TALOUDELLISTA PÄÄOMAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUDELLISTA PÄÄOMAA"

Transkriptio

1 1 Ensio Tikkanen Pentti Vartia TALOUDELLISTA PÄÄOMAA Johdatus kansantalouteen

2 2 Kansi: Mainos Mayday Oy, Vantaa Valokuvat: Lehtikuva Oy (paitsi kuva sivulla 8 Kimmo Aaltonen) Tekijät ja Taloustieto Oy Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvalain (405/61, muut. 898/80) mukaisesti kielletty lukuunottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. 8. uudistettu painos ISBN Painopaikka: Unigrafia, Helsinki 2012 Kustantaja: Taloustieto Oy, Helsinki 2012

3 3 Suomi ja suomalaiset kansainvälistyvässä maailmassa Menestyvä kansantalous on yleisesti hyväksytty tavoite. Kestävä ja hallittu taloudellinen kasvu luo edellytykset kansalaisten vaurastumiselle ja myönteiselle työllisyyskehitykselle. Se myös helpottaa vaikeuksissa o levien auttamista: suuresta kakusta on helpompi jakaa kaikille. Aineellinen hyvinvointi ympäröi ihmisiä rikkaissa maissa. Ihmiset kuluttavat enemmän ja monipuolisempia hyödykkeitä kuin kehitysmaissa. Erilaiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä kulttuuri-, koulutusja terveyspalvelut ovat yhä useampien käytettävissä. Kansantalouden menestyminen edellyttää, että sen osa-alueet voivat hyvin ja tukevat toisiaan. Hallitsematon taloudellisen kasvun tavoittelu saattaa aiheuttaa vaikeita ongelmia kuten saastumista ja luonnonvarojen ehtymistä. Ympäristön huomioon ottaminen on osa tasapainoista kehitystä. Kansainvälisessä politiikassa ja maailmantaloudessa on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Keskustelemme tietoyhteiskunnan tuomasta rakennemuutoksesta, väestön vanhenemisesta ja yritysten kansainvälistymisestä. Samanaikaisesti talous on vielä toipumassa pahasta kriisistä luvun alun lama johti tuotannon supistumiseen, joukkotyöttömyyteen ja hyvinvointivaltion rahoituskriisiin. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on tuonut kansalaisille uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia riskejä. Suomen suhtautumisessa kansainväliseen yhteistyöhön on tapahtunut merkittävä muutos: seurailijan ja tarkkailijan asemasta Suomesta on tullut täysimittainen jäsen. Suomalaiset ovat ostaneet runsaasti yrityksiä ulkomailla. Ulkomaiset yritykset ja sijoittajat omistavat puolestaan merkittävän osan suomalaisesta yritystoiminnasta. Suomi on hyödyntänyt muualla kehitettyä teknologiaa ja viime aikoina osallistunut yhä enemmän kansainväliseen yhteistyöhön. Muutokset näissä asioissa ovat osa laajempaa kehitystä kohti aitoa kansainvälistymistä, joka näkyy yrityksissä ja yksityisten kansalaisten toiminnassa. Kun saamme vaikuttaa asioihin, meidän on myös syytä pohtia entistä tarkemmin, millaisen maailman me haluamme.

4 4 Kaiken tämän muutoksen ymmärtäminen edellyttää talouden perusriippuvuuksien hahmottamista sekä taloudellisten perustieto jen ja -taitojen hallintaa. Taloustiedot ja -taidot ovat osa kansalaisen keskeistä yleissivistystä. Tiedotusvälineiden ja vaikkapa poliitikkojen puheiden seuraaminen on näin antoisaa, oman elämän hallinta paranee ja kokonaisuuden kannalta vahingolliset ristiriitatilanteet vähenevät. Pienen perehtymisen jälkeen kansantalouden keskeiset rakenteet ja perusriippuvuudet ovat helposti hahmotettavissa. Tämä oppikirja on laadittu mahdollisimman helppolukuiseksi ja konkreettiseksi. Siinä on lisäksi aihealueittain pohjustavia, kertaavia ja aktivoivia tehtäviä. Oppikirjaa täydentäviä tekstejä sekä vastauksia kirjan tehtäviin ja osa kirjan kuvioista löytyy päivitettynä Taloustieto Oy:n kotisivulta: (julkaisut/muutkirjat/taloudellista pääomaa) Kirjan rakenteen suunnitteluun ovat osallistuneet tutkija Juha Kinnunen, Etelä-Tapiolan lukion lehtori Leena Mäkilä, Taloustieto Oy:n kustannusjohtaja Laila Riekkinen ja Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila. Leena Mäkilä on laatinut kirjassa olevat kysymykset ja tehtävät. 2. ja 5. painokseen on tehtäviä lisännyt Ensio Tikkanen. Opiskelijanäkökulman kirjaan on tuonut kevään 1997 ylioppilas Anna Ylä- Anttila. Kuviot on piirtä nyt Kimmo Aaltonen ja tiedonhankinnassa avustanut tutkija Rolf Maury. Tekijät ja kustantaja kiittävät kaikkia kirjan valmistelussa mukana olleita sekä Taloustieto ry:tä, jonka taloudellinen tuki on mahdollistanut tämän kirjan tekemisen. Mahdollisen kirjan tekstejä, kuvioita ja taulukoita koskevan palautteen korjaus- ja kehittämisehdotuksineen pyydämme toimittamaan kustantajalle Taloustieto Oy:lle, puh , (kustannusjohtaja), Helsingissä kesäkuussa 1998 Ensio Tikkanen Pentti Vartia Taloustieto Oy

5 5 8. uudistettu painos Selviytyminen finanssikriisistä Maailmantalous ajautui vuoden 2008 lopulla syvimpään talousahdinkoon sitten 1930-luvun suuren laman. Taustalla oli erityisesti yhdysvaltalaisten kotitalouksien pitkään jatkunut velkaantuminen ja velan perusteella rakennettujen arvopaperisijoitusten muodostaman korttitalon sortuminen. Kun pankit ja muut rahoituslaitokset eivät enää pystyneet arvioimaan riskejään, syntyi täydellinen luottamuspula. Luottoja ei enää haluttu antaa, korkotaso nousi ja maailmantalous lamaantui. Kriisiin reagoitiin nopeasti. Keskuspankit pudottivat ohjauskorot lähelle nollaa. Valtiot ottavat rajusti velkaa pitääkseen talouden pyörät pyörimässä. Jatkossa velkataakan supistamiseksi Suomessakin on karsittava julkisia menoja ja parannettava tuottavuutta julkisissa palveluissa. Väestön ikääntyessä lähes maksuttoman terveydenhoidon järjestäminen kaikille on vaikeaa. Työurien on pidennyttävä. Nuorten syrjäytymisen työelämästä on vähennyttävä. Työttömyys on painettava alas. Maahanmuuton on tuettava hyvinvointivaltion rahoitusta. Talouskasvua ei voida hakea ilmaston ja ympäristön kustannuksella. Haasteita on paljon. Finanssimaailman myllerryksistä ja rajuista suhdannevaihteluista huolimatta melko suurella julkisella sektorilla täydennetyn markkinatalouden perusrakenteet ja lainalaisuudet säilyvät. Vaikka poliitikkojen ei ole perinteisesti helppo tehdä lyhyellä aikavälillä tuntuvia kipeitä ratkaisuja, talousasioista perillä oleville kansalaisille vaikeidenkin päätösten perusteleminen on mahdollista. Kansalaisten on helpompi luovia talouden karikoissa ja suvannoissa, kun he tuntevat talouden kielen. Näin Suomi vauraana, joustavana ja yhteistyökykyisenä kansakuntana kykenee selviämään myös tulevista haasteista. Helsingissä elokuussa 2012 Tekijät ja kustantaja

6 6 Suomalainen hyvinvointi perustuu vastuuseen omasta itsestä ja kokonaisuudesta Suomalaisten hyvinvointi nousi valtavasti viime vuosisadalla. Aineellisessa mielessä olemme yksi maailman vauraimmista kansoista. Elintason kohottaminen edellyttää henkilökohtaisia ja yhteisiä ponnisteluja ja päätöksiä. Talouskasvun ei tarvitse tapahtua ympäristön kustannuksella. Suomalaiset haluavat jatkossakin nauttia kauniista ja puhtaasta luonnosta. Vastuu on jokaisella.

7 7 Sisällys Suomi ja suomalaiset kansainvälistyvässä maailmassa 3 1 Kansantalous on kokonaisuus 8 Tarpeet luovat taloudellisen toiminnan 9 Kotitalouksien kulutuksen rakenne muuttuu 12 Yritykset tuottavat hyödykkeitä ihmisten ja toisten yritysten tarpeisiin 15 2 Hyödykemarkkinoilla kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan 20 3 Työmarkkinat ja tulopolitiikka 28 4 Rahoitusmarkkinat tärkeä osa kansantaloutta 34 5 Suomi ja ulkomaat 44 Maailmantalous 45 Suomelle elintärkeä ulkomaankauppa 47 Euroopan unioni EU 55 6 Julkinen talous: veroja ja palveluja 60 Valtio tasaa hyvinvointieroja 63 Kunnat tuottavat hyvinvointipalveluja 65 Verotus 65 7 Kansantalouden kiertokulku 72 Kokonaiskysyntä ja -tarjonta sekä bruttokansantuote 75 8 Tuotannon kasvu ja elintaso 78 9 Suhdannevaihtelut eli talouden ylä- ja alamäet 86 Työttömyys: ikuisuusongelmako? 90 Inflaatio merkitsee hintojen nousua 92 Velkaantuminen vaikeuttaa talouden hoitoa Talouspolitiikka 98 Rahapolitiikka uuteen aikaan euron myötä 100 Finanssipolitiikan merkitys korostuu 103 Korkojen ja valuuttakurssien määräytymisestä luvun haasteet 111 Asiahakemisto 118

8 8 1 Kansantalous on kokonaisuus Meillä kaikilla on erilaisia tarpeita. Hyvinvoinnin lisääntyessä tarpeet näyttävät muuttuvan ja lisääntyvän. Tyydytämme tarpeita kuluttamalla tavaroita ja palveluja, joita yritykset tuottavat. Mitkä tekijät vaikuttavat kulutukseen? Mihin perustuu yritysten toiminta?

