EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. kesäkuuta 2006 (24.07) (OR. en) 11003/06 ECOFIN 234 RELEX 452

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. kesäkuuta 2006 (24.07) (OR. en) 11003/06 ECOFIN 234 RELEX 452 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 26. kesäkuuta 2006 Vastaanottaja: Javier SOLANA, pääsihteeri, korkea edustaja Asia: Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EIP:n ulkoisten luotonantovaltuuksien mukaisesti toteutetuista toimista ja tulevaisuuden näkymistä Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM(2006) 323 lopullinen Liite: KOM(2006) 323 lopullinen 11003/06 km DG G I FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, KOM(2006) 323 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EIP:n ulkoisten luotonantovaltuuksien mukaisesti toteutetuista toimista ja tulevaisuuden näkymistä {SEC(2006) 789} {SEC(2006) 790} FI FI

3 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EIP:n ulkoisten luotonantovaltuuksien mukaisesti toteutetuista toimista ja tulevaisuuden näkymistä Sisällysluettelo 1. Johdanto Toiminta Lainananto EIP:n alueellinen läsnäolo kansainvälisiin rahoituslaitoksiin verrattuna Yhteistyö yhteisön ohjelmien ja muiden rahoituslaitosten kanssa Edistyminen riskien jakamisessa EIP:n tuoma lisäarvo Tulevan toiminnan suuntaaminen Aluekohtaiset enimmäismäärät Varavaltuus Takuun kattavuus Maantieteellinen kattavuus Yhteydet muuhun EU:n politiikkaan Yhteistyö muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa Kertomukset ja kirjanpito...14 FI 2 FI

4 1. JOHDANTO Tämä kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 22. joulukuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/24/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, 2 artiklan nojalla (jäljempänä neuvoston päätös ). Kyseisen artiklan mukaan "komissio laatii kertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta 31 päivään heinäkuuta 2006 mennessä." Neuvoston päätöksen nojalla myönnetyistä takuista vastaa 31. lokakuuta 1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2728/94, sellaisena kuin se on muutettuna, perustettu ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto, jäljempänä takuurahasto. Komissio teki 5. huhtikuuta 2005 ehdotuksen edellä mainitun neuvoston asetuksen muuttamisesta. Tämä kertomus jakautuu kahteen jaksoon. Ensimmäisessä jaksossa esitetään yleiskatsaus Euroopan investointipankin, jäljempänä EIP tai pankki, toiminnasta, joka perustuu nykyiseen lainanantovaltuuteen. Toisessa jaksossa esitellään tulevan toiminnan suuntaviivoja. Tähän kertomukseen on liitetty kaksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa. Ensimmäisessä niistä tarkastellaan alueellisia näkymiä (SEC(2006) 790, liite 1) ja toisessa arvioidaan yksityiskohtaisesti nykyistä lainanantovaltuutta (SEC(2006) 789, liite 2). Komissio esittää samanaikaisesti kertomuksen suuntaviivoja heijastavan ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jolla uusitaan EIP:n ulkoiset lainanantovaltuudet (KOM (2006) 324). 2. TOIMINTA Kuten neuvoston päätöksessä säädetään, EIP:n valtuuden tarkoituksena on tukea yhteisön poliittisia tavoitteita rahoittamalla valittuja investointihankkeita. Pankkia kehotettiin tiivistämään yhteistyötään yhteisön muiden rahoitusvälineiden kanssa ja kuulemaan säännöllisesti komissiota varmistaakseen painopistealueiden ja hankkeiden koordinoinnin kyseisissä maissa. Pankkia kehotettiin myös pyrkimään siihen, että lainoihin liittyvä kaupallinen riski katetaan 30 prosentin osalta riskinjakojärjestelyin kolmansien osapuolten myöntämien takausten tai muiden vakuuksien turvin. Tässä jaksossa kerrotaan tiivistelmämuotoisesti, miten pankki on päässyt näihin tavoitteisiin. Yksityiskohtaista tietoa esitetään erityisesti lainanannosta, koordinoinnista yhteisön välineiden ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa sekä edistymisestä riskien jakamisessa. Myös pankin toiminnan tuomaa lisäarvoa tarkastellaan. Kuten edellä on mainittu, liitteessä 2 esitetään yksityiskohtainen arvio. FI 3 FI

5 2.1. Lainananto Jäljempänä olevasta taulukosta 1 ilmenee ulkoisten lainanantovaltuuksien osalta, että 31. päivään joulukuuta 2005 mennessä (eli kun noin 85 prosenttia lainanantovaltuuksien voimassaoloajasta oli kulunut) sovitut lainat muodostavat 87 prosenttia koko lainanannolle asetetusta miljoonan euron enimmäismäärästä. Aluekohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Taulukko sisältää seuraavien lainanantovaltuuksien mukaiset lainanantotoimet: yleinen lainanantovaltuus 1, pohjoisen ulottuvuuden puitteissa valitut ympäristöhankkeet / Venäjän valtuus 2 (NDEP) sekä Venäjä, Ukraina, Moldova ja Valko-Venäjä 3 (Venäjä/WNIS). Taulukko 1: 31. joulukuuta 2005 mennessä sovitut lainat Lainanantovaltuus Sovitut lainat Alue Enimmäismäärä (milj. euroa) Yhteensä (milj. euroa) Lainojen lukumäärä Prosenttia enimmäismäärästä Keskimääräinen laina (milj. euroa) Kaakkoiset naapurimaat (SEN-maat) Välimeren maat Latinalainen Amerikka ja Aasia (ALAmaat) Etelä-Afrikan tasavalta (Etelä-Afrikka) Turkin maanjäristyksestä aiheutuneiden vahinkojen jälleenrakennus- ja kunnostusohjelma (Terra-ohjelma) EY:n ja Turkin välistä tulliliittoa koskeva erityistoimintaohjelma (SAP Turkki) Pohjoinen ulottuvuus / Venäjä (NDEP) Venäjä, Ukraina, Moldova ja Valko- Venäjä (Venäjä/WNIS) Yhteensä EIP odottaa sopivansa eri aluekohtaisten enimmäismäärien mukaiset jäljellä olevat määrät vuonna 2006, lukuun ottamatta NDEP-valtuutta, joka päättyi toukokuussa 2005, ja Neuvoston päätös 2000/24/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1999, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2000/688/EY, tehty 7 päivänä marraskuuta 2000, neuvoston päätöksellä 2000/788/EY, tehty 4 päivänä joulukuuta 2000, neuvoston päätöksellä 2001/778/EY, tehty 6 päivänä marraskuuta 2001, neuvoston päätöksellä 2005/47/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2004, ja neuvoston päätöksellä 2006/174/EY, tehty 27 päivänä helmikuuta Myös 29 päivänä marraskuuta 1999 tehty neuvoston päätös 199/786/EY sisältyy yleiseen lainanantovaltuuteen. Neuvoston päätös 2001/777/EY, tehty 6 päivänä marraskuuta Neuvoston päätös 2005/48/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta Tähän mennessä komissio on vahvistanut ainoastaan Venäjän ja Ukrainan täyttävän tarkoituksenmukaiset ehdot EIP:n lainanantotoimien aloittamiseksi tämän valtuuden nojalla. Algerian hallitukselle myönnettyjen maksamattomien EIP:n julkisen sektorin lainojen peruuttaminen vapauttaa jopa 407 miljoonaa euroa uusiin lainanantotoimiin. FI 4 FI

6 Venäjä/WNIS-valtuutta, jonka nojalla pankki suunnittelee sitovansa 225 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja loput vuoden 2007 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Liitteessä 2 esitetty toimialakohtainen jakauma osoittaa, että liikenne- ja viestintäalan (liikenne ja tietoliikenne) osuus koko lainakannasta oli lähes 35 prosenttia. Yli puolet tämän alan lainoista myönnettiin kaakkoisissa naapurimaissa. Vesihuoltoalan (ja muut alat, esimerkiksi kaupunkialueiden kunnostus) osuus koko lainanannosta oli 20 prosenttia, ja alan lainananto jakautui tasaisesti kaakkoisten naapurimaiden ja Välimeren alueen välillä. Energiaalan osuus oli 19 prosenttia tarkastelujaksolla myönnetyistä lainoista, ja suurin osa lainoista myönnettiin Välimeren alueelle EIP:n alueellinen läsnäolo kansainvälisiin rahoituslaitoksiin verrattuna Seuraavassa taulukossa verrataan EIP:n vuoden 2005 lainanantotoimintaa eri alueilla muiden kansainvälisten rahoituslaitosten lainanantotoimintaan. EIP:a koskeviin tietoihin sisältyy yhteisön lainanantovaltuuksien ulkopuolinen, pankin omalla riskillä tapahtuva toiminta. Taulukko 2: EIP:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten lainasitoumukset vuonna 2005 (miljardia euroa) 5 Alue EIP Maailmanpankki 6 IFC EBRD AfDB ADB IADB Turkki 0,9 1,4 0, Länsi-Balkan 0,5 0,3 0,2 0, Välimeren maat 1,3 0,5 0,1-0,7 - - Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasia ja Venäjä 0,1 0,5 0,7 2,0 - <0,1 - Keski-Aasia - 0,2 <0,1 0,3-0,1 - Aasia (ilman Keski-Aasiaa ja Lähi-itää) 7 0,6 8 6,3 1, ,5 - Latinalainen Amerikka 0,1 3,9 1, ,5 Etelä-Afrikka 0,1 - <0, IFC = Kansainvälinen rahoitusyhtiö EBRD = Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki AfDB = Afrikan kehityspankki; ADB = Aasian kehityspankki IADB = Latinalaisen Amerikan kehityspankki Käytetty Yhdysvaltain dollarin ja euron valuuttakurssi on EKP:n julkaisema vuoden 2005 keskimääräinen valuuttakurssi. Numerotiedot viittaavat kansainvälisten rahoituslaitosten tilikausiin 2005, jotka joidenkin rahoituslaitosten osalta ulottuvat 1. päivästä heinäkuuta 30. päivään kesäkuuta. Maailmanpankin numerotiedot sisältävät Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin lainat ja Kansainvälinen kehitysjärjestön edullisin ehdoin myönnettävän rahoituksen. Maailman pankin ja Aasian kehityspankin numerotiedot viittaavat Aasiaan (ilman Keski-Aasiaa ja Lähi-itää) ja Tyynenmeren alueeseen. Tähän sisältyy Pekingin lentokentälle myönnetty 0,5 miljardin euron laina yhteisön lainanantovaltuuden ulkopuolella. FI 5 FI

7 Kuten edellä olevasta taulukosta nähdään, EIP oli tärkein toimija Välimeren alueella ja Länsi- Balkaneilla vuonna 2005, ja se oli yhdessä Maailmanpankin kanssa aktiivisin kansainvälinen rahoituslaitos Turkissa. Muihin kansainvälisiin rahoituslaitoksiin verrattuna EIP:n toiminta itäisissä naapurimaissa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa oli hyvin vähäistä, mikä johtuu asiaan liittyvien lainanantovaltuuksien suppeudesta. FI 6 FI

8 2.3. Yhteistyö yhteisön ohjelmien ja muiden rahoituslaitosten kanssa Kun otetaan huomioon EIP:n tukemien hankkeiden luonne, yhteisrahoitus on yleistä ja yleensä tarpeellistakin, sillä EIP:n myöntämä rahoitus kattaa enintään 50 prosenttia hankkeen rahoituksesta. Jäljempänä taulukossa 3 esitetään tietoja lainanantovaltuuden nojalla rahoitetuista hankkeista, joissa hankkeiden toteuttajien lisäksi yhteisön ohjelmat tai muut rahoituslaitokset ovat osallistuneet hankkeen rahoittamiseen. Taulukko 3: Yhteisrahoitus 31. joulukuuta 2005 (milj. euroa) Alue EIP PHARE/ ISPA Monenväliset laitokset Kustannukset Kahdenväliset ja alueelliset laitokset Muut SEN-maat Välimeren alue ALA-maat Etelä Afrikka 9 Turkki SAP Terra YHTEENSÄ Pankki hoitaa EU:n budjettivaroja, jotka on varattu erityyppisiin toimiin liittymistä valmistelevissa maissa, Välimeren alueella ja Etelä-Afrikassa. Kaikki talous- ja rahoituskomitean jäsenet ovat selkeästi todenneet, kuinka arvokasta on luoda läheisempi yhteys EIP:n lainanannon ja EU:n budjettivarojen (avustukset ja tekninen tuki) välillä 10. Osana muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä EIP on lisäksi allekirjoittanut useita yhteisymmärryspöytäkirjoja tai aiesopimuksia, joissa luodaan yhteistyökehys tietojen vaihtamiseksi ja toimintojen koordinoimiseksi erityisillä maantieteellisillä alueilla tai erityisissä hankkeissa. Seuraavassa taulukossa luetellaan pankin hoitamat EU:n budjettivarat sekä komission ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa allekirjoitetut tai parhaillaan neuvoteltavat yhteisymmärryspöytäkirjat Lukuun ottamatta 130 miljoonan euron lainoja suoraan kahdenvälisille/alueellisille laitoksille (Euroopan kehitysrahoituslaitokset ja Etelä-Afrikan kehityslaitokset). Talous- ja rahoituskomitean kertomus Ecofin-neuvostolle maaliskuussa FI 7 FI

9 Taulukko 4: Luettelo EU:n rahoittamista välineistä ja yhteisymmärryspöytäkirjoista Alue Liittymistä valmistelevat maat Välimeren maat Itä-Eurooppa, Etelä- Kaukasia ja Venäjä EU:n rahoittamat välineet Pk-yritysten rahoitusjärjestely, kunnallisten infrastruktuurihankkeiden rahoitusjärjestely ja kunnallinen rahoitusjärjestely. Näissä järjestelyissä yhdistetään EIP:n myöntämät lainat ja EU:n myöntämät avustukset. Pyrkimyksenä on kannustaa rahoituslaitoksia lisäämään luottoja pk-yrityksille ja kunnallisille investointihankkeille. Korkotuki valituille hankkeille. Tekninen tuki Euroopan jälleenrakennusviraston välityksellä. Tekninen tuki hankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Riskipääomainvestoinnit, joilla tuetaan paikallisia yrityksiä ja paikallisten pääomamarkkinoiden kehitystä. Korkotuki ympäristöhankkeille. FEMIP:n erityisrahasto, jonka varat tulevat lähinnä jäsenvaltioilta, keskittyy alkuvaiheen tekniseen tukeen ja riskipääomaan. - Yhteisymmärryspöytäkirja/aiesopimus ja muut osapuolet Yhteisymmärryspöytäkirja komission, EBRD:n, Maailmanpankin, IFC:n, Pohjoismaiden investointipankin, Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiön, Euroopan neuvoston kehityspankin sekä Mustanmeren kauppa- ja kehityspankin kanssa. Yhteisymmärryspöytäkirja komission ja Maailmanpankin kanssa. Yhteisymmärryspöytäkirja komission ja AfDB:n kanssa. Aiesopimus Euroopan kehitysrahoituslaitosten kanssa. Aiesopimus Agence Française de Développement- ja Kreditanstalt für Wiederaufbau -laitosten kanssa. Komissio, EBRD, Maailmanpankki, Pohjoismaiden investointipankki, Mustanmeren kauppa- ja kehityspankki. Komissio, EBRD (kattaa myös Keski- Aasian neuvottelut kesken). Aasia - ADB (neuvottelut kesken) Latinalainen Amerikka Etelä-Afrikka - Riskipääomainvestoinnit, joilla tuetaan paikallisia yrityksiä. IADB. Corp. Andina de Fomento (neuvottelut kesken). Keski-Amerikan taloudellinen investointipankki (neuvottelut kesken). Banco Nacional de Desenvolvimento Econômico e Social (neuvottelut kesken) Edistyminen riskien jakamisessa Nykyiset yhteisön takuut kattavat kaikki luottoriskit paitsi silloin, kun sovelletaan riskinjakojärjestelyitä, jolloin yhteisön takuu kattaa ainoastaan erityiset poliittiset riskit, ja EIP kattaa muut riskit. Nykyisen lainanantovaltuuden perusteella 30 prosentissa EIP:n lainasalkusta oli tarkoitus turvautua riskinjakoon. Taulukko 5 osoittaa, että vuoden 2005 joulukuuhun mennessä 16,7 prosenttia valtuuksien perusteella sovituista EIP:n lainoista perustui riskinjakoon. Prosenttiosuudet vaihtelevat kuitenkin huomattavasti eri alueittain. Valtuuden nojalla myönnetyille lainoille asetettu 30 prosentin tavoitetaso on jo selvästi ylitetty Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa, mutta sen saavuttaminen on epätodennäköistä kaakkoisten naapurimaiden, Välimeren maiden ja FI 8 FI

10 Etelä-Afrikan osalta. Välimeren alueella tämä johtuu ennen kaikkea hankkeiden paikallisten toteuttajien vaikeuksista löytää ulkopuolisia (myös eurooppalaisia) pankkeja, jotka olisivat valmiita myöntämään takauksen, jonka EIP hyväksyisi nykyisten sääntöjensä nojalla. EU:lta ei ole toistaiseksi vaadittu riskinjakoon perustuvaa takuusuoritusta poliittisen riskin kattamiseksi. Ennen uusien jäsenvaltioiden liittymistä EIP toteutti suurimman osan näissä maissa tekemistään lainanantotoimista ilman EU:n takuuta liittymistä valmistelevan rahoitusvälineen avulla. Se otti tämän välineen käyttöön neuvoston päätöksen tultua voimaan. EIP on sittemmin vahvistanut Välimeren alueen kumppanuusjärjestelyn, joka käsittää 1 miljardin euron määrärahat Välimeren maille myönnettäville lainoille, ja se on myöntänyt 500 miljoonan euron lainan Pekingin lentokentälle. Kummallakaan ei EU:n takuuta. Kun analysoidaan yksityiskohtaisesti yhteisön ulkoisiin hankkeisiin myönnettyihin lainoihin sisältyvän riskin jakautumista EU:n talousarvion ja EIP:n välillä, on myös otettava huomioon ilman takuuta myönnetyt lainat. Jäljempänä olevassa taulukossa 5 tarkastellaan liittymistä valmistelevaan rahoitusvälineeseen perustuvia lainoja, Välimeren alueen kumppanuusjärjestelyyn perustuvia lainoja, erityisiä 18 artiklan mukaisia hankkeita ja lainanantovaltuuden mukaista riskinjakoa. Taulukko 5: Riskinjaon tilanne 31. joulukuuta 2005 Lainanantovaltuus Sovitut lainat Alue Enimmäismäärä (milj. euroa) Yht. (milj. euroa) Riskinjako (milj. euroa) Riskinjaon osuus pelkästään valtuuteen perustuvissa lainoissa, % Riskinjaon osuus valtuuteen perustuvissa ja muissa lainoissa, % SEN-maat ,6 65,3 Välimeren alue ,6 14,6 ALA-maat ,3 80,4 Etelä-Afrikka ,6 10,6 Terra Turkki, SAP EU:n lainanantovaltuudet yhteensä Liittymistä valmisteleva rahoitusväline II Välimeren kumppanuusjärjestely 18 artiklan mukaiset hankkeet Lainanantovaltuuden ulkopuoliset lainat yhteensä ,7 52, Kaikki yhteensä FI 9 FI

11 2.5. EIP:n tuoma lisäarvo EIP:lla ei ole perussääntönsä mukaista yleistä tehtävänantoa EU:n ulkopuolella, vaan se toimii erityisin valtuutuksin EU:n politiikan tukena komission tai neuvoston strategia-asiakirjojen mukaisesti. EIP:lla on muihin kansainvälisiin rahoituslaitoksiin verrattuna vähemmän henkilöstöä hoitamassa ulkoisia lainanantovaltuuksia, ja potentiaaliset lainanottajat pitävät sitä modernina ja tehokkaana luotonantolaitoksena, jolla on tarkasti määritellyt tavoitteet. EIP:lla on asiantuntemusta ja suhteellista kilpailuetua senkaltaisilla aloilla kuin infrastruktuuri, ympäristö ja pk-yritykset, ja se pyrkii välittämään teknistä ja taloudellista taitotietoaan näillä aloilla hankkeiden toteuttajille. Pankki myös arvioi tiukasti hankkeen kelpoisuutta ja varmistaa erityisesti EU:n ympäristö- ja hankintastandardien noudattamisen 11. EIP:n hanke-ehdot kattavat myös sellaiset tärkeät seikat kuten hinta- ja hinnoittelupolitiikka, hallinnointivalmiuksien kehittäminen, kannattamattomien toimintojen lakkauttaminen, tuotantotavoitteet ja varallisuuden myynti. Tällaiset edellytykset ovat osa rahoitussopimuksia, ja niitä seurataan hankkeen koko toteutusajan. Jos edellytyksiä ei noudateta, lainan suorittaminen voidaan evätä tai sitä voidaan lykätä. Välimeren alueella toimialakohtainen tuki ja uudistukset ovat korostuneet EIP:n ansiosta. Tähän on myös vaikuttanut teknisen tuen saatavuus hankkeita valmisteltaessa ja toteutettaessa. Olisi todettava, että EU:n tasolla komissio käsittelee makrotaloudelliseen tukeen ja tukikelpoisuuteen liittyviä edellytyksiä. Edellä mainittujen etujen lisäksi EIP on siirtänyt yhteisön takuusta aiheutuvat rahoitukselliset hyödyt ja pankin edulliset rahoituskustannukset suoraan lopullisille edunsaajille kilpailukykyisinä korkoina. Lisäksi EIP myöntää hyvin pitkiä laina-aikoja, joita ei tavallisesti tarjota näissä maissa. EIP:n hankkeelle antama tuki on usein saanut muut rahoituskumppanit mukaan hankkeeseen. EIP on myös joissakin maissa kehittänyt valmiuksiaan hankkia varoja ja myöntää lainaa paikallisessa valuutassa, mikä on myötävaikuttanut paikallisten pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden kehittymiseen. 3. TULEVAN TOIMINNAN SUUNTAAMINEN 3.1. Aluekohtaiset enimmäismäärät Uusi valtuus rakentuu pankin aiemmalle toiminnalle, ja samalla laajennetaan toiminnan maantieteellistä ja toimialakohtaista kattavuutta EU:n uusien poliittisten tavoitteiden mukaisesti. Ennakoitavissa olevat tulevat tarpeet ja rahoituksen hyödyntämiskyky vaihtelevat eri alueilla. Tämän kertomuksen liitteessä 1 tarkastellaan lainanantovaltuuteen sisältyvien eri alueiden tulevia näkymiä ja analysoidaan pankin tulevan toiminnan suuntaamista näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Näin tuetaan komission ehdotuksia EIP:n uudesta ulkoisesta valtuudesta. 11 Tässä yhteydessä kannattaa mainita hiljattain käynnistetty aloite Euroopan ympäristöperiaatteet, joka on EIP:n, EBRD:n, Euroopan neuvoston kehityspankin, Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden investointipankin yhteinen aloite. Aloitteen tavoitteena on hankerahoitukseen liittyvien, ympäristöä koskevien periaatteiden, käytänteiden ja vaatimusten yhdenmukaistaminen. Hankintamenettelyjen osalta EIP pyrkii varmistamaan, että julkisia hankintoja koskevia EU:n keskeisiä periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita, noudatetaan. FI 10 FI

12 Jäljempänä olevassa taulukossa 6 verrataan lainanantovaltuuksien enimmäismääriä vuosina ja komission vuosiksi ehdottamia enimmäismääriä. Taulukko 6: EIP:n nykyisten ja ehdotettujen valtuuksien vertailu EU:N POLITIIKKA/VALTUUS miljardia euroa % miljardia euroa % Liittymiseen valmistautuminen Liittymistä valmistelevat maat josta vuosina liittymistä valmistelevat maat Välisumma Naapurialueet Välimeren maat (*) Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasia ja Venäjä 10,2 5,2 10,2 6,5 0,6 49,5 % 25,2 % 49,5 % 31,6 % 2,9 % 9,0 9,0 10,0 5,0 28,6 % 28,6 % 31,7 % 15,9 % Välisumma Kehitysyhteistyö / Taloudellinen yhteistyö Aasia ja Latinalainen Amerikka Aasia Latinalainen Amerikka 7,1 34,5 % 15,0 2,0 4,0 47,6 % 6,3 % 12,7 % Välisumma 2,5 12,0 % ATK-valtiot Etelä-Afrikka Etelä-Afrikka 0,8 4,0 % 6,0 1,5 19,0 % 4,8 % Välisumma 0,8 4,0 % 1,5 4,8 % Alueelliset valtuudet yhteensä 20,7 100,0 % 31,5 100,0 % Varavaltuus 0,0 1,5 YHTEENSÄ 20,7 33,0 (*) Vuoden 2003 väliarvioinnin jälkeen lainanantovaltuuksia organisoitiin uudelleen, jolloin Välimeren maiden enimmäismäärä todellisuudessa nousi, sillä Turkki poistettiin Välimeren valtuudesta ja sisällytettiin kaakkoisten naapurimaiden valtuuteen. Reaalimääräisesti 31,5 miljardia euroa merkitsee 7 vuoden aikana noin 16 prosentin lisäystä 12 (eli hieman yli 2 prosenttia vuosittain). Kuten liitteestä 1 käy ilmi, aluekohtaisten enimmäismäärien harkinnassa on otettu huomioon EU:n poliittiset painopisteet ja EIP:n arvio rahoituksen hyödyntämiskyvystä. Olisi todettava, että nykyisten valtuuksien maantieteellinen kattavuus on sirpaleista, mutta uusi valtuus tarjoaa kokonaisvaltaista kattavuutta, koska sillä tuetaan EU:n ulkosuhdepolitiikan kolmea akselia (liittymisen valmistelu, naapuruus sekä kehitysyhteistyö ja taloudellinen yhteistyö). Eri alueille osoitettujen määrien suuruus riippuu tällaisten alueiden suhteellisesta merkityksestä EU:n ulkosuhdepolitiikassa. Ehdotetut, eri valtuuksien mukaiset enimmäismäärät jakautuvat henkeä kohden seuraavasti: liittymisen valmistelu ±100 euroa, naapurialueet ja kumppanuus ±40 euroa sekä kehitysyhteistyön ja taloudellinen yhteistyö ±2 euroa. 12 Numerotiedot on deflatoitu ENR:n kansainvälisen rakennuskustannusindeksin perusteella. FI 11 FI

13 3.2. Varavaltuus Luonnononnettomuuksien tai konfliktien jälkeinen jälleenrakennus sekä tilanteen muuttuminen poliittisesti tai strategisesti tärkeissä maissa voivat johtaa siihen, että tarvitaan huomattavaa lisärahoitusta. EU:n talousarviotukeen voidaan tavallisesti yhdistää EIP:n takaamat lainat tai sitä voidaan täydentää niillä, kun halutaan varmistaa EU:n oikea-aikainen ja näkyvä toiminta. Lisäksi saattaa olla tarpeen kohdentaa EU:n toiminta tietyille aloille tai tietynlaisiin olosuhteisiin. Viime vuosina on osoittautunut hyvin hankalaksi kohdentaa nopeasti EIP:n varoja tämäntapaiseen toimintaan (esimerkiksi tsunami ja Gaza-Länsiranta). Jotta siis voidaan varmistaa, että tällaiset tapahtumat eivät verota nykyisiä aluekohtaisia enimmäismääriä ja että tarpeen mukaan rahoitus voidaan nopeasti yhdistää talousarviovaroihin, ehdotetaan, että yleiseen lainanantovaltuuteen sisällytetään varavaltuus. Näin voidaan helpommin suunnitella EU:n toimintaa ja nopeuttaa sitä. Varavaltuutta käytettäisiin lähinnä, jos tapahtuu luonnononnettomuuksia (tulvat, tulipalot, maanjäristykset, hurrikaanit/taifuunit, tsunamit) tai konfliktien jälkeen tarvitaan jälleenrakennustoimia. Varavaltuutta voidaan myös käyttää lisäämään EIP:n lainanantoa tietyissä maissa tai tietyillä alueilla, jotka ovat EU:n kannalta poliittisesti tai strategisesti merkittäviä. Nämä maat tai alueet eivät kuitenkaan välttämättä täytä niitä edellytyksiä, joita vaaditaan, jotta EIP toteuttaisi toimia viipymättä, mutta niillä on kuitenkin kelvolliset keskipitkän aikavälin näkymät. Tämä koskee myös maita tai alueita, joilla on mahdollisuudet tehdä yhteistyösopimuksia. Kun otetaan huomioon aiemmat kokemukset, olisi aiheellista varautua siihen, että lainanantovaltuuden voimassaoloaikana tapahtuu kaksi tai kolme laajalle vaikuttavaa tapahtumaa. Tämän vuoksi on perusteltua ehdottaa 1,5 miljardin euron enimmäismäärää. Varavaltuutta on mahdollista käyttää niiden maiden hyväksi, jotka on sisällytetty neuvoston päätöksen aluekohtaisiin valtuuksiin. Varavaltuuden käyttö edellyttää komission ja EIP:n yhteistä päätöstä, jota ennen kuullaan talous- ja rahoituskomiteaa ja tiedotetaan asiasta Euroopan parlamentille Takuun kattavuus Tarpeen vaatiessa EIP lisää jatkossakin ilman yhteisön takuuta toteutettavien lainanantotoimien määrää ja laajuutta. Vuosina Kroatiaan, Turkkiin ja entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan suuntautuva rahoitus olisi yhä useammin myönnettävä liittymistä valmistelevasta EIP:n välineestä, jota olisi ajan myötä laajennettava kattamaan loputkin Länsi-Balkanin maat niiden liittymisprosessin edetessä. EIP:n ohjeellinen lainananto ilman yhteisön takuuta kyseisellä alueella on noin 4 miljardia euroa vuosina Pankki lisännee myös lainanantoaan Välimeren maissa ilman EU:n takuuta nykyisen Nicerahoitusvälineen avulla. Vuosien ohjeellinen määrä on noin 2 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon aiemmat kokemukset (Pekingin lentokenttähanke), pankki voisi myös omalla riskillään rahoittaa strategisesti tärkeitä tilapäisiä hankkeita investment grade -luokituksen saaneissa maissa, varsinkin Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Komission ehdotus selkeyttää takuun kattavuutta, sillä se rajoitetaan poliittisiin riskeihin ja valtioriskeihin. Yhteisön takuu kattaa valtion suorittamat tai takaamat rahoitustoimet kokonaisuudessaan. Yhteisön takuulla voidaan myös täysin kattaa toimet, joista on tehty sopimus paikallisten viranomaisten tai julkisessa omistuksessa tai määräysvallassa olevien FI 12 FI

14 yksiköiden kanssa, jos tällaisista toimista on tehty asianmukaiset, kyseisen maan luottoriskitilanteen huomioon ottavat EIP:n luottoriskianalyysit. Yhteisön takuulla katetaan nykyisen valtuuden mukaiset poliittiset riskit, joita ovat valuutansiirtojen estyminen, pakkolunastus, sota tai kansalaislevottomuudet sekä oikeuksien epääminen sopimusrikkomustapauksissa. Näiden riskien kattamiseen liittyvien täytäntöönpanosäännösten saattamiseksi MIGA:n määräysten mukaisiksi komission ja EIP:n väliseen takuusopimukseen tehdään joitakin teknisiä mukautuksia. Erityisesti tämä koskee oikeuksien epäämistä sopimusrikkomustapauksissa. Lisäksi komissio ehdottaa, että takuu laajennetaan kattamaan molemmat EIP:n perussäännössä mainitut rahoitustoimilajit, eli sekä lainat että takaukset. Nykyisillä valtuuksilla katetaan vain lainat. Tämä laajennus ei muuta olennaisella tavalla hanketyyppejä, joita EIP rahoittaa. Yhteisön takuu kattaa sekä lainoissa että takauksissa valtioriskit ja poliittiset riskit, joten yhteisön talousarvioon kohdistuu molemmissa toimissa samanlainen riski (samanlaisin ehdoin). Takuurahastosta annettuun asetukseen on tehtävä tekninen muutos tämän laajennuksen kattamiseksi Maantieteellinen kattavuus EIP:n rahoitustoimia voidaan toteuttaa tietyissä yksittäisissä maissa, jotka kuuluvat naapuruuspolitiikan sekä kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön alalla toteutettavan politiikan piiriin, kun poliittisista ja makrotaloudellisista näkökohdista tehtyjen EU:n korkean tason sopimusten kanssa yhdenmukaiset ehdot täyttyvät. Tämä noudattaa käytäntöä, jota sovelletaan parhaillaan Venäjään, Ukrainaan, Moldovaan ja Valko-Venäjään. Komissio määrittää EIP:a kuultuaan, milloin tietty yksittäinen maa täyttää asiaan liittyvät edellytykset. Lainsäädäntöehdotukseen on sisällytetty luettelo näistä maista. Tällä lähestymistavalla varmistetaan, että EIP:n toimet näissä maissa aloitetaan terveeltä poliittiselta ja makrotaloudelliselta perustalta ja täysin johdonmukaisesti EU:n kyseisissä maissa toteuttamien toimien kanssa. EIP voi toteuttaa toimia jossakin tietyssä maassa, kun se on allekirjoittanut kyseisen maan kanssa puitesopimuksen ja kun sopimus on ratifioitu ja tullut voimaan. Ehdotuksessa esitetään, että jos jonkin maan poliittisen tai taloudellisen tilanteen kehittyminen jatkossa aiheuttaa vakavaa huolta, komissio ja EIP voivat päättää keskeyttää EIP:n rahoitustoimet kyseisessä maassa Yhteydet muuhun EU:n politiikkaan Jotta EU:n kullakin alueella harjoittaman ulkosuhdepolitiikan tukea voidaan lisätä, on vahvistettava yhteyttä EIP:n painopisteiden ja EU:n politiikan välillä. Tämä voidaan saavuttaa vahvistamalla pankin ja komission välisen vuoropuhelun ja yhteistyön puitteita alueellisten politiikkojen ja maakohtaisten strategioiden määrittelyssä sekä hanketasolla. Lisäksi EU:n politiikalle annettava taloudellinen tuki voi tehokkuuden ja näkyvyyden kannalta usein hyötyä synergiasta ja vipuvaikutuksesta, jota syntyy, kun lainanantovalmiudet yhdistetään EU:n talousarviotukeen (riskipääoma, tekninen apu, yhteisrahoitus, kohdistetut korkotuet). Yhteistyön laajuus vaihtelee alueittain sen mukaan, mikä on EIP:n painoarvo alueella ja millaiset mahdollisuudet on löytää yhteyksiä EU:n politiikkojen kanssa liittymistä valmistelevan strategian, Euroopan naapuruusstrategian sekä kehitysyhteistyötä ja taloudellista yhteistyötä koskevan strategian puitteissa. FI 13 FI

15 Komissio suunnittelee ottavansa EIP:n toimet huomioon maa- ja aluekohtaisissa strategiaasiakirjoissa ja toimintasuunnitelmissa, joissa se asettaa painopisteet ja toteaa, millaisia tuloksia odotetaan. Nämä raportit laaditaan läheisessä yhteistyössä EIP:n kanssa. EIP kutsutaan myös mukaan erilaisiin alueellisiin komiteoihin, jotka on perustettu komission johdolla. Lisäksi komission aikomuksena on kuulla varhaisessa vaiheessa EIP:a yksittäisistä hankkeista. Yhteisön takuu ei kata sellaista EIP:n rahoitustoimea, josta komissio antaa EIP:n perussäännön 21 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti kieltävän lausunnon. Lisäksi säädetään vuotuisesta raportointimenettelystä, jonka avulla voidaan arvioida, kuinka EIP:n rahoitustoimet ovat edistäneet EU:n ulkosuhdepoliittisten tavoitteiden saavuttamista Yhteistyö muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa Komission ehdotuksesta ilmenee, että EIP:n on edelleen tehostettava koordinaatiota, yhteistyötä ja tapauksen mukaan yhteisrahoitusta kansainvälisten rahoituslaitosten ja eurooppalaisten kahdenvälisten laitosten kanssa. Tarkoituksena on tarpeen mukaan kehittää parempi operatiivisen yhteistyön kehys käyttäen perustana nykyisiä yhteisymmärryspöytäkirjoja. Tältä osin komission, EIP:n ja EBRD:n välisessä kolmenkeskisessä sopimuksessa vahvistetaan yhteistyömallit Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa, Venäjällä ja Keski-Aasiassa harjoitettaville toiminnoille. Sopimus laaditaan yhteisymmärryspöytäkirjana. Kolmenkeskiseen sopimukseen sisältyvien yhteistyötä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan EIP:n ja EBRD:n näillä alueilla tekemiin interventioihin sisältyy yleensä lainanottajille suunnattu yhteinen tarjous, jonka mukaan kumpikin pankki myöntää useimmiten puolet rahoituksesta. Lopullinen edunsaaja siis yleensä hyötyy sulautetusta paketista ja hinnoittelusta. Näiden kolmen tahon johtavista virkamiehistä muodostetaan ohjauskomitea, joka seuraa kolmenkeskisen sopimuksen soveltamista Kertomukset ja kirjanpito Komissio haluaa tehostaa kertomusten esittämistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotta ne voisivat paremmin seurata EIP:n ulkoista valtuutta. Lisäksi uuteen varainhoitoasetukseen perustuvat kirjanpitosäännöt edellyttävät, että EIP toimittaa komissiolle oikea-aikaisesti aiempaa yksityiskohtaisemmat rahoitukseen, kirjanpitoon ja tarpeen mukaan riskinarviointiin liittyvät tiedot, jotta komissio voi laatia tilinpäätöksensä ja vastata tilintarkastustuomioistuimen esittämiin pyyntöihin. Komissio arvioi lainanantovaltuutta kauden puolivälissä eli vuonna Väliarvioinnin perusteella voidaan tarpeen mukaan kohdistaa uudelleen oikeusperustassa vahvistettuja painopisteitä. Komissio laatii väliarvioinnin EIP:n laatiman toimintakertomuksen sekä EIP:n riippumattoman arviointiosaston esittämän arvioinnin perusteella. FI 14 FI