IKÄÄNTYVIEN JA VAJAAKUNTOISTEN TURVALLISUUS

Transkriptio

1 IKÄÄNTYVIEN JA VAJAAKUNTOISTEN TURVALLISUUS

2 Sisältö Ikääntyvien ja vajaakuntoisten turvallisuus... 3 Osteoporoosin ja kaatuilun aiheuttamien murtumien ehkäisyn, tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen -kansallinen toimenpideohjelma vuosille Suositukset... 4 Lähisuhdeväkivalta... 5 Ympäristö ja turvallisuus... 5 Ikääntyneiden, vammaisten ja vajaakuntoisten kotona asumiseen turvallisia vuosia... 5 Turvallisuutta edistävät tekniset apuvälineet... 6 Hyvinvointia edistävät ja syrjäytymistä ehkäisevät palvelut... 7 Olohuoneverkosto... 7 Kuljetuspalvelu... 7 Senoripysäkki -hyvinvointia edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu... 7 "Kaatumisklinikka"... 8 Vanhusneuvosto ikääntyvien asialla... 9 Vammaisneuvosto... 9 Järvenpään seurakunnan näkökulmia ikääntyvien ja vajaakuntoisten turvallisuuteen Lähteet Taulukko

3 3 Ikääntyvien ja vajaakuntoisten turvallisuus Turvallisuussuunnitelman ikääntyvien ja vajaakuntoisten osio painottuu ikäihmisten näkökulmaan, koska kaupungissa ei ole eri-ikäisten vammaisten henkilöiden turvallisuuden kokemuksista tutkittua tietoa. Suunnitelmassa on hyödynnetty vuosittain 78-vuotiaille toteutettavien ennaltaehkäisevien kotikäyntien ja RAI-suunnittelu- ja laadunkehittämisjärjestelmän asiakastiedostojen yhteenvetoa. Rai- järjestelmä on tietokanta, josta terveyspalveluiden tuottajat saavat tietoja mm. ikääntyneiden henkilöiden turvallisuudesta ja ympäristöstä. Turvallisuutta ohjelmassa kartoitetaan mm. seuraavilla näkökohdilla: 1. pelkäävätkö asiakkaat jotakin perheenjäsentään tai hoitajaa 2. ovatko asiakkaat poikkeavan epäsiistejä 3. onko selittämättömiä vammoja 4. ovatko asiakkaat pahoinpideltyjä 5. onko asiakkaiden liikkumista rajoitettu. Järvenpään 1/2010 kotihoidon raportin tuloksien mukaan (n=160) 5,6 % todettiin vanhuksen kohdalla epäily kaltoin kohtelusta, mikä on lähellä valtakunnallista tasoa (5,2 %). Kaatumisen uhkaa kokee kotihoidon asiakkaista 75,4 % (120). Näillä henkilöillä todettiin keskimäärin 2,2 kaatumista vuoden aikana. Kaatumisesta seurasi usein lonkka- ym. murtumia. Järvenpään kaupunki toteuttaa 78-vuotiaille suunnattuja ennakoivia kotikäyntejä, joiden yhteenvetona vuonna 2009 todettiin: 17,3 % (9) ilmoitti, että heillä on asunnossa toiminnallisia hankaluuksia, kuten portaat, kynnykset, amme ja yläkaapit. 7,4 % (4) pelkäsi turvallisuutensa puolesta kotona. Turvattomuutta aiheuttavat sairauskohtausten mahdollisuus, yksinäisyys ja sähkölaitteet. 13,2 % (7) pelkäsi turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella. Turvattomuutta aiheuttavat huono näkökyky ja yksin liikkuminen syrjäisellä kadulla. Kaupunki koetaan yleisesti turvattomaksi yksinäisille vanhuksille. 12 % (6) ilmoitti, että ei osallistu koskaan kodin ulkopuoliseen toimintaan. Osteoporoosin ja kaatuilun aiheuttamien murtumien ehkäisyn, tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen -kansallinen toimenpideohjelma vuosille Kaatumissyiden, vaaratekijöiden ja ehkäisyn puutteelliseen tunnistamiseen tai ehkäisyn mitätöimiseen selvittämiseen tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Lihasvoimien ja tasapainon testaamiseen, ortostatismin määrittämiseen sekä ravitsemustilan arviointiin on kehitetty useita helppokäyttöisiä menetelmiä, jotka tulisi ottaa käyttöön. Lieväkin kognition heikkeneminen lisää kaatumisen vaara, ja lähes kaikkiin muistisairauksiin liittyy suurentunut kaatumisen riski. Depressio lisää kaatumisten ja murtumien vaaran jopa kaksinkertaiseksi. Psyykkisen ja

4 4 kognitiivisen toimintakyvyn arviointi liittyi kuitenkin vamman laajuuden ja seurausten arviointiin eikä kaatumisen syyn selvittelyyn Suositukset Iäkkäiden henkilöiden kaatumisten sekundaariseen ehkäisyyn tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Kaatumisen tai kaatumisvamman takia lääkärin tai hoitotyöntekijän vastaanotolle tai sairaalahoitoon hakeutuneiden iäkkäiden kaatumisvaaran arvioinnin ja kaatumisten ja murtumien ehkäisyn tulisi kuulua hoitoon. Sekundaarinen ehkäisy voidaan parhaiten toteuttaa suorittamalla jatkotutkimukset ja suunnittelemalla ehkäisy uuden vastaanottokäynnin yhteydessä tai ohjaamalla potilas kaatumisten ehkäisyyn perehtyneen perusterveydenhuollon työryhmän tai geriatrian poliklinikan vastaanotolle. Kaatumisvaaran arviointi kaatumishistoria sairauksien selvitys lihasvoima tasapaino liikkumiskyky näkö lääkitys ravitsemustila ympäristön riskitekijät Monitekijäinen ehkäisy liikuntaohjelmat lääkityksen tarkistus sairauksien hoito ravitsemus ja nestetasapaino asuinympäristön vaaratekijöiden eliminointi Taulukko 1. Kaatumisen takia hoitoon hakeutuneiden kaatumisvaaran arviointi ja toistuvien kaatumisten ehkäisy kansallisen suosituksen mukaan Terveydenhuoltohenkilöstölle tarvitaan lisää koulutusta aihepiiristä. Iäkkäiden henkilöiden kaatumisvaaratekijöiden ja kaatumistapaturmien ehkäisystä ja hoidosta on julkaistu kaksi kattavaa kotimaista suositusta, joiden käyttöä tulisi lisätä. Geriatristen konsultaatiomahdollisuuksien parantamiseksi keskussairaaloissa ja perusterveydenhuollossa tarvittaisiin geriatrian erikoislääkäreitä sekä gerontologisen fysioterapian ja hoitotyön osaajia. Perusterveydenhuollossa tulisi toteuttaa myös riskiryhmiin kohdistuvaa primaarista ehkäisyä. Alueellisia hoitopolkuja on tarpeen kehittää kaatumisvaaratekijöiden tunnistamista ja tutkimista varten kaatumisten ehkäisemiseksi ja kaatumisvammojen vähentämiseksi. Tämän tutkimusprojektin jälkeen Satakunnassa on kehitetty iäkkäiden henkilöiden kaatumisten ehkäisyä täydennyskouluttamalla perusterveydenhuoltoon "kaatumishoitajia".

5 5 Lähisuhdeväkivalta Tietoon tulleet lähisuhdeväkivaltaepäilyt ovat olleet tapauksia, joissa omaisen tai läheisen epäillään käyttäytyneen väkivaltaisesti. Sen sijaan tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa asiakkaat ovat joutuneet ulkopuolisen väkivallan kohteeksi. Taloudellisesta hyväksikäytöstä tulee ilmoituksia satunnaisesti. Asiakkaat eivät yleensä itse kerro omaisen väkivaltaisesta käytöksestä, vaan työntekijät epäilevät asiaa esim. mustelmien tai muiden tekemiensä havaintojen perusteella. Mikäli kotihoidon työntekijät epäilevät lähisuhdeväkivaltaa, otetaan asia puheeksi asiakkaan, omaisen ja henkilökunnan yhteisessä keskustelussa. Tämän jälkeen laaditaan suunnitelma tilanteen ratkaisemiseksi. Joissakin tapauksissa myös yksityiset palveluntuottajat saattavat ilmoittaa epäilyistään. Tietoa voi tulla myös palveluohjaajan kotikäyntien myötä. Järvenpäässä toteutettiin vuosina 2004 ja 2005 esteettömyys ja asumispalvelukartoitus. Vammaisten henkilöiden turvallisuus-näkökulma tulisi kartoittaa vastaamaan ikäihmisille tehtyjä kartoituksia, osin laajemminkin huomioiden henkilön vamma ja elämäntilanne. Ympäristö ja turvallisuus Toimintakyvyn ja asumisen turvallisuuden yhteys on erityisen selvästi havaittavissa paloturvallisuudessa. Asukkaan tulisi aina kyetä toimimaan oikein onnettomuus- ja vaaratilanteessa, mikä tarkoittaa, että asukkaan tulisi pystyä tunnistamaan palovaroittimen hälytys ja ymmärtää sen merkitys, käyttää alkusammutinta, tehdä hätäilmoitus, varoittaa naapureita ja muita vaarassa olevia sekä poistua omatoimisesti turvalliseen paikkaan. Nämä ehdot eivät kuitenkaan todennäköisesti toteudu sellaisten erityisryhmien osalta, joilla on rajoituksia toiminta-, harkinta- tai havaintokyvyssä. Palotilanteessa puutteet liikkumisessa, havaitsemisessa tai ymmärtämisessä viivästyttävät palosta pelastautumista ja aiheuttavat nopeasti välittömän hengenvaaran. Omatoimisen pelastautumisen epäonnistumiseen ja palokuolemiin johtavien tapahtumaketjujen taustalta löytyy vain harvoin teknisiä syitä, sen sijaan liikunta-, ymmärrys- ja havaintokyvyn puutteet ovat keskeisiä taustatekijöitä. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:25) Ikääntyneiden, vammaisten ja vajaakuntoisten kotona asumiseen turvallisia vuosia Vaikeavammaisten asunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvat välineiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset korvataan henkilölle, joka välttämättä tarvitsee muutostöitä suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoistaan. Vammaispalvelulaki korvaa myös esteiden poistamista asunnon välittömästä läheisyydestä. Muutostyöt toteutetaan yhteistyössä kaupungin vammaispalvelun, rakennusvalvonnan ja fysio- ja toimintaterapian kanssa. Korvattavia asunnonmuutostöitä ovat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyammeen poisto ja siihen liittyvät työt. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla kattoon asennettavat nostolaitteet, hissi, sähköiset ovenavausjärjestelmät ja kuulovammaisten hälytinjärjestelmät. Valtion myöntämää asuntojen korjausavusta vanhuksille ja vammaisille voi hakea vuosittain Ararahoituksesta, jota haetaan maalis-huhtikuussa. Avustuksen saaminen edellyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa asutaan pysyvästi ja ruokakunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias tai vammainen. Lisäksi ruokakunnan tulot eivät saa ylittää asetettuja rajoja eikä ruokakunnalla saa ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Hakuaika ja -menettely ovat valtakunnallisia. Rahoitusta haetaan Ararahoitukselta kaupungin rakennusvalvonnan kautta.

6 6 Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetään käyttöön apuvälineitä (pyörätuolit, rollaattorit) terveyskeskus-sairaalan kautta. Turvallisuutta edistävät tekniset apuvälineet Turvamatolla tarkoitetaan hälytinlaitetta, joka on asennettu kotona asuvan henkilön ulko-oveen. Laitetta tarvitsee muistisairas henkilö, jolla saattaa olla riski kotoa lähtemiseen esim. keskellä yötä. Laitteen avulla asiakas on pystynyt asumaan omassa kodissaan useitakin kuukausia pidempään ennen siirtymistään asumispalvelu piiriin tms. Järvenpään kotihoidolla on ollut käytössään turvamattoja tammikuusta 2009 lähtien. Matto reagoi liikkeeseen ja hälyttää kotihoidon (24h/vrk) puhelimeen. Turvamatto on asiakkaalle maksuton. Kotihoidon palveluihin kuuluvat myös ovihälyttimet, jotka reagoivat oven avaamiseen. Tässä tapauksessa on hoitajan tekemä kotikäynti asiakkaalle maksullinen. Esperi Care Oy tarjoaa turvapuhelinpalveluita ikääntyneille tai toimintarajoitteisille. Tilauksen voi tehdä asiakas itse, omainen, läheinen tai hoitaja. Turvapuhelin voidaan kytkeä tavalliseen lankapuhelinliittymään tai GSM-verkkoon. Hälytys yhdistyy Esperin hälytyskeskukseen asiakkaan painaessa hälytyspainiketta. Asiakas maksaa palvelusta asennusmaksun, kuukausivuokran ja auttamiskäynnit. Yleinen tulipalojen aiheuttaja etenkin ikääntyneillä on päälle unohdettu liesi. Lieteen asennettava ylikuumenemissuojalla voidaan estää levyjen rikkoutuminen, mutta se ei katkaise virtaa. Saatavilla on turvaliesiä, joissa ajastin katkaisee sähkövirran käyttäjän säätämän ajan mukaan ja viimeistään kahden tunnin kuluttua sen päälle laittamisesta. Hellavahti on laite, jolla voidaan seurata lieden käyttöä ja ylikuumenemista sekä katkaista tarvittaessa liedestä virta kokonaan. Turvapuhelinjärjestelmään on yhdistettävissä lisälaitteina hellavahti ja palohälytin. Hellavahti katkaisee automaattisesti sähkövirran päälle unohtuneesta liedestä, hälyttää paikallisesti asunnossa sekä tekee hälytyksen turvapuhelimen kautta. Palohälytin hälyttää myös sekä paikallisesti, että hälytyskeskukseen. Lääkekellolla tarkoitetaan hälyttävää dosettia, josta asiakas saa oikeat lääkkeet oikeaan aikaan. Laite auttaa asiakasta säilyttämään hyvän lääkehoidon tasapainoa. Lääkekelloja on hankittu Järvenpään kotihoitoon 20 kappaletta. Kortin avulla laite voidaan yhdistää tietokoneohjelmaan, jolla asiakkaan lääkkeenottoa voidaan seurata. Ohjelman kautta pystytään ohjelmoimaan muistutussoitto- tai viesti asiakkaalle/omaiselle/hoitajalle. Lääkekello on asiakkaalle maksuton.

7 7 Hyvinvointia edistävät ja syrjäytymistä ehkäisevät palvelut Kolmannen sektorin toiminta ja siihen osallistuminen ovat keskeisessä asemassa syrjäytymisen ehkäisyssä ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Yhdistystoiminta tuo myös järvenpääläisille omaehtoisen toiminnan kautta vertaistuen ja osallistumisen mahdollisuuden. Yhdistystoiminnassa korostuu myös edunvalvontatehtävä. Vapaaehtoistoiminta SPR:n ystäväpalvelun ja vastaavien muodossa on tärkeä osa julkista sektoria täydentävää toimintaa. Olohuoneverkosto Ikäihmisten palveluverkoston kehittämisessä keskeiseksi nousee ikäihmisten hyvinvointia edistävät palvelut ja niitä tuottavien toimijoiden verkosto. Tavoitteena on aktivoida ja edistää ikäihmisten omaehtoista toimintaa oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä sekä jakaa tietoa ja ohjata käyttäjät palveluiden ääreen. Olohuoneet ovat kaikille avoimia kohtaamisen paikkoja, joissa on erilaisia toimintamahdollisuuksia ja niissä on jokaisella hyvä olla. Olohuoneesta saa tietoa, ohjausta, kuntoutusta, virkistystä ja elämyksiä. Olohuoneessa myös tuotetaan tietoa keräämällä talteen ikäihmisten kokemustietoa ja jalostamalla sitä palvelujen kehittämisen pohjaksi. Olohuoneessa on mahdollista yhdessäolo kahvikupin ääressä tai vain ollen. Tulevaisuudessa omarahoitteisten palvelujen rooli korostuu, mikä huomioidaan myös verkoston kehittämisessä. Olohuoneverkoston tavoitteena on, että vuonna 2015 virallisten hoivapalvelujen rinnalla on kattava olohuoneverkosto, jossa ikäihmiset toimivat aktiivisesti tuottaen itselleen hyvää elämää ja jolla on riittävät taloudelliset ja toiminnalliset ja resurssit. Olohuoneita tulee olemaan useita ympäri kaupunkia: Kivipuistossa, Jampassa, Louhelassa/keskustassa, Hyvinvointi kampuksella/ Pihlavistossa, Kinnarissa, ja Lepolassa ym. Olohuonetoiminnassa yhdistyy julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö johon olohuonetoimijat tuovat omaa osaamistaan ja omia palvelujaan. Lisäksi koulutetaan kokemusosaajia ja vertaisohjaajia omaehtoisen toiminnan mahdollistajiksi. Kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltalain perusteella myönnetään kuljetuspalveluja henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt ja joiden bruttotulot ovat alle 1100 kuukaudessa yhden hengen taloudessa ja 1800 kuukaudessa kahden hengen taloudessa. Matkoja myönnetään enintään kahdeksan matkaa kuukaudessa Järvenpään kaupungin alueella. Vaikeavammaisille henkilöille, jotka eivät voi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttomia vaikeuksia, voidaan myöntää kuljetuspalvelua enintään 18 asiointi- ja virkistysmatkaa kuukaudessa. Lisäksi myönnetään opiskelu- ja työmatkat tarpeen mukaan. Kutsuohjattu palveluliikenne palvelee Järvenpään kaupungin alueella kahdella bussilla. Se on tarkoitettu kaikille, erityisesti ikääntyneille ja liikuntaesteisille. Palvelubussit ovat 22-paikkaisia matalalattioilla varustettuja autoja, joihin pääsee vaikeuksitta myös pyörätuolilla. Linjakyltissä on teksti PALVELULIIKENNE. Senoripysäkki -hyvinvointia edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu Arviolta 4-5 % ikääntyneistä on jatkuvasti yksinäisiä ja 1/3 ajoittain yksinäisiä. Yksinäisyys on suuri ongelma monille ikääntyneille ja sen odotetaan vielä lisääntyvät tulevaisuudessa.

8 8 Yksinäisyyden taustalla on usein leskeksi jääminen, yksin asuminen, heikko terveydentila, masennus, pessimistinen elämänasenne tai se liityy läheisten tai ystävien vähäiseen määrään. Yksinäiset ikääntyneet ovat alttiita sairauksille ja kokevat usein erilaisia sairauden oireita. Yksinäisillä ikääntyneillä onkin selkeä riski sairastua muita ikääntyneitä useammin muistisairauksiin sekä suurentunut riski joutua laitoshoitoon. Yksinäisyys lisää selvästi myös ikääntyneiden kuolema- ja itsetuhoajatuksia sekä itsemurhayrityksien määrää. Päihteiden liikakäyttö on lisääntynyt huomattavasti ikääntyneiden keskuudessa. Järvenpään kaupunki järjestää Senioripysäkki -toimintaa, jonka tavoitteena on vanhusten ahdistuksen ja masennuksen lievittäminen sekä yksinäisyyden ehkäiseminen ja vähentäminen. Tavoitteena on myös kehittää menetelmiä yksinäisten vanhusten löytämiseksi ja mukaan saamiseksi sekä kehittää malli vanhusten terapeuttiselle, erityisesti ryhmämuotoiselle hoidolle. Tavoitteena on myös edistää vanhusten sosiaalisten verkostojen syntymistä, ehkäistä vanhusten itsemurhia, ammatillisen avun antaminen sekä terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi. Senioripysäkki on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton keskusteluryhmä. Kuntalaisille tarjotaan osallistumismahdollisuutta kaksi kertaa vuodessa ja ryhmät kokoontuvat 15 kertaa 1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmä on täysin luottamuksellinen, ja ryhmäläiset sitoutuvat noudattamaan suullista lupausta vaitiolosta sekä noudattamaan ryhmämatkan turvaksi laadittuja ohjeita. Senioripysäkki-ryhmää ohjaavat kaksi Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaista, jotka ovat käyneet 1,5 vuotta kestävän Senioripysäkki ryhmänohjaajakoulutuksen. Senioripysäkki ryhmässä on mahdollisuus käydä läpi omaa elämänhistoriaa ja tämänhetkistä elämäntilannetta. Tavoitteena on myös, että ryhmäläiset -luottamuksen synnyttyä rohkaistuisivat ottamaan toisiinsa yhteyttä ryhmän tapaamisten päätyttyä. "Kaatumisklinikka" Kaatumisklinikka toiminta eri muodoissaan on aloitettu noin kolme vuotta sitten tarpeesta jakaa tietoa kunnassa asuville ikäihmisille kaatumisten ennaltaehkäisystä. Siitä lähtien on vanhusten viikolla vuosittain pidetty luento kaatumisten ehkäisystä. Tästä lähti käyntiin toiminta joka on kuulunut kotihoidon fysioterapeuttien toimenkuvaan siitä lähtien. Klinikka toteutetaan aina ryhmämuotoisena joka tukee oppimista sekä synnyttää keskustelua. Pyrimme rohkaisemaan ihmisiä keskustelussa kertomaan käytännön tilanteista, joissa ongelmia on ollut. Pohtiessamme tehtyjä ratkaisuja syntyy väistämättä uusia erilaisia ratkaisumalleja ja huomaamme ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Ongelmat on aina mahdollista ratkaista monin eri tavoin. Kaatumisklinikka toiminta on laajentunut niin, että se käsittää nykyään paitsi kunnassa asuvat ikäihmiset myös kunnan vanhus ja vammaispalvelujen palveluksessa olevat työntekijät. Fysioterapeuttien järjestämät koulutustilaisuudet ovat olleet luentomuotoisia käytännön harjoituksia sisältäviä tietoiskuja, joiden sisältö on vaihdellut kuulijaryhmän mukaan. Perusrunko on kuitenkin kaikille sama, käsittäen tasapainon, lihasvoiman, jalkineiden ja ympäristön huomioimisen. Vanhuspalveluiden henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua 31.8, 14.9, 29.9, järjestettyihin kaatumisklinikka päiviin Pihlavistokodin kuntosalilla. Klinikkailtapäivissä (n. 1,5h) on keskitytty ymmärtämään kuinka ohjauksella, niin fyysisellä kuin sanallisellakin, on onnistumisen kannalta huomattava merkitys. Lisäksi tämä on vielä todettu käytännön harjoituksin. Uutena ryhmänä ensi vuonna tulevat mukaan omaishoitajat, joille on toivottu kaatumisklinikka sisältöistä ohjausta omaisensa päivittäisistä toimista selviytymiseksi.

9 9 Vanhusneuvosto ikääntyvien asialla Kunnalla on mahdollisuus asettaa vanhusneuvosto parantamaan ikääntyvän väestön vaikutusmahdollisuuksia. Vanhusneuvosto voi tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja asioissa, joilla on merkitystä ikäihmisten elämän ja selviytymisen kannalta. Näin ikäihmisten oma asiantuntemus tulee vanhusneuvostojen kautta hyödynnettyä. Järvenpäässä toimiva vanhusneuvosto jakaa tietoa kunnan ja muiden toimijoiden tarjoamista ikääntyneiden palveluista kattavasti eri tiedonvälityskanavia hyödyntäen. Lisäksi neuvosto edistää tiedonkulkua eri toimijoiden välillä esim. sähköisen tietojärjestelmän avulla. Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto on kaupungissa toimiva yhteistyöelin, jonka tehtävänä on seurata ja edistää yleisesti vammaisten henkilöiden tasa-arvoista osallistumista ja tiedottaa toiminnastaan. Vammaisneuvosto antaa tarvittaessa lausuntoja kaavoituksesta ja julkisten tilojen rakentamisesta. Kaupungin rakennusvalvonta huomioi suunnittelussa esteettömyysnäkökulman, sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, johon liittyy useita vammaisia ja liikuntaesteisiä huomioivia säädöksiä. Valtakukunnallinen vammaispoliittinen ohjelma 2010 linjaa tavoitteita, joilla vammaisten asemaa parannetaan lähivuosina. Yleisesti todetaan, että vammaisten henkilöiden ei ole mahdollista osallistua ja käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan, vapauksiaan ja velvollisuuksiaan. Yhteiskunnan rakenteelliset esteet ja vallitsevat asenteet ovat esteenä kaikkina ikäkausina. Rakennettu ympäristö, liikennepalvelut, itsenäinen elämä, oikeusturva ja koskemattomuus sekä syrjintä ovat edelleen alueita, joissa vammainen henkilö kokee rajoitteita ja puutteita. Esteetön asuminen nähdään turvallisuutta luovana tekijänä, joka ehkäisee kotitapaturmia. Tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuuden mahdollistavien ratkaisujen välille tulisi löytää. Itsenäistä elämää tukevien ratkaisujen tulee ulottua myös kodin ulkopuolelle koko elin ja toimintaympäristöön. Järvenpään vammaisneuvosto on tehnyt vammaispoliittisen ohjelman vuosille Ohjelma on tehty yhteistyössä eri toimialojen kanssa ja siinä esitetään suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia myös turvallisuuteen liittyen. Huomiota kiinnitetään mm. yleiseen teiden kunnossapitoon ja auraamiseen, tiestön auraamiseen ja hiekoittamiseen kohtuullisessa ajassa, esteettömyys- ja elinkaariajatteluun rakentamisessa, hissien rakentamiseen, palveluliikenteen ja matalalattiabussien järjestämiseen, selkeisiin opasteisiin ja tiedotukseen. Vammaispoliittinen ohjelma päivitetään valtakunnallisen ohjelman suuntaisesti v Uusi ohjelma on tarkoitus viedä entistä konkreettisemmalle tasolle ja määritellä toteuttamisvastuut ja määräajat.

10 10 Järvenpään seurakunnan näkökulmia ikääntyvien ja vajaakuntoisten turvallisuuteen Järvenpään seurakunnan tavoitteena on tarjota henkistä, hengellistä ja aineellista apua, kokemuksia yhdessäolosta sekä virkistystä tarjoamalla mahdollisuus osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Lisäksi se tarjoaa turvalliset puitteet ja puuttuu epäkohtiin, vahvistaa henkistä, hengellistä ja fyysistä hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Seurakunta tapaa Järvenpääläisiä ikääntyneitä ja vammaisia pyynnöstä näiden kodeissa ja laitoksissa. Tavoitteena on samalla kiinnittää huomiota kodin turvallisuustekijöihin. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kaupungin toimijoiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi. Seurakunta järjestää yhteisöllisyyttä tukevaa ja ns. kokoavaa toimintaa, kuten eläkeläiskerhoja, hoivaretkiä, vanhusten syntymäpäivä- ja joulujuhlia ja vanhusten kirkkopyhiä. Kokoava toiminta tarkoittaa osallistujilleen turvallisia ja osallistavia tilaisuuksia. Lisäksi seurakunta tukee turvallisuutta palkkaamalla kaksi henkilöä kesäajaksi kotona asuvien huonokuntoisten vanhusten ulkoiluttamiseen. Tässä tehdään yhteistyötä kotipalvelun kanssa. Seurakunta huolehtii, että sen tilat ovat esteettömiä ja järjestetään tarvittaessa turvallinen kuljetus eri tilaisuuksiin. Seurakunta myös tiedottaa toiminnastaan yhteistyökumppaneilleen eri viestintäkanavia käyttäen.

11 11 Lähteet Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:25 Taulukko Taulukko 1. Kaatumisen takia hoitoon hakeutuneiden kaatumisvaaran arviointi ja toistuvien kaatumisten ehkäisy kansallisen suosituksen mukaan... 4