Hyvä juhlayleisö! Hyvät naiset ja herrat!

Transkriptio

1 1 Hyvä juhlayleisö! Hyvät naiset ja herrat! Osallistuin 1990-luvun loppupuolella pohjoismaiseen kuntatapaamiseen Ruotsissa Sunnen kunnassa. Yhtenä tutustumiskohteena oli tämän Värmlannissa sijaitsevan kulttuuripitäjän edustava museoalue. Tuosta vierailusta minulle jäi elävästi mieleen oppaana toimineen yli 80-vuotiaan naishenkilön sanat. Tämä vuosikymmeniä museoalueen kehittämiseksi töitä tehnyt ikäihminen sanoi hyvästellessämme: "Minulla on tehtävä. Uskon, että minua tarvitaan vielä tämän alueen kehittämiseksi". Vuosien mittaan tämä muisto on palautunut useasti mieleeni. Arvelen, että tähän on kaksi syytä. Oppaamme oli ensinnäkin oivallinen esimerkki siitä, miten paljon annettavaa iäkkäälläkin ihmisellä voi olla yhteiskunnalle. Toiseksi ja tämä on mielestäni ehkä vielä tärkeämpää - tämän yli 80- vuotiaan ihmisen kasvoista kuvastui se, miten tärkeää oli se, että hän saattoi sanoa: "Minulla on tehtävä". Suomalaisella yhteiskunnalla on edessään mittavia haasteita ikäihmisten palveluiden järjestämiseksi. Tulevat haasteet eivät liity vain sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kasvavalle senioriväestölle, niiden rahoittamiseen tai asuntojen rakentamiseen ja esteettömän ympäristön kehittämiseen. Tärkeimpiä tehtäviämme on muovata yhteiskuntamme arvoperustaa ja henkistä ilmapiiriä siten, että ikääntyviä ihmisiä kunnioitetaan ja arvostetaan. Kysymys on pitkälti siitä, että vanhenevat ihmiset voivat kokea itsensä tärkeiksi ja täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Nykyään liian moni ikäihminen kokee jäävänsä syrjään yhteiskunnan valtavirrasta. Vahvistuvaan tehokkuusajatteluun ja työelämän kiireiseen rytmiin on vaikeaa sovittaa aitoa sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja vastuunkantoa läheisistämme. Me kiireitämme murehtivat työelämän puurtajat saatamme vielä ennättää auttaa iäkkäitä vanhempiamme arkielämän askareissa. Vastaamme huomattavasti huonommin siihen tarpeeseen, joka on ehkä suurin monella ikääntyvällä ihmisellä. Meillä ei ole aikaa eikä usein kärsivällisyyttäkään pysähtyä kuuntelemaan läheisemme pohjimmaisia ajatuksia ja tuntoja. Uskon, että me voimme tehdä suuren teon monien iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi, jos kykenemme antamaan heille aikaa. Tämä olisi tärkeä tapa toimia myös sen puolesta, että mahdollisimman moni ikääntyvä ihminen voi kokea itsensä tärkeäksi ja täysivaltaiseksi perheen ja yhteiskunnan jäseneksi. Hyvät kuulijat,

2 2 Vastuu ikäihmisten hyvinvointipalveluista kuuluu Suomessa kunnille. Julkisuudessa on viime vuosina usein arvosteltu näitä palveluja. Oma näkemykseni on se, että useimmat kunnat järjestävät ikääntyville asukkailleen hyviä ja turvallisia palveluita. Myös palveluiden uudistaminen etenee useimmissa kunnissa hyvää vauhtia. Palveluiden uudistamiseen on ollut vankat perusteet. Vanhuspalvelut järjestettiin Suomessa pitkään laitosvaltaisesti. Kotona asumista ei tuettu riittävästi. Kuntoutuksen tärkeyttä ei ymmärretty ja siihen panostettiin liian vähän. Ero oli suuri moniin Euroopan maihin verrattuna. Myös Ruotsin vanhuspalvelujärjestelmä poikkesi olennaisesti Suomen järjestelmästä. Ruotsissa ei pitkään aikaan ole ollut laajamittaista pitkäaikaista vanhusten laitos- ja sairaalahoitoa. Ikäihmisten palvelujen laitosvaltaisuus tiedostettiin Suomessakin jo vuosia sitten. Yhä laajemmin ymmärrettiin, ettei tilanne, jossa ikäihminen voi asua jopa useiden vuosien ajan terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vuosikymmenten ajan laitosmaisessa vanhainkodissa, ole enempää ihmisarvoa kunnioittava kuin taloudellisesti järkevä tapa toimia. Muutosta alettiin ohjata mm. ikäihmisen palveluja koskevilla laatusuosituksilla. Osa kunnista tarttui nopeasti toimeen. Joissakin kunnissa muutos lähti hitaasti liikkeelle. Tilanne oli vielä viisi vuotta sellainen, että maastamme löytyi edelleen kuntia, joissa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien vanhusten määrä oli jopa moninkertainen valtakunnalliseen suositukseen verrattuna. Nyt lähes kaikki kunnat ovat tiedostaneet tilanteen ja muutos etenee hyvin. Maamme kunnat ovat vähentäneet viime vuosina merkittävästi laitospaikkojen määrää, lisänneet tehostetun palveluasumisen määrää ja kehittäneet ikäihmisten kotihoitoa. Hoidon ja hoivan sisältöä on myös muutettu kuntoutusta painottavaksi. Vaikka Suomessa on uudistettu merkittävästi ikäihmisten palveluja, meillä on edelleen opittavaa muista Euroopan maista. Euroopassa on maita, joissa hyvin suuri osa seniorikansalaisista voi erittäin tehokkaan kuntoutusjärjestelmän ja räätälöidyn tuen avulla asua lähes elämänsä loppuun saakka omassa kodissaan. Länsinaapurimme Ruotsin edistyneimmillä alueilla on päästy siihen, että hyvin suunnitellun ja ikäihmisen yksilöllisiin ongelmiin tarttuvan kuntoutuksen avulla suurin osa niistä vanhuksista, jotka aikaisemmin sijoittuivat akuutin sairastumisen ja sairaalahoidon jälkeen palveluasuntoihin, voi palata kotipalvelujen tukemana kotiin. Kun ikäihminen sairastuu äkillisesti Suomessa ja hänen toimintakykynsä todetaan sairaalahoidon päättymisen jälkeen alentuneeksi, hänelle ryhdytään yleensä hakemaan nopeasti hoitopaikkaa. Liian harvoissa tapauksissa on mahdollista tarjota ikäihmiselle määrätietoista ja moniammatillista kuntoutusta. Tarvitsemme kipeästi Suomessa kuntoutusmallia, jossa ikäihmiset saavat äkillisen ja toimintakykyä heikentäneen sairastumisen jälkeen riittävän pitkän ja laadultaan hyvän

3 3 kuntoutusjakson. Vasta kuntoutuksen jälkeen olisi oikea aika sopia yhteistyössä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa tulevasta asumisesta sekä tarvittavista palveluista ja tuesta. Tämäkin muutos vaatii rohkeutta ja uudenlaista ajattelua. Yksi onnistumisen edellytyksistä on se, että tuomme palvelujärjestelmän uudistamisen pohjaksi moderneinta geriatrian ja kuntoutuksen osaamista. Hyvä juhlayleisö! Mikä on tilanne Naantalissa? Miten ikääntyvän väestön palveluiden uudistaminen on edennyt? Miten vanhuspalvelut toimivat kaupungissamme? Olen tutustunut Naantalin tilanteeseen ja ilokseni havainnut, että kaupungissa on uudistettu määrätietoisesti ikäihmisten palveluita. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2013 uusimman laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Suosituksessa määritellään tavoitteita 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden palveluille. Naantalin tilanne on suositukseen verrattuna seuraava: - kotona asuu noin 91 % Naantalin 75 vuotta täyttäneistä - suosituksen tavoite on % - kotihoidon piirissä on noin 11 % - valtakunnallinen tavoite on % - omaishoidon piirissä on noin 7 % - suosituksen tavoite on 6 7 % - tehostetun palveluasumisen piirissä on noin 7 % - valtakunnallinen tavoite on 6 7 % - laitoshoidossa on 75 vuotta täyttäneistä ainoastaan 1,4 % - suosituksen tavoite 2 3 %. Suosituksen tavoitteet toteutuvat hyvin Naantalissa. Kotihoitoa saavien 75 vuotta täyttävien määrää on tarpeen vielä lisätä 2 3 %. Tämäkin asia on tiedostettu ja ryhdytty toimenpiteisiin kotihoidon kehittämiseksi. Parhaillaan valmistellaan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Järjestelmä perustuu nykyaikaiseen tietotekniikkaan ja tehostaa työvuorojen ja henkilökunnan ajoreittien suunnittelua sekä aikaa, jonka työntekijät tarvitsevat päivän tapahtumien kirjaamiseen. Tavoitteena on lisätä hoitajien välittömän asiakastyön osuutta ja tasata työntekijöiden kuormittumista. Suomesta löytyy rohkaisevia esimerkkejä siitä, että toiminnanohjausjärjestelmän ja kotihoidon uudistamisen avulla on kyetty tehostamaan huomattavasti kotihoitoa. Vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvien asukkaiden määrä kasvaa Naantalissakin nopeasti. Sen vuoksi tehostettua palveluasumista tarvitaan huomattavasti lisää jo vuoteen 2020 mennessä. Asumisen Rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA päätti viime viikolla, että Naantalin Aurinkosäätiön laajennushanke saa merkittävän summan investointiavustusta. Naantalin kaupunki on suunnitellut varaavansa tulevasta palvelutalosta noin asuntoa tehostetun palveluasumisen käyttöön. Osa paikoista on tarkoitettu muistisairaita asukkaita varten. Aurinkosäätiön hankkeen

4 4 toteuttaminen varmistaa sen, että tehostetun palveluasumisen ja muistisairaiden asukkaiden tarpeisiin on käytettävissä lähivuosina riittävästi paikkoja. Naantalin sosiaali- ja terveysvirasto on valmistellut vuoteen 2020 ulottuvaa ikääntymispoliittista suunnitelmaa. Valmistelutyön kuluessa on käytetty hyväksi mm. vanhusneuvoston asiantuntemusta. Suunnitelma on tulossa alkuvuodesta kaupungin luottamushenkilöelinten käsittelyyn. Suunnitelman mukaan vanhuspolitiikassa korostetaan aktiivista vanhuskäsitystä, joka perustuu ikääntyvien omiin voimavaroihin, osaamiseen ja yksilöllisyyteen. Lisäksi arvostetaan iäkkään ihmisen elämänkokemusta ja omia näkemyksiä. Henkilökuntaa koulutetaan ja ohjataan työskentelemään yhteisesti sovittujen arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Palautteita palveluista kerätään asiakkailta ja omaisilta säännöllisesti ja palautteilla on vaikutusta henkilökunnan toimintatapoihin ja palveluiden järjestämiseen. Asiakasta ja omaista kuullaan hoidon ja palvelutarpeen määrittelyssä ja palveluja suunniteltaessa. Naantalin vanhuspalveluissa on käytössä monia hyviä käytäntöjä, joista mainitsen muutamia esimerkkejä: - Kaupungin vanhuspalvelujen työntekijät tekevät terveyttä edistäviä kotikäyntejä 80 vuotta täyttäville henkilöille. Käynneillä selvitetään ikäihmisten toimintakykyä, palvelujen tarvetta ja asuinolosuhteita. Kotona tapahtumat tapaamiset ovat tärkeitä mm. muistiohäiriöiden varhaisen tunnistamisen vuoksi. Käynneillä annetaan neuvoja ja palveluohjausta sekä kerrotaan myös palvelusektorin tuottamista palveluista. - Sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa, nimetään vastuutyöntekijä. - Birgitta-kodissa on hyvät mahdollisuudet järjestää kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa ja näin tukea ikäihmisten toimintakyvyn säilymistä mahdollisimman hyvänä. - Naantalin vanhusneuvostolla on tärkeä merkitys ikäihmisten osallisuuden vahvistajana. Hyvät kuulijat! Olen tutustunut myös Rymättylän alueen palveluihin ja vieraillut joulukuussa Katavakodilla. Katavakotiin on mielestäni koottu onnistuneella tavalla monia eri palveluja: terveysaseman monipuoliset perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut, Onnelan tehostettua palveluasumista tarjoava ryhmäkoti ja Jannelan laitoshoidonyksikkö, oma keittiö ja ruokasali sekä

5 5 askartelu- ja kerhotiloja. Keskuksessa on myös kotihoidon työntekijöiden toimisto sekä yksityisyrittäjien palveluita. Katavakodilla on aloitettu ns. senioripysäkkitoiminta vuoden alussa. Ryhmissä käydään keskustellen läpi ikääntymiseen, elämänmuutoksiin, ihmissuhteisiin, yksinäisyyteen ja luopumisiin liittyviä asioita. Ryhmät ovat suljettuja, luottamuksellisia ja ammatillisesti ohjattuja pienryhmiä. Ohjaajana on Turun Kaupunkilähetyksen koulutettu ohjaaja. Rymättylän ikäihmisten hyvinvointia vahvistaa tärkeällä tavalla se, että alueelta löytyy edelleen paljon yhteisöllisyyttä. Olen kuullut, että Rymättylässä naapuriapua annetaan ja sitä myös saadaan. Järjestöjen ja yhdistysten toiminta on aktiivista ja monipuolista. Eläkeliiton Rymättylän yhdistyksen toiminta on hyvin aktiivista. Yhdistys järjestää säännöllisesti mm. torstaikerhoja, matkoja ja retkiä, liikuntaryhmiä ja kuorotoimintaa. Katavakodin asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että yhdistyksen vapaaehtoistyötä tekevät jäsenet tarjoavat kynkkävelyn muodossa asukkaille mahdollisuuden ulkoiluun ja liikuntaan. Yhdistyksen vuonna 2014 aloitettu uusi toimintamuoto, kerran kuukaudessa järjestettävä Äijäkerho, on saanut hyvän vastaanoton. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Saarinen toimii kaupungin vanhusneuvoston jäsenenä ja tuo neuvostoon Rymättylän ikäihmisten näkemyksiä. Hyvä juhlayleisö! Esitän Naantalin kaupungin arvostavan tervehdyksen ja onnittelut 35-vuotisjuhlaa viettävälle Eläkeliiton Rymättylän yhdistykselle! Aktiivinen toimintanne on vahvistanut tärkeällä tavalla yhteisöllisyyttä ja luonut hyvinvointia Rymättylän ikäihmisille ja lähes 400 jäsenellenne. Toivotan myös mitä parhainta menestystä yhdistykselle tulevina vuosina!