Yhdyshenkilön opas
|
|
- Markku Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 elintärkeää toimintaa Yhdyshenkilön opas
2 Munuais- ja maksaliitto ry Munuais- ja maksaliitto on 1970 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää munuais- ja maksasairauksien ennaltaehkäisyä sekä tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Palvelemme antamalla tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Järjestämme kuntoutumiskursseja, vertaistukea ja hoitorengaspalvelua lapsiperheille ja ikääntyneille. Toimimme aktiivisesti munuais- ja maksasairaita tukevissa asiantuntija- ja yhteistyöverkostoissa sekä teemme yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä hoitoyksiköiden kanssa. Yhteiset arvomme ovat: asiantuntijuus, yhdenvertaisuus, hyvän elämän jatkuminen, yhteisöllisyys ja yhteistyö. Tervetuloa yhdyshenkilöksi ja mukaan toimintaamme! Kuka on yhdyshenkilö ja mitä yhdyshenkilön tehtäviin kuuluu? Mistä saat tietoa, opastusta tehtävään? Olisitko sinä sopiva toimimaan yhdyshenkilönä sinun osastollasi?
3 Munuais- ja maksaliiton vertaistukitoiminta Liiton vertaistukitoiminta auttaa munuais- ja maksasairaita, elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään selviytymään sairauden eri vaiheissa. Vertaistukitoiminta täydentää läheisten ja ystävien sekä ammattihenkilöstön antamaa tukea. Vertaistukitoiminta on vapaaehtoista lähimmäisen auttamista. Vertaistukija on lähimmäisistä kiinnostunut, valmis kuuntelemaan, olemaan läsnä ja rohkaisemaan. Hän on kokenut munuais- tai maksasairauden itse tai läheisen roolissa ja on valmis antamaan aikaansa ja jakamaan omia kokemuksiaan. Vertaistukija on luotettava, vastuunsa tunteva ja vaitiolovelvollinen. Hänet on todettu sopivaksi tehtäväänsä suosittelun tai haastattelun perusteella. Hän on koulutettu ja sitoutunut tehtäväänsä. Liitto ylläpitää vertaistukijoiden valtakunnallista rekisteriä. Vertaistukea on tarjolla myös ryhmämuotoisesti paikallisten vertais- ja toimintaryhmien muodossa sekä liiton jäsenyhdistysten toiminnassa. Liitto järjestää vertaistukijoille ja yhdyshenkilöille koulutusta. Perus- ja jatkokoulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan alueellisten tarpeiden pohjalta.
4 Ohjeita yhdyshenkilölle Yhdyshenkilöllä tarkoitetaan hoitoyksikössä toimivaa, tehtävään vapaaehtoisesti nimettyä henkilöä. Yhdyshenkilön tehtävät Yhdyshenkilö toimii tiedonvälittäjänä potilaille ja omalle työyhteisölleen Munuaisja maksaliiton sekä paikallisyhdistyksen palveluista ja toiminnasta (esim. vertaistukitoiminta, kuntoutus, paikallinen yhdistystoiminta). Yhdyshenkilö saa tiedon käytettävissä olevista vertaistukijoista liiton aluevastaavalta tai paikallisyhdistykseltä. Hän toimii välittäjänä tuen tarvitsijan ja vertaistukijan välillä. Yhdyshenkilö antaa tuen tarvitsijalle vertaistukijan yhteystiedot ja voi jatkossa seurata tukisuhdetta. Yhdyshenkilö, aluevastaava ja paikallisyhdistys voivat yhdessä hakea uusia vertaistukijaksi sopivia henkilöitä. Yhdyshenkilön toivotaan osallistuvan liiton järjestämiin koulutuksiin, tapaamisiin, palautteen antamiseen, tilastointiin, sekä tiedottamiseen hoitoyksikössä niin potilaille kuin hoitohenkilökunnalle.
