Sijoittamisen perusteet käsikirjoitus 2011/06/01 versio 1 Juha Konttinen/ Adalfon Oy 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sijoittamisen perusteet käsikirjoitus 2011/06/01 versio 1 Juha Konttinen/ Adalfon Oy 2011"

Transkriptio

1 Sijoittamisen perusteet käsikirjoitus 2011/06/01 versio 1 Juha Konttinen/ Adalfon Oy YK:via Suomen maaseudulta ja kaupunkiympäristöstä. Speekki : 30 vuotta sitten Suomi oli huomattavasti etäisempi muusta maailmasta. Ajattelu oli nurkkakuntaisempaa ja tämä näkyi myös pörssissä. Sitten tuli tiedonsiirron vallankumous, joka muutti kaiken. ELK ja LK mikrotietokoneesta. Nopeita välähdyksiä indeksikäyristä, Lontoon pörssistä, ELK Lontoon pörssin finanssi lehdistä, välähdyksiä OMXH:n lipusta, Välähdyksiä OMHX:stä sisältä. Kuvien kestot noin 23 sekuntia. Kuvat voivat vaihtua himmennyksen kautta tai ne voidaan leikata suoraan. Musiikki nopea tempoista. LK rivistä seinäkelloja eri aikavyöhykkeiltä. Speekki : Tietokoneiden ja tietotekniikan kehittymisen myötä informaation kulku nopeutui räjähdysmäisesti. Tämä antoi aivan uuden sysäyksen pörssisijoittamiseen, jonka peruskivi on tiedon käsittely ja analysointi ja matematiikka sekä joukkopsykologia. Speekki : Sijoittamisesta on tullut entistä kansainvälisempää. Kun jotain tapahtuu maailmalla, se näkyy viiden minuutin päästä Suomessa. Tämä luo sijoittamiseen aivan uusia haasteita. 1

2 2. Makrokuva Kahdesta kolikkopinosta, joista toinen on huomattavasti korkeampi. Fade out, fade in, päälekkäiskuva pörssin pääaulasta ja graafisesta nousevasta pörssikäyrästä. Ristikuva ELK kultasormus ja kahvipaketti. Speekki : Sijoittaminen tarkoittaa rahoitusinstrumenttien ostoa, hallussapitoa ja myymistä tarkoituksena tehdä voittoa. Näistä instrumenteista yleisimpiä ovat julkisen kaupankäynnin kohteena olevat pörssinoteeratut osakkeet, mutta sijoituksen kohteena voivat olla myös muun muassa warrantit, rahastoosuudet, kiinteistöt ja raakaaineet. Sijoittamisessa keskeistä on tavoiteltava tuotto sijoittajalle sopivalla riskitasolla. Riskillä tarkoitetaan sitä, että tavoiteltavaa tuottoa ei odotusten mukaan saavutetakaan, vaan sijoitus voi tuottaa jopa tappiota. Sijoitusriskiä voidaan pyrkiä hallitsemaan hajauttamalla. Normaalisti sijoittaja joutuu ottamaan suuremman riskin tavoitellessaan suurempaa tuottoa. Sijoittaja on henkilö, joka omistaa arvopapereita tai osuuksia yrityksistä. Yksityishenkilöiden sijoitustoiminta voidaan nähdä yhtenä pitkäaikaisen säästämisen muotona. Tällöin erityisen suureen arvoon nousee toiminnan pitkäjänteisyys ja hajauttaminen. 3.ELK streameristä, jossa vaihtuu koko ajan noteeraukset. YK jonkin meklariliikkeen pörssisalista, jossa käydään kauppaa. Olan yli otoksia meklareista, josta zoomaus tietokoneruutuihin jae LK tietokone ruudusta. Tilttaus pörssisalin seinällä oleviin kelloihin. Speekki : Pörssi on säännelty ja organisoitu julkinen kauppapaikka. Helsingin pörssin ensimmäinen operaatio 2

3 tehtiin 7.lokakuuta Vuonna 2003 Helsinki Stock Exchange (HEX) fuusioitui ruotsalaisen OM:n kanssa OMX (Aktiebolaget Optionsmäklarna) konserniksi. Vuonna 2007 yhdysvaltalainen Nasdaq hankki OMXkonsernin ja Helsingin pörssistä tuli osa Nasdaq OMX Groupin pörssejä. Pörssi on huutokauppa, jossa osakkeiden arvot sahailevat ylös ja alas. Osake saa uusia noteerauksia koko ajan, kun pörssi on auki. Kaupankäynti on julkista, eli tehtyjen kauppojen määrät, hinnat ja välittäjät ovat julkisia. Pörssissa noteeratuille hyödykkeille määräytyy pörssikurssi kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kaupankäynti pörssissä perustuu välittäjien pörssiin toimittamiin heidän asiakkaidensa toimittamiin osto ja myynti toimeksiantoihin. 4.Makrokuvia muutaman pörssiyrityksen neljännesvuosikatsauksista ja vuosikertomuksen luvuista. Speekki : Fundamentaalianalyysi (perusteanalyysi) perustuu yrityksen tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Se tarkoittaa yrityksestä ja markkinoista saatavan tiedon analysointia. Fundamentteja ovat yrityksen toteutuneeseen ja arvioituun kehitykseen liittyvät taloudelliset tunnusluvut. Esim. liikevaihdon kasvu, liiketulos %, oma pääoma Näitä perinteisiä tunnuslukuja suhteutetaan yrityksen markkinaarvoon ja muodostetaan näin uusia arvostustasoa mittaavia tunnuslukuja. Esim. P/Eluku, EV/EBITluku, P/Bluku. Tyypillinen fundamentaalianalyysi on esim. tilinpäätösanalyysi. 5. Teknisen analyysin graafisia käyriä, erilaisia muodostelmia, hintakehityskäyriä. Speekki : Tekninen analyysi on tutkimusta kysynnästä ja tarjonnasta sekä sijoittajien reaktioista ja käyttäytymisestä markkinoilla. Käyttämällä aikaa, 3

4 hintaa ja volyymia indikaattoreina pyritään ennustamaan kurssien tulevaa kehitystä. Teorian mukaan kaikki sijoittajien kannalta olennainen tieto on jatkuvasti esillä osakekursseissa. Erilaisia kurssikehityksen malleja voidaan analysoida ja tulkita, joko visuaalisesti kuvioiden avulla tai matemaattisten ja tilastollisten mallien avulla. Teknisessä analyysissä tarkkaillaan trendejä, osakkeen tuki ja vastustasoja, erilaisia mahdollisesti toistuvia kuvioita, volyymia. Kurssikäyrien avulla pyritään löytämään tulevaa kurssikehitystä ennakoivia muodostelmia. Samoin kurssikäyristä löytyy usein tukitaso, jota ostajat pitävät halpana ja jonka ylittäminen tuottaa osakkeelle vaikeuksia myyjien aktivoitumisen takia. He olettavat, että markkinapsykologia toimii samalla tavalla samankaltaisissa tilanteissa, ja olettavat, että tämä sijoittajien käyttäytyminen paljastuu kurssikuvioista. Teknisen analyysin kannalta osakkeiden arvoon vaikuttavilla tekijöillä, kuten suhdannevaihteluilla, yrityksen liikevaihdolla ja tuotolla, tulevaisuuden ennusteilla sekä markkinoihin vaikuttavilla psykologisilla tekijöillä ei ole juurikaan merkitystä. Tekninen analyytikko keskittyy osakkeiden hintakehityksen oikeaan tulkintaan. 4 6.Päällekkäiskuva : Pää, jonka päällä on graafinen kuva nousevasta kurssikäyrästä. Speekki : Markkinapsykologian takia yksittäisten osto ja myyntipäätösten takana saattaa olla päätöksiä, joilla ei ole mitään tekemistä yritysten taloudellisen suorituskyvyn kanssa. Kursseihin on myös leivottu tulevaisuuden odotuksia, jotka saattavat olla täysin hakoteillä niin kuin teknokupla osoitti. Sijoittajat tekevät sijoituspäätökset sekä

5 rationaalisesti erilaisten tunnuslukujen perusteella että tunteiden vallassa. Pörssin kaksi vallitsevinta tunnetta on : Ahneus ja pelko. Kun pitkäaikainen pörssinousu on jatkunut tarpeeksi pitkään, kukaan ei usko enää laskuun ja kaikki haluavat rikastua. Ahneus on vallannut markkinat. Sitten kun kurssit ovat nousseet huippuunsa ja pörssissä puhkeaa kupla ja kurssit alkavat laskea voimakkaasti ahneus vaihtuu pelkoon. Markkinoiden psykologia lähtee epävarmoista odotuksista, joita tunteet ohjaavat. Hyvin tunnelmavetoisessa markkinassa on vaikea toimia, koska hintaliikkeet eivät ole johdonmukaisia, mikä on yleensä myös paras tunniste tällaiselle markkinalle. Toisinaan tunnetila kasvaa suureksi ja leviää laajasti markkinoille, jolloin osakemarkkinoille syntyy suhdanteita. YK suuresta ihmisjoukosta. Speekki: Toinen pörssille tunnusomainen piirre on sijoittajien laumakäyttäytyminen. Kaikki osakkeet kelpaavat sekä hyvää että huonoa tulosta tekevät kun osakkeita ahnehditaan ja valtaosa sijoittajista ostaa. Kun pelko on vallitseva tunne kaikkia osakkeita myydään välittämättä siitä miten yhtiöt menestyvät. Pörssin yksi suuri paradoksi : Mitä suurempi osuus sijoittajista on samaa mieltä markkinoista, sitä todennäköisemmin nämä sijoittajat ovat täysin väärässä. 5 7.Päällekkäiskuva: YK pörssisalista, jossa käydään kauppaa ja makrokuva teknisen analyysin kuviosta, johon on merkitty tuki ja vastustasot. Speekki : Aina kun sijoittajat ovat hyvin optimistisia, kurssit lähtevät rajuun nousuun. Sanotaan, että markkinat ovat yliostettuja (overbought).

6 Vastaavasti voimakkaan myyntipaineen seurauksena markkinat voivat olla ylimyytyjä (oversold). Markkinapsykologiaan liittyvät myös osakkeiden tuki ja vastustasot. Kun osake on jyrkän laskun jälkeen muuttunut ilmeisen aliarvostetuksi, arvosijoittajat ilmaantuvat markkinoille. Ostomääräyksillään he estävät kurssilaskun jatkumisen, vaikka myyntipainetta vielä esiintyisi. Siten on muodostunut tukitaso, jonka alle osakekurssia ei päästetä. Vastaavasti osake voi jossakin vaiheessa alkaa näyttää niin ylihinnoitellulta, että valistuneiden sijoittajien myyntikiinnostus herää. Mikäli myyjien toiminta on niin aktiivista, että kurssi ikään kuin törmää muuriin pyrkiessään ylittämään jonkin tietyn tason, puhutaan vastustasosta. Usein tuki ja vastustasot löytyvät tasaluvuista, kun sijoittajat ovat hyvissä ajoin etukäteen määritelleet, millä tasolla he ovat valmiita ostamaan tai myymään osakkeita. 8. Fade out ja sen jälkeen fade in, ELK tietokoneen ruudulta, jossa pörssikäyriä. Speekki : Enää pörssisijoittaja ei pääse hipelöimään osakekirjoja, sillä kaupasta lmestyy vain bittejä arvoosuustilille. Osakekaupat hoidetaan internetin kautta. Osake on osuus yhtiöstä. Siinä tapauksessa, että yhtiöllä menee huonosti ja se joudutaan ajamaan konkurssiin, osakkeenomistaja ovat jonossa viimeisenä perimässä saataviaan. Silti osakkeet ovat historiallisesti olleet tuottoisin sijoitusmuoto. Kulujen takia osakkeita ei kannata ostaa aivan pienissä erissä. Pariatuhatta euroa voi pitää osakesijoituksen käytännöllisenä alarajana. Mikäli ostaa vain yhtä osaketta koko varallisuudellaan on riski melkoinen. Mikäli ostaa esimerkiksi viittä osaketta riski hajaantuu. Osakkeet voidaan jakaa eri 6

7 kategorioihin. 9.ELK neljästä eri korkoisesta kolikkopinosta hidas PAN matalimmasta pinosta korkeimpaan. ELK esim.editointilaitteistosta. Speekki : tyypillisin jako on kasvuosakkeet ja arvoosakkeet. Kasvuyhtiöt voivat tuplata liikevaihtonsa useana vuonna peräkkäin. Niiden markkinaarvo perustuu voimakkaisiin tulevaisuuden kasvu odotuksiin. Speekki : Kasvuyhtiöiden vaihtoehtona pidetään arvoyhtiöitä. Arvoyhtiö tarkoittaa sitä, että yhtiö omistaa paljon tavaraa kuten tehtaita ja koneita, mutta niiden markkinaarvo eli hinta pörssissä ei ole kovin korkea. Joskus hinta voi olla jopa alhaisempi kuin yhtiön omistamien tavaroiden arvo. Nyrkkisääntönä voisi sanoa : Sijoita kasvuyhtiöihin jos : tavoittelet suurta tuottoa, et pelkää riskiä ja heiluntaa, sijoitustähtäimesi on yli viiden vuoden päässä, salkussasi on useaa osaketta. Sijoita arvoyhtiöihin jos : arvostat osinkotuottoa, kaihdat riskiä. 10.Taustalla YK pörssisalista. Himmennyksen kautta ELK tietokoneen ruudulta, jossa on jonkin osakkaan esim. Nokian kaupankäyntivolyymejä. Leikkaus yhtiöön, jonka osakkeella on hyvin pieni kaupankäyntivolyymi. Speekki : Osakkeen vaihtuvuutta sanotaan likviditeetiksi. Likviditeetti tarkoittaa sitä, että osake on helppo muuttaa rahaksi. Epälikvidit osakkeet ovat vähän vaihtuvia. Niistä saattaa olla vaikea päästä eroon hyvällä hinnalla myydessä. Sijoita likvideihin osakkeisiin jos : 7

8 Sinulle on tärkeää saada osakkeet vaihdettua rahaksi nopeasti, sijoitustähtäimesi on lyhyt. Sijoita epälikvideihin osakkeisiin jos : sinulla ei ole kiire realisoida sijoituksiasi. 11.KK jostakin rakennuksesta tai rakennustyömaalta. Speekki : Syklisten osakkeiden ( esim.rakennusala) arvo vaihtelee paljon taloudellisten syklien mukaan. ELK muutamasta lääkepurkista. Speekki : Defensiiviset osakkeet (esim. lääkeala) vaihtelevat vähemmän taloudellisten suhdanteiden mukaan. 12. YK Nokian pääkonttorista Espoosta. Speekki : Liikevaihdolla mitattuna Suomen suurin yhtiö on Nokia. LK logot Stora Enso ja UPMkymmene. Speekki : Suomen raskassarjalaisia ovat myös globaalit metsäjätit. Suuret yhtiöt toimivat useimmiten perinteisillä teollisuuden aloilla ja niillä on usein paljon kiinteää omaisuutta. Pienillä yhtiöillä on vähän kiinteää omaisuutta. Sijoita Suuryhtiöihin, Jos pelkäät epävarmuutta uskot, että suuret jakava markkinat uskot löytäneesi aliarvostetun kohteen (arvoyhtiöt) Sijoita pienyhtiöihin, jos uskot löytäneesi aliarvostetun kohteen tähtäät suurempaan tuottoon suuremmalla riskillä sinulla on aikaa odottaa 13. Kamera panoroi maailman karttaa vasemmalta oikealle ja tilttaa Suomeen. 8 Himmennyksen kautta kuva tiivistyy ELK:hon Suomesta. Speekki : Erikoistuneet

9 suuryritykset ovat niin suuria, että niille ei riitä asiakkaita pelkästään Suomesta. Pakkausyhtiö Huhtamäki, hissiyhtiö Kone tai säähavaintolaitteita valmistava Vaisala saavat myyntinsä käytännössä kokonaan ulkomailta. Yhtiöiden tuloksiin ei vaikuttaisi vaikka jonain vuonna Suomesta ei tulisi yhtään tilausta. Kansainväliset yritykset eivät ole riippuvaisia Suomen talouden kehityksestä niin kuin kotimarkkinayritykset, eli yritykset, jotka myyvät pääosin Suomeen. Toisaalta kansainvälisiä yhtiöitä heiluttelevat valuuttakurssien muutokset, ja niitä uhkaavat poliittiset ja talouskriisit toisin kuin Suomiyhtiöitä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen kauppasota saattaisi koskettaa pahoin suomalaisia metsäyhtiöitä. Sijoita vientiyhtiöihin jos : haluat tasapainottaa Suomiriskiä uskot, että suomalaisyhtiöt menestyvät maailmalla sinulla on valuuttanäkemys, jota haluat hyödyntää 14.Kuvituskuvaa pörssisalista. Himmennyksen kautta tietokoneruudulla vaihtuvista noteerauksista. Speekki : Kauppoja ei pörssissä syntyisi, ellei osake olisi myyjän mielestä kallis ja ostajan mielestä halpa. Ilman näkemyserimielisyyttä myyjä ei myisi eikä ostaja ostaisi. Pörssiyhtiöillä on markkinaarvo, joka saadaan kertomalla osakkeen viimeisin kaupankäyntikurssi osakkeiden lukumäärällä. Koska osakekurssit vaihtelevat 9

10 koko ajan myös yhtiöiden markkinaarvot vaihtelevat hetkestä toiseen. Oman sijoituspäätöksen tekemisessä pitää määrittää osakkeelle oikea hinta. Jopa ensiluokkaisen yhtiön osakkeet voivat olla sijoittajien epäsuosiossa. Syynä voi olla esimerkiksi se, että yhtiö on liian pieni suurten instituutiosijoittajien kannalta. Tällaisista yrityksistä tehdään julkisia ostotarjouksia. Viime vuosina yrityksiä on ostettu ulos pörssistä yhä kiihtyvään tahtiin. Ostotarjous on merkki siitä, että osake on aliarvostettu. Yritysten kirjanpidollinen oma pääoma aliarvioi yhtiön todellista substanssia piilovarausten vuoksi. Taseissa on kuitenkin paljon sellaista omaisuutta, joka on suunniteltu käytettäväksi yrityksen toiminnassa. Jos tämä omaisuus käytetään muuhun tarkoitukseen, sen arvo voi olla kyseenalainen esim. tuotanto laitokset ja tehdasrakennukset. Yrityskauppojen kautta kasvaneella yrityksellä voi myös olla paljon goodwillarvoja taseessaan. Aineeton pääoma saattaa sisältää sellaisia eriä kuten patentit ja tavaramerkit. Yleensä tällaiset erät ovat omiaan parantamaan yrityksen kilpailuasemaa ja näin puoltavat osakkeiden ostamista. 15. Makrokuva osakemarkkinoiden kurssikäyristä. Speekki : Osakemarkkinoiden arvostusta voidaan arvioida kolmella markkina menetelmällä, jotka ovat P/E, FED:n malli ja Gordonin malli. P/Emallissa osakkeiden ja tuottovaatimuksen välillä on yhteys, joten arvostukset vaihtelevat tuottovaatimuksen mukana eri ajanjaksoina. Esim. vuonna 2005 tuottovaatimus oli hyvin alhaisella tasolla, joten sen olisi pitänyt näkyä 10

11 osakkeiden arvostuksen nousuna. Euroopassa markkinan P/E oli alle 15. P/E arvostukset olivat pysyneet alhaisella tasolla jo pitkään, mikä olisi ollut perusteltavissa, jos tulosnäkymät olisivat olleet heikkenemässä. Tulosennusteita ei ollut kuitenkaan laskettu vaan lievästi nostettu. FED:n mallissa osakkeiden tuottoa (E/P) verrataan riskittömään pitkään korkoon. Jos kyseinen suhde on nollatason alapuolella, osakkeet ovat aliarvostettuja suhteessa korkoihin. Mallin mukaan osakkeet olivat vuonna 2005 poikkeuksellisen aliarvostettuja suhteessa korkoihin. Kun osakkeiden arvostustasoa verrattiin korkotasoon, osakkeille oli vaikea löytää vaihtoehtoa. Vaikka FED:n malli on epätarkka korkojen ollessa alhaalla, vaikutti siltä, ettei alhaista korkotasoa oltu hinnoiteltu täysimääräisesti osakemarkkinoilla. FED:n malli huomioi vain riskittömän koron, kun taas niin sanottu Gordonin P/Emalli huomioi myös riskilisän ja siten koko tuottovaatimuksen. Gordonin mallista voidaan johtaa tiettyä kasvua ja tuottovaatimusta vastaava teoreettinen P/E. Mallissa kasvu kuvastaa pitkän aikavälin kestävää kasvua, jonka oletetaan käyttäytyvän kohtuullisen vakaasti. Oman pääoman tuottovaatimuksen laskennassa paras mahdollinen lähtökohta on CAPM (Capital Asset Pricing Model) malli. Malli olettaa, että riskin ja odotetun tuoton välillä on lineaarinen riippuvuus. Mallin mukaan odotettu tuotto riippuu riskittömästä korosta ja riskilisästä. Riskilisä puolestaan riippuu markkinoiden yleisestä riskistä ja osakekohtaisesta riskistä. Markkinoiden yleistä riskiä kutsutaan markkinariskipreemioksi ja osakekohtaista riskiä osakkeen betakertoimeksi. CAPmallissa käytetty osakeriskiä kuvaava markkinabeta ei selitä osakkeiden tuottoja. Mallin heikkous on siinä, että markkinabeta määräytyy historiallisten 11

12 tuottojen perusteella, vaikka osakkeen hinnoitteluun vaikuttavat tulevaisuuden kassavirrat ja tulevaisuuden riski. CAPmallin mukaan vain systemaattinen riski hinnoitellaan, koska epäsystemaattinen osakekohtainen riski voidaan hajauttaa osana sijoitussalkkua. Systemaattinen riski tarkoittaa sitä, että osakkeen hinta liikkuu enemmän tai vähemmän systemaattisesti markkinan mukana. Osakemarkkinan noustessa sijoitussalkkuun kannattaa valita korkean betan osakkeita, koska niiden nousu on markkinoiden keskimääräistä nousua vahvempaa. Osakemarkkinan laskiessa salkkuun kannattaa valita alhaisen betan osakkeita, koska niiden lasku on markkinoiden keskimääräistä laskua pienempää. 16. Graafisia kuvia eri maiden korkokäyristä. Speekki: Vieras pääoma jaetaan : pankkilainoihin ja jälkimarkkinakelpoisiin joukkolainoihin. Molemmat lainat voivat olla vaihtuva tai kiinteäkorkoisia. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, sen kustannus riippuu vallitsevasta korkotasosta. Kiinteäkorkoisten joukkolainojen tuotto määräytyy riskin ja riskittömän koron perusteella niin kuin osakkeidenkin. Vieraan pääoman kustannus määräytyy pääosin samoin kuin oman pääoman. Kustannus riippuu riskistä, mutta riskin suuruuteen vaikuttavat myös sellaiset tekijät kuin yrityksen riskiluokitus, velkasalkun juoksuaika, korkosidonnaisuus ja lainan vakuudet. Pienimpien yritysten riskiluokituksen tekevät pankit. Suurempien jälkimarkkinakelpoisia lainoja käyttävien yritysten riskiluokituksen tekevät erityiset luokituslaitokset. Jälkimarkkinakelpoisten lainojen tuottoa voidaan seurata jatkuvasti markkinoilla. Koska oman pääoman tuottovaatimus on korkeampi kuin vieraan pääoman, antaa markkinoilla noteerattu vieraan pääoman tuotto viitteitä 12

13 oman pääoman tuottovaatimuksesta. Pääoman tuottovaatimus heijastaa sijoittajien todellista taloudellista vaatimusta, joten oman ja vieraan pääoman kustannukset painotetaan niiden markkinaarvon perusteella ELK muutaman yrityksen vuosikertomuksen tunnusluvuista. Speekki : Jos yhtiön pörssikurssi on alempi kuin sille määrittelemäsi oikea hinta, osta osaketta. Jos kurssi on korkeampi kuin oikea hinta, älä osta ja jos omistat,myy. Helpoin tapa arvioida yrityksen arvoa on verrata sen tunnuslukuja muiden samankaltaisten yritysten tunnuslukuihin. Tällaista arvonmääritystä kutsutaan suhteelliseksi arvonmääritykseksi. Monin verroin vaikeampaa on arvioida tulevien rahavirtojen nykyarvoa. P/E (price/earnings), osakkeen hinta/osakekohtainen tulos eli voittokerroin on eniten käytetty sijoittamisen tunnusluku. Karkeasti ottaen se kertoo, kuinka monta vuotta nykyisellä tuloksentekotasolla menee siihen, että yhtiö on tienannut nykyisen markkina arvonsa. Mitä pienempi P/Eluku on, sitä edullisempi yhtiö on. P/Eluku saadaan jakamalla yhtiön markkinaarvo sen netto tuloksella. Nettotulos on yrityksen tulos, josta on vähennetty kaikki kuluerät, myös verot ja korot, ja

14 14 josta on poistettu satunnaisten erien vaikutus. P/Eluku ei ota huomioon yrityksen taloudellista tilaa eikä taseen vahvuutta. Jos vahvakassainen yhtiö tekee yritysoston, joka kaksinkertaistaa sen tuloksen, sen P/Eluku puolittuu. Velkaisella yhtiöllä taas ei välttämättä ole varaa yritysostoon. Silti niillä saattaa olla sama P/E. EV/EBIT ja EV/EBITDA P/eluvun kaltainen, mutta etupäässä ammattilaisten käyttöön jäänyt tunnusluku on EV/EBIT, joka kuvaa, kuinka monessa vuodessa yhtiön liiketoiminnan oikea tuotto kattaa koko yrityksen arvon. EV/EBIT lasketaan jakamalla yritysarvo (Enterprise Value) yrityksen liikevoitolla eli EBITillä (Earnings Before Interests and Taxes eli tulos ennen korkoja ja veroja). Joskus jakajana käytetään käyttökatetta eli EBITDAa ( Earnings Before interets,taxes, Deprecations and Amortizations ) eli tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja. Näin saadaan tunnusluku EV/EBITDA. P/CE ja P/FCF

15 15 P/CE tunnusluvussa jaettavana lukuna on p/eluvun tapaan yrityksen markkinaarvo. Jakajana sen sijaan ei ole tuloslaskelmasta näkyvä laskettavissa oleva tulos, vaan kassatulos. Kassatulos saadaan lisäämällä yrityksen nettotulokseen poistot ja satunnaisten erien nettovaikutus. P/CFC tunnusluvussa jakajana on vapaa kassavirta. Osakekohtainen vapaa kassavirta tunnetaan lyhenteellä FCFPS, ja mikäli se on saatavilla, P/FCF:n laskeminen onnistuu jakamalla osakekurssi FCFPS:llä. P/Sluku saadaan jakamalla yrityksen markkinaarvo sen liikevaihdolla. Se siis suhteuttaa markkinaarvon yhtiön toiminnan laajuuteen. P/S luku soveltuu käytettäväksi erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa p/elukua ei voi laskea (tulos on tappiollinen) tai p/eluvusta tulee järjettömän suuri. Esimerkiksi käänneyhtiöiden arvioimiseen P/Sluku sopii hyvin: jos tulos on ollut useita vuosia alamaissa tai miinuksella, mutta yhtiön johto on saanut liiketoiminnan rullaamaan, P/S:llä edullisista yhtiöistä voi tehdä löytöjä. P/Slukua käytettäessä on oltava tarkka siitä, että vertaa vain samankaltaisia yrityksiä. P/B(V) P/B eli P/BV luvuissa hinta suhteutetaan kirjaarvoon. Kirjaarvo on yrityksen

16 16 omaisuuden ja velkojen erotus. Helpoimmin p/btunnusluvun saa jakamalla osakekurssin osakekohtaisella kirjaarvolla, joka yleensä löytyy yhtiön neljännes vuosi raportista. Karkeasti voi ajatella, että kirjaarvo on se rahakasa, joka jää jäljelle, jos yhtiö myisi kaiken omaisuutensa ja maksaisi velkansa. Mitä pienempi luku on, sitä edullisemmalla sijoittaja yhtiön omaisuuden siis tuntuisi saavan. Joidenkin yhtiöiden p/bluku on alle yhden, jolloin yhtiön omaisuuden saa ikään kuin alle arvonsa. Tällöin on usein niin, että yhtiö tuottaa huonosti, toisin sanoen pääoma ei tuota niin hyvin kuin sijoittajat vaativat. P/blukua olisikin hyvä katsoa pääoman tuottoprosentin eli ROE:n kanssa. Jos p/b on alhainen ja ROEprosentti korkea, yritys on näiden lukujen valossa edullinen. 18.Kuvituskuvana Lontoon pörssi, Bank of Scotland, Kanadan pankkeja, Fortumin pääkonttori. Speekki :Tunnuslukujen tarkastelemisen jälkeen seuraava askel ovat arvonmääritysmallit.

17 17 Ne katsovat tulevaisuuteen ja pyrkivät perustelemaan, mikä on yrityksen oikea arvo. Arvonmääritysmallit ovat täynnä tulevaisuuden muuttujia, joten niillä saa vain karkeita likiarvoja yrityksen oikeasta arvosta. Diskonttausmenetelmät perustuvat arvioihin yrityksen tulevasta kehityksestä ja joko sijoittajan tai yrityksen saamista rahavirroista. Malleissa lasketaan, minkä arvoisia rahat ovat tällä hetkellä. Diskonttaus on ikään kuin koronlaskemista väärinpäin, ja sen avulla pyritään laskemaan, mikä on tulevien eurojen arvo tässä päivässä. 19. Kuvituskuvana yritysten pääkonttoreiden YK:ita. Speekki : Arvataan, paljonko yhtiö maksaa tulevaisuudessa osinkoja ja lasketaan, minkä arvoisia nuo tulevat osingot ovat nykyhetkessä. Jos haluaa unohtaa riskipreemiot, osinkoja voi laskea yksinkertaisella jakolaskulla. Jaetaan osakkeen nykyhinta joko viime vuodelta maksetulla tai kuluvalta vuodelta maksettavaksi ennakoidulla osingolla. Näin saadaan luku, joka kertoo, kuinka monta vuotta kuluu siihen, että osakkeenomistaja on saanut sijoittamansa euromäärän takaisin osinkoina. Osinkopolitiikka kuitenkin vaihtelee yrityksestä toiseen, samoin jakosuhde, mikä saattaa vääristää

18 osinkoperusteisen arvonmäärityksen antamaa lopputulosta. Osinkojen asemasta arvonmääritykseen voidaan käyttää yhtiön tulevien vuosien vapaata kassavirtaa. Vapaalla kassavirralla tarkoitetaan rahamäärää, joka liiketoiminnasta jää yli kaikkien kulujen ja välttämättömien investointien jälkeen ja joka kuuluu luonnollisesti omistajille Yritysten konttoreita YK:na. Speekki : Ammattimaiset sijoitusanalyytikot käyttävät paljon niin sanottua diskontattujen kassavirtojen mallia. Tässä yhtiön arvo on sen tulevien kassavirtojen nykyarvo. Kassavirralla tarkoitetaan sitä osaa yhtiön pankkitilin läpi virtaavasta rahasta, joka jää yhtiöön. Niitä rahoja yhtiö voi käyttää joko investointeihin, velkojensa lyhentämiseen tai jakaa ne osakkailleen osinkoina. Tulevat kassavirrat diskontataan nykyarvoonsa oman pääoman tuottovaatimusta hyväksi käyttäen. Vapaa kassavirta lasketaan yhtiön tuloslaskelmasta niin, että : Liikevoittoon lisätään : osuus osakkuusyhtiöistä, rahoitustuottojen vaikutus verotukseen, poistot. Ja summasta vähennetään : liiketoiminnasta aiheutuneet verot, rahoituskulujen vaikutus verotukseen, muutos nettokäyttöpääomassa, bruttoinvestoinnit.

19 Tässä mallissa ongelmia aiheuttaa tavallista suuremmat investoinnit, joiden seurauksena vapaa kassavirta saattaa jäädä poikkeuksellisen pieneksi. Lisäarvomallissa osinkojen sijasta tarkastellaan yrityksen voittoja. Lisäarvomalli lähtee osakkeen osakekohtaisesta kirjanpidollisesta omasta pääomasta, johon lisätään tulevien vuosien nykyarvoonsa diskontatut lisävoitot. Kaikki nämä yhteenlaskettuina on yhtä kuin mallin antama osakkeen todellinen arvo. Lisävoitto on yrityksen osakekohtainen lähivuosien tulosennuste, josta on vähennetty sijoittajien tuottovaatimuksen mukainen voitto. Jos yhtiö tuottaa voittoa enemmän kuin sijoittajien tulosvaatimus on ollut, syntyy lisäarvoa eli lisävoittoa omalle pääomalle. Etuna tässä mallissa on, että se ei ole yhtä herkkä ennustevirheille kuin osinkoperusteinen ja kassavirtaperusteinen arvonmääritysmalli ovat. Arvonmääritysmallit ovat epävarmoja ja ne antavat ainoastaan karkeita arvoja. Yleisesti sijoittajien tuottovaatimus on : Riskitön korko ( esim. valtion 10 vuoden obligaation korko) ja riskilisä(jonka suuruus lienee noin viiden prosentin luokkaa). 21.YK Suomen pankista. YK liikepankista.(esim. Nordean konttori Aleksilla). YK jonkin suuren yrityksen pääkonttorista. Speekki : Korkopapereita ovat : valtion obligaatiot, pankin lainatodistukset ja yritysten liikkeelle laskemat lainatodistukset. Sanojen käyttö on kirjavaa sillä puhutaan obligaatioista, joukkovelkakirjalainoista, debentuureista. Käytännössä kyse on samasta asiasta : lainaaja eli pankki tai yritys lainaa sijoittajilta rahaa ja on valmis maksamaan siitä korkoa. Mitä vaikeampi lainanottajan on saada lainaa, sitä korkeampaa korkoa se joutuu maksamaan. ELK Suomen kartasta, tilttaus ja ELK EteläAmerikan kartasta. Speekki: Suomen valtion obligaatiot ovat turvallinen 19

20 sijoituskohde mutta tyystin toinen on tilanne esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa. Osakeindeksilaina on pohjaltaan joukkovelkakirjalaina, jonka pankki laskee liikkeelle. Erona perinteisiin joukkovelkakirjalainoihin on että, lainalle maksettava korko on sidottu esimerkiksi johonkin osakeindeksiin tai joukkoon osakkeita. Näin määriteltävää korkoa nimitetään indeksihyvitykseksi. 22. ELK / makro jonkin suuren pörssiyhtiön vuosikertomuksesta. Himmennys graafiseen käyrään, joka osoittaa ylöspäin. Speekki : Kun yhtiö tekee tulosta, se voi jakaa osan voitostaan osakkeenomistajille osinkoina. Osingon suuruudesta päättää yhtiökokous. 23. KK meklarien kaupankäyntisalista, jossa käydään kauppaa. Kamera kiertää 360 asteen kierroksen ja pysähtyy yksittäiselle tietokoneelle, josta hidas zoomaus ELK:hon tietokoneruudusta. Speekki : Silloin ei kannata ostaa kun kaikki muutkin ovat ostamassa. Silloin osakkeet ostetaan kalliilla. Usein osakkeet myydään tuskastuneena pois salkusta silloin, kun ne ovat halpoja. Näin ei tehdä rahaa pörssissä. Osta silloin kun muut myyvät ja myy silloin kun muut ostavat. Ota voitot hitaasti ja tappiot nopeasti. Se tarkoittaa, että hyvin kehittynyttä osaketta ei kannata myydä heti mutta tappioiden ei kannata antaa kasvaa suuriksi. 24. Kuvituskuvana YK metsästä. Siitä himmennyksen kautta YK rakennukseen. Speekki : Riskiä voidaan hajauttaa jakamalla sijoitussalkku useisiin eri kohteisiin esim. eri omaisuusluokkiin : metsään, kiinteistöihin, korkosijoituksiin, osakkeisiin. 20

21 Yleissäännön mukaan voimakkaasti heilahtelevat osakesijoitukset sopivat henkilöille, jolla on aikaa odottaa. Mitä lähemmäs tulee se aika, jolloin sijoitusten tulisi olla realisoitavissa, sitä enemmän painoa olisi siirrettävä kohti vähäriskisempiä korkopapereita. Sijoituskielessä riski on epävarmuutta sijoituksen tulevasta hinnasta. Osakkeen riskisyytä mitataan sen heilunnalla eli volatiliteetilla. Mitä enemmän osakkeen arvo heiluu, sitä suurempi on sen volatiliteetti ja siten riski. Riskiluku kertoo kuinka monta prosenttia osakkeen arvosta voi poistua seuraavan kaupankäyntipäivän aikana. Riskejä on monenlaisia mm. osakekohtainen riski, markkinakohtainen riski, konkurssikohtainen riski, korkoriski. Yhtiökohtaiselta riskiltä suojaudutaan hajauttamalla sijoitus useaan yhtiöön. Hajauttamallakaan ei sen sijaan päästä markkinakohtaisesta riskistä. Markkinakohtainen riski tarkoittaa koko osakemarkkinaan (yleensä osakemarkkinaksi käsitetään tietty pörssi, esimerkiksi Tukholman pörssi) liittyviä riskejä. Tällaisesta markkinariskistä pääsee sijoittamalla rahansa usealle markkinalle, eli vaikkapa Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Venäjälle. Koska maailman pörssit kulkevat yhä enemmän käsi kädessä, markkinariski on kääntynyt systemaattiseksi riskiksi eli siihen että ylipäätään on sijoittanut osakkeisiin. Tältä riskiltä suojaudutaan aikahajautuksella. Konkurssiriski on yhtiökohtainen riski. Se tarkoittaa, että sijoituskohde on niin huonoissa varoissa, että sitä uhkaa konkurssi. Konkurssi tulee, kun rahat eivät riitä velkojen maksuun eikä yhtiö saa enää lainaa pankista eikä lisärahoitusta osakemarkkinoilta. 21

22 Korkoriski kuuluu markkinariskeihin eli se koskettaa kaikkia osakkeita. Korkoriskin uhka perustuu siihen, että korkopolitiikalla osakkeista voidaan tehdä vähemmän kiinnostavia sijoituskohteita. Sijoittajat ajattelevat osakkeita yhtenä mahdollisena sijoitusmuotona. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi korkopaperit, pankkitili tai kiinteistöt. Jos yksi sijoitusmuoto tuntuu toisia houkuttelevammalta, panokset siirretään siihen. Keskuspankit eli käytännössä Yhdysvaltain keskuspankki FED ja Euroopan keskuspankki EKP voivat korkopolitiikallaan nostaa tai laskea korkopapereiden kiinnostavuutta liikuttelemalla ohjauskorkoaan. Talousteorian mukaan korkojen lasku nostaa osakekursseja, korkojen nosto laskee osakekursseja. 25. Päällekkäiskuva : Edustalla veroviraston logo, taustalla veroviraston toimistorakennus esim. Merihaassa. Speekki : Vuoden 2005 alusta Suomessa tuli voimaan yritys ja pääomaverouudistus, joka poisti avoir fiskal järjestelmän eli pörssiyhtiöiden jakamia osinkoja alettiin verottaa kaksinkertaisesti eli yhtiö maksoi ensin veroa osingoista ja sen jälkeen osakkeenomistajat maksavat veroa saamistaan osingoista. Aikaisempi järjestelmä toimi hyvin Suomessa, mutta sen heikkoutena oli kotimaisten ja ulkomaisten omistajien ja omistusten eriarvoisuus. EUsäännösten vuoksi siitä oli luovuttava. Aikaisemmin Suomessa sai myydä pörssiosakkeet ilman veroja 5 vuoden omistusajan jälkeen. Nykyään joutuu maksamaan veroa omistusajasta riippumatta. Yli puolet OECDja EUmaista jättää osakkeiden myyntivoitot verottamatta, mikäli omistusaika ylittää kaksi vuotta. 22

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Tilinpäätösanalyysi piensijoittajalle Yhtiön arvonmääritys Yritysrahoitus piensijoittajalle Johdannaiset Vaihtoehtoiset sijoitukset

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi mm. mikä osake on, miten pörssi toimii ja miten osakesäästämisen voi aloittaa. Lisäksi tutustutaan Nordnetin työkaluihin. Mikäli

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Osakkeen arvonmääritysprosessi: 1. Ymmärrä yrityksen liiketoiminta ja tulonmuodostus Makrotalousanalyysi yhdessä toimiala-analyysin kanssa antaa

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Pankkien ja pankkiiriliikkeiden varainhoidon tarkoituksena on tuoda asiakkaan sijoituspäätöksiin ja salkunhoitoon lisäarvoa. Täyden

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Elite Rahastohallinto Oy Y-tunnus Eteläesplanadi 22, Helsinki

Elite Rahastohallinto Oy Y-tunnus Eteläesplanadi 22, Helsinki Vuosikertomus 1.1-31.12.2015 Rahaston perustiedot Rahastotyyppi Osakerahasto Toiminta alkanut 2014.12.31 Salkunhoitaja Elite Varainhoito Oyj Osuussarjat A1 A2 A3 A4 Bloomberg N/A N/A N/A N/A ISIN FI4000123120

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Tervetuloa webinaariin! Tavoitteena on, että opit hajauttamisen perusteet. On kuitenkin hyvä muistaa, että on olemassa muitakin huomioonotettavia yksityiskohtia, joita valistuneen

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101.

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101. Sijoituspalvelututkinnon tentti / AP1 12.2.2016 =oikein/kyllä, =väärin/ei Kysymys: 1 hjauskorkoa nostamalla ja laskemalla EKP voi vaikuttaa lyhyiden korkojen tasoon euroalueella. 2 Keskuspankki voi pyrkiä

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Warrantit. Vipuvaikutusta Tarjoava Vaihtoehto. Achieving more together

Warrantit. Vipuvaikutusta Tarjoava Vaihtoehto. Achieving more together Warrantit Vipuvaikutusta Tarjoava Vaihtoehto Achieving more together Warrantit Vipuvaikutusta Tarjoava Vaihtoehto Warrantit Warrantti on rahoitusinstrumentti, jonka kohdeetuutena on tietty osake tai osakeindeksi.

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 4.11.2004 klo 13.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2004 - Kolmas vuosineljännes tyydyttävä - Liikevaihto 16,8 milj. euroa, laskua 1,0 % -

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

Markkinakatsaus. joulukuu 2016 Markkinakatsaus joulukuu 2016 Talouskehitys Maailman BKT kasvun odotetaan olevan 3,1 prosenttia 2016, vuosille 2017-2018 kasvun odotetaan olevan vähän kovempi. Taloudellisiin ennusteisiin liittyy kuitenkin

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin.

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2015 PÖRSSITIEDOTE 6.11.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kasvoi 77%. - Liikevaihto 31,0 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) - Liikevoitto 1,9 miljoonaa

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 PÖRSSITIEDOTE 10.11.2016 KLO 8:50 - Liikevaihto 28,3 miljoonaa euroa (31,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ:N TIEDOTE VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSESTÄ

JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ:N TIEDOTE VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSESTÄ 1/2005 07.02.2005 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n pörssitiedote JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 7.2.2005 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ:N TIEDOTE VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSESTÄ Yhtiön hallitus

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE KELLO (5) TALENTUMIN VUODEN 2008 VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE KELLO (5) TALENTUMIN VUODEN 2008 VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.6.2009 KELLO 11.45 1(5) TALENTUMIN VUODEN VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA Talentum Oyj:n ydinliiketoimintaan kuulumattomien liiketoimintojen myyminen vuoden aikana

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Tase, konserni, milj. euroa

Tase, konserni, milj. euroa Tase, konserni, milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 112,5 105,4 108,3 Liikearvo 737,7 649,9 685,4 Aineelliset hyödykkeet 668,2 618,2 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Petri Pöllänen salkunhoitaja Sijoitus Invest 16.11.2011 UB konserni Perustettu vuonna 1986 Kotimainen, pankkiryhmistä riippumaton avainhenkilöiden omistama

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL 100 Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 2011.12.27-2012.12.31 EPL 100 2012.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 D1 Rahastotyyppi Osakerahasto 1 kuukausi 2.83% 2.83% Toiminta alkanut 2011.12.27 3 kuukautta

Lisätiedot