9 9 Tarpeet luovat taloudellisen toiminnan Taloudellisen toiminnan tavoitteena on erilaisten tarpeiden (esim. ravinto, asuminen, liikkuminen, harrastukset) tyydyttäminen. Ihminen tyydyttää osan tarpeistaan kuluttamalla hyödykkeitä. Koska hyödykkeitä, aikaa ja varallisuutta ei ole rajattomasti, meidän on valittava, millä tavoin pyrimme tarpeitamme tyydyttämään ja mitkä hyödykkeet asetamme etusijalle. Hyödykkeiden hankkiminen voidaan rahoittaa esimerkiksi työtä tekemällä, lainaamalla tai varallisuutta kuluttamalla. Yritysten taas on valittava, kuinka hyödykkeet tuotetaan kuluttamatta turhaan voimavaroja. Taloustiede, erityisesti mikrotaloustiede ja liiketaloustiede, tutkii inhimillistä päätöksentekoa tällaisissa niukkuudesta aiheutuvissa tilanteissa. Taloustiede tutkii myös kokonaistaloudellisia ilmiöitä, esimerkiksi tuotannon vaihteluita, työttömyyttä, inflaatiota, talouspolitiikkaa sekä talouskasvun ja vaurastumisen syitä. Taloustiede on kiinnostunut myös yhteiskunnallisista ongelmista kuten tulonjaosta ja sosiaalipolitiikasta. Kokonaistaloudellisia kysymyksiä selvitellään erityisesti makrotaloustieteessä ja kansantaloustieteessä. Hyödykkeet voidaan jakaa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Aineellisia hyödykkeitä ovat tavarat, esim. polkupyörä, takki ja ruoka. Aineettomia hyödykkeitä ovat esimerkiksi parturi-, lääkäri- tai opetuspalvelut. Palvelujen tuottaminen ja kuluttaminen tapahtuvat yleensä yhtäaikaisesti, ja asiakas on mukana palvelun tuottamisessa, esimerkiksi ravintola- ja matkailupalvelut. Palveluja on vaikea varastoida. Esimerkiksi tyhjää paikkaa elokuvateatterissa ei voi siirtää seuraavaan näytäntöön. Hyödykkeet voidaan jakaa myös kulutus- ja tuotantohyödykkeisiin käyttötarkoituksen perusteella. Tuotantohyödykkeitä kuten koneita käytetään yrityksissä kulutus- ja tuotantohyödykkeiden tuottamiseen. Yritykset tuottavat siis hyödykkeitä paitsi kuluttajille myös toisilleen. Tuotannontekijöiksi kutsutaan hyödykkeiden tuotannossa käytettäviä panoksia. Niihin luetaan yleensä työvoima, luonnonvarat (esimerkiksi metsä ja mineraalit) sekä reaalipääoma, joka on syntynyt aikaisemman tuotannon seurauksena. Reaalipääomaa ovat koneet, työkalut, rakennukset, raaka-ainevarastot jne. Pääoman lisäämistä kutsutaan inves- Taloudessa joudutaan tekemään valintoja niukkuuden vallitessa. Suomen tuotannontekijät (kirjan www-sivut: muutkirjat.html)

10 10 Kehruu-Jennyn käyttöönotto kaksisataa vuotta sitten alensi lankakilon kehräämisessä tarvittavien työtuntien määrän vajaasta 10 tunnista noin kolmeen tuntiin. Nykyisin teknologia on niin kehittynyttä, että lankakilon kehrääminen lasketaan sekunneissa. toimiseksi. Finanssipääomaa eli rahaa ja arvopapereita ei yleensä lueta varsinaisiin tuotannontekijöihin, koska niitä ei käytetä suoranaisesti hyödykkeiden valmistamiseen. Henkinen pääoma eli ihmisen osaaminen on tärkeä osa työvoimaa tuotannontekijänä. Työpanoksesta erotetaan usein omaksi tuotannontekijäksi yrittäjyys, joka ilmenee ihmisten luovuutena, aloitekykynä, vastuullisuutena, taloudellisuutena jne. Tuotantotekniikka eli teknologia vaikuttaa siihen, kuinka tuotannontekijöitä käytetään hyödykkeiden tuottamiseen. Tuotantotekniikat voivat vaihdella paljonkin yritysten ja maiden välillä. Tuotannontekijöiden hintasuhteet ja kansakunnan varallisuustaso vaikuttavat siihen, missä suhteessa tuotannontekijöitä käytetään. Joissakin maissa suuri joukko ihmisiä työskentelee pelloilla muokkaamassa maata sekä kylvämässä ja korjaamassa satoa. Toisissa maissa yksi ihminen voi koneiden avulla toteuttaa nämä työvaiheet. Yritys saattaa korvata työvoimaa koneella, jos tuotannon määrä pysyy entisellään ja kustannukset samalla laskevat. Yritysten tekemät teknologiavalinnat vaikuttavat tuotannon laatuun, määrään ja tuotannontekijöiden, esimerkiksi työvoiman, käyttöön. Kuvio 1 Hyödykkeiden jako HYÖDYKKEET KULUTUSHYÖDYKKEET TUOTANTOHYÖDYKKEET Tavarat Lyhytikäiset tavarat (esim. ruoka) Puolikestävät tavarat (esim. vaatteet) Palvelut Kestokulutustavarat (esim. TV) Aineelliset tuotantohyödykkeet (esim. raakaaineet, koneet, rakennukset) Aineettomat tuotantohyödykkeet (esim. yrityskoulutus) Hyödykkeet voidaan jakaa tavaroihin ja palveluihin. Ihmiset tyydyttävät tarpeitaan kuluttamalla hyödykkeitä. Tuotantohyödykkeitä käytetään yrityksissä.

11 11 Teknologian kehityksen myötä tiedon merkitys on entisestään korostunut. Nykyisin pidetäänkin uhkana, että väestö voi jakautua kahteen ryhmään; ne, joilta syystä tai toisesta puuttuvat mahdollisuudet tiedon hankintaan, jäävät helposti heikompaan asemaan. Kyky ja halu hankkia ja omaksua muuttuvissa olosuhteissa tarvittavaa tietoa auttaa ihmistä säilyttämään paikan työmarkkinoilla ja turvaamaan hyvän taloudellisen ja sosiaalisen aseman. Yhteiskunta voi omalla panoksellaan ja koulutustarjonnallaan tukea elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Kysymyksiä ja pohdittavaa: 1. Mihin hyödykeryhmään kuuluvat a) rannekello b) vaatteet c) elokuvissa käynti d) vesi e) yrityskoulutus? Mitä tarvetta ne tyydyttävät? 2. Mitä tuotannontekijöitä ovat a) paperikone b) kokki c) kaupparakennus d) maa 3. Mitä tavaroita ja palveluja olet viikon aikana kuluttanut? Mitä niistä pidät välttämättömänä kulutuksena? 4. Millä aloilla tuotantotekniikka on viime vuosikymmeninä muuttunut siten, että koneet ovat korvanneet ihmistyön? Pohdi, millä aloilla ihmistyötä ei voida korvata koneilla? Kuvio 2 Tuotannontekijät, tuotanto ja hyödykkeet TUOTANNONTEKIJÄT Työvoima Pääoma Luonnonvarat TUOTANTOTEKNIIKKA TUOTANTO HYÖDYKKEET Tuotannossa yhdistetään eri tuotannontekijöitä ja saadaan aikaan hyödykkeitä kotitalouksien ja yritysten tarpeisiin.

12 12 Kotitalouksien kulutuksen rakenne muuttuu Yksityinen kulutus kansantaloudessa (kirjan www-sivut) Luonteva lähtökohta taloudellisten rakenteiden sekä ilmiöiden tarkastelulle on jakaa taloudessa vaikuttavat yksiköt erilaisiin ryhmiin. Niitä ovat kotitaloudet, yritykset, rahoituslaitokset, julkinen sektori ja ulkomaat. Näiden ryhmien keskinäisiä suhteita voidaan hahmottaa kansantalouden kiertokulkukaaviolla (tarkemmin luvussa 7, s. 72). Kotitalous on talouden perusyksikkö. Sen jäsenet tekevät työtä kotona ja yrityksissä tai julkisen sektorin (valtion ja kuntien) palveluksessa. Kotitaloudet saavat kodin ulkopuolella tekemästään työstä palkkatuloja, joista valtaosa kulutetaan ostamalla hyödykkeitä. Kulut tamatta jäänyt osa säästetään. Säästöt voidaan investoida esimerkiksi asuntoon tai sijoittaa osakkeisiin tai pankkitilille. Sijoituksista saadut korot ja voitot ovat pääomatuloja. Kotitaloudet voivat rahoit taa hankintojaan myös lainaamalla rahaa pankeista. Yksityisen kulutuksen rakenne muuttuu maan talouden kehityksen mukana. Tulotason noustessa välttämättömyyshyödykkeiden osuus supistuu ja vapaa-aikaan liittyvien osuus kasvaa. Ravintomenojen osuus kotitalouksien kulutuksesta oli Suomessa 1950-luvun alussa vielä yli 40 prosenttia. Nykyisin osuus on laskenut alle 20 prosentin. Ravintomenojen osuuden supistuminen olisi ollut merkittävämpääkin, ellei viime vuosikymmeninä olisi siirrytty kalliimpiin valmisruokiin. Vaatetuksen osuus on sodan jälkeisenä aikana selvästi pudonnut. Vaatetuksessa on siirrytty yhä selvemmin kotona tehdyistä vaatteista kotimaisiin ja sitten ulkomaisiin merkkituotteisiin. Asumismenoihin lasketaan mm. vuokrat, vesimaksut, lämpö ja valo. Asumismenojen osuus kulutuksesta kasvoi selvästi 1990-luvulla. Taustalla on vuokra-asumisen ja sinkkutalouksien lisääntyminen sekä voimakkaan muuttoliikkeen suuntautuminen kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ja vuokrat vaihtelevat jopa kymmeniä prosentteja eri puolilla Suomea luvulla asumista ovat kallistaneet asuntojen hintojen nousun ohella energiakustannusten ja kiinteistönhoitomenojen kasvu. Asumisen laatu on parantunut viime vuosikymmeninä ratkaisevasti. Esimerkiksi, kun nykyisin lämmin vesi ja WC on lähes jokaisessa asunnossa, vuonna 1950 lämmin vesi oli vain 7 prosentissa ja WC 17 prosentissa asunnoista.

13 13 Kuvio 3 Kulutusmenojen rakenne vuosina 1967, 1990 ja 2008, % Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Asuminen Kotitalouskalusto Terveydenhoito Liikenne Virkistys, kulttuuri ja koulutus Muut tavarat ja palvelut Lähde: Tilastokeskus. Välttämättömyyshyödykkeiden osuus kulutuksesta on supistunut. Vapaa-aikaan liittyvien hyödykkeiden ja asumisen osuus on kasvanut. Liikennemenoihin sisältyvät yksityisten kulkuvälineiden hankinta ja käyttö, matkat yleisissä kulkuvälineissä ja tietojen välitys. Matkapuhelimien ja internetin käytön lisääntyminen on ollut viime vuosien suuri kotitalouksien menorakenteen muokkaaja. Myös virkistysmenojen (taide, urheilu, huvit, ravitsemus- ja majoitusliikkeiden palvelut, kirjat, lehdet ym.) osuus on kasvanut moninkertaiseksi viime vuosisadan alkuun verrattuna. Ulkomaanmatkailu on kasvanut erityisen nopeasti 1970-luvulta lähtien. Elintason nousun ja vapaa-ajan lisääntymisen myötä näiden ylellisyys hyödykkei den ja yleisemminkin erilaisten palveluiden merkitys ihmisten kulutuksessa näyttää edelleenkin kasvavan.

14 14 Käytettävissä olevat tulot = tuotannontekijätulot + tulonsiirrot välittömät verot = kulutus + säästäminen Mistä kulutus riippuu? Ihminen kuluttaa siis hyödykkeitä tyydyttääkseen tarpeitaan. Ihmisen arvot, esimerkiksi kulttuuri ja uskonto, vaikuttavat hänen kulu tuksensa määrään ja rakenteeseen. Kulutus heijastaa ihmisen elämäntapaa. Luonnollisesti ikä ja elämänvaihe vaikuttavat myös. Ihmisen käyttäytymiseen yleensäkin ja siten myös kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaa ympäristö, jossa hän elää. Sosiaalinen paine voi ohjata yksilön valintoja paljonkin. Yritysten mainonta myös osaltaan vaikuttaa kuluttajan ratkaisuihin. Lisäksi yhteiskunnan säätämät normit pyrkivät ohjaamaan ja rajoittamaan kuluttajaa. Käytettävissä olevat tulot ovat tärkein kulutuksen määrään vaikuttava tekijä. Tulojen kasvaessa kulutus yleensä lisääntyy. Käytettävissä olevat tulot muodostuvat tuotannontekijätuloista, joista vähennetään välittömät verot ja joihin lisätään mahdolliset tulonsiirrot. Tuotannontekijätuloja ovat lähinnä palkka, korot, osingot ja vuokratulot. Välittömiä veroja ovat ansio- ja pääomatulojen verot. Tulonsiirtoja ovat puolestaan esimerkiksi lapsilisät ja työttömyyskorvaukset. Vuosina kotitalouksien käytössä olevat tulot kasvoivat noin 5 prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio söi hieman tulojen ns. reaalista ostovoimaa. Kulutusmenot kasvoivat kuitenkin ajanjaksolla noin 3 prosenttia vuodessa. Tulevaisuuden näkymät vaikuttavat myös kulutuspäätöksiin. Jos kotitalous odottaa tulojensa tulevaisuudessa kasvavan, se usein lisää kulutustaan ottamalla velkaa tulevaisuuden tuloja vastaan. Vastaavasti odotettavissa oleva tulojen väheneminen voi saada kotitalouden vähentämään kulutustaan ja säästämään pahojen päivien varalle. Myös korkotaso voi vaikuttaa kulutukseen. Korkeampi korkotaso vähentää yleensä kulutusta, koska se tekee säästämisen houkuttelevaksi ja velanoton kalliiksi luvulla erittäin alhainen korkotaso on osaltaan houkutellut kuluttamaan säästämisen sijaan. Suomessa kotitalouksien säästämisaste eli säästämisen osuus käytettävissä olevista tuloista on hyvin alhainen eli muutama prosentti. Tärkein säästämismuoto on asuntosäästäminen. Hyvä sosiaaliturva on oleellisesti vähentänyt tulevaisuuden varalle säästämistä.

15 15 Kuvio 4 Yritys markkinoilla YRITYS Tuotannontekijäin Ostot Valmistus Myynti Hyödyke- markkinat KASSA markkinat Rahoitusmarkkinat Yritys tuottaa hyödykkeitä ja käyttää niistä saamansa tulot tuotannontekijöiden ostamiseen. Ylimääräiset kassavarat se voi sijoittaa rahoitusmarkkinoille, joilta se voi myös hankkia varoja esimerkiksi investointeihin. Yritykset tuottavat hyödykkeitä ihmisten ja toisten yritysten tarpeisiin Yrityksen tuotantotoiminta perustuu tuotannontekijöiden yhdistämiseen. Näin syntyy hyödykkeitä eli tavaroita ja palveluja. Esimerkiksi leipomo ostaa raaka-aineita jauhoja, hiivaa ja suolaa toisilta yrityksiltä. Leipomolla on myös työntekijöitä, joille leipomo maksaa palkkaa korvauksena työpanoksesta. Leipomo tarvitsee myös vettä ja sähköä. Niitäkin se ostaa markkinoilta. Toimintaansa sekä varsinkin uusien toimitilojen, koneiden ja laitteiden hankintaan eli investointeihin yritys tarvitsee rahoitusta, jota se voi hankkia rahoitusmarkkinoilta. Yritykset toimivat eri aloilla ja niiden koko, rakenne ja asiakkaat poikkeavat suuresti toisistaan. Niille yhteinen piirre on pyrkimys kannattavaan toimintaan. Kannattavalla yrityksellä tulot ovat suuremmat kuin menot. Lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi tuotantoa aloitettaessa tai taloudellisen taantuman aikana, yritys saattaa tuottaa tappiota. Pitkällä aika-

16 16 Yritystoiminnan rahoitus (kirjan www-sivut) Yrityksen talouden tilan arvioiminen (kirjan www-sivut) Finnair-konserni Emoyhtiö: Finnair Oy Tytäryhtiöitä: Oy Aurinkomatkat, Suomen Matkatoimisto Oy, Matkatoimisto Oy Area välillä yrityksen on kuitenkin katettava tuotannosta aiheutuvat kustannukset toiminnasta saatavilla tuloilla, jotta toiminta voisi ylipäänsä jatkua. Pyrkimys voittoon turvaa siten pitkällä tähtäimellä yrityksen sidosryhmien työntekijöiden, omistajien, asiakkaiden, tavarantoimittajien, rahoittajien, kunnan ja valtion edut. Pystyäkseen toimimaan yrityksen täytyy säilyttää maksuvalmius. Näin yritys selviytyy sopimusten mukaisista maksuista kuten palkoista, suorituksista tavarantoimittajille sekä koroista ja lyhennyksistä lainan antajille. Jos yritys ei pysty täyttämään sitoumuksiaan laillisessa järjestyksessä, yritys asetetaan konkurssiin. Konkurssissa velallisen omaisuus otetaan hänen määräysvallastaan ja sitä voidaan käyttää velkojen maksuun. Yritys on sitä vakavaraisempi, mitä enemmän sillä on omaa pääomaa suhteessa vieraaseen pääomaan. Omaa pääomaa ovat omistajien yritykseen sijoittamat tai voittovaroina jättämät varat. Oma pääoma on siten omistajille kuuluva osa yrityksestä. Vierasta pääomaa ovat lainanantajien yritykseen sijoittamat varat. Vakavaraisuus luo turvaa varsinkin vaikeina aikoina. Vakavarainen yritys voi esimerkiksi saada helpommin luottoa, koska sen omaisuutta voidaan käyttää lainan vakuutena. Kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat tavoitteita, joihin yritystoiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kun talous on kunnossa, yritys pystyy paremmin laajentamaan toimintaansa ja palkkaamaan uusia työntekijöitä. Myös tuotekehitykseen ja henkilöstön motivointiin on helpompi panostaa menestyvässä yrityksessä. Yhteistyö ja verkostoituminen luovat voimaa Yritykset pyrkivät yhteistoimintaan parantaakseen toimintamahdollisuuksiaan ja kasvattaakseen markkinoitaan kotimaassa ja kansainvälisesti. Yritykset voivat harjoittaa yhteistoimintaa kuten esimerkiksi yhteisostoja (paljousalennukset), yhteistyötä kuljetuksissa, varas toinnissa ja valmistuksessa (erikoistuminen) sekä markkinoinnissa (yhteiset myyntipisteet) ja hallinnossa (keskitetyt atk-palvelut). Yritykset luovat myös toimivia alihankintasuhteita ja verkostoja. Konsernit ovat kahden tai useamman oikeudellisesti itsenäisen yrityksen yhteenliittymiä. Konsernissa emoyhtiö omistaa yli 50 prosenttia suoraan tai välillisesti muiden yhtiöiden eli tytäryhtiöiden määräysvallasta. Konsernissa tytäryhtiöt toimivat usein eri toimialoilla. Konserni pystyy siten hajauttamaan tuotannon vaihteluista eri aloilla aiheutuvat haitat. Konsernin yritykset saattavat myös muodostaa tuotantoketjun raaka-aineita hankkivasta yrityksestä valmiita tuotteita myyvään yritykseen.

17 17 Suomessa on yrittämisen vapaus Täysi-ikäisillä ja -valtaisilla kansalaisilla ja yhteisöillä on oikeus elinkeinon harjoittamiseen. Viranomaisille on tehtävä tarpeelliset ilmoitukset. Joillakin aloilla tarvitaan lisäksi lupa. Tällaisia aloja ovat mm. apteekkitoiminta sekä sähkölaitteiden korjaus ja huolto. Yrittäminen on tärkeä vaihtoehto itsensä työllistämiseksi. Yrittäjänä toimimiseen liittyy useita hyviä puolia. Yrittäjällä on usein työntekijää suurempi vapaus toteuttaa itseään sekä hyödyntää ammattitaitoaan, ja tulot riippuvat pitkälti omasta työpanoksesta. Yrittämiseen liittyy luonnollisesti myös erilaisia rasitteita ja riskejä. Työpäivät ja -viikot venyvät helposti pitkiksi. Tulot saattavat jäädä varsinkin yrityksen alkuvaiheessa hyvinkin pieniksi. Perheen omaisuus on usein lainojen vakuutena. Yrittäjä kokee myös vastuuta työntekijöiden työpaikoista ja viihtyvyydestä. Yrittäjä joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Suhdannevaihtelut, kuluttajien makujen ja mieltymysten muutokset sekä kilpailun kiristyminen vaikeuttavat kuitenkin tulevan arviointia. Lisäksi yrittämiseen liittyy yleensä riski omaisuuden vahingoittumisesta ja henkilövahingoista. Yrittämisen halun ohella on useita tekijöitä, jotka vaikuttavat yrityksen perustamiseen. Jotta yrityksen perustaminen ja toiminta olisi mielekästä ja kannattavaa, useiden tekijöiden on oltava kunnossa: Yrittäjällä täytyy olla idea tuotteesta tai palvelusta, jolle on markkinoilla riittävästi kysyntää. Yrittäjällä on oltava jonkin verran omia varoja sekä mahdollisuus saada toiminnan kannalta riittävän edullista rahoitusta esimerkiksi pankista. Yrittäjän täytyy työ taidon lisäksi hallita myös yritys- ja kansantalouden ja markkinoinnin perusteita. Kykyä ja mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi sekä liikeidean menestymismahdollisuuksia täytyy ennen yrityksen perustamista arvioida kriittisesti. Puolueettoman kuvan mahdollisuuksista saa kääntymällä ulkopuolisen asiantuntijan puoleen. Mitä useampia asiantuntijoita käytetään, sitä monipuolisemman arvion saa. Yrityksen voi perustaa myös vuokraamalla jo toimivan yrityksen liikeidea. Franchising-toiminnassa valtuuttajayritys tekee yhteistyö sopimuksen toisen itsenäisen yrityksen kanssa. Valtuuttajayritys an taa (vuokraa) oikeuden käyttää tietyllä alueella nimeään, tuote merkkiään, valmistusmenetelmäänsä ja markkinointimenetel miään. Val tuut taja- Liikeidea: Mitä? (Tuotteet, palvelut) Kenelle? (Asiakkaat, markkinat) Miten? (Toimintatapa, resurssit) Imago?

18 18 yritys antaa valtuuttamalleen yritykselle yksityiskohtaisia ohjeita ja valvoo niiden noudattamista. Franchising-toimintaa esiintyy esimerkiksi vaatteiden ja kosmetiikan myynnissä sekä hampu rilais ravin toloissa. Kysymyksiä ja pohdittavaa: 1. Seuraa lehti-ilmoittelua viikon ajan. Minkälaisten tuotteiden uskot olevan kotitalouksien kysynnän kohteena mainosten perusteella? Minkälaisten seikkojen uskot lisänneen kyseisten hyödykkeiden kulutusta? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten kulutuksen määrään ja rakenteeseen? Mitkä ovat nykyiset kotitalouksien kulutusnäkymät? 3. Jos ryhmässäsi on opiskelija yrittäjäperheestä, haastattele häntä. Mikä kuva hänellä on yrittäjyydestä, sen hyvistä ja huonoista puolista? 4. Tutustu johonkin konserniin esimerkiksi sen vuosikertomuksen avulla. Mikä on emoyhtiö ja mitkä ovat tärkeimmät tytäryhtiöt? Mitä ne tuottavat? Miten ja minne yritys on investoinut viime aikoina? Mikä on konsernin henkilöstömäärä ja sen kehitys? Liikevaihto ja sen kehitys (liikevaihto kuvaa yrityksen myyntiä tilikauden aikana)? Ulkomaantoiminnan merkitys (Suomen, Euroopan, muun maailman osuus liikevaihdosta)? Onko yhtiöllä eri osakesarjoja? Jos on, mikä on niiden ero? Suurimmat osakkeenomistajat (äänimäärän perusteella, jos kaksi osakesarjaa)? Selvitä eri hallintoelinten keskeiset tehtävät, jos kerrottu vuosikertomuksessa. Keitä (hallintoneuvostossa), hallituksessa ja johtoryhmässä on, eli millä perusteella kukin siellä on? Tyy pittele hallintoelinten jäseniä (ikä-, koulutus- ja sukupuolijakauma). Esittele konserni muille ryhmäsi opiskelijoille. 5. Yrityksen kannattavuutta ja vakavaraisuutta voidaan arvioida sen vuosittain tekemän tilinpäätöksen avulla. Tilinpäätöksen osat ovat tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma kertoo yrityksen tilikauden liikevaihdon, tuloksen ja kulurakenteen. Taseen vastaavaa-puoli kertoo yrityksen varojen jakautumisesta eri omaisuuseriin. Taseen vastattavaa-puoli kertoo yrityksen varojen rahoituksesta eli omasta ja vieraasta pääomasta. Tilinpäätöksen informaatiota voidaan tiivistää erilaisiin tuloslaskelmasta ja taseesta laskettaviin tunnuslukuihin, joiden perusteella voidaan arvioida yrityksen talouden tilaa. Sivulla 19 on esimerkkinä yksinkertaistetut tuloslaskelma ja tase sekä kolme niiden perusteella laskettua keskeistä talouden tunnuslukua ja karkeat tunnuslukujen arviointiohjeet. Tutustu esimerkkiin. Selvitä ja arvioi parin suomalaisen yrityksen kannattavuutta ja vakavaraisuutta. Tunnusluvut on laskettu valmiiksi yrityksen vuosikertomukseen.

19 19 Tuloslaskelma Liikevaihto 44 - Materiaali-, henkilöstö-, korko- ym. kulut Välittömät verot - 1 = Nettotulos 3 Tase Vastaavaa Vastattavaa Rakennukset ja kalusto 10 Oma pääoma 20 Aineettomat hyödykkeet 4 Vieras pääoma 18 Varastot Rahat ja saamiset Yrityksen kannattavuuden tunnuslukuja: Nettotulos-% = nettotulos (= omistajille jäävä voitto)/liikevaihto yli 10 % erinomainen, 5 10 % hyvä, 0 5 % tyydyttävä, alle 0 % tappiota Oman pääoman tuotto, % = nettotulos/oma pääoma yli 20 % erinomainen, % hyvä, % tyydyttävä, 5 10 % välttävä Yrityksen vakavaraisuutta kuvaava tunnusluku: Omavaraisuusaste, % = oma pääoma/(oma pääoma + vieras pääoma) yli 50 % erinomainen, % hyvä, % tyydyttävä, % välttävä Esimerkkiyrityksen tunnusluvut: Nettotulos-% = 3/44 = 7 % Oman pääoman tuotto, % = 3/20 = 15 % Omavaraisuusaste, % = 20/(20+18) = 53 %

20 20 2 Hyödykemarkkinoilla kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan Kaupassa kohtaavat tavaroiden kysyntä ja tarjonta. Kuluttajalle se on valinnan paikka. Mitä ostan? Valinnoilla voimme vaikuttaa hintoihin, tuotteiden laatuun ja yleensäkin yritysten toimintaan. Se on mahdollista, koska markkinoilla on yleensä kilpailevia yrityksiä.

21 21 Markkinoilla ymmärretään yleensä kauppapaikkaa, jossa ostetaan ja myydään erilaisia hyödykkeitä. Esimerkki tällaisista markkinoista on kauppatori, jolla myydään elintarvikkeita, matkamuistoja jne. Taloustieteessä markkinat eivät välttämättä tarvitse mitään fyysistä paikkaa kuten toria, jossa ostajat ja myyjät ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa. Markkinoilla tarkoitetaan yleisemmin erilaisia tilanteita, joissa ostajien kysyntä ja myyjien tarjonta kohtaavat. Esimerkki modernisti toimivista markkinoista ovat arvopaperimarkki nat, joilla käydään kauppaa tietokoneiden ja verkkojen välityksellä. Tuotannontekijöitä on olemassa äärellinen määrä. Sen vuoksi useimmat hyödykkeet ovat niukkoja eli niitä on rajallisesti. Taloustietees sä pyritään selittämään, kuinka niukkojen hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kysyntä Hyödykkeen kysyntään, siihen paljonko hyödykettä halutaan ostaa, vaikuttavat useat tekijät. Keskeiset tekijät ovat luonnollisesti ihmisten tarpeet ja hyödykkeen hinta. Useimpien hyödykkeiden kysyntä kasvaa, kun hyödykkeen hinta laskee. Hinnan ja kysytyn määrän välistä yhteyttä kuvaa kysyntäkäyrä. Tarpeen voimakkuus vaikuttaa kysyntäkäyrän muotoon. Kuluttaja on valmis maksamaan hyödykkeestä melkein mitä tahansa, jos hän pitää sitä itselleen välttämättömänä. Tällöin kysyntäkäyrä on hyvin jyrkkä. Hyödykkeen kysyntä saattaa muuttua, vaikka hyödykkeen hinta pysyy samana. Kuluttaja on esimerkiksi valmis ostamaan hyödykettä samalla hinnalla enemmän kuin aikaisemmin. Tällöin puhutaan kysynnän vahvistumisesta. Kysyntäkäyrä siirtyy oikealle. Kysyntä heikkenee ja kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle, kun kuluttaja ostaa hyödy kettä vähemmän samalla hinnalla kuin aikaisemmin. Kysynnän muutoksiin ja kysyntäkäyrän siirtymisiin vaikuttavat monet tekijät. Normaalihyödykkeiden kohdalla ostajien käytettävissä olevien tulojen kasvu vahvistaa hyödykkeen kysyntää. Esimerkiksi kodinkoneiden myynti lisääntyy tulojen kasvaessa. On kuitenkin olemassa hyödykkeitä, joiden kysyntä heikkenee tulojen kasvaessa. Esimerkiksi joidenkin elintarvikkeiden kysynnän kohdalla on käynyt näin. Jos hyödykkeet ovat toisiaan korvaavia hyödykkeitä (substituut teja), toisen hinnan kohoaminen vahvistaa korvaavan hyödykkeen kysyntää. Esimerkiksi voin hinnan nousu lisää margariinin kysyntää. Voi ja

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Kansantalous, opettajan aineisto

Kansantalous, opettajan aineisto Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Talouden maailma 11. 1 Minäkö taloudellinen vaikuttaja? 12. 2 Suomi ja kansainvälinen talous 19. 3 Mistä talouskasvu muodostuu? 27

Talouden maailma 11. 1 Minäkö taloudellinen vaikuttaja? 12. 2 Suomi ja kansainvälinen talous 19. 3 Mistä talouskasvu muodostuu? 27 S i s ä l l y s I Talouden maailma 11 1 Minäkö taloudellinen vaikuttaja? 12 Kaikki tekevät talouspäätöksiä 12 Talous ja taloustiede 13 Kotitaloudet, yritykset ja kansantalous 15 Rahat eivät riitä kaikkeen

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede KANSANTALOUSTIEDE - yhteiskuntatiede, tutkii yhteiskuntaa o positivistinen pyrkii kuvaamaan miten asia on, ei miten sen pitäisi olla - Kansantaloustiede tutkii kokonaisia kansantalouksia, jonkin maantieteellisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot