Valkeakosken kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valkeakosken kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014"

Transkriptio

1 Valkeakosken kaupungin tilinpäätös vuodelta 214 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Tekijä: Kaupunginhallitus

2 1 TASEKIRJA Sisällysluettelo Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 4 Valkeakosken kaupungin hallinto 4 Organisaatiokaavio 5 Tilivelvolliset 5 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 9 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 14 Kunnan henkilöstö 17 Riskienhallinta 18 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 22 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Tase ja sen tunnusluvut 26 Kokonaistulot ja menot 29 Kuntakonsernin toiminta ja talous 3 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 3 Konsernin toiminnan ohjaus 3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 33 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 36 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 36 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 37 Konsernitase ja sen tunnusluvut 38 Konsernin henkilöstömäärä 4 Tilikauden tuloksen käsittely 41 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 41 Talousarvion tavoitteiden toteutuminen 42 Käyttötalouden toteutuminen 44 Strategian toteutuminen 45 Tavoitteiden toteutuminen tehtävittäin 5 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 69 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 74 Verotulojen erittely 75 Valtionosuuksien erittely 75 Investointiosan toteutuminen 76 Rahoitusosan toteutuminen 8 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 81 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 83 Rahoituslaskelma 84 Tase 85 Konsernin tuloslaskelma 87 Konsernin rahoituslaskelma 88 Konsernitase 89

3 2 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 91 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 92 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset 93 Käyttöomaisuuden poistosuunnitelma 95 Tasetta koskevat liitetiedot 96 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 1 Omistukset muissa yhteisöissä 12 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 13 Tilintarkastajien palkkiot 13 Muut liitetiedot 13 Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot 14 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 14 Konsernituloslaskelmaa koskevat liitetiedot 15 Konsernitasetta koskevat liitetiedot 15 Muun taseyksikön tilinpäätöslaskelmat 11 Vesihuoltolaitos: Tuloslaskelmaosan toteutuminen 11 Rahoitusosan toteutuminen 111 Investointiosan toteutuminen 111 Tuloslaskelma 112 Rahoituslaskelma 113 Tase 114 Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot 115 Allekirjoitukset ja merkinnät 12 Tilinpäätöksen allekirjoitus 12 Tilintarkastusmerkintä 12 Luettelot ja selvitykset 121 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 121 Luettelo käytetyistä tositelajeista 121 Tositteiden säilytys 121 Liite: Lautakuntien jäsenet 122

4 3 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Talouskehitys Suomessa jatkui heikkona, vaikka BKT:n supistuminen pysähtyi vuonna 214. Julkiseen talouteen on syntynyt merkittävä rakenteellinen alijäämä ja Suomen velkasuhde tulee ylittämään 6 % BKT:sta jo vuoden 215 aikana. Kunnilla oli vuoden 212 elokuussa noin 55 lakisääteistä tehtävää ja noin 97 tehtäviä täydentävää velvoitetta. Toteutetut valtionosuusleikkaukset luvattiin osaksi kattaa kuntien velvoitteita ja tehtäviä karsimalla. Rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino arvioitiin kahdeksi miljardiksi euroksi vuoden 217 tasossa. Tämä erotus oli tarkoitus kuroa umpeen vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, minkä lisäksi loppuosa oli tarkoitus kattaa kuntien omin toimin mm. veroja korottamalla ja toimintaa tehostamalla. Tehtävien määrä on ohjelman julkistamisen jälkeen todellisuudessa lisääntynyt, ei vähentynyt. Lisäksi kaikki merkittävät rakennepoliittiset uudistukset kaatuivat pääosin huonon lainvalmistelun takia. Valkeakoski toteutti tästä huolimatta oman osuutensa julkisen talouden tasapainottamisessa. Kertomusvuonna kaupungin tuloksentekokyky parani hieman. Talouden keskeinen tunnusluku eli vuosikate nousi 8,1 milj. euroon huolimatta siitä, että vuosikatetta alensi yli euron pakollinen varaus. Tilikauden tulos oli satunnaisten erien jälkeen 7,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen olennaisesti vaikutti HAMK:n yhtiöittämisjärjestely. Eräiden kulukirjausten ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 4, milj. euroa. Vaikka taseen kertynyt ylijäämä nousi 9,9 milj. euroon, laski kaupungin omavaraisuusaste 62,6 %:iin lainakannan kasvun seurauksena. Velka on kuitenkin kohdistunut rapautuneen kiinteistökannan uudistamiseen, kaupungin kasvun turvaavan maaomaisuuden hankintaan sekä yritystilojen rakentamiseen. Valkeakosken asukasluku kasvoi nettomuuton seurauksena. Rakentamisessa ja rakennuslupien määrässä on ollut myönteistä kasvua. Uusia yrityksiä on perustettu runsaasti. Teollisuus on hyötynyt euron heikkenemisestä ja öljyn hinnan laskusta. Paikkakunnan vientiteollisuudella, erityisesti pakkausteollisuudella, kehitys on ollut positiivista. Maakuntakaavan valmistelu toteutui yhteistyöhakuisesti. Tehdyt maakuntakaavan perusratkaisut ovat Valkeakosken näkökulmasta myönteisiä. Yhteistyöhankkeet Valkeakosken sairaalan, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kaupungin kesken ovat edenneet erinomaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnistetty valmistelu myös Etelä- Pirkanmaan vuodeosastojen keskittämiseksi Valkeakoskelle. Vuoden 215 alussa käynnistyi yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa ympäristöterveydenhuollossa sekä Akaan ja Urjalan kuntien kesken kansalaisopistotoiminnassa. Kertomusvuoden hyvään tulokseen on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Kaupungin päätöksenteossa on keskeisissä asioissa ollut laaja yhteinen näkemys ja tahtotila. Lisäksi kaupungin henkilökunta on hoitanut palvelutehtävänsä erinomaisesti. Talouden realiteetit on ymmärretty. Luottamushenkilöt ja palkattu henkilöstö ansaitsevat tunnustuksen ja kiitokset. Tästä on hyvä jatkaa. Jukka Varonen kaupunginjohtaja

5 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Valkeakosken kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Valkeakosken kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 43 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 213 toiminut Marja Heikkinen (kok), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kimmo Seppälä (ps) ja toisena varapuheenjohtajana Marjo Valkama (kesk) Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut: Ahonen Tarja, ps Alanko Markku, kok Asikainen Harri, vas Franssila Mikko, kok Haapala Riitta, kd Heinonen Reijo, iv Helenius Kari, sdp Hupanen Pentti, sdp Hänninen Pia, sdp Ilovuori Sari, sdp Järvinen Pekka, sdp Kamppari Minna, ps Kiuru Pauli, kok Kivinen Jyrki, sdp Korpela Pauli, ps Kuivasto Maija, vas Käkönen Marita, sdp Laine Tuomas, ps Lehtonen Juha, kok Muukkonen Kari, vas Nieminen Petri, ps Nieminen Teuvo, iv Niska Reino, sdp Nurmo Mikko, ps Nykänen Timo, kok Patojoki Päivi, kok Peräkääly Anja, kok Pikkanen Petra, sdp Pulla Sari, sdp Puputti Heli, kesk Rantanen Erkki, sdp Rantaniemi Henry, sdp Rautiainen Risto, Salminen Kari, kok Selkee Antti, kok Slawuta Sari, sdp Surkka Kimmo, sdp Tyvi Heikki, kok Uusikartano Hannu, ps Uusitalo Kaisa, vas Kaupunginvaltuuston kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet nuorisovaltuuston edustajina Tuomas Oksa ja Eveliina Scharin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Valkeakosken kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 214 on toiminut Pekka Järvinen (sdp), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Heikki Tyvi (kok) ja toisena varapuheenjohtajana Mikko Nurmo (ps). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Hänninen Pia, sdp Pulla Sari, sdp Peräkääly Anja, kok Alanko Markku, kok Kamppari Minna,ps Asikainen Harri, vas Lisäksi kokouksiin ovat osallistuneet kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto Marja Heikkinen, Kimmo Seppälä ja Marjo Valkama. Esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Jukka Varonen. Pöytäkirjanpitäjänä toimii hallintojohtaja Anne Laukkanen.

