Työryhmäesitys
|
|
- Urho Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma
2
3 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma
4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Sisältö Esipuhe Johdanto Melun torjunnasta melun välttämiseen Meluntorjunta osana kaupunkiympäristön kehittämistä Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen Sidosryhmätyöskentely toimintasuunnitelman valmistelussa Vuorovaikutus melun ennaltaehkäisyssä ja meluntorjunnan suunnittelussa Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Tavoitteista konkretiaan: meluntorjuntaa kohteittain Priorisoinnin periaatteet Kohteet priorisointiluokassa I Kohteet priorisointiluokassa II Yhteistyökohteet Rahoitus ja aikataulutus Vaikutukset Lähteet Liitteet Meluntorjunnan tavoitteet Meluntorjunnan tarpeet ja toiveet...11
5 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 5 Esipuhe 1. Johdanto Meluntorjunnan toimintasuunnitelma toteuttaa Tampereen kaupungin strategisia tavoitteita. Toimintasuunnitelmassa määritellään meluntorjunnalle tietyt toimintaperiaatteet, jotka eri tavoitteiden kautta ohjaavat toimintaa kohti toivottua päämäärää. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa ovat ohjanneet meluntorjuntaa koskevat direktiivit ja käytännöt. Se on muodostettu yhteistyössä Tampereen kaupungin eri hallintoryhmien ja konsulttien edustajien kanssa. Myös kaupunkilaisia on kuultu ottamalla huomioon yleisötilaisuudessa käyty keskustelu sekä kaupungille tulleet valitukset. Toimintasuunnitelma koskee vuosia Tampereen kaupungin strategiat, ohjelmat sekä suunnitelmat vaikuttavat ympäristömeluun merkittävästi. Melun kannalta tärkeitä ja pitkävaikutteisia päätöksiä ovat esimerkiksi keskustan liikenneosayleiskaavan tunneli- ja pikaraitiotieratkaisut. Yleiskaava ja maakuntakaava vaikuttavat ympäristömeluun kuten myös seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun linjaukset sekä esimerkiksi joukkoliikenteen tukeminen. Tämän vuoksi meluntorjunta ei ole yksin Tampereen kaupungin ratkaisuista kiinni vaan melua on torjuttava yhdessä Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon Hämeen tiepiirin, Finavian sekä naapurikuntien kanssa. Tätä toimintasuunnitelmaa on ollut laatimassa Tampereen kaupunki yhteystyötahoineen (sidosryhmätyöskentelystä kpl 3.2). Konsulttina on toiminut vuosina Noisecase Oy (ent. Suomen Akustiikkakeskus Oy) sekä alkaen Ramboll Finland Oy. Ramboll Finland Oy:ssä työstä ovat vastanneet HM Hanna Herkkola ja DI Hans Westman. Tampereen kaupunki ympäristöineen on voimakkaan väestönkasvun aluetta. Kasvu aiheuttaa haasteita kaupungin toiminnalle ja kehityksen kestävyydelle. Melutilanteen kannalta suurimpia haasteita on ajoneuvoliikenteen kasvu ja siitä aiheutuvat meluongelmat sekä lisääntyvän melun ja maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Jotta Tampereen kaupunki voisi jatkossakin olla visionsa (Tampereen tasapainoinen kaupunkistrategia vuoteen 2016) veroinen ja tarjota mm. viihtyisän asuinympäristön ja toimivan kaupunkirakenteen nykyisille ja tuleville asukkaille, on myös meluntorjunnalle asetettava tavoitteita. Meluntorjunnalle on asetettu tavoitteita ja reunaehtoja valtakunnallisella tasolla, ja nämä ohjaavat myös Tampereen kaupungin meluntorjuntatyötä. Valtakunnallinen meluntorjunnan toimintaohjelman (2004) ja valtioneuvoston periaatepäätöksen (2006) pohjalta on käynnistynyt selvityksiä ja meluntorjunnan toimintaohjelmia eri tahoilla. Tie- ja raideliikenteen osalta meluntorjuntaa on pohdittu LVM:n Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketissa (2007). Tiehallinnolla on myös valmisteilla ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma päätieverkolle. Lähtökohtaisesti melusta aiheutuvien haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi ehkäistään melua sen lähteessä, estetään melun leviämistä, sijoitetaan toiminnot melun kannalta tarkoituksenmukaisesti ja suojataan melulle altistuvia kohteita. Tärkeimmät muut meluntorjuntatoimet liittyvät alueidenkäytön ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, asuntojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja kunnossapitoon sekä ajoneuvojen, laitteiden ja moottorien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöön.
6 6 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2. Melun torjunnasta melun ennaltaehkäisyyn Meluhaittojen ennaltaehkäisyssä ovat avainasemassa ratkaisut, jotka tehdään maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Yhtenä lähtökohtana ovat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueidenkäytössä on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta (vähennetään liikennetarvetta), ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta linjaa alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelua valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin pohjautuen. Alueidenkäyttö ja liikenne Melua aiheuttavien ja melulle herkkien toimintojen väliin tulee suunnitteluvaiheessa jättää riittävä etäisyys. Ellei se ole mahdollista, tulee meluntorjunnasta huolehtia muilla keinoilla. Tampereella kantakaupungin liikennemeluongelmia on pyritty ratkomaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikenneosayleiskaavan ja muiden suunnitelmien linjausten mukaisesti. Mahdollisuuksia vähentää liikennemelua liikennejärjestelmäratkaisuilla on tarkasteltu mm. TASE2025 työssä. Selvityksessä on arvioitu joukkoliikennejärjestelmien kehittämisen vähentävän liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja. Edullista meluntorjuntaa on esimerkiksi varastojen tai autokatosten sijoittaminen melulähteiden ja asutuksen väliin. Tämä edellyttää maankäytön suunnittelijoiden ja tonteille sijoittuvien yritysten ja maanomistajien yhteistyötä. Meluntorjunta ei aiheuta kustannusten kasvua tai lisäkustannukset ovat ainakin vähäisiä. Tätä keinoa ei ole toistaiseksi osattu kovin paljon käyttää. Melun syntyyn vaikutetaan tehokkaimmin pienentämällä liikennevälineiden melupäästöjä ja vähentämällä liikennetarvetta. Ohjaamalla liikennettä pois asuinkaduilta ja oppi- tai hoitolaitosten vierestä voidaan vähentää myös melun haittoja. Liikennemelun tasoon voidaan vaikuttaa lisäksi liikenteen rauhoittamisen ja erilaisten liikennerajoitusten avulla. Ajonopeuksien alentaminen on tehokas keino torjua melua. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää, että kyetään turvaamaan erilaisten hiljaisten alueiden säilyminen. Taajamissa tarvitaan suhteellisen hiljaisia virkistysalueita, jotka ovat päivittäin saavutettavissa. Selvityksessä ei ole erikseen arvioitu lentomelua, mutta sen mahdolliset vaikutukset yhteismeluun on kuitenkin pidetty tarkastelussa mukana mahdollisten moniongelmakohteiden tunnistamiseksi. Melupäästöjen vähentäminen Eri liikennevälineiden, työkoneiden ja ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä koskevat määräykset kuuluvat EY:n sisämarkkinoiden toimialaan. Ajoneuvojen vähämeluisuudella voidaan myös vaikuttaa melutasoon. Melupäästöjä voidaan edistää myös hiljaisia päällysteitä toteuttamalla ja renkaita kehittämällä.
7 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 7 Tampereen kaupungin sisäisellä ohjeistuksella, hankittaessa ajoneuvoja, koneita tai laitteita kaupungin töihin, voidaan vähämeluisuus määrittää tärkeäksi valintaperusteeksi kustannusten, energiankulutuksen ja muiden teknisten ominaisuuksien lisäksi. Teollisuuden osalta on laitosten melupäästöjä arvioitava ympäristölupapäätöksissä sekä suunniteltava muutoksia parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan sekä ympäristön kannalta parhaisiin käytäntöihin perustuen. Tilapäisistä, erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista tapahtumista ja töistä on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä esimerkiksi louhinnasta ja kivenmurskauksesta. Tilapäisiä tapahtumia, joista on tehtävä ilmoitus, ovat ulkoilmakonsertit, moottoriurheilukilpailut ja muut suuret yleisötapahtumat, joista saattaa aiheutua meluhaittoja. Konserttien melutasoihin voidaan vaikuttaa valvonnan myötä myös tapahtumajärjestäjien ohjeistuksella ja valistuksella. Asuntojen rakentaminen ja peruskorjaus Konkreettisia muita meluntorjuntakeinoja on esimerkiksi rakennuksien ulkokuoren ääneneristyksen parantaminen. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa ulkomelulle asetettavia tavoitteita ei saavuteta, huolehditaan siitä, ettei ympäristömelusta aiheutuva sisämelu ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia melutason ohjearvoja (993/1992). Tähän on syytä jatkossakin kiinnittää huomiota rakennusluvan ja toimenpideluvan myöntämisen yhteydessä. Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 2005 tarkastuskertomuksessaan pitäneet tärkeänä kiinteistökohtaisen ääneneristyksen tarpeen ja menetelmien sekä rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä erityisesti kantakaupunkien liikennehaittojen vähentämiseksi. Valtiovalta selvittää eri tukimuotojen, erityisesti asunto-osakeyhtiöiden ja vuokratalojen peruskorjaamisen korkotukilainojen, käyttämistä meluntorjuntaan. Meluesteet Meluntorjuntaa voidaan viime kädessä toteuttaa myös meluesteillä. Meluesteet voivat olla muun muassa meluvalleja, -kaiteita tai meluseiniä. Meluesteinä voivat toimia myös pienemmät rakenteet esim. tonttikohtaiset aidat, pysäkkikatokset jne. Meluesteillä ja rakennusten ääneneristävyyden parantamisella vaikutetaan myös visuaaliseen ympäristöön. Meluesteet rajaavat näkymiä ja voivat heikentää tai parantaa ympäristön esteettistä laatua. Meluaidat tai vallit saatetaan kokea kielteisesti niiden rajoittaessa näkymiä ja joskus ne ovat epäesteettisiä. Haittoja voi joissain paikoissa syntyä myös tuuliolosuhteiden muuttumisesta ja liikenteen päästöjen kertymisestä meluesteiden rajaamalle alueelle. Parhaimmillaan taas meluesteiden rakentaminen istutuksineen jäsentää ympäristöä ja lisää ympäristön viihtyisyyttä.
8 8 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 3. Meluntorjunta osana kaupunkiympäristön kehittämistä 3.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen Meluntorjunnan toimintasuunnitelman eräänä lähtökohtana on toiminut Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueelle vuodelta Selvityksessä todettiin vuonna 2003 asuvan tie- ja katuliikenteen yli 55 db melualueilla tamperelaista näistä yli 65 db: n alueella. Kantakaupungin asukkaista noin 19 % asuu tie- ja katuliikenteen melualueilla. Ilman meluntorjuntatoimenpiteitä altistuvien asukkaiden määrän oletetaan kasvavan noin 18 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Kovan melun alueella asuvien määrän oletetaan kuitenkin laskevan noin 15 %:lla keskusta-alueella käyttöönotettavien alempien nopeusrajoitusten sekä uusien tie- ja katuyhteyksien käyttöönoton vuoksi. Rautatieliikenteen melualueella arvioitiin vuonna 2003 asuvan noin 4000 asukasta. Selvityksessä arvioitiin, ettei määrä oleellisesti muutu vuoteen 2020 mennessä. Edellä esitetyt luvut osoittavat, että melu merkittävä asuinympäristön viihtyisyyteen ja terveellisyyteen vaikuttava tekijä. Meluun ja sen torjuntaan kytkeytyvät monet eri toimenpiteet eri sektoreilla. Menestyksellinen ja luonteva meluntorjunta edellyttää kaupungin hallintokuntien ja yksiköiden sekä muiden osapuolten avointa yhteistyötä. Tästä syystä meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti eri osapuolten kanssa. Tämän meluntorjunnan toimintasuunnitelman päämääränä on turvata tamperelaisille terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö ennaltaehkäisemällä melun syntymistä, estämällä melun leviämistä ja vähentämällä meluhaittoja sekä säilyttämällä erityyppisiä hiljaisia alueita. Tässä työssä on asetettu tavoitteeksi Valtioneuvoston periaatepäätöksen 2006 mukaisesti, että päiväajan yli 55 db katu- ja tieliikennemelualueilla asuvien ihmisten määrä on vuonna 2020 vähintään 20 % pienempi kuin vuonna Välitavoitteeksi on asetettu, että määrä on vuoteen 2013 mennessä vähentynyt 5-10 %. 3.2 Sidosryhmätyöskentely toimintasuunnitelman valmistelussa Tämän toimintasuunnitelman laadinnassa pyrittiin EU:n ympäristömeludirektiivin 2002/49/EY mukaisesti avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Vuorovaikutuksen pääpaino oli kaupungin hallintokuntia, yksiköitä sekä väylä- ja muita viranomaisia edustavan meluntorjunnan yhteistyöryhmän työskentelyssä. Yhteistyöryhmään kuului edustajia seuraavilta tahoilta (suluissa henkilömäärä): Ympäristövalvonta (2), kuntatekniikka- ja liikennesuunnittelu, kiinteistötoimi, kaavoitus (2), koulutoimi (2), liikuntatoimi, liikennelaitos, sosiaali- ja terveystoimi. Myös rakennusvalvonta oli kutsuttu työpajoihin. Lisäksi edustettuina olivat Hämeen tiepiiri, Pirkanmaan ympäristökeskus sekä Tiehallinnon keskushallinto. Ryhmä osallistui suunnittelun aikana yhteen päivän mittaiseen meluntorjunta-aiheiseen retkeen ja työpajaan Helsingin seudulle ja kolmeen puolen päivän mittaiseen yhteiseen työpajaan Tampereella. Työpajoissa toimittiin pääosin pienryhmissä työstäen konkreettista konsulttien valmistelemaa aineistoa. Lisäksi jäseniltä pyydettiin kirjalliset kommentit kolmesta suunnitelman osaluonnoksesta. Asukkaille järjestettiin työn alkuvaiheessa yksi yleisötilaisuus. Tilaisuuteen liittyi näyttely Tampereen melutilanteesta sekä erilaisista melun-
9 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 9 torjuntakeinoista. Osallistujille jaettiin aihetta selventävää ja tukevaa aineistoa. Työssä otettiin huomioon myös asukkaiden ja asukasryhmien ympäristömelua käsitelleet kirjalliset ja suulliset yhteydenotot Tampereen kaupungin yksiköihin. Työn jatkovaiheessa huhtikuusta 2007 alkaen kohteita sekä meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa pohdittiin alkuvaiheen pohjalta vielä Tampereen kaupungin eri sektoriviranomaisten ja konsultin tapaamisissa, joihin kutsuttiin mukaan myös Tiehallinnon ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajat. Kohdetarkastelua täydennettiin lisäksi asukasmäärätarkasteluilla. 3.3 Vuorovaikutus melun ennaltaehkäisyssä ja meluntorjunnan suunnittelussa Melu eroaa monista ympäristön pilaajista siinä, että pilaantumista ei koeta pysyväksi, kun taas monien saasteiden ominaisuuksista uhkaavimpina pidetään juuri pysyviä ja kertyviä haittoja. Melulähde voi silti olla hyvin pysyvä. Monia muita päästöjä seurataan jatkuvilla mittauksilla. Monille merkittäville päästöille on myös esimerkiksi lupaehdoissa selkeät rajat. Ympäristömelua ei sen mukaan juurikaan seurata jatkuvatoimisilla mittareilla, eikä mittaluvuista voida myöskään suoraan johtaa tarvittavia meluntorjuntatoimenpiteitä. Melun sietokynnys on erilainen eri ihmisillä, useista eri tekijöistä riippuen. Hallinnon ohjeiden ja normien mukaan ihmisten pitää sietää tietty määrä melua. Monilla melun sietokynnys ylittyy jo ennen ohjearvojen ylittymistä. Meluun suhtautumiseen vaikuttaa myös rakennetaanko uusi väylä aiemmin hiljaisen asuinalueen läheisyyteen vai levennetäänkö väylää alueella, jolla on jo totuttu liikenteen meluun. Ympäristömelun mittarina käytetty keskimääräinen melutaso ei myöskään kuvaa ajoittaisia kovia ääniä. Lyhytkin kova melu katkaisee herkästi unen. Heräilyn katkomat jatkuvat huonot yöunet voivat aiheuttaa seurannaisvaikutuksina merkittäviä terveyshaittoja. Melua toki torjutaan kaupungin ja väyläviranomaisten toimin koko ajan. Hallinnollisia erityistoimia sen sijaan aiheutuu vasta kun ihminen tekee haitasta ilmoituksen eli valittaa. Yhtenä mittarina meluntorjunnan tarpeelle ovat melusta kaupungin eri tahoille tulleet valitukset meluhaitasta. Tätä ei kuitenkaan voida pitää ainoana mittarina mm. edellä kuvatusta melun kokemisen subjektiivisuudesta johtuen. Toisaalta ohjearvoja tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että niiden alittuminen ei tarkoita, etteikö melua voitaisi kokea silti häiritsevänä. Jos ja kun meluntorjunta on yhä enemmän kaikille julkista, myös sen perusteet ja reunaehdot esim. eri kohteiden meluntorjunnan toteuttamiselle tai toteutuksen esteille, luodaan pohjaa toisenlaiselle toimintakulttuurille. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen alkuvaiheessa pidettiin yleisötilaisuus, joka palautteen perusteella sai pääosin hyvän vastaanoton yleisöltä. Keskustelulle on siis tarvetta. Melun sietämistä voi myös helpottaa, jos saatavilla on joku varmuus meluntorjunnan, -vähentämisen tai estämisen toimenpiteiden etenemisestä ja aikataulusta. 3.4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen on edellyttänyt laajaa yhteistyötä. Laajaa ja jatkuvaa yhteistyötä edellyttää myös sen toteuttaminen. Keskustelua ja keskustelumahdollisuuksia kehittämällä tehostetaan meluntorjuntaa ja ehkäistään melun syntyä. Yhteistyötä tehdään kaupungin eri hallintokuntien välillä, Tiehallinnon Hämeen tiepiirin, Ratahallintokeskuksen, VR:n, Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä kaupunkilaisten kanssa. Tampereen kaupunkiseudulla on tärkeää myös koko työssäkäyntialueen kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyö, sillä palvelujen, asutuksen ja työpaikka-alueiden sijoittelulla vaikutetaan liikenteeseen ja sitä kautta ympäristövaikutuksiin.
10 10 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Meluntorjunnan vaikuttavuuden kannalta Tiehallinto ja Ratahallintokeskus ovat merkittäviä toimijoita Tampereella. Kumpikin on tahollaan tehnyt suunnitelmia meluntorjunnasta esimerkkeinä mainittakoon Hämeen tiepiirin vuonna 2003 laatima raportti Hämeen tiepiirin meluntorjunnan toimenpiteiden priorisointi sekä Ratahallintokeskuksen vuonna 2003 laatima Tampereen rataympäristöselvityksen toisen vaiheen toimenpideohjelma. Tiehallinnon osalta on esitetty toimenpidelistaus LVM:n meluntorjunnan teemapakettia valmistelleen työryhmän toimesta. Tiehallinnon ympäristöohjelmassa vuoteen 2010 on määritelty kiireellisen meluntorjuntahankkeen kriteerit, mutta todettu samassa yhteydessä, että erillisiä hankkeita ei nykyisellä tienpidon rahoitustasolla pystytä toteuttamaan. Sekä Tiehallinto että RHK laativat myös EU:n meludirektiivin edellyttämät meluntorjunnan toimintasuunnitelmat, jotka valmistuvat vuonna Ratahallintokeskus on vuonna 2004 laatimassaan toimenpideohjelmassa listannut parannettavia melukohteita muun muassa Järvensivulla, Rautaharkossa, Multisillassa sekä Tesomalla. Näiden kohteiden lisäksi on muutamia yksittäisiä kiinteistökohteita. Meluntorjuntaa edellyttävät kohteet ovat tätä toimintasuunnitelmaa viimeisteltäessä lähdössä tarkempaan suunnitteluun. Meluntorjunnan yhteistyön ja toteuttamisen edistämiseksi ja tehostamiseksi toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä on tarkasteltu meluntorjunnan vastuita Tampereen kaupungin päättävissä elimissä sekä eri hallintokunnissa. Meluntorjuntaan liittyviä vastuita on kaupunginvaltuustolla ja hallituksella, pormestarilla, tilaajalautakunnilla sekä kaupunkiympäristön kehittämis-, ympäristöpalvelut sekä rakennusvalvonnan yksiköissä. Eri vastuutahojen tavoitteet vaihtelevat melupolitiikan luomisesta terveellisen ja viihtyisän asuntotuotannon luomiseen. Muita yleisiä kaikkia vastuutahoja koskevia tavoitteita ovat muun muassa: meluongelmien tunnistaminen estää niiden syntymistä etukäteen melutilanteen kehityksen seuranta ja arviointi nykyisten meluhaittojen vähentäminen yhteistyöt väylä- ja ympäristöviranomaisten, naapurikuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimintasuunnitelman laatimisen aikana eri vastuutahoille määritellyt tavoitteet, ydintehtävät, keinot ja mittarit esitellään luvussa 4 taulukossa 4.1. Tavoitteet on määritelty konsultin ja meluntorjunta-työryhmän toimesta, keinot ja mittarit on muodostettu toimintasuunnitelmatyön aikana.
11 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Meluntorjunnan tavoitteet 4.1 Meluntorjunnan tarpeet ja toiveet Raportin liitteenä (Liite 1) on esitetty esimerkkejä tavoitteiden viemisestä käytäntöön, mm. työnjaon ja yhteistyön sekä valvonnan ja seurannan kehittämiseen, melun kasvun hidastamisen ja estämiseen sekä opastukseen ja ohjaukseen liittyen. Kattava ja kokoava esitys toimintasuunnitelman tavoitteista ja keinoista on esitetty taulukossa 4.1. Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma pohjautuu Tampereen kantakaupungin liikennemeluselvityksen tuloksiin. Selvityksen tulokset ovat olleet yksi lähtöaineisto meluntorjunnan tarpeen selvittämisessä. Muina lähteinä on käytetty Tampereen kaupungille eri yksiköihin tulleita valituksia ja muita mahdollisia meluun liittyviä yhteydenottoja, sekä toimintasuunnitelman valmistelun aikana toimineen meluntorjunnan yhteistyöryhmän työskentelyn tuloksia.
12 12 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Taulukko 4.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman tiivistelmä vastuutahoittain
13 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Tavoitteista konkretiaan: meluntorjuntaa kohteittain 5.1 Kohteiden valinta Työryhmä on kirjannut 29 meluntorjuntakohdetta, joissa voidaan todeta vuoden 2003 meluselvityksen perusteella olevan merkittävä määrä asutusta tai muita meluherkkiä toimintoja melualueella. Kohteita on tullut mukaan myös workshoppien sekä yleisötilaisuuden perusteella. Tarkasteltavia kohteita on pyritty priorisoimaan ottaen huomioon niiden kiireellisyys, mm. haitalle altistuvien määrä, haitan suuruus jne. Priorisoinnin yhtenä lähtötietona on hyödynnetty myös meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa laadittaessa pidetyn asiantuntijatyöpajan tuloksia ja työpajassa esitettyjä tärkeysjärjestysarvioita kohteista. Kohteiden tarkastelu luokittain ei sido päätöksentekoa, mutta pyrkii toimimaan sitä ohjaavana ja lisätietoa tuottavana työkaluna. Kohteiden priorisoinnissa ei ole otettu huomioon niiden kustannuksia ja mahdollista toteutusaikataulua. Resursointia käsitellään seuraavassa pääluvussa. Kohteiden valintakriteereinä on käytetty seuraavia työryhmässä pohdittuja periaatteita: Asukasmäärä melualueilla, >65dB -alueella asuvien määrää on painotettu kertoimella 10 ja db -alueella asuvien määrää on painotettu kertoimella 2. Kohdekohtaisessa asukaslaskennassa on huomioitu saman melulähteen alueella sijaitsevien lähikatujen asukkaat, laskenta on tehty vuoden 2003 liikennemeluselvityksen melumallinnuksen mukaan. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman työpajojen asiantuntijaraadin painotukset. Palaute meluntorjunnan toimintasuunnitelman yleisötilaisuudesta sekä asukkaiden tekemät meluvalitukset. Melusuojauksen vaikuttavuus: paljonko asukkaita saadaan suojattua käytetyllä rahamäärällä. Melusuojauksen toteutettavuus. Talojen olemassa oleva rakenteellinen melusuojaus (melualueella voi olla laskennallisesti paljonkin asukkaita jos uusi kerrostalo on rakennettu tietoisesti melualueelle, tällöin melusuojaus on ollut mukana kaavamääräyksissä ja suojauksesta on huolehdittu melua eristävien rakenteiden avulla).
14 14 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kohteet järjestettiin kunkin tunnusluvun perusteella ja kunkin tunnusluvun mukaisista järjestysluvuista tehtiin yhteenveto (liite 2). Lopulliseen tarkasteluun valittiin myös workhopeissa esille tulleita koettuun meluun perustuvia kohteita, jota kautta on noussut esiin mm. herkkien kohteiden (kuten päiväkodit, koulut, sairaalat) meleuntorjunnan merkitys. Workshopeissa esiin nousseiden kohteiden priorisoinnista on keskusteltu hankeryhmässä. Valituissa kohteissa melulle altistuvan väestön määrä selvitettiin tarkkoihin maastomalleihin perustuvilla laskelmilla. Meluntorjunnan hyötyjä tutkittiin alustavasti arvioimalla mahdollisten meluntorjuntatoimenpiteiden laajuus ja kustannukset. 5.2 Kohteet priorisointiluokassa I Seuraavat kohteet on kirjattu meluntorjuntatoimenpiteiden priorisointiluokkaan I. Luokitus perustuu työn aikana esim. workshopeissa tehtyihin arviointeihin meluntorjunnan kiireellisyydestä. Priorisointia tarkennettiin mm. meluntorjunnan yhteistyöryhmässä käydyn keskustelun pohjalta. Katukohteet (numeroitu kohdekorttien mukaisesti) (1) Keskustan ja Amurin pääkadut (2) Tammelan ja Kalevan pääkadut (3) Lempääläntien itäreuna välillä Kuokkamaantie Kaartotie, Nekala (4) Pispalan valtatie (5) Nekalantie (6) Myllypuronkatu, eteläreuna välillä Vanhatie Tohlopinkatu (7) Päivärinne VT12 pohjoisreuna Päivärinteen kohdalla (8) Tesoman valtatie eteläreuna Nokiantiestä länteen (9) Palokallio Valkamankadusta Pohjoiseen Päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset (numeroitu kohdekorttien mukaisesti) (12) Kissanmaan perhetukikeskus, Riistakatu 1 (13) Pispalan päiväkoti, Pispalan vt 6 (14) Näsinpuiston päiväkoti, Hämeenpuisto 2 (15) Nekalan päiväkoti, Jokipohjantie 13 (16) Aleksanterin koulu, Hallituskatu 26, ala-aste (17) Amurin koulu, Satakunnankatu 60, ala- ja yläaste (18) Ruotsalainen ala-aste ja päiväkoti, Koulukatu 14 (yksityinen) Tarkemmat kohdekortit, joissa on kirjattu alustava näkemys toimenpiteistä, ovat raportin liitteenä 3.
15 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kohteet priorisointiluokassa II Seuraavat kohteet on kirjattu meluntorjuntatoimenpiteiden priorisointiluokkaan II. Luokitus perustuu työn aikana esim. workshopeissa tehtyihin arviointeihin meluntorjunnan kiireellisyydestä. Katukohteet (numeroitu kohdekorttien mukaisesti) (10) Nokiantie välillä Pukkisaarenkatu - Tuularinkatu (11) Pohtolankatu Päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset (numeroitu kohdekorttien mukaisesti) (19) Harjun koulu, Nokiantie 22, ala- ja ylä-aste + päiväkoti koulun takana (20) Kaukajärven koulu, Juvankatu 13, ala- ja ylä-aste (21) Messukylän koulu, Messukylänkatu 35, ala-aste (22) Kalevanharjun päiväkoti, Kalevantie Yhteistyökohteet Seuraavaan on listattu vielä tärkeiksi koettuja kohteita, jotka edellyttävät kuitenkin yhteistoimintaa Tiehallinnon kanssa. Kohteisiin suunniteltavia toimenpiteitä on esitetty myös Tiehallinnon raporteissa. Tiehallinnon yhteistyökohteet priorisointiluokassa 1 (23) Nuolialantie (24) Hyhky VT12 välillä Pispalan vt - Mattilankatu Tiehallinnon yhteistyökohteet priorisointiluokassa 2 (25) Kissanmaan koulu, Teiskontie 28, ala-aste (26) Atala ja Olkahinen VT9 välillä Olkahisenlahti ATAn tehdas (27) Hallila VT9 reuna välillä Loukkaankatu Hervannan valtaväylä (28) Teiskontie Tornimäenkadun talojen kohta Jaakonmäenkadusta itään n. 400 m (29) Paasikiventie välillä Onkiniemenkatu - Haarlankatu (30) Holvasti VT12 Orimuskadusta itään Edellä mainituista kohteista valtaosalla on käynnissä tai käynnistymässä suunnittelutyö, jossa ratkaistaan myös meluntorjuntaan liittyviä toimia. Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki valmistelevat yhdessä meluntorjuntaa myös rataympäristöselvityksen yhteydessä. Selvityksessä mukana olevia meluntorjunnan suunnittelukohteita on kahdeksan joita ovat Järvensivu, Rautaharkko, Multisilta, Tesoma, Huhtimäenkatu 3, Polvikatu 3, Ihanakatu 1 ja Postikatu 7.
16 16 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 6. Rahoitus ja aikataulutus Meluntorjuntatoimenpiteiden rahoitus jakautuu neljään pääluokkaan: 1) kaupungin katukohteet, joita voidaan parantaa liikennesuunnittelulla, meluvalleilla tai aidoilla; 2) koulut ja päiväkodit, joiden tonttikohtaisesta suojauksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen osallistuvat tilakeskus ja kiinteistötoimi; 3) kohteet, joissa pääasiallinen meluntorjuntakeino on ikkunoiden ja ovien vaihtaminen tai kiinteistökohtainen suojaus, näitä varten varataan vuosittainen avustusraha; 4) yleiset tiealueet, joiden meluntorjunnan toteuttavat Tiehallinto tai Tiehallinto ja kaupunki yhdessä. Meluntorjuntamahdollisuuksien pohjatietona on käytetty vuonna 1994 laaditun Tampereen kaupungin liikenteen meluselvityksen (Tampereen kaupunki/ Tampereen Viatek Oy 1994) suunnitelmia ja selvityksiä. Meluesteiden pituus ja tyyppi tulee tarkastella tarkemmin suunnitteluvaiheessa, jolloin tarkastellaan kohdekohtaisesti myös kohteeseen ja kaupunkikuvaan sopiva ulkomuoto, istutukset sekä mahdolliset heijastukset. Kulttuurihistorialliset seikat ja meluesteiden sopivuus miljööseen tulee huomioida erityisesti Pispalassa, Messukylässä ja Nekalassa. Hinta-arviot on tehty Tiehallinnon selvityksen (Tiehallinto 2005: Mitä maksaa 2005) ja pääkaupunkiseudun meluntorjuntaohjelmien sekä kustannusindeksien mukaan, hinnat esitetään ilman arvonlisäveroa. Hiljaisen asfaltin käyttökohteiksi esitetään lähinnä keskusta-alueen suurimpia katuja sekä Pispalan valtaväylää, joilla voimakkaan melun alueella asuvia on eniten ja meluntorjunnan vaihtoehtoja on vähän. Hiljaista asfalttia on viime vuosina kehitetty ja tutkimustulokset ovat myönteisiä myös kaupunkinopeuksissa. Tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä että tasaisempi pinta vähentää jokakeväistä pölyongelmaa, koska tasainen pinta puhdistuu kevätpesuissa tehokkaammin (esim. Liikenne- ja viestintäministeriö: Vierintämelun vähentäminen- VIEME-tutkimus- ja kehittämisprojektin esiselvitys 2006). Hiljaisen asfaltin aiheuttamat kustannukset tulevat suurimmaksi osaksi pinnan nopeamman kulumisen aiheuttamasta huolto- ja uusimisvälin lyhenemisestä. Tässä toimintasuunnitelmassa hinta-arvio on laskettu yhdelle pinnoitukselle, joka tulisi tehtäväksi lisää verrattuna nyt käytössä olevaan päällysteeseen vuoteen 2012 mennessä, kun lasketaan hiljaisen asfaltin uusimisväliksi 2-3 vuotta ja normaalin asfaltin uusimisväliksi 4 5 vuotta. Hiljaisen asfaltin hintatieto on saatu Tiehallinnosta. Pinnoitettavien katujen leveydeksi on arvioitu 6 9 metriä.
17 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 17 Kohteissa, joissa meluntorjuntaa on vaikeaa tai mahdotonta rakentaa muilla keinoin, harkitaan tapauskohtaisesti avustuksen myöntämistä ikkunoiden ja ovien uusimiseen paremmin ääntä eristäviin malleihin. Tämä avustus voidaan myöntää mikäli melusta on osoitettavissa terveyshaittaa, avustuksen määrä on 30-50% uusien ikkunoiden tai ovien hinnasta. Joissain tapauksissa melusuojausavustus voidaan myöntää myös muuhun rakenteelliseen melusuojaukseen, kuten tonttikohtaisen, oleskelupihaa suojaavien rakenteiden rakentamiseen. Tällaisia kohteita varten tulee varata terveyshaitan todennäköisyyden perusteella jaettavaa avustusrahaa noin /vuosi. Avustusten myöntökriteerit sekä valvonta- ja opastusjärjestelmä suunnitellaan erikseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Keskeisessä asemassa avustusten jakamisessa ja valvonnassa tulevat olemaan rakennusvalvonta, korjausrakennusneuvoja ja ympäristöpalvelut. Tarvittavia työvoimaresursseja ei nykyisin ole, suunnittelukaudella tarvitaan 5 lisähenkilötyövuotta mm. avustusten kohdentamiseen, sekä melutilanteen ja meluesteiden kunnon seurantaan. Meluntorjunnan valtakunnallisen linjauksen ja toimintaohjelman (Ympäristöministeriö, 2004) tavoitteena on myös lisätä meluntorjunnan henkilöresursseja ja koulutusta. Kohdekorteissa esitetyt kustannusarviot perustuvat seuraaviin hintatietoihin: Toimenpide meluaita 2 m meluaita 2,5 m meluaita 3 m Hinta 1000 / m 1150 / m 1300 / m meluaidan korotus 250 / m 2 meluvalli 2 m meluvalli 3 m melukaide n. 1 m 100 / m 200 / m 600 / m hiljainen asfaltti 4 / m 2 Uusi direktiivin mukainen meluselvitys ja meluntorjunnan toimintaohjelma tulee Tampereella tehtäväksi vuonna Siihen mennessä tavoitteena on suojata vähintään I-prioriteettiluokassa olevat kohteet. Myös useimpien mainittujen tie- ja liikennesuunnitelmien tavoitteena on toteutus vuosiin mennessä. Valtioneuvoston asetuksessa korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006) ei mainita melua. Meluntorjuntatoimet tulisi rinnastaa muihin terveysperustaisiin korjausavustuksiin myös lainsäädännössä vähintään yhtenä terveyshaitta-avustusten perusteena.
18 18 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 7. Vaikutukset 8. Lähteet Toteutuessaan meluntorjunnan toimintasuunnitelma ensisijaisesti parantaa ja säilyttää asuinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä. Se voi vaikuttaa myös hiljaisten alueiden säilymiseen. Hiljaiset alueet parantavat niiden kaupunkilaisten virkistäytymismahdollisuuksia, jotka kaipaavat luonnonrauhaa, ja edesauttavat eläimistön viihtymistä kaupunkiympäristössä. Paikoin esim. meluntorjunta meluestein voi aiheuttaa haitallisia maisemavaikutuksia. Osa toimenpiteistä voi vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, mikäli liikennettä ohjataan vaihtoehtoisille reiteille. Liikenteelliset vaikutukset lienevät kuitenkin vähäisiä. Meluesteillä voidaan parhaimmillaan saavuttaa 16 db vaimennus. Vaimennuskyky riippuu korkeudesta suhteessa melulähteen ja havaintopisteen sijaintiin. Matalilla rengasmelukaiteilla saavutettava enimmäisvaimennus on n. 7 db. Maasto-olosuhteista riippuen niiden teho voi olla myös hyvin vähäinen. On otettava huomioon, että meluesteistä huolimatta osa asukkaista esteen takana jää edelleen huonommin suojattua. Suunnitelma edistää eri tahojen yhteistyötä ja mahdollistaa kustannustehokkaiden ratkaisujen saavuttamisen ja turhan päällekkäisen suunnittelun minimoinnin. Näin seurauksena voi olla kustannussäästöjä sekä yhtenäisempi linja seudullisessa meluntorjunnassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta. (Ympäristömeludirektiivi) Hämeen tiepiirin meluntorjunnan toimenpiteiden priorisointi. Tiehal linto, Hämeen Tiepiiri. Tampere Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueelle. SCC Viatek Tampere, raportti Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma. Suomen ympäristö 696. Ympäristöministeriö. Helsinki Tampereen kaupungin liikenteen meluselvitys. Meluesteiden tarve ja rakentamismahdollisuudet eräille katuosuuksille. Tampereen Viatek Oy. Tampere Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 2. Toimenpideohjelma. Osaraportti 1 melu. Ramboll Finland Oy. Tampere Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta sekä perustelu muistio Ympäristöhallinnon meluntorjunnan yleiset linjaukset.ympäristöhallinnon meluverkko Ympäristöministeriön moniste 102. Ympäristöministeriö. Helsinki Ympäristömelun arviointi ja torjunta. Ympäristöopas 101. Ympäristöministeriö. Helsinki Ympäristönsuojelulaki 86/2000.
19 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Liitteet Liite 1 Tavoitteet Liite 2 Kohdetaulukko Liite 3 Meluntorjunnan kohdekortit Liite 4 Yhteenvetokartat
20
Liite 3 1/30. Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut. Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa
Liite 3 1/30 Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa Meluntorjuntamahdollisuudet Ratapihankadun ja tunnelin rakentaminen vähentää
LisätiedotLiite 3 1/30. Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut. Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa
Liite 3 1/30 Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa Kiinteistöt Meluntorjuntamahdollisuudet Ratapihankadun ja tunnelin rakentaminen
LisätiedotHANKEKORTTI Ahjolan päiväkoti
41 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2018 Liite 4. 1/23 HANKEKORTTI 3.4.2013 Ahjolan päiväkoti Nykytilanne Hoitopaikkojen määrä 28 Melulähde Pispalan valtatie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 19
LisätiedotLiite 5. Liite 5. (1 / 33) HANKEKORTTI Ahjolan päiväkoti. L Aeq22-7 2m, meluntorjunta
64 Liite 5. Liite 5. (1 / 33) HANKEKORTTI 3.4.2013 Ahjolan päiväkoti Nykytilanne Hoitopaikkojen määrä 28 Melulähde Pispalan valtatie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 19 700 ajon./vrk Raskaan liikenteen
LisätiedotLiikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät
LisätiedotLiikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö VIEME-ohjausryhmä, 1.11.2007 Ohjelmallinen viitekehys liikennemelun torjuntaan
LisätiedotMELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön
MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu
LisätiedotValtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia
16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin
Lisätiedot16T-2 Meluselvitys
16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.
Lisätiedot25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut
25.6.2013 tekninen ja ympäristoimiala Lahden kaupunki Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut Ympäristölautakunta hyväksynyt 23.4.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kadut
LisätiedotSelvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta
Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Ari Saarinen Lentomelun seudullinen seurantaryhmä 13.12.2012 Meluntorjunnan toimintaohjelma
LisätiedotRautateiden meluselvitys
Rautateiden meluselvitys 2007 2008 23.9.2011 1 (5) Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 8/2008 Ratahallintokeskus sai valmiiksi EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman
LisätiedotKeskiäänitaso LAeq22-7, ei meluntorjuntaa LAeq22-7, meluesteet toteutettu Muutos asukasmäärässä
LIITE 1, SIVU 34/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Linnanpelto Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 405 Melulähde alueella: raideliikenne - Tavarajunia päivällä 6 kpl (yht. 2 640 m)
LisätiedotPerustelu melusuojaukselle Lähimpänä tietä sijaitsevat asuinrakennukset ovat päivällä db meluvyöhykkeellä (L Aeq7-22).
LIITE 1, SIVU 11/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Niiralankatu Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 1 431 Melulähde alueella: Niiralankadun tieliikenne - Keskim. vuorokausiliikenne
LisätiedotPerustelu melusuojaukselle Valtatien 5 aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db monin paikoin asuinrakennusten pihoilla.
LIITE 1, SIVU 23/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Vt5, Niirala, Kehäkatu Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 346 Melulähde alueella: Valtatie 5:n liikenne - Keskim. vuorokausiliikenne
LisätiedotMiten kaupunki torjuu melua
Miten kaupunki torjuu melua Hiljan päivän seminaari pe 7.10.2016 Tieteiden talo Esa Nikunen Ympäristöjohtaja, Helsingin ympäristökeskus Pääkaupunkiseudun liikennemeluselvitys tekeillä Viiden vuoden välein
LisätiedotVt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta
Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen
LisätiedotSOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004
SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 Jalasjärven meluselvitys SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...5 2 LÄHTÖTIEDOT...5 2.1 Liikenne...5 2.2 Maastoaineisto...5 3 SOVELLETTAVAT OHJEARVOT...5
LisätiedotSteinerkoulu Virkkula
LIITE 1, SIVU 44/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Steinerkoulu Virkkula Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Kohteen käyttäjämäärä 205 Melulähteet alueella: RAIDELIIKENNE - Tavarajunia päivällä 5 kpl (yht.
LisätiedotKeskustan liikenneosayleiskaava
Ramboll Finland Oy Keskustan liikenneosayleiskaava Meluvaikutukset 22.9.2004 Keskustan liikenneosayleiskaava, Tampere Tämä meluselvitys on tehty Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut yksikön toimeksiannosta.
LisätiedotRAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS
Vastaanottaja Tampereen Tilakeskus Asiakirjatyyppi Meluselvitys ID 1 196 308 Päivämäärä 25.8.2014 RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA
LisätiedotYmpäri s tö m i n i s t e r i ö n r a p o rt t e j a. Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta
Ympäri s tö m i n i s t e r i ö n r a p o rt t e j a 7 2007 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta YMPÄRI S TÖ M I N I S T E R I Ö YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 7 2007 Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotKotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys
Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.
LisätiedotSUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009
SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto 22.11.2005 5005-C6009 MATTI JANHUNEN AITOLAHDENTIEN ASEMAKAAVA MELUSELVITYS 1 Tausta Tampereen Aitolahdentien varteen Niihamanselän Olkahisenlahden
LisätiedotRitavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua
Ramboll Finland Oy Lapuan kaupunki Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Meluselvitys 21.12.2015 Ritavuoren ak:n melusuojaus, Lapua Lapuan kaupunki Meluselvitys 21.12.2015 Viite 1510020582 Versio
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotMELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA
MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (7) 127 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksesta HEL 2012-008608
LisätiedotKaakinmaa VI ja 6, Koulukatu 14, Mariankatu 41, Tampere
Rambøll Finland Oy Tampereen ruotsalainen koulu Kaakinmaa VI-102-4 ja 6, Koulukatu 14, Mariankatu 41, Tampere Meluselvitys 18.1.2007 Tampereen ruotsalainen koulu Kaakinmaa VI-102-4 ja 6, Koulukatu 14,
LisätiedotKeskustan osayleiskaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
LisätiedotMuistio VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MELUNTORJUNNASTA. 1. Johdanto
Muistio 22.5.2006 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MELUNTORJUNNASTA 1. Johdanto Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaan valtioneuvosto antaa periaatepäätöksen valtakunnallisesta meluntorjunnan
Lisätiedot16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys
16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne
LisätiedotTytyri-Hiidensalmi OYK
Lohjan kaupunki Tytyri-Hiidensalmi OYK Meluselvitys 12.10.2004 Viite 82108188 Versio Pvm 12.10.2004 Hyväksynyt Tarkistanut HWe Kirjoittanut TKl Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Finland
LisätiedotHelsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla
Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TULOKSET... 2 2.1 Melulle altistuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden määrät...
LisätiedotVt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi
Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi Meluselvitys Lokakuu 006 Vt 4 välillä Alakorkalo- Rovaniemi Lokakuu 006 Viite Versio Pvm 7.11.006 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut
LisätiedotLahdespohjan asemakaava
Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Lahdespohjan asemakaava 21.10.2005 Tampereen kaupunki Lahdespohjan asemakaava Meluselvitys 21.10.2005 Viite 82110123 Versio Pvm 21.10.2005 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut
LisätiedotSCC Viatek Oy (1.4.2004 alkaen Ramboll Finland
ESIPUHE Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki käynnistivät vuonna 2002 kahdesta vaiheesta koostuvan rautatieympäristöselvityksen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien
LisätiedotYlöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys
Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle
LisätiedotSörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16
Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
LisätiedotLEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja
LisätiedotMeluntorjunta ratahankkeessa
Meluntorjunta ratahankkeessa Case Luumäki Imatra Oikeusyksikön päällikkö Jaakko Knuutila Projektipäällikkö Maija Salonen 130 Meur 27 Meur 23.1.2018 Jaakko Knuutila 2 RATALAIN LÄHTÖKOHDAT Rautatie on rakennettava
LisätiedotMeluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi
Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755
LisätiedotPETSAMO, XXI KAUPUNGINOSA, KAAVA NRO. 8083, ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.8.2010 PETSAMO, XXI KAUPUNGINOSA, KAAVA NRO. 8083, ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS PETSAMO,
LisätiedotValtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut
Rambøll Finland Oy Hämeen tiepiiri Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Ympäristömeluselvitys 14.10.2009 Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Hämeen
LisätiedotHANKEKORTTI KOHDE 1, Kuusaantie (välillä Koriansuora Varuskuntakatu), Kaunisnurmi
HANKEKORTTI 22.2.2017 KOHDE 1, Kuusaantie (välillä Koriansuora Varuskuntakatu), Kaunisnurmi Nykytilanne Asukkaita 261 Kuusaantie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 22 400 ajon./vrk Raskaan liikenteen osuus
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS
KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...
LisätiedotNiittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula
Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Oulun kaupunki Ins. (AMK) Tiina Kumpula 12.8.2014 Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, 12.8.2014 2
LisätiedotHatanpään Puistokuja 23, Tampere
Rambøll Finland Oy YH-Länsi Oy Hatanpään Puistokuja 23, Tampere Meluselvitys 8.2.2012 Hatanpään Puistokuja 23, Tampere YH-Länsi Oy Meluselvitys 8.2.2012 Viite 82128678 Versio Pvm 8.2.2012 Hyväksynyt Tarkistanut
LisätiedotKortteli Takahuhti, Tampere
Rambøll Finland Oy Yksityinen asiakas Kortteli 4950-1 Takahuhti, Tampere Meluselvitys 28.8.2006 Yksityinen asiakas Kortteli 4950-1 Takahuhti, Tampere Meluselvitys 28.8.2006 Viite 82113653 Versio 2 Pvm
LisätiedotVastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LisätiedotMeijeritien asemakaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...
LisätiedotVII-122-1,88 ja 91 (Pyynikin sairaala), Tampere
Pirkanmaan YH - Rakennuttajaosuuskunta VII-122-1,88 ja 91 (Pyynikin sairaala), Tampere Meluselvitys 19.1.2006 (LUONNOS) Viite 82112160 Versio Pvm 19.1.2006 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut TKl Ramboll
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322
TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE
LisätiedotPohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus
Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3
LisätiedotMeluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet
Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Lempäälän kunta Jussi Kurikka-Oja 16.4.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Lempäälän kunnan Pajalantien ja Hulikankulman asemakaava-alueiden
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601512 MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS 22.11.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 22.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 15.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (9) 277 Lausunnon antaminen Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta Pöydälle HEL 2013-001565 T 11 00 01 Viite: 389/062/2013 Päätös päätti
LisätiedotAkaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3
LisätiedotHelsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä
Helsingissä, 5.3.2009 Ympäristöministeriölle Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Suomen luonnonsuojeluliitto ry. esittää, että ympäristöministeriö ryhtyisi valmistelemaan ohjetta laskennallisten
LisätiedotRaideliikennemeluselvitys korttelille 55042
Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.
LisätiedotMeluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY
Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä 143-413-7-2 IKAALISTEN MYLLY OY Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa 20.2.2018 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutasojen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: KAJ RÖNNKVIST MARTINPOJANKATU 25 TAMPERE MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20600916 KAJ RÖNNKVIST MARTINPOJANKATU 25 TAMPERE MELUSELVITYS 6.4.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 6.4.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 18.11.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotTONTIT 5211/22 JA 5211/26, VIIALA, TAMPERE ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Ilkka Saarinen ja Osmo Tuomaala Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.1.2011 TONTIT 5211/22 JA 5211/26, VIIALA, TAMPERE ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS TONTIT 5211/22 JA 5211/26, VIIALA,
LisätiedotTEOLLISUUDEN MELU ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUN HAASTEENA RYHMÄPÄÄLLIKKÖ JARI HOSIOKANGAS, RAMBOLL FINLAND OY
TEOLLISUUDEN MELU ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUN HAASTEENA RYHMÄPÄÄLLIKKÖ JARI HOSIOKANGAS, RAMBOLL FINLAND OY TEOLLISUUDEN MELU ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUN HAASTEENA JOHDANTO Ennen Teollisuutta ollut Suomessa
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
LisätiedotSAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS
Vastaanottaja NCC Rakennus Oy/Asuminen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 08/2011 SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS
LisätiedotVastaanottaja Laukaan kunta. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAA- VOITUSTA VARTEN, LAUKAA MELUSELVITYS
Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 24.3.2017 LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAA- VOITUSTA VARTEN, LAUKAA MELUSELVITYS LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAAVOITUSTA VARTEN, LAUKAA
LisätiedotVt 12 Teiskontie MELUSELVITYS. Tampere. Helmikuu Tiehallinto. Tampereen kaupunki
Vt 12 Teiskontie MELUSELVITYS Tampere Helmikuu 2008 Tiehallinto Tampereen kaupunki Vt 12 Teiskontie, Tampere 2 (7) MELUSELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3
LisätiedotHiidenmäen meluselvitys
Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin
LisätiedotKeskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS. Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju. Asiakirjatyyppi Meluselvitys
Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.4.2012 HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITELMA MELUSELVITYS HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys
16T-1 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys Tiina Kumpula 21.6.2017 Tarkistanut: Martti Kokoi 29.6.2017 2 (6) 21.6.2017 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa- Toivakka,
LisätiedotMALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: HAAPAVEDEN KAUPUNKI KYLPYLÄSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20601225 HAAPAVEDEN KAUPUNKI KYLPYLÄSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotAjankohtaista meluasioista kansallisesti ja EU tasolla. Ari Saarinen Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät
Ajankohtaista meluasioista kansallisesti ja EU tasolla Ari Saarinen Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 5.6.2019 VNa raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista 903/2017 Soveltamisala Toiminnanharjoittaminen
LisätiedotKORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija
LisätiedotHIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS
repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT
LisätiedotRistinarkku , ja 8 Tampere
Rambøll Finland Oy Arkta Rakennuttajat Oy Ristinarkku 4923-10, 4745-2 ja 8 Tampere Ympäristömeluselvitys 22.5.2007 Ristinarkku 4932-10, 4745-2 ja 8, Tampere Arkta Rakennuttajat Oy Meluselvitys 22.5.2007
LisätiedotSt 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki
St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (12) 307 Lausunnon antaminen Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta HEL 2013-001565 T 11 00 01 Viite: 389/062/2013 Päätös päätti antaa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 170/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia. Lakiin lisättäisiin ympäristömeludirektiivin täytäntöön
LisätiedotMeluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi
Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 31.1.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755 7070 www.ramboll.fi
LisätiedotOkeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta
16T-2.17 Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta Yleistä Melutilanne muistion kuvissa on vuoden 2040 ennustetilanne tavoitetieverkolla. Lisäksi tiesuunnitelmaan valitusta meluntorjuntavaihtoehdosta
LisätiedotHE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta
HE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta Ympäristöneuvos Ari Saarinen Liikenne- ja viestintävaliokunta 6.11.2015 Melun haittavaikutukset Terveys Kansanterveyteen toiseksi
LisätiedotLiite ELY-keskuksen lausunto (PIRELY/905/07.01/2010)
Liite 8 Muistutukset, lausunnot ja vastineet. Kaava nro 8246, Teiskontien ja Kuntokadun liikennejärjestelyt sekä TAYS:n pääsisäänkäynnin pysäköintijärjestelyt. Kaavaehdotus nro 8246 oli virallisesti nähtävillä
LisätiedotLiikennemelusta. Marita Savo, ympäristötarkastaja FORUM MIKKELI XXI
Liikennemelusta Marita Savo, ympäristötarkastaja 24.9.2015 FORUM MIKKELI XXI Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa Ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkintähuolto
LisätiedotHUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.12.2015 HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS HUHTIMON LIIKENNEMELUSELVITYS Päivämäärä 17.12.2015 Laatija Tarkastaja
LisätiedotAsiantuntijahaastattelut pitkän ajan meluntorjuntatoimenpiteistä. 2. Tehtävät meluntorjunnan parissa/kokemus meluntorjuntatyöstä.
Liite 1. 1 / 6 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2017: Asiantuntijahaastattelut pitkän ajan meluntorjuntatoimenpiteistä A Taustatiedot 1. Nimi, virasto, asema ja tehtävä 2. Tehtävät meluntorjunnan
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016
LisätiedotKaukovainio, tiemelu. Perustelu melusuojaukselle Toteuttamatta jäänyt osuus meluntorjunnassa. Toteutus osana Poikkimaantien parantamista.
HANKEKORTTI 29.3.2018 Kaukovainio, tiemelu Oulun kaupunki KOHTEEN TIEDOT Asukkaita 1683 Melulähde Poikkimaantie - Keskim. vuorokausiliikenne 7 000 ajon./vrk - Raskas liikenne 1,4 % päivällä, 1,2 % yöllä
LisätiedotVuoreksen puistokadun asemakaava (8080) ja Särkijärven siltakaava(8084)
Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Vuoreksen puistokadun asemakaava (8080) ja Särkijärven siltakaava(8084) Meluselvitys 27.3.2006 Tampereen kaupunki Vuoreksen puistokadun asemakaava (8080) ja Särkijärven
Lisätiedotakustiikka Teollisuus Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 TL akustiikka Helsinki Tapio Lahti Liisa Kilpi
TL akustiikka 11211 Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 Tapio Lahti Liisa Kilpi Helsinki 2012-02 TL akustiikka 11211 1 (4) TkT Tapio Lahti, DI Liisa Kilpi (Akukon Oy) 2012-02-27 Helsingin kaupunki, meluselvitys
LisätiedotNiskaperän osayleiskaavan meluselvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotMelua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä
Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten
LisätiedotVAPAUDENTIEN JATKE (HAMARINTIE- RUUKINTIE), SEINÄJOKI MELUSELVITYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys
Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä..06 VAUDENTIEN JATKE (HAMINTIE- RUUKINTIE), SEINÄJOKI VAUDENTIEN JATKE, SEINÄJOKI Päivämäärä..06 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas
Lisätiedot