KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015

Transkriptio

1 Ilpo Hanhijoki, Seppo Kantola, Mervi Karikorpi, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015 Valtakunnallisia ja alueellisia laskelmia

2 Tekijät ja Opetushallitus ISBN Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Eija Högman Hakapaino Oy, Helsinki 2004

3 JOHDANTO Raportin tavoitteena on antaa tietoa nuorten ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen määrällisistä tarpeista, jotka pohjautuvat pitkän aikavälin työllisyysennusteisiin. Raportissa käsitellään työvoiman kysynnän kehitystä ja poistumaa kaudella ja niihin pohjautuen tämän vuosikymmenen loppupuolen määrällisiä koulutustarve-ennusteita. Ne on laadittu kolmelle koulutusasteelle, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen sekä yliopistokoulutukseen. Koulutustarpeet on ilmaistu aloittajatarpeina, jotka on tuotettu opintoaloittain ja koulutusasteittain ammatillisesti suuntautuneesta nuorten koulutuksesta. Koulutustarpeiden ennakoinnin lähtökohtana ovat olleet Työvoima projektissa (Työvoima 2020, 2003) laaditut vuoteen 2015 ulottuvat toimialoittaiset työvoiman kysyntäennusteet. Kunkin toimialan ennusteet on tarkennettu Opetushallituksessa ammattirakenne-ennusteiksi kahtena vaihtoehtoisena laskelmana. Toinen laskelma pohjautuu peruskehityksen ja toinen tavoitekehityksen mukaiselle toimialaennusteelle. Ensiksi mainitun ennusteen pohjalle laadittua ammattirakenne-ennustetta kutsutaan peruskehityksen ja jälkimmäistä tavoitekehityksen vaihtoehdoksi. Raportissa tarkastellaan pitkän aikavälin työvoiman tarpeita eri näkökulmista: työvoiman kysynnän muutoksina toimialoittain, ammattiryhmittäin avautuvina uusina työpaikkoina (työelämän kysyntä), työelämän tarpeiden edellyttäminä aloittajatarpeina (avautuviin työpaikkoihin tarvittavat koulutettavien määrät) sekä nuorisoikäluokkaan sovitettuina aloittajatarpeina. Siirryttäessä uuden työvoiman kysynnästä aloittajatarpeen mitoitukseen on otettu huomioon tekijöitä, jotka liittyvät mm. tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja koulutuksen tehokkuuteen. Työvoiman eri kysyntävaihtoehtoihin pohjautuvat laskelmat ovat tuottaneet hieman toisistaan poikkeavat koulutustarve-ennusteet. Tämä ennakointi on ajoitettu siten, että se on palvellut vuosien koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelua. Valtioneuvosto on hyväksynyt kehittämissuunnitelman Raportti sisältää perusteluja niille ennakointituloksille, joita on käytetty tausta-aineistoina kehittämissuunnitelman määrällisiä tavoitteita asetettaessa. Samanaikaisesti valtakunnallisen ennakointityön ohella on laadittu kaikissa (19) maakunnissa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, yhtenäisellä tavalla maakuntien työvoima- ja koulutustarve-ennusteet. Alueelliseen ennakointityöhön ovat osallistuneet työministeriö, sisäasiainministeriö, maakuntien liitot ja niiden perustamat alueelliset ennakointityöryhmät, opetus- 3

4 ministeriö ja Opetushallitus. Raportissa käsitellään myös keskeisiä alue-ennakoinnin tuloksia. Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvos Ilpo Hanhijoki, erikoissuunnittelija Seppo Kantola, erikoissuunnittelija Mervi Karikorpi, ylitarkastaja Jukka Katajisto, opetusneuvos Matti Kimari ja ylitarkastaja Hannele Savioja. Erikoissuunnittelija Samuli Leveälahti on osallistunut loppuvaiheessa raportin viimeistelyyn. Toimistosihteeri Heidi Niemi, osastosihteeri Riitta Siitonen ja osastosihteeri Vesa Tiese ovat osallistuneet tekniseen valmisteluun työn eri vaiheissa. Opetusministeriön Koulutustarjonta projektin jäsenet, jotka ovat olleet valmistelemassa koulutuksen kehittämissuunnitelmaan määrällisiä tavoitteita, ovat osallistuneet ennakointityön eri vaiheisiin. Kommentteja on saatu myös alueellisessa ennakoinnissa mukana olleilta tahoilta. Opetushallitus julkaisi vuonna 1999 raportin Ammatillinen koulutus Se pohjautui ESR-rahoitteiseen projektiin (ns. Mitenna-projekti), jossa ennakoitiin vuoteen 2010 ulottuvia työvoiman ja niistä johdettavia ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen määrällisiä tarpeita. Tämän raportin koulutustarvelaskelmat on tuotettu edellä mainitussa projektissa kehitetyllä laskentamallilla. Laskentamallin tekninen kuvaus sisältyy Ammatillinen koulutus raportin osaan II. 4