6 5 Organisaatiokaavio VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskuvaalilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Hallintokeskus Rakennuslautakunta Sosiaali- ja Kasvatus- ja Sivistystoimen Liikunta- ja nuoriso- Tekninen lautakunta terveyslautakunta opetuslautakunta lautakunta lautakunta = vesihuoltolaitoksen johtokunta Sosiaali- ja Kasvatus- ja Sivistystoimen Liikunta- ja Tekninen Vesihuoltoterveyskeskus opetuskeskus keskus nuorisokeskus keskus laitos Lautakunnat ja toimikunnat: Valkeakosken kaupungissa toimii kahdeksan lautakuntaa. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialueensa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa toimii kaksi jaostoa: yksilöhuoltojaosto ja ympäristöjaosto. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa toimii vammais- ja vanhusneuvostot niille asetettujen tehtävien toteuttamiseksi. Tilivelvolliset Hallintokeskus: Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Jukka Varonen Hallintokeskuksen johtaja, kaupunginjohtaja Jukka Varonen Rakennuslautakunnan jäsenet Rakennustarkastaja Sirpa Jokela Kasvatus- ja opetuskeskus: Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen Varhaiskasvatuspäällikkö Arja Korhonen Sosiaali- ja terveyskeskus: Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Niittymäki Yksilöhuoltojaoston jäsenet Sosiaalityön johtaja Minna-Maria Solanterä Ympäristöjaoston jäsenet Ympäristön tulosalueen vt.päällikkö Liisa Savilahti Liikunta- ja nuorisokeskus: Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen Nuorisotoimen tulosyksikön johtaja, nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka

7 6 Sivistystoimen keskus: Sivistystoimen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sivistystoimenjohtaja Juha Sihvonen saakka ja Markku Valkamo alkaen Tekninen keskus: Teknisen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kokonaistalous ja suhdannekehitys Rakenteelliset sopeutustoimet heikentävät yhä Suomen talouden suorituskykyä, mutta hidas elpyminen on pääsemässä vauhtiin. Suomen tuotanto supistui kahtena vuonna peräkkäin, mutta supistuminen pysähtyi vuonna 214. Investoinnit vähenivät edelleen merkittävästi, mutta nettoviennin kasvu pehmensi osaltaan tästä aiheutuvaa kielteistä vaikutusta. Kotimaisesta kysynnästä ei ole ollut talouskasvun vauhdittajaksi ja yksityisten investointien vähäisyys heikentää Suomen kilpailukykyä. Ukrainan sodan vuoksi EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden vuoksi on Suomen talous entistä tiukemmalla. Suomen vaihtotase heikkeni tasaisesti vuodesta 23 vuoteen 211 ja on nyt vakiintunut hieman alijäämäiseksi. Menoaste, eli julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoaa edelleen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot (eläkkeet, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoidon menot) lisäävät menojen kasvua. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhteen ennustetaan nousevan 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 215. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne on heijastunut työmarkkinoille. Työttömyyden ennustetaan heikkenevän vielä vuosina 215 ja 216 ja työttömyysasteen kohoavan 8,8 %:iin. Valtiovarainministeriön ennakkotietojen mukaan palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui 1,1 prosenttia. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) on arvioitu muodostuvan vajaaseen prosenttiin kansallisella indeksillä mitattuna. Ansiotason nousu on selvästi 2-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa. Asuntojen hintakehitys on vuoden 214 aikana lähtenyt laskuun, mutta kotitalouksien velkataakka on edelleen korkea. Yleinen taloudellinen tilanne vv : (määrän muutos, %) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Koko teollisuus Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi 211 4,3 3,4 -,6 3,4 2,7 212*) 3,7 -,7-8,4 2,8 3,2 213*) -,9-1,4-2, 1,5 2,1 214*) -1,3 -,3 -,9 1,1 1,4 215*) 1,1 1,4 1,6,8 1,2 216*) 2,3 2, 2,2 1,7 1,5 (%-yksikköä) Työn tuottavuus Työllisyysaste Työttömyysaste Vaihtotase, % BKT:sta Lyhyet korot (euribor 3 kk) Pitkät korot (valtion obligaatiot 1 v) Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Valtion velka, % BKT:sta 1, 68,6 7,8-1,8 1,4 3, 54,4 4,5-2,1 69, 7,7-1,9,6 1,9 56,3 42,2,6 68,5 8,2-1,4,2 1,9 57,8 44,6,6 68,4 8,6-1,6,3 1,5 58,5 46,6,8 68,6 8,8-1,3,1,8 58,5 48, 1,3 68,9 8,6-1,2,2 1,2 58,1 48,7 *) ennuste Lähde: Valtionvarainministeriön kansantalousosaston suhdanne-ennuste joulukuu 214

8 7 Kuntien taloudellinen tilanne Vuoden 214 tilinpäätöksien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka kunnat nostivat tuloveroprosenttejaan vuodelle 214. Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Kiinteistöverouudistuksen jälkeen kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 1 %. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,5 % edellisvuodesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 214 noin 36 milj. euron lisäleikkaus. Viime vuosina valtionosuuksia on leikattu yhteensä noin 1,2 mrd eurolla. Ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikatteet nousivat 2,74 miljardilla eurolla, jossa kasvua oli 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa ja jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Toimintamenojen kasvu oli 1, % edellisestä vuodesta (ilman yhtiöittämisiä), palkkamenoissa kasvua oli 2,2 % ja palveluiden ostoissa 3,4 %. Kuntien toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 %:lla. Kuntien lainakanta oli vuoden 213 lopussa 13,8 miljardia euroa (kuntayhtymillä 2,9 mrd. euroa). Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7 %:lla. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Lainaa on otettu investointeja varten. Kunnat arvioivat käyttäneensä vuonna 214 investointeihin 7,7 mrd euroa. Tästä 2,5 mrd euroa aiheutti kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuvat osakkeiden hankinnat. Poistonalaiset investoinnit laskivat edellisestä vuodesta 2 %. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 % ja investoinneista 51,7 %. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin vaatimattomasti. Kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Oman alueen taloudellinen tilanne Väestö: Pirkanmaalla oli vuoden lopussa asukasta (väestönlisäys asukasta) ja Etelä-Pirkanmaalla asukasta (väestönvähennys 144 asukasta). Valkeakosken asukasluku oli vuoden lopussa (+33), Akaan (-56) ja Urjalan (-121). Valkeakosken asukasluvun kasvu on johtunut siitä, että maahanmuutossa on ollut tulijoita enemmän kuin lähtijöitä (+62). Kuolleita oli vuonna 214 enemmän kuin syntyneitä (-27). Työ: Talouden pitkään jatkunut epävarma tilanne on heijastunut työllisyyteen niin, että työttömien määrä on kasvanut koko kuluneen vuoden. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla joulukuun 214 lopussa selvästi koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,9 %, Etelä-Pirkanmaalla 15 % ja koko maassa keskimäärin 13,9 %. Loppuvuodesta työttömyys oli Pirkanmaalla selvässä kasvussa ja Pirkanmaan TE-toimistossa oli työtöntä työnhakijaa lomautetut mukaan lukien, Etelä-Pirkanmaalla oli 3.8 työtöntä. Työttömiä oli vuoden 214 aikana Pirkanmaalla 8 % enemmän kuin vuonna 213. Koko maassa työttömiä oli 1 % edellisvuotta enemmän. Pirkanmaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan suurta. Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli Pirkanmaalla 1,7 %, kun väestön osuus koko maasta on 8,9 %. Myös työttömyyden kesto on pitkittynyt Pirkanmaalla.

9 8 Valkeakosken työttömyysaste oli vuoden lopussa 14,9 %, jolloin työttömänä oli henkilöä. Näistä alle 2-vuotiaita oli 65, alle 25-vuotiaita 25 ja yli 5 -vuotiaita 555 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden lopussa 363 henkilöä. Vastaavana aikana avoimia työpaikkoja oli 19. Valkeakoskea on viime vuosina koetellut erityisesti rakennetyöttömyys teollisuuden työpaikkojen menetyksen vuoksi. Elinkeinotoiminta: Valkeakoski on edelleen teollinen paikkakunta, jossa on paljon vientiä harjoittavia yrityksiä. Viime kesästä lähtien on ollut havaittavissa parannusta yritysten tilanteessa ja tilauskannassa. Euron arvon heikkeneminen dollariin nähden hyödyttää vientiyrityksiä ja monien teollisuusyritysten näkymät ovat varovaisen positiiviset tai ainakin vakaat. Hyvän sijainnin ja yhteyksien vuoksi Valkeakoski on houkutteleva alue myös uusille yrityksille. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaupunki varautuu kaavoittamaan riittävästi yritysalueita ja että yritykset voivat joko vuokrata tai hankkia omistukseensa yritystontteja kilpailukykyiseen hintaan. Kaiken kaikkiaan maata hankittiin vuoden 214 aikana noin 85 ha. Hankinnat kohdistuivat pääosin asuntotuotantoon suunnitelluille alueille kaupungin pohjoispuolelle, mutta myös Mahlianmaan lunastettava alue tuli kaupungin omistukseen. Kyseinen alue on käytettävissä yleiskaavan mukaisesti yritystoiminnan tarpeisiin. Valtuusto hyväksyi myös Holminrannan osayleiskaavan, joka sisältää 5 ha teollisuusaluetta sekä 6 ha työpaikka-aluetta. SISU projekti siirtyi vuoden 214 alusta Vaskesta Valkeakosken kaupungille; projektin tarkoituksena on houkutella seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä edesauttaa olemassa olevia yrityksiä uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi. Vuoden 214 painopisteinä ovat olleet Jutikkalan markkinointi, Vanhakylän alueen markkinointi, Datacenter- markkinointi, osallistuminen eri alojen messuille sekä tonttien ja tyhjien teollisuustilojen tarjoaminen ja esittely. Neuvotteluja käytiin useiden yritysten kanssa ja meneillään on tonttineuvottelut kahden yrityksen kanssa. Vuoden 214 aikana valmistui ja otettiin käyttöön kaksi uutta lunastushallia. Hakafood Oy:n toiminta laajeni uusiin tiloihin Lumikorvessa ja ST-Autokeskuksen toiminta alkoi Holmin alueella. Peatec Oy:n toiminta Tervasaaren alueella päättyi konkurssiin. Asuntotuotanto: Vuonna 214 valmistui 64 uutta asuntoa, mikä on 32 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien määrässä oli kuitenkin pientä piristymistä verrattuna edelliseen vuoteen. Uuden tehostetun palveluasumisen yksikön Kanteleen rakentaminen alkoi. Rakennuttamisesta vastaa Valkeakosken Asunnot Oy. Kantele tulee valmistuttuaan v. 215 tarjoamaan 6 asuntoa. Ensi vaiheessa sinne muuttavat lakkautettavan Sääksmäen vanhainkodin asukkaat. Rakentaminen: Myönnetyt rakennusluvat ja valmistuneet rakennukset Valkeakoskella : Uudisrakennukset ja laajennukset Myönnetyt rakennusluvat: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl

10 9 Valmistuneet rakennukset: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl (Lähde: Valkeakosken kaupunki, rakennusvalvonta) Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hallintokeskus Vuonna 214 pidettiin europarlamenttivaalit. Kaupungin asianhallinnan uudistamisprojekti käynnistettiin syksyllä 214 ja valmistauduttiin uuden sähköisen asianhallintajärjestelmän käyttöönottoon. Samalla uudistettiin kaupungin arkistonmuodostussuunnitelma kokonaisuudessaan vastaamaan sähköisen asianhallinnan vaateita. Kaupungin asukasmarkkinointi kohdistettiin Tampereen seudun asukkaisiin ja yritysmarkkinointi erikseen valikoituihin kohderyhmiin. Markkinoinnissa lisättiin sähköisten kanavien ja sosiaalisen median osuutta. Matkailussa osallistuttiin seutukaupunkiverkoston Liikunta- ja urheilumatkailun kehittämishankkeeseen sekä Emil Wikströmin 15-vuotis juhlavuoden tapahtumiin. Kaupungin graafinen ohjeisto uusittiin ja visuaalinen ilme päivitettiin mm. kaupungin internet sivuille. Palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa 214 ja siihen kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen aloitettiin. VAAO:n kirjanpito- ja palkanlaskentapalveluiden siirtäminen Valkeakosken kaupungin hoidettavaksi ja rekrytointiprosessin keskittäminen hallintokeskukseen. Vuoden 214 aikana tunnistettiin ja kuvattiin hallintokeskuksen merkitykselliset prosessit. Kuvaukset tehtiin IMS toimintajärjestelmään. Seutuhallinnon alasajon myötä seudullisten hankkeiden hallinnointi siirtyi vuoden 214 alusta Vaske Oy:n hoidettavaksi. Sisu projektia puolestaan jatkettiin kaupungin omassa organisaatiossa. Kaupunkialueen ostoliikenne kilpailutettiin syksyllä 214. Sopimus laadittiin Valkeakosken liikenteen kanssa ja se on voimassa Tietohallinnossa uudistettiin toimittajaverkoston hallintaan sekä palveluiden seurantaan liittyvät käytännöt. Lisäksi potilastietojärjestelmä liitettiin osaksi kansallista arkistoratkaisua (Kanta). Järjestelmää myös laajennettiin mm. ilmoittautumisen itsepalveluratkaisulla. Hammashuollon tietojärjestelmässä otettiin käyttöön tekstiviestimuistutukset. Rakennusvalvonnassa otettiin käyttöön sähköinen käyttöarkisto ja liityttiin valtakunnalliseen Lupapiste.fi palveluun. Muutoksen avulla voidaan asteittain siirtyä täysin sähköiseen lupaprosessiin. Seudullisessa tietoverkossa luovuttiin kuntien välisistä vuokrakuiduista ja siirryttiin palveluliittymien käyttöön. Muita keskeisiä kohteita olivat Tyryn koulun tietotekniikan käyttöönotto, Kanteleen tietotekniikan suunnitteluun osallistuminen sekä käyttötukipalveluiden kilpailutus. Vuonna 214 valtuusto hyväksyi Holminrannan osayleiskaavan, 176 ha, joka sisälsi 5 ha teollisuusaluetta sekä 6 ha työpaikka-aluetta, jolla sallitaan myös asuminen. Jutikkalan osayleiskaavan kaavavalitusten vuoksi suunniteltu Jutikkalan asemakaavoitus edelleen viivästyy. Pohjoissuunnan osayleiskaava on tullut vireille. Yhteisen 13-tien osayleiskaavatyön valmistelu on aloitettu. Asemakaavoja hyväksyttiin vuonna kpl, yhteensä noin 11,8 ha. Pääosin asemakaavoilla parannettiin liikenneverkkoa sekä rivitalo- ja kerrostalotonttivarantoa. Eerolan liikekeskuksen kaavamuutoksella muodostui uusi

11 1 rivitalotontti. Apianlahden kaavamuutoksella muodostui kaksi rivitalotonttia sekä yksi kerrostalotontti keskustaan. Salomaantien kaavamuutoksella mahdollistetaan liikenneväylien sujuvoittaminen ja liikenneturvallisuuden lisääminen. Lintulan alueen laajentaminen Länsi-Lintulan asemakaavalla ja Tyryn vesiaseman hankekaava ovat tulleet vireille 214. Lisäksi ehdotuksena nähtävillä ovat olleet Pässinmäen ja Salonkatu IV:n asemakaavamuutokset. Rakennusvalvonnassa aloitettiin sähköisen käyttöarkiston muodostaminen ja otettiin käyttöön sähköisen lupahaun mahdollistamat ohjelmistot. Rakennuslupia haettiin jopa vilkkaammin kuin edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveyskeskus Hallinto- ja ympäristöpalvelut Hoitotarvikevarasto lakkautettiin keväällä 214 ja tarvikkeet ostettiin sairaanhoitopiiriltä. Ympäristöpalvelujen kuntayhteistyöstä neuvoteltiin ja tehtiin päätös lopettaa ympäristöterveydenhuollon oma toiminta , jonka jälkeen palvelu hankitaan isäntäkuntamallilla Tampereen kaupungilta. Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalveluissa lastensuojelun ennalta arvaamattomien sijoitusten määrä kasvoi syksyllä ja määrärahan käyttö ylittyi 852, sisältäen ylitysoikeuden 175. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi ja toimeentulotukimenot ylittivät alkuperäisarvion 252. Aikuissosiaalityön- ja työllisyyspalveluiden tulosyksikköjen johto oli yhdistettynä työllisyyspalvelujen johtajan työloman aikana. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja lisättiin. Työmarkkinatuen kuntaosuus oli 1 pienempi kuin vuonna 213. Palkkatukimäärärahaa jäi jonkin verran käyttämättä. Työttömiä oli joulukuussa Kehitysvammapalveluissa menot ylittyivät 534, sisältäen ylitysoikeuden 282. Terveyspalvelut Terveyspalveluissa avosairaanhoidon hoitaja-lääkärityöparitoiminta jatkui, mutta alku- ja loppuvuoden lääkärivaje pidensi jonoja. Avosairaanhoidon lääkärityöpanosta annettiin myös terveyskeskussairaalalle ja terveysneuvontaan. Yhteydensaanti terveyskeskukseen toimii asetusten vaatimalla tavalla ja puhelinliikenne hoidetaan omana toimintana. Lääkäreiden sanelujen purkaminen ulkoistettiin suurelta osin kesästä alkaen. Hammashuollossa saatiin syksyllä yksi hammaslääkärin toimi täytettyä sekä oma oikomishoidon erikoishammaslääkäri osa-aikaisesti. Hammashuollossa kesäkuussa käyttöön otettu tekstiviestimuistutus puolitti peruuttamattomat poisjäännit. Terveyskeskussairaalan toiminta muuttui enemmän akuuttisairaanhoidolliseksi ja akuuttiosaston paikkamäärää vähennettiin 52 paikasta 44 paikkaan. Hoitopäivähinta nousi, mutta kokonaiskustannukset alenivat edellisvuodesta Mielenterveyskeskuksen kiireettömän hoidon vastaanotolle pääsy oli 15 vrk. Terveyspalveluissa henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen tulosalueella kotihoidon Pegasos Mukana toiminnanohjausjärjestelmällä sekä kotihoidon prosesseja kehittämällä lisättiin asiakkaan luona vietettyä välitöntä työaikaa. Jonoaika ympärivuorokautiseen hoivaan oli yksi kuukausi. Vanhuspalvelulain tarkoittamat ei-kiireelliset sosiaalipalvelut kyettiin järjestämään lain edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa. Henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä nousi. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa avohoitokäyntejä kertyi kpl (vuonna 213 yhteensä ) ja hoitopäiviä kpl (16 339). Hoitotakuu toteutui suunnitellusti. Asukaskohtaiset menot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7 %.

12 11 Kasvatus- ja opetuskeskus Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatus osallistui Kasvatus- ja opetuskeskuksen kehittämissuunnitelman laadintaan. Varhaiskasvatuksen vakanssit järjesteltiin uudistuvan päiväkotiverkon mukaisiksi. Varhaiskasvatusyksiköiden varajohtajuudet liitettiin päiväkodin johtajien vakansseihin. Sointulan päiväkoti täytti 4 vuotta. Tallinmäen vuoropäiväkodissa otettiin turvallisuuden tehostamiseksi käyttöön ilta- ja yövartiointipalvelu. Palmurinteen ja Sorrilan päiväkotien rakentaminen alkoi. Eerolan päiväkodin hankesuunnitelma valmistui. Hyvinvointia perheille -hankkeen myötä vahvistettiin ja kehitettiin monialaista yhteistyötä perheneuvolan, lasten neuvolan ja lastensuojelun kanssa. Siihen liittyen pikaisen asiantuntijaryhmän eli niin sanotun nopsatoiminnan työskentely laajeni koskemaan myös varhaiskasvatusta. Perhevalmennuksen suunnittelu käynnistyi. Kolmannen sektorin ja yksityisten päiväkotien kanssa tehtiin yhteistyötä ottamalla käyttöön yhteinen kerhotarjotin ja järjestämällä koko perheen Lystilauantai-tapahtuman syyskuussa. Vanhempainfoorumissa tehtiin yhteistyötä koulujen vanhempainyhdistysten sekä muiden lasten ja nuorten palvelujen kanssa. Seutuyhteistyö varhaiskasvatuksessa tiivistyi ja vakiintui. Perhepäivähoidon palkkalaskentaa ja työajanseurantaa tehostettiin, kirjaukset voitiin tehdä kannettavan puhelimen kautta. Työvuorotaulukoiden laadinnassa otettiin pilottina käyttöön sähköinen Titania-ohjelma osassa päiväkoteja. Sisäisten kouluttajien vetämät kasvatuskumppanuuskoulutukset varhaiskasvatuksen henkilöstölle käynnistyivät. Asiakastyytyväisyys kysely suoritettiin keväällä 214 ja tiedotusta kaupungin verkkosivuilla parannettiin. Opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuskeskuksen kehittämissuunnitelmaa laadittiin Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi edelleen erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen. Opetushallitus jatkoi erityisavustuksen myöntämistä myös koulukerhojen ylläpitoon. Vuoden aikana päättyi perusopetuksen tietotekniikkaa ja luonnontieteen toiminnallisia kokeiluja yhdistävä simulaatiohanke. Päätökseen saatiin myös lukiokoulutuksen toista astetta ja ammattikorkeakoulutusta yhdistävä Trimola-hanke. Sointulan koulu toimi edelleen yhdistettynä Sorrilan kouluun. Tyryn koulu valmistui koulun alkuun mennessä ja vihittiin käyttöön. Tyryn koulun Sarasteen erityisluokka aloitti toimintansa. Sen myötä henkilöstö kasvoi yhdellä erityisopettajalla. Kunnalle vapaaehtoisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kysyntä kasvoi edelleen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Toisen asteen opiskelijahuollon palvelut siirtyivät opetuspalveluille. Henkilöstö lisääntyi yhdellä psykologilla ja kahdella kuraattorilla toisen asteen koulutuksen oppilashuollon järjestämisen vastuun siirryttyä kunnalle. Kurinpitoa ja osallisuutta ohjeistaneet lakimuutokset tulivat voimaan

13 12 Sivistystoimen keskus Valkeakoski-opisto Kansalaisopisto: Opiston rehtorina sekä sivistystoimen johtajana aloitti kesäkuun alussa Markku Valkamo, kun Juha Sihvonen siirtyi eläkkeelle. Kevään aikana opiston vs. rehtorina toimi suunnittelijaopettaja Reeta Tenhola. Kesän ja loppuvuoden aikana opiston ja palvelukeskuksen organisaatiota ja toimintamalleja tarkasteltiin muuttuneisiin toimintoihin (opisto laajeni lähes kolminkertaiseksi viime vuosien aikana) sopivaksi. Henkilöstön kanssa alettiin selkiyttää opettajien perustehtävänkuvia; työ jatkuu vielä alkuvuoden 215. Musiikkiopisto: Toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuvataidekoulu: Kuvataide- ja käsityökoulu Emil aloitti toimintansa , kun Valkeakosken kuvataidekoulu ja kansalaisopiston Valkeakosken, Kangasalan ja Pälkäneen osastojen visuaalisten taiteiden taiteen perusopetus yhdistettiin. Vuoden aikana jatkettiin toimintakäytänteiden kehittämistyötä. Valkeakoskella käsityön taiteen perusopetuksen toimipiste muutettiin joulukuussa 214 Sorrilan koululta Lumikorpeen, Valkeakoski-opiston teknisten työtilojen yhteyteen. Muutto toi jonkin verran ylimääräisiä toimintakuluja. Kuvataidekoulun Valtakatu 2:n tilaongelmat odottavat edelleen ratkaisua. Musiikkiopistolta vapautuneita tiloja ei suunnitelmista poiketen ole saatu kuvataidekoulun käyttöön. Opetushallituksen erityisavustuksella vuosina toteutettu mediatyöpajojen kehittämishanke päättyi. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil osallistui Voipaalan kehittämistyöhön järjestämällä siellä leirejä ja tapahtumia. Kirjasto: Kirjasto-auton viikonloppureitit lopetettiin vuoden 214 alusta lähtien. Kirjasto aloitti organisaatiorakenteensa uudistamisen, tavoitteena työnjaon ja organisaation selkeyttäminen sekä rakenteiden keventäminen, edessä oleva eläköitymiset ja pääkirjaston remontin (suunniteltu 216) jälkeinen muuttunut toimintaympäristö huomioiden. Kirjaston toiminnankuvauksia, prosesseja sekä työnkuvia kehitettiin. Kulttuuritoimi Kulttuuritoimisto: Kesän kulttuurituotannoissa osa esiintymisistä siirtyi kaupallisille toimijoille. Kaupunginteatterissa aloitettiin talouden tasapainottamiseen tähtäävän toiminnan ja tilojen käytön mallin valmistelu. Voipaalan taidekeskus: Voipaalassa talouden tasapainottamistoimenpiteenä aloitti Voipaalan kehittämistyöryhmä. Sen tarkoituksena on luoda monituottajamalli, jossa Voipaalan tiloissa toimii monen eri alan yrittäjiä. Liikunta- ja nuorisokeskus Liikuntapalvelut: Liikuntatoimi edistää lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta sekä harraste- ja terveysliikuntaa unohtamatta kuitenkaan kilpa- ja huippu-urheilua, johon paikkakunnalla on olemassa kilpailukykyiset olosuhteet. Tästä osoituksena mm. futsalin liigapelit ja jalkapallon ykkösen sarjaottelut sekä lukuisat yksilölajien urheilijat, jotka laajalla rintamalla useissa eri lajeissa ja ikäluokissa toivat paikkakunnalle kymmeniä SM-mitaleja. Moottoripyöräilyssä, hiihdossa ja aerobicissä valkeakoskelaiset urheilijat edustavat valtakunnan kirkkainta kärkeä. Valkeakosken kaupungin yhdistysrekisterissä oli 88 rekisteröityä liikuntayhdistystä (urheiluseuraa). Liikunta- ja nuorisolautakunnan investointimäärärahoilla toteutettiin kolme hanketta. Kaikkien kuntoratojen valaistus ja niiden ohjausjärjestelmät uusittiin, Roukon koulun pihaan pystytettiin ministadion ja Roukon hiekkakentälle hankittiin uusi kaukalo. Teknisen keskuksen investointimäärärahoilla peruskorjattiin Korkeakankaan huoltorakennus ja Liikuntahallin hissi sekä rakennettiin Tyryn koulun yhteyteen nuorisotila, joka myöhemmin sai nimen Tyrmä. Samalla poistui käytöstä Eerolan Moikka.

14 13 Valkeakosken kaupungin liikuntapaikkarekisterissä oli 151 rekisteröityä liikuntapaikkaa, joita ylläpidettiin käyttötalouden määrärahoilla. Hiihtokausi alkoi Korkiksen tykkiladulla (edelliskausi ). Latu avattiin varastolumella viidennen kerran ja kävijöitä riitti pitkin Etelä-Suomea. Laskettelurinteiden lumetus ja kauden avaus siirtyi jälleen lämpimästä säästä johtuen tammikuulle. Edellinen kausi ( ) myös päättyi poikkeuksellisen varhain kevään vesisateisiin. Liikuntapaikkojen kävijämäärät nousivat, mutta ohjattu liikuntatoiminta tavoitti kuntalaisia hieman heikommin. Suurin notkahdus tapahtui koululaisten uimaopetuksessa. Nuorisopalvelut: Nuorisopalvelujen perustehtävänä on ennaltaehkäisevä nuorisotyö, jota toteutetaan nuorten vapaa-ajalla nuorisotila-, leiri- ja tapahtumatyössä sekä tarvittaessa jalkautuvassa katutyössä (Yönusva ja Mc Nusto). Lisäksi nuorisotoimi vastaa nuorisovaltuuston toiminnasta sekä osaltaan koulunuorisotyöstä ja etsii joustavasti ja aktiivisesti uusia toimintamalleja nuorten ongelmien ratkaisemiseksi. Erityisnuorisotyön tarve pysyi suurena ja yksilötyötä vaativia tapauksia nousi perusnuorisotyön kautta esiin tasaisesti. Erityisnuorisotyön toiminnot jatkuivat edelleen avustusten turvin. Kaikki nuorisotoimen hallinnoimat projektit (4) saivat jatko- ja myös lisärahoituksia. Etsivä nuorisotyö toimi kahden työntekijän voimin tehokkaasti mutta silti asiakasjonoakin edelleen pääsi kertymään mm. haastavan nuorten työllisyystilanteen takia. Starttipajan siirtymistä vuoden 215 alusta sosiaalitoimen hallintaan valmisteltiin. Webbikoski -hankkeella perustettu toimi kokeellisesti kaupunginvaltuuston kokouksien livelähetyksien alustana. Nuorisotoimi antoi kuvauskaluston ja nuorisovaltuutetut/mediakerholaiset toimivat kuvaajina pientä palkkioita vastaan. Kokeilu vakiinnutettiin vuoden vaihteessa. Tyryn koulu valmistui ja nuorisotila Tyrmä otettiin käyttöön syksyllä erinomaisella menestyksellä. Nuoret myös kaupungin eteläiseltä alueelta ottivat tilan omakseen. Myllysaaren remontin ja toimintojen suunnittelu eteni ja toi nuorisotoimelle paljon lisätyötä Tyryn uusienkin tilojen vaatiessa vielä korjailuja. Kaikista perustehtävistä selvittiin kuitenkin vahvan ja sitoutuneen henkilöstön voimin hyvin tuloksin ja jopa säästöjäkin saatiin aikaan. Mm. Päihdeputki, Skullture -paneeli, Onnirokki ja Nuorisovaalit olivat isoimpia tapahtumia ja kaikissa nuorisotoimen tapahtumissa oli osanottajia yhteensä 596. Nuorisotoimi on laatinut toimintavuodestaan erillisen laajemman toimintakertomuksen entiseen tapaan. Tekninen keskus Teknisen keskuksen merkittävimpiä talonrakennusinvestointeja olivat Tyryn koulu, Palmurinteen ja Sorrilan päiväkodit sekä St-Autokeskuksen lunastushalli. Eerolan päiväkodin ja Terveyskeskussairaalan suunnitelmat valmistuivat. Vanhankylän kevyenliikenteen väylän rakentaminen aloitettiin, Juhannusvuoren alueen vesihuoltolinjoja saneerattiin ja Kemmolan ja kantakaupungin välille rakennettiin siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Katuvaloja vaihdettiin energiatehokkaampiin valaisimiin. Tyrynlahden pintavesilaitoksen saneerauksen ja uuden vesiaseman yleissuunnitelmat valmistuivat ja valtuusto teki investointipäätöksen uuden vesiaseman rakentamisesta. Ruokapalvelu aloitti kesällä toiminnan Aluesairaalan keittiöllä. Tuotantoa keskitettiin tälle Keskuskeittiö Sammoksi nimetylle keittiölle, missä kaupunki tuottaa nyt myös ateriat Aluesairaalan tarpeisiin.

15 14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Muutokset tuloperusteissa Valkeakosken kaupunki tuloveroprosentti on 19,75. Verotuloja kertyi 77,3 milj. euroa ja 1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 213. Kunnan tuloveroa kertyi 69,1 milj. euroa, kiinteistöveroa 5, milj. euroa ja osuutta yhteisöveron tuotosta 3,2 milj. euroa. Verotuloarvioon tehtiin vuoden aikana,6 milj. euron lisäys kiinteistöveroon, mutta kiinteistövero nousi,5 milj. euroa talousarviosta. Yhteisöveron tuotto sen sijaan kasvoi lähes,7 milj. euroa talousarvioon verrattuna. Valtionosuuksia kertyi 33,5 milj. euroa ja,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 213. Alkuperäiseen talousarvioon nähden kasvua oli,2 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi 35,9 milj. euroa, verotulojen perusteisiin liittyvä valtionosuuden tasaus oli -,79 milj. euroa ja järjestelmämuutoksen tasaus oli vajaat 3. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet olivat -1,62 milj. euroa. Toiminnan ja talouden muutokset Tilinpäätös muodostui tuloksen osalta 7,5 milj. euroa ylijäämäiseksi ja noin 9,2 milj. euroa edellisvuotta paremmaksi. Vuosikate 8,1 milj. euroa oli,37 milj. euroa parempi kuin vuonna 213. Vuosikate kattoi poistoista (8,9 milj. euroa) 9,9 %. Maaomaisuuden arvonalentumisena kirjattiin noin 1,1 milj. euron poistot vuoden 213 tilintarkastukseen perustuen. Suunnitelman mukaiset poistot olivat noin 7,8 milj. euroa. Toimintakuluihin on kirjattu Tavase Oy:n takaustappiona euroa. Tilikauden tulosta kasvattivat 8,33 milj. euron satunnaiset tuotot, jotka kertyivät Hämeen ammattikorkeakoulun kuntayhtymän lakkauttamisesta. Kuntayhtymän tilalle perustettiin osakeyhtiö vuoden viimeisenä päivänä. Varausten muutokseen kirjattiin,7 milj. euroa Myllysaaren nuorisotilojen rakentamiseen ja 3, milj. euroa Eerolan päiväkodin peruskorjaukseen. Muutoksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui noin 4 milj. euroa. Kaupungin velkaantumisen vauhti on ollut nopeaa viime vuosina. Lainapääoma kasvoi noin 5,5 milj. eurolla. Sisäilmaongelmien vuoksi päiväkotien ja koulujen peruskorjauksia ja uudisrakentamista on jatkettu. Vesihuoltolaitoksen saneerauksen/laajennuksen rakentamisen suunnittelua jatkettiin. Koko maan heikentyneen taloustilanteen seurauksena työttömyystilanteessa tapahtui käänne huonompaan suuntaan jo edellisenä vuonna. Työttömyys jatkaa kasvuaan, ja kuntien on hoidettava yli 2 päivän työttömien työllistämistä. Lastensuojelutarpeen kartoitusten, perheneuvolakäyntien ja toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut. Työllisyyden kuntakokeilu projekti jatkui seutukunnallisena yhteistyönä. Vuonna 213 uudistettua kaupunkistrategiaa ja palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittista ohjelmaa on toteutettu vuoden 214 aikana. Lisäksi kaupunginhallitus on käsitellyt tasapainottamisohjelman talousarvion laadinnan yhteydessä. Suunnitelmalliset toimenpiteet menokasvun loiventamiseksi ja palvelutuotannon rakenteellisten muutosten vauhdittamiseksi ovat välttämättömiä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehty kaupungin suurimmat toimintamuutokset. Vanhushuollossa on kehitetty kotipalvelun toimintaa ja terveyskeskussairaalan paikkoja on pystytty vähentämään pitkäaikaispotilaiden saadessa nopeammin jatkohoitopaikan joko ryhmäkodeista tai tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Investointimenoihin käytettiin noin 35,1 milj. euroa, talousarvio oli muutosten jälkeen 39,6 milj. euroa. Edellisvuonna investointimenot olivat lähes 16 milj. euroa. Investointituloja kertyi 12,9 milj. euroa, talousarvio oli muutoksen jälkeen noin 15, milj. euroa. Kahden teollisuushallin rakentamiseen kului noin 5,4 milj. euroa, joista tuloina kirjattiin toisen hallin lunastushinta 3,4 milj. euroa. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän purkaminen ja uuden yhtiön perustaminen näkyivät osakaskuntien tilinpäätöksissä satunnaisten tuottojen erässä.

16 15 Merkittävät poikkeamat talousarvioon, joita valtuusto ei ole hyväksynyt Käyttötalouden poikkeamat: Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuustoon nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Suurimmat poikkeamat - tulojen alitus tai menojen ylitys - tapahtuivat sosiaali- ja perhepalveluissa (tulot ja menot), terveyspalveluissa (tulot), vanhuspalveluissa (menot), opetuspalveluissa (menot), sivistystoimen palveluissa (menot), ruokapalveluissa (netto) ja vesihuollossa (netto). Määrärahojen poikkeamien syyt on esitetty myöhemmin tässä asiakirjassa tehtäväkohtaisten toteutumien kohdalla. (Tavoite on valtuuston hyväksymien muutoksen jälkeen.) Suurimmat poikkeamat: - Sosiaali- ja perhepalveluissa tuotot (ta euroa) alitettiin eurolla ja menot (ta euroa) ylitettiin eurolla, ylitys nettona euroa. - Terveyspalveluissa tuotot (ta euroa) alitettiin eurolla ja menot (ta euroa) alitettiin eurolla, säästö euroa. - Vanhuspalvelujen tuotot (ta euroa) ylitettiin eurolla ja menot (ta euroa) ylitettiin eurolla. Määräraha nettona ylittyi euroa. - Opetuspalveluissa tuotot (ta euroa) ylittyivät eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla, ylitys nettona euroa. - Sivistystoimen palveluissa tuotot (ta euroa) ylittyivät 8.83 eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla, ylitys nettona euroa. - Ruokapalvelujen tulotavoite (ta euroa) ylittyi eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla. Ruokapalveluissa nettositovana jäätiin euroa alle tavoitteen, tavoite oli tuottaa euroa. - Vesihuollon tuotot jäivät euroa alle tavoitteen (ta euroa) ja menot ylittyivät euroa (ta euroa), joten vesihuollossa jäätiin nettositovana euroa alle tavoitteen, joka oli euroa. Investointien poikkeamat: Maa-alueiden osto- ja myyntitavoitteet toteutuivat muutetun talousarvion mukaan. Rakennusten luovutuksista tuloja saatiin noin 65. euroa, joka oli vain 2. euroa alle muutetun tavoitteen. Myllysaareen rakennettavien nuorisotilojen osalta talousarviosta käytettiin vain vajaa puolet (ta 1.7. euroa) vuoden 214 aikana. Hanke jatkuu vuodelle 215. Osakkeiden ja osuuksien talousarviota muutettiin Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän purkautumisen ja sen tilalle perustetun osakeyhtiön vaatimilla muutoksilla. Talousarvio ylittyi menojen osalta euroa (ta euroa) ja tuloja jäi puuttumaan euroa (ta euroa). Hallintokeskuksen osalta ei käytetty kalustohankintoihin varattua 3. euroa. Palmurinteen päiväkodin rakentamiseen oli talousarviossa varattu määrärahaa 3,3 milj. euroa, josta käytettiin 3,2 milj. euroa. Vuoden 214 määrärahasta jäi käyttämättä 283. euroa, mutta hanke jatkuu vielä vuoden 215 kesän

17 16 alkuun. Samoin Sorrilan uuden päiväkodin rakentaminen jatkuu. Vuoden 214 määrärahasta 2,8 milj. euroa käytettiin noin 2,23 milj. euroa (ero noin euroa). Talonrakennukseen varattua jakamatonta määrärahaa (ta 526. euroa) käytettiin yhdentoista eri kohteen kunnostukseen. Määräraha ylitettiin vajaalla 5. eurolla. Liikuntapaikkarakentamiseen oli talousarviossa varauduttu 24. eurolla, josta käytettiin euroa (ero euroa). Tuloista (ta 55. euroa) jäi näin saamatta 7.5 euroa. Käyttämättä jäi osa kuntoratavalaistuksen uusimiseen varatuista määrärahoista. Teollisuushalli (Haka-Food) valmistui alkuvuodesta. Kokonaiskustannukset vuosilta (3,1 milj. euroa) ylittyivät eurolla, jotka kirjattiin lisäyksenä myös vuoden 214 tuloiksi. Teollisuushallihankkeen (St- Autokeskus) rakennustyöt käynnistyvät keväällä 214. Hanke ei valmistunut vuoden loppuun mennessä niin, että siitä olisi voinut tehdä loppuselvityksen, joten halliin varatut tulot, noin 2 milj. euroa jäivät kirjattavaksi seuraavalle vuodelle. Menojen ylitys 47.7 johtui pääosin ilmastoinnin vuoksi tehdyistä lisätöistä. Uudisrakennusinvestointeihin oli varattu 2,16 milj. euroa, josta käytettiin 1,11 milj. euroa (ero 1,5 milj. euroa). Tuloja arvioitiin saatavan 75. euroa, toteutui noin 66.8 euroa (ero 8.2 euroa). Kunnallistekniikan ja vesihuollon uudisrakennusinvestoinneissa ei käytetty uusien teollisuusalueiden rakentamiseen osoitettua 3. euron varausta. Runkovesijohdon ja viemärin: Valto-Kemmola hankkeen,7 milj. määrärahasta käytettiin noin puolet, eli euroa. Vesiaseman laajennus-/uudishankkeen suunnittelun kuluihin oli varattu 1. euroa, mutta yleissuunnittelun kulut kirjattiin käyttötalouteen. Yhdyskuntatekniikan korvausinvestointien katutyöt (ta 35. euroa) jäivät euroa budjetoidun alle. Päällystetöistä säästyi 77.7 euroa (ta 4. euroa). Siltojen korjaukseen käytettiin 16.3 euroa (ta 5. euroa). Katuvalaistukseen oli varattu 42. euroa, joka ylitettiin 52.2 eurolla lähinnä energian säästön vaatimiin töihin. Tuloina oli arvioitu saatavan 113. euroa, saatiin vain euroa (ero 5.35 euroa). Viherrakentamiseen oli varattu 6. euroa, josta käytettiin 44.8 euroa. Liikennevaloihin on varattu 5. euroa, josta käytettiin 38.8 euroa. Vesihuollon korvausinvestoinneista vesihuoltoverkostojen kunnostukseen käytettiin euroa vähemmän kuin oli talousarvio (52. euroa). Jätevedenpumppaamojen saneeraukseen (ta 6. euroa) käytettiin euroa. Vesiaseman ja keskuspuhdistamon määrärahat, yht. 2. euroa, jäivät käyttämättä. Investointiosassa ei tapahtunut muita olennaisia poikkeamia, joihin ei olisi ollut valtuuston päätöstä. Kaupungin yhteisten erien poikkeamat: Kaupungin verotulot, yhteensä 77,3 milj. euroa, kasvoivat,4 milj. euroa talousarviosta. Kasvu kohdistui yhteisöveron tuottoon. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 33,5 milj. euroa; talousarvio oli 33,3 milj. euroa. Ylitys,2 milj. euroa kohdistui opetus- ja kulttuuritoimen muiden valtionosuuksien leikkausten vähentymiseen. Korkotuotot jäivät euroa vajaaksi, tavoite oli euroa. Alitukseen vaikutti maksuliikennetilien ja yritystilasopimusten laskenut korkotaso. Korkokuluissa säästyi euroa laskeneen korkotason muutoksen seurauksena, tavoite oli,74 milj. euroa. Muissa rahoitustuotoissa tavoite (2,45 milj. euroa) saavutettiin (2,49 milj. euroa) ja muissa rahoituskuluissa säästö oli euroa, kun talousarvion tavoite oli euroa. Merkittävimmät toiminnallisten tavoitteiden poikkeamat Erittely merkittävimmistä toiminnallisten tavoitteiden osalta on esitetty toisaalla tehtäväkohtaisissa selvityksissä.

18 17 Arvio tulevasta kehityksestä Talouden tasapainotus: Vaikka tilanne parani edellisvuodesta, talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Kuntien tulopohjan kasvuvauhtiin on odotettavissa selvää hidastumista. Valtionosuudet pienenevät leikkausten johdosta ja verotuloissa ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Kaupunkiorganisaatiossa on jo sitouduttu keskeisten strategisten tavoitteiden totuttamiseen mm. talouden tasapainottamiseen ja johtamisjärjestelmän selkiyttämiseen. Prosessikuvausten järjestelmällinen kartoitus on aloitettu, jotta tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia pystytään tekemään. Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma on laadittu ja vuoden 214 alussa ovat kaupunginhallitus ja -valtuusto sen käsitelleet ja hyväksyneet. Valtakunnallisen sote hankkeen päätökset puuttuvat. Vuoden 214 aikana saadut talouslukemat hankkeen osalta näyttivät Valkeakoskelle huomattavaa kustannusten nousua. Investointien omarahoitus ja velkaantumiskehitys: Suunnittelukaudella kaupungilla on edessään mittavia investointeja. Näistä mainittakoon mm. Eerolan päiväkodin peruskorjaus 4,6 milj. euroa, terveyskeskuksen vuodeosastojen peruskorjaus 4,1 milj. euroa ja vesiaseman kunnostus 9 milj. euroa ja vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus 5,7 milj. euroa. Näihin hankkeisiin ei ole saatavissa valtionapua. Investointien myötä velkaantuminen jatkuu voimakkaana, mikä luo paineita omavaraisuusastetavoitteen (7 %) saavuttamiselle. Lainakannan arvioidaan olevan vuoden 217 lopussa 54,2 milj. euroa eli euroa/asukas, kun se oli vuoden 214 lopussa 38,6 milj. euroa eli euroa/asukas. Investointitarpeet eivät ole pienenemässä suunnittelukauden jälkeenkään, joten mikäli velkaantumista ei saada merkittävästi loivennettua, rajoittaa se tulevaisuudessa kaupungin taloudellista liikkumavaraa ja palveluiden tuottamismahdollisuuksia. Kunnan henkilöstö Henkilöstömäärä: Kaupungin henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Määräaikaista henkilöstöä oli 383, joista palkkatuetun henkilöstön osuus oli 39 henkilöä. Vakanssien määrä oli 1267 (vuonna 213 vakansseja oli 1.285). Vuoteen 213 verrattuna henkilöstömäärä laski yhdellä henkilöllä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 39 henkilöä. Vakanssit toimielimittäin : Keha Soteke Kopeke Sike Linuke Teke Yht. Palvelukeskus Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Tuntipalkkaiset/ Avoimet Avoimet työ- Yhteensä tuntiopettajat virkasuhteet sopimussuhteet Palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä oli tuloslaskelman mukaan 46,8 milj. euroa ja henkilösivukuluineen 61,8 milj. euroa. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 47,2 milj. euroa ja 62,1 milj. euroa, joten henkilöstömenoissa säästettiin hieman edelliseen vuoteen nähden. Palkkamenojen säästössä on viime vuosina auttanut myös henkilöstölle annettu palkattomien vapaiden pitomahdollisuus, kannustevapaa, joissa viiden päivän palkattoman vapaan pitämisestä sai yhden palkallisen päivän vapaaksi (max 3 pv).

19 18 Henkilöstökuluja oli aktivoitu taseeseen lisäksi,28 milj. euroa, edellisvuonna,27 milj. euroa, joten henkilöstökulut sivukuluineen olivat yhteensä 62,1 milj. euroa ja edellisvuonna 62,37 milj. euroa. Henkilöstön työpanos ja poissaolot: Vuoden 214 aikana kertyi henkilötyövuotta. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 16,2 pv/ henkilötyövuosi (sisältyy myös työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitautipoissaolot). Kunnan henkilöstöstä laaditaan erillinen henkilöstökertomus. Riskienhallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna 214 vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei kaikilta osin täysin saavutettukaan. Kaupunkikonsernin toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä riskejä. Konsernitason riskienhallinnassa on keskitytty riskeihin, joilla on merkitystä koko kunnan toiminnalle ja taloudelle. Koska yksiköt ovat erikokoisia ja niissä esiintyvät riskit erilaisia, on yksiköiden itsensä löydettävä oikeat tavat hallita omaan toimintaansa liittyviä riskejä. Konsernijohdon tehtävänä on katsoa kunnan riskejä kokonaisuudessaan. Varsinaisen toiminnan riskejä hallitaan palvelukeskuksissa riskikartoitusten ja analyysien, pelastussuunnitelmien, työsuojelun toimintaohjeiden ja erilaisten valmius- ja toipumissuunnitelmien avulla. Toiminnalliset riskit: Henkilöstön osaamiseen on panostettu nykyisen henkilöstön koulutuksella ja rekrytointiosaamisella. Tietojärjestelmien toimivuus on oman tietohallintoyksikön ja ohjelmatoimittajien vastuulla eikä pitkään kestäviä tietokatkoksia ole vuoden aikana ollut. Joiltakin osin ohjelmistojen toimivuudesta johtuvia pieniä viiveitä on laskutuksissa ollut myös vuonna 214. Ne on pystytty kuitenkin selvittämään kohtuullisessa ajassa. Sosiaali- ja terveyskeskus: Lainsäädännön muutoksista johtuvina toiminnallisina riskeinä voidaan pitää sosiaali- ja terveystoimessa tapahtuneet lastensuojelun tarpeen arvioinnin kartoituksiin liittyviä määräaikoja ja toimeentulotuen käsittelyaikoja. Myös sosiaali- ja terveyshuollon johtavien viranhaltijoiden yhtäaikaiset irtisanoutumiset ja vuorotteluvapaat saattavat muodostaa toiminnallisia riskejä. Tekniselle keskukselle on laadittu tulosaluekohtaiset riskikartoitukset, työsuojeluohjelmat ja koko keskusta koskeva valmiussuunnitelma. Erilliset valmiussuunnitelmat on laadittu vesihuollon- ja ruokahuollon osalta. Lisäksi vesihuoltolaitoksella on talousveden laatua koskeva tarkkailuohjelma. Ruokapalveluiden tulosalue tarkkailee ruoan laatua omavalvontajärjestelmän avulla. Valvonta on keskuksen johtajan ja tulosalueiden sekä osin valvontaviranomaisten vastuulla. Suunnitelmat ja ohjelmat päivitetään tarpeen mukaan, kun ohjeet, viranomaismääräykset tai olosuhteiden muutokset sitä edellyttävät. Rahoitusriskit: Korkoriskit: Kaupungilla on lainaa rahoituslaitoksilta vuoden lopussa 38,6 milj. euroa. Korkoriskeille avointen vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaupungin korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 49,5 %. Valuuttariskit: Konsernin kassavirrat, lainat ja sijoitukset ovat euromääräisiä, joten valuuttariskejä ei ole. Likviditeettiriskit: Likviditeetin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Konsernin rahavarat on pääosin yhdistetty konsernitilille, johon on määritelty 1 milj. euron luottolimiitti Valkeakosken kaupungille. Kaupungin maksuliikennetiliin on yhdistetty 5 milj. euron luottolimiitti konsernitilin varoista. Valkeakosken kaupungilla on kuntatodistusohjelmat erikseen kolmen suuren pankkiryhmittymän ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa, yhteensä 4 milj. euroa.

20 19 Vastapuoliriskit: Konserniin kuuluvien yhtiöiden lainoista on vuoden lopussa takauksia käytössä yhteensä 15, milj. euron edestä ja kaupunki on myöntänyt antolainoja, joiden jäljellä oleva arvo on tilinpäätöksessä 5.485,55 euroa. Vastavakuutena kaupungilla on kiinteistöjen panttaussopimuksia yhteensä 19 milj. euron edestä. Takauksia: Kaupunki on taannut vesiosuuskuntien luottoja niin, että euron takauksen vastavakuutena on panttivelkakirja, jonka maksamisen vakuudeksi on vahvistettu yrityskiinnitys, euron suuruiselle luotolle on annettu omavelkainen takaus ja - 1. eurolle erityistakaussitoumus (omavelkainen takaus). Nuorisoasuntojen Kiinteistöosakeyhtiö Salonkadun Eemelille on myönnetty takaus 715. lainaan, josta on jäljellä vuoden 214 lopussa euroa. Takauksen vakuutena on panttikirjoja 7. euron edestä. Tampereen kaupungille on annettu kaksi takausta. Toinen enintään 625. euron vastavakuus Tampereen kaupungin Tavase Oy:lle myöntämän enintään 5, milj. euron omavelkaiselle takaukselle, sekä euron takaus, jolla on turvattu Tavase Oy:n tutkimustoiminnan jatkuvuus. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 211 loppupuolella irtaantua Tavase Oy:stä, mutta irtaantuminen ei ole edennyt vuosina Takaustappioina on vuoden 214 tilinpäätökseen kirjattu kuluksi euroa. Palvelutalon rakentamiseksi MHV-Kiinteistöt Oy:lle on annettu 1,2 milj. euron omavelkainen takaus Valkeakosken Osuuspankin myöntämään lainaan. Omavelkaisen takauksen vastavakuutena MHV-Kiinteistöt Oy on luovuttanut 1,5 kertaa taattavan lainan arvoon eli enintään 1,8 milj. euron arvosta kiinteistöön kohdistuvia panttikirjoja. Yrityksille rakennettujen teollisuushallien lunastusvelkaa oli tilikauden lopussa jäljellä 8,4 milj. euroa. Vahinko- ja ympäristöriskit: Ilmastonmuutosten mukanaan tuomat sääolojen ääri-ilmiöt aiheuttavat kiinteälle omaisuudelle, puhtaan veden tuotannolle ja sähkön saannille omat haasteensa. Kiinteään omaisuuteen ja toiminnan keskeytymiseen kohdistuva taloudellinen riski voidaan kattaa vakuutuksilla. Keskeytysvakuutukset on kilpailutettu vuoden 211 lopussa ja vuosittain arvioidaan ja ylläpidetään valmiussuunnitelmia. Vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta on kaupunki ottanut vakuutuksia 36,4 milj. euron omaisuuden turvaamiseksi. Omavastuu on 1 5 euroa vahinkolajin mukaan. Ajoneuvovakuutuksilla omavastuu on 2 euroa. Vedenhankinnan osalta on olennaista valmiussuunnitelmien jatkuva ylläpito, vaihtoehtoisten ja korvaavien vedenhankinta- ja vedenjohtamiskeinojen varmistaminen. Vuoden 214 alussa on hyväksytty varaveden johtamista koskeva sopimus Valkeakosken, Akaan ja Lempäälän kesken. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 211 loppupuolella irtaantua Tavase Oy:stä ja siten tekopohjavesihankkeesta. Irtaantuminen ei ole vielä vuoden 214 loppuun mennessä onnistunut, mutta riskiin on varauduttu kirjaamalla vuoden 214 kuluihin mahdollisia tulevia tappioita. Teollisuuslaitosten aiheuttamat maaperän, ilman ja veden saastuttaminen on huomioitu ympäristöriskeinä. Tiukentunut lainsäädäntö ja sen noudattaminen on vähentänyt merkittävästi ympäristöön kohdistuvia uhkia. Paikkakunnan teollisuudenalojen muutos on hieman myös vähentänyt riskin mahdollisuutta. Muut riskit: Osakkuusyhtiöiden, Sointulan Keskus Oy:n ja Eerolan liikekeskus Oy:n kiinteistöt ovat vajaakäytöllä, tiloja on tyhjillään eikä kaupunki ole näin saanut omistamilleen osakkeille vastinetta.

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Raision kaupunki Tilintarkastus 2015 TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

Lisätiedot

VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN MÄÄRÄRAHAYLITYKSET LIITE 1. T=tulot, M=menot, N=netto, V=valmistus omaan käyttöön

VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN MÄÄRÄRAHAYLITYKSET LIITE 1. T=tulot, M=menot, N=netto, V=valmistus omaan käyttöön Tulosalue A. KÄYTTÖTALOUSOSA 10 Hallintopalvelut : 11 Yleishallinto T 1 294 994 1 294 994 1 446 354 151 360 Kunnan maksuosuus valtiolle verotuskustannuksiin ylittyi 35 000 euroa ja oli yht. 515 000 euroa.

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9. Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot