Nestemäisten jätteiden käsittelyn ja vaarallisten jätteiden varastoinnin ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Joensuu

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 123/2013/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/109/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Nestemäisten jätteiden käsittelyn ja vaarallisten jätteiden varastoinnin ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Joensuu HAKIJA JL-Terminaali Oy Aspitie Joensuu TOIMINTA JA SIJAINTI Jätteiden käsittelylaitoksessa varastoidaan hakemuksen mukaan vaarallisia jätteitä ja käsitellään öljyisiä vesiä sekä hiekan- ja rasvanerottimien nestemäisiä jätteitä ja sako- ja umpikaivolietteitä. Uusi laitos sijoittuu noin 2,5 kilometriä Joensuun kaupungin keskustan pohjoispuolelle Salpakankaan teollisuusalueelle osoitteeseen Aspitie 32 (kiinteistötunnus ). Toimintaa on myös viereisellä tontilla osoitteessa Aspitie 28, jossa on ympäristöhuoltoa harjoittavan Joen Loka Oy:n varikko (kiinteistötunnus ). ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa Jätteen ammattimaiseen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4) ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) perusteella. Aluehallintovirasto käsittelee laitoksen toimintaa koskevan hakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 f) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös (nro 84/2012/1) ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta Joen Loka Oy:n koetoimintailmoituksesta (dnro ISAVI/76/04.08/2012). Toiminnan tarkoituksena oli kokeilla hiekan-, rasvan- ja öljynerottimien lietteiden käsittelymenetelmiä ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(24) TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu Raatekankaan kaupunginosan kortteliin Viereisellä tontilla sijaitsee Joen Loka Oy:n varikko, toimisto ja ulkovarasto, jossa voidaan varastoida JL- Terminaali Oy:n keräämiä ja pakkaamia vaarallisten jätteiden pieneriä. Joen Loka Oy on tehnyt Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoituksen jätteiden ammattimaisesta keräyksestä ja kuljetuksesta (valvontanro POKELY/216/07.00/2012). Tontit ovat hyväksytyn asemakaavan mukaisella toimitilarakennusten korttelialueella (TY), joka on tarkoitettu toimistorakennuksille ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuus- ja varastorakennuksille sekä näiden yhdistelmille. Sinne voidaan sijoittaa myös palveluiden toimitiloja. Kortteli rajoittuu etelässä Salpakankaankatuun, idässä rautatiehen, pohjoisessa rakentamattomaan alueeseen ja lännessä liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten alueeseen. Lähimmät kaksi asuinrakennusta sijaitsevat radan varressa 50 metrin ja 300 metrin etäisyydellä laitoksesta koilliseen Kontiolahden kunnan alueella. Lähin asuinalue on radan ja viheralueen takana vajaan 300 metrin etäisyydellä laitoksesta kaakkoon. Aluetta on käytetty maan- ja myöhemmin lumenkaatopaikkana vuoteen 2006 saakka. Joensuun kaupunki on teettänyt alueesta maaperän pilaantuneisuuden perusselvityksen (Suomen IP-Tekniikka Oy, ), jossa tutkittiin raskasmetalleja, PAHyhdisteitä ja raskaita öljyhiilivetyjä. Tulosten perusteella lumenkaatopaikan pintamaa oli lievästi pilaantunut lähinnä öljyhiilivedyillä, mikä oli otettava huomioon alueella tehdyissä maanrakennustöissä ja ylijäämämaiden sijoittamisessa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , kortteli 2154 on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP) ja sen lähiympäristö työpaikka- ja palveluiden alueeksi. Kaavamääräyksen mukaan TP-merkinnällä osoitetaan taajamarakenteessa monipuoliset työpaikkatoimintojen alueet, joille voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Yleiskaavassa ei osoiteta uusia asuinalueita tai muuta ympäristöhäiriöille herkkää toimintaa alle kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Kiinteistöltä tai sen lähiympäristöstä ei ole tiedossa suojeltavia kohteita. Etäisyys lähimpään tärkeään pohjavesialueeseen on noin 1,2 kilometriä, lähimpään vesistöön kaksi kilometriä ja lähimpään luonnonsuojelualueeseen yli neljä kilometriä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminnan yleiskuvaus Laitoksessa käsitellään muualta tuotavia hiekan-, rasvan- ja öljynerottimien sekä sako- ja umpikaivojen lietteitä. Lietteistä erotetaan erilaisin tekniikoin vettä, joka johdetaan viemäriverkostoon. Näin vältytään veden kuljettamiselta ja erotellut kiinteät jät-

3 3(24) teet voidaan hyödyntää. Lisäksi käsitellään muita öljyisiä vesiä ja välivarastoidaan vaarallisten jätteiden pieneriä, jäteöljyä sekä liuotin- ja raskasmetallipitoisia vesiä. Laitoksen prosessit toimivat automaattisesti kolmessa vuorossa. Jätteet vastaanotetaan pääasiassa arkisin klo Raskasta liikennettä on päiväsaikaan noin kymmenen ajoneuvoa vuorokaudessa sekä päivystyksiin liittyen satunnaisesti viikonloppuisin, öisin ja juhlapyhinä. Laitokselle ajetaan valtatieltä 6 Salpakankaankadun, Ruoppitien ja Aspitien kautta. Vastaanotettavat ja varastoitavat jätteet Laitoksessa vastaanotettavien jätteiden lajit, vuosittain vastaanotettavat enimmäismäärät ja suurimmat varastointimäärät ovat seuraavat: Jätteet Jätenimikkeet Vastaanotettava määrä, t/a Sadevesikaivojen hiekkajäte Rasvanerottimien , Varastoitava määrä, t jäte Sakokaivoliete Umpikaivoliete Yhteensä Vaaralliset jätteet Öljyiset vedet , , , , 13 05, Autonpesupaikkojen , hiekanerottimien jäte Jäteöljy 13 01, 13 02, , Raskasmetalli- ja liuotinpitoiset vedet , Pienerät Yhteensä Kaikki jätteet yhteensä Vastaanotettavia vaarallisten jätteiden pieneriä ovat mm. seuraavat: Jätteet Jätenimikkeet Energiansäästölamput Maalit, liimat Akut ja paristot SER-romu Jätteet tuodaan laitokselle pääasiassa Itä-Suomesta JL-Terminaali Oy:n kuljetuskalustolla. Kuorma-autot punnitaan ulkona ajoneuvovaa alla. Laitoksessa käsiteltäviä öljyisiä vesiä ja emulsiota ovat esimerkiksi öljynerotuskaivojen tyhjennysjätteet, työstöemulsiot ja poikkeustilanteissa syntyvät jätteet. Käsiteltäviksi otettavien öljyisten vesien ja emulsioiden öljypitoisuus on 2 5 prosenttia. Ras-

4 4(24) vanerottimien lietteet ovat peräisin pääasiassa muualta kuin elintarviketeollisuudesta, kuten laitoskeittiöistä. Nestemäisiä hiekkajätteitä tulee ajoneuvojen pesupaikoilta, esimerkiksi huoltoasemilta ja varikoilta, sekä sadevesiviemäreiden ja -kaivojen tyhjennyksistä ja hiekanerottimista. Vaarallisten jätteiden pieneriä ja jäteöljyä otetaan vastaan asiakkailta lähinnä muun ympäristöhuollon yhteydessä. Välivarastoitavaksi otetaan myös raskasmetalli- ja liuotinpitoisia jätevesiä, joita syntyy esimerkiksi voimalaitoskattiloiden pesuissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa. Kaikkia vastaanotettuja öljyisiä vesiä ei käsitellä laitoksella, vaan ne toimitetaan välivarastoinnin jälkeen muualle käsiteltäviksi. Jätteiden varastointi Jätteet lajitellaan lajinsa mukaisesti kukin omaan varastoon. Vaarallisten jätteiden varastoinnissa otetaan huomioon jätteiden kemialliset ominaisuudet ja paloviranomaisten vaatimukset. Jätteitä ja niiden ominaisuuksia kuvaavat merkinnät tehdään kolleihin ja varastointipaikoille. Nestemäiset jätteet varastoidaan säiliöissä, jotka varustetaan automaattisin pinnankorkeusmittarein ja ylitäytön estimin sekä tiiviillä suoja-altaalla. Nestemäisille jätteille varattujen säiliöiden tilavuus on yhteensä m 3. Varastointiin käytetään myös vaarallisten aineiden varastointiin tarkoitettuja kontteja. Kiinteät jätteet varastoidaan lavoilla, kuljetusastioissa tai muissa ehjissä, kullekin jätelajille soveltuvissa tiiviissä, suljetuissa astioissa. Jäteöljy varastoidaan hallissa. Valmiiksi pakattuja vaarallisten jätteiden pieneriä varastoidaan hallissa tai Joen Loka Oy:n toimitiloissa kylmävarastossa valuma-altaissa. Varaston lattia on betonia, ja se viemäröidään umpikaivoon. Jätteiden käsittely Vastaanotetut jätteet puretaan sako- ja umpikaivolietteitä lukuun ottamatta sisätiloissa varastosäiliöihin tai nestetiiviille lavoille, jotka sijoitetaan betoniseen valumaaltaaseen. Hiekkaisia lietteitä pumpataan säiliöstä toiseen tai nestetiiviille lavalle, jolloin kiintoaine erottuu vedestä painovoimaisesti. Erottumista voidaan tehostaa ilmastamalla ja tavanomaisella jätevedenpuhdistuksessa käytettävällä polymeerilla, jonka kulutus on noin kiloa vuodessa. Erotettu hiekka voidaan myös pestä pesurilla, joka koostuu syklonimallisesta esipesurista ja hiekan lajittimesta. Erotettu vesi johdetaan viemäriverkostoon. Hiekka kuljetetaan pois lavalla, tai nostetaan kahmarilla toiselle vaihtolavalle. Autojen pesupaikkojen hiekanerottimien jätteet käsitellään samalla tavalla erillisellä lavalla, mistä öljyinen vesi johdetaan öljyisten vesien käsittelylaitteistoon. Rasvanerottimien lietteistä vesi erotetaan painovoimaisesti. Erottumista tehostetaan tarvittaessa flotaatiokemikaalin ja lämmityksen avulla. Säiliön pohjalle laskeutuva orgaaninen jäte ja pinnalle erottuva rasva poistetaan, ja jätevesi lasketaan välitilasta viemäriin.

5 5(24) Sako- ja umpikaivolietteet puretaan säiliöautoista hallin ulkoseinässä olevan purkuyhteen kautta hallissa olevaan välppälaitteistoon. Vastaanottolaite on tiivis, niin että hajut kulkeutuvat viemäriin. Purku ja välppäys tapahtuvat suljetussa tilassa. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu hienovälppä pystyy käsittelemään kiviä ja hiekkaa. Välppäyksessä erotettu kiintoaines pestään ja puristetaan ja pakataan muovisäkkeihin. Erotettu jätevesi johdetaan viemäriverkostoon. Öljyisistä vesistä erotetaan kiintoaineet, ennen kuin ne käsitellään ultrasuodatuksella veden erottamiseksi öljystä. Kiintoainetta laskeutuu jo varastoinnin aikana altaan pohjalle. Öljyisten vesien käsittelyyn johdetaan myös pesuvedet, joita syntyy, kun öljyisten jätteiden kuljetuksessa käytettyjä säiliöitä ja säiliöautoja pestään vastaanottoasemalla. Ultrasuodatin koostuu keraamisista suodatinpatruunoista, joissa on läpimitaltaan nm:n suuruisia reikiä. Prosessin alussa öljyinen vesi pumpataan paperisuodattimien läpi, missä kiintoaine erottuu. Laitteisto vaihtaa suodattimet automaattisesti, ennen kuin ne tukkeutuvat. Laitteisto kerää öljyn prosessisäiliöön, mistä se pumpataan varastosäiliöön. Ultrasuodatinta huolletaan pesemällä tarvittaessa. Ultrasuodatuksessa erotettu vesi käsitellään ioninvaihtimessa, hiekkasuodattimessa ja aktiivihiilisuodattimessa haitta-aineiden, kuten raskasmetallien, poistamiseksi. Vesi pumpataan edelleen tarkastussäiliöön ja öljynerottimen kautta viemäriverkostoon. Viemäri varustetaan sululla ja näytteenottokaivolla. Ultrasuodattimen takuuarvo öljyjätteestä erotetun veden öljypitoisuudelle on 20 mg/l. Laitos käyttää kaukolämpöä arviolta 250 MWh ja sähköä 100 MWh vuodessa. Sähkön kulutuksesta noin puolet johtuu öljyisten vesien käsittelystä. Vaarallisten jätteiden pienerät puretaan hallissa, lajitellaan, yhdistetään suuremmiksi kuljetuseriksi ja pakataan uudelleen. Jätevedet Laitoksessa käytetään vesijohtoverkostosta otettavaa vettä lähinnä prosessilaitteiden ja autojen pesuihin m 3 vuodessa. Viemäriverkostoon johdetaan prosessivettä enintään m 3 vuodessa. Hakija tekee teollisuusjätevesisopimuksen jätevesien johtamisesta Joensuun Veden kanssa. Sopimuksessa määritellään yksityiskohtainen tarkkailuohjelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jätteiden käsittelyssä käytetään hakijan arvion mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen hoidosta ja toiminnasta vastaavalla henkilöllä on pitkäaikainen kokemus öljyisten vesien ja vaarallisten jätteiden vastaanottamisesta ja käsittelystä.

6 6(24) TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Toiminta tapahtuu sisätiloissa. Nestemäisten jätteiden varastosäiliöt sijoitetaan suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään yhtä suuri kuin suurimman varastosäiliön tilavuus. Hallin etelä- ja itäpuolinen piha-alue, missä vaarallisia jätteitä kuljetetaan ja varastoidaan, asfaltoidaan. Hulevedet tältä alueelta johdetaan hallin länsipuolella olevan öljynerottimen ja sulkuventtiilin kautta kiinteistön pohjoispuolella olevaan ojaan. Öljynerotin on II luokan erotin, joka on varustettu ohivirtausjärjestelmällä ja täyttymishälyttimellä, ja sen takuuarvo lähtevän veden mineraaliöljypitoisuudelle on 100 mg/l. Asfaltoinnin, siirtoputkistojen, öljynerottimien ja varastosäiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja havaitut viat korjataan välittömästi. Kemikaaleja saattaa haihtua ilmaan jonkin verran jätteiden käsittelyn aikana. Syntyvät hiilivety- ja rikkivetypäästöt arvioidaan vähäisiksi. Jätevesilietteiden vastaanotosta ja käsittelystä aiheutuu hajua. Sen pääsyä ympäristöön rajoitetaan vastaanotto- ja käsittelypaikan kokonaan suljetulla rakenteella. Hallin lattiakaivojen kautta tulevat vedet ja prosesseissa syntyvät jätevedet sekä säiliöiden ja säiliöautojen pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta viemäriverkostoon. Öljynerotin on I luokan erotin, joka on mitoitettu enimmäisvirtaamalle 15 l/s ja varustettu täyttymishälyttimellä. Vaarallisten jätteiden pienerät varastoidaan ja uudelleen pakataan suoja-altaalla varustetulla alueella. Toiminnassa syntyvät jätteet Hiekkaisten lietteiden käsittelyssä syntyvä hiekka toimitetaan sen sisältämän öljyn ja muiden haitallisten aineiden pitoisuuksista riippuen käsiteltäväksi vaarallisena jätteenä tai käytettäväksi esimerkiksi tavanomaisten tai vaarallisten jätteiden kaatopaikan rakenteissa. Pestyjä hiekkoja voidaan hyödyntää myös muulla tavoin. Rasvanerottimien lietteiden käsittelyssä syntyvä rasvajäte ja muu orgaaninen jäte toimitetaan biokaasulaitokselle tai muuhun hyötykäyttöön laitokselle, jolla on lupa sen vastaanottamiseen. Öljyisten vesien käsittelylaitteiston erottama öljyä ja kiintoainetta sisältävä jäte sekä käytetyt paperisuodattimet toimitetaan vaarallisina jätteinä käsiteltäviksi laitokseen, jolla on lupa niiden hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Sako- ja umpikaivolietteiden välppäyksessä erotettu kiintoaines toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muuhun laitokseen, jolla on lupa sen käsittelyyn. Laitoksessa välivarastoitavat vaaralliset jätteet toimitetaan sellaisinaan tai uudelleen pakattuina käsiteltäviksi vaarallisina jätteinä.

7 7(24) Laitoksesta muualle toimitettavien jätteiden määrät, suurimmat varastoitavat määrät ja jätteiden toimituspaikat ovat seuraavat: Muut kuin vaaralliset jätteet Rasvanerottimien lietteistä erotettu rasva Sakokaivolietteestä erotettu kiinteä jäte Sadevesikaivojen hiekkajäte Muut kuin vaaralliset jätteet yhteensä Jätenimike Syntyvä määrä, t/a Varastoitava määrä, t Vastaanottaja Biokaasulaitos tai muu hyötykäyttöluvan omaava laitos Kunnan/kaupungin hyväksymä käsittelypaikka Luvan omaava sijoituspaikka Vaaralliset jätteet Öljyiset vedet Ympäristöluvan omaava laitos Öljyisten vesien käsittelyssä syntyvä öljyjäte Ympäristöluvan omaava laitos Autonpesupaikkojen hiekkajäte Ympäristöluvan omaava laitos Jäteöljy 13 01, 13 02, , Ympäristöluvan omaava laitos Raskasmetalli- ja liuotinpitoiset vedet , Ympäristöluvan omaava laitos Pienerät Ympäristöluvan omaava laitos Vaaralliset jätteet yhteensä Kaikki jätteet yhteensä TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Laitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Melua aiheutuu lähinnä liikenteestä, ja sen vaikutusta pidetään vähäisenä. Halli suunnitellaan ja rakennetaan niin, että se parantaa nykyistä maisemaa. Tontin koillisreunaan lähimmän asuinrakennuksen suunnalle on rakennettu suojavalli. Nestemäisten jätteiden vastaanotossa ja käsittelyssä syntyvän hajun ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa laitoksen ympäristössä. TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitokseen jätteitä tuovilta edellytetään siirtoasiakirjaa. Tuojille annettavasta tositteesta käy ilmi ajankohta, auton rekisterinumero, jätteen laatu ja nettopaino. Vastaanotettavien jätteiden määristä ja syntypaikoista pidetään kirjaa. Kirjanpidosta laaditaan yhteenvetoraportti valvontaviranomaisille.

8 8(24) Vastaanotettavia jätteitä voidaan tutkia ennen niiden tuomista laitokselle pikatestein tai toimittamalla näyte tutkittavaksi laboratorioon. Laitokseen tuodut jätteet tarkastetaan ennen purkua aistinvaraisesti ja tarvittaessa mittauksin. Öljyjätteistä mitataan ph. Hiekanerottimien lietteiden ja öljyjätteiden öljypitoisuus mitataan laitteella, joka osoittaa hiilivetypitoisuudet mg/kg ja pienissä näytemäärissä pitoisuuteen mg/kg saakka. Eri paikoista tulevia hiekanerottimien lietteitä tutkitaan myös laboratoriossa. Vaarallisia aineita sisältävistä säiliöautokuormista otetaan näytteet, joista osa siirretään kokoomanäyteastiaan. Näytteitä säilytetään kuusi kuukautta, ja niistä voidaan teettää analyyseja, jos jäte-erän käsittelyssä ilmenee poikkeavuuksia. Rasvanerottimien lietteistä erotetun jäteveden rasvapitoisuutta seurataan esimerkiksi tilavuuspainon perusteella tai toimitetaan näyte laboratorioon. Prosessissa syntyvän hiekkajätteen öljypitoisuus mitataan ja rasvajätteen laatu selvitetään tarvittaessa. Laitoksen rakenteita ja laitteistoja huolletaan ja pidetään kunnossa, ja korjauksiin ryhdytään tarvittaessa välittömästi. Öljynerottimia tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Öljynerottimet tyhjennetään tarvittaessa. Päästötarkkailu Viemäriin johdettavan veden laatua tarkkaillaan Joensuun Veden kanssa tehtävän viemäröintisopimuksen mukaisesti. Virtaamaa seurataan jatkuvatoimisella mittarilla. Hakemuksessa esitetään, että lähtevästä vedestä otetaan näytteet jokaisena työpäivänä, ne yhdistetään kuukausittain kokoomanäytteiksi ja pakastetaan tutkimuksia varten. Nämä yhdistetään edelleen kuukausittain viemäriin johdetun vesimäärän suhteessa vuosineljänneksen kokoomanäytteiksi ja toimitetaan tutkittaviksi. Hakemuksen täydennyksessä esitetään, että viemäriin johdettavaa vettä tutkitaan kokoomanäytteestä toiminnan ensimmäisenä vuonna 180 m 3 :n välein ja jatkossa 500 m 3 :n välein. Vesinäytteistä ehdotetaan tutkittavaksi perusparametrit, kokonaiskromi, kupari, nikkeli, sinkki, rasvat, öljyhiilivedyt, haihtuvat hiilivedyt ja fenoliset yhdisteet. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit ovat säiliövuodot ja tulipalot. Riskit arvioidaan, ja arviointi päivitetään säännöllisesti. Öljyisten vesien käsittelyyn liittyvä tulipalon riski on vähäinen, koska öljyjen leimahduspiste on korkea ja haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet pidetään alhaisina tehokkaan ilmastoinnin avulla. Vuotoihin ja tulipaloon varaudutaan laatimalla ohjeet menettelytavoista. Tulipaloriskiin varaudutaan laatimalla pelastussuunnitelma ja hankkimalla sammutuskalustoa. Jätteiden vastaanotossa on aina henkilökuntaa paikalla. Häiriötilanteissa automaattinen käsittelyprosessi pysähtyy ja valvontajärjestelmä hälyttää laitoksen hoitajan. Öljyiset vedet tyhjennetään säiliöautoista sisätiloissa, mikä vähentää vaaraa öljyvuodosta ympäristöön. Öljyisiä jätteitä sisältävät säiliöt varustetaan ylitäytön estimin

9 9(24) ja sijoitetaan valuma-altaisiin. Öljyvalumien keräämiseen varaudutaan imeytysaineilla, joita pidetään saatavilla myös ajoneuvoissa, ja tarvittaessa imuautokalustolla. Laitoksen jätevesivesiviemäriin asennetaan sulku, jolla voidaan estää vuotojen pääsy viemäriverkostoon. Prosessivesien vuodot saadaan nopeasti talteen säiliöautoilla. Laitosalueen liikenteen riskejä vähennetään turvallisuutta parantavilla liikennejärjestelyillä, kuljettajien valistamisella ja pitämällä kuljetuskalusto hyvässä kunnossa. Merkittävistä häiriötilanteista ja ympäristö- tai terveyshaitoista ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille. HAKIJAN ESITYS JÄTEVESIVIEMÄRIIN JOHDETTAVIEN JÄTEVESIEN RAJA-ARVOIKSI Hakija esittää seuraavia raja-arvoja viemäriin johdettaville jätevesille: ph 5 11 kokonaiskromi 0,5 mg/l kokonaissyanidi 0,5 mg/l kupari 0,5 mg/l nikkeli 0,5 mg/l sinkki 1,0 mg/ mineraaliöljyt 200 mg/l JÄTTEEN KÄSITTELYTOIMINNALTA VAADITTAVA VAKUUS Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Hakija esittää vakuuden suuruudeksi euroa. Vakuuden suuruus on laskettu laitoksessa varastoitavien jätteiden enimmäismäärien käsittely- ja kuljetuskustannuksien perusteella. TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA JA VAKUUS Hakija esittää, että toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta asetetaan euron suuruinen vakuus. Perusteluna todetaan, että laitoksen toiminta vähentää turhaa kuljetusta ja päästöjä ympäristöön. Päätöksen täytäntöönpanon ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen purkamalla hallissa olevat käsittelylaitteet ja kuljettamalla varastoidut jätteet muualle käsiteltäviksi. Vakuuden määräämisessä on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 43 a :n mukainen vakuus, joka kattaa myös ennalta arvioitavat jätehuollon ja toiminnan lopettamisen kustannukset, joihin lupapäätöksen kumoaminen tai muuttaminen velvoittaisi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty mm. prosessikaavioilla ja viemäripiirustuksilla.

10 10(24) Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Joensuun kaupungin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta sanomalehti Karjalaisessa Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu laitoksen rajanaapureille ja muille asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Hakemuksesta neuvoteltiin Joen Loka Oy:n tiloissa, jolloin myös tutustuttiin JL-Terminaali Oy:n rakenteilla olevaan halliin. Neuvottelumuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo lausunnossaan mm., että hakemuksessa on esitetty riittävät toimet ehkäisemään haitalliset päästöt maaperään tai viemäriin. Hakemuksessa esitetty mineraaliöljyn raja-arvo 200 mg/l viemäriin johdettaville vesille tulisi korvata kokonaishiilivetypitoisuudella, koska esimerkiksi autonpesupaikkojen hiekanerottimissa esiintyy yleisesti myös liuottimia. Nykyisillä tekniikoilla puhdistuksessa tulisi päästä tätä pienempään pitoisuustasoon. Vesilaitosten asettamat raja-arvot jäteveden kokonaishiilivedyille tai mineraaliöljylle ovat Suomessa mg/l. Öljynerottimien luokassa EN 1 luvataan puhdistavan öljyisen veden alle mineraaliöljyn pitoisuuden 5 mg/l. Toiminta ei täysin vastaa Joensuun kaupungin asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta (liike- ja toimistorakennusten korttelialue). Toiminta ei ole ympäristövaikutusten arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 :n 1 momentin kohdassa 11 a tarkoitettua ongelmajätteiden käsittelyä. Toiminta käsittää vaarallisten jätteiden välivarastointia ja erottelua keinoin, jotka eivät oleellisesti muuta niiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Hakemuksessa esitetyn lisäksi määräyksiä esitetään seuraavista asioista: - Toiminnanharjoittajan on toimitettava valvoville viranomaisille selkeä prosessikaavio, jossa on kuvattava jätevesiviemäröinti, öljynerottimien ja sulkuventtiileiden paikat sekä näytteenottopisteet. - Toiminnanharjoittajan on laadittava seuranta- ja tarkkailuohjelma, joka sisältää myös jäteasetuksen (179/2012) 25 :ssä edellytetyt tiedot. Suunnitelmaan on liitettävä myös jäteveden viemäriin johtamisesta tehty sopimus ehtoineen, ja se on toimitettava ELY-keskukselle tiedoksi. - Toiminnasta ei saa aiheutua hajuhaittoja ympäristöön. Ellei sakokaivolietteiden vastaanottotilan tiiveyttä voida taata kaikissa olosuhteissa, tulisi tilan olla alipaineistettu ja poistoilma tulisi johtaa ulos hajua tehokkaasti poistavien suotimien kautta. Myös öljyisten vesien käsittelystä mahdollisesti aiheutuvien hajuhaittojen torjuntaan tulee varautua ennakolta. Vakuuden tulee kattaa kerrallaan varastossa olevien jätteiden kuljetus ja käsittely sekä mahdollisesti tarvittavat jälkisiivoustoimet. Hakijan esittämästä laskelmasta ei käy ilmi, mistä kustannuseristä arvioidut jätelajikohtaiset kustannukset koostuvat.

11 11(24) Kokonaisuutena katsoen toiminta vähentää jätteiden kuljettamisesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia sekä mahdollistaa erotuskaivohiekkojen hyötykäytön. Toiminta tarjoaa alueelta puuttuvia jätehuoltopalveluja nestemäisten jätteiden osalta ja vähentää jätekeskuksen ympäristökuormitusta. Mikäli laitosta hoidetaan huolellisesti hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien pohjalta, voidaan ympäristölle aiheutuvat haitat ehkäistä. ELY-keskus ei näe estettä myöntää lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm., että ylimääräisen veden erottaminen sadevesikaivojen hiekkajätteistä ennen kuljettamista jätteiden käsittelypaikkaan on ympäristönsuojelun kannalta hyvä tavoite, koska se vähentää myös käsittelypaikan ympäristökuormitusta. Hyödyt autojen pesupaikkojen hiekkajätteiden käsittelystä ovat samat. Hiekkaisten lietteiden ja rasvanerottimien jätteiden käsittelyssä ei ole sellaisia ympäristönsuojelullisia riskejä, ettei niitä voitaisi käsitellä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakijan esittämä ohjelma jäteveden tarkkailusta ja ehdotus haitta-aineiden pitoisuuksien raja-arvoista on riittävä, jos Joensuun Vesi sen hyväksyy teollisuusjätevesisopimuksessa. Myös riskien minimoimiseksi esitetyt varotoimenpiteet, suunnitelmat ja ohjeistukset ovat riittäviä. Hakemuksen mukaisen toiminnan aloittamiselle ei ole estettä. Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö kuvaa lausunnossaan alueen kaavoitustilanteen ja toteaa, että voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistön käyttötarkoitus on toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Käyttötarkoitus on määritelty varsin väljästi, ja se sallii lähtökohtaisesti myös hakemuksen mukaisen toiminnan. Edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu ympäristöhäiriöitä tai pikemminkin merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon perusteella on ilmeistä, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu asemakaavassa määritellyn käyttötarkoituksen vastaista ympäristöhäiriötä. Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssä ei osoiteta alle kilometrin etäisyydelle uutta asumista tai muutakaan ympäristöhäiriöille herkkää toimintaa. Joensuun Veden lausunnossa todetaan, ettei hakemukseen ole huomautettavaa, mikäli JL-Terminaali Oy noudattaa soveltuvin osin teollisuusjätevesioppaassa (Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 50/2011) määriteltyjä raja-arvoja viemäriin johdettaville jätevesille sekä Vesihuoltolaitoksen yleisiä toimitusehtoja yleiseen viemäriin johdettavista jätevesistä. Hakijan esittämät haitta-ainepitoisuuksien raja-arvot eivät kaikilta osin vastaa Joensuun Veden vaatimuksia. JL-Terminaali Oy:n tulee luvan saatuaan solmia Joensuun Veden kanssa teollisuusjätevesisopimus, jossa määritellään yksityiskohtainen jätevesien tarkkailuohjelma, raja-arvot viemäriin johdettaville jätevesille sekä muut sopimuksen ehdot. Joensuun kaupunginhallitus ja Joensuun kaupungin terveydensuojeluviranomainen eivät ole antaneet lausuntoa. Kontiolahden kunnan ympäristönsuojelusihteeri on ilmoittanut, ettei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa.

12 12(24) Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnoista mennessä. Lisäksi hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen Joensuun Veden ja Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön lausunnoista mennessä. Vastineita ei ole saatu. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää JL-Terminaali Oy:lle ympäristöluvan nestemäisten ja vaarallisten jätteiden varastointiin ja käsittelyyn Joensuun kaupungissa kiinteistöillä ja Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 1. Laitoksessa saa vastaanottaa ja käsitellä jätteitä hakemuksen mukaisissa prosesseissa seuraavasti: Jätteet Jätenimikkeet Vastaanotettava määrä, t/a Sadevesikaivojen hiekkajäte Rasvanerottimien , jäte Varastoitava määrä, t Yhteensä Vaaralliset jätteet Öljyiset vedet , , , , 13 05, Autonpesupaikkojen , hiekanerottimien jäte Jäteöljy 13 01, 13 02, , Raskasmetalli- ja liuotinpitoiset vedet , Pienerät Yhteensä Kaikki jätteet yhteensä Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottaminen ja käsittely on kielletty.

13 13(24) 2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotettavien jätejakeiden alkuperästä, laadusta ja määrästä ja siitä, että ne soveltuvat käsiteltäviksi laitoksessa, sekä laitosalueella olevien jätteiden lajista, laadusta ja määrästä. Vastaanotetut jätteet on varastoitava niin, etteivät eri jätejakeet sekoitu keskenään. Laitokseen tuodut jätteet, joita ei ole lupa varastoida tai käsitellä, on viivytyksettä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava paikkaan, jolla on lupa ottaa ne vastaan. 3. Laitoksen toiminta-ajan tulee olla pääsääntöisesti arkisin klo 6 22 välisenä aikana. Muina aikoina laitoksessa voidaan vastaanottaa ja purkaa onnettomuustilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa syntyneitä jätteitä. Ulkopuolisten asiaton pääsy laitosalueelle on estettävä esimerkiksi aitaamalla laitosalue ja pitämällä portti lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely eivät saa aiheuttaa roskaantumista, kohtuutonta haju- tai muuta haittaa eikä vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 4. Luvan saajan on nimettävä laitoksen vastaava hoitaja, jolla on riittävä asiantuntemus jätteiden ja vaarallisten jätteiden käsittelystä ja laitoksen käyttö- ja päästötarkkailusta. Vastaavan hoitajan ja tämän sijaisena toimivan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jatkossa yhteystiedoissa tapahtuvat muutokset on viipymättä ilmoitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille. 5. Laitoksen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Valvontaviranomaisille on toimitettava laitoksen prosessikaavio sekä piirustukset laitoksen sisätilojen ja piha-alueen viemäröinnistä, joista käy ilmi öljynerottimien ja sulkuventtiilien sijainnit. Päästöt maaperään 6. Hallin lattiarakenteen on oltava nestetiivistä ja käsiteltäviä aineita kestävää betonia. Lattia on muotoiltava tai muutoin rakennettava niin, että nesteet valuvat lattiakaivojen kautta öljynerottimeen ja viemäriin, joka on varustettu sulkuventtiilillä. 7. Nestemäiset jätteet on varastoitava lajeittain erikseen sisätiloissa suoja-altailla varustetuissa nestetiiviissä säiliöissä tai lavoilla. Säiliöiden ja lavojen materiaalien tulee olla käsiteltäviä kemikaaleja kestäviä. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään suurimman altaassa olevan säiliön tilavuuden suuruinen. Nestemäisten jätteiden varastosäiliöissä on oltava pinnankorkeusmittari ja ylitäytön estin. Ylitäytön estimien toiminta on tarkastettava säännöllisesti, ja ne on pidettävä kunnossa. Kuljetuskalusto on pestävä sisätiloissa ja pesuvedet johdettava öljynerottimen kautta viemäriin.

14 14(24) 8. Piha-alueet, joilla on nestemäisten jätteiden välivarastointia tai niitä kuljettavien ajoneuvojen liikennettä, on päällystettävä asfaltilla. Kaikki näillä alueilla syntyvät hulevedet on johdettava öljynerottimella ja näytteenottokaivolla sekä sulkuventtiilillä varustetun viemärin kautta. Öljynerotin on varustettava täyttymishälyttimellä, ja siitä lähtevän veden mineraaliöljypitoisuus saa olla enintään 100 mg/l. Erotinta on tarkkailtava ja huollettava. Täyttymishälytin on tarkistettava ja erotin tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Päästöt viemäriin 9. Laitoksesta ei saa päästää vesihuoltolaitoksen viemäriin aineita, jotka heikentävät viemäriverkoston kuntoa tai muodostavat viemäriverkoston tyypillisissä olosuhteissa verkoston kuntoa heikentäviä yhdisteitä taikka haittaavat jätevesien käsittelyä ja jätevedenpuhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen asianmukaista käsittelyä ja hyötykäyttöä. Jätevesien viemäröinti tulee järjestää siten, että jätevesistä voidaan ottaa edustavat näytteet. Jätevedet on johdettava jätevesiviemäriin hiekan- ja öljynerottimien kautta. Erottimia ja sulkuventtiileitä on tarkkailtava ja ne on pidettävä kunnossa. Öljynerottimen täyttymishälytin on tarkistettava ja erottimet tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavan jäteveden ph:n on oltava välillä 6 11 ja jätevesien haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvoina enintään seuraavat: Aine Pitoisuus, mg/l kemiallinen hapenkulutus, COD Cr rasvat 150 kokonaishiilivedyt 50 arseeni 0,1 elohopea 0,01 kadmium 0,01 kokonaiskromi 0,5 kokonaissyanidi 0,5 kupari 0,5 lyijy 0,5 nikkeli 0,5 sinkki 2,0 Lisäksi on noudatettava Joensuun Veden kanssa tehtävän teollisuusjätevesien johtamista viemäriverkostoon koskevan sopimuksen ehtoja. Sopimus on toimitettava tiedoksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Tarvittaessa jätevedet on esikäsiteltävä niin, että viemäriin johdettaville jätevesille asetetut päästöraja-arvot saavutetaan. Jos jätevesiä ei voida johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriin, ne tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottoon.

15 15(24) Päästöt ilmaan 10. Toiminnasta ei saa aiheutua laitoksen lähiympäristössä jatkuvasti tai toistuvasti hajuhaittoja. Jos toiminnasta aiheutuu hajuhaittoja, luvan saajan on esitettävä hajukaasujen käsittelyä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Hajukaasujen käsittelyyn tulee varautua laitoksen rakentamisessa, niin että käsittelyn toteuttaminen on mahdollista laitoksen toiminnan alettua. Melu 11. Laitoksen toiminnan aiheuttama melu ei saa asuinrakennusten piha-alueilla ylittää päivällä klo 7 22 keskiäänitasoa (LA eq ) 55 db eikä yöllä klo 22 7 keskiäänitasoa 50 db. Pohjois-Karjalan ELY-keskus voi laitoksen valvojana tarvittaessa määrätä hakijan selvittämään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä, mikäli ennakoimatonta haittaa ilmenee. Toiminnassa syntyvät jätteet 12. Toiminnassa syntyvät jätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyödynnettäviksi. Jätettä saa toimittaa vain jätelain 29 :n mukaisen hyväksynnän saaneelle vastaanottajalle. 13. Vaarallisia jätteitä ei saa laimentaa eikä sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen. Vaarallisten jätteiden pakkauksiin on merkittävä pakkauksen sisältö ja jätteen haltija. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava jätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Pakkausten tulee olla tiiviitä ja kestää tavanomaisesta käytöstä, siirtämisestä ja kuljetusolosuhteista aiheutuva kuormitus ja rasitus. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa jätelain 29 :n mukaisen hyväksynnän saaneelle vastaanottajalle. Vaarallisten jätteiden pienerät on varastoitava jätelajeittain erikseen niille varatuissa ja merkityissä paikoissa. Varastointi ja uudelleen pakkaaminen on tehtävä katetussa tilassa tiiviillä ja kestävällä alustalla niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä niitä pääse viemäriin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Toiminnanharjoittajan on laadittava toiminnan riskinarvio ja poikkeuksellisia tilanteita koskeva toimintasuunnitelma ja -ohjeet, joita on tarvittaessa tarkistettava. Suunnitelman tulee sisältää ohjeet jätevesien käsittelystä tilanteissa, joissa niitä ei niiden laadun vuoksi voi johtaa viemäriin. Riskinarvio ja toimintasuunnitelma on toimitettava tiedoksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle, Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Joensuun Vedelle mennessä. Laitoksessa on pidettävä aina saatavilla öljyn imeytysainetta ja keräysastioita. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava henkilökunnan kouluttamisesta torjuntalaitteiden ja -välineiden käyttöön. 15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä il-

16 16(24) maan, viemäriin, maaperään tai pohjavesiin, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä talteen mahdollisimman pian. 16. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 17. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta. Tarkkailu tulee järjestää siten, että poikkeustilanteet havaitaan viipymättä. Jätteiden käsittelyä laitoksessa on seurattava ja tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla. Henkilökunta on perehdytettävä toiminnan seurantaan ja tarkkailuun. Tarvittaessa on ryhdyttävä viivytyksettä toimiin seurannassa ja tarkkailussa havaittujen toiminnan puutteiden poistamiseksi. Hallin lattiapinnoitteen ja piha-alueen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja siinä olevat vauriot korjattava tarvittaessa. Varastosäiliöiden ja vaihtolavojen, suoja-altaiden ja käsittelylaitteistojen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja niissä todetut vauriot on korjattava viipymättä. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa. 18. Jätevesiviemäriin johdettavan prosessijäteveden määrää ja laatua on tarkkailtava laitoksen aiheuttaman jätevesikuormituksen selvittämiseksi ja määräyksessä 9 annetuissa raja-arvoissa pysymisen todentamiseksi. Jäteveden määrää ja happamuutta on seurattava jatkuvatoimisin mittauksin. Jäteveden laatua on tutkittava ainakin laitoksen ensimmäisen toimintavuoden ajan tihennetysti. Tällöin jätevedestä on otettava vähintään yksi kokoomanäyte 180 m 3 :n välein, mutta kuitenkin vähintään kuusi kertaa vuoden aikana. Tihennetty tarkkailu voidaan lopettaa valvontaviranomaisen suostumuksella. Tihennetyn seurannan päätyttyä näytteet tulee ottaa 500 m 3 :n välein, mutta kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa. Näytteenotto on kohdennettava edustavasti laitoksen prosesseihin ja käyttöaikoihin nähden. Näytteenoton yhteydessä tulee kirjata hetkellinen jätevesivirtaama ja näytteenottopäivän jätevesivirtaama. Näytteet on otettava automaattisia näytteenottimia käyttäen koko vuorokauden mittaisina kokoomanäytteinä, ellei analyysimenetelmä edellytä kertanäytettä. Tarkkailun tulee sisältää ainakin seuraavat määritykset: ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, biologinen hapenkulutus BOD 7(ATU), kemiallinen hapenkulutus COD Cr, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kokonaissyanidi, rasvat ja öljyt, kokonaishiilivedyt, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, fenoliset yhdisteet, arseeni, elohopea, kadmium, kokonaiskromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, tina ja vanadiini. 19. Piha-alueelta lähtevän huleveden laatua on tutkittava vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) näytteenottokaivosta otettavilla näytteillä, joista määritetään ainakin ph, kemiallinen hapenkulutus COD Cr ja kokonaishiilivedyt.

17 17(24) 20. Toiminnanharjoittajan on laadittava hakemuksessa esitetyn ja määräysten 17, 18 ja 19 perusteella toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta tarkistettu suunnitelma, jossa on esitettävä myös näytteenottopaikkojen sijainti. Suunnitelmaan on liitettävä jätelain 120 :n ja jäteasetuksen 25 :n vaatimukset täyttävä seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Tarkkailuja voidaan tarvittaessa muuttaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. ELY-keskus voi määrätä luvan saajan tehostamaan jätevesien tarkkailua ongelmatilanteissa. 21. Näytteenotot ja mittaukset on jäteveden ph:n ja virtaaman jatkuvatoimista mittausta lukuun ottamatta teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla yleisesti käytössä olevien standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Tarkkailun tulokset analyysitodistuksineen on toimitettava kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta tiedoksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle, Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Joensuun Vedelle. 22. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Kirjanpitoon on merkittävä ainakin seuraavaa: vastaanotettujen ja käsiteltyjen jätteiden laji, laatu, määrä ja alkuperä varastossa olevien jätteiden laji ja määrä toiminnassa syntyneiden jätteiden laji, laatu, määrä ja toimituspaikat viemäriin johdetun jäteveden määrä ja jäteveden tarkkailutulokset tiedot öljyn- ja hiekanerottimien ja umpikaivojen tyhjennyksistä ja huolloista muut ympäristönsuojeluun liittyvät mittausraportit ja selvitykset poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneet häiriö- ja onnettomuustilanteet (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoimenpiteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. 23. Luvan saajan on kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toiminnasta raportti, joka sisältää yhteenvedon määräyksen 22 mukaisesta kirjanpidosta, tarkkailutulosten perusteella tehdyn laskelman laitoksen jätevesikuormituksesta, toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa sekä tiedot voimassa olevasta ympäristövahinkovakuutuksesta. Raportointi on tehtävä valvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Tiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti vähintään kuusi vuotta.

18 18(24) Vakuus 24. Luvan saajan tulee asettaa ennen toiminnan aloittamista euron suuruinen vakuus, joka on asetettu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle. Vakuutena hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 25. Luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Luvan haltijan vaihtuessa uuden haltijan on ilmoitettava tästä kirjallisesti ELY-keskukselle. Luvan haltijan on hyvissä ajoin ja viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, jätehuoltoa ja maaperän suojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laitos sijoittuu asemakaavan mukaiselle toimitilarakennusten korttelialueella (TY), joka on tarkoitettu mm. ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuus- ja varastorakennuksille. Laitosta lähinnä olevat kaksi asuinrakennusta ovat yleiskaavan mukaisella työpaikka-alueella, jolle ei saa sijoittaa uutta asumista. Lähimmät asuinalueet ovat lähes 300 metrin etäisyydellä. Muutoin laitosalueen ympäristössä on liikenneväyliä sekä liike-, toimisto- ja teollisuusrakennuksia. Laitosaluetta on aiemmin käytetty lumen- ja maankaatopaikkana. Laitoksen vieressä on ympäristöhuoltoa harjoittavan yrityksen varikko. Laitoksen sijoittaminen ei ole asemakaavan vastaista, kun toiminta järjestetään niin, ettei häiritsevää melua, pölyä, hajua tai jätevesiä leviä laitosalueen ulkopuolelle. Hakijalla on kokemusta vaarallisten jätteiden keräyksestä ja varastoinnista sekä toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästi asiantuntemusta käytettävissä. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.

19 19(24) Lupamääräysten yleiset perustelut Toiminnan tarkoituksena on vähentää kuljetettavan jätteen määrää sekä käsitellä jätteitä niin, että ne ovat helpommin hyödynnettävissä tai loppukäsiteltävissä. Toiminnassa on otettu huomioon jätelain 8 :ssä säädetty etusijajärjestys. Hakemuksessa esitetyt tiedot jätteen käsittelyn seurannasta ja tarkkailusta vastaavat valtioneuvoston jätteitä koskevan asetuksen 25 :ssä säädettyä suunnitelmaa. Toiminta ei ole ristiriidassa valtakunnallisen tai alueellisen jätesuunnitelman kanssa. Laitoksessa syntyy nestemäisten jätteiden käsittelyssä vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavaa jätevettä, joten päätöksessä on ollut tarpeen määrätä jätevesien esikäsittelystä ja päästöraja-arvoista ympäristönsuojeluasetuksen 36 a :n mukaisesti. Lisäksi päätöksessä on annettu määräyksiä toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta ja valvonnan vuoksi tarpeellisia määräyksiä sekä muita ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ssä tarkoitettuja määräyksiä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Yleiset määräykset (määräykset 1 5) Vastaanotettavien jätteiden lajit on rajattu ympäristönsuojelulain 45 :n mukaisesti. Jätemäärät ovat hakemuksen mukaisia, lukuun ottamatta sako- ja umpikaivolietteitä, joiden vastaanotto ja käsittely on kielletty. Hakemuksen mukaan sako- ja umpikaivolietteitä purettaisiin laitoksen pihassa hallin ulkoseinässä olevaan viemäriin. Lietteitä käsiteltäessä niistä vapautuu ilmaan haisevia yhdisteitä, kuten pelkistyneitä rikkiyhdisteitä. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla saatujen kokemusten perusteella lietteiden purkamisessa syntyvän hajuhaitan estäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Erityisesti välppäyksessä lietteistä vapautuu ilmaan myös terveydelle haitallisia mikrobeja, joita voi päästä hallin sisältä ulos ilmanvaihdon kautta. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoa ja käsittelyä hakemuksessa esitetyllä tavalla ei ole hyväksytty, koska toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista yleistä viihtyisyyttä vähentävän hajuhaitan vuoksi. Laitos sijaitsee asemakaavan mukaan korttelissa, joka on varattu toimistorakennuksille ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuus- ja varastorakennuksille sekä näiden yhdistelmille ja jonne voidaan sijoittaa myös palveluiden toimitiloja. Voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu alueen käyttötarkoitus huomioon ottaen laitoksen sijoituspaikka ei ympäristönsuojelulain 6 :n perusteella sovellu sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoon ja käsittelyyn, koska sen arvioidaan aiheuttavan asemakaavassa kiellettyä ympäristöhäiriötä. Luvan saajan on oltava selvillä laitoksessa olevista jätteistä, pidettävä erilaatuiset jätteet erillään toisistaan sekä huolehdittava laitokseen kuulumattomista jätteistä jätelain perusteella. Laitoksen toiminta-aika on määritelty hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ulkopuolisten pääsy laitosalueelle on estettävä vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Jätteiden käsittelypaikalla on oltava vastaava hoitaja jätelain 141 :n mukaisesti ja valvontaviranomaiset tarvitsevat vastaavan hoitajan yhteystiedot. Koska kyse on uu-

20 20(24) desta laitoksesta, valvontaviranomaisille on varattava tilaisuus laitoksen tarkastamiseen ennen toiminnan aloittamista. Päästöt maaperään (määräykset 6 8) Määräykset lattian ja varastosäiliöiden rakenteista perustuvat hakijan esitykseen ja ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi, samoin kuin piha-alueen rakenteita ja hulevesien johtamista sekä vaarallisten jätteiden pienerien varastoimista koskevat määräykset. Päästöt viemäriin (määräys 9) Laitoksessa käsitellään monista eri paikoista tuotuja nestemäisiä jätteitä, joiden laatu vaihtelee suuresti. Jätteiden käsittelyssä syntyvät jätevedet voivat sisältää monia vesistölle haitallisia ja vaarallisia aineita, mikä on otettu huomioon määrättäessä viemäriin johdettavan jäteveden päästöraja-arvoja. Määräyksen mukaiset päästöraja-arvot ovat ph:n ja metallien osalta yleisesti käytössä olevia teollisuusjätevesien raja-arvoja. Koska autonpesupaikkojen jätevesissä on öljyä ja liuottimia, raja-arvo on määrätty mineraaliöljypitoisuuden sijasta kokonaishiilivedyille. Raja-arvoa määrättäessä on otettu huomioon, että öljyisten vesien ultrasuodatuslaitteistosta tulevan jäteveden enimmäispitoisuus on hakijan mukaan 20 mg/l ja prosessivedet ja lattiakaivoista tulevat vedet johdetaan viemäriin I luokan öljynerottimen kautta. Teollisuusjätevesisopimuksen toimittaminen valvontaviranomaisille on tarpeen, koska luvan saajan on noudatettava myös siinä asetettavia raja-arvoja viemäriin johdettaville vesille. Piha-alueen hulevesien tarkkailusta saadaan tietoa laitoksen toiminnan vaikutuksesta ympäristöön valvontaa varten. Päästöt ilmaan (määräys 10) Laitoksessa käsiteltävät öljyjätteet, liuotinpitoiset jätteet ja rasvanerottimien jätteet voivat aiheuttaa jonkin verran hajua. Jätteet puretaan ja käsitellään sisätiloissa, joten hajun leviäminen ympäristöön on todennäköisesti vähäistä. Toiminnassa on kuitenkin varauduttava hajua aiheuttavien päästöjen vähentämiseen, mikäli ennakoimatonta haittaa ilmenee. Melu (määräys 11) Toiminnan aiheuttamaa melua on rajoitettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti. Laitoksen lähiympäristössä on vilkkaasti liikennöity tie, rautatie ja muuta teollista toimintaa, joten etukäteen arvioiden laitoksen aiheuttama melu ei ole merkittävää eikä mainittavasti lisää alueen melutasoa.