TALOUSARVIO Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma

2 Talousarvio Sisällys 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT KANNUKSEN KAUPUNGIN STRATEGIA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVION SITOVUUS TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi KAUPUNGINHALLITUS Hallintopalvelut Elinkeinopalvelut Tilaajapalvelut SIVISTYSPALVELUIDEN LAUTAKUNTA Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Vapaa-ajan palvelut TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Kiinteistö- ja huoltopalvelut Yhdyskuntapalvelut Viranomaispalvelut INVESTOINTIOSA LIITTEET Henkilöstösuunnitelma Ratkaisuvalta... 80

3 Talousarvio TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. KANNUKSEN KAUPUNGIN STRATEGIA TOIMINTA-AJATUS Kannus huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista yksin ja yhdessä toisten kuntien ja muiden palveluiden tuottajien kanssa: o Luomalla laadukkaat ja asukaslähtöiset palvelut, jotka toteutetaan laajassa yhteistyöverkostossa o Huolehtimalla elinkeinoelämän hyvistä toimintaedellytyksistä o Edistämällä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä VISIO 2020 Kannus on monipuolisen elinkeinorakenteen, toimivien peruspalveluiden, hyvän talouden ja yhteistyön kaupunki. Kaupungin tulevaisuuden menestystekijät: o Vahva kuntatalous o Vetovoimainen ympäristö o Kilpailukykyinen yrityskanta o Osaaminen ja työvoiman saatavuus o Julkiset ja kaupalliset palvelut Päämäärät 2020, tavoitteet , strategiset hankkeet Vahva kuntatalous Päämäärät 2020 Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Monipuolinen ja menestyvä yritystoiminta luovat kestävän verotulopohjan Tavoitteet Vuosikate kattaa poistot. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit tasolla, jolla turvataan talouden tasapaino. Lainakanta korkeintaan valtakunnan keskitasoa Verotulojen positiivinen kehitys Strategiset hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman noudattaminen ja päivittäminen Päättäjien keskinäinen sopimus talouden ylläpidosta (valtuustosopimus) Oikea-aikaiset palvelurakenteen uudistukset ja suunnitellut investoinnit Hankerahoituksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisprosesseissa

4 Talousarvio Vetovoimainen ympäristö Päämäärä 2020 Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, monipuoliset tontti- ja asumisvaihtoehdot, hyvät peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanpalvelut houkuttelevat uusia asukkaita Kitinkankaan alueesta on muodostunut tunnettu hyvinvointikeskus Tavoitteet Monipuolinen tonttitarjonta Modernit ja kehittyneet vapaa-ajanpalvelut Kaupungin vetovoimaisuutta kehittävä hanketoiminta Strategiset hankkeet Kitinkankaan alueen kehittäminen Vapaa-aikapalveluiden monituottajamalli Kehittämisrahaston käyttö suuriin tie- ja katuhankkeisiin Panostaminen infraan Kilpailukykyinen yrityskanta Päämäärät 2020 Kannus tunnetaan menestyneistä yrityksistä ja innovatiivisista toimintatavoista Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet luovat uusia työpaikkoja Luonnonvara-alan kehittämisympäristö (biolaakso) on vakiintunut Yksityiset hyvinvointipalvelut ovat aito vaihtoehto julkiselle palvelulle Tavoitteet Luonnonvara-alan kehittämiskeskus: toiminta vakiintunut ja luonut lisää työpaikkoja ja hanketoimintaa Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvu Kasvuyritysten toiminnan kehittämisen tukeminen, hanketoiminta Liikekeskushankkeen toteutuminen Rata-hankkeen mahdollisuuksien hyödyntäminen Strategiset hankkeet Oma yritysneuvonnan vakiinnuttaminen Yrityspalvelut Oy resurssien vahvistaminen Yritysten kasvua tukeva hanketoiminta Yhteistyön lisääminen oppilaitosten/tutkimuslaitosten, yritysten kanssa Hankerahoituksen hyödyntäminen ja omien kehittämishankkeiden käynnistäminen Osaaminen ja työvoiman saatavuus Päämäärät 2020 Palvelutuotannossa on motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, rakenteellisesti palvelutarvetta vastaava henkilöstö. Kannus toimii houkuttelevana työpaikkana ja pendelöintikeskuksena.

5 Talousarvio Tavoitteet Johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeisiin Henkilöstön ammattitaito ja muutosvalmius mahdollistavat uudentyyppisen palvelutuotannon kehittämisen muuttuvissa olosuhteissa Julkissektorin työn arvostus lisääntyy Strategiset hankkeet Palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa Muutoksen hallitsemisen ja työssä jaksamisen tukeminen työhyvinvointia edistämällä ja työkykyä aktiivisesti ylläpitämällä Henkilöstön eläköitymiseen ja rekrytointitarpeeseen varautuminen Esimiesten jaksamisen tukeminen Julkiset ja kaupalliset palvelut Päämäärät 2020 Toimiva palvelutuotannon kokonaisuus kuntakonsernissa. Kustannustehokkaat, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Yksityisen ja 3. sektorin palvelutuotanto on aito vaihtoehto asukkaalle ja kumppani kunnalliselle palvelutuotannolle. Tavoitteet Toimiva ja tehokas palvelutuotanto. Jyta-liikelaitoksen tehokas ja tarvetta vastaava, kustannustehokas palvelurakenne ja -tuotanto. Yhteistyö 3. sektorin kanssa sosiaali- ja vapaa-ajanpalveluissa Monipuolinen ja toimiva valtion palveluiden yhteispalvelu Kannuksessa Strategiset hankkeet Sote- palveluiden laaja yhteistyö Yksityisten hyvinvointipalveluiden kasvun edistäminen Palvelusetelin käytön laajentaminen Keskustan ja liikekeskuksen kehittäminen

6 Talousarvio TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain 65 :n mukaan kaupunginvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja - suunnitelmassa asetetaan myös toiminnalliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhtiöille. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitus- ja investointiosiin ja se noudattaa rakenteeltaan Kuntaliiton vuonna 2011 antamaa suositusta. Suosituksessa käyttötalousosa jaetaan budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Budjettirahoitteisella tehtävällä tarkoitetaan tehtäviä, jotka rahoitetaan ensisijaisesti verorahoituksella eli verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kohderahoitteiset tehtävät vastaavasti rahoitetaan pääosin tulorahoituksella, joka saadaan pääosin palveluiden myynneistä ulkopuolisille tai kunnan omille yksiköille. Kannuksen kaupungin talousarviorakenteessa kohderahoitteinen tehtävä on teknisten palveluiden lautakunnan alainen kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalue. Kaikki muut tulosalueet ovat budjettirahoitteisia. Tärkein ero näiden kahden tehtävän välillä on se, että kohderahoitteisen tehtävän budjetoinnissa sovelletaan nettoperiaatetta, eli lautakuntaan nähden sitova erä on tilikauden tulos, kun taas budjettirahoitteiselle tehtävälle budjetoidaan meno- ja tulomäärärahat erikseen. Suosituksessa on annettu ohjeistusta myös tavoitteiden laadintaa varten.

7 Talousarvio TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Muutos % Tuotanto 2,7-1,5-1,2 0,0 1,2 Palkkasumma 4,7 3,4 0,5 0,9 1,7 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 1,4 1,2 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Korkonoteeraukset Euribor 3 kk korko % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,5 10 vuoden korko % 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto Vuoden 2014 aikana talouden ennusteet ovat koko ajan heikentyneet. Vielä alkuvuodesta vaikutti siltä, että tämän vuoden loppuun mennessä päästäisiin jo lievästi positiiviseen talouskasvuun ja ensi vuonna kasvua olisi jo selkeästi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tämän hetken ennusteet vuodesta 2014 ovat enemmän tai vähemmän negatiivisia ja ensi vuodellekin ne povaavat vain pientä kasvua. Bruttokansantuotteen kasvun ennustelukuja, syyskuu 2014: Nordea -0,5 % 0,3 % Handelsbanken -0,3 % 0,8 % Valtiovarainministeriö 0,0 % 1,2 % Palkansaajien tutkimuslaitos -0,3 % 1,0 % Vaimean talouskehityksen syynä lienee Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan tavaroiden ja palvelujen viennin arvioidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityinen kulutus ei kasva heikoista ostovoima- ja työllisyysnäkymistä johtuen. Myös investoinnit pysyvät alamaissa, koska asuinrakentaminen ja kone- ja laiteinvestointien kehitys on heikkoa. Mikäli bruttokansantuote tänä vuonna jää miinusmerkkiseksi, tulee vuosi 2014 olemaan jo kolmas pe-

8 Talousarvio Kunnallistalouden kehitys räkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on koettu ainoastaan alun lamavuosina. Vuonna 2015 on valtiovarainministeriön mukaan kasvuksi muodostumassa 1,2 %. Tämä perustuu yksityisen kulutuksen kääntymiseen hienoiseen kasvuun sekä viennin ja investointien piristymiseen. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyys pysyttelee entisellä, varsin korkealla tasollaan. Myöskään työllisyysasteen ei odoteta merkittävästi parantuvan. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan olevan 1,5 %:n luokkaa. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintoja arviolta n. 0,5 % vuonna Muutos % Kunta-alan ansiotasoindeksi 3,0 3,6 1,8 1,2 1,1 Kunta-alan palkkasumma 4,3 4,1 0,6-0,4 0,0 Toimintakulut 4,8 5,0 2,5 1,0 0,5 Verotulot 3,9 1,3 6,8 2,5 1,8 Valtionosuudet 3,1 5,4 2,6-2,3-1,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto Heikko talouskasvu heijastuu myös kuntatalouteen. Verotulot kasvavat hitaammin kuin aikaisempina vuosina. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttaa mm. työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, heikko talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Valtio säästää leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, vuonna 2015 vuonna 2012 aloitettujen leikkausten yhteisvaikutus on jo yli 1,4 miljardia euroa. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat vuoteen 2017 saakka.

9 Talousarvio Valtionosuusleikkaukset vuosina : Valtion vuoden 2014 budjettiesityksen yhteydessä laadittiin ns. rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Rakennepoliittisen ohjelman ytimessä ovat kunnat, joiden harteille on muodossa tai toisessa laskettu suurin osa tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostoista. Noin 9,5 miljardin suuruisen kestävyysvajeen kattamisesta kuntien harteille tulee n. 4 miljardia. Tämä toteutetaan rakennepoliittisen ohjelman mukaan seuraavasti: - kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrän vähentäminen siten, että vuonna 2017 kuntien menot ovat miljardin alemmalla tasolla muuten toteutuvasta - kuntien omin toimenpitein aikaansaama miljardin euron tasapainotus, joka toteutettaneen veronkorotuksin ja pääosin henkilöstömenoihin kohdistuvin säästötoimin - kuntien tuottavuuden kehittäminen 0,5 % vuodessa, jonka arvioidaan pidemmällä aikavälillä pienentävän kestävyysvajetta kaksi miljardia euroa Kaikista em. rakennetoimista on kovimmat odotukset asetettu julkisten palveluiden tuottavuuden kehittymiselle. Hallitus olettaa, että kunta- ja sote-uudistus edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Sote-lakiluonnos on ollut kuntien lausuntokierroksella. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta.

10 Talousarvio Kannuksen kaupungin talouden kehitys Rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntien tavoitteeksi asetettuja sopeuttamistoimia kunnat toteuttavat jo tänä vuonna sopeuttaen 400 miljoonaa veronkorotuksin ja 600 miljoonaa henkilöstömenoja vähentäen. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Esim alkaen toisen asteen koulutuksen oppilashuolto on siirtynyt sen kunnan kustannettavaksi, minkä alueella toisen asteen oppilaitos sijaitsee. Sijaintikunnalla on kuitenkin mahdollisuus laskuttaa kustannuksia oppilaiden kotikunnilta. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto kunnille lisää kuntien velvoitteita ja menoja n. 150 milj. euroa. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan Kuntalain eräänä merkittävänä uudistuksena on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistus on monen kunnan taloudelle kova paikka. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kuntalakia on muutettu vuonna 2013 siten, että kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulee antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisillä on myös lukuisia vaikutuksia kuntatalouteen. Kaupungin pitkään jatkunut tasapainoinen talouskehitys kääntyi alijäämäiseksi vuosina 2011 ja 2012 pääosin sosiaali- ja terveysmenojen ennakoimattoman suuren kasvun vuoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2012 talouden tasapainottamisohjelman, jota päivitettiin kesäkuussa Taloustilanteen korjaamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä, joista merkittävimpiä ovat olleet kiinteistöveroprosenttien nosto vuosille 2012, 2014 ja 2015, tuloveroprosentin nosto vuodelle 2013 sekä kouluverkkouudistus, joka toteutui syksyllä Myös sotepalveluita järjestävä Jyta on sopeuttanut toimintaansa monin tavoin. Toimenpiteiden tuloksena vuoden 2013 tilinpäätöksestä muodostui euroa ylijäämäinen ja myös vuosikate kääntyi selvästi positiiviseksi. Myös vuodesta 2014 näyt-

11 Talousarvio tää olevan tulossa jonkin verran ylijäämäinen. Vuoden 2015 talousarvioesitys on laadittu ns. nollatulokseen. TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP-arvio TA TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet VUOSIKATE YLI-/ALIJÄÄMÄ Lainat /asukas Kuntien km.lainakanta /asukas Asukasmäärä ja työllisyys Asukasluku Ikäjakauma: 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Työttömyysaste (syyskuun työllisyyskatsaus): - koko maa 9,7 8,9 10,9 12,0 - Keski-Pohjanmaa 8,7 7,9 8,4 9,8 - Kannus 8,3 7,4 8,7 9,6 Kaupungin asukasmäärä ja työttömyysaste ovat heikentynet tämän vuoden aikana verrattuna tilanteeseen. Lokakuun 2014 asukasmäärä oli eli määrässä oli 28 asukkaan vähennys.

12 Talousarvio Asukasmäärän muutokset ikäjakaumittain tarkastellen: Lapset ja nuoret vuotiaat Muutos Eläkeläiset yli 65 -vuotiaat Muutos Lapset, nuoret ja eläkeläiset yht Muutos Työikäiset vuotiaat Muutos Asukasmäärä yhteensä Muutos Väestöllinen huoltosuhde 0,75 0,79 0,81 0, Talousarvion laadinnan perusteet Vuoden 2014 ikäjakauma on väestörekisterin pohjalta arvioitu olettaen, että asukasmäärä vuoden vaihteessa olisi asukasta. Työikäisten ja lasten määrässä tapahtuu edelleen laskua, mutta muutos on hidastunut edellisvuodesta. Eläkeläisten määrä on kasvanut saman verran kuin edellisenä vuonnakin. Väestöllinen huoltosuhde, joka kertoo kuinka monta lasta, nuorta ja vanhusta on yhtä työikäistä kohti, kasvaa jonkin verran. Kannuksen työttömyysaste on hyvä verrattuna koko maan tilanteeseen. Kaupungin suurimpien työllistäjien osalta ei ole odotettavissa isoja muutoksia. Kaupunginhallitus antoi talouden tasapainottamisohjelmaan perustuvan talousarvion laadintaohjeen, jonka mukaan vuoden 2015 talousarvion toimintakate saa nousta 1 % vuoden 2013 talousarviotasosta. Lisäksi vähennetään kouluverkkoratkaisun tuoma säästö sivistyspalveluiden lautakunnalta euroa ja teknisten palveluiden lautakunnalta euroa, eli yhteensä euroa. Säästön on laskettu vuonna 2015 olevan kokonaisuudessaan euroa, mutta tästä summasta euroa toteutuu jo vuonna 2013 ja euroa vuonna 2014, joten vuoden 2015 toimintakatteesta vähennettävä määräraha on näiden erotus, eli euroa. Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu käytettävissä olevien tuoreimpien ennusteiden mukaisesti. Talousarvion laadintaa ja tavoiteasettelua on ohjannut myös tämän asiakirjan alussa esitelty kaupungin strategia, jota on päivitetty valtuustoseminaarien linjausten pohjalta.

13 Talousarvio TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa Käyttötalousmäärärahojen osalta kaupunginvaltuusto päättää kokonaismeno- ja tuloarviot seuraaville toimielimille; keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus, sivistyspalveluiden lautakunta sekä teknisten palveluiden lautakunta. Toimielimet, eli lautakunnan ja kaupunginhallitus, päättävät kokonaismeno- ja tuloarviot omille tulosalueilleen. Poikkeuksena tästä on teknisten palveluiden lautakunnan alainen kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalue, jonka määräraha on lautakuntaan nähden nettositova. Sitovat erät on esitetty vihreällä värillä korostaen. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu voimassaolevan talousarvioasetelman eli osastokartan mukaisesti. Osastokartta ratkaisuvaltoineen on tämän asiakirjan liitteenä. Ratkaisuvalta määrittelee, mikä toimielin tai viranhaltija päättää määrärahasta kullakin tasolla. Käyttötalousosassa esitetyt tavoitteet ovat sitovia samoin periaattein kuin määrärahat. Tässä talousarviossa esitetyt tavoitteet perustuvat valtuuston päivittämään strategiaan. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä. Toiminnan ja määrärahojen käytön muut tavoitteet esitetään perustelujen yhteydessä Investointiosa Investointiosa on valtuustoon nähden nettositova hankkeittain tai hankeryhmittäin. Valtuustoon nähden sitovat hankeryhmät ovat atkohjelmistot, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, maaalueet, pitkävaikutteiset menot, rakennukset ja kiinteät rakenteet ja laitteet. Sitovuus on hankekohtainen silloin kun se ylittää seuraavat rajat: Hankeryhmä Hankekohtainen esitysraja hankeryhmän sisällä Atk-ohjelmistot sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Maa-alueet Pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet euroa euroa euroa euroa euroa euroa

14 Talousarvio Aktivointirajan ylittävät/alittavat hankkeet Poistosuunnitelman mukaan investointien aktivointiraja on euroa eli sitä pienemmät hankinnat kirjataan vuosikuluksi. Joskus saattaa käydä niin, että alun perin investointimenoksi budjetoidun hankkeen kokonaiskustannukset alittavatkin kyseisen euron aktivointirajan, jolloin kustannukset kirjataan vuosikuluksi, vaikka niiden määräraha on investoinneissa. Tilanne voi olla myös päinvastoin, eli hankinta on budjetoitu vuosikuluksi, vaikka se pitääkin aktivoida ja kirjata investointimenona. Molemmissa tilanteissa määräraha siirretään kirjauksen mukana. Kyseessä on määrärahojen ns. tekninen muutos johon ei sisälly asian eikä sisällön muutosta. Nämä pienet määrärahasiirrot käyttötalouden ja investointien välillä tekee taloussihteeri.

15 Talousarvio TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten kaupungin tulorahoitus riittää kaupungin palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä kaupungin sisäisiä myyntejä ja ostoja: TULOSLASKELMA Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät yhteensä Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä

16 Talousarvio Tuloslaskelma, jossa mukana sisäiset erät eli kaupungin sisäiset myynnit ja ostot: TULOSLASKELMA Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 SISÄISET ERÄT MUKANA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset erät yhteensä Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä

17 Talousarvio Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Toimintatuottojen ja kulujen arviointi vuodelle 2015 on tehty talousarvioraamia noudattaen. Talousarvion raami muodostui siten, että vuoden 2014 talousarviotasoa korotettiin 1 % niin toimintatuottojen kuin -kulujenkin osalta. Tämän lisäksi tehtiin euron vähennys kouluverkkokarsinnan tuoman säästön vuoksi. Säästöstä kohdennettiin sivistyspalveluiden lautakunnalle euroa ja teknisten palveluiden lautakunnalle euroa. Tästä johtuen vuoden 2015 talousarviossa toiminnan nettokulut kasvavat vuoden 2014 talousarvioon verrattuna vain euroa eli 0,4 %.

18 Talousarvio Verotulot VEROTULOT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS tulovero yhteisövero kiinteistövero Yhteensä Muutos % 0 % 2 % 10 % 2 % 1 % 2 % 2 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,84 0,92 0,92 1,00 1,15 1,15 1,15 - vakituinen asuinrakennus 0,33 0,42 0,42 0,50 0,55 0,55 0,55 - muu asuinrakennus 0,87 0,92 0,92 1,00 1,00 1,00 1,00 Kaupungin tuloveroprosentti on ollut 20,50 % vuodesta 2013 alkaen ja myös vuoden 2015 talousarvioehdotus rakentuu 20,50 %:n tuloveron varaan. Kiinteistöveroprosentteihin kaupunginvaltuusto päätti tehdä pienet korotukset ensi vuodelle. Tämän vuoden eli vuoden 2014 talousarviossa verotuloja arvioitiin kertyvän yhteensä euroa. Kuntaliiton ja verohallinnon ennusteiden mukaan verotuloja kertyy jopa hieman arvioitua paremmin, eli n euroa.

19 Talousarvio Vuoden 2015 talousarvion verotulot on arvioitu edellisvuosien tapaan hyödyntäen Kuntaliiton veroennustemallia. Verotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna yhteensä n euroa eli euroa/0,4 % tämän vuoden tasoa enemmän. Ilman kiinteistöveron korotusta verotulot olisivat laskeneet tämän vuoden tasosta. Verotukseen on tulossa ensi vuonna monia veroperustemuutoksia, jotka vaikuttavat verotuloihin. Näistä voi lukea tarkemmin Kuntaliiton Kuntatalous 3/ julkaisusta: untatalous-tilastot- julkaisut/kuntatalous/kuntataloustiedotteet- 2014/Documents/Liite%203_Kuntataloustiedote_3_2014. pdf Hallitusohjelman mukaisesti em. muutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti joko valtionosuusjärjestelmän kautta tai yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Ansiotuloverojen arvioidaan laskevan 0,7 % eli euroa tämän vuoden tasosta. Muutoksessa ei ole vielä otettu huomioon sitä, että maatalouden verotettavat ansiotulot uhkaavat pienentyä merkittävästi ensi vuonna, mikäli tukimaksatusten siirto toteutuu ja maitotaloustuotteiden vientiin ja sitä kautta hintatasoon heijastuvat Venäjä -pakotteet edelleen jatkuvat. Yhteisöverojen arvioidaan nousevan 3,3 %, mutta euroissa nousu on vain euroa. Yhteisöveron kautta on esitetty kompensoitavaksi kuntien kasvavaa rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Kiinteistöverot nousevat euroa. Ilman yleisen ja vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttien korotusta kiinteistöverotulot olisivat ensi vuonna pysytelleet tämän vuoden tasolla. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien laissa määriteltyjä ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on 0,37-0,80 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin 0,80-1,55 %. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen

20 Talousarvio Valtionosuudet tuotto. Ylärajojen korotuksen sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. VALTIONOSUUDET TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS peruspalvelut muut valtionosuudet Yhteensä Muutos % 3 % 4 % -2 % -3 % 1 % 0 % 0 % Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Laskelmien mukaan Kannuksen kaupunki voittaa uudistuksessa n euroa verrattuna vanhaan valtionosuusjärjestelmään. Valtionosuus ei kuitenkaan ensi vuonnakaan juuri parane vuoden 2014 tasosta, koska asukasmäärässä ja ikärakenteessa tapahtuvat muutokset vähentävät valtionosuutta samoin kuin valtionosuusleikkaukset, jotka jatkuvat edelleen kestäen aina vuoteen 2017 saakka. Ilman valtionosuusuudistusta valtionosuuden vähentyminen olisi vielä voimakkaampaa. Valtionosuuksia arvioidaan vuonna 2015 kertyvän kaiken kaikkiaan euroa eli euroa vuoden 2014 talousarviotasoa enemmän TA 2014 V.osuus päätös 2014 TA 2015 Laskennalliset kustannukset: Sosiaali- ja terveydenhuolto Esi- ja perusopetus Kirjasto Kulttuuritoimi Taiteen perusopetus 8 8 Laskennalliset kustannukset yht Omarahoitusosuus Yleinen osa Lisäykset/vähennykset mm. veromenetyskompensaatio Järjestelmämuutoksen tasaus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Peruspalvelujen valtionosuus

21 Talousarvio Peruspalvelujen valtionosuutta arvioidaan vuonna 2015 kertyvän n euroa eli n euroa vuoden 2014 talousarviotasoa vähemmän. Valtionosuuden perusteet muuttuvat uudistuksen myötä aikaisemmasta varsin merkittävästi. Uudistuksen myötä kaikkia peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys: 0 5 -vuotiaat 6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Ikäryhmityksen lisäksi valtionosuuskriteereinä ovat sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta Valtionosuusuudistukseen ja yleensäkin valtionosuuksiin liittyvää yksityiskohtaista tietoa löytyy Kuntaliiton sivustolta linkistä: altionosuudet/sivut/default.aspx ja Valtiovarainministeriön valtionosuusuudistussivustolta linkistä: 07_vos/index.jsp Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet TA 2014 V.osuus päätös 2014 TA 2015 Perusopetus, vammaiset Aamu- ja iltapäivätoiminta Lukiokoulutus Kansalaisopisto Liikuntatoimi Nuorisotyö Omarahoitusosuus Muut valtionosuudet

22 Talousarvio Muiden valtionosuuksien summa jää lähes kaikissa kunnissa negatiiviseksi, koska omarahoitusosuus on suurempi kuin maksettava valtionosuus. Valtionosuuden arvioidaan vuonna 2015 olevan euroa. Vuoden 2014 talousarviossa valtionosuudeksi on arvioitu euroa, eli valtionosuus paranee euroa. Parantuminen johtuu siitä, että kunnan omarahoitusosuus pienenee ammattikorkeakoulujen rahoituksen muutoksesta johtuen. Omarahoitusosuus on 307,40 /asukas vuonna 2015, kun se vuonna 2014 on ollut 348,64 /asukas.

23 Talousarvio Rahoitustuotot ja -kulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS korkotuotot muut rahoitustuotot korkokulut muut rahoituskulut Yhteensä Muutos % 87 % -29 % -65 % -400 % -152 % 0 % 0 % Korkotuottoja arvioidaan vuonna 2015 kertyvän euroa. Korkotuotot muodostuvat antolainojen koroista sekä osuuspääomien koroista. Talletusten korkotuotot jäävät pieniksi, koska kaupungilla ei ole merkittäviä talletuksia. Muita rahoitustuottoja arvioidaan kertyvän euroa. Muut rahoitustuotot koostuvat perintätuotoista, osinkotuotoista sekä verotilitysten koroista. Korkokuluja arvioidaan kertyvän ensi vuonna euroa. Korkokulut koostuvat lainojen koroista. Kaupungin lainanotto on hoidettu pääosin kuntatodistusrahoituksella, jonka korkotaso on tällä hetkellä erittäin matala, n. 0,15 %:n tasoa. Korkokulut on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy matalalla ensi vuonnakin. Muita rahoituskuluja arvioidaan kertyvän euroa. Nämä koostuvat perintäkuluista, viivästyskoroista ja luottoprovisioista. Vuosikate, poistot ja varausten ja rahastojen muutokset Positiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, että tulorahoitus eli toiminta- ja rahoitustulot sekä verotulot ja valtionosuudet ovat riittäneet toiminta- ja rahoituskuluihin ja että sillä voidaan rahoittaa myös osa investoinneista ja/tai lainan lyhennyksistä. Vakaa kuntatalous edellyttää, että vuosikatteen tulisi olla tuloslaskelmaan kirjattujen poistojen suuruinen. Mikäli poistot ja vuosittaiset investoinnit ovat samaa suuruusluokkaa, tarkoittaa poistojen suuruinen vuosikate sitä, että investoinnit voidaan rahoittaa tulorahoituksella eikä niitä varten tarvitse ottaa lainaa.

24 Talousarvio Talousarvioesityksen vuosikate ei aivan riitä poistojen kattamiseen. Poistot ovat kasvaneet merkittävästi vapaaaikakeskuksen saneerauksen valmistuttua. Saneerauksen poistoaika on 30 vuotta eli vuosipoisto on euroa. Tilannetta parantaa poistoeron muutoksena kirjattava terveyskeskuksen ja kotirannan saneerauksiin tehtyjen investointivarauksien purkaminen, joka pienentää saneerauksista aiheutunutta poistorasitusta n euroa vuosittain. Investointivaraukset on purettu kokonaan vuoteen 2019 mennessä. Tuloslaskelmaan kirjattu rahaston muutos euroa, on vuosittainen tuloutus taseen kehittämisrahastosta. Kehittämisrahastosta myönnettävien avustusten menomäärärahat on varattu elinkeinotoimen avustuksiin ja syntyvä kustannusvaikutus eliminoidaan tulouttamalla vastaava summa kehittämisrahastosta. Näin avustuksen myöntämisestä ei synny tilikauden tulokseen vaikuttavaa kustannusta VUOSIKATE JA POISTOT ( ) TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 Tp ennuste 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Poistot Vuosikate

25 Talousarvio Tilikauden ylijäämä Talousarvioesitys on laadittu ns. nollatulokseen, eli tilikauden yli-/alijäämä on 0 euroa.

26 Talousarvio RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoituslaskelma osoittaa, riittääkö tulorahoitus eli vuosikate investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahoitusosasta nähdään, että vuonna 2015 kaupungin vuosikate on euroa ja nettoinvestoinnit euroa. Vuosikate ei siis aivan riitä investointien rahoittamiseen, vaan rahoittamiseen tarvitaan myös uutta lainaa euroa. Lisäksi vuonna 2015 lyhennetään lainoja eurolla ja saadaan myönnetystä antolainasta lyhennystuloja euroa. Uutta lainaa tarvitaan vuonna 2015 siis n euroa.

27 Talousarvio Tulorahoitus Investoinnit Rahoituslaskelman vuosikate on sama kuin tuloslaskelman vuosikate. Vuosikate osoittaa paljonko toimintatuloista, verotuloista, valtionosuuksista ja rahoitustuloista jää, kun toimintamenot ja rahoitusmenot on vähennetty. Rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestoinnit ovat investointiosaan merkittyjen investointien menomäärärahat yhteensä. Investointeihin on varattu yhteensä euroa vuodelle Määräraha kuluu investointiluonteisiin ylläpitokorjauksiin. Investointien tarkemmat erittelyt löytyvät sivulta 64. Suunnitelmakaudella myös vuoden 2016 investointiesitykset ovat maltilliset, joten kaupungin lainakanta pysynee vuoteen 2016 saakka suunnilleen samalla tasolla kuin tällä hetkellä, elin n /asukas. Vuonna 2017 on suunniteltu toteutettavaksi n euroa maksava koulukeskuksen auditorion rakentaminen ja vanhan osan korjaus. Toteutuessaan tämä nostaisi kaupungin lainakannan vuonna 2017 yli euroon per asukas. Arvioiden mukaan kuitenkin myös kuntien keskimääräinen nousee vuosittain n. 10 %, joten investoinnista huolimatta kaupungin lainakanta pysyttelisi myös vuonna 2017 alle valtakunnan keskimääräisen tason. Antolainojen muutokset Lainakannan muutokset Antolainojen vähennyksiin on Kannuksen Vuokraasunnot Oy:lle Heinärivin rakentamiseen vuonna 2013 myönnetyn antolainan vuotuiset lyhennykset Pitkäaikaisten lainojen vähennyksiin on merkitty velkakirjalainan lyhennys lainaehtojen mukaisesti. Kaupungilla on tällä hetkellä ainoastaan yksi velkakirjalaina. Vuodesta 2010 alkaen tarvittava lainanotto on toteutettu kuntatodistusrahoituksella eli ns. bullet -lainoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että sovitun laina-ajan, esim. 1 kk päätyttyä, laina maksetaan kerralla pois ja otetaan uusi vastaava laina tilalle. Bullet-lainat ovat korkotasoltaan hyvin edullisia, n. 0,11 0,15 %, joten niiden korvaamista pitkäaikaisella velkakirjalainalla on syytä vielä lykätä kauemmaksi tulevaisuuteen. Vuoden 2015 talousarvioon on merkitty uutta lainan ottoa , joka käytetään velkakirjalainan lyhentämiseen ja investointien rahoittamiseen.

28 Talousarvio Kaupungin velkamäärä asukasta kohti vuonna 2015 tulee olemaan n euroa ja nousee vuoden 2013 tilinpäätöstasosta n. 35 euroa/asukas. Ennusteiden mukaan kuntien keskimääräinen lainamäärä vuonna 2015 on n euroa, eli kaupungin lainakanta jää selvästi sen alle. LAINAKANNAN MUUTOKSET TP 2013 TP-arvio 2014 TA ES 2015 TS 2016 TS 2017 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos = Lainakannan muutos Lainakanta Lainakanta /asukas Kuntien keskim. lainakanta Asukasluku