RAAHEN LUKIO. Osoite: Merikatu 1, RAAHE tai PL 83, RAAHE

Transkriptio

1 RAAHEN LUKIO Osoite: Merikatu 1, RAAHE tai PL 83, RAAHE Puhelin: / rehtori / apulaisrehtori , tai / kanslia / opettajat Sähköposti: lukio@raahe.fi Internet-osoite: Rehtori: Heikki Peltoniemi heikki.peltoniemi@raahe.fi Apulaisrehtori: Jyrki Autio jyrki.autio@raahe.fi SISÄLLYSLUETTELO Opettajat ja henkilökunta... 3 Oppilashuolto. 6 Opetussuunnitelma ja tuntijako... 6 Suoritusohjeet Oppilasarviointi Tentit ja ylioppilaskirjoitukset Tapahtumakalenteri... keskiauk. Kurssitarjotin.. 14 Opintososiaaliset asiat Koulutilat.. 16 Ohjeita opiskelijoille Koulun hallinto Aikatauluja Oppikirjat. 22

2 3 OPETTAJAT JA HENKILÖKUNTA Opettajat sähköposti: (ä = a, ö = o) Airosmaa, Kati Anthoni, Ari Autio, Jyrki Holappa, Saara Honkakoski, Piia Hyvönen, Riitta Härmä, Kauko Ihatsu, Tatjana Jortikka, Tuomo Kemi, Tapani Kippola, Päivi Kokkonen, Isto Kontinaho, Ilkka Kosonen, Topi Kujala, Sirpa Kurtti, Saara-Maria Lahtela, Soili Leiviskä, Auli Mattila, Hanna-Leena Meriläinen, Salla-Mari Mutka-Leinonen, Kristiina Peltoniemi, Heikki Pohto, Helena musiikki historia, yhteiskuntaoppi apulaisrehtori, biologia, maantiede, terveystieto, ro äidinkieli, ro (KT-ryhmät) oppilaanohjaus äidinkieli liikunta venäjä, englanti, saksa, ro matematiikka lukiseulonta ja -testaus uskonto, psykologia, elämänkatsomustieto, filosofia, ro äidinkieli, musiikki, ro liikunta, valmennus liikunta maantieto, biologia, terveystieto, ro matematiikka, kemia, fysiikka, ro saksa, ro englanti historia matematiikka, fysiikka, kemia, ro historia, yhteiskuntaoppi rehtori, biologia, maantiede matematiikka, kemia

3 4 Pulkkanen, Aki Rahikkala, Laura Repola, Marianne Saartoala, Ritva Salo, Paula Sorvoja, Esa Suvanto, Suvi Tornberg, Markus Tranberg, Ari Tuomaala, Eija Tuomela, Kaisu Vatjus-Suni, Marja Virsu, Mari Väätämöinen, Antti kuvataide, opiskelutekniikka, tietotekniikka, ro liikunta englanti, ro englanti, ranska, ro äidinkieli matematiikka, fysiikka, kemia musiikki liikunta matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, ro äidinkieli, ro ruotsi, ro filosofia, uskonto, psykologia, ro ruotsi, englanti, ro liikunta Henkilökunta Aho, Ritva Anttila, Anneli Helama, Kaisa Jokelainen, Janne Jokitalo, Jaakko Konola, Ritva Lepistö, Päivi Mikkola, Saara Paganus, Marjut Perälä, Maria ruokapalvelutyöntekijä emäntä koulupsykologi kouluisäntä kouluisännän apulainen koulusihteeri siivooja ruokapalvelutyöntekijä terveydenhoitaja koulukuraattori

4 5 Porko, Teemu Rusila, Hannele Vuorinen, Sirkka koulusihteeri koulusihteeri siivooja Ryhmänohjaaja (aikaisemmin luokanvalvoja) hoitaa ohjausryhmänsä opiskeluun liittyviä asioita ja pitää yhteyttä koteihin. 1A 1B 1C 1D 2A 2B 2C 2D 2E 3A 3B 3C 3D 3E 3F 4A KT Kurtti, Saara-Maria Tuomaala, Eija Ihatsu, Tatjana Saartoala, Ritva Tranberg, Ari Virsu, Mari Kippola, Päivi Tuomela, Kaisu Meriläinen, Salla-Mari Kokkonen, Isto Pulkkanen, Aki Autio, Jyrki Vatjus-Suni, Marja Kujala, Sirpa Repola, Marianne Lahtela, Soili Holappa, Saara Koulun kanslia Kanslia on avoinna arkisin klo

5 6 OPPILASHUOLTO Kouluterveydenhuolto Koulukuraattori Koulupsykologi Kouluterveydenhoitaja Marjut Paganus on yhteinen Merikadun koulun kanssa. Vastaanotto Merikadun koulun terveydenhoitotilassa, puh Maria Perälä, puh Vastaanotto Raahen lukiolla opinto-ohjaajan työtilan viereisessä huoneessa. Kaisa Helama, puh Oma sisäänkäynti Raahen lukion kaupungin puoleisesta päästä. Erityisopettaja (lukilausunnot) Tapani Kemi, Vastaanotto lukiolla opinto-ohjaajan työtilan viereisessä huoneessa. Aika ilmoitetaan myöhemmin. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma sisältää kolmentyyppisiä kursseja: Pakollisia kursseja on suoritettava Kuvataiteen ja musiikin pakollisia kursseja on oltava vähintään yhteensä kolme: toista kaksi ja toista yksi kurssi. Syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, jotka ovat myös yokirjoitusten pohjana. Jokaisen oppilaan opinto-ohjelmaan tulee lukion aikana kuulua vähintään kymmenen syventävää kurssia. Soveltavat kurssit ovat eri oppiaineiden koulukohtaisia kursseja, kertauskursseja, menetelmäkursseja ja muiden oppilaitosten kursseja tai muita opintoja. Oman koulun kaikkia soveltavia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Lukion vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia. Ylärajaa ei ole. Kurssin laajuus on keskimäärin 38 oppituntia, mikä on aikataulutettu kolmeen 75 minuutin opetuskertaan/viikko/jakso. Kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joilla on omat tavoitteensa. Kurssit arvostellaan itsenäisesti. Lukion aikana aineessa opiskeltavat kurssit muodostavat sen oppimäärän.

6 7 RAAHEN LUKION TUNTIJAKO / OPS 2010 AINE PAKOLLISET SYVENTÄVÄT SOVELTAVAT YHT. Äidinkieli Ruotsi B-kieli Englanti A-kieli Saksa B2-kieli 8 1,5 0-9,5 Saksa B3-kieli 8 1,5 0-9,5 Ranska B2-kieli Ranska B3-kieli Venäjä B2-kieli Venäjä B3-kieli Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Koulukoht. soveltavat kurssit: Tietotekniikka Kotitalouskurssi Yrittäjyyskurssi Kulttuuripassi Kansainvälisyys Yht: 47 tai 51 Yht. vähintään: 10 75

7 8 SUORITUSOHJEET Kurssien suorittaminen Kurssien uusiminen Lukiolainen voi edetä opinnoissaan itse määräämässään tahdissa siten, että lukio tulee suoritetuksi 2-4 vuodessa. Rehtori voi myöntää lisäaikaa vain perustelluista syistä. Lisäaika on perusteltava ja anottava kirjallisesti. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää 5-6 kurssin opiskelua jokaisessa jaksossa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat opiskelevat pakolliset kurssit luokkamuotoisesti (yleensä 6 kurssia/jakso). Loput kurssit voi valita valintakorttiin merkityltä valinnaisaineelementiltä (nämä kurssit opiskellaan sekaryhmissä, joissa voi olla myös toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita). Ne opiskelijat, jotka valitsevat Raahen lukion ensisijaiseksi hakukohteeksi, tekevät valinnat yhdeksännen luokan keväällä. Jatkavat opiskelijat valitsevat kevätlukukauden lopulla kurssit koko seuraavaa lukuvuotta varten kurssitarjottimesta ja syöttävät ne itse Wilma -käyttöliittymän kautta koulun hallinto-ohjelmaan. Ryhmänohjaajat seuraavat opiskelun etenemistä opettajien antamien tietojen ja kurssiarvostelujen avulla. Suositukset kurssien suoritusjärjestyksestä löytyy valintaoppaasta. Opiskelijan tulee noudattaa valintaoppaaseen merkittyä suoritusaikaa. Poikkeuksista on neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Jos lukiolainen saa kurssista hylätyn arvosanan, hän voi suorittaa kurssin osallistumalla kerran joko uusintakuulusteluun tai kurssikokeeseen, kun kurssi on meneillään. Hyväksytyn kokeen uusiminen: Edellisenä lukuvuotena hyväksytysti suoritetun kurssikokeen voi uusia 1. ja 3. jakson uusintakokeessa. 3. ja 5. jakson uusintakoepäivänä on mahdollisuus uusia kuluvana lukuvuotena hyväksytysti suoritetun kurssikokeen. Suorituspäivämäärän voi tarkistaa Wilmasta kohdasta opinnot --- klikkaa suoritukset ja aineen nimi, jolloin saat näkyviin kurssien suorituspäivän. Lukiolaisella on oikeus osallistua sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin uudelleen opiskeluun, jos kurssi on tarjolla. Tällöin parempi arvosana jää voimaan. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava koepäivää edeltävänä perjantaina klo mennessä. Ilmoittautumislomakkeet ovat ilmoittautumisaikana saatavilla kanslian aulassa. Opiskelijalla ei ole kuitenkaan oikeutta osallistua uusintakuulusteluun, mikäli hän on ilman hyväksyttävää syytä ollut poissa varsinaisesta kurssikokeesta.

8 Itsenäinen opiskelu 9 Hylätyn kokeen tai J-merkinnällä arvostellun kurssin uusintaoikeus on käytettävä kahden seuraavan jakson aikana (mukaan lukien jälkimmäisen jakson uusintakoepäivä). Perustellusta syystä voi kurssin opettaja ottaa opiskelijan uusintakuulusteluun myöhemminkin. Oppiaineen kurssi tai sen osa voidaan suorittaa myös itsenäisesti osallistumatta opetukseen. Opiskelijan tulee täyttää ja palauttaa itsenäisen suorituksen lomake, lomakkeita saa kansliasta tai opinto-ohjaajalta. Luvan itsenäiseen opiskeluun antaa rehtori kuultuaan ao. aineen opettajaa. Opiskelijan on osallistuttava muun opiskelijaryhmän kanssa kurssikokeeseen, jonka lisäksi on suoritettava sovitut opiskelutehtävät. Opettajalta saa aineen itsenäiseen opiskeluun yksityiskohtaiset ohjeet. Jos opiskelija ei suorita opiskelutehtäviä ja kurssikoetta opettajan kanssa sovitussa ajassa, suoritukset raukeavat. Opintojen hyväksi lukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Jos haluat, että toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi hyväksytään lukiokurssiksi, toimi seuraavasti: 1. Hanki todistus kurssin sisällöstä 2. Pyydä opettajalta puoltolause hyväksi lukemisesta. Lomake kansliasta. 3. Toimita lomake rehtorille. Muun oppilaitoksen numeroin arvioitava kurssi muunnetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavasti: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1-3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 5 (välttävä) (kohtalainen) (tyydyttävä) (hyvä) (kiitettävä), 10 erinomainen) 3 Jos ei voida arvioida kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus on ylempi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina, niistä annetaan numeroarvosana. Jos opiskelija on suorittanut lukiokursseja sellaisessa oppilaitoksessa, jolla ei ole lukion päättötodistuksen anto-oikeutta, koululla on oikeus varmistaa arvosanojen vastaavuus testillä tai muulla sopivalla tavalla. Testin antama tulos tulee tällöin kurssin arvosanaksi.

9 10 Opinto-ohjelman muuttaminen Opiskelija voi muuttaa opintojen aikana opinto-ohjelmaansa. Siitä on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Tarkistaminen tapahtuu seuraavilla ehdoilla: Muutokset tehdään ennen koeviikon alkamista. Muutosta tehtäessä on otettava huomioon koko lukuvuoden ohjelma. Uuden ryhmän tunnille saa mennä vasta, kun muutos on hyväksytty. Aloitettua kurssia ei saa keskeyttää ilman pätevää syytä. Kurssin päätyttyä opiskelija voi vaihtaa valinnaisen tai vaihtoehtoisen aineen toiseen aineeseen, jonka opiskelu on aloitettavissa alusta. Kurssin päätyttyä opiskelija voi jättää valinnaisen aineen kokonaan pois. Opiskelija voi siirtyä pitkästä matematiikasta lyhyeen matematiikkaan aina kurssin päättyessä. Tällöin kurssien vastaavuus on seuraava: MAA2 / MAB1 MAA3 / MAB2 MAA6 / MAB5 MAA7 / MAB4 MAA5 / MAB8 MAA9 / MAB6 MAA8 / MAB3 MAA14 / MAB7 Arvosanat siirtyvät sellaisenaan lyhyen oppimäärän arvosanoiksi. Ne voi korottaa tenttimällä kurssit uudelleen. Jos vaihtaa lyhyestä matematiikasta pitkään, kurssien vastaavuus on sama, mutta tarvitaan lisäkuulustelu lyhyen matematiikan kurssien suppeamman sisällön takia. Kesken jääneen oppimäärän kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssimäärään. Opintojen keskeyttäminen Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Keskeyttämistä on anottava kirjallisesti ja huoltajan on allekirjoitettava anomus. OPPILASARVIOINTI Yleiset periaatteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään valmiuksia itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan mahdollisimman monipuolisesti.

10 Kurssiarviointi 11 Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista lukion aikana ja sen päättyessä. Arviointi auttaa opiskelijaa omien tavoitteittensa asettamisessa ja työskentelytapojensa kehittämisessä. Lukio-opinnot jakaantuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla tätä laajempia tai suppeampia. Kunkin kurssin arviointitapa määritellään opetussuunnitelmassa. Kurssien arviointiperiaatteet selvitetään opiskelijalle kurssin alkaessa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan silloin. Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttämällä hyväksi esim. kurssin arviointikeskusteluja. Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan (kts. kohta: poissaolot). Jos opiskelija on ollut sairauden tai muun hyväksyttävän syyn takia poissa kurssikokeesta, hänellä on oikeus osallistua kurssikokeeseen tai uusintakuulusteluun myöhemmin kahden seuraavan jakson aikana (kts. edellä kurssien uusiminen). Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai käyttämällä suoritusmerkintää S (suoritettu) / H (hylätty). Mikäli kurssin suoritus on keskeytynyt, siitä voidaan antaa keskeytymismerkintä K (keskeyttänyt). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointi-keskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää numeroarviointia. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan aina numeroin. Muut koulukohtaiset syventävät ja soveltavat voidaan arvioida numeroin, suoritusmerkinnällä (S), hylätty (H).. Kurssien arvosanat merkitään ja ne siirtyvät myös Wilmaan (kohtaan opinnot ). Jos opiskelijalla on diagnosoitu vamma tai siihen rinnastettava vaikeus, kuten esim. lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, hänellä on mahdollisuus antaa muukin kuin kirjallinen näyttö. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti opetukseen osallistumatta noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita.

11 12 Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan opiskelemista valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista hylättyjä arvosanoja saa olla enintään seuraavasti: Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit: tai enemmän 3 Joista hylättyjä kurssiarvosanoja enintään: Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Näin muodostuvaa päättöarvosanaa on mahdollista korottaa: - erillisessä korotuskuulustelussa (tentti) - kyseisen aineen opettajien päätöksellä, esim. koulukohtaisten kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä Numeroin arvioitavat aineet Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset kielet. Oppilaanohjaus arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Suoritusmerkinnän voi arvosanan sijasta pyytää seuraavissa tapauksissa: Oppiaine Suoritetut kurssit enintään Valinnainen vieras kieli 1-2 Psykologia 1 Fysiikka 1 Kemia 1 Filosofia 1 Kuvataide 1 Musiikki 1 Terveystieto 1 Liikunta ei rajaa Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki hänen arvioidut kurssinsa eikä mitään voi jälkikäteen poistaa.

12 13 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta (AVI). Aluehallintovirasto voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana on opiskelijalle annettava. TENTIT JA YLIOPPILASKIRJOITUKSET Tentit (korotuskuulustelut) Ylioppilaskirjoitukset Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvilla on oikeus osallistua ennen kirjoituksia tentteihin, joita järjestetään syksyllä ja keväällä. Ennen kirjoituksia olevat tentit ovat luonteeltaan valmistautumista ylioppilastutkintoon, mutta niissä voi korottaa arvosanojaan opettajan ilmoittamilla edellytyksillä. Tentit ovat vapaaehtoisia, mutta tarpeellisia ylioppilaskirjoituksissa menestymiseksi. Jos yrität korottaa päättöarvosanaa, kerro asiasta ilmoittautumisen yhteydessä tenttiryhmäsi opettajalle! Opiskelija voi osallistua vain yhden kerran saman aineen korotuskuulusteluun. Lukion oppilas osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Kokeisiin osallistuminen edellyttää tutkintoaineen pakollisten kurssien suorittamista. Vieraitten kielten lyhyttä koetta varten on opiskeltava vähintään kolme kurssia. Pelkkä pakollisten kurssien suorittaminen ei takaa menestymistä kokeissa, koska ne perustuvat pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärään. Ylioppilastutkinnon suorittamiseen on lisätty valinnaisuutta tutkintoon pakollisesti kuuluvassa neljässä kokeessa siten, että vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen ja että kokelas valitsee kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, yhden vieraan kielen koe sekä reaaliaineissa ja matematiikassa järjestettävät kokeet. Lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Ruotsissa, vieraassa kielessä ja matematiikassa on vaativuudeltaan kahden tason mukaiset kokeet, joista kokelaan on valittava vähintään yksi vaativan tason (pitkän oppimäärän) mukainen koe. Valinta on riippumaton siitä, minkä oppimäärän mukaan kokelas on ao. ainetta opiskellut. Esim. pitkän matematiikan lukija voi siten kirjoittaa matematiikan pitkän tai lyhyen kokeen. Yksityiskohtaiset tiedot ylioppilastutkinnosta ovat YO-ohjeessa.

13 14 KURSSITARJOTIN Käytetyt lyhenteet: ÄI ENA RUA RUB RAB2 SAB2 VEB3 RAB3 SAB3 MAA MAB KE BI HI YH UE ET GE LIT LIP TE KU MU OP FY FI PS AT IT KO äidinkieli A1-englanti A1-ruotsi B1-ruotsi B2-ranska B2-saksa B3-venäjä B3-ranska B3-saksa pitkä matematiikka lyhyt matematiikka kemia biologia historia yhteiskuntaoppi uskonto elämänkatsomustieto maantieto liikunta, tytöt liikunta, pojat terveystieto kuvataide musiikki oppilaanohjaus fysiikka filosofia psykologia tietotekniikka ilmaisutaito kotitalous Merkintä esim. RUB1.1 = ruotsi B-kieli, 1. kurssi/1. ryhmä AI1.2 = äidinkieli 1. kurssi/2. ryhmä MAA11.1 = pitkä matematiikka 11. kurssi/1. ryhmä, A1 = A-kieli, peruskoulun 3. luokalla alkanut kieli B1 = B1-kieli, peruskoulun 7. luokalla alkanut kieli B2 = B2-kieli, peruskoulun 8. luokalla alkanut kieli B3 = B3-kieli, lukiossa alkanut kieli Jos oppilas aikoo poiketa sovitusta etenemisestä ja laaditusta työjärjestyksestä, hänen on tehtävä oppilaanohjaajan kanssa muutokset viimeistään viikkoa ennen koeviikon alkamista. Lukion aloittavilla oppilailla on kiinteä työjärjestys.

14 15 OPINTOSOSIAALISET ASIAT Oppilaanohjaus Opintotuki Koulumatkat Pakollisiin oppiaineisiin kuuluu yksi kurssi opinto-ohjausta, jonka tunnit on hajautettu. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opinto-ohjauksen tunneille. Lisäksi opiskelijan on osallistuttava ryhmänohjaustuokioihin. Ryhmänohjaustuokiot ovat keskiviikkoisin klo Piia Honkakoski on päätoiminen opinto-ohjaaja. Hänen vastaanottoajoistaan ilmoitetaan työhuoneen ovessa. Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluvat lukio-opintoihin perehdyttäminen, opinto-ohjelmien muutokset, opiskelu-ongelmat, jatko-opintojen ohjaus ja jatko-opiskelupaikkoihin tutustumiset sekä työelämään tutustuminen. Opinto-ohjaaja pitää yhteyttä muihin 2. asteen oppilaitoksiin sekä korkeakouluihin ja on jäsenenä oppilashuoltoryhmässä. Ryhmänohjaaja huolehtii ryhmänsä lähiohjauksesta, lukion käytänteisiin opastamisesta, opintojen edistymisen seurannasta ja opintoneuvonnasta, juoksevien asioiden hoidosta, ryhmän asioiden tiedottamisesta, yhteydenpidosta huoltajiin ja ryhmänohjaustuokioiden pitämisestä. Aineenopettajat hoitavat oman oppiaineensa opiskelun ja itsenäisten suoritusten ohjauksen. Oppilastutorit auttavat ja ohjaavat uusia lukiolaisia. Lukiolainen voi saada lapsilisäiän ohitettuaan valtiolta opintorahaa sekä tietyissä tapauksissa valtion takaamaa opintolainaa ja asumistukea. Opintoraha voidaan myöntää täysimääräisenä, mikäli oppilas osallistuu kymmeneen kurssiin lukukauden aikana tai kirjoittaa kaksi ainetta ylioppilaskirjoituksissa. Oppilaitos on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, mikäli opiskelijan opinnot eivät etene riittävästi. Valtion opintotukea myönnetään hakemiskuukauden alusta, edellyttäen, että oppilas on täyttänyt 17 vuotta. Hakemuslomakkeita ja neuvoja saa koulun kansliasta, jonne myös hakemuksen voi jättää. Lisätietoja ja sähköinen hakemuslomake löytyy osoitteesta Lukiolainen saa koulumatkatukea, jos koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset vähintään 54 /kk. Omavastuu matkakustannuksista on 43 /kk. Koulumatkatuki myönnetään täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä lukien. Jos lukiolainen ei voi käyttää yleisiä kulkuvälineitä, hän saa tukea tietyin edellytyksin itse järjestetystä kyydistä.

15 Kouluruokailu Tapaturmakorvaukset 16 Koulumatkatuen saamiseksi on tehtävä Kansaneläkelaitokselle hakemus. Ohjeita ja hakulomakkeita sekä ostotodistuksen älykortin hankkimista varten saa koulun kansliasta. Lisätietoa osoitteessa Lukiolainen saa ilmaisen kouluaterian. Ruokailut ovat joko klo tai koulun ruokasalissa. Abiturienteilla on oikeus lukulomalla kouluruokailuun ainoastaan tenttipäivinä (ei kuitenkaan talviloman aikana). Lukiolaiset on vakuutettu vakuutusyhtiö Pohjolassa. Vakuutus kattaa kaikki koulun toiminnat opintomatkoja myöten. Kaikista tapaturmista on täytettävä tapaturmailmoituslomake korvauksen saamiseksi. Silmälasit korvataan vain, jos ne rikkoutuvat tapaturman yhteydessä. KOULUTILAT Oleskelutilat Lukittavat kaapit Lukion opiskelijoilla on oma tila vapaa-ajan viettoa varten. Sen käytöstä on laadittu erillinen järjestyssääntö. Kansliasta saa oppilaskaapin avaimen 10 euron panttia vastaan. Rahan saa takaisin avaimen palautuksen yhteydessä. OHJEITA OPISKELIJOILLE Poissaolot ja kurssien suorittaminen Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssin arvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen tai ei-hyväksyttyjen poissaolojen takia opiskelija voi menettää oikeuden jatkaa kurssia. Poissaolot on aina selvitettävä. Kaikki poissaolot vaikuttavat arviointiin. Kurssi voidaan jättää arvostelematta, mikäli kurssin tavoitteet eivät esim. liiallisten poissaolojen vuoksi täyty. Opettaja varoittaa keskeytymisestä suullisesti tai Wilma-viestillä ellei tavoita opiskelijaa muutoin. Jos kurssi keskeytyy aiheettomien poissaolojen vuoksi, opiskelijan on käytävä se uudelleen; tällöin itsenäinen suorittaminen ei ole mahdollista. Luvan olla pois koulusta saa yksittäistä tuntia varten opettajalta, enintään viikoksi ryhmänohjaajalta ja pitemmäksi ajaksi rehtorilta.

16 17 Kaikki rehtorin antamat poissaololuvat on anottava hyvissä ajoin ja kirjallisesti. Koska poissaololuvat ovat harkinnanvaraisia, on esim. matkalle lähtijän varmistettava lupa ennen matkalippujen varaamista. 1. Poissaolot selvitetään Wilma-liittymän kautta. Jos huoltajalla ei ole netti-yhteyttä, niin poissaolot selvitetään poissaolokirjaan. Huoltajalle annetaan Wilma-tunnukset. 2. Jos opiskelija ei ole selvittänyt poissaolojaan tai jos poissaolojen syyt eivät ole hyväksyttäviä, opettaja voi sulkea opiskelijan pois kurssiltaan jo kesken kurssin tai olla ottamatta opiskelijaa kurssikokeeseen (tästä informoidaan opiskelijaa ennen koetta). Molemmissa tapauksissa kurssinumeroksi tulee K = keskeytetty. Kurssi täytyy käydä kokonaan uudelleen. 3. Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat - sairastuminen - lääkärikäynnit - matka tai muu ehdoton meno, jos lupa siihen on pyydetty etukäteen 4. Jos hyväksyttyjäkin poissaoloja on paljon, ne saattavat vaikuttaa kurssiarvosanaan alentavasti. 5. Jos opiskelija on pois kurssikokeesta tai sen osasta, hän saa suorittaa kokeen uusintakuulustelussa vain jos hän on selvittänyt poissaolon syyn ajallaan, viimeistään koepäivänä. Poissaolon syy selvitetään henkilökohtaisesti ao. aineen opettajalle. Vastuu ilmoituksen antamisesta on opiskelijalla. Poissaolon syyn on oltava hyväksyttävä, jotta opiskelija voi tehdä kokeen myöhemmin. Epäselvistä tapauksista on neuvoteltava ko. opettajan kanssa. Jos opettaja ei saa opiskelijalta ilmoitusta poissaolon syystä viimeistään koetta seuraavana päivänä, opiskelijan kurssiarvosanaksi tulee K = keskeytetty, jolloin kurssi on käytävä kokonaan uudelleen. 6. Jos opiskelijan kurssisuoritus on kesken hyväksyttävästä syystä (kurssiarvosanana J), suoritus on vietävä loppuun kahden seuraavan jakson aikana (kts. edellä kurssin uusiminen). Muuten arvosanaksi tulee K = keskeytetty. Vastuu asiasta huolehtimisesta on opiskelijalla. Poissaolojen vaikutus opintotukeen Jos koulusta poissaolo jatkuu ilman lääkärintodistusta lukukauden aikana 120 tuntiin, on poissaolon syy selvitettävä KELA:lle. Kanslian täytyy ilmoittaa KELA:lle yli viikon poissaolot. Opintotuki peritään takaisin luvattomalta tai aiheettomalta poissaoloajalta.

17 18 Koulusta eroaminen Järjestyssäännöt Jos opiskelija joutuu jonkin syyn takia eroamaan lukiosta, hänen on etukäteen keskusteltava asiasta ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan sekä ehdottomasti rehtorin kanssa. Eroamisesta tulee jättää kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysikäinen opiskelija. Opiskelija, joka ei lukuvuoden alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan lukiossa, eikä ole rehtorille ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, katsotaan lukiosta eronneeksi, ellei tähän ole ollut ylivoimaista estettä. Eronneeksi katsotaan myös opiskelija, joka on pätevää syytä ilmoittamatta poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintojaan. 1. Oppitunneille ja päivänavaukseen on saavuttava täsmällisesti. Ulkovaatteita ja päähineitä ei pidetä luokassa. 2. Kaikilla oppilailla on velvollisuus osallistua koulun yhteisiin tilaisuuksiin. 3. Koulun ulkopuolisilla henkilöillä ei ole oikeutta oleskella koulun tiloissa tai koulun alueella ilman, että asiasta on sovittu koulun henkilökunnan kanssa. 4. Kouluruokailu tapahtuu hyviä tapoja noudattaen. Ruokaa ei pidä ottaa enemmän kuin jaksaa syödä. Ruokailun jälkeen välineet ja roskat sijoitetaan niille osoitetuille paikoille. Sovittuja ruokailuvuoroja on noudatettava. Ulkovaatteita ja päähineitä ei tuoda ruokalaan. 5. Oppilaiden on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että koulu ja sen ympäristö pysyvät siistinä. Kaikkea koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti, sille tapahtuneesta vahingosta on ilmoitettava rehtorille, opettajalle tai muulle koulun henkilökunnalle. 6. Oppilailla on oltava oppitunneilla mukana tarvittava opiskeluvälineistö. 7. Polkupyörät on pidettävä niille varatuilla paikoilla. Autot ja muut moottoriajoneuvot on sijoitettava yleisille pysäköintipaikoille. 8. Tupakointi ja nuuskaaminen koulun tiloissa ja alueella on kielletty. 9. Oppilas ei saa olla koulussa, opintomatkoilla, koulun järjestämissä tilaisuuksissa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. 10. Oppilas saa vapaasti oleskella kouluaikana koulun tiloissa siten, että ei aiheuta häiriötä muiden opiskelulle. Portaissa istuminen on kielletty tapaturmavaaran vuoksi. 11. Oppilas saa käyttää harrastuksiinsa koulun tiloja ja välineistöä annettujen ohjeiden mukaan. 12. Elektronisia laitteita saa oppitunneilla pitää esillä ja käyttää vain opettajan luvalla.

18 Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisen ilmapiirin ylläpitämiseksi käyttäydytään ystävällisesti ja toiset huomioon ottaen. Kurinpito (Lukiolaki 26 ) 1) Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta 2) Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen vuoksi taikka opetus vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. 3) Rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. 4) Opetuslautakunta voi erottaa määräajaksi enintään yhdeksi vuodeksi. 5) Opettajalla ja rehtorilla on oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa kielletty esine. 6) Opettajalla ja rehtorilla on oikeus työpäivän aikana tarkastaa opiskelijan tavarat ja säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa sellaisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Oppilaskerhot ja vapaa-ajan toiminta Taukotunnit Tupakointi Tukiopetus Lukiossa kerhojen järjestäminen riippuu oppilaiden toivomuksista ja koulun mahdollisuuksista. Joitakin kerhoja järjestetään koulun toimesta ja muista voi esittää toivomuksen ryhmänohjaajalle, opettajalle tai rehtorille. Koulun tilojen käyttöön vapaa-ajan toimintoja varten on saatava lupa rehtorilta. Pyyntö tähän on esitettävä hyvissä ajoin, koska tila saattaa olla varattuna muita varten, jolloin se joudutaan tilapäisesti peruuttamaan. Jos opiskelijalle tulee taukopalkki, sen tilalle voi yrittää etsiä jokin muu kurssi. Jos tämä ei onnistu, ajan voi käyttää läksyjen lukuun, itsenäiseen opiskeluun yms. kotityön vähentämiseksi. Opiskelijoilla on taukotunteja varten käytössään myös oma vapaa-ajan tila. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin koulutiloissa ja koulun alueella. Tukiopetus on tarkoitettu tilapäisiin oppimisvaikeuksiin. Keskustele tukiopetuksen järjestämisestä kurssin opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Muista tukitoimista, esim. matikkapajasta ja tukikursseista tiedotetaan erikseen. Tapani Kemi antaa tukiopetusta lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvissä asioissa.

19 20 KOULUN HALLINTO Opetuslautakunta Opetuslautakunta toimii koulun johtokuntana ja vastaa koululaitoksen toiminnasta kaupunginvaltuuston päättämissä puitteissa. Opetustoimenjohtaja Timo Savela valmistelee ja esittelee asiat opetuslautakunnalle. Hänen puhelinnumeronsa on Opetuslautakunnan puheenjohtajana toimii Pekka Karjula. Rehtori Rehtori vastaa toiminnasta koulun tasolla ja tekee sitä koskevat päätökset. Opettajakunta ja opetussuunnitelma Koulun yhteiset toimintalinjat määritellään opetussuunnitelmassa ja opettajakunnan kokouksissa. Kurssin opettaja suorittaa arvostelun. Ryhmänohjaaja hoitaa luokkaansa koskevat asiat. Ohjausryhmän luottamusoppilaat Oppilaskunta Ohjausryhmä valitsee luottamusoppilaan ja hänen sijaisensa lukuvuoden alussa. Tieto siitä toimitetaan rehtorille. Luottamusoppilas toimii ohjausryhmän yhdyshenkilönä ja edustaa ryhmäänsä neuvotteluissa ja muissa tilaisuuksissa. Hänen ollessaan estyneenä sijainen hoitaa tehtävät. Lukion oppilaskuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Sen tehtävänä on hoitaa opiskelijoiden yhteistoimintaa ja tehdä ehdotuksia koulun toiminnan kehittämiseksi. Oppilaskunta tekee ehdotuksen oppilaskunnanohjaajaksi valittavasta opettajasta. Oppilaskunnan kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hallitus. Hallituksen tehtävänä on valmistella kokousasiat ja panna päätökset toimeen.

20 21 AIKATAULUJA Päivittäinen työaika Tapahtumakalenteri Oppitunnit (75 min) ovat yleensä klo Välitunnit ovat min pituisia, poikkeuksena ennen ruokataukoa osalla oppilaista 20 min pituinen. Ryhmänohjaustuokio on keskiviikkoisin klo , jolloin 2. tunti alkaa klo 9.55 tai (ykkösten 2. tunti). Päivänavaus on klo 8.15 noin viiden minuutin pituisena. Keskiaukeamalla olevaan tapahtumakalenteriin on merkitty työ- ja loma-ajat, jaksotus, uusintakuulustelupäivät ja ylioppilaskirjoituspäivät sekä joukko muita tapahtumia. Kunkin koeviikon kokeiden järjestys näkyy kurssitarjottimesta. Koeviikolla ei ole yleensä oppitunteja. Kokeet ovat aamupäivisin. Iltapäivällä on seuraavan kokeen valmistamistunnit ja ne ovat osa kurssin opetusta (merkitään myös poissaolot). Koepäivät löytyvät kurssitarjottimesta seuraavasti, esim. kaikki 1-palkin kokeet samana päivänä (tässä esimerkissä 24.9.). Kurssitarjottimen ja koepäivät löydät koulun nettisivuilta. 1. Jakso 1A 1B 1C 1D 1 ÄI1 FY1 KU1 MU1 2 RAB3.1 SL 3 FY1 PS1 PS1 HI1 4 RUB1 2 x MAA1 JA 2 x MAB1 5 HI1 RUB1 ÄI1 GE1 6 MAA1 ÄI1 ENA1 ENA1 7 KU1 MU1 1C-D OPO 1h/VK ja SAB3.1 8 KOE TI KE TO PE MA TI Sovitaan 7- ja 8-palkin koepäivä sovitaan opettajan kanssa Raahen lukion kotisivut Osoitteesta löydät päivitetyn kurssitarjottimen, tapahtumakalenterin (työ- ja loma-ajat), valintaoppaan, opetussuunnitelman jne.

21 LUKUVUONNA KÄYTTÖÖN TULEVAT OPPIKIRJAT 22 Äidinkieli Englanti Ruotsi Ranska Saksa Kurssit 1-3, Haapala ym., Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus, oppikirja ja tehtäväkirja 1 3 (O) Kurssit 4-6, Haapala ym. Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus, oppikirja ja tehtäväkirja 4 6 (O) Kurssi 8, Ylioppilastekstejä Kurssi 9, Ylioppilastekstejä Kurssi 10, Särmä, tehtäväkirja Luova kirjoittaminen Kursseilla voi käyttää digikirjoja. A1-kieli Kurssit 1 8, Bemmergui ym., Open Road 1 8 (O) B1-kieli Kurssit 1-7, Blom ym., Galleri (O) Grammatik Galleri (O) + Facit Mahdollisuus valita paperiversio tai digikirja Huom! kaikista kursseista ei ole vielä saatavilla digi-versiota Kurssi 8, 10: ei oppikirjaa B3-kieli, Bärlund ym. Voilà! (O) Kurssit 1-2 Voilà! 1 Kurssit 3 4 Voilà! 2 Kurssi 5 Voilà! 3 Kurssi 6 Voilà! 4 Kurssi 7 Voilà! 4 / 5 Kurssi 8 Voilà! 5 B3-kieli Kurssit 1 2, Kelkka ym., Kurz und gut 1-2: tekstik. ja harjoituskirja (O) Kurssi 3, Kelkka ym., Kurz und gut 3 (O) Kurssit 4 6, Kelkka ym., Kurz und gut 4 6: tekstikirja ja harj.kirja (O) Kurssit 7 8, Kelkka ym., Kurz und gut 7 8: tekstikirja ja harj.kirja (O) Lisäksi So stimmt es! (O) Kielioppikirja kursseilla 7 8 Yläkoulussa saksaa opiskelleet käyttävät SAB2 10 -kurssilla Kelkka ym., Kurz und gut 1-2: tekstikirjaa ja harjoituskirjaa (O) Venäjä Matematiikka B3-kieli Kurssit 1 5, Jegorenkov ym., Možno! 1, tekstikirja ja harj.kirja (O) Kurssit 6 8, Jegorenkov ym., Možno! 2, tekstikirja ja harj.kirja (O) Lyhyt oppimäärä, Etelämäki ym. Summa-kirjasarja Kurssi 1, Lausekkeet ja yhtälöt (EDITA) Kurssi 2, Geometria (EDITA) Kurssi 3, Matemaattisia malleja I (EDITA) Kurssi 4, Matemaattinen analyysi (EDITA) Kurssi 5, Todennäköisyys ja tilastot (EDITA) Kurssi 6, Matemaattisia malleja II (EDITA) Kurssi 7, Talousmatematiikka, Summa 7 (EDITA)

22 23 Kurssi 8, Matemaattisia malleja III, Summa 8 (EDITA) Kurssi 9, Abi lyhyt matematiikka (O) Kurssi 10, ei kirjaa MAOL-taulukkokirja, halutessaan oppilas voi hankkia myös MAOLdigikirjan Pitkä oppimäärä, Alatupa ym. Kurssit 1-10, Pitkä Sigma 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 (TAMMI) Kurssi 11, syv., Jäppinen ym., Lukion Calculus 6, Lukuteoria ja logiikka (O) Kurssi 12, syv., Lukion Calculus 7, Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä(o) Kurssi 13, syv., Lukion Calculus 8, Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (O) Kurssi 14, syv., Talousmatematiikka Summa 7 (EDITA) Kurssi 15, syv., ei oppikirjaa Kurssi 16, syv., ei oppikirjaa Kurssi 17, sov., Hautajärvi ym. Abi pitkä matematiikka, (O) Kurssi 18, ei kirjaa MAOL -taulukkok., halutessaan oppilas voi hankkia myös MAOL-digikirjan Fysiikka Kemia Biologia Kurssi 1, Lehto ym., Fysiikka 1, Fysiikka luonnontieteenä (TAMMI) Kurssi 2, Lehto ym., Fysiikka 2, Lämpö (TAMMI) Kurssi 3, Lehto ym., Fysiikka 3, Aallot (TAMMI) Kurssi 4, Lehto ym., Fysiikka 4, Liikkeen lait (TAMMI) Kurssi 5, Lehto ym., Fysiikka 5, Pyöriminen ja gravitaatio (TAMMI) Kurssi 6, Lehto ym., Fysiikka 6, Sähkö (TAMMI) Kurssi 7, Lehto ym., Fysiikka 7, Sähkömagnetismi (TAMMI) Kurssi 8, Lehto ym., Fysiikka 8, Aine ja säteily (TAMMI) Kurssi 9, (työkurssi) ei oppikirjaa Kurssi 10, Abi Fysiikka (O) Kurssi 1, Lehtiniemi ym., MOOLI 1 (O) Kurssi 2, Lehtiniemi ym., MOOLI 2 (O) Kurssi 3, Lehtiniemi ym., MOOLI 3 (O) Kurssi 4, Lehtiniemi ym., MOOLI 4 (O) Kurssi 5, Lehtiniemi ym., MOOLI 5 (O) Kurssi 6, Lehtiniemi ym., Abikemia (O) Kurssi 1, Lukion biologia, Eliömaailma BI1, digikirja, Kokkonen ym., (Otava) tai Kurssi 1, Kokkonen ym., Lukion biologia. Eliömaailma BI1 (Otava) Kurssi 2, Kokkonen ym., Lukion biologia 2, Solu ja perinnöllisyys BI2, (O) Kurssi 3, Kokkonen ym., Lukion biologia 3, Ympäristöekologia BI3 (O) Kurssi 4, Kokkonen ym., Lukion biologia 4, Ihmisen biologia BI4 (O) Kurssi 5, Kokkonen ym., Lukion biologia. Bioteknologia BI5 (O) Kurssi 6, käytetään muiden kurssien kirjoja Kurssi 7, Hannus ym., Abi biologia (O)

23 24 Maantiede Historia Yhteiskuntaoppi Uskonto Kurssi 1, egeos 1 Sininen planeetta (digitaalinen oppikirja), Anttila-Muilu ym., (Sanomapro) tai Kurssi 1, GE1 Anttila-Muilu ym., GEOS1 Sininen planeetta (SanomaPro) Kurssi 2, egeos 2 Yhteinen maailma (digitaalinen oppikirja), Anttila-Muilu ym., (Sanomapro) tai Kurssi 2, GE2, Anttila-Muilu ym., GEOS2, Yhteinen maailma (SanomaPro) Kurssi 3, egeos 3 Haasteiden maailma (digitaalinen oppikirja), Anttila- Muilu ym., (Sanomapro) tai Kurssi 3, GE3 Anttila-Muilu ym., GEOS3 Haasteiden maailma (SanomaPro) Kurssi 4, egeos 4 Aluetutkimus (digitaalinen oppikirja), Anttila-Muilu ym., (Sanomapro) tai Kurssi 4, GE4 Anttila-Muilu ym., GEOS4 Aluetutkimus (SanomaPro) Kurssi 1-2, Muutosten maailma, Ihminen, ympäristö ja kulttuuri sekä Eurooppalainen ihminen (WSOY) Kurssi 3, FORUM - Kansainväliset suhteet (O) Kurssi 4, Muutosten maailma 4, Suomen historian käännekohtia, uusin painos (WSOY) Kurssi 5, (HY7) Väisänen ym., Muutosten maailma Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY) Kurssi 6, (HY12) FORUM Kulttuurien kohtaaminen (O) Kurssi 8, Lehtiseuranta, mediaseuranta (HY13) Kurssi 9, Abi Historia (O) Kurssi 1, (HY5), Hänninen ym., FORUM - Lukion yhteiskuntatieto (O) Kurssi 2, (HY10), Hänninen ym., FORUM - Lukion taloustieto (O) Kurssi 3, (HY9), Kivelä ym., Jokaisen oikeustieto (WSOY) Kurssi 4, Liuksari ym., Forum, Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (O) Kurssi 5, Abi Yhteiskunta (O) Kurssi t 1-3, Nyyssönen ym. Silta 1-3, Lukion uskonto (SanomaPro) Lukion ensimmäisen kurssin kirjat ovat elokuun lähtien saatavana digikirjoina. Seuraavat kurssit julkaistaan lv aikana. Kurssi 2, Hanki ym., Silta 2. Kristinuskon historia (SanomaPro) Kurssi 3, Hanki ym., Silta 3. Etiikka ja kirkon oppi (SanomaPro) Kurssi 4, Hanki ym., Silta 4, Maailmanuskonnot (SanomaPro) Kurssi 5, Hanki ym., Silta 5, Uskonto Suomessa (SanomaPro) Kurssi 6, ei oppikirjaa Kurssi 7, ei oppikirjaa Kurssi 8, Uskonto lukion kertauskirja (WSOY) Elämänkatsomustieto Kurssi 1, Hjelm ym., Dialogi hyvästä elämästä (Sanoma Pro) Kurssi 2, Hjelm ym., Dialogi hyvästä tiedosta (Sanoma Pro) Kurssi 3, Hjelm ym., Dialogi yksilöstä ja yhteisöstä (Sanoma Pro) Kurssi 4, oppimateriaali ilm. myöh. Kurssi 5, ei oppikirjaa

24 25 Psykologia Filosofia Terveystieto Musiikki Kurssi 1, Karrasch ym., Lukion psykologia 1, Psyykkinen toiminta ja vuorovaikutus (O) Kurssi 2, Karrasch ym., Lukion psykologia 2 Ihmisen psyykkinen kehitys (O) Kurssi 3, Karrasch ym., Lukion psykologia 3 (O) Kurssi 4, Karrasch ym., Lukion psykologia 4 (O) Kurssi 5, Karrasch ym., Lukion psykologia 5 (O) Kurssi 6, Karrasch ym., Sosiaalipsykologia (O) Kurssi 9, Karrasch ym., Abi psykologia (O) Kurssi 1, Hallamaa ym, Filosofian odysseia, (Edita) Lisenssi Tabletkoulun FI1 materiaali. Tarkemmat ohjeet kirjautumisesta annetaan kurssin alussa. Kurssi 2, Hallamaa ym., Etiikan odysseia(edita), Lisenssi Tabletkoulun FI2 materiaali. Kurssi 3, Hallamaa ym., Tiedon odysseia (Edita) Kurssi 4, Hallamaa ym., Yhteiskunnan odysseia(edita Kurssi 1, Lukion Syke 1 digikirja, Terveystiedon perusteet, Lehtinen ym., (EDITA) tai Lukion syke 1. Terveyden perusteet, Lehtinen ym. (EDITA) Kurssi 2, Lehtinen ym., Lukion syke 2. Nuoret, terveys ja arkielämä (EDITA) Kurssi 3, Lehtinen ym., Lukion syke 3. Terveys ja tutkimus (EDITA) Kurssi 4, Lehtinen ym., Abi terveystieto (O) Kurssi 1, Juutilainen ym., Lukion musa 1 / Intro (WSOY) Kurssi 2, Juutilainen ym., Lukion musa 2 / Suomi (WSOY)