5 Yhdyshenkilöltä yhdyshenkilölle Teksti: Anne Syrjäkari, erikoissairaanhoitaja Tiedän miltä sinusta tuntuu, olen kokenut samanlaisia asioita. On helpompaa asettua sairaan asemaan, jos on kokemusta sairastamisesta, peloista ja toivosta, jotka siihen liittyvät. Joskus jopa oma toivottomuus ja masennus auttavat suhtautumisessa toiseen, samaa kokeneeseen. Kun sairastuu, tarvitsee lohdutusta, turvallisuutta ja toivoa. Näitä kaikkia asioita voi vertaistukija antaa tuettavalleen. Hoitaja antaa potilaalleen tietoa sairaudesta ja kaikista asioista, jotka siihen liittyvät. Hoitaja on myös rinnalla kulkija, toivon antaja ja turvallisuuden luoja. Omilla tiedoillaan ja suhtautumisellaan hän luo ilmapiirin, jossa potilaan on helppo kysyä mieltä askarruttavia asioita. Mutta kysymykseen, miltä hoito tuntuu, miten jaksan olla muutaman tunnin paikallani, miten kestän tämän, ei aina löydy vastausta hoitajalta. Tällöin olisi hyvä, jos vertaistukija olisi käytettävissä. Vertaistukitoiminnasta kerrotaan potilaalle mielellään jo siinä vaiheessa, kun näyttää siltä, että sairaus etenee ja potilas joutuu hoitoihin. Hoitopaikasta otetaan yhteyttä vertaistukijaan siinä vaiheessa kun potilas sitä toivoo. Sairastunut ei välttämättä osaa toivoa vertaistukijaa eikä itse tiedä, mitä haluaa ahdistavaan oloonsa. Tällöin hoitaja voi tarjota apua vertaistukijasta. Hoitavan yksikön kanssa sovitaan ajankohta, jolloin on sopivaa tulla juttelemaan asioista. Jos tuettava haluaa puhua rauhassa tukijansa kanssa, yritetään järjestää paikka, jossa voi olla rauhassa. Vertaistukija ei tyrkytä omia mielipiteitään hoitomuodoista tai lääkityksestä. Hän keskittyy tärkeimpään asiaan, kuuntelemiseen. Hän varaa riittäväsi aikaa tuettavan kohtaamiseen ja tiedostaa omat voimavaransa ja jaksamisensa. Vertaistukija kertoo tuettavalleen, että hänellä on vaitiolovelvollisuus, ja että tuettava voi luottaa häneen. Vertaistukija on hoitajan apuna potilaan taakan kantajana. Hänellä on tietoa ja kokemusta siitä, miten voisi selvitä uudesta, pelottavasta tilanteesta. Hoitajan kiireet ja jatkuva työpaine aiheuttavat sekä potilaalle että hoitajalle huonommuuden tunnetta, kun ei ehdi tehdä niin paljon kuin haluaisi. Tällaisessa tilanteessa on hienoa, että on käytettävissä asiantuntijoita, jotka ovat apuna. Vertaistukija on käytettävissä niin kauan kuin tuettava haluaa, mutta on tärkeää huomioida oma jaksaminen. Kaikki potilaat eivät tukea halua, eikä sitä pidä tyrkyttää. Joillekin potilaille riittää tieto siitä, että tällaista tukea on saatavana. Hän voi kokea, että ei ole yksin tiukan paikan tullen. Vertaistukija voi käydä hoitopaikassa myös katsomassa kaikkia hoidettavia, aina ei tarvitse olla yhtä tiettyä potilasta, jonka luona käydään. On tärkeää, että potilaat näkevät sairaita, jotka tilanteestaan huolimatta ovat valmiita auttamaan ja tukemaan niitä, jotka tukea tarvitsevat. Sairaudesta puhumisen ei tarvitse olla itsetarkoitus vierailulle, olemalla oma itsensä ja pitämällä mielen avoimena voi pelkällä läsnäolollaan auttaa. Pitkäaikainen sairaus on niin iso asia, että taakankantajia tarvitaan paljon. Vertaistukija voi olla tärkeä, jos sairaan on helpompi kertoa vieraalle ihmiselle ahdistavat asiansa kuin läheisilleen. Monilla on tarve suojella läheisiään ikäviltä asioilta. Toivon ylläpitäminen on kuitenkin tärkein asia, jota kaikki haluavat potilaan kokevan toivottomalta tuntuvassa tilanteessa, Martti Lindqvist on sanonut: Toivo on kykyä haluta, että huominen olisi, Huomisen toivon luomisessa voi olla monta tärkeää tahoa potilaan elämässä, vertaistukija on yksi heistä.
6 Maksayhdyshenkilön mietteitä Teksti: Ritva Willman, erikoissairaanhoitaja Kun vertaistukija kyselee itseltään, onko hän kypsä tähän tehtävään, olen varma, että hän on siinä vaiheessa työstänyt sairauden ja pystyy auttamaan omana itsenään/läsnäolollaan uutta potilasta. Maksasairaus alkaa usein niin äkillisesti ja rajusti, ettei siihen ole kunnolla aikaa sopeutua. Lisäksi sairaus saattaa olla lähipiirissä harvinainen jopa tuntematon, viimeiseen asti odotellaan maksan toipumista, ehkä ei huomatakaan vertaistuen tarvetta. Joskus potilas on niin sairas, ettei itse pysty mitään pyytämäänkään. Yhdyshenkilön tehtävä olisi huomata tuen tarve ja tarjota hienovaraisesti mahdollisuutta kanssakulkijalle. Vertaistukija voi kertoa yksityiskohtia esimerkiksi HUS:n klinikan hoidoista ja käytännöistä omalta näkökannaltaan. Näistä asioista hoitohenkilökunta omassa sairaalassaan ei välttämättä ole perillä. Pidän niitä henkilökohtaisten tuntemusten jakamisia tärkeimpinä vertaisten tapaamisissa. Omaiset eivät pysty ymmärtämään täysin sairaan tunnetilaa, eikä hoitohenkilökunta ehdi herkällä korvalla kuuntelemaan. Sairaalan tahti on valitettavasti liian tiivis ja entistä enemmän koneita ja sähköistä kirjanpitoa korostava. Potilaalle jää liian vähän aikaa, jotta hän uskaltaisi tuoda esille yksityiskohtaisempia tai herkempiä asioita sairaudestaan. Tämän takia vertaistuen rooli lisääntyy koko ajan. Olen usein pohtinut, koska olisi oikea aika kertoa potilaalle potilasjärjestöstä ja vertaistuesta. Vasta viime aikoina olen oivaltanut, että sellainen oikea aika potilaan kannalta on tässä ja nyt eli mahdollisimman heti. Silloin ollaan potilaan puolella. Myönnän usein olleeni myöhässä. Maksasairaudet ovat lisääntymässä koko ajan, joten tulevaisuudessa yhdyshenkilön vastuu ulottuu mielestäni myös niihin vaikeasti sairaisiin potilaisiin, joille ei välttämättä saada uutta maksaa. elintärkeää toimintaa
7 Vertaistukijan ajatuksia yhdyshenkilölle Teksti: Kirsi Rajasuo ja Hannu Ouvinen, vertaistukijat Vertaistoiminnan työryhmä Vakava sairaus on ihmisen elämän pahimpia kriisejä. Kun ihminen sairastuu, hän shokkivaiheen jälkeen kaipaa usein hyvin monenlaista tietoa sairaudestaan ja uudesta elämänvaiheestaan. Tämän tiedonjanon täyttymiseen tarvitsemme monenlaista tietoa ja tukea. Munuais- ja maksaliitosta potilas saa paljon ammatillista ja kokemusperäistä tietoa. Liitto jäsenyhdistyksineen tarjoaa potilaalle vertaistoimintaa eri muodoissa, tukee ja ohjaa sairauden kanssa selviytymisessä ja siitä kuntoutumisessa. Sairaalan hoitohenkilökunta antaa potilaalle lääketieteellistä informaatiota, mutta on asioita, joihin hoitohenkilökunta ei pysty vastaamaan tai antamaan riittäviä vastauksia. Tällaisessa tilanteessa yhdyshenkilö on avainasemassa potilaan ja yhdistyksen sekä yhdistyksissä toimivien vertaistukijoiden välillä. Yhdyshenkilön kannattaa tarjota potilaalle paikallisyhdistyksen tai sopivan vertaistukijan yhteystietoja, sillä usein sairauden alkuvaiheessa potilas ei niitä itse ymmärrä tai pyytää. Ensimmäinen tärkeä askel on yhteydenotto liiton omaan paikallisyhdistykseen tai aluevastaavaan, josta potilas saa tietoa oman alueensa toiminnasta. Jo tieto siitä, että lähialueella on muita saman kokeneita potilaita, auttaa häntä jaksamaan henkisesti. Me vertaistukijat pystymme antamaan sairastuneelle tietoa siitä, miten sairauden asettamista rajoituksista huolimatta pystyy elämään lähes normaalia, täysipainoista elämää. Pystymme kertomaan miltä sairaus ja hoidot tuntuvat omassa kehossa ja miten siitäkin voi selvitä, kertomaan omia kokemuksia niistä kaikkein vaikeimmistakin asioista kuten seksuaalisuudesta ja mahdollisista oman kehon muutoksista. Vertaisuus antaa toisenlaisen näkökulman sairastamiseen. Sairastunut kokee usein suurta pelkoa tulevaisuudestaan ja elämiseen liittyviä kysymyksiä tulee sairauden eri vaiheissa. Hoitohenkilökunta varmasti haluaa tarjota potilailleen parasta mahdollista hoitoa ja on tärkeää ymmärtää, ettei hyvä hoito ole pelkästään lääketieteellistä. Uskomme, että saman kokenut ihminen antaa potilaalle hyvin tarpeellista tietoa ja ehkä helpottaa hoitohenkilökunnan työtä henkisellä puolella. Potilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi on meidän yhteinen päämäärämme. Tunnista tuettava "Keskustelen kanssasi. Kerron aina kaiken, millä ei ole varsinaista merkitystä mutta en mitään, mikä merkitsee kaikkea, sitä, mikä repii sisimpääni. Ole kiltti, kuuntele tarkoin ja yritä kuunnella juuri sitä, mitä en sano. Haluan olla aito, välitön ja oma itseni."
8 Liite: Vetoomus sairaalan johdolle Hoitoyksiköiden yhdyshenkilöiden johtoportaalle Hoitoyksiköiden yhdyshenkilöiden osallistuminen koulutus- ja ohjaustilanteisiin Vertaistukitoiminnan yhtenä oleellisena toimijatahona ovat hoitoyksiköiden henkilökunnasta nimetyt yhdyshenkilöt. Munuais- ja maksaliiton vertaistoimintatyöryhmä on huolissaan yhdyshenkilöiden vähäisestä osallistumisesta liiton valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin ja alueellisiin koulutus- ja ohjaustilaisuuksiin. Vertaistoimintatyöryhmä lähetti vuoden 2001 lopulla sairaaloiden yhdyshenkilöille kyselyn. Kyselyssä ilmeni, etteivät yhdyshenkilöt jaksa/halua vapaa-ajallaan ja omalla kustannuksellaan osallistua näihin tilaisuuksiin. Yhdyshenkilöt ovat viestittäneet, että hoitotyön ohessa vapaaehtoiseen työhön käytettyä aikaa ei ole huomioitu viralliseksi työajaksi ja on näin ollen palkatonta. Hoitoyksiköiden hoitajat ovat yhteistyötahona järjestöllemme ensiarvoisen tärkeitä. He kohtaavat jäsenistöämme ja asiakaitamme päivittäin ja ovat heidän elämänsä kanssakulkijoina usein vuosia. He esittelevät liiton ja jäsenyhdistysten palveluita ja materiaalia potilaiden tarpeet huomioiden. Jatkuvaa lisä- ja täydennyskoulutusta tarvitaan jatkossakin takaamaan potilaan saumaton hoito- ja palveluketju. STM:n asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta on astunut voimaan Siinä suositellaan mm. muuttuviin hoitokäytäntöihin perustuvaa, erikoissairaanhoidon ja kansanterveystyön kokonaisuuden huomioivaa koulutusta. Lääkintöhallitus on jo 1988 laatinut kirjelmän (6417/609/84) hoitoyksiköiden johtaville lääkäreille tukihenkilötoiminnasta (nykyisin vertaistukitoiminta) vaikeata munuaissairautta (nyk. myös maksasairautta) potevien potilaiden hoidossa. Siinä todetaan vastaavan sairauden, eri hoitovaiheiden läpikäyneen ja tilanteeseen sopeutuneen tukihenkilön (nyk. vertaistukijan) tärkeys hoitotyössä. Pitkäaikaisen sairauden aikana useat saattavat tarvita kuuntelevaa ja myötätuntoista ihmistä tuekseen. Kun sairaalassa tarjotaan mahdollisuutta vertaistukijaan, voidaan toimintaa kehittää kokemusten ja tulosten mukaan. YTRY (Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempainyhdistysten yhteistyöryhmä) selvitti kesällä 2003 sairaaloiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä vertaistukiasioissa sairaalan näkökulmasta. Selvityksessä ilmeni, että vertaistukitoiminta on tuttu ja tärkeä palvelumuoto. Vertaistukijoiden välittämisen koettiin vievän liian suuren osan hoitohenkilökunnan työajasta. Sairaalan johdon asenteilla vertaistukea ja järjestöjen toimintaa kohtaan on suuri merkitys siihen, miten hoitohenkilökunnan keskuudessa vertaistukeen ja järjestötoimintaan suhtaudutaan. Pidettiin tärkeänä, että järjestöjen työntekijät ovat tulleet tutuiksi ja tiedetään puolin ja toisin, miten toimitaan. Yhteiset tapaamiset ja vierailut koettiin hyväksi tavaksi luoda yhteistyöverkostoa. Myös erilaisten koulutuspäivien suunnittelu ja toteutus yhteistyössä järjestön kanssa koettiin hyödylliseksi. Järjestön ja sairaalan toiminnan koettiin täydentävän toisiaan. Vetoamme teihin, että hoitoyksiköiden yhdyshenkilöt voivat jatkossa osallistua Munuais- ja maksaliiton järjestämiin koulutus- ja ohjaustilanteisiin sekä tehdä yhdyshenkilön tehtäviä työajallaan. Yhteistyöterveisin Maija Piitulainen puheenjohtaja Munuais- ja maksaliitto ry Sirpa Aalto toiminnanjohtaja Munuais- ja maksaliitto ry
Opas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotVertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle
Vertaistuesta kanssakulkija sairastuneelle Aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus, diabetes? Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat kouluttaneet Yksi elämä -hankkeissaan vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmänohjaajia
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotKOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO
KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ 13.9.2018 JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO YHTEISTYÖTÄ PSYKIATRISELLA OSASTOLLA OYSIN PSYKOOSILINJAN
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKeski-Suomen Syöpäyhdistys ry
Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta
LisätiedotStrategia Munuais- ja maksaliitto.
Strategia 2016 2020 12/2015 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Liitto jakaa luotettavaa tietoa sairauksista ja niiden hoidosta. Jäsenyhdistyksissä
LisätiedotOmaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt
Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotPotilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi
Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotPidämme puolta pidämme huolta
Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?
LisätiedotPirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto
Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään
LisätiedotOLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?
OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
LisätiedotMuokkaa opas omaksesi
Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotVertaisohjaajien koulutuspäivät
Vertaisohjaajien koulutuspäivät 18.-20.11.2016 Espoo, Nuuksio TERVETULOA! Käytännön asioita Majoittuminen kaikki OK? Ohjelma pe-su Aamusauna omalla vastuulla Valokuvauslupa Liiton henkilökunnan esittäytyminen
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotOmaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotTOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe
TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion
LisätiedotLataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto
Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Kirjailija: Birgitta Lehto ISBN: 9789514499517 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.71 Mb Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotTUKEA KOKO PERHEELLE. Perhetoiminta
TUKEA KOKO PERHEELLE Perhetoiminta Lapsen sairaus koskettaa koko perhettä: sisaruksia, vanhempia ja sukulaisia. Yhteisten kokemusten jakaminen saman kohdanneiden perheiden kanssa auttaa jaksamaan. 01/2015
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotTUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen
TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotVerkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana
Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita
LisätiedotTukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä
Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotTERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen
LisätiedotHYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS
HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen
KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotPotilasnäkökulma hivhoitotyöhön
Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotOmaishoito. Salon omaishoitajat ry Mari Ilvonen ja Milka Leppiniemi
Omaishoito Salon omaishoitajat ry Mari Ilvonen ja Milka Leppiniemi Mitä on omaishoitaminen? Omaishoito mahdollistaa sairastuneen, vammaisen tai iäkkään läheisen hoidon ja hoivan kotona. Omaishoidon taustalla
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotIkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI
IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista
LisätiedotIkäihmisten perhehoidon valmennus
Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotVertaistukijan opas.
Vertaistukijan opas Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Liitto valvoo sairastuneiden etuja. Liitto jakaa luotettavaa tietoa sairauksista ja niiden
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotMap-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet
Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotVapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015
Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotRintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen
Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:
LisätiedotPyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi
Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotVapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12
Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotVertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa
Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä
LisätiedotMiten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto
Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien
LisätiedotOireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?
Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotJärjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotTERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
Lisätiedot