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANFATTNING SUMMARY TAUSTAA Koulutustarpeen ennakoinnin lähtökohtia ja taustatekijöitä Ennakoinnin tavoitteet ja organisointi Ennakointimenetelmä Ennakoinnin lähtötiedot ja luokitukset UUDEN TYÖVOIMAN TARVE VUOTEEN 2015 JA AMMATTI- RAKENTEEN KEHITYS Talouden ja työvoiman kysynnän kehitys Ammattirakenteen muutos Ammattirakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä Ammattirakenne-ennusteet Ammattirakenteen muutoksen päälinjat valtakunnallisessa ennusteessa Maakuntien näkemyksiä ammattirakenteen muutoksista Ammattirakenteen kehitys pääammattiryhmittäin Työllisten ennakoitu poistuma Avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin vuosina Työttömyys ja uuden työvoiman tarve TYÖVOIMAN KYSYNNÄSTÄ KOULUTUSTARPEEN MITOITUKSEEN Ammattien ja koulutuksen vastaavuus Avautuvat työpaikat ja työelämän koulutustarve koulutusaloittain KOULUTUSTARPEEN ENNAKOINTITULOKSIA Koulutusjärjestelmän toimivuus ja työelämään sijoittuminen Aloittajatavoitteet Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali- ja terveysala Kaupan ja hallinnon ala Humanistinen ja opetusala Luonnonvara-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala

6 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KIRJALLISUUS LIITTEET 1 Käsitteitä Toimialaluokitus Ammattiluokitus Koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus Ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavain Koulutuksen tehokkuusluvut Toimialaennusteet Vuoden 2000 työlliset ja ennusteet toimialoittain ja maakunnittain (%) vuodelle 2015 perus- ja tavoitekehityksen mukaan Toimialojen valtakunnallinen ammattirakenne-ennuste Työpaikkojen muutos ammattiryhmittäin valtakunnallisessa ennusteessa Työpaikkojen muutos pääammattiryhmittäin ja maakunnittain Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka maakunnittain vuonna 2000 ja vuosina keskimäärin Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu laskennallinen aloittajatarve vuosille opintoaloittain ja koulutusasteittain keskimäärin vuodessa

7 TIIVISTELMÄ Tämän työn tavoitteena oli ennakoida vuoteen 2015 ulottuvaan työvoiman kysyntään pohjautuvia ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeita. Ennakointi tehtiin koulutus- ja opintoaloittain ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistokoulutuksesta. Työ kytkettiin opetusministeriön Koulutustarjonta projektiin, jonka tehtävänä oli valmistella vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman määrällisiä tavoitteita. Ennakointi rajattiin nuorten (16 21-vuotiaat) koulutukseen. Tuloksissa on mukana sekä suomenettä ruotsinkielinen koulutus, oppisopimuskoulutus ja erityisopetus. Aloittajatarpeet ovat raportissa kuvatuilla ehdoilla tuotettuja laskennallisia tuloksia. Ne ovat perustana aiempaa monipuolisemmalle tarkastelulle, jota edellytetään tehtäessä päätöksiä koulutustarjonnasta. Aloittajatarpeita tarkastellaan esimerkiksi kehittämissuunnitelmista ja koulutuksen järjestämisluvista päätettäessä sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tavoite- ja tulossopimusneuvotteluja käytäessä. Alueellisesti merkittävimpiä ratkaisuja ovat koulutuksen järjestäjien vuosittain tekemät päätökset koulutuksen tarjonnasta. Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen laskennalliset aloittajatarpeet perustuvat pitkän aikavälin työvoiman kysyntäennusteisiin, ammattiryhmien ja opintoalojen vastaavuusjakautumiin sekä laskennassa käytettyihin tavoitteellisiin koulutuksen tehokkuuslukuihin. Myös arviot siitä, kuinka tutkinnon suorittaneet sijoittuvat työvoimaan, on otettu huomioon. Raporttiin sisältyvät aloittajatarpeet esitetään peruskehityksen ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissa. Tarkastelun pääpaino on tavoitekehityksen mukaisessa vaihtoehdossa. Työvoiman kysyntää vastaava aloittajatarve on suhteutettu vuosien keskimääräiseen vuotiaiden nuorisoikäluokan kokoon. Viidentoista vuoden aikana työllisestä työvoimasta poistuu noin työntekijää, mikä on 40 % vuoden 2000 työllisten määrästä. Poistumaa korvaavien työpaikkojen lisäksi työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän peruskehityksen vaihtoehdossa :lla ja tavoitekehityksen vaihtoehdossa :lla vuoteen 2015 mennessä. Vuotta kohti laskettuna tämä merkitsisi peruskehityksessä ja tavoitekehityksessä avautuvaa työpaikkaa. Työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän korkeaa koulutustasoa vaativissa asiantuntijatehtävissä ja hoitoalalla. Poistumaa korvaavan työvoiman tarve on suurinta suorittavan tason ammateissa. Uuden työvoiman kokonaistarpeessa korkeasti koulutettujen osuus on alhaisempi kuin ammattirakenteen muutoksesta voisi päätellä, koska poistuman osuus avautuvien työpaikkojen määrästä on niin suuri. 7

8 Koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on tarjota kaikille nuorille mahdollisuus ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen. Laskentatulosten mukaan tavoite voidaan saavuttaa tämän vuosikymmenen loppupuolella noin :n aloittajamäärällä edellyttäen, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetut koulutuksen tehokkuustavoitteet samalla saavutetaan. Aloittajatarve vähenee nykyisestä noin 7 000:lla. Vähennystarvetta on jonkin verran ammatillisessa peruskoulutuksessa (6 8 %) ja hieman enemmän yliopistokoulutuksessa (17 18 %). Ammattikorkeakoulutuksen ennakoitu aloittajatarve vastaa nykytasoa. Nuorten koulutuksesta työmarkkinoille saatava työvoima riittää tyydyttämään peruskehityksen mukaisen uuden työvoiman tarpeen, mikäli koulutuksen tehokkuutta pystytään parantamaan tavoitteiden suuntaan ja työttömät saadaan työllistettyä laskelmissa oletetulla tavalla. Tavoitekehityksen vaihtoehdossa tarvittavaa uutta työvoimaa ei kokonaisuudessaan saada nuoria kouluttamalla. Jotta tavoitekehityksen vaihtoehto voisi toteutua, työttömien työllistämisen pitäisi olla peruskehitystä tehokkaampaa, eläkeratkaisujen vaikutusten tulisi toteutua ennakoidulla tavalla vuotiaiden ikäryhmässä ja yli 65-vuotiaiden työvoimaosuuden pitäisi kasvaa. Koulutusaloittain tarkasteltuna lisäystarvetta on tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusaloilla, joiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaisivat selvästi nykyisestä. Luonnonvara-alan, kaupan ja hallinnon alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, kulttuurialan sekä humanistisen ja opetusalan koulutustarpeet pienenisivät ennusteen mukaan sekä määrällisesti että suhteellisesti. Koulutusalatarkkuudella tarkasteltuna tulokset eivät poikkea kovin paljon kahden laskentavaihtoehdon välillä. Laskennallisten tulosten perusteella tekniikan ja liikenteen koulutusalan koulutustarve kasvaisi voimakkaasti tulevaisuudessa. Kokonaiskasvu olisi noin 23 %. Tulosten mukaan lisäystarvetta olisi kaikilla koulutusasteilla, etenkin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tätä selittävät toisaalta teollisuuden toimialojen työllisten määrän kasvu tavoitekehityksen ennusteessa ja toisaalta suuret poistumaosuudet niistä suurista ammattiryhmistä, joihin tarvitaan tekniikan ja liikenteen alan koulutettuja. Laskennassa käytetyt koulutuksen tehokkuusluvut nostavat aloittajatarvetta selvästi esimerkiksi graafisella alalla tai ne voivat vähentää aloittajien määrää, kuten esimerkiksi merenkulkualalla. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että kahden viime vuoden aikana teollisuudesta on poistunut noin työpaikkaa. Laskelmissa käytetyissä toimialaennusteissa ei ole näin ollen huomioitu aivan viime vuosien kehitystä ja rakenteellisia muutoksia, jotka ovat muuttaneet merkittävästi työllisten määriä eri ammattiryhmissä. Suurinta aloittajatarpeen kasvua ennakoidaan kone- ja metallialalle. Kasvutarve olisi tulevaisuudessa lähes yhtä suuri sekä perus- että ammattikorkea- 8

9 koulutuksessa. Keskimääräistä suuremman poistuman ohella aloittajatarvetta lisää se, että ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa pe rus koulutuksen suorittaneiden osuutta pyritään lisäämään. Ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarpeen kasvua selittävät koulutusta vastaavien ammattiryhmien voimakas työllisten määrän kasvu ja keskimääräistä suurempi poistuma. Laskelmissa sähköalan aloittajatarve vastaa kokonaisuudessaan tämän hetkisiä aloittajamääriä. Lievää kasvua nykyiseen verrattuna on lähinnä ammattikorkeakoulutuksessa, jossa alan suunnittelu-, johto- ja asiantuntijatyön on oletettu lisääntyvän. Koulutustarpeisiin tulee vaikuttamaan jatkossakin se, että sähkö- ja elektroniikka-alan kokoonpanoa on siirretty Suomesta ulkomaille. Laskelmien tavoitekehityksen toimialaennusteessa on uskottu alan voimakkaaseen kasvuun. Myös elintarvikealan sekä tekstiili- ja vaatetusalan aloittajatarpeet ovat vahvasti sidoksissa toimialojen tuotannon kotimaisuusasteeseen. Toimialaennusteiden mukaan näiden toimialojen työllisyys laskee pitkällä aikavälillä, mikä merkitsee aloittajatarpeiden vähentymistä nykyisestä. Auto- ja kuljetusalalle ennakoidaan merkittävää aloittajatarpeen kasvua. Venäjän ja Baltian maiden infrastruktuurin kehittyminen sekä Baltian maiden jäsenyys Euroopan unionissa lisäävät kilpailua ja samalla ennusteiden epävarmuutta. Nyt käytetyissä liikenteen toimialaennusteissa on arvioitu työllisten määrän säilyvän melko lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittajatarvetta lisäävät muun muassa maaliikennetyön poistuma ja EU:n kuljettajadirektiivi, joka kesästä 2003 on edellyttänyt alalla työskenteleviltä kuljettajilta perustutkintoa. Am mattikorkeakoulujen aloittajatarvetta lisää puolestaan selvästi työvoiman kysynnän kasvu ammattikorkeakoulututkintoa edellyttävissä ammattiryhmissä. Ennakointilaskelman tulokset osoittavat, että myös LVI-alan ja rakennusalan aloittajatarve kasvaa tulevaisuudessa. Molempien opintoalojen aloittajatarpeisiin vaikuttaa keskimääräistä suurempi poistuma. Erityisesti rakennusalalla on otettu tavoitteeksi, että jatkossa toimialalla työskentelevistä yhä suurempi osa olisi ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammattikorkeakoulutettujen lisäystarve johtuu pääosin toimialan työvoimatarpeen selvästä kasvusta ennustekaudella. Myös maanmittausalan, puualan ja paperi- ja kemianteollisuuden alan aloittajatarpeiden lisäykset selittyvät pääosin koulutusta vastaavien ammattiryhmien työllisten määrien odotettavissa olevalla kasvulla ja poistumalla. Teknillistieteellisen koulutuksen aloittajatarpeet kasvavat nykytilaan verrattuna tavoitekehityksen vaihtoehdossa hieman yli 10 %. Tavoitekehityksen työllisten kasvujen keskittäminen osaamisen ammatteihin ja toisaalta tekniikan alempien ja ylempien toimihenkilöammattien jakautuminen käytännössä vain kahteen laskentamallin ammattiluokkaan painottavat ehkä 9

10 kohtuuttomasti yliopistokoulutuksen aloittajamääriä. Teknillistieteellisen koulutuksen mah dollisuudet suoriutua nykyisistä opiskelijamääristä on jo pidemmän aikaa todettu rajallisiksi. Lisäksi viime vuosien rakennemuutokset teollisuudessa ovat vähentäneet myös tekniikan alan yliopistokoulutettujen työllistymismahdollisuuksia. Muutosten on arvioitu olevan pysyviä. Peruskehityksen mukaiset aloittajatarpeet ovat lähellä nykytilannetta. Käytetyn opintoalaluokituksen vuoksi yliopistokoulutuksen eri alojen aloittajatarpeita ei ole tässä laskelmassa voitu ottaa huomioon. Tekniikan ja liikenteen ohella toinen koulutusala, jonka aloittajatarve on nykyistä suurempi, on sosiaali- ja terveysala. Laskelmien mukaan lisäystarve on %. Peruskoulutuksessa lisäystarve on korkeakoulutusta suurempi. Ammattikorkeakoulutuksen mitoitus näyttäisi vastaavan nykytilannetta, sen sijaan yliopistokoulutuksessa on selvää lisäystarvetta. Alan koulutustarpeita selvitetään parhaillaan myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työvoiman ja koulutuksen ennakoinnin yhteistyöryhmässä. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksessa aloittajatarvetta nostavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimialojen lisääntyvä työllisyys ja työvoiman keskimääräistä suurempi poistuma. Aloittajamäärät ovat kuitenkin viime vuosina pudonneet huomattavasti. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneet sijoittuvat myös työllisyydeltään kasvaviin ammattiryhmiin. Koulutustarpeen painottuminen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen riippuu siitä, miten alan palvelurakennetta kehitetään. Kauneudenhoitoalan aloittajatarve on noin neljäsosan nykyistä pienempi. Alan koulutus on ollut poikkeuksellisen suosittua, mikä on vaikuttanut sen tarjonnan jatkuvaan kasvuun. Erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa tulisi koulutustarjonnan mitoituksen perustua nykyistä enemmän työelämän kysyntään. Lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen ja eläinlääketieteellisen koulutuksen laskennalliset aloittajatarpeet ovat nykyistä suuremmat. Keskeinen tekijä näiden koulutusalojen kasvuun on terveydenhuollon toimialan voimakas kasvuennuste vuosina Tässä käytetyn laskentamenetelmän takia on tuloksia tulkittaessa syytä ottaa huomioon aloit tajamääriltään pienten opintoalojen, kuten hammaslääketieteellisen ja eläinlääketieteellisen, koulutuksen ennakoinnin ongelmat. Terveystieteiden koulutuksen laskennallinen aloittajatarve on noin kolmasosan pienempi ja farmasian koulutuksen aloittajatarve noin 20 % pienempi kuin nykyiset aloittajamäärät. Liikuntatieteellisessä koulutuksessa ei ole laskelmien mukaan tarvetta muuttaa nykyistä mitoitusta. Kaupan ja hallinnon koulutusalalla laskennallinen aloittajatarve on hieman yli 20 % pienempi kuin nykytilanne. Koulutusalalla aloittajatarve painottuu 10

11 entistä enemmän korkeakoulutukseen, mihin vaikuttaa osaltaan kansainvälisen kaupankäynnin ja yhteistyön jatkuva lisääntyminen. Kaupan ja hallinnon opintoalalla ammatillinen peruskoulutus vähenisi ennusteen mukaan noin puoleen. Keskeisiä syitä aloittajatarpeen vähenemiseen ovat alan koulutuksen kannalta tärkeiden ammattiryhmien (myyntityö, toimistotyö, kirjanpito- ja kassanhoitotyö) työllisten määrän ennakoitu väheneminen sekä nykyistä korkeammat tavoitteet koulutuksen läpäisylle ja moninkertaisen koulutuksen vähentämiselle. Myös työttömien työvoimatarjonta vähentää alan peruskoulutuksen tarvetta. Kaupan ja hallinnon ammattikorkeakoulutuksen tarve säilyisi nykyisellään. Koulutuksessa on kuitenkin tehostamisen tarvetta, muun muassa tarve nostaa koulutuksen läpäisyastetta. Tutkinnon suorittavien ennakoidaan sijoittuvan etupäässä ammattiryhmiin, joissa työllisyyden odotetaan kasvavan. Peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen saaneiden kysyntä työelämässä selkenee vuosien mittaan, kun alan uuden koulutusrakenteen vaikutuksista saadaan enemmän tietoa. Yhteiskuntatieteellisessä ja kauppatieteellisessä koulutuksessa on laskelmien perusteella jonkin verran vähentämistarvetta (12 19 %). Kyseisistä koulutuksista sijoitutaan pääosin työllisyydeltään kasvaviin ammattiryhmiin, kuten erilaisiin asiantuntija-, johto- ja markkinointitehtäviin, sosiaalija vapaa-aika-alalle sekä viestintäalalle. Edellisistä poiketen oikeustieteellisen koulutuksen aloittajamääriä tulisi laskelmien mukaan lisätä selvästi. Alan koulutuksen kysynnän kasvun ennakoidaan jatkuvan julkisessa hallinnossa sekä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistötoiminnassa sekä liike-elämän palveluissa. Koulutuksen lisäämiseen vaikuttavat liike-elämän nopea kansainvälistyminen sekä keskimääräistä suurempi poistuma ennakointikaudella Humanistisen ja opetusalan koulutuksen aloittajatarve on laskentatulosten mukaan noin 25 % nykyistä alhaisempi. Laskua on ennen kaikkea ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta myös yliopistokoulutuksessa. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarve ylittää nykyiset määrät. Vapaa-ajan toiminnan ammatillinen peruskoulutus vähenisi ennusteen mukaan huomattavasti. Tähän ovat syynä tavoitteet nostaa koulutuksen läpäisyä, vähentää moninkertaista koulutusta sekä lisätä työhön osallistumista. Opintoalan ammattikorkeakoulutuksen määrä sen sijaan kasvaisi nykyisestä. Liikunta-alalla on laskelmien mukaan myös jonkin verran tarvetta supistaa koulutustarjontaa. Teologisen koulutuksen aloittajatarve on ennakointitulosten mukaan jonkin verran nykyistä pienempi. Kasvatustieteelli- 11

12 sen ja psykologian koulutuksen aloittajatarve vastaa laskelmien mukaan nykyisiä määriä. Humanistisessa koulutuksessa on laskelmien mukaan tarve vähentää aloittajamääriä yli 40 %:lla. Koulutusmäärien vähentämiseen vaikuttavat monet laskennassa käytetyt tekijät samansuuntaisesti. Humanistisen koulutuksen läpäisyaste on poikkeuksellisen alhainen. Lisäksi poistuma on keskimääräistä pienempi. Työttömän työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille vähentää myös koulutustarvetta. Luonnonvara-alan koulutuksen laskennallinen aloittajatarve on lähes 30 % alhaisempi nykytilanteeseen verrattuna. Vähennystarvetta on ammatillisessa peruskoulutuksessa ja luonnontieteellisessä koulutuksessa. Maatilatalouden peruskoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan kuitenkin olevan nykytasolla. Maataloudessa toimivan väestön keski-ikä on hyvin korkea, joten alalle tarvitaan työllisyyden supistumisesta huolimatta uusia yrittäjiä ja työntekijöitä korvaamaan suurta poistumaa. Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve olisi maatilataloudessa nykyistä suurempi, koska yrittäjiksi ryhtyviltä edellytetään yhä parempaa liiketoiminnan osaamista yrityskoon edelleen suurentuessa. Metsätalouden laskennallinen aloittajatarve on kokonaisuutena nykytasoa. Metsätalouden koneellistuminen jatkuu erityisesti energiapuun korjuussa ja metsien uudistamisessa, mikä lisää metsäkoneenkuljettajien tarvetta. Puutarhataloudessa peruskoulutuksen aloittajatarve on alan ennakoidusta kasvusta huolimatta nykyistä alhaisempi, koska alan työvoima on varsin nuorta ja poistuma keskimääräistä alhaisempi. Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve vastaa nykytasoa. Syyt luonnontieteellisen koulutuksen alhaiseen laskennalliseen tarpeeseen löytyvät opintoalan tämän hetken tilanteesta. Osaan luonnontieteellisen koulutuksen aloista on vähän hakijoita, suuri osa aloittaneista vaihtaa alaa opintojen kuluessa ja valmistuu joltain muulta alalta. Lisäksi koulutusajat venyvät hyvin pitkiksi. Jos alan koulutus toimisi niin tehokkaasti kuin laskelmissa on asetettu tavoitteeksi, työelämän tarpeet voitaisiin tyydyttää nykyistä pienemmällä aloittajamäärällä. Maatalous-metsätieteellisen koulutuksen aloittajatarve on nykytasoa, mutta painottuu kuitenkin nykyistä enemmän biotekniikkaan, elintarvike- ja ympäristökemiaan sekä ympäristötieteisiin. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloittajatarve on noin 30 % pienempi nykytilanteeseen verrattuna. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan koulutustarve on noin puolet nykyisestä. Suhteellisen suuren työttömien reservin ennakoidaan tyydyttävän osittain työvoiman kysyntää ja vähentävän nuorten koulutustarvetta. Laskennan lähtökohtana käytetyssä väestölas- 12

13 kennan vuoden lopun poikkileikkaustiedossa eivät toisaalta näy kevään ja kesän työvoiman kysynnän huippukaudet, minkä perusteella koulutustarpeen voidaan arvioida olevan laskentatulosta suurempi. Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve on 30 % pienempi kuin nykyinen aloittajamäärä. Aloittajatarvetta vähentävät työttömien reservi ja keskimääräisesti vähäisempi poistuman merkitys työvoiman kysynnässä. Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelujen aloittajatarve on noin 40 % suurempi kuin aloittajamäärä on tällä hetkellä. Varsinkin puhdistuspalveluihin on ollut vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa, ja alan koulutustaso on alhainen. Esimerkiksi siivousalan ammattiryhmässä noin 50 % on vailla ammatillista tutkintoa. Koulutuksen osuutta on sen vuoksi laskelmissa selvästi lisätty. Opintoalaa pitkään vaivannut hakijapula merkinnee sitä, että puhdistuspalvelujen peruskoulutukseen on tulevaisuudessakin vaikea saada nykyistä enemmän hakijoita, joten alan aikuiskoulutukseen on kiinnitettävä huomiota. Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen työvoimatarve tyydyttynee nykyisen suuruisilla aloittajamäärillä. Ammattikorkeakoulutuksessa aloittajatarve on noin 60 % nykyisestä. Kulttuurialan koulutus on kasvanut määrällisesti erityisen paljon ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opetusministeriö muutti vuonna 2003 alan peruskoulutuksen laajentamisen luvanvaraiseksi. Tavoitekeskusteluissa on sovittu, ettei ammattikorkeakoulujenkaan kulttuurialan koulutusta laajenneta nykyisestä. Aloittajatarve ammatillisessa peruskoulutuksessa vähenee laskelmien mukaan hieman alle puoleen nykyisestä ja ammattikorkeakoulutuksessa noin kolmanneksen. Tämä johtuu työelämässä olevien tutkinnon suorittaneiden keskimääräistä nuoremmasta iästä ja poistuman vähäisyydestä sekä alan koulutuksen tehostamistavoitteista. Yliopistojen nykyinen aloittajamäärä vastaa kokonaisuutena laskelmien tuloksia. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve putoaisi ennusteiden mukaan alle puoleen nykyisestä. Koulutustarpeiden määrällinen lasku perustuu poistuman vähäisyyteen, työttömän työvoiman tarjontaan ja tavoitteellisiin tehokkuustekijöihin. Ammattikorkeakoulutuksessa on myös tehostamistarpeita, mutta ennakoidut aloittajamäärät vastaavat kuitenkin nykytilannetta. Alan ammatillisen perustutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuvat osittain samoihin ammatteihin ja työtehtäviin kuin tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja hallinnon alojen koulutuksesta valmistuneet, joten näiden koulutusalojen aloittajatarpeita tulee tarkastella myös kokonaisuutena. Viestintä- ja kuvataidealan koulutus on viime vuosina kasvanut määrällisesti voimakkaimmin kulttuurialan koulutuksista. Suurinta kasvu on ollut 13

14 ammatillisessa peruskoulutuksessa, jossa koulutusrakenteeseen on lisätty kuvallisen ilmaisun perustutkinto. Viestintäalan koulutustarvetta vähentävät poistuman pienuus ja keskimääräistä suurempi työttömyys. Ammattikorkeakoulutuksessa nykyistä selvästi pienempi aloittajatarve pohjautuu ennen muuta koulutuksen tavoitteellisiin tehokkuuslukuihin. Opetusministeriön ESR-hankkeen Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet arviointitulosten jälkeen saadaan lisätietoa siitä, voitaisiinko eri koulutusasteiden koulutusta vähentää ja suunnata nykyistä enemmän alueellisten työvoimatarpeiden mukaan. Musiikkialan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen laskennallinen aloittajatarve olisi vajaa kolmasosa nykyisestä määrästä. Vähennystarvetta on erityisesti peruskoulutuksessa. Alan erityispiirteenä on portaittainen eteneminen musiikin perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen, keskeyttäminen ja musiikkiopintojen jatkaminen ylemmillä koulutusasteilla. Tällöin kaikille koulutusaloille asetetut yhtenäiset tehokkuustavoitteet leikkaavat erityisen jyrkästi musiikkialan koulutuksen aloittajamääriä. Myös työvoiman poistuma on ennakointikaudella poikkeuksellisen pientä. Musiikkialan uudistetun koulutusrakenteen vaikutuksia suhteessa työelämän tarpeisiin ei ole vielä ollut mahdollista seurata, joten on perusteltua arvioida eri koulutusasteiden opetusta ja oppimistuloksia ennen kuin koulutusmääriä vähennetään. Teatteri- ja tanssialan koulutuksen aloittajamäärät ovat pieniä kaikilla kolmella koulutusasteella. Tanssijan peruskoulutuksen nykyinen aloittajamäärä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Tanssialan ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittunevat tulevaisuudessa perinteisten ammattien ohella sosiaali- ja terveysalan sekä vapaa-aikatoiminnan työtehtäviin. Teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulutuksessa aloittajatarve vähenisi laskelmien mukaan noin kolmasosaan nykyisestä. Alhaisempi aloittajamäärä riittää tyydyttämään työvoiman tarpeen, jos koulutuksen keskeyttämistä pystytään vähentämään ja tutkinnon suorittaneet sijoittuvat paremmin työhön. Myös yliopistokoulutuksen vähentämistarve perustuu samoihin tekijöihin. Lisäksi työttömän työvoiman tarjonta vähentää aloittajatarvetta tällä opintoalalla. Taideteollisen yliopistokoulutuksen laskennallinen tarve olisi ny kyis tä hieman suurempi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että taideteollisen yliopistokoulutuksen merkitystä on korostettu korkean osaamisen ammattiryhmissä. Opetusministeriön Koulutustarjonta projektin yhteydessä tuotettiin laskelmat myös maakunnittain. Niiden yhteenlasketut aloittajatarpeet poikkeavat valtakunnallisista tuloksista joillakin koulutus- ja opintoaloilla. Eniten eroa on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, jolla aloittajia on lähes 30 % enemmän. Kaupan ja hallinnon alalla maakuntien laskentatulos on 14

15 hieman suurempi kuin valtakunnallinen. Muilla koulutusaloilla maakuntien laskelmat tuottavat valtakunnallista hieman pienemmän aloittajatarpeen. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarpeet ovat suuremmat ja korkeakoulutuksen puolestaan hieman pienemmät kuin valtakunnallisessa laskelmassa. Maakunnat ovat laskelmien pohjalta valmistelleet kannanotot opetusministeriölle vuoden 2008 aloittajatarpeiksi ja priorisoineet koulutustarjonnan kehittämistarpeita, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon tulevissa päätöksentekotilanteissa. 15

16 SAMMANFATTNING 16 Syftet med detta arbete var att förutse behovet av nya studerande inom yrkesinriktad utbildning utgående från efterfrågan på arbetskraft fram till år Prognosen gjordes för yrkesinriktad grundutbildning, yrkes hög skoleutbildning och universitetsutbildning enligt utbildnings- och studieområde. Arbetet sammanfördes med undervisningsministeriets projekt Utbild ningsutbud 2008, som skulle förbereda de kvantitativa målsättningarna för utvecklingsplanen för utbildning och forskning Prognosen begränsades till utbildning för unga (16 21 år). I resultaten ingår finsk- och svenskspråkig utbildning, motsvarande läroavtalsutbildning och specialundervisning. Behovet av nya studerande är ett kalkylerat resultat som producerats enligt kriterierna i rapporten. De står som grund för en mångsidigare granskning än tidigare, vilket utgör en förutsättning för beslut om utbildningsutbudet. Behovet av nya studerande granskas inför beslut om t.ex. utvecklingsplaner och tillstånd att anordna utbildning samt inför yrkeshögskolornas och universitetens mål- och resultatavtalsförhandlingar. De regionalt viktigaste avgörandena är utbildningsanordnarnas årliga beslut om utbildningsutbudet. De kalkylerade behoven av nya studerande inom yrkesutbildningen bygger på prognoser om efterfrågan på arbetskraft på lång sikt, korrelationen mellan yrkesgrupps- och studieområdesfördelningen samt de i kalkylen utnyttjade målinriktade effektivitetstalen för utbildningen. Man har också beaktat bedömningar av hur de utexaminerade placerar sig i arbetslivet. Det i rapporten angivna behovet av nya studerande framställs i alternativen grundutveckling och målinriktad utveckling. Huvudvikten läggs på alternativet målinriktad utveckling. Det behov av nya studerande som motsvarar efterfrågan på arbetskraft har ställts i relation till storleken på den genomsnittliga ungdomsåldersklassen åringar åren Under femton år försvinner omkring arbetande personer ur den arbetande arbetskraften, vilket är 40 % av antalet arbetande personer år Utöver arbetsplatser som ersätter den avgående arbetskraften förutspås antalet arbetsplatser i alternativet grundutveckling öka med och i alternativet målinriktad utveckling med fram till år Räknat per år skulle detta innebära lediga arbetsplatser inom alternativet grundutveckling och inom alternativet målinriktad utveckling. Antalet arbetsplatser förutses öka inom expertuppdrag som kräver hög utbildningsnivå samt inom vården. Behovet av arbetskraft som ersätter de avgående är störst i yrken på s.k. prestationsnivå. Andelen högt utbildade av det totala behovet av ny arbetskraft är lägre än man kunde

17 tänka sig med tanke på förändringarna i yrkesstrukturen, eftersom andelen avgående av antalet ledigblivna arbetsplatser är så stor. Utbildningspolitikens främsta mål är att erbjuda alla ungdomar en möjlighet till yrkesutbildning. Enligt de kalkylerade resultaten kan målet uppnås i slutet av detta decennium med ca nya studerande under förutsättning att effektivitetsmålen för utbildningen i utvecklingsplanen för utbildning och forskning samtidigt uppnås. Behovet av nya studerande minskar från nuläget med ca Behovet av en minskning förekommer i mindre utsträckning inom den yrkesinriktade grundutbildningen (6 8 %) och något mera inom universitetsutbildningen (17 18 %). Det förutspådda behovet av nya studerande inom yrkeshögskoleutbildningen motsvarar dagens nivå. Den unga arbetskraft som kommer från utbildningen till arbetsmarknaden är tillräcklig för att tillgodose behovet av ny arbetskraft enligt grundutvecklingen, ifall utbildningseffektiviteten kan förbättras i riktning mot målsättningarna och de arbetslösa kan sysselsättas enligt antagandena i kalkylerna. Den nya arbetskraft som behövs i alternativet målinriktad utveckling kan inte erhållas i sin helhet genom utbildning av unga. För att alternativet sysselsättande tillväxt skall kunna genomföras borde sysselsättningen av arbetslösa vara effektivare än grundutvecklingen, effekterna av pensionsarrangemangen borde ha förutsedd verkan i åldersgruppen åringar och andelen personer över 65 år i arbetslivet borde öka. Enligt utbildningsområde kan man se att behovet av en ökning finns inom utbildningen för teknik och kommunikation samt social- och hälsovården, såväl mängden som den relativa andelen kommer att öka klart från dagens läge. Behovet av utbildning inom naturbruk, handel och administration, turism-, kosthålls- och ekonomibranschen, kultur samt det humanistiska och undervisningsområdet kommer att minska både kvantitativt och relativt enligt prognosen. Enligt utbildningsområde avviker resultatet inte särskilt mycket mellan de två alternativa kalkyleringarna. På basis av de kalkylerade resultatet skulle utbildningsbehovet inom utbildningsområdet teknik och kommunikation växa kraftigt i framtiden. Den totala ökningen beräknas vara ca 23 %. Enligt resultaten finns det ett behov av en ökning på alla stadier, i synnerhet inom den yrkesinriktade grundutbildningen. Detta förklaras å ena sidan av ökningen av mängden arbetande i industribranscherna i prognosen för målinriktad utveckling och å andra sidan av de stora andelarna avgående i de stora yrkesgrupper som behöver utbildad arbetskraft inom teknik och kommunikation. Utbildningens effektivitetstal utnyttjade i kalkylen ökar behovet av nya studerande betydligt t.ex. på det grafiska området eller så kan de sänka antalet nya studerande, som t.ex. inom sjöfarten. När resultaten granskas 17

18 ska man beakta att tiotusentals arbetsