puheenjohtaja hallintoylihoitaja

Transkriptio

1 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Aika kello 10:00 Paikka Tikkamäentie 16, Talo 7/ Joensuu Saapuvilla olleet jäsenet Meriläinen Juhani Palviainen Sami Vanhepelto Nina Jormanainen Laura Niiranen Sanna Parkkonen Aki Riikonen Maija Tikkanen Mauri Varis Minna Väistö Vuokko puheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja varajäsen jäsen varajäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Muut saapuvilla olleet Reijonen Eero Kettunen Pekka Mikkola Ulla Naukkarinen Ilkka Nevanto Jari Turunen Antti Bjerregård Madsen Johanna Rouvinen Ismo Hirvonen Markus yhtymävaltuuston puheenjohtaja yhtymävaltuuston 1. vpj yhtymävaltuuston 2. vpj n johtaja sosiaalijohtaja johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja talous- ja kehitysjohtaja sihteeri

2 Pöytäkirja 3/ Käsitellyt asiat Sivu 30 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 31 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 32 Asialistan hyväksyminen 6 33 Ympäristökertomus Henkilöstökertomus Toiminta-alueiden strategioiden ja käyttösuunnitelmien toteutuminen Sisäisen tarkastuksen vuosiraportti Tilinpäätös ja toimintakertomus Kuukausiraportti Helmikuu Virka- ja tehtäväjärjestelyt 2014; Maaliskuu Yhtiökokousedustajat asunto-osakkuusyhtiöihin ja osakkuusyhtiöihin 41 Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitosn yhtymäkokousedustajien valinta Organisaatiomuutos Tytäryhteisöjen yhtiökokousedustajat ja hallituksen jäsenet Tarveselvitys J2-hanke Tiedoksi annettavat asiat Muut asiat 32 Pöytäkirjan sähköinen versio löytyy internetosoitteesta: --> pöytäkirjat, esitys listat --> ko koukset alkaen --> ao. toimielin.

3 Pöytäkirja 3/ Allekirjoitukset Juhani Meriläinen Puheenjohtaja Markus Hirvonen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukai seksi. Sanna Niiranen Maija Riikonen Pöytäkirjan nähtävänäpito PKSSK Kirjaamo. Talo 7/7 Tikkamäentie 16, Joensuu klo 9-15 Pöytäkirjanpitäjä Markus Hirvonen

4 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhtymähallitus 30 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Todettiin.

5 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta Yhtymähallitus 31 Hallintosäännön 14 :n 1 momentin mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Sanna Niirasen ja Maija Riikosen. Pöytä kirja tarkaste taan heti kokouksen jäl keen. Päätös Valittiin.

6 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Asialistan hyväksyminen Yhtymähallitus 32 Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus hyväksyy kokouksen asialistan. Päätös Hyväksyttiin.

7 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Ympäristökertomus / /2014 Yhtymähallitus 33 Kuntayhtymä pyrkii toiminnassaan vaikuttamaan siihen, että ympäristöasiat huomioidaan rakentamisessa ja kiinteistönhuoltotoiminnoissa. Vuosittain laaditaan ympäristökertomus, joka jaetaan oheismateriaalina. Ympäristökertomuksessa vertaillaan n jäte- ja energiakulutuksia ja kustannuksia aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan ja Honkalampi-keskuksen jätehuollon kustannukset sekä jätemäärät vuonna Lisäksi ympäristökertomuksessa on esitetty n vuosien energiakustannuksia, kulutus- ja hintamuutoksia sekä energiansäästötoimenpiteitä. Ympäristökertomus sisältää vuoden 2014 toimintasuunnitelman. Oheismateriaali 1: Ympäristökertomus Lisätiedot: va. tekninen johtaja Eino Piitulainen (013) eino.piitulainen@pkssk.fi Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus hyväksyy ympäristökertomuksen ja saattaa sen edelleen yhtymävaltuustolle tie doksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

8 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Henkilöstökertomus / /2014 Yhtymähallitus 34 Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on kuvata n strategiassa sekä Myö ja Työ työhyvinvointisopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Kertomuksessa nostetaan esille myös niitä toimenpiteitä, joita on toteutettu tavoitteiden saavuttamiseksi. KT Kuntatyönantajat on toukokuussa 2013 hyväksynyt suosituksen henkilöstövoimavarojen arvioinnista, jonka tarkoituksena on ohjata henkilöstöraportoinnin kehittämistä kunnissa ja kuntayhtymissä. Vaikkakaan n henkilöstökertomus ei täysin noudata suosituksen sisältörakennetta, siinä on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan suosituksen sisältöä. Kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä henkilöä, joista vakinaisia 84 % ja määräaikaisia 16 %. Määrä sisältää yhteispäivystyksen henkilöstön, joten vertailukelpoinen määrä oli edellisvuotista pienempi. Strateginen tavoite ssä on ollut, että vakinaisten ja määräaikaisten suhde olisi 85/15 %. Käytännössä tämä tavoite on toteutunut, kun laskennassa ei huomioida harjoittelijoita ja koulutusviroissa olevaa henkilökuntaa. Henkilöstömäärä ja -kustannukset vuonna 2013 pysyivät hyvin hallinnassa. Kuntayhtymässä on ollut tavoitteena sairauspoissaolojen aleneminen 0,5 päivää työntekijää kohden, tämä tavoite ei toteutunut. Sairauspoissaolojen määrä ssä on koettu korkeaksi, mutta Kevan vuonna 2013 tekemän valtakunnallisen vertailun mukaan työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ssä olivat vuonna 2012 neljänneksi alimmat muihin 17 vastaavaan än verrattuna. Näiden tulosten valossa panostus työhyvinvoinnin edistämiseen on ollut tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa. Kuntayhtymässä laadittiin keväällä nopeassa aikataulussa säästöohjelma. Se tehtiin hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja tuotti suurin piirtein tavoitteiden mukaiset kustannussäästöt. Sijaisten palkkaamiseen kiinnitettiin aikaisemman enemmän huomiota sekä tiukennettiin joitakin muita käytäntöjä. Raskaimpiin toimenpiteisiin kuten sitovat sijaisten palkkaamista koskevat kiellot, lomautukset tai irtisanomiset ei tarvinnut ryhtyä. Vuonna 2013 tehdyn työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli ennätyksellisen korkea eli 60 %. Erityisesti esimiestyötä koskevissa kysymyksissä tulokset laskivat; lähiesimiehet joutuvat toteuttamaan

9 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus ssä päätettyjä toiminnallisia muutoksia ja säästötoimenpiteitä. Alentuneesta kehityksestä huolimatta tulokset lähes kautta linjan ovat kuitenkin keskiarvon paremmalla puolella. Oheismateriaali 2: Henkilöstökertomus 2013 Lisätietoja: Henkilöstöpäällikkö Jouko Kantola jouko.kantola@pkssk.fi Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus merkitsee henkilöstökertomuksen tiedokseen ja saattaa sen valtuustolle tiedoksi. Henkilöstöyksikkö voi tehdä kertomukseen teknisluontoisia korjauksia. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

10 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Toiminta-alueiden strategioiden ja käyttösuunnitelmien toteutuminen / /2014 Yhtymähallitus 35 Hallitus vahvisti päätöksellään 166 / vuoden 2013 toiminta-alueiden strategiat ja käyttösuunnitelmat. Raportointi näistä tapahtuu hallitukselle. Kuntayhtymän johdossa on koottu toiminta-alueiden strategioiden ja käyttösuunnitelmien toteumat vuodelta 2013 toiminta-alueittain. Asiakirja on viiteaineistona Oheismateriaali 3: Strategioiden ja käyttösuunnitelmien toteutuminen 2013 Lisätiedot: Talous- ja kehitysjohtaja Ismo Rouvinen (013) ismo.rouvinen@pkssk.fi Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus hyväksyy toiminta-alueiden strategioiden ja käyttösuunnitelmien toteumat vuodelta Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

11 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Sisäisen tarkastuksen vuosiraportti / /2014 Yhtymähallitus 36 KYSin erva-alueen sairaanhoitopiirien sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on laadittu sopimus, joka on hyväksytty PKSSK:n n hallituksessa ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin n hallituksessa Sopimuksen mukaan PKSSK ostaa loppuvuodesta 2012 alkaen ostopalveluna sisäisen tarkastuksen palvelut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin n sisäisen tarkastuksen yksiköltä. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistussekä konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa PKSSK:lle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee PKSSK:ta ja sen ylintä johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.pkssk:n hallitus on hyväksynyt sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen , ja ohje tuli voimaan vuoden 2014 alusta alkaen. Vuoden 2013 tarkastuskohteeksi valittiin ICT- projektien johtamisen, työnjaon sekä toteutumisen valvonnan arviointi. ICT- projektien johtamisen, työnjaon sekä toteutumisen arvioinnin perusteella keskeisimmät sisäisen valvonnan kehittämistarpeet liittyvät strategisesti merkittävien ulkoistettujen toimintojen strategia- ja tavoiteasetantaan, tavoitteita uhkaavien riskien arviointiin sekä sisäisen valvonnan kytkemiseksi osaksi johtamista. Sisäisen valvonnan käytännön valvontatoimenpiteitä tulisi myös terävoittää esim. kehittämällä sisäisen valvonnan tarkistuslistoja esimiesten käyttöön, järjestämällä viranhaltijoille ja toimihenkilöille sisäisen valvonnan koulutusta sekä sisällyttämällä toimintojen prosessikuvauksiin sisäisen valvonnan edellyttämät toimenpiteet. Kuntayhtymän tulisi tehdä sisäisen valvonnan itsearviointia nykyistä systemaattisemmin. ICT-tarkastusraportin mukaisia korjaustoimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan tietohallinnossa yhteistyössä PTTK:n kanssa. Määrämuotoista sopimista, seurantaa ja raportointia on tarpeen edelleen kehittää. Lisätiedot: Va. hallintopäällikkö Markus Hirvonen puh markus.hirvonen@pkssk.fi Oheismateriaali 4: Sisäisen valvonnan vuosiraportti 2013 Oheismateriaali 5: ICT-raportti (salassapidettävä)

12 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus merkitsee sisäisen valvonnan vuosiraportin vuodelta 2013 tiedokseen Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

13 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Tilinpäätös ja toimintakertomus / /2014 Yhtymähallitus 37 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013 on valmistunut. Kuntalain 68 mukaan hallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkasteltavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteumavertailu ja toimintakertomus. Kunnan tai n, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Vuonna 2013 erikoissairaanhoitoon tulleiden potilaiden määrä oli , mikä oli 23,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui pääasiassa yhteispäivystyksen alkamisesta, jonka myötä päivystykseen ilman lähetettä tulleiden potilaiden määrä kolminkertaistui. Muutos ei ole täysin vertailukelpoinen, sillä uudessa käytännössä päivystyksessä potilaita ei eritellä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaisiin, ja osa päivystysluonteisista potilaista tutkittiin aikaisemmin sairaalan ensiavussa. Laskutettujen hoitopalvelujen tuotteistus perustuu hoitopäivä, avohoitokäyntien ja erityisen kalliiden palveluiden laskutukseen. Avohoitokäynnit lisääntyivät tilinpäätökseen 2012 verrattuna 13 %. Merkittäviin selittävä tekijä on yhteispäivystyksen toiminnan aloitus alkaen. Hoitokäytäntöjen suunniteltu muutos avohoitopainotteisempaan suuntaan näkyi hoitopäivien vähenemisenä edellisestä vuodesta (3,4 %). Sama strategian mukainen trendi on jatkunut viime vuosina, joka näkyy myös nykyisellä tuotteistuksella myös hoitojaksojen vähenemisenä. Tulevina vuosina DRG -tuotteistukseen siirtymisen myötä hoitojaksokäsite muuttuu, jolloin hoitojaksojen määrä tulee kuvaamaan paremmin sairaanhoidollisen toiminnan palvelutuotantoa. Kuntayhtymän vuoden 2013 talousarviossa tavoiteltiin nollatulosta. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa talousarviota muutettiin 3,2 milj. euroa, koska huhtikuun alussa alkanut yhteispäivystys ei ehtinyt vuoden 2013 talousarvion valmisteluun vuoden 2012 lopussa. Sopimus yhteispäivystyksestä saatiin valmiiksi vasta kertomusvuoden kevättalvella. Vuoden 2013 toimintakulujen ennuste näytti heti alkuvuodesta ylittävän talousarvion huomattavasti ja niinpä yhtymähallitus päätti aloittaa sekä säästö- että tuottavuusohjelman laatimisen. Pääasiassa onnistuneen toimintakulujen hallinnan ansiosta tilinpäätös vuodelta 2013 kääntyi lopulta lähes 1,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2013 n suurten hankkeiden investoinnit alittivat

14 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus talousarvion noin 1,1 milj. eurolla (9,7 %). Pienten hankkeiden investoinnit toteutuivat n. 13 % talousarviota pienempänä, joten kokonaisuudessaan suurten ja pienten hankkeiden investoinnit jäivät noin 2,2 milj. euroa talousarvion alapuolelle. Valtuusto korotti vuonna 2013 koko konsernin toimintakuluihin suhteutettua maksimilainamäärää 30 %:sta 50 %:iin, mikä samalla mahdollistaa n uuden strategian suunnitelmallisen toteuttamisen ja uusien tuottavampien toimintaprosessien käyttöönoton. Osa meneillään olevista hankkeista toteutetaan n taseen ulkopuolella tytäryhtiöiden toimesta. Vuoden 2013 lopussa n lainakanta oli 62,8 miljoonaa euroa, mikä vastasi 27,7 % vuoden 2013 toimintakuluista. Konserniyhteisöjen toiminta toteutui tilivuonna tavoitteiden mukaisesti ja niiden talous kehittyi myönteisesti. Tytäryhteisöjen osuus konsernitaseesta on kasvussa, ollen vuoden 2013 lopussa noin 9,1 prosenttia ja suurimmat omaisuuserät ovat pysäköintitalo 1 ja vuokra-asuinkiinteistöt. Koko konsernissa lainakanta vuoden 2013 lopussa oli 81,6 miljoonaa, mikä puolestaan vastasi 34,3 % vuoden 2013 toimintakuluista. Tytäryhtiöiden ylijäämäisistä tuloksista johtuen koko konsernin tilikauden ylijäämä on noin 1,4 milj. euroa. Oheismateriaali 6: Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Lisätiedot: Talous- ja kehitysjohtaja Ismo Rouvinen (013) ismo.rouvinen@pkssk.fi Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus jättää vuoden 2013 tilinpäätöksen tarkastettavaksi ja esittää, että tilinpäätökseen sisällytetään seuraavat kirjaukset: 1. vähennetään poistoeroa ,93 euroa. 2. lahjoitusrahaston nettolisäys 6.185,03 euroa kirjataan ko. rahaston sääntöjen mukaisesti. 3. tilikauden ylijäämä ,06 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Hallitus esittää tilinpäätöksen valtuustolle ja päättää antaa tilintarkastajille tilintarkastuksen vahvistusilmoituskirjeen ja valtuuttaa hallituksen puheenjohtajan ja n johtajan allekirjoittamaan sen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

15 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Kuukausiraportti Helmikuu 48/ /2014 Yhtymähallitus 38 Hoitoon tulleiden potilaiden määrä ei ole tammi-helmikuussa vertailukelpoinen yhteispäivystyksen alkamisen takia. Hoitotakuutarkastelussa operatiivista toimenpidettä yli 6 kk jonottaneiden potilaiden määrä kasvoi 5 ja ensikäyntiä yli 3 kk väheni 48 potilaalla tammikuun tilanteesta. Potilasjonojen kokonaismäärät ovat olleet laskussa alkuvuoden aikana. Tavoitteena on, että hoitotakuun ylittäneiden potilaiden määrä saadaan mahdollisimman nopeasti strategian mukaiselle tavoitetasolle. Erikoissairaanhoidon suoritteet ovat alkuvuonna toteutuneet hiukan arvioitua suurempana, mutta ovat kuitenkin vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna päivystystä lukuun ottamatta. Yhteispäivystyksen myötä suoritteiden kokonaismäärä on yli 4 % suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Avohoitokäyntien kokonaismäärä on suunnitellusti kasvanut ja hoitopäivien puolestaan vähentynyt viime vuoden tilanteesta. Sosiaalipalveluissa suoritteiden määrä on suunnitellulla tasolla, mutta on vähentynyt kaikilla osa-alueilla edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä tammikuussa oli huomattavasti edellisvuotta pienempi, mutta kääntyi helmikuussa kasvuun. Sairauspoissaolojen kumulatiivinen toteuma on kuitenkin viime vuoden alapuolella, mikä on myös strategisena tavoitteena. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus on kasvanut 3,5 % edellisestä vuodesta ja jäsenkuntien palvelusuunnitelmat ovat toteutuneet erikoissairaanhoidossa n. 1,2 prosenttiyksikköä ja sosiaalipalveluissa 0,4 prosenttiyksikköä suunniteltua korkeampana. Toimintakulujen kehitys ei helmikuun lukujen perusteella näyttäisi poikkeavan talousarviosta merkittävästi, joten tässä vaiheessa vuotta toimintakulujen toteuman ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Oheismateriaali 7: Kuukausiraportti helmikuu 2013 Lisätiedot: Talous- ja kehitysjohtaja Ismo Rouvinen (013) ismo.rouvinen@pkssk.fi Ehdotus Kuntayhtymän johtaja:

16 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Hallitus merkitsee kuukausiraportin helmikuulta tiedokseen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

17 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Virka- ja tehtäväjärjestelyt 2014; Maaliskuu 68/ /2014 Yhtymähallitus 39 Hallitukselle esitellään seuraavat tehtäväjärjestelyt: Lakkautetaan mielenterveyshoitajan toimi (nro 1886; Psykiatrian klinikkaryhmä), palkataan sairaanhoitaja toistaiseksi kokoaikaiseen työsuhteeseen lukien. Perustelut; Toimi on vapautunut henkilön irtisanouduttua. Sen sijoituspaikka on osasto 51. Ylihoitaja Kaija Nuutisen mukaan osastolla hoidetaan pidempään sairastaneiden potilaiden uusiutuvia relapseja. Nämä potilaat ovat suuri sairaalahoitoa käyttävä ryhmä ja hoidon kehittäminen siten, että relapseja voidaan ehkäistä ja hoitoaikoja sairaalassa lyhentää on sairaansijojen vähentyessä välttämätöntä. Osastolla tehtävän työn lisäksi henkilökunta toimii vaikeasti hoitoon sitoutuvien potilaiden avohoidossa työparina tehostetun avohoidon työntekijän kanssa. Osastolla on 12 sairaanhoitajan ja 7 mielenterveyshoitajan/lähihoitajan tointa. Toiminnan ja työn muuttuvien vaatimusten kannalta tulisi sairaanhoitajien osuuden olla suurempi, vähintään 14 sh/ 5 lh. Muutoksen kustannusvaikutus on vuodessa noin euroa. Kuntayhtymässä on aloitettu henkilöstösuunnitelman valmistelu, jossa tullaan tarkemmin ohjaamaan mm. ammattirakenteen kehitystä. Sitä ennen toteutetaan vain vahvasti perusteltavissa olevat muutokset. Lisätietoja Henkilöstöpäällikkö Jouko Kantola jouko.kantola@pkssk.fi Ehdotus Kuntayhtymän johtaja Hallitus hyväksyy sille esitellyn tehtäväjärjestelyn Päätös Eero Reijonen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo Yhtymähallitus jätti asian pöydälle yksimielisesti. Asia tuodaan käsittelyyn sitten, kun henkilöstösuunnitelma on valmis.

18 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhtiökokousedustajat asunto-osakkuusyhtiöihin ja osakkuusyhtiöihin 72/ /2014 Yhtymähallitus 40 Kuntayhtymällä on omistuksessaan useita asunto-osakkeita sekä muita omistuksia osuuskunnissa ja yhdistyksissä. Yhtymähallitus on päättänyt , että asunto-osakeyhtiöiden osalta yhtiökokousedustaja on henkilöstöpäällikkö Jouko Kantola tai hänen määräämänsä viranhaltija ja osuuskuntien ja yhdistyksen osalta talousjohtaja Ilkka Naukkarinen. Jos em. viranhaltijat on nimetty joidenkin yhtiöiden hallituksiin, näiden yhtiöiden osalta edustajaksi on nimetty hallintopäällikkö Sakari Kela. Henkilövaihdoksien myötä on tarve määrittää uudelleen edustajat toimielimiin. Oheismateriaali 8: Luettelo osakeyhtiöistä, osuuskunnista ja yhdistyksistä, joissa on osakkaana tai jäseninä. Lisätiedot: Va. hallintopäällikkö Markus Hirvonen puh Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus määrää valtuustokauden loppuun asti: 1. Tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajaksi n johtajan, 2. Asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousedustajaksi n johtajan tai hänen määräämänsä henkilön. 3. Muihin yhteisöihin, osuuskuntiin ja yhdistyksiin, joissa on osakkaana tai jäsenenä, hallitus määrää yhtiökokousedustajaksi Talous- ja kehitysjohtajan tai hänen määräämänsä henkilön. Päätös Hallitus evästää tarvittaessa viranhaltijoita yhtiökokouksiin. Esitys hyväksyttiin.

19 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitosn yhtymäkokousedustajien valinta 208/ /2013 Yhtymähallitus 41 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen llä on kolme edustajaa Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitosn yhtymäkokouksessa. Kuntalain 87 b :n mukaan liikelaitosn jäsenet valitsevat edustajansa kuhunkin kokoukseen erikseen. Laki ei siis mahdollista sitä, että yhtymäkokousedustajat valittaisiin esimerkiksi koko vaalikaudeksi. Lisätiedot: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Naukkarinen (013) ilkka.naukkarinen@pkssk.fi Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus valitsee kolme edustajaa seuraavaan ISLABin yhtymäkokoukseen. Päätös Yhtymähallitus valitsi yksimielisesti edustajiksi Juhani Meriläisen, Mika Kuuselan ja Sami Palviaisen.

20 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Organisaatiomuutos / /2014 Yhtymähallitus 42 Valtuusto hyväksyi n strategian joulukuussa Tammikuussa hallitus hyväksyi strategian pohjalta laaditut toiminta-alueiden toimintasuunnitelmat. Johdon toiminta-alueen toimintasuunnitelmassa toimenpide 1.1 kuuluu Uudistetaan organisaatiorakenne ja johtosääntö, vahvistetaan johtamista ja esimiestyötä. Toimenpide on aikataulutettu vuodelle 2014, ja sillä tähdätään vuoden 2015 alusta käyttöönotettavaan organisaatiorakenteeseen. Johtosäännön 2 :n mukaan yhtymähallitus määrää n toiminnan järjestämiseksi tarkoituksenmukaiset toiminta-alueet ja niiden mahdollisen jakautumisen klinikoihin, palveluyksiköihin sekä hoitotyön yksiköihin sekä nimeää niiden esimiehet. Kuntayhtymän hallinnossa on alkuvuonna valmisteltu esitys organisaatiorakenteeksi, joka otettaisiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Valmistelussa on pyritty huomioimaan johtamisen tukeminen, näköpiirissä olevien toiminnallisten muutosten edesauttaminen ja resurssien joustava käyttö. Organisaatiomuutoksissa jatketaan johdon virkamuutosten taustalla olleita tavoitteita ja huomioidaan eläköitymisten avaamia mahdollisuuksia. Nämä koskevat lähinnä tukipalvelujen ja johdon toiminta-alueiden toiminnallisia sisältöjä. Esitys huomioi myös mahdollisen soteratkaisun maakunnassa, jossa lähtökohtaisesti tarkastellaan mieluummin isoja kuin pieniä kokonaisuuksia. Sairaanhoidon organisaatio perustuu viiteen klinikkaryhmään, joista kaksi isointa on suunnilleen yhtä suuria niin euromäärän kuin henkilöstön osalta. Samalla lakkautuisi kaksi pienempää klinikkaryhmää lasten ja nuorten klinikkaryhmä sekä kuntoutumisen klinikkaryhmä näiden toiminnot sijoittuisivat jatkossa konservatiiviseen klinikkaryhmään. Operatiivisesta klinikkaryhmästä siirtyisi skopiayksikkö konservatiiviseen klinikkaryhmään, muutoin operatiivinen klinikkaryhmä säilyisi entisensisältöisenä. Psykiatrian klinikkaryhmä ja päivystyksen klinikkaryhmä säilyisivät ennallaan. Mallissa esitetään muodostettavaksi uusi diagnostisten palvelujen klinikkaryhmä, johon sisältyisivät nykyinen kliinisten tutkimusten klinikkaryhmä sekä kuvantamispalvelut. Viime mainittu on nykyisin röntgenliikelaitoksen toimintaa, ja muutos tarkoittaa sitä että röntgenliikelaitos esitetään purettavaksi. Mainittujen toimintojen sijoittaminen samaan kokonaisuuteen tuo lle synergiaetuja mm. henkilökunnan joustavamman käytön, n yhtenäisen linjausten toteuttamisen sekä tila- ja laiteinvestointien

21 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus kustannustehokkaamman suunnittelun kautta. Johtoryhmä ei näe lisäarvoa vallitsevassa toimintaympäristössä liikelaitosmuotoisesta toiminnasta, joka edellyttää erillistä hallintoa ja eriytettyä laskentatointa. Röntgenliikelaitoksen johtokunta esittää edellä mainittujen toimintojen järjestämistä liikelaitosmuotoisena. Röntgenliikelaitoksen mahdollisesta purkamisesta päättää valtuusto, jonne asia viedään erillisenä organisaatioratkaisun päättämisen jälkeen. Sosiaalipalvelujen toiminta-alueelle ei esitetä muutoksia, ja toiminta siellä jatkuisi kolmen palveluyksikön mukaisella ratkaisulla. Palveluyksiköt ovat asiantuntijapalvelut; kuntoutus, asuminen, päivätoiminta; ja peruskoulu. Tukipalvelun organisaatiota on valmisteltu rinnan johdon toiminta-alueen kanssa. Aikaisemmin tukipalvelut kuuluivat talousjohtajan alaisuuteen, ja tukipalvelut ovat perinteisesti pitäneet sisällään niin operatiiviset toiminnot kuin asiantuntijatehtävät ssä. Viime vuosina tehdyissä ratkaisuissa sairaanhoidosta on siirretty toimintoja tukipalveluihin, ja toisaalta niiden laajuus on kasvanut toiminnan volyymin lisääntyessä. Talousjohtajan virka muutettiin vuonna 2013 talous- ja kehitysjohtajan viraksi, ja samalla lähdettiin periaatetasolla miettimään tukipalvelujen kokonaisuutta uudelta pohjalta. Tukipalvelujen ja johdon toiminta-alueiden uudelleen järjestelyssä keskeinen asia on operatiivisten ja asiantuntijatehtävien erottaminen. Organisaatioesityksessä tukipalvelut koostuvat neljästä, selvästi operatiivisesta kokonaisuudesta - laitos- ja välinehuoltopalvelut, toimistopalvelut, logistiikka- ja huoltopalvelut sekä ravintopalvelut. Asiantuntijatehtävät ja jotkut niitä lähellä olevat pienet operatiiviset yksiköt sijoitetaan jatkossa johdon toiminta-alueelle. Tukipalvelujen palveluyksiköistä ravintopalvelut jatkaisivat organisatorisesti nykyisellä muodolla, mutta muiden osalta sisältö muuttuisi suuntaan ja toiseen. Laitos- ja välinehuoltopalveluista vaatepalvelu siirtyisi tytäryhtiön toiminnaksi, mikä lisää konsernissa vaatehuollon synergiaa. Toimistopalveluiden rungon muodostavat osastonsihteerit, arkistotoimi ja lähettipalvelut siirtyisivät toisaalle ja uutena osana yksikköön liitettäisiin klinikkasihteerit. Logistiikka- ja huoltopalvelut ovat ssä uusi kokonaisuus, ja tähän sisältyisivät kiinteistöhuolto, lääkintälaite- ja apuvälineiden huolto sekä logistiikkapalvelut. Viime mainittu kattaa sisäiset kuljetukset, sisäisen logistiikan, varastotoiminnot, jätehuollon ja lähettipalvelut. Johdon toiminta-alueelle muodostetaan neljän palveluyksikön kokonaisuus. Yleishallinto kattaa vanhat luottamushallinnon ja n hallintopalvelut. Lisäksi yksikköön sisältyisivät asiakirjahallinta, turvallisuuspalvelut, tietopalvelut, viestintä ja uutena kokonaisuutena

22 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus asiakirjahallinta. Vahtimestaripalvelut sisältyvät turvallisuuspalveluihin, niin kuin nykyisin. Taloushallinto ja kehittäminen palveluyksiköön sisältyisivät nykyinen talouspalvelut hankintatoimistoa lukuun ottamatta, ja lisäksi siihen sijoitettaisiin kehittämistehtävät ja projektit. Henkilöstöhallinto säilyisi nykyisen mukaisena kokonaisuutena sisältäen n keskitetyn rekrytoinnin ja varahenkilöstön. Tilahallinto ja hankinnat on uusi palveluyksikkö johdon toiminta-alueella. Siihen sijoitettaisiin n tilahallinta, investointien suunnittelu ja rakennuttaminen sekä hankintatoimisto. Kuntayhtymän suurimmat hankinnat liittyvät rakennuttamiseen, ja tällä organisaatiomuutoksella pyritään lisäämään synergiaa hankinnoissa ja kilpailuttamisessa. Tilahallinnan sijoittamisella johdon toiminta-alueelle halutaan parantaa tilojen käytön ja investointien suunnitelmallisuutta. Esitettävä organisaatioratkaisu on neutraali mahdollista soteratkaisua ajatellen. Yksittäisten toimintojen sijoittuminen ei heikennä laajempien ratkaisujen tekemistä jatkossa nykyiseen organisaatiorakenteeseen verrattuna. Muutokset eivät edellytä uusien virkojen perustamista, mutta virkarakennemuutoksia voi tulla. Muutoksilla pyritään parantamaan johtamiskäytäntöjä mahdollistamalla joissakin n toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä työajan käyttämistä nykyistä enemmän esimiestyöhön ja yksikön toiminnan johtamiseen. Tästä johtuen hallinnolliseen työhön käytetty työaika tulee jonkun verran lisääntymään. Uudella rakenteella haetaan myös valmiuksia ja työkaluja tuottavuusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi. Organisaatiomuutoksia on käsitelty yhteistyötoimikunnassa, viimeksi ja ammattijärjestöjen kannanotot organisaatiorakenteeseen ovat käytettävissä hallituksen kokouksessa. Esitettävää organisaatiorakennetta on käsitelty lisäksi talon esimieskokouksissa, klinikkaryhmien johtoryhmässä, tukipalvelujen johtoryhmässä sekä yksikkö- ja klinikkatason palavereissa. Hallitukselle vuoden 2015 alusta voimaan tulevaa organisaatioesitystä on esitelty järjestetyssä seminaarissa. Organisaatiomuutokseen liittyen on ryhdytty valmistelemaan hallituksen hyväksymän toimenpideohjelman mukaan uutta johtosääntöä. Valmistelussa on alustavasti ajateltu, että hallinto- ja johtosäännöt samalla yhdistetään ja näin selkeytetään ohjeistusta. Organisaatiomuutoksiin liittyviä johtamis- ja esimiestyötä tukevia käytäntöjä ja periaatteita täsmennetään vuoden 2014 aikana. Oheismateriaali 9: organisaatiomuutoksia koskeva taustamuistio, Oheismateriaali 10: ppt-esitys organisaatiosta Oheismateriaali 11: röntgenliikelaitoksen pöytäkirjanote Oheismateriaali 12: järjestöjen kannanotot. Oheismateriaali 13: Muut kannanotot organisaatiouudistukseen

23 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus määrää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ssä käytettävän organisaation oheismateriaalin mukaisesti. Röntgenliikelaitoksen purkamisesta tehdään erillinen esitys organisaation päättämisen jälkeen. Päätös Kuntayhtymän johtaja täydensi esitystä seuraavasti: Merkittiin, että kahden järjestön kannanotto saapui esityslistan lähettämisen jälkeen. Kokouksessa kaikkien järjestöjen ja muut esitetyt kannanotot on otettu huomioon. Lisättiin oheismateriaaliksi organisaatiomuutoksen käsittelyvaiheet. Täydennetty esitys hyväksyttiin.

24 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Tytäryhteisöjen yhtiökokousedustajat ja hallituksen jäsenet 72/ /2013 Yhtymähallitus Valtuuston hyväksymässä omistajapolitiikassa kesällä 2009 linjattiin tytäryhteisöjen hallinnon järjestämistä seuraavasti: "Kuntayhtymän tytäryhteisöjen hallintoa tehostetaan keskittämällä talous-, lakiasiain ja ao. toimialan tietämystä hallituksiin. Tytäryhteisöjen hallitusten koko on 5 jäsentä, joista mahdollisuuksien mukaan 1 3 jäsentä toimivat useammassa hallituksessa vakiojäseninä. Yhtiökokousedustaja on mahdollisuuksien mukaan sama henkilö kaikissa yhteisöissä. Yhtiökokousedustaja on kuitenkin eri henkilö kuin kyseisen yhtiön hallituksen jäsen. Yhtiökokousedustaja valvoo omistajan etua ja tavoitteiden toteutumista yhteisöissä. Hallitus linjaa omistajaohjausta yhteisöissä vähintään kerran vuodessa. Osakkuusyhteisöjen hallinnon ohjeistamisesta samoin kuin n edustajista yhteisön hallintoelimissä päättää n johtaja hallituksen antamien ohjeiden pohjalta." Tytäryhteisöjen hallitukset on valittu neljän vuoden toimikaudeksi, ellei jäseniä ole ollut tarpeen vaihtaa. Kuntayhtymäkonserniin kuuluu tällä hetkellä neljä tytäryhtiötä, jotka ovat * Karjalan Tekstiilipalvelu Oy (87,6 %) * Kiinteistö Oy Tikkamäen Vuokratalot (100,0 %) * Kiinteistö Oy Paiholankoski (57,1 %) * Tikkamäen Palvelut Oy (100,0 %) Kiinteistö Oy Tikkamäen Vuokratalojen ja Kiinteistö Oy Paiholankosken hallitukset ovat muodostuneet viranhaltijoista ja asukkaiden edustajista. Näissä hallitukset on nimetty vanhan käytännön mukaisesti kevään yhtiökokouksissa, ja ovat seuraavat: Kiinteistö Oy Tikkamäen Vuokratalot: Eino Piitulainen Ismo Rouvinen Jouko Kantola Maiju Ahvo Toivo Parviainen asukkaiden edustaja asukkaiden edustaja varajäsenet Jari Riihelä

25 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Jari Nevanto Jari Kuokkanen Kiiteistö Oy Paiholankoski: Seppo Itälä Eino Piitulainen Jouko Kantola Orvo Vesanen Aarne Hirvonen asukkaiden edustaja Mm. n johtajan vaihdos ja hallintopäällikön irtisanoutuminen aiheuttavat tarpeen miettiä Karjalan Tekstiilipalvelu Oy :n sekä Tikkamäen Palvelut Oy:n hallinnon uudelleen siltä osin, kuin hallintoon on nimetty viranhaltijoita. Samalla hallitus voi evästää yhtiökokousedustajia yhtiön hallintoon liittyvistä periaatteista ja asioista. Lisätiedot: Vs. n johtaja Ilkka Naukkarinen (013) ilkka.naukkarinen@pkssk.fi Ehdotus Vs. n johtaja: Hallitus päättää tytäryhteisöjen hallinnon järjestämisestä seuraavasti: Karjalan Tekstiilihuolto Oy : Yhtiökokousedustaja n johtaja tai hänen mää rää män sä Yhtiön hallituksen jäsenet hallintoylihoitaja Johanna Bjerregård Madsen * varajäsen siivouspäällikkö Outi Papunen talous- ja kehitysjohtaja... * varajäsen henkilöstöpäällikkö Jouko Kantola kaksi hallituksen nimeämää jäsentä varajäsenineen Lisäksi Joensuun kaupunkia pyydetään nimeämään yksi hallituksen jäsen, ja tälle varajäsen.

26 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Tikkamäen Palvelut Oy: Yhtiökokousedustaja n johtaja tai hänen mää rää män sä Yhtiön hallituksen jäsenet talous- ja kehitysjohtaja... ** varajäsen henkilöstöpäällik kö Jou ko Kantola kiinteistöpäällikkö Juha Tornberg ** varajäsen johtajaylilääkäri Antti Turunen kolme hallituksen nimeämää jäsentä varajäsenineen Kiinteistö Oy Tikkamäen Vuokratalot Oy : Yhtiökokousedustaja n johtaja tai hänen määräämänsä Merkitään tiedoksi hallituksen edellä mainittu hallituksen kokoonpano. Kiinteistö Oy Paiholankoski Yhtiökokousedustaja n johtaja tai hänen määräämänsä- Merkitään tiedoksi edellä mainittu hallituksen kokoonpano. Hallitus evästää yhteisöjen hallinnossa toimivia jäseniä toi mimaan ta loussuunnitel mas sa linjatulla tavalla. Lisäksi tytäryhtiöiden hallinnossa toimivia evästetään huomioimaan n säästö- ja tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet yhtiöissä. Päätös Merkittiin, että kokous keskeytettiin 10 minuutin ajaksi tämän asian käsittelyn aikana. Tytäryhteisöjen yhtiökokousedustajista ja hallituksen jäsenistä päätettiin seuraavasti: Karjalan Tekstiilihuolto Oy: Yhtiökokousedustaja n johtaja tai hänen mää rää män sä. Yhtiön hallituksen jäsenet - hallintoylihoitaja Johanna Bjerregård Madsen

27 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus * varajäsen siivouspäällikkö Outi Papunen - talous- ja kehitysjohtaja Ismo Rouvinen * varajäsen henkilöstöpäällikkö Jouko Kantola - Wille Berlin * varajäsen Erkki Mononen - Vuokko Väistö * varajäsen Pekka Kettunen Lisäksi Joensuun kaupunkia pyydetään nimeämään yksi hallituksen jäsen, ja tälle varajäsen. Tikkamäen Palvelut Oy: Yhtiökokousedustaja n johtaja tai hänen mää rää män sä Yhtiön hallituksen jäsenet - talous- ja kehitysjohtaja Ismo Rouvinen * varajäsen hallintoylihoitaja Johanna Bjerregård Madsen - Mika Kuusela * varajäsenmauri Tikkanen -Maija Riikonen * varajäsen Minna Varis - Juhani Meriläinen * varajäsen Pekka Vainikka - Vuokko Väistö * varajäsen Pekka Kettunen Kiinteistö Oy Tikkamäen Vuokratalot Oy : Yhtiökokousedustaja n johtaja tai hänen määräämänsä. Merkittiin tiedoksi hallituksen edellä mainittu hallituksen kokoonpano. Kiinteistö Oy Paiholankoski Yhtiökokousedustaja n johtaja tai hänen määräämänsä. Merkittiin tiedoksi edellä mainittu hallituksen kokoonpano. Muilta osin ehdotus hyväksyttiin.

28 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus 43 Yhtymähallituksen jälkeen on havaittu käytännön toiminnassa haasteita Tikkamäen palvelut Oy:n osalta. Valittu hallitus ja henkilökohtaiset varajäsenet muodostavat yhdessä n hallituksesta yli puolet ja käsiteltäessä yhtiön asioita hallitus ei jääviyssyistä ole päätösvaltainen. Ottaen huomioontikkamäen palvelut Oy:n kasvanut rooli konsernissa, joudutaan yhtiön asioita käsittelemään usein yhtymähallituksessa. Se johtaa epätarkoituksenmukaiseen varajäsenten kutsumiseen kokouksiin. Lisätiedot: Va. hallintopäällikkö Markus Hirvonen puh markus.hirvonen@pkssk.fi Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus päättää valita Tikkamäen palvelut Oy:n hallituksen jäseniksi viisi (5) varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet kevään 2014 yhtiökokouksen päätettäväksi. Päätös Valittiin seuraavat henkilöt ja varahenkilöt: Mika Kuusela, Varajäsen Heikki Svensk Juhani Meriläinen, varajäsen Ari Tielinen Vuokko Väistö, Varajäsen Pekka Huikuri Ismo Rouvinen, Varajäsen Juha Tornberg Maija Riikonen, Varajäsen täydennetään ennen yhtiökokousta yhtiökokousedustajalle.

29 Pöytäkirja 3/ Tilatoimikunta Yhtymähallitus Tarveselvitys J2-hanke 102/ /2014 Tilatoimikunta Tilatoimikunta hyväksynyt J2-hankkeen tarveselvityksen alla olevin lisäselvityksin: - selviämisaseman tarpeen selvitys kuntien kanssa - riippuvuusplk:n kuuluminen hankkeeseen - koronaarianagiokuvaussalin perusteiden täsmentäminen rtg:n tarveselvityksessä. Sisätautiklinikka on antanut kannanoton koronaarianagiokuvaussalista Muut selvityspyyntöasiat käsitellään kokouksen yhteydessä. Ehdotus Vs. tekninen johtaja: Merkitään tiedoksi saadut selvitykset ja päätetään jatkotoimenpiteestä. Päätös Merkitään tiedoksi saadut selvitykset: - selviämisaseman tarvetta kuntien kesken ei ole - riippuvuuspoliklinikka voidaan sisällyttää hankkeeseen (E-siiven saneerattavaan osaan) - Koronaarianagiokuvaussalin tarve on perusteltua. Koronaarianagiokuvaussali on huomioitu tarveselvityksessä ja salin sijoittuminen tarkentuu muun rakentamisen edetessä. Tarveselvitystä ei ole tarpeen muuttaa tässä kokouksessa saatujen selvitysten takia. Tilatoimikunta esittää J2-hankkeen tarveselvityksen hallitukselle. Yhtymähallitus 44 Hallituksen esittelyteksti: Hallitus on tutustunut J2 tarveselvitykseen seminaarissaan Tilatoimikunnan kirjaamat lisäselvitykset eivät aiheuta muutostarpeita hallitukselle jaettuun tarveselvitykseen. Hankesuunnitelma on määrä tuoda hallituksen käsittelyyn syksyllä, ja tehdä siitä esitys valtuustolle. Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus merkitsee tiedokseen laajennus J2 tarveselvityksen.

30 Pöytäkirja 3/ Tilatoimikunta Yhtymähallitus Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

31 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Tiedoksi annettavat asiat Yhtymähallitus 45 Yhtymähallitukselle annetaan tiedoksi viranhaltijapäätösluettelo. Ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus merkitsee edellä mainitut asiakirjat tiedokseen ja päättää, että se ei käytä otto-oikeutta viranhaltijapäätöksiin. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

32 Pöytäkirja 3/ Yhtymähallitus Muut asiat Yhtymähallitus 46 Ehdotus Päätös

33 Pöytäkirja 3/ OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Asiat: 30,31,32,36,38,44, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom:n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Asiat: 33,34,35,37,39,40,41,42,43,45 Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Asiat: 33,34,35,37,39,40,41,42,43,45 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä n jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jäsenkunnan ja niiden jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu julkisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Lähettäjä on vastuussa siitä, että oikaisuvaatimus saapuu perille oikaisuvaatimusajan kuluessa. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen n hallitus Tikkamäentie JOENSUU

34 Pöytäkirja 3/ OIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS ASIA NRO Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. I Oikaisuohje Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.

35 Pöytäkirja 3/ Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: POHJOIS-KARJALAN SAIRAAINHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Tikkamäentie 16, Joensuu sähköposti: Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. II Valitusosoitus markkinaoikeuteen Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

36 Pöytäkirja 3/ Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie Helsinki puh fax sähköposti:markkinaoikeus(at)oikeus.fi