Valkeakosken kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014

Transkriptio

1 Valkeakosken kaupungin tilinpäätös vuodelta 214 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Tekijä: Kaupunginhallitus

2 1 TASEKIRJA Sisällysluettelo Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 4 Valkeakosken kaupungin hallinto 4 Organisaatiokaavio 5 Tilivelvolliset 5 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 9 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 14 Kunnan henkilöstö 17 Riskienhallinta 18 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 22 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Tase ja sen tunnusluvut 26 Kokonaistulot ja menot 29 Kuntakonsernin toiminta ja talous 3 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 3 Konsernin toiminnan ohjaus 3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 33 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 36 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 36 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 37 Konsernitase ja sen tunnusluvut 38 Konsernin henkilöstömäärä 4 Tilikauden tuloksen käsittely 41 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 41 Talousarvion tavoitteiden toteutuminen 42 Käyttötalouden toteutuminen 44 Strategian toteutuminen 45 Tavoitteiden toteutuminen tehtävittäin 5 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 69 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 74 Verotulojen erittely 75 Valtionosuuksien erittely 75 Investointiosan toteutuminen 76 Rahoitusosan toteutuminen 8 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 81 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 83 Rahoituslaskelma 84 Tase 85 Konsernin tuloslaskelma 87 Konsernin rahoituslaskelma 88 Konsernitase 89

3 2 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 91 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 92 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset 93 Käyttöomaisuuden poistosuunnitelma 95 Tasetta koskevat liitetiedot 96 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 1 Omistukset muissa yhteisöissä 12 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 13 Tilintarkastajien palkkiot 13 Muut liitetiedot 13 Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot 14 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 14 Konsernituloslaskelmaa koskevat liitetiedot 15 Konsernitasetta koskevat liitetiedot 15 Muun taseyksikön tilinpäätöslaskelmat 11 Vesihuoltolaitos: Tuloslaskelmaosan toteutuminen 11 Rahoitusosan toteutuminen 111 Investointiosan toteutuminen 111 Tuloslaskelma 112 Rahoituslaskelma 113 Tase 114 Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot 115 Allekirjoitukset ja merkinnät 12 Tilinpäätöksen allekirjoitus 12 Tilintarkastusmerkintä 12 Luettelot ja selvitykset 121 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 121 Luettelo käytetyistä tositelajeista 121 Tositteiden säilytys 121 Liite: Lautakuntien jäsenet 122

4 3 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Talouskehitys Suomessa jatkui heikkona, vaikka BKT:n supistuminen pysähtyi vuonna 214. Julkiseen talouteen on syntynyt merkittävä rakenteellinen alijäämä ja Suomen velkasuhde tulee ylittämään 6 % BKT:sta jo vuoden 215 aikana. Kunnilla oli vuoden 212 elokuussa noin 55 lakisääteistä tehtävää ja noin 97 tehtäviä täydentävää velvoitetta. Toteutetut valtionosuusleikkaukset luvattiin osaksi kattaa kuntien velvoitteita ja tehtäviä karsimalla. Rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino arvioitiin kahdeksi miljardiksi euroksi vuoden 217 tasossa. Tämä erotus oli tarkoitus kuroa umpeen vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, minkä lisäksi loppuosa oli tarkoitus kattaa kuntien omin toimin mm. veroja korottamalla ja toimintaa tehostamalla. Tehtävien määrä on ohjelman julkistamisen jälkeen todellisuudessa lisääntynyt, ei vähentynyt. Lisäksi kaikki merkittävät rakennepoliittiset uudistukset kaatuivat pääosin huonon lainvalmistelun takia. Valkeakoski toteutti tästä huolimatta oman osuutensa julkisen talouden tasapainottamisessa. Kertomusvuonna kaupungin tuloksentekokyky parani hieman. Talouden keskeinen tunnusluku eli vuosikate nousi 8,1 milj. euroon huolimatta siitä, että vuosikatetta alensi yli euron pakollinen varaus. Tilikauden tulos oli satunnaisten erien jälkeen 7,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen olennaisesti vaikutti HAMK:n yhtiöittämisjärjestely. Eräiden kulukirjausten ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 4, milj. euroa. Vaikka taseen kertynyt ylijäämä nousi 9,9 milj. euroon, laski kaupungin omavaraisuusaste 62,6 %:iin lainakannan kasvun seurauksena. Velka on kuitenkin kohdistunut rapautuneen kiinteistökannan uudistamiseen, kaupungin kasvun turvaavan maaomaisuuden hankintaan sekä yritystilojen rakentamiseen. Valkeakosken asukasluku kasvoi nettomuuton seurauksena. Rakentamisessa ja rakennuslupien määrässä on ollut myönteistä kasvua. Uusia yrityksiä on perustettu runsaasti. Teollisuus on hyötynyt euron heikkenemisestä ja öljyn hinnan laskusta. Paikkakunnan vientiteollisuudella, erityisesti pakkausteollisuudella, kehitys on ollut positiivista. Maakuntakaavan valmistelu toteutui yhteistyöhakuisesti. Tehdyt maakuntakaavan perusratkaisut ovat Valkeakosken näkökulmasta myönteisiä. Yhteistyöhankkeet Valkeakosken sairaalan, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kaupungin kesken ovat edenneet erinomaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnistetty valmistelu myös Etelä- Pirkanmaan vuodeosastojen keskittämiseksi Valkeakoskelle. Vuoden 215 alussa käynnistyi yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa ympäristöterveydenhuollossa sekä Akaan ja Urjalan kuntien kesken kansalaisopistotoiminnassa. Kertomusvuoden hyvään tulokseen on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Kaupungin päätöksenteossa on keskeisissä asioissa ollut laaja yhteinen näkemys ja tahtotila. Lisäksi kaupungin henkilökunta on hoitanut palvelutehtävänsä erinomaisesti. Talouden realiteetit on ymmärretty. Luottamushenkilöt ja palkattu henkilöstö ansaitsevat tunnustuksen ja kiitokset. Tästä on hyvä jatkaa. Jukka Varonen kaupunginjohtaja

5 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Valkeakosken kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Valkeakosken kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 43 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 213 toiminut Marja Heikkinen (kok), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kimmo Seppälä (ps) ja toisena varapuheenjohtajana Marjo Valkama (kesk) Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut: Ahonen Tarja, ps Alanko Markku, kok Asikainen Harri, vas Franssila Mikko, kok Haapala Riitta, kd Heinonen Reijo, iv Helenius Kari, sdp Hupanen Pentti, sdp Hänninen Pia, sdp Ilovuori Sari, sdp Järvinen Pekka, sdp Kamppari Minna, ps Kiuru Pauli, kok Kivinen Jyrki, sdp Korpela Pauli, ps Kuivasto Maija, vas Käkönen Marita, sdp Laine Tuomas, ps Lehtonen Juha, kok Muukkonen Kari, vas Nieminen Petri, ps Nieminen Teuvo, iv Niska Reino, sdp Nurmo Mikko, ps Nykänen Timo, kok Patojoki Päivi, kok Peräkääly Anja, kok Pikkanen Petra, sdp Pulla Sari, sdp Puputti Heli, kesk Rantanen Erkki, sdp Rantaniemi Henry, sdp Rautiainen Risto, Salminen Kari, kok Selkee Antti, kok Slawuta Sari, sdp Surkka Kimmo, sdp Tyvi Heikki, kok Uusikartano Hannu, ps Uusitalo Kaisa, vas Kaupunginvaltuuston kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet nuorisovaltuuston edustajina Tuomas Oksa ja Eveliina Scharin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Valkeakosken kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuonna 214 on toiminut Pekka Järvinen (sdp), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Heikki Tyvi (kok) ja toisena varapuheenjohtajana Mikko Nurmo (ps). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Hänninen Pia, sdp Pulla Sari, sdp Peräkääly Anja, kok Alanko Markku, kok Kamppari Minna,ps Asikainen Harri, vas Lisäksi kokouksiin ovat osallistuneet kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto Marja Heikkinen, Kimmo Seppälä ja Marjo Valkama. Esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Jukka Varonen. Pöytäkirjanpitäjänä toimii hallintojohtaja Anne Laukkanen.

6 5 Organisaatiokaavio VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskuvaalilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Hallintokeskus Rakennuslautakunta Sosiaali- ja Kasvatus- ja Sivistystoimen Liikunta- ja nuoriso- Tekninen lautakunta terveyslautakunta opetuslautakunta lautakunta lautakunta = vesihuoltolaitoksen johtokunta Sosiaali- ja Kasvatus- ja Sivistystoimen Liikunta- ja Tekninen Vesihuoltoterveyskeskus opetuskeskus keskus nuorisokeskus keskus laitos Lautakunnat ja toimikunnat: Valkeakosken kaupungissa toimii kahdeksan lautakuntaa. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialueensa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa toimii kaksi jaostoa: yksilöhuoltojaosto ja ympäristöjaosto. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa toimii vammais- ja vanhusneuvostot niille asetettujen tehtävien toteuttamiseksi. Tilivelvolliset Hallintokeskus: Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Jukka Varonen Hallintokeskuksen johtaja, kaupunginjohtaja Jukka Varonen Rakennuslautakunnan jäsenet Rakennustarkastaja Sirpa Jokela Kasvatus- ja opetuskeskus: Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen Varhaiskasvatuspäällikkö Arja Korhonen Sosiaali- ja terveyskeskus: Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Niittymäki Yksilöhuoltojaoston jäsenet Sosiaalityön johtaja Minna-Maria Solanterä Ympäristöjaoston jäsenet Ympäristön tulosalueen vt.päällikkö Liisa Savilahti Liikunta- ja nuorisokeskus: Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen Nuorisotoimen tulosyksikön johtaja, nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka

7 6 Sivistystoimen keskus: Sivistystoimen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sivistystoimenjohtaja Juha Sihvonen saakka ja Markku Valkamo alkaen Tekninen keskus: Teknisen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kokonaistalous ja suhdannekehitys Rakenteelliset sopeutustoimet heikentävät yhä Suomen talouden suorituskykyä, mutta hidas elpyminen on pääsemässä vauhtiin. Suomen tuotanto supistui kahtena vuonna peräkkäin, mutta supistuminen pysähtyi vuonna 214. Investoinnit vähenivät edelleen merkittävästi, mutta nettoviennin kasvu pehmensi osaltaan tästä aiheutuvaa kielteistä vaikutusta. Kotimaisesta kysynnästä ei ole ollut talouskasvun vauhdittajaksi ja yksityisten investointien vähäisyys heikentää Suomen kilpailukykyä. Ukrainan sodan vuoksi EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden vuoksi on Suomen talous entistä tiukemmalla. Suomen vaihtotase heikkeni tasaisesti vuodesta 23 vuoteen 211 ja on nyt vakiintunut hieman alijäämäiseksi. Menoaste, eli julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoaa edelleen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot (eläkkeet, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoidon menot) lisäävät menojen kasvua. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhteen ennustetaan nousevan 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 215. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne on heijastunut työmarkkinoille. Työttömyyden ennustetaan heikkenevän vielä vuosina 215 ja 216 ja työttömyysasteen kohoavan 8,8 %:iin. Valtiovarainministeriön ennakkotietojen mukaan palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui 1,1 prosenttia. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) on arvioitu muodostuvan vajaaseen prosenttiin kansallisella indeksillä mitattuna. Ansiotason nousu on selvästi 2-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa. Asuntojen hintakehitys on vuoden 214 aikana lähtenyt laskuun, mutta kotitalouksien velkataakka on edelleen korkea. Yleinen taloudellinen tilanne vv : (määrän muutos, %) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Koko teollisuus Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi 211 4,3 3,4 -,6 3,4 2,7 212*) 3,7 -,7-8,4 2,8 3,2 213*) -,9-1,4-2, 1,5 2,1 214*) -1,3 -,3 -,9 1,1 1,4 215*) 1,1 1,4 1,6,8 1,2 216*) 2,3 2, 2,2 1,7 1,5 (%-yksikköä) Työn tuottavuus Työllisyysaste Työttömyysaste Vaihtotase, % BKT:sta Lyhyet korot (euribor 3 kk) Pitkät korot (valtion obligaatiot 1 v) Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Valtion velka, % BKT:sta 1, 68,6 7,8-1,8 1,4 3, 54,4 4,5-2,1 69, 7,7-1,9,6 1,9 56,3 42,2,6 68,5 8,2-1,4,2 1,9 57,8 44,6,6 68,4 8,6-1,6,3 1,5 58,5 46,6,8 68,6 8,8-1,3,1,8 58,5 48, 1,3 68,9 8,6-1,2,2 1,2 58,1 48,7 *) ennuste Lähde: Valtionvarainministeriön kansantalousosaston suhdanne-ennuste joulukuu 214

8 7 Kuntien taloudellinen tilanne Vuoden 214 tilinpäätöksien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka kunnat nostivat tuloveroprosenttejaan vuodelle 214. Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Kiinteistöverouudistuksen jälkeen kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 1 %. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,5 % edellisvuodesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 214 noin 36 milj. euron lisäleikkaus. Viime vuosina valtionosuuksia on leikattu yhteensä noin 1,2 mrd eurolla. Ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikatteet nousivat 2,74 miljardilla eurolla, jossa kasvua oli 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa ja jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Toimintamenojen kasvu oli 1, % edellisestä vuodesta (ilman yhtiöittämisiä), palkkamenoissa kasvua oli 2,2 % ja palveluiden ostoissa 3,4 %. Kuntien toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 %:lla. Kuntien lainakanta oli vuoden 213 lopussa 13,8 miljardia euroa (kuntayhtymillä 2,9 mrd. euroa). Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7 %:lla. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Lainaa on otettu investointeja varten. Kunnat arvioivat käyttäneensä vuonna 214 investointeihin 7,7 mrd euroa. Tästä 2,5 mrd euroa aiheutti kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuvat osakkeiden hankinnat. Poistonalaiset investoinnit laskivat edellisestä vuodesta 2 %. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 % ja investoinneista 51,7 %. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin vaatimattomasti. Kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Oman alueen taloudellinen tilanne Väestö: Pirkanmaalla oli vuoden lopussa asukasta (väestönlisäys asukasta) ja Etelä-Pirkanmaalla asukasta (väestönvähennys 144 asukasta). Valkeakosken asukasluku oli vuoden lopussa (+33), Akaan (-56) ja Urjalan (-121). Valkeakosken asukasluvun kasvu on johtunut siitä, että maahanmuutossa on ollut tulijoita enemmän kuin lähtijöitä (+62). Kuolleita oli vuonna 214 enemmän kuin syntyneitä (-27). Työ: Talouden pitkään jatkunut epävarma tilanne on heijastunut työllisyyteen niin, että työttömien määrä on kasvanut koko kuluneen vuoden. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla joulukuun 214 lopussa selvästi koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,9 %, Etelä-Pirkanmaalla 15 % ja koko maassa keskimäärin 13,9 %. Loppuvuodesta työttömyys oli Pirkanmaalla selvässä kasvussa ja Pirkanmaan TE-toimistossa oli työtöntä työnhakijaa lomautetut mukaan lukien, Etelä-Pirkanmaalla oli 3.8 työtöntä. Työttömiä oli vuoden 214 aikana Pirkanmaalla 8 % enemmän kuin vuonna 213. Koko maassa työttömiä oli 1 % edellisvuotta enemmän. Pirkanmaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan suurta. Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli Pirkanmaalla 1,7 %, kun väestön osuus koko maasta on 8,9 %. Myös työttömyyden kesto on pitkittynyt Pirkanmaalla.

9 8 Valkeakosken työttömyysaste oli vuoden lopussa 14,9 %, jolloin työttömänä oli henkilöä. Näistä alle 2-vuotiaita oli 65, alle 25-vuotiaita 25 ja yli 5 -vuotiaita 555 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden lopussa 363 henkilöä. Vastaavana aikana avoimia työpaikkoja oli 19. Valkeakoskea on viime vuosina koetellut erityisesti rakennetyöttömyys teollisuuden työpaikkojen menetyksen vuoksi. Elinkeinotoiminta: Valkeakoski on edelleen teollinen paikkakunta, jossa on paljon vientiä harjoittavia yrityksiä. Viime kesästä lähtien on ollut havaittavissa parannusta yritysten tilanteessa ja tilauskannassa. Euron arvon heikkeneminen dollariin nähden hyödyttää vientiyrityksiä ja monien teollisuusyritysten näkymät ovat varovaisen positiiviset tai ainakin vakaat. Hyvän sijainnin ja yhteyksien vuoksi Valkeakoski on houkutteleva alue myös uusille yrityksille. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaupunki varautuu kaavoittamaan riittävästi yritysalueita ja että yritykset voivat joko vuokrata tai hankkia omistukseensa yritystontteja kilpailukykyiseen hintaan. Kaiken kaikkiaan maata hankittiin vuoden 214 aikana noin 85 ha. Hankinnat kohdistuivat pääosin asuntotuotantoon suunnitelluille alueille kaupungin pohjoispuolelle, mutta myös Mahlianmaan lunastettava alue tuli kaupungin omistukseen. Kyseinen alue on käytettävissä yleiskaavan mukaisesti yritystoiminnan tarpeisiin. Valtuusto hyväksyi myös Holminrannan osayleiskaavan, joka sisältää 5 ha teollisuusaluetta sekä 6 ha työpaikka-aluetta. SISU projekti siirtyi vuoden 214 alusta Vaskesta Valkeakosken kaupungille; projektin tarkoituksena on houkutella seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä edesauttaa olemassa olevia yrityksiä uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi. Vuoden 214 painopisteinä ovat olleet Jutikkalan markkinointi, Vanhakylän alueen markkinointi, Datacenter- markkinointi, osallistuminen eri alojen messuille sekä tonttien ja tyhjien teollisuustilojen tarjoaminen ja esittely. Neuvotteluja käytiin useiden yritysten kanssa ja meneillään on tonttineuvottelut kahden yrityksen kanssa. Vuoden 214 aikana valmistui ja otettiin käyttöön kaksi uutta lunastushallia. Hakafood Oy:n toiminta laajeni uusiin tiloihin Lumikorvessa ja ST-Autokeskuksen toiminta alkoi Holmin alueella. Peatec Oy:n toiminta Tervasaaren alueella päättyi konkurssiin. Asuntotuotanto: Vuonna 214 valmistui 64 uutta asuntoa, mikä on 32 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien määrässä oli kuitenkin pientä piristymistä verrattuna edelliseen vuoteen. Uuden tehostetun palveluasumisen yksikön Kanteleen rakentaminen alkoi. Rakennuttamisesta vastaa Valkeakosken Asunnot Oy. Kantele tulee valmistuttuaan v. 215 tarjoamaan 6 asuntoa. Ensi vaiheessa sinne muuttavat lakkautettavan Sääksmäen vanhainkodin asukkaat. Rakentaminen: Myönnetyt rakennusluvat ja valmistuneet rakennukset Valkeakoskella : Uudisrakennukset ja laajennukset Myönnetyt rakennusluvat: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl

10 9 Valmistuneet rakennukset: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl (Lähde: Valkeakosken kaupunki, rakennusvalvonta) Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hallintokeskus Vuonna 214 pidettiin europarlamenttivaalit. Kaupungin asianhallinnan uudistamisprojekti käynnistettiin syksyllä 214 ja valmistauduttiin uuden sähköisen asianhallintajärjestelmän käyttöönottoon. Samalla uudistettiin kaupungin arkistonmuodostussuunnitelma kokonaisuudessaan vastaamaan sähköisen asianhallinnan vaateita. Kaupungin asukasmarkkinointi kohdistettiin Tampereen seudun asukkaisiin ja yritysmarkkinointi erikseen valikoituihin kohderyhmiin. Markkinoinnissa lisättiin sähköisten kanavien ja sosiaalisen median osuutta. Matkailussa osallistuttiin seutukaupunkiverkoston Liikunta- ja urheilumatkailun kehittämishankkeeseen sekä Emil Wikströmin 15-vuotis juhlavuoden tapahtumiin. Kaupungin graafinen ohjeisto uusittiin ja visuaalinen ilme päivitettiin mm. kaupungin internet sivuille. Palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa 214 ja siihen kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen aloitettiin. VAAO:n kirjanpito- ja palkanlaskentapalveluiden siirtäminen Valkeakosken kaupungin hoidettavaksi ja rekrytointiprosessin keskittäminen hallintokeskukseen. Vuoden 214 aikana tunnistettiin ja kuvattiin hallintokeskuksen merkitykselliset prosessit. Kuvaukset tehtiin IMS toimintajärjestelmään. Seutuhallinnon alasajon myötä seudullisten hankkeiden hallinnointi siirtyi vuoden 214 alusta Vaske Oy:n hoidettavaksi. Sisu projektia puolestaan jatkettiin kaupungin omassa organisaatiossa. Kaupunkialueen ostoliikenne kilpailutettiin syksyllä 214. Sopimus laadittiin Valkeakosken liikenteen kanssa ja se on voimassa Tietohallinnossa uudistettiin toimittajaverkoston hallintaan sekä palveluiden seurantaan liittyvät käytännöt. Lisäksi potilastietojärjestelmä liitettiin osaksi kansallista arkistoratkaisua (Kanta). Järjestelmää myös laajennettiin mm. ilmoittautumisen itsepalveluratkaisulla. Hammashuollon tietojärjestelmässä otettiin käyttöön tekstiviestimuistutukset. Rakennusvalvonnassa otettiin käyttöön sähköinen käyttöarkisto ja liityttiin valtakunnalliseen Lupapiste.fi palveluun. Muutoksen avulla voidaan asteittain siirtyä täysin sähköiseen lupaprosessiin. Seudullisessa tietoverkossa luovuttiin kuntien välisistä vuokrakuiduista ja siirryttiin palveluliittymien käyttöön. Muita keskeisiä kohteita olivat Tyryn koulun tietotekniikan käyttöönotto, Kanteleen tietotekniikan suunnitteluun osallistuminen sekä käyttötukipalveluiden kilpailutus. Vuonna 214 valtuusto hyväksyi Holminrannan osayleiskaavan, 176 ha, joka sisälsi 5 ha teollisuusaluetta sekä 6 ha työpaikka-aluetta, jolla sallitaan myös asuminen. Jutikkalan osayleiskaavan kaavavalitusten vuoksi suunniteltu Jutikkalan asemakaavoitus edelleen viivästyy. Pohjoissuunnan osayleiskaava on tullut vireille. Yhteisen 13-tien osayleiskaavatyön valmistelu on aloitettu. Asemakaavoja hyväksyttiin vuonna kpl, yhteensä noin 11,8 ha. Pääosin asemakaavoilla parannettiin liikenneverkkoa sekä rivitalo- ja kerrostalotonttivarantoa. Eerolan liikekeskuksen kaavamuutoksella muodostui uusi

11 1 rivitalotontti. Apianlahden kaavamuutoksella muodostui kaksi rivitalotonttia sekä yksi kerrostalotontti keskustaan. Salomaantien kaavamuutoksella mahdollistetaan liikenneväylien sujuvoittaminen ja liikenneturvallisuuden lisääminen. Lintulan alueen laajentaminen Länsi-Lintulan asemakaavalla ja Tyryn vesiaseman hankekaava ovat tulleet vireille 214. Lisäksi ehdotuksena nähtävillä ovat olleet Pässinmäen ja Salonkatu IV:n asemakaavamuutokset. Rakennusvalvonnassa aloitettiin sähköisen käyttöarkiston muodostaminen ja otettiin käyttöön sähköisen lupahaun mahdollistamat ohjelmistot. Rakennuslupia haettiin jopa vilkkaammin kuin edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveyskeskus Hallinto- ja ympäristöpalvelut Hoitotarvikevarasto lakkautettiin keväällä 214 ja tarvikkeet ostettiin sairaanhoitopiiriltä. Ympäristöpalvelujen kuntayhteistyöstä neuvoteltiin ja tehtiin päätös lopettaa ympäristöterveydenhuollon oma toiminta , jonka jälkeen palvelu hankitaan isäntäkuntamallilla Tampereen kaupungilta. Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaali- ja perhepalveluissa lastensuojelun ennalta arvaamattomien sijoitusten määrä kasvoi syksyllä ja määrärahan käyttö ylittyi 852, sisältäen ylitysoikeuden 175. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi ja toimeentulotukimenot ylittivät alkuperäisarvion 252. Aikuissosiaalityön- ja työllisyyspalveluiden tulosyksikköjen johto oli yhdistettynä työllisyyspalvelujen johtajan työloman aikana. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja lisättiin. Työmarkkinatuen kuntaosuus oli 1 pienempi kuin vuonna 213. Palkkatukimäärärahaa jäi jonkin verran käyttämättä. Työttömiä oli joulukuussa Kehitysvammapalveluissa menot ylittyivät 534, sisältäen ylitysoikeuden 282. Terveyspalvelut Terveyspalveluissa avosairaanhoidon hoitaja-lääkärityöparitoiminta jatkui, mutta alku- ja loppuvuoden lääkärivaje pidensi jonoja. Avosairaanhoidon lääkärityöpanosta annettiin myös terveyskeskussairaalalle ja terveysneuvontaan. Yhteydensaanti terveyskeskukseen toimii asetusten vaatimalla tavalla ja puhelinliikenne hoidetaan omana toimintana. Lääkäreiden sanelujen purkaminen ulkoistettiin suurelta osin kesästä alkaen. Hammashuollossa saatiin syksyllä yksi hammaslääkärin toimi täytettyä sekä oma oikomishoidon erikoishammaslääkäri osa-aikaisesti. Hammashuollossa kesäkuussa käyttöön otettu tekstiviestimuistutus puolitti peruuttamattomat poisjäännit. Terveyskeskussairaalan toiminta muuttui enemmän akuuttisairaanhoidolliseksi ja akuuttiosaston paikkamäärää vähennettiin 52 paikasta 44 paikkaan. Hoitopäivähinta nousi, mutta kokonaiskustannukset alenivat edellisvuodesta Mielenterveyskeskuksen kiireettömän hoidon vastaanotolle pääsy oli 15 vrk. Terveyspalveluissa henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen tulosalueella kotihoidon Pegasos Mukana toiminnanohjausjärjestelmällä sekä kotihoidon prosesseja kehittämällä lisättiin asiakkaan luona vietettyä välitöntä työaikaa. Jonoaika ympärivuorokautiseen hoivaan oli yksi kuukausi. Vanhuspalvelulain tarkoittamat ei-kiireelliset sosiaalipalvelut kyettiin järjestämään lain edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa. Henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä nousi. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa avohoitokäyntejä kertyi kpl (vuonna 213 yhteensä ) ja hoitopäiviä kpl (16 339). Hoitotakuu toteutui suunnitellusti. Asukaskohtaiset menot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7 %.

12 11 Kasvatus- ja opetuskeskus Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatus osallistui Kasvatus- ja opetuskeskuksen kehittämissuunnitelman laadintaan. Varhaiskasvatuksen vakanssit järjesteltiin uudistuvan päiväkotiverkon mukaisiksi. Varhaiskasvatusyksiköiden varajohtajuudet liitettiin päiväkodin johtajien vakansseihin. Sointulan päiväkoti täytti 4 vuotta. Tallinmäen vuoropäiväkodissa otettiin turvallisuuden tehostamiseksi käyttöön ilta- ja yövartiointipalvelu. Palmurinteen ja Sorrilan päiväkotien rakentaminen alkoi. Eerolan päiväkodin hankesuunnitelma valmistui. Hyvinvointia perheille -hankkeen myötä vahvistettiin ja kehitettiin monialaista yhteistyötä perheneuvolan, lasten neuvolan ja lastensuojelun kanssa. Siihen liittyen pikaisen asiantuntijaryhmän eli niin sanotun nopsatoiminnan työskentely laajeni koskemaan myös varhaiskasvatusta. Perhevalmennuksen suunnittelu käynnistyi. Kolmannen sektorin ja yksityisten päiväkotien kanssa tehtiin yhteistyötä ottamalla käyttöön yhteinen kerhotarjotin ja järjestämällä koko perheen Lystilauantai-tapahtuman syyskuussa. Vanhempainfoorumissa tehtiin yhteistyötä koulujen vanhempainyhdistysten sekä muiden lasten ja nuorten palvelujen kanssa. Seutuyhteistyö varhaiskasvatuksessa tiivistyi ja vakiintui. Perhepäivähoidon palkkalaskentaa ja työajanseurantaa tehostettiin, kirjaukset voitiin tehdä kannettavan puhelimen kautta. Työvuorotaulukoiden laadinnassa otettiin pilottina käyttöön sähköinen Titania-ohjelma osassa päiväkoteja. Sisäisten kouluttajien vetämät kasvatuskumppanuuskoulutukset varhaiskasvatuksen henkilöstölle käynnistyivät. Asiakastyytyväisyys kysely suoritettiin keväällä 214 ja tiedotusta kaupungin verkkosivuilla parannettiin. Opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuskeskuksen kehittämissuunnitelmaa laadittiin Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi edelleen erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen. Opetushallitus jatkoi erityisavustuksen myöntämistä myös koulukerhojen ylläpitoon. Vuoden aikana päättyi perusopetuksen tietotekniikkaa ja luonnontieteen toiminnallisia kokeiluja yhdistävä simulaatiohanke. Päätökseen saatiin myös lukiokoulutuksen toista astetta ja ammattikorkeakoulutusta yhdistävä Trimola-hanke. Sointulan koulu toimi edelleen yhdistettynä Sorrilan kouluun. Tyryn koulu valmistui koulun alkuun mennessä ja vihittiin käyttöön. Tyryn koulun Sarasteen erityisluokka aloitti toimintansa. Sen myötä henkilöstö kasvoi yhdellä erityisopettajalla. Kunnalle vapaaehtoisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kysyntä kasvoi edelleen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan Toisen asteen opiskelijahuollon palvelut siirtyivät opetuspalveluille. Henkilöstö lisääntyi yhdellä psykologilla ja kahdella kuraattorilla toisen asteen koulutuksen oppilashuollon järjestämisen vastuun siirryttyä kunnalle. Kurinpitoa ja osallisuutta ohjeistaneet lakimuutokset tulivat voimaan

13 12 Sivistystoimen keskus Valkeakoski-opisto Kansalaisopisto: Opiston rehtorina sekä sivistystoimen johtajana aloitti kesäkuun alussa Markku Valkamo, kun Juha Sihvonen siirtyi eläkkeelle. Kevään aikana opiston vs. rehtorina toimi suunnittelijaopettaja Reeta Tenhola. Kesän ja loppuvuoden aikana opiston ja palvelukeskuksen organisaatiota ja toimintamalleja tarkasteltiin muuttuneisiin toimintoihin (opisto laajeni lähes kolminkertaiseksi viime vuosien aikana) sopivaksi. Henkilöstön kanssa alettiin selkiyttää opettajien perustehtävänkuvia; työ jatkuu vielä alkuvuoden 215. Musiikkiopisto: Toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuvataidekoulu: Kuvataide- ja käsityökoulu Emil aloitti toimintansa , kun Valkeakosken kuvataidekoulu ja kansalaisopiston Valkeakosken, Kangasalan ja Pälkäneen osastojen visuaalisten taiteiden taiteen perusopetus yhdistettiin. Vuoden aikana jatkettiin toimintakäytänteiden kehittämistyötä. Valkeakoskella käsityön taiteen perusopetuksen toimipiste muutettiin joulukuussa 214 Sorrilan koululta Lumikorpeen, Valkeakoski-opiston teknisten työtilojen yhteyteen. Muutto toi jonkin verran ylimääräisiä toimintakuluja. Kuvataidekoulun Valtakatu 2:n tilaongelmat odottavat edelleen ratkaisua. Musiikkiopistolta vapautuneita tiloja ei suunnitelmista poiketen ole saatu kuvataidekoulun käyttöön. Opetushallituksen erityisavustuksella vuosina toteutettu mediatyöpajojen kehittämishanke päättyi. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil osallistui Voipaalan kehittämistyöhön järjestämällä siellä leirejä ja tapahtumia. Kirjasto: Kirjasto-auton viikonloppureitit lopetettiin vuoden 214 alusta lähtien. Kirjasto aloitti organisaatiorakenteensa uudistamisen, tavoitteena työnjaon ja organisaation selkeyttäminen sekä rakenteiden keventäminen, edessä oleva eläköitymiset ja pääkirjaston remontin (suunniteltu 216) jälkeinen muuttunut toimintaympäristö huomioiden. Kirjaston toiminnankuvauksia, prosesseja sekä työnkuvia kehitettiin. Kulttuuritoimi Kulttuuritoimisto: Kesän kulttuurituotannoissa osa esiintymisistä siirtyi kaupallisille toimijoille. Kaupunginteatterissa aloitettiin talouden tasapainottamiseen tähtäävän toiminnan ja tilojen käytön mallin valmistelu. Voipaalan taidekeskus: Voipaalassa talouden tasapainottamistoimenpiteenä aloitti Voipaalan kehittämistyöryhmä. Sen tarkoituksena on luoda monituottajamalli, jossa Voipaalan tiloissa toimii monen eri alan yrittäjiä. Liikunta- ja nuorisokeskus Liikuntapalvelut: Liikuntatoimi edistää lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta sekä harraste- ja terveysliikuntaa unohtamatta kuitenkaan kilpa- ja huippu-urheilua, johon paikkakunnalla on olemassa kilpailukykyiset olosuhteet. Tästä osoituksena mm. futsalin liigapelit ja jalkapallon ykkösen sarjaottelut sekä lukuisat yksilölajien urheilijat, jotka laajalla rintamalla useissa eri lajeissa ja ikäluokissa toivat paikkakunnalle kymmeniä SM-mitaleja. Moottoripyöräilyssä, hiihdossa ja aerobicissä valkeakoskelaiset urheilijat edustavat valtakunnan kirkkainta kärkeä. Valkeakosken kaupungin yhdistysrekisterissä oli 88 rekisteröityä liikuntayhdistystä (urheiluseuraa). Liikunta- ja nuorisolautakunnan investointimäärärahoilla toteutettiin kolme hanketta. Kaikkien kuntoratojen valaistus ja niiden ohjausjärjestelmät uusittiin, Roukon koulun pihaan pystytettiin ministadion ja Roukon hiekkakentälle hankittiin uusi kaukalo. Teknisen keskuksen investointimäärärahoilla peruskorjattiin Korkeakankaan huoltorakennus ja Liikuntahallin hissi sekä rakennettiin Tyryn koulun yhteyteen nuorisotila, joka myöhemmin sai nimen Tyrmä. Samalla poistui käytöstä Eerolan Moikka.

14 13 Valkeakosken kaupungin liikuntapaikkarekisterissä oli 151 rekisteröityä liikuntapaikkaa, joita ylläpidettiin käyttötalouden määrärahoilla. Hiihtokausi alkoi Korkiksen tykkiladulla (edelliskausi ). Latu avattiin varastolumella viidennen kerran ja kävijöitä riitti pitkin Etelä-Suomea. Laskettelurinteiden lumetus ja kauden avaus siirtyi jälleen lämpimästä säästä johtuen tammikuulle. Edellinen kausi ( ) myös päättyi poikkeuksellisen varhain kevään vesisateisiin. Liikuntapaikkojen kävijämäärät nousivat, mutta ohjattu liikuntatoiminta tavoitti kuntalaisia hieman heikommin. Suurin notkahdus tapahtui koululaisten uimaopetuksessa. Nuorisopalvelut: Nuorisopalvelujen perustehtävänä on ennaltaehkäisevä nuorisotyö, jota toteutetaan nuorten vapaa-ajalla nuorisotila-, leiri- ja tapahtumatyössä sekä tarvittaessa jalkautuvassa katutyössä (Yönusva ja Mc Nusto). Lisäksi nuorisotoimi vastaa nuorisovaltuuston toiminnasta sekä osaltaan koulunuorisotyöstä ja etsii joustavasti ja aktiivisesti uusia toimintamalleja nuorten ongelmien ratkaisemiseksi. Erityisnuorisotyön tarve pysyi suurena ja yksilötyötä vaativia tapauksia nousi perusnuorisotyön kautta esiin tasaisesti. Erityisnuorisotyön toiminnot jatkuivat edelleen avustusten turvin. Kaikki nuorisotoimen hallinnoimat projektit (4) saivat jatko- ja myös lisärahoituksia. Etsivä nuorisotyö toimi kahden työntekijän voimin tehokkaasti mutta silti asiakasjonoakin edelleen pääsi kertymään mm. haastavan nuorten työllisyystilanteen takia. Starttipajan siirtymistä vuoden 215 alusta sosiaalitoimen hallintaan valmisteltiin. Webbikoski -hankkeella perustettu toimi kokeellisesti kaupunginvaltuuston kokouksien livelähetyksien alustana. Nuorisotoimi antoi kuvauskaluston ja nuorisovaltuutetut/mediakerholaiset toimivat kuvaajina pientä palkkioita vastaan. Kokeilu vakiinnutettiin vuoden vaihteessa. Tyryn koulu valmistui ja nuorisotila Tyrmä otettiin käyttöön syksyllä erinomaisella menestyksellä. Nuoret myös kaupungin eteläiseltä alueelta ottivat tilan omakseen. Myllysaaren remontin ja toimintojen suunnittelu eteni ja toi nuorisotoimelle paljon lisätyötä Tyryn uusienkin tilojen vaatiessa vielä korjailuja. Kaikista perustehtävistä selvittiin kuitenkin vahvan ja sitoutuneen henkilöstön voimin hyvin tuloksin ja jopa säästöjäkin saatiin aikaan. Mm. Päihdeputki, Skullture -paneeli, Onnirokki ja Nuorisovaalit olivat isoimpia tapahtumia ja kaikissa nuorisotoimen tapahtumissa oli osanottajia yhteensä 596. Nuorisotoimi on laatinut toimintavuodestaan erillisen laajemman toimintakertomuksen entiseen tapaan. Tekninen keskus Teknisen keskuksen merkittävimpiä talonrakennusinvestointeja olivat Tyryn koulu, Palmurinteen ja Sorrilan päiväkodit sekä St-Autokeskuksen lunastushalli. Eerolan päiväkodin ja Terveyskeskussairaalan suunnitelmat valmistuivat. Vanhankylän kevyenliikenteen väylän rakentaminen aloitettiin, Juhannusvuoren alueen vesihuoltolinjoja saneerattiin ja Kemmolan ja kantakaupungin välille rakennettiin siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Katuvaloja vaihdettiin energiatehokkaampiin valaisimiin. Tyrynlahden pintavesilaitoksen saneerauksen ja uuden vesiaseman yleissuunnitelmat valmistuivat ja valtuusto teki investointipäätöksen uuden vesiaseman rakentamisesta. Ruokapalvelu aloitti kesällä toiminnan Aluesairaalan keittiöllä. Tuotantoa keskitettiin tälle Keskuskeittiö Sammoksi nimetylle keittiölle, missä kaupunki tuottaa nyt myös ateriat Aluesairaalan tarpeisiin.

15 14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Muutokset tuloperusteissa Valkeakosken kaupunki tuloveroprosentti on 19,75. Verotuloja kertyi 77,3 milj. euroa ja 1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 213. Kunnan tuloveroa kertyi 69,1 milj. euroa, kiinteistöveroa 5, milj. euroa ja osuutta yhteisöveron tuotosta 3,2 milj. euroa. Verotuloarvioon tehtiin vuoden aikana,6 milj. euron lisäys kiinteistöveroon, mutta kiinteistövero nousi,5 milj. euroa talousarviosta. Yhteisöveron tuotto sen sijaan kasvoi lähes,7 milj. euroa talousarvioon verrattuna. Valtionosuuksia kertyi 33,5 milj. euroa ja,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 213. Alkuperäiseen talousarvioon nähden kasvua oli,2 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi 35,9 milj. euroa, verotulojen perusteisiin liittyvä valtionosuuden tasaus oli -,79 milj. euroa ja järjestelmämuutoksen tasaus oli vajaat 3. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet olivat -1,62 milj. euroa. Toiminnan ja talouden muutokset Tilinpäätös muodostui tuloksen osalta 7,5 milj. euroa ylijäämäiseksi ja noin 9,2 milj. euroa edellisvuotta paremmaksi. Vuosikate 8,1 milj. euroa oli,37 milj. euroa parempi kuin vuonna 213. Vuosikate kattoi poistoista (8,9 milj. euroa) 9,9 %. Maaomaisuuden arvonalentumisena kirjattiin noin 1,1 milj. euron poistot vuoden 213 tilintarkastukseen perustuen. Suunnitelman mukaiset poistot olivat noin 7,8 milj. euroa. Toimintakuluihin on kirjattu Tavase Oy:n takaustappiona euroa. Tilikauden tulosta kasvattivat 8,33 milj. euron satunnaiset tuotot, jotka kertyivät Hämeen ammattikorkeakoulun kuntayhtymän lakkauttamisesta. Kuntayhtymän tilalle perustettiin osakeyhtiö vuoden viimeisenä päivänä. Varausten muutokseen kirjattiin,7 milj. euroa Myllysaaren nuorisotilojen rakentamiseen ja 3, milj. euroa Eerolan päiväkodin peruskorjaukseen. Muutoksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui noin 4 milj. euroa. Kaupungin velkaantumisen vauhti on ollut nopeaa viime vuosina. Lainapääoma kasvoi noin 5,5 milj. eurolla. Sisäilmaongelmien vuoksi päiväkotien ja koulujen peruskorjauksia ja uudisrakentamista on jatkettu. Vesihuoltolaitoksen saneerauksen/laajennuksen rakentamisen suunnittelua jatkettiin. Koko maan heikentyneen taloustilanteen seurauksena työttömyystilanteessa tapahtui käänne huonompaan suuntaan jo edellisenä vuonna. Työttömyys jatkaa kasvuaan, ja kuntien on hoidettava yli 2 päivän työttömien työllistämistä. Lastensuojelutarpeen kartoitusten, perheneuvolakäyntien ja toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut. Työllisyyden kuntakokeilu projekti jatkui seutukunnallisena yhteistyönä. Vuonna 213 uudistettua kaupunkistrategiaa ja palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittista ohjelmaa on toteutettu vuoden 214 aikana. Lisäksi kaupunginhallitus on käsitellyt tasapainottamisohjelman talousarvion laadinnan yhteydessä. Suunnitelmalliset toimenpiteet menokasvun loiventamiseksi ja palvelutuotannon rakenteellisten muutosten vauhdittamiseksi ovat välttämättömiä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehty kaupungin suurimmat toimintamuutokset. Vanhushuollossa on kehitetty kotipalvelun toimintaa ja terveyskeskussairaalan paikkoja on pystytty vähentämään pitkäaikaispotilaiden saadessa nopeammin jatkohoitopaikan joko ryhmäkodeista tai tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Investointimenoihin käytettiin noin 35,1 milj. euroa, talousarvio oli muutosten jälkeen 39,6 milj. euroa. Edellisvuonna investointimenot olivat lähes 16 milj. euroa. Investointituloja kertyi 12,9 milj. euroa, talousarvio oli muutoksen jälkeen noin 15, milj. euroa. Kahden teollisuushallin rakentamiseen kului noin 5,4 milj. euroa, joista tuloina kirjattiin toisen hallin lunastushinta 3,4 milj. euroa. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän purkaminen ja uuden yhtiön perustaminen näkyivät osakaskuntien tilinpäätöksissä satunnaisten tuottojen erässä.

16 15 Merkittävät poikkeamat talousarvioon, joita valtuusto ei ole hyväksynyt Käyttötalouden poikkeamat: Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuustoon nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Suurimmat poikkeamat - tulojen alitus tai menojen ylitys - tapahtuivat sosiaali- ja perhepalveluissa (tulot ja menot), terveyspalveluissa (tulot), vanhuspalveluissa (menot), opetuspalveluissa (menot), sivistystoimen palveluissa (menot), ruokapalveluissa (netto) ja vesihuollossa (netto). Määrärahojen poikkeamien syyt on esitetty myöhemmin tässä asiakirjassa tehtäväkohtaisten toteutumien kohdalla. (Tavoite on valtuuston hyväksymien muutoksen jälkeen.) Suurimmat poikkeamat: - Sosiaali- ja perhepalveluissa tuotot (ta euroa) alitettiin eurolla ja menot (ta euroa) ylitettiin eurolla, ylitys nettona euroa. - Terveyspalveluissa tuotot (ta euroa) alitettiin eurolla ja menot (ta euroa) alitettiin eurolla, säästö euroa. - Vanhuspalvelujen tuotot (ta euroa) ylitettiin eurolla ja menot (ta euroa) ylitettiin eurolla. Määräraha nettona ylittyi euroa. - Opetuspalveluissa tuotot (ta euroa) ylittyivät eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla, ylitys nettona euroa. - Sivistystoimen palveluissa tuotot (ta euroa) ylittyivät 8.83 eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla, ylitys nettona euroa. - Ruokapalvelujen tulotavoite (ta euroa) ylittyi eurolla ja menot (ta euroa) ylittyivät eurolla. Ruokapalveluissa nettositovana jäätiin euroa alle tavoitteen, tavoite oli tuottaa euroa. - Vesihuollon tuotot jäivät euroa alle tavoitteen (ta euroa) ja menot ylittyivät euroa (ta euroa), joten vesihuollossa jäätiin nettositovana euroa alle tavoitteen, joka oli euroa. Investointien poikkeamat: Maa-alueiden osto- ja myyntitavoitteet toteutuivat muutetun talousarvion mukaan. Rakennusten luovutuksista tuloja saatiin noin 65. euroa, joka oli vain 2. euroa alle muutetun tavoitteen. Myllysaareen rakennettavien nuorisotilojen osalta talousarviosta käytettiin vain vajaa puolet (ta 1.7. euroa) vuoden 214 aikana. Hanke jatkuu vuodelle 215. Osakkeiden ja osuuksien talousarviota muutettiin Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän purkautumisen ja sen tilalle perustetun osakeyhtiön vaatimilla muutoksilla. Talousarvio ylittyi menojen osalta euroa (ta euroa) ja tuloja jäi puuttumaan euroa (ta euroa). Hallintokeskuksen osalta ei käytetty kalustohankintoihin varattua 3. euroa. Palmurinteen päiväkodin rakentamiseen oli talousarviossa varattu määrärahaa 3,3 milj. euroa, josta käytettiin 3,2 milj. euroa. Vuoden 214 määrärahasta jäi käyttämättä 283. euroa, mutta hanke jatkuu vielä vuoden 215 kesän

17 16 alkuun. Samoin Sorrilan uuden päiväkodin rakentaminen jatkuu. Vuoden 214 määrärahasta 2,8 milj. euroa käytettiin noin 2,23 milj. euroa (ero noin euroa). Talonrakennukseen varattua jakamatonta määrärahaa (ta 526. euroa) käytettiin yhdentoista eri kohteen kunnostukseen. Määräraha ylitettiin vajaalla 5. eurolla. Liikuntapaikkarakentamiseen oli talousarviossa varauduttu 24. eurolla, josta käytettiin euroa (ero euroa). Tuloista (ta 55. euroa) jäi näin saamatta 7.5 euroa. Käyttämättä jäi osa kuntoratavalaistuksen uusimiseen varatuista määrärahoista. Teollisuushalli (Haka-Food) valmistui alkuvuodesta. Kokonaiskustannukset vuosilta (3,1 milj. euroa) ylittyivät eurolla, jotka kirjattiin lisäyksenä myös vuoden 214 tuloiksi. Teollisuushallihankkeen (St- Autokeskus) rakennustyöt käynnistyvät keväällä 214. Hanke ei valmistunut vuoden loppuun mennessä niin, että siitä olisi voinut tehdä loppuselvityksen, joten halliin varatut tulot, noin 2 milj. euroa jäivät kirjattavaksi seuraavalle vuodelle. Menojen ylitys 47.7 johtui pääosin ilmastoinnin vuoksi tehdyistä lisätöistä. Uudisrakennusinvestointeihin oli varattu 2,16 milj. euroa, josta käytettiin 1,11 milj. euroa (ero 1,5 milj. euroa). Tuloja arvioitiin saatavan 75. euroa, toteutui noin 66.8 euroa (ero 8.2 euroa). Kunnallistekniikan ja vesihuollon uudisrakennusinvestoinneissa ei käytetty uusien teollisuusalueiden rakentamiseen osoitettua 3. euron varausta. Runkovesijohdon ja viemärin: Valto-Kemmola hankkeen,7 milj. määrärahasta käytettiin noin puolet, eli euroa. Vesiaseman laajennus-/uudishankkeen suunnittelun kuluihin oli varattu 1. euroa, mutta yleissuunnittelun kulut kirjattiin käyttötalouteen. Yhdyskuntatekniikan korvausinvestointien katutyöt (ta 35. euroa) jäivät euroa budjetoidun alle. Päällystetöistä säästyi 77.7 euroa (ta 4. euroa). Siltojen korjaukseen käytettiin 16.3 euroa (ta 5. euroa). Katuvalaistukseen oli varattu 42. euroa, joka ylitettiin 52.2 eurolla lähinnä energian säästön vaatimiin töihin. Tuloina oli arvioitu saatavan 113. euroa, saatiin vain euroa (ero 5.35 euroa). Viherrakentamiseen oli varattu 6. euroa, josta käytettiin 44.8 euroa. Liikennevaloihin on varattu 5. euroa, josta käytettiin 38.8 euroa. Vesihuollon korvausinvestoinneista vesihuoltoverkostojen kunnostukseen käytettiin euroa vähemmän kuin oli talousarvio (52. euroa). Jätevedenpumppaamojen saneeraukseen (ta 6. euroa) käytettiin euroa. Vesiaseman ja keskuspuhdistamon määrärahat, yht. 2. euroa, jäivät käyttämättä. Investointiosassa ei tapahtunut muita olennaisia poikkeamia, joihin ei olisi ollut valtuuston päätöstä. Kaupungin yhteisten erien poikkeamat: Kaupungin verotulot, yhteensä 77,3 milj. euroa, kasvoivat,4 milj. euroa talousarviosta. Kasvu kohdistui yhteisöveron tuottoon. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 33,5 milj. euroa; talousarvio oli 33,3 milj. euroa. Ylitys,2 milj. euroa kohdistui opetus- ja kulttuuritoimen muiden valtionosuuksien leikkausten vähentymiseen. Korkotuotot jäivät euroa vajaaksi, tavoite oli euroa. Alitukseen vaikutti maksuliikennetilien ja yritystilasopimusten laskenut korkotaso. Korkokuluissa säästyi euroa laskeneen korkotason muutoksen seurauksena, tavoite oli,74 milj. euroa. Muissa rahoitustuotoissa tavoite (2,45 milj. euroa) saavutettiin (2,49 milj. euroa) ja muissa rahoituskuluissa säästö oli euroa, kun talousarvion tavoite oli euroa. Merkittävimmät toiminnallisten tavoitteiden poikkeamat Erittely merkittävimmistä toiminnallisten tavoitteiden osalta on esitetty toisaalla tehtäväkohtaisissa selvityksissä.

18 17 Arvio tulevasta kehityksestä Talouden tasapainotus: Vaikka tilanne parani edellisvuodesta, talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Kuntien tulopohjan kasvuvauhtiin on odotettavissa selvää hidastumista. Valtionosuudet pienenevät leikkausten johdosta ja verotuloissa ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Kaupunkiorganisaatiossa on jo sitouduttu keskeisten strategisten tavoitteiden totuttamiseen mm. talouden tasapainottamiseen ja johtamisjärjestelmän selkiyttämiseen. Prosessikuvausten järjestelmällinen kartoitus on aloitettu, jotta tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia pystytään tekemään. Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma on laadittu ja vuoden 214 alussa ovat kaupunginhallitus ja -valtuusto sen käsitelleet ja hyväksyneet. Valtakunnallisen sote hankkeen päätökset puuttuvat. Vuoden 214 aikana saadut talouslukemat hankkeen osalta näyttivät Valkeakoskelle huomattavaa kustannusten nousua. Investointien omarahoitus ja velkaantumiskehitys: Suunnittelukaudella kaupungilla on edessään mittavia investointeja. Näistä mainittakoon mm. Eerolan päiväkodin peruskorjaus 4,6 milj. euroa, terveyskeskuksen vuodeosastojen peruskorjaus 4,1 milj. euroa ja vesiaseman kunnostus 9 milj. euroa ja vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus 5,7 milj. euroa. Näihin hankkeisiin ei ole saatavissa valtionapua. Investointien myötä velkaantuminen jatkuu voimakkaana, mikä luo paineita omavaraisuusastetavoitteen (7 %) saavuttamiselle. Lainakannan arvioidaan olevan vuoden 217 lopussa 54,2 milj. euroa eli euroa/asukas, kun se oli vuoden 214 lopussa 38,6 milj. euroa eli euroa/asukas. Investointitarpeet eivät ole pienenemässä suunnittelukauden jälkeenkään, joten mikäli velkaantumista ei saada merkittävästi loivennettua, rajoittaa se tulevaisuudessa kaupungin taloudellista liikkumavaraa ja palveluiden tuottamismahdollisuuksia. Kunnan henkilöstö Henkilöstömäärä: Kaupungin henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Määräaikaista henkilöstöä oli 383, joista palkkatuetun henkilöstön osuus oli 39 henkilöä. Vakanssien määrä oli 1267 (vuonna 213 vakansseja oli 1.285). Vuoteen 213 verrattuna henkilöstömäärä laski yhdellä henkilöllä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 39 henkilöä. Vakanssit toimielimittäin : Keha Soteke Kopeke Sike Linuke Teke Yht. Palvelukeskus Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Tuntipalkkaiset/ Avoimet Avoimet työ- Yhteensä tuntiopettajat virkasuhteet sopimussuhteet Palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä oli tuloslaskelman mukaan 46,8 milj. euroa ja henkilösivukuluineen 61,8 milj. euroa. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 47,2 milj. euroa ja 62,1 milj. euroa, joten henkilöstömenoissa säästettiin hieman edelliseen vuoteen nähden. Palkkamenojen säästössä on viime vuosina auttanut myös henkilöstölle annettu palkattomien vapaiden pitomahdollisuus, kannustevapaa, joissa viiden päivän palkattoman vapaan pitämisestä sai yhden palkallisen päivän vapaaksi (max 3 pv).

19 18 Henkilöstökuluja oli aktivoitu taseeseen lisäksi,28 milj. euroa, edellisvuonna,27 milj. euroa, joten henkilöstökulut sivukuluineen olivat yhteensä 62,1 milj. euroa ja edellisvuonna 62,37 milj. euroa. Henkilöstön työpanos ja poissaolot: Vuoden 214 aikana kertyi henkilötyövuotta. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 16,2 pv/ henkilötyövuosi (sisältyy myös työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitautipoissaolot). Kunnan henkilöstöstä laaditaan erillinen henkilöstökertomus. Riskienhallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna 214 vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei kaikilta osin täysin saavutettukaan. Kaupunkikonsernin toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä riskejä. Konsernitason riskienhallinnassa on keskitytty riskeihin, joilla on merkitystä koko kunnan toiminnalle ja taloudelle. Koska yksiköt ovat erikokoisia ja niissä esiintyvät riskit erilaisia, on yksiköiden itsensä löydettävä oikeat tavat hallita omaan toimintaansa liittyviä riskejä. Konsernijohdon tehtävänä on katsoa kunnan riskejä kokonaisuudessaan. Varsinaisen toiminnan riskejä hallitaan palvelukeskuksissa riskikartoitusten ja analyysien, pelastussuunnitelmien, työsuojelun toimintaohjeiden ja erilaisten valmius- ja toipumissuunnitelmien avulla. Toiminnalliset riskit: Henkilöstön osaamiseen on panostettu nykyisen henkilöstön koulutuksella ja rekrytointiosaamisella. Tietojärjestelmien toimivuus on oman tietohallintoyksikön ja ohjelmatoimittajien vastuulla eikä pitkään kestäviä tietokatkoksia ole vuoden aikana ollut. Joiltakin osin ohjelmistojen toimivuudesta johtuvia pieniä viiveitä on laskutuksissa ollut myös vuonna 214. Ne on pystytty kuitenkin selvittämään kohtuullisessa ajassa. Sosiaali- ja terveyskeskus: Lainsäädännön muutoksista johtuvina toiminnallisina riskeinä voidaan pitää sosiaali- ja terveystoimessa tapahtuneet lastensuojelun tarpeen arvioinnin kartoituksiin liittyviä määräaikoja ja toimeentulotuen käsittelyaikoja. Myös sosiaali- ja terveyshuollon johtavien viranhaltijoiden yhtäaikaiset irtisanoutumiset ja vuorotteluvapaat saattavat muodostaa toiminnallisia riskejä. Tekniselle keskukselle on laadittu tulosaluekohtaiset riskikartoitukset, työsuojeluohjelmat ja koko keskusta koskeva valmiussuunnitelma. Erilliset valmiussuunnitelmat on laadittu vesihuollon- ja ruokahuollon osalta. Lisäksi vesihuoltolaitoksella on talousveden laatua koskeva tarkkailuohjelma. Ruokapalveluiden tulosalue tarkkailee ruoan laatua omavalvontajärjestelmän avulla. Valvonta on keskuksen johtajan ja tulosalueiden sekä osin valvontaviranomaisten vastuulla. Suunnitelmat ja ohjelmat päivitetään tarpeen mukaan, kun ohjeet, viranomaismääräykset tai olosuhteiden muutokset sitä edellyttävät. Rahoitusriskit: Korkoriskit: Kaupungilla on lainaa rahoituslaitoksilta vuoden lopussa 38,6 milj. euroa. Korkoriskeille avointen vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaupungin korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 49,5 %. Valuuttariskit: Konsernin kassavirrat, lainat ja sijoitukset ovat euromääräisiä, joten valuuttariskejä ei ole. Likviditeettiriskit: Likviditeetin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Konsernin rahavarat on pääosin yhdistetty konsernitilille, johon on määritelty 1 milj. euron luottolimiitti Valkeakosken kaupungille. Kaupungin maksuliikennetiliin on yhdistetty 5 milj. euron luottolimiitti konsernitilin varoista. Valkeakosken kaupungilla on kuntatodistusohjelmat erikseen kolmen suuren pankkiryhmittymän ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa, yhteensä 4 milj. euroa.

20 19 Vastapuoliriskit: Konserniin kuuluvien yhtiöiden lainoista on vuoden lopussa takauksia käytössä yhteensä 15, milj. euron edestä ja kaupunki on myöntänyt antolainoja, joiden jäljellä oleva arvo on tilinpäätöksessä 5.485,55 euroa. Vastavakuutena kaupungilla on kiinteistöjen panttaussopimuksia yhteensä 19 milj. euron edestä. Takauksia: Kaupunki on taannut vesiosuuskuntien luottoja niin, että euron takauksen vastavakuutena on panttivelkakirja, jonka maksamisen vakuudeksi on vahvistettu yrityskiinnitys, euron suuruiselle luotolle on annettu omavelkainen takaus ja - 1. eurolle erityistakaussitoumus (omavelkainen takaus). Nuorisoasuntojen Kiinteistöosakeyhtiö Salonkadun Eemelille on myönnetty takaus 715. lainaan, josta on jäljellä vuoden 214 lopussa euroa. Takauksen vakuutena on panttikirjoja 7. euron edestä. Tampereen kaupungille on annettu kaksi takausta. Toinen enintään 625. euron vastavakuus Tampereen kaupungin Tavase Oy:lle myöntämän enintään 5, milj. euron omavelkaiselle takaukselle, sekä euron takaus, jolla on turvattu Tavase Oy:n tutkimustoiminnan jatkuvuus. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 211 loppupuolella irtaantua Tavase Oy:stä, mutta irtaantuminen ei ole edennyt vuosina Takaustappioina on vuoden 214 tilinpäätökseen kirjattu kuluksi euroa. Palvelutalon rakentamiseksi MHV-Kiinteistöt Oy:lle on annettu 1,2 milj. euron omavelkainen takaus Valkeakosken Osuuspankin myöntämään lainaan. Omavelkaisen takauksen vastavakuutena MHV-Kiinteistöt Oy on luovuttanut 1,5 kertaa taattavan lainan arvoon eli enintään 1,8 milj. euron arvosta kiinteistöön kohdistuvia panttikirjoja. Yrityksille rakennettujen teollisuushallien lunastusvelkaa oli tilikauden lopussa jäljellä 8,4 milj. euroa. Vahinko- ja ympäristöriskit: Ilmastonmuutosten mukanaan tuomat sääolojen ääri-ilmiöt aiheuttavat kiinteälle omaisuudelle, puhtaan veden tuotannolle ja sähkön saannille omat haasteensa. Kiinteään omaisuuteen ja toiminnan keskeytymiseen kohdistuva taloudellinen riski voidaan kattaa vakuutuksilla. Keskeytysvakuutukset on kilpailutettu vuoden 211 lopussa ja vuosittain arvioidaan ja ylläpidetään valmiussuunnitelmia. Vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta on kaupunki ottanut vakuutuksia 36,4 milj. euron omaisuuden turvaamiseksi. Omavastuu on 1 5 euroa vahinkolajin mukaan. Ajoneuvovakuutuksilla omavastuu on 2 euroa. Vedenhankinnan osalta on olennaista valmiussuunnitelmien jatkuva ylläpito, vaihtoehtoisten ja korvaavien vedenhankinta- ja vedenjohtamiskeinojen varmistaminen. Vuoden 214 alussa on hyväksytty varaveden johtamista koskeva sopimus Valkeakosken, Akaan ja Lempäälän kesken. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 211 loppupuolella irtaantua Tavase Oy:stä ja siten tekopohjavesihankkeesta. Irtaantuminen ei ole vielä vuoden 214 loppuun mennessä onnistunut, mutta riskiin on varauduttu kirjaamalla vuoden 214 kuluihin mahdollisia tulevia tappioita. Teollisuuslaitosten aiheuttamat maaperän, ilman ja veden saastuttaminen on huomioitu ympäristöriskeinä. Tiukentunut lainsäädäntö ja sen noudattaminen on vähentänyt merkittävästi ympäristöön kohdistuvia uhkia. Paikkakunnan teollisuudenalojen muutos on hieman myös vähentänyt riskin mahdollisuutta. Muut riskit: Osakkuusyhtiöiden, Sointulan Keskus Oy:n ja Eerolan liikekeskus Oy:n kiinteistöt ovat vajaakäytöllä, tiloja on tyhjillään eikä kaupunki ole näin saanut omistamilleen osakkeille vastinetta.