot ovat 40"-42" LCD TV W ja 42"-50" Plasma TV W ( ). Liitteessä 1 on esimerkkilaskelma kotilaitteiden tehonkulutuksesta. Liityntä verkkoon Kotipäätesovitin (Home Gateway, HG) koostuu tyypillisesti keskusyksiköstä sekä päätelaitteiden LAN-liitännöistä ja verkon WAN-liitännästä. Tehonkulutus riippuu laitekoostumuksesta. EU:n CoC määrittelee tehovaatimukset kotipäätesovittimien komponenteille eri liityntätekniikoissa. Komponenteista on koottu seuraavat esimerkkitapaukset tehotavoitteille: ADSL Home Gateway 1 Tavoite ,9 W aktiivitila 5,0 W lepotila Tavoite ,7 W aktiivitila 4,1 W lepotila 1 ADSL home gateway: Central functions + ADSL WAN interface with 4 Fast Ethernet ports, a single radio b/g Wi-Fi interface (23 dbm EIRP) and 2 USB ports.

7 7 (34) VDSL2 Home Gateway 2 Tavoite ,0 W aktiivitila 7,3 W lepotila Tavoite ,1 W aktiivitila 5,7 W lepotila Cable DOCSIS Tavoite ,8 W aktiivitila 8,7 W aktiivitila Tavoite ,3 W lepotila 6,4 W lepotila Liittymäverkot - verkon puoleinen pää (DSLAM+LT ja RBS) DSL-järjestelmät: DSLAM (LT) ADSL2plus 4 (transmission power of 19,8 dbm) Tavoite ,2 W/portti (täysi kuorma) 0,4 W/portti (lepotila) Tavoite ,1 W/portti (täysi kuorma) 0,3 W/portti (lepotila) VDSL2 (profile 8b) 4 Tavoite ,8 W/portti (täysi kuorma) 0,6 W/portti (lepotila) Tavoite ,6 W/portti (täysi kuorma) 0,5 W/portti (lepotila) VDSL2:lle asetettu tavoite 1,6 W portti ( ) merkitsee, että otettaessa nopeuden ohella huomioon myös siirtomatka on energiatehokkuusvaatimus 53,3 mw/mbps/km. Optiset järjestelmät (PON, PtP) 5 GPON (2.5G/1G) (GPON OLT fully equipped with maximum configuration implementing standard Layer-2 (Ethernet) aggregation functionalities, including Multicast) Tavoite Tavoite W/portti 8 W/portti GPON (2.5G/1G) (GPON OLT fully equipped with maximum configuration implementing also functionalities at the IP layer such as routing, MPLS, IP QoS, or more advanced L2) Tavoite W/portti 2 VDSL2 home gateway:vdsl2 Central functions +VDSL2 WAN interface (17a) with 4 Gigabit Ethernet ports, a single radio n Wi-Fi interface with 3 RF chains 3x3 MIMO (23 dbm), 2 USB ports and 2 FXS ports (no device connected). 3 DOCSIS 3.0: CPE in 8x4 configuration with 1 Gigabit Ethernet port; 1 DOCSIS 3.0 Additional power allowance for the additional 4 downstream channels. 4 The above values are for fully equipped with maximum configuration DSLAMs with more than 100 ports. For equipment up to 100 ports (and with maximum configuration) 0,3 W per line may be added to the above values, with a minimum value of 10 W for the whole DSLAM. 5 The consumption for GPON OLT is with Class B+ (ITU-T G amd1) optical modules.

8 8 (34) Tavoite W/portti Wi-Fi Hotspot 6 Tavoite Tavoite W 8 W WiMAX (2,5 GHz Radio Base Station) 7 Tavoite W täysi kuorma 580 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 480 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 390 W alhainen kuorma Matkaviestinverkkojen tukiasemat Täyden kuorman ja alhaisen kuorman tilat on määritelty CoC-ohjeissa. GSM/EDGE (0,9/1,8/1,9 GHz GSM/EDGE Radio Base Station) 8 Tavoite W täysi kuorma 650 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 600 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 550 W alhainen kuorma WCDMA/HSDPA (2,1 GHz WCDMA/HSDPA Radio Base Station) 9 Tavoite W täysi kuorma 835 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 690 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 570 W alhainen kuorma 6 Hotspot application b/g/n or /b/g/a ON state and Active standby 7 Configuration of WiMAX Radio Base Station: 1) 3 sectors, 2.5GHz/3.5GHz, 10MHz bandwidth channel, 4*4 MIMO, 29:18 DL/UL subframe ratio 2) Output power: 28 W (7W*4) (3.5GHz) / 40 W (10W*4) (2.5 GHz) at antenna interface for each sector 8 Configuration of GSM/EDGE Radio Base Station 1) Three sectors, four carriers per sector (S444) 2) Output power: 20W at antenna interface for each carrier (4*20W for each sector) using 8 PSK modulation. For equipment that, differently from Remote Radio Units, are designed to be installed in shelters and will face feeder loss, the output power will have to be incremented by the feeder loss. For the table above, that loss is defined to be 3dB. 9 Configuration of WCDMA/HSDPA Radio Base Station 1) 3 sectors, two carrier per sector (S222), Distributed Radio Base station with dual-tx Radio Remote Unit which nominal output power is less than 80W. 2) Output power: Output power: 20W at antenna interface for each radio cell. (20W+20W for each sector). For equipment that, differently from Remote Radio Units, are designed to be installed in shelters and will face feeder loss, the output power will have to be incremented by the feeder loss. For the table above, that loss is defined to be 3dB.

9 Mbps Power Consumpion W Mbps NPC mw/mbps*km Muistio (34) LTE Radio Base Station 10 Tavoite W täysi kuorma 800 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 750 W alhainen kuorma Tavoite W täysi kuorma 650 W alhainen kuorma Cable TV (I-CMTS) 11 Tavoite 2011 Tavoite W /downstream channel 35 W /downstream channel Esimerkki energiatehokkuudesta Kuvassa 2 on simulointiin perustuva esimerkki DSLAM:n (ADSL2+) tehontarpeesta ja energiatehokkuudesta tilaajajohdon eri pituuksilla /8/. Tässä esimerkkitapauksessa paras energiatehokkuus (NPC) noin 50 mw/mbps/km saavutetaan noin 2 km:n pituisella tilaajajohdolla kokonaissiirtonopeuden ollessa noin 15 Mbps. Tier1 ADSL2+ DSLAM line performance Tier1 ADSL2+ DSLAM line performance DS Mbps US Mbps Power Consumption Total Mbps NPC mw/mbps*km 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 0,501,00 1,502,00 2,503,00 3,504,00 4,505,00 1,55 1,50 1,45 1,40 1,35 1,30 1,25 1,20 1,15 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5, Distance km Distance km DS= Down Stream, US= UpStream, NPC= Normalized Power Consumption Kuva 2 Esimerkki ADSL2+ DSLAM:n energiatehokkuudesta /8/ 10 Configuration of LTE Radio Base Station: 1) 3 sectors, 2.6GHz, 20MHz bandwidth channel 2*2MIMO 2) Output power: 40W (20W*2) at antenna interface for each sector. For equipment that, differently from Remote Radio Units, are designed to be installed in shelters and will face feeder loss, the output power will have to be incremented by the feeder loss. For the table above, that loss is defined to be 3dB. 11 I-CMTS <32 DS (downstream) ports; fully equipped with maximum configuration; additional allowance for the uplink interface 4,5 W per equipment for each Point to Point 1000Mbit/s interface.

10 10 (34) 4.2 ALUE- JA RUNKOVERKKOJEN LAITTEET Laajakaistaiset alue- ja runkoverkkolaitteet, jotka perustuvat nykyään pääsääntöisesti kuituoptiikkaan, jaotellaan tehotarkasteluissa niiden toiminnallisuuden mukaan seuraavasti: - IP- ja MPLS-kytkentälaitteet (Layer 3 -kytkentä) - Ethernet- ja ATM-kytkentälaitteet (Layer 2 -kytkentä) - SDH/OTN aikajakoiset kanavointilaitteet (Layer 1) - WDM-tilajakoiset kanavointilaitteet/aallonpituusmultipleksointi (Layer 1). Pitkiä optisia siirtoyhteyksiä varten on kehitetty uusia tekniikoita kuten: - optiset vahvistimet - optiset add/drop-laitteet - aallonpituusjakoon pohjautuvat ristikytkentälaitteet. Optisten alue- ja runkoverkkojen laitteet koostuvat yllä lueteltujen toiminnallisuuksien erilaisista kombinaatioista. ETSIn EE (Environmental Engineering) -ryhmä on paraikaa selvittämässä optisille runkolaitteille asetettavia tehovaatimuksia. Seuraavassa on kuvattu vielä luonnosvaiheessa olevaan dokumenttiin Draft ES "Measurement Methods and Limits for Energy Efficiency of Router and Switch Equipment"/9/ sisältyviä vaatimuksia. IP-reitittimet (Layer 3) Reititin on tyypillinen IP-paketteja kytkevä laite, joka toimii verkkokerroksella (OSI Layer 3). Reititin valitsee ylläpitämiinsä reititintaulukoihin perustuen optimaalisen reitin vastaanottopään osoitteen mukaisesti ja siirtää paketin eteenpäin. Viimeisen reitittimen tehtävänä on ohjata paketti oikealle vastaanottajalle. Reititin pystyy yhdistämään erilaisia verkkotekniikoita. Reitittimet voidaan käyttötarkoituksen mukaan jakaa seuraavasti: - runkoreititin - palvelinreititin - laajakaistainen liityntäreititin - kokoava (aggregation) reititin. Laitekokoonpanoina erotellaan: - Box-reititin, jolla on yhtenäinen mekaaninen koostumus ja jolle konfiguraatiomuutokset eivät ole mahdollisia. - Rack-reititin, jossa toiminnallisuudet ovat erillään toisistaan siten, että konfiguraatiomuutokset ovat mahdollisia. Esimerkki reitittimen rakenteesta on esitetty alla olevassa kuvassa 3.

11 11 (34) CONTROL PLANE & DATA PLANE SOFTWARE SWITCHING MATRIX BASIC NODE POWER SUPPLY AND COOLING PHYSICAL AND MECHANICAL ASSEMBLY 40 Gbps 40 Gbps 40 Gbps SLOT CARDS... 4*10 GbE 4*10... GbE PORT CARDS - 4*STM-16-10*1 GbE Kuva 3: Esimerkki reitittimen rakenteellisista osista /10/ Seuraavassa on esitetty ETSIn standardiluonnokseen sisältyviä tehovaatimuksia /9/: Reititin(Rack)teline (Maksimikapasiteetti 60 Tmax 640 Gbps) 12 Tavoite Tavoite Tavoite W/Gbps 6 W/Gbps 3 W/Gbps EU:n rahoittaman Strongest-projektin /10/ selvityksissä päädyttiin siihen, että IP-reitittimen tehonkulutus voidaan määritellä kapasiteetin perusteella karkeasti seuraavasti: Reitittimen tehonkulutus/reitittimen kaksisuuntainen läpäisykyky=10 W/Gbps /10/. Ethernet-kytkimet (Layer 2) Kytkimet toimivat tyypillisesti datalinkkikerroksella (OSI Layer 2) ja ne voidaan ryhmitellä tekniikoittain Ethernet-, ATM-, FDDI-, token ring- kytkimiin. Näistä Ethernet-kytkimet ovat yleisemmin käytössä teknologian laajan levinneisyyden johdosta. Kytkimet ohjaavat paketit Layer 2 -osoitteiden mukaisesti kytkentätaulukoita käyttäen oikeaan osoitteeseen. Kytkimiin on usein myös yhdistetty reititin toiminnallissuutta tukemaan Layer 3 -ominaisuuksia Kytkimiin sisältyy tyypillisesti: - Layer 2 -kytkentätaulukot - Datalinkkitason (Layer 2) protokollat kuten IEEE Optiset ja sähköiset liitännät useilla eri siirtonopeuksilla - Pakettipuskuritilat. 12 Configuration with maximum capacity; Performance: supports IPv4 or IPv6 packet forwarding; supports common routing protocols such as RIP, OSPF, IS-IS, and BGP etc.

12 12 (34) Esimerkki ETSI standardiluonnokseen sisältyvistä tehovaatimuksista: Kytkimet (Maksimikapasiteetti 8.4 Gbps) 13 Tavoite Tavoite ,5 W/Gbps 5,0 W/Gbps Kaupallisten Ethernet-kytkinten (Cisco Nexus 7018 and Juniper EX8216) tehonkulutusarvoja /10/: 1 Gbps (välityskapasiteetti) 7 W 10 Gbps (välityskapasiteetti) 30 W Optiset siirtoverkot (Layer 1) Optisen siirtoverkon fysikaalinen kerros (Layer 1) koostuu joukosta WDM:llä kanavoituja siirtojärjestelmiä, jotka yhdistyvät optisissa solmukohdissa ROADM (Reconfigurable Optical Add/Drop Multiplexers). Optisissa vahvistimissa korjataan vaimennuksen ja dispersion aiheuttamat optisen signaalin heikennykset. SDH/OTN-laitteet: OTN:n on SDH-järjestelmien tukemiseen soveltuva optinen aikajakoinen siirtoverkko. OTN-kerroksen porttikohtaisia tehonkulutusarvoja ja -arvioita (valmistajatietoja): 2.5 Gbps port 15 W 10 Gbps port 44 W 40 Gbps port 136 W 100 Gbps port 340 W WDM-siirtojärjestelmät: WDM-laitteiden koostumus Transponder Fiber Fiber Fiber ROADM / OXC WDM-terminal Regenerator or amplifier (OLA) Kuva 4 WDM-siirtojärjestelmän tyypillinen rakenne /10/ 13 Configuration with maximum capacity and number of ports 16; Performance: Layer 2, main port FE, uplink port: 0-4 GE, with management VLAN s, IGMP, 802.1d/s/w, 802.1q/p, Radius, Mirroring, 802.3AD/LACP, SNMP1/2c/3.

13 13 (34) Transponder/Muxponder 2,5 Gbps 25 W Regenerator = 2*Transponder OLA 2 km (fiber pair) 65 W WDM-terminal 40 channels 230 W 80 channels 240 W ROADM 40 channels 450 W 80 channels 600 W OXC 40 channels N*85W+D*50W+150W 80 channels N*85 W+D*100W+150W N=Node Degree D=A/D Degree Verkkokomponenttien tehonkulutuksen vertailu Suoritetuissa tutkimuksissa /11/ on vertailtu edellä kuvattujen verkkokomponenttien tehonkulutusta ja päädytty kuvassa 5 esitettyihin keskinäisiin suhteisiin. Kuva 5 osoittaa, että IP-tasolle (layer 3) ulottuva reititin kuluttaa 100 Gbps kapasiteetilla 1 kw:n, kun Ethernet-kytkin (Layer 2) tarvitsee 0,5 kw (puolet edellisestä), SDH 0,2 kw ja ROADM 0,04 kw. Tutkimusten johtopäätöksenä oli, että tehonkulutuksen kannalta siirtoverkossa tulee pyrkiä välttämään signaalien prosessointia ylemmillä kerroksilla. Tämä näkökohta onkin ollut keskeinen tavoite uudenlaisten verkkorakenteiden kehittämisessä. ROUTER 1 SWITCH 0,5 SDH 0,2 ROADM 0,04 Kuva 5 Verkkokomponenttien suhteelliset tehonkulutukset/11/

14 14 (34) 4.3 VIESTINTÄVERKON OHJAUSELIMET EU:n CoC-ohje on laajentumassa käsittämään myös verkon ohjauselimille asetettavat tehovaatimukset. Paraikaa ovat valmisteltavina tehovaatimukset seuraaville matkaviestinverkkojen toiminnallisuuksille (kuva 3): - Tukiasemaohjaimet - Matkaviestinkeskukset - IMS-toiminnallisuudet. IMS Core CSCF HSS Radio Access BCS BCS 2G Mobile Core GGSN MSC SGSN HLR RNC RNC 3G MME MGW SGW/PGW BSC (Base Station Controller), RNC (Radio Network Controller), MSC (Mobile Switching Centre), SGSN (Serving GPRS Support Node), HLR (Home Location Register), GGSN (Gateway GPRS Support Node), MME (Mobility Management Entity), MGW (Media Gateway), SGW (Serving GPRS Support Node)/PGW (PDN Gateway), CSCF (Call Session Control Function), HSS (Home Subscriber Service), MGCF (Media Gateway Control Function) Kuva 6 Matkaviestinverkon ohjauselimet Mobiiliverkkoja standardoiva 3GPP on käynnistänyt energiatehokkuutta käsittelevän työn, johon sisältyvät myös ylläkuvattujen ohjauselinten energiankulutukset. Työ on kuitenkin vielä alkuvaiheessa eikä yksikkökohtaisia arvoja ole käytettävissä. Tällä hetkellä arviot ohjauselinten vaikutuksista annetaan usein prosenttiosuutena siirtoverkon tehonkulutuksesta. 4.4 SUOSITUKSET Suositus 2: Laitevalmistajien tulee kehitystyössään pitää CoC-ohjeen vaatimukset suunnittelun perustana, jotta laitteita on aikataulun mukaisesti saatavilla. Suositus 3: Teleyritysten tulee uusia laitteita hankkiessaan sisällyttää CoC-ohjeen mukaiset tehovaatimukset hankintavaatimuksiinsa.

15 15 (34) Suositus 5: Teleyritysten tulee CoC-ohjeen mukaisesti opastaa asiakkaitaan kotipäätelaitteiden energiatehokkuuteen liittyvistä näkökohdista. 5 PALVELINKESKUSTEN JA MUIDEN LAITETILOJEN ENERGIATEHOKKUUS 5.1 LAITETILOJEN ENERGIATEHOKAS SUUNNITTELU Laitetilojen energiatehokasta suunnittelua on käsitelty muun muassa seuraavissa dokumenteissa: - EU Code of Conduct on Data Centres Energy Efficiency; Version 2.0; Endorser Guidelines and Registration Form; Valid as from /5/ Best Practices; for the EU Code of Conduct on Data Centres /6/ - Motiva: "Energiatehokas konesali" -opas ( ) /12/ - ITU-T:n suositus L.1300 "Best practices for green data centers" (2011)/13/ - ISO/IEC JTC1 SC 39 WG 1:n "Resource Efficient Data Centres" dokumentit /19/. Erillisten palvelinkeskusten(konesalien) määrä on yritysten tekemien ulkoistusten ja uusien pilvipalveluratkaisujen myötä voimakkaasti kasvamassa. Motivan tekemän arvion mukaan konesalit, joita Suomessa on noin tuhat, käyttävät 0,5-1,5 prosenttia Suomen koko sähkön kulutuksesta. Keskusten energiatehokkuus ja syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen ovatkin tällä hetkellä erityisen mielenkiinnon kohteina. Motivan oppaaseen sisältyy arvio, jonka mukaan tyypillisen palvelinkeskuskäytössä olevan laitetilan energian kulutuksesta itse palvelimet kuluttavat 46 %, jäähdytys 23 %, tuulettimet 8 %, UPS 8 %, valaistus 4 % ja muut 1 % Laitetiloille asetetut ohjeet on viitteinä olevissa dokumenteissa annettu numeeristen arvojen sijasta parhaina käytäntöinä (Best practices). Ohjeissa on otettu huomioon se, että laitetilat voivat olla usean toimijan yhteiskäytössä ja että toimijat voivat olla eri rooleissa esim. teleoperaattori, palveluntarjoaja ja laitetoimittaja. Ohjeet kohdistuvat laitetilojen suunnitteluun, hyväksikäyttöön ja ylläpitoon. Ne kattavat erilaiset muutostilanteet kuten: - normaali toiminta, - ohjelmistojen uusiminen, - laitteiden uusiminen, - laitetilojen uusiminen. Ohjeisiin ja suosituksiin /5,6,12 ja 13/ sisältyy muun muassa seuraavia käytäntöjä energiatehokkuuden parantamiseksi: Laitetilat - laitetilan koko (pinta-ala, korkeus) ja muunneltavuus sekä erityisrakenteet (kontti), - rakennuksen sijainti muun muassa käytettävissä olevien energia- ja jäähdytysjärjestelyjen kannalta, - tilan tarjoamat ympäristöolosuhteet, - laitehankinnoissa huomion kiinnittäminen laitteiden sietämiin lämpötila- ja kosteusarvoihin sekä mahdollisiin laitteiden poikkeaviin ympäristövaatimuksiin, - laitetilan valaistuksen ja muun yleisen energian kulutuksen suunnittelu, - ylimitoituksen välttäminen.

16 16 (34) Jäähdytys - jäähdytyksen suunnittelu: jäähdytyksen oikea kohdentuminen; kylmän ja lämpimän ilman kierto laitetilassa ja telineissä, - vaihtoehtoiset jäähdytysmenetelmät: vesi, lumi ja jää, - ylikapasiteetin välttäminen. Laitteet tuottavat runsaasti lämpöä, joten tilan lämmitystä ei yleensä tarvita, vaan tarkastelun kohteena on tilan lämpötilan pitäminen laitteiden vaatimalla alueella jäähdytyksen avulla. Hukkalämmön hyödyntäminen - hukkalämmön hyväksikäyttö; viitteen /13/ arvion mukaan jopa 70 % on hukkalämmöstä on hyödynnettävissä joko viestintäverkoissa tai muissa lämmitystarpeissa. Käytännön esimerkki vaihtoehtoisten jäähdytysmenetelmien käytöstä ja hukkalämmön hyödyntämisestä on Suvilahdessa käyttöön otettu 5000 neliömetrin suuruinen konesali (Helsingin Sanomat ). Konesali käyttää jäähdytykseen merivettä ja hukkalämpö hyödynnetään alueen kaukolämpöverkossa. Täydellä kapasiteetilla toimittaessa hukkalämmön arvioidaan riittävän lämmittämään 4000 uutta kerrostaloasuntoa (kooltaan 80 neliömetriä) ja asunnoissa tarvittavan lämpimän veden. Toinen käytännön esimerkki energian uudelleenkäytöstä on Espooseen rakennettu konesalikeskus, jossa 20 GWh:n energiankulutus jäähdytetään siirtämällä syntynyt lämpö kaukolämmitykseen. Saatava energia vastaa noin 1000 omakotitalon vuosikulutusta /Fortum Oyj:n lehdistötiedote /. Keskitetyissä laitetiloissa tulisi lähtökohtana aina olla jäähdytysenergian uudelleenkäyttö fossiilisten energiavarojen säästämiseksi. Voimalaitteet - virran syötön energiatehokas suunnittelu, vaihto/tasasähkö ja energian saannin turvaaminen sähkökatkosten aikana (UPS), sähköisten muunnosten minimointi, - vaihtoehtoiset energian lähteet (aurinko, biokaasu, tuuli), hybridi-ratkaisut. Muut - laitteiden yhteiskäytön lisääminen (virtualisointi) muun muassa pilvipalvelut, - energian kulutuksen mittaaminen, laitteiden kuormitustilanteen seuranta, laitetilan energiatehokkuuden arviointi, - Motivan oppaaseen sisältyy ehdotus laitetilojen energiakatselmuksesta. 5.2 LAITETILOJEN ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA Luvussa 2.2 on kuvattu mahdollisuutta käyttää yhteiskuntavastuun GRI-raportointia energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen seurantaan. Laitetilojen energiakulutuksen ja hukkalämmön hyödyntämisen seurantaan olisivat käytettävissä seuraavat GRI-indeksit: - EN4 "Päälähteiden epäsuora energiankulutus" - EN6 "Energiatehokkaiden tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvat tuotteet ja palvelut ja näiden vaikutukset energiankäyttöön" - EN7 "Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt".

17 17 (34) 5.3 SUOSITUKSET Suositus 6: SFS:n perustaman työryhmän SR 311 (Resurssitehokkaat palvelinkeskukset) välistyksellä seurataan ISO/IEC JTC1:ssä ja ITU-T:ssä tapahtuvan standardointityön etenemistä ja tarvittaessa vaikutetaan standardien sisältöön. Suositus 7: Teleyritysten tulee seurata osana yhteiskuntavastuun raportointia EN4-, EN6- ja EN7- tunnuslukujen avulla palvelukeskusten ja muiden laitetilojen energian käyttöä, energialähteen puhtautta, epäsuoran (valaistus, ilmastointi) energiatarpeen kehitystä sekä hukkalämmön hyödyntämistä. 6 ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN VERKKOSUUNNITTELULLA JA STANDARDOINNILLA Ympäristötietoisuus ja kestävän kehityksen vaatimukset ovat tulleet osaksi viestintäverkkojen suunnittelua. Lähtökohtana on koko elinjakson käsittävä tarkastelu sisältäen raaka-aineet, valmistuksen, käytön sekä hävittämisen tai kierrätyksen. Kaikkiin näihin vaiheisiin liittyy myös energian kulutusta. Laitteiden käyttövaihe on kuitenkin energiankulutuksen kannalta merkittävin ja siihen pyritään vaikuttamaan myös suunnittelun ja standardoinnin keinoilla. 6.1 VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIATEHOKAS SUUNNITTELU Viestintäverkkojen energiatehokkaasta suunnittelusta on ITUssa valmistunut juuri suositus Y.3021 Framework of energy saving for Future Networks /14/. Tehon kulutusta tarkastellaan seuraavilla eri tasoilla: - komponenttitaso - laitetaso - verkkotaso. Komponenttitason kehitys käsittää muun muassa mikropiirit (LSI), moniprosessorit ja tehovahvistimet. Laitetaso sisältää erilaisia tehonkulutusta säästäviä ja optimoivia tekniikoita kuten: - Lepotilaan ohjaus Kun laite ei ole varsinaisessa suoritustilassa, se ohjataan vähemmän tehoa kuluttavaan lepotilaan (sleep mode). Esimerkkejä tästä tekniikasta ovat ADSL2/ADSL2+ (ITU-T G.992.3/ G.992.5) laitteisiin sisältyvät lepotilaominaisuudet ja IEEE:n spesifioima energiatehokas Ethernet-protokolla IEEE P802.3az. - Optinen tekniikka Optinen tekniikka tarjoaa suuremmat nopeudet ja kun päästään siihen, että signaalit voidaan käsitellä koko siirtomatkan optisessa muodossa, vältetään tehoa kuluttavat sähkö/opto - muunnokset. - Adaptive Link Rate (ALR)/Dynamic Voltage Scaling (DVS) Verkkolaitteiden liitäntänopeutta ja syöttöjännitettä ohjataan adaptiivisesti verkon liikenteen edellyttämällä tavalla.

18 18 (34) - Lämpösuunnittelu Lämmön tuotto ja jäähdytyksen toteuttaminen ovat olennaisia energian kulutukseen vaikuttavia tekijöitä kaikilla suunnittelun tasoilla komponenteista laitetiloihin. - Välivarastointi (Cache server) Välivarastointi vähentää tiedonsiirron määrää verkossa. - Suodatus (Filtering) Liikenteen suodatuksella vähennetään turhan tai haitallisen (DoS) tiedon siirtoa verkossa. - Tiedotukset (Sorry server) Sorry-palvelimella ohjataan käyttäjän käyttäytymistä esim. ilmoittamalla, ettei palvelu ole käytössä tai opastamalla yhteyden ottoon alhaisen liikenteen aikana. - Älykkäät antenniratkaisut Älykkäillä antenniratkaisuilla vähennetään tehontarvetta radioverkoissa. Verkkotasolla käytettäviä tekniikoita ovat muun muassa: - Piirikytkentäisyys/Statistinen multipleksointi Väistymässä oleva piirikytkentäisyys on ollut erityisen tehokas välittämään jatkuvaa signaalia kuten video. Yleistyvä statistista multipleksointia käyttävä IP-tekniikkaa soveltuu puolestaan erinomaisesti vaihtelevan liikenneintensiteetin sovelluksiin. Statistiseen multipleksointiin on kehitteillä uusia tehokkaita teknologioita kuten OBS (Optical Burst Switching). - Energiaperustainen liikenteen ohjaus Liikenteen ohjaukseen on kehitteillä uusia energiakulutuksen huomion ottavia reititystapoja kuten liikenteen kokoaminen, verkkokoodaus, monitieyhteydet, lepotilojen hyödyntäminen. - "Kevyet" protokollat Tähän tekniikkaan sisältyy kaksi erilaista mahdollisuutta. Paketit voidaan lähettää alemmilla kerroksilla (OSI-malli esim. Ethernet Layer 2) ja vähentää näin protokollien edellyttämää prosessointia. Toinen mahdollisuus on tehdä itse protokolla yksinkertaisemmaksi esim. MPLS runkoverkoissa. - Liikenteen tasaus (Shaping) Liikennekuormaa muokataan vastaamaan verkon komponenttien maksimaalista välityskykyä. Siirron ajoituksella vähennetään verkon solmukohdissa tarvittavien puskurien määrää ja energiankulutusta. - Sisältöperustainen jakelu verkossa (Content Delivery Networks) CDN on sisällön (esim. video) perusteella optimoitu tapa siirtää sisältö lähtöpisteestä yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Liikenne pyritään reitittämään sovelluksen kannalta optimaalisesti, jolloin verkon resurssien käyttö ja tehontarve minimoituvat. Kuormitushuippuja voidaan välttää myös siirtämällä suositut aineistot välimuistiin jo alhaisen kuormituksen aikana. - Piensolut Piensoluilla (mikro, pico, femto) voidaan päästä suursoluja energiatehokkaampiin ratkaisuihin paikoissa, jossa liikennöintitarve on suuri.

19 19 (34) 6.2 STANDARDOIDUT UUDET TEKNOLOGIAT VÄHENTÄVÄT TEHONTARVETTA Eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN-CENELEC-ETSI selvittivät EU:n toimeksiannosta, miten standardoinnilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja minkälaisia uusia tarpeita on nähtävissä. Järjestöjen yhteisesti laatimassa vastauksessa " Efficient energy use in fixed and mobile information and communication networks' - Phase 1 - Report of Coordination Group on M/462" /15/ tuodaan esiin seuraavat esimerkit standardoinnin myönteisistä vaikutuksista: - Piirikytkentäisen kiinteän verkon ja matkaviestinverkon korvaajaksi standardoidun NGN:n (Next Generation Networks) arvioidaan säästävän tehonkulutuksessa noin 40 %. Säästö syntyy muun muassa uusien siirtojärjestelmien (esim. VDSL2 ja PON), pienemmän välitysjärjestelmämäärän ja ulkoisten olosuhteiden paremman sietokyvyn ansiosta. - Siirtyminen standardoituun digitaaliseen televisiolähetykseen laski lähettimien tehontarpeen kymmenesosaan analogisten lähettimien tehontarpeesta. 6.3 SUOSITUKSET Suositus 8: Viestintäverkkojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon laitetason energiatehokkuus muun muassa pyrkimällä vähentämään signaalien ohjauksen vaatimaa prosessointia (Layer3/Layer2 -tehonkulutus). Suositus 9: Seurataan kansainvälisen standardointityön etenemistä ja tarvittaessa osallistutaan siihen. Täsmennetään tarvittaessa kansallista ohjeistusta. 7 KANSALLINEN KEHITYS JA KANSALLISESTI SEURATTAVAT MALLITAPAUKSET 7.1 KANSALLISIA KOKEMUKSIA Seuraavassa on esitetty yhteenveto kansallisessa toiminnassa saaduista kokemuksista ja havainnoista. Kiinteä laajakaista - Kodin päätelaitteiden (tietokone, televisio) energian kulutus jo noin 2-3 tunnin päivittäisellä käytöllä on merkittävä ja huomattavasti suurempi kuin verkkopäätteiden energian kulutus. - Kiinteän laajakaistan energiavertailussa on usein käytetty suhdelukua 1:10 eli DSLAM kuluttaa noin 1/10 siihen liitettyjen kotipäätelaitteiden ja modeemien tarvitsemasta energiasta. - Kodin päätelaitteina kannettava tietokone on energian käytön kannalta selvästi parempi kuin pöytätietokone tai televisio. Tunnin käyttö pöytätietokoneella (200 W) vie yhtä paljon energiaa kuin laajakaistamodeemi koko vuorokaudessa (24x9W). Täten pöytätietokoneiden oletusasetuksissa pitäisi aina olla automaattinen näytön sammuttaminen käyttämättömyyden ilmetessä noin 10 min jälkeen (noin 50 W vähennys) ja siirtyminen lepotilaan noin 20 min jälkeen (yli 100 W vähennys). Myös kannettavissa tietokoneissa vastaavat energiansäästötavat tulisi olla aktivoituina.

20 20 (34) Matkaviestinverkot - Matkapuhelinten kuluttama teho on merkittävä. Laskennallisena esimerkkinä 3 miljoonan käyttäjän 5 W:n päivittäinen tehon tarve merkitsee yhteensä 15 MW, kun taas kolmen operaattorin kahden verkon 7000 tukiaseman 700 W:n yhteenlaskettu tehon tarve on 29,4 MW eli vain noin kaksinkertainen puhelinten vaatimaan tehoon verrattuna. Radiolinkit - Analoginen linkkijärjestelmä käytti sähköä useita kilowatteja ja niiden jäähdytys kulutti vielä lisää. Siirtokapasiteetti oli lisäksi vähäinen. Nykyaikaisen radiolinkin (ulko)rf-yksikkö kuluttaa wattia ja koko järjestelmä noin 500 W. Kapasiteetti on useita satoja megabittejä sekunnissa eli analogista järjestelmää merkittävästi suurempi. Radio- ja televisiojakelu Radio- ja televisioverkoissa siirtyminen analogisesta digitaalisiin lähetyksiin merkitsee merkittävää tehon säästöä. - Standardoidussa digitaalisessa radiolähetyksessä energiatehokkuus on DRM-konsortion suorittamien laskelmien mukaan 40-50% parempi kuin analogisen radion energiatehokkuus. Tekniikan käyttöönotto on tosin viivästynyt muista syistä. - Televisiojakelun digitalisoinnin vaikutuksen arviointi on edellistä moniulotteisempaa. Mikäli katsotaan vain yhden lähettimen säteilytehoa, on ero jo suuri. 600 kw - 1 MW (Effective Radiated Power; ERP) analogiset lähettimet on korvattu pääsääntöisesti 50 kw (ERP) digitaalisilla lähettimillä. Samassa yhteydessä on putkilähettimiä korvattu puolijohdelähettimillä, mistä on tullut lisää säästöä. Digitaalisten täytelähettimien määrä on myös pienempi kuin analogisten alilähettimien. Merkittävää säästöä syntyy siitäkin, että yhdellä lähettimellä voidaan ajaa aiemman yhden ohjelman sijasta kokonaista kanavanippua. Näin ollen laskennallisesti on parhaimmillaan analogisen ajan neljä 1 MW lähetintä voitu korvata yhdellä 50 kw lähettimellä ja vielä on jäänyt tilaa muutamalle ohjelmakanavalle. 7.2 SIIRTOVERKKOTEKNOLOGIAN KEHITYS JA TEHOLASKELMAT KANSALLISEN VERKON ERI OSILLE Amerikkalaisessa ATIS:ssa (American National Standard for Telecommunications) on käytössä menettely, jolla seurataan valitun mallitapauksen tehon tarvetta. Järjestelmä on kuvattu dokumentissa "Energy Efficiency for Telecommunication Equipment: Methodology for Measurement & Reporting; Transport Requirements" (ATIS ) /16/. Vastaavanlaisesti kansallista kehitystä voidaan seurata mallitapausten avulla. Seuraavissa luvuissa arvioidaan tyypillisten esimerkkitapausten tehonkulutusta Suomen liittymä-, alue- ja runkoverkoissa Verkkoteknologian kehitys Alue- ja runkoverkkojen siirtoverkkorakenteessa on meneillään kehitys, jossa useasta eri tekniikasta ollaan siirtymässä kohti yhtenäisempää IP/MPLS/Ethernert-tekniikkaa. Meneillään oleva kehitys voidaan havainnollistaa kuvan 7 mukaisesti.

21 21 (34) Runkoverkko PDH SDH ATM IP/MPLS X Alueverkko PDH SDH ATM IP/MPLS X Liityntäverkko XDSL/ FTTH 3GRAN/ HSPA CATV/ DOCSIS Runkoverkko IP/MPLS DWDM fiber Alueverkko Ethernet Aggregation CWDM fiber X Liityntäverkko XDSL/ FTTH 3GRAN/ HSPA CATV/ DOCSIS Kuva 7 Siirtoverkkotekniikan kehitys optista IP/MPLS/Ethernet -tekniikkaa

22 22 (34) Laajakaistaiset liittymäverkot Laajakaistaisissa liittymäverkoissa käytössä olevat tekniikat on esitetty kuvassa 8 alla/17/. Cu Modem DSLAM Kuparikaapeli DSL Modem PON ONT ONT Kuitu Optical Splitter Kuitu OLT FTTN & VDSL Modem Modem Cu Remote node DSLAM Kuitu Ethernet kytkin PtP OMC OMC Kuitu Kuitukaapeli Ethernet kytkin WiMAX Modem Modem BTS Ethernet kytkin UMTS Modem Modem BTS Ethernet kytkin HFC Koaksiaalikaapel i Network Node Kuitu CATV keskus Modem Modem DSL DSL Modem DSLAM PON ONT OLT FTTN ADSL/VDSL PtP OMC WiMAX BTS UMTS HFC CATV Digital Subscriber Line Terminates ADSL/VDSL circuit and provides LAN interface to single computer or LAN segment Digital Subcriber Line Access Multiplexer; DSL filters to split voice from data Passive Optical Network ; GPON/EPON Gigabit-capable/Ethernet Passive Optical Network, Ethernet Optical Network Terminal Optical Line Terminal Fiber To The Node Asymmetric/Very-high-bit-rate Digital Subscriber Line Point-to-Point Access Optical Network; dedicated fiber between customer and network (Ethernet switch) Optical Media Converter; converter between electrical signal used inside house and optical access signal Worldwide Interoperability for Microvawe Access Base Transceiver Station Universal Mobile Telecommunications System Hybrid fiber-coaxial Cable television

23 23 (34) Viitteessä /17/ on laskettu esimerkkitapausten tehokulutus seuraavasti: DSL ADSL 2+: DSLAM: ADSL2+: DSLAM: max 24 Mbps/tyyp.15Mbps (downstream); 1 Mbps (upstream) 1000 käyttäjää; kokonaiskytkentäkapasiteetti 2 Gbps (full-duplex) modeemin tehonkulutus: 5 W /käyttäjä tehonkulutus: 1,7 kw (1008 käyttäjää) DSL-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus: 6,7 W/käyttäjä PON OLT jakaa aikajakoperiaatteella kanavat käyttäjille (ONT) tarvittavan kapasiteetin mukaisesti. Optisessa Splitterissä aallonpituuskanavointi (32 tai 64 ONT:tä/kuitu). OLT: Splitter: ONT: Kuituyhteyden siirtokapasiteetti 2,4 Gbps (downstream); 1,2 Gbps (upstream), jotka palvelevat 32 käyttäjää. OLT:hen voi liittyä 32 tällaista järjestelmää, jolloin kokonaiskapasiteetti on 1024 käyttäjää ja kytkentänopeus 16 Gbps. Tehonkulutus 1,34 kw (1024 käyttäjää) passiivinen, ei tehonsyöttöä 5 W /käyttäjä PON-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus: 6.3 W/käyttäjä FTTN/VDSL FTTN/VDSL tilaajapäässä nykyinen kupariverkko, mutta kuitu keskuksessa sijaitsevasta Ethernetkytkimestä DSLAMiin, joka sijaitsee tilaajaverkon jakamossa. Kuparijohto-osuudella VDSL2- järjestelmä (tai ADSL2+). DSLAM: DSLAMin VDSL2 linjakortti palvelee 16 tilaajaa ja tarvitsee tehoa 42 W, minkä lisäksi tarvitaan käyttäjää kohti 5 W (eli 42+5 W) kytkemään DSLAM kuituyhteydellä verkon Ethernet-kytkimeen. VDSL2mod: 10 W/käyttäjä huippunopeuden ollessa 50 Mbit/s. Eth-kytkin: 116 optista Gigabit Ethernet porttia (joista 4 varattu runkoverkkoon päin); 64 Gbps kytkentänopeus, jolloin tehonkulutus 474 W (16*112= 1792 käyttäjää) FTTN/VDSL-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus: 13,2 W/käyttäjä (10 W+2,6 W+ 0,3 W+0,26 W) PtP Kuitukohtainen tilaajayhteys päästä päähän (OMC - Ethernet-kytkin), jolloin päästän suuriin käyttäjänopeuksiin

24 24 (34) Eth-kytkin: 116 optical Gigabit Ethernet porttia; 64 Gbps kytkentänopeus, jolloin tehontarve 474 W. Ethernet-kytkin palvelee 110 käyttäjää, jolloin tehontarve 4,3 W /käyttäjä OMC: 8 W / käyttäjä PtP-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus 12,3 W/käyttäjä (8 W + 4,3) WiMAX Oletuksena kiinteät asemat ja käyttäjällä sisämodeemi, jolla kytkeydytään tukiasemaan. WiMAXtukiasemalta kuituyhteys tai kiinteä radioyhteys verkkoon. Kolme suuntaavaa antennia kukin 120 astetta. Siirtonopeus teoreettinen max 70 Mbps, mutta 7 km:n etäisyydellä ja näkemäesteiden huonontamana max 35 Mbps/sektori. Mikäli halutaan korkeampia käyttäjänopeuksia, ei yhtäaikaisia käyttäjiä voi olla kovin monta, jolloin käyttäjäkohtainen tehonkulutus muodostuu suureksi. BTS: kokonaistehonkulutus 1330 W Oletuksena stand-alone kotimodeemi tehonkulutus 5 W. WiMAX-tekniikan käyttäjäkohtaiseksi tehonkulutukseksi saatiin lähteen /17 /esimerkkitapauksessa 10 Mbps käyttäjänopeudella noin 13 W/käyttäjä. Tehonkulutus on kuitenkin hyvin riippuvainen liityntänopeudesta (ks. kuva 9 ). UMTS Käsittää radioyhteyden käyttäjältä tukiasemalle. Käyttäjän päätelaitteena puhelin, USB tai kiinteä modeemi. Tukiasemat kytkeytyvät kiinteillä kuitu- tai muilla yhteyksillä muuhun osaan verkkoa. Nykyjärjestelmistä HSPA+ tarjoaa teoreettisesti 42 Mbps (downlink) ja 11 Mbps (uplink) siirtonopeudet. Käytännössä maksiminopeudet ovat 30 Mbps/6Mbps. Esimerkkitapauksessa on oletettu kolme antennisektoria, joiden siirtonopeus 22 Mbps (downlink) BTS: 1,5 kw USB mod. 2 W. UMTS-tekniika käyttäjäkohtaiseksi tehonkulutukseksi saatiin lähteen xy1 esimerkkitapauksessa 10 Mbps käyttäjänopeudella noin 16 W/käyttäjä. Tehonkulutus on kuitenkin hyvin riippuvainen liityntänopeudesta(ks. kuva 9). HFC: Kaapelitelevisioverkkoja käytetään radio-ja televisio-ohjelmien jakelun lisäksi myös puheluiden ja Internet-liikenteen siirtoon. Head-End:ssä televiso-ohjelmat yhdistetään ja siirretään optisesti paikallisiin solmuihin, joissa signaalit muutetaan sähköisiksi ja jaetaan puurakenteisten koaksiaalikaapeliverkkojen kautta käyttäjille.

25 25 (34) Laajakaistainen Internet-liikenne (down/up link) siirretään omissa RF-kanavissa, jotka yhdistetään päätelaitteisiin kaapelimodeemeilla. Nykyisin on käytössä ns. EuroDOCSIS-järjestelmä, joka käyttää 6 MHz:n RF-kanavia ja QAM-modulointia maksiminopeuden ollessa 38 Mbps. Solmujen ja kaapeleiden määrällä voidaan vaikuttaa alueella tarjottavaan kokonaiskapasiteettiin. Neljää verkkosolmua palvelevan keskusyksikön tehonkulutus on 620 W. Solmuun liitettyjen käyttäjien määrä riippuu data-käyttöön varattujen RF-kanavien (down/uplink) määrästä. Verkkosolmun tehonkulutus on 256 W. Johto-osuuksien vahvistimet kuluttavat 35 W. HFC-verkkokomponenttien tehonkulutus tulee jaettavaksi televisiopalveluiden, puhelinpalveluiden ja datasiirron kesken. Kuvassa xy on arvioitu datan osuudeksi 40%, jolloin HFC-tekniikan käyttäjäkohtainen tehonkulutus on noin 8 W/käyttäjä, mutta lähtee nopeasti nousuun liityntänopeuden kasvaessa yli 20 Mbps. Liityntätekniikoitten tehonkulutuksen vertailu Kuva 9 Tehonkulutus käyttäjää kohti eri tekniikoilla ja eri nopeuksilla nykytekniikalla /17/ Tyypillisille esimerkkitapauksille lasketut käyttäjäkohtaiset tehonkulutusarvot osoittavat kuvassa 9, että - tarvittavan liityntänopeuden ollessa alhainen (alle 400 kbps) radiojärjestelmät (UMTS, WiMAX) kuluttavat tehoa vähiten, mutta tehontarve kasvaa voimakkaasti nopeuden noustessa. Maksimaalinen liityntänopeus ulottuu tällä hetkellä noin 20 Mbps:iin ja tällöin käyttäjäkohtainen tehonkulutus on kasvanut huomattavasti muiden tekniikoitten kulutusta suuremmaksi.

26 26 (34) - optisten liityntätekniikoitten tehonkulutus on pienillä nopeuksilla (alle 400 kbps) radiojärjestelmien tehonkulutusta suurempi, mutta kulutus on siirtonopeudesta riippumaton. Optiset järjestelmät ovat ainoa vaihtoehto suurilla (yli 30 Mbps) nopeuksilla. - DSL-järjestelmien tehonkulutus on yleensä optisia järjestelmiä pienempi, mutta toiminta-alue ulottuu tällä hetkellä noin 20 Mbps suuruusluokkaan Laajakaistaiset alueverkot Alue (Metro) verkon rakenteessa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Laskelmat on tehty asteittain poistumassa olevalle SDH-tekniikalle ja uudelle yleistyvälle Ethernettekniikalle. Seuraavassa esitetyt askelmat perustuvat teleyrityksiltä ja valmistajilta syksyllä 2011 saatuihin tietoihin. Malli A: ALUEELLINEN SDH-VERKKO ADM16_A ADM16_B 126xE1 2xSTM-1 1xSTM-4 126xE1 2xSTM-1 1xSTM-4 126xE1 2xSTM-1 1xSTM-4 10km 10km ADM16 2,5Gbit/s 10km 63xE1 ADM16_C 126xE1 2xSTM-1 1xSTM-4 63xE1 Kuva 10 Laajakaistainen SDH-tekniikkaan perustuva alueverkko Mallissa sisäänmeneviä ja ulostulevia E1-, STM 1- ja STM 4- siirtokanavia yhdistävät ja erottavat ADM16 (add/drop mux) -verkkokomponentit on yhdistetty 2,5 Gbps siirtojärjestelmillä toisiinsa. Verkkokomponenttien on oletettu olevan 10 km:n etäisyydellä toisistaan ADM16-verkkokomponentin rakenne on vanhemmissa malleissa kaksiportainen, mutta uudemmat laitteet on toteutettu yksiportaisesti.

LAAJAKAISTAISTEN VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIATEHOKKUUS

LAAJAKAISTAISTEN VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIATEHOKKUUS 1 (22) Verkot ja turvallisuus Pertti Hölttä, Timo Leppinen, Risto Väinämö LAAJAKAISTAISTEN VIESTINTÄVERKKOJEN ENERGIATEHOKKUUS Tiivistelmä Sähkönsyöttö on ollut aina tärkeä televerkkojen rakenteiden ja

Lisätiedot

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta 1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8 Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8 Opinnäytetyön nimi: CWDM-migraatio SimuNetiin Joonas Hasu TI09TIVE Toimeksiantaja yritys: KYMP Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

TVP 2003 - Kevätkurssi

TVP 2003 - Kevätkurssi TVP 2003 - Kevätkurssi Wireless networks Otto Alhava otto.alhava@ericsson.fi Luento 7: osat! Soveltava osa:! ADSL, ATM ja IP: pääsyverkko! VPN-ratkaisut: ATM, FR, Ethernet, IP (MPLS)! Opimme uutta:! Mobiiliverkot

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta:

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Marko Kotilainen Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Espoo 14.1.2003 Valvoja: Prof. Sven-Gustav

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: + laajakaistaiset

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät

Multimediajärjestelmät Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Petri Vuorimaa 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit:

Lisätiedot

xdsl Operaattorihinnasto

xdsl Operaattorihinnasto 1. Alajärven Puhelinosuuskunnan xdsl -operaattorilaajakaistayhteydet... 2 1.1 xdsl -yhteyksien tuotekuvaus... 2 1.2 Tuotteiden toimitusaika... 3 1.3 Tuotteiden hinnoittelu... 3 1.3.1 ATM/ETHERNET-alueverkon

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO

OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO YLEISTÄ Tilaajayhteys (Cu) Kiinteä yhteys (Cu) Yhdysjohto (Cu) Kaikki tässä hinnastossa (alv 0%) esitetyt tuotteet ovat analogisilla kuparipareilla tai

Lisätiedot

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Veijo Happonen DAXTUM OY Gsm: 040-5254232, e-mail: veijo.happonen@daxtum.com BAFF / Automaatio Talotekniikassa LUENNON SISÄLTÖ

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja 1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET

Lisätiedot

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 28.10.2014 versio 1.0 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 Taustaa Viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset

Lisätiedot

Tarjotusta tallennusjärjestelmästä pitää olla mahdollista siirtää kapasiteettia hybrid cloud -ympäristöön ilman erillisiä lisähankintoja.

Tarjotusta tallennusjärjestelmästä pitää olla mahdollista siirtää kapasiteettia hybrid cloud -ympäristöön ilman erillisiä lisähankintoja. Tallennus-, palvelin- ja varmistusjärjestelmähankinta 1 (5) KYSYMYKSET, VASTAUKSET JA TARJOUSPYYNNÖN TARKENNUKSET (Huom! Sisältää olennaisia tarjouspyynnön muutoksia ja tarkennuksia. Huomioikaa erityisesti

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Mittauksen päämääränä oli tutkia Telewell 3G-Router päätelaitteen suorituskykyä LTE-Lan-gateway konfiguraatiossa. Vertailuarvojen saamiseksi nopeustestejä tehtiin

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

TeleWell TW-EA515 (b)

TeleWell TW-EA515 (b) TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun

Lisätiedot

3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013

3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013 3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013 18. helmikuuta 2013 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.com

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Sonera Laajakaista Satelliitti. Jorma Hämäläinen 3.11.2011

Sonera Laajakaista Satelliitti. Jorma Hämäläinen 3.11.2011 Sonera Laajakaista Satelliitti Jorma Hämäläinen 3.11.2011 Ka-sat uuden sukupolven satelliitti, joka laukaistiin radalle Joulukuussa 2010. Satelliitti tehty erityisesti palvelemaan laajakaistatarpeita.

Lisätiedot

Johdanto. Access-verkot. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Hybridiverkko. Kodin kaapelimodeemi-liityntä

Johdanto. Access-verkot. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Hybridiverkko. Kodin kaapelimodeemi-liityntä Access-verkot Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto Johdanto Laajakaistaiset verkot eivät ulotu koteihin Kuitu on liian kallista vetää joka paikkaan

Lisätiedot

Access-verkot. Johdanto. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Kodin kaapelimodeemi-liityntä. Hybridiverkko

Access-verkot. Johdanto. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Kodin kaapelimodeemi-liityntä. Hybridiverkko Access-verkot Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto Johdanto Laajakaistaiset verkot eivät ulotu koteihin Kuitu on liian kallista vetää joka paikkaan

Lisätiedot

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon opastavaan ohjeeseen! Tämän

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät

ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Group ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä. Potentiaalisina kasvualueina uusiutuva energia ja liikenteen

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Sisältö Laitteille asetettavia vaatimuksia, ajankohtaista Ekosuunnittelu Energy Star Hankinnan tueksi tietoa ja työkaluja

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

DYNAMIC INFRASTRUCTURE - Uudet tavat suunnitella tehokkaita konesaleja

DYNAMIC INFRASTRUCTURE - Uudet tavat suunnitella tehokkaita konesaleja Johanna Pöri, myyntipäälikkö, Konesaliratkaisut 01.09.2009 DYNAMIC INFRASTRUCTURE - Uudet tavat suunnitella tehokkaita konesaleja Miksi energiatehokkuus on tärkeä lähtökohta konesalisuunnittelussa? Konesalin

Lisätiedot

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET...

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers

Lisätiedot

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan

Lisätiedot

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset. 2.12.2014 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset. 2.12.2014 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj 1 Taustaa Matkaviestinyhteydet ovat keskeisessä asemassa kuluttajien ja yritysten

Lisätiedot

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa?

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Pilvipalvelut ja verkko ISP kehityskaari 1.0..5.0? ISP 1.0 Internet-liittymät (POTS,ISDN..) ISP 2.0 Palvelintarjonta

Lisätiedot

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet

RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ulkoiset tehonlähteet RAPORTTI 16X171259.10.Q100-001 28.11.2013 MOTIVA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ulkoiset tehonlähteet 1 1 Esipuhe Työn tavoitteena on päivittää arvio EU:n ns. Ekosuunnittelu-direktiivin

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Fujitsu Inverter ulkoyksiköiden suoraohjaus.

Fujitsu Inverter ulkoyksiköiden suoraohjaus. Air onditioner ontroller Fujitsu Inverter ulkoyksiköiden suoraohjaus. www..fi 1/8 O2 O ERR DEF RS232 O H/ +12 TH I SUORAOHJAUS FUJITSU ulkoyksiköiden suoraohjaus soveltuu saneeraus- ja uudiskohteisiin.

Lisätiedot

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Sivu 1/5 TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Blue Lake Communication Oy (myöhemmin BLC) tarjoaa toiselle teleyritykselle (myöhemmin Operaattoriasiakas) tuotteita ja palveluja HMV

Lisätiedot

Anvia Oyj. Operaattori DSL hinnasto

Anvia Oyj. Operaattori DSL hinnasto 1(9) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Operaattori DSL hinnasto Voimassa 1.10.2012 alkaen toistaiseksi 2(9) SISÄLLYSLUETTELO OPERAATTORI DSL HINNASTO... 3 1. ANVIA OYJ:N OPERAATTORI DSL - LAAJAKAISTAYHTEYDET...

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu)

Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20. Vyöhyke 0A (Pääkaupunkiseutu) 1(6) Elisa Operaattorilaajakaistapalvelut Operaattorilaajakaista Kertamaksu Operaattorilaajakaistapalvelun toimitus, siirto tai nopeudenmuutos etähallinnalla 20 Lisäpalvelut Kertamaksu Tilaajayhteyden

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys: Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 3/4/2014 Ind. Internet_energy 1 3/4/2014 Ind. Internet_energy 2 Laitteiden ja teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

Sonera ODSL Ethernet. Palvelukuvaus 1.12.2013

Sonera ODSL Ethernet. Palvelukuvaus 1.12.2013 1 (11) Sonera ODSL Ethernet Palvelukuvaus Yritystiedot TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuskatu 15, 00510 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus 1475607-9, ALV REK Yhteystiedot Vaihde 020401 www.sonera.fi/operaattoreille

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

OPTISET TUOTTEET Voimassa 13.6.2013 alkaen

OPTISET TUOTTEET Voimassa 13.6.2013 alkaen Puh. 020 7070 300 OPTISET LÄHETTIMET OPTISET TUOTTEET Voimassa 13.6.2013 alkaen Pacific Broadband Networks ulkoisesti moduloitavat optiset lähettimet 1550 nm 19" / 1U, stand-alone, 45-1003 MHz, kaksois

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572 Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014 Sivu 1/11 Sivu 2/11 1. Analoginen 2-johtiminen tilaajayhteys, tavanomainen laatu... 3 1.1 Tuotekuvaus... 3 1.2 Hinnat...

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

HP Networking. Martti Saramies, HP Networking, myynti

HP Networking. Martti Saramies, HP Networking, myynti HP Networking Martti Saramies, HP Networking, myynti Puheenaiheet Oikeaoppinen 802.1x pääsynvalvontaratkaisu Edistyksellistä vikasietoisuutta kytkinverkkoon Puheenaiheet Oikeaoppinen 802.1x pääsynvalvontaratkaisu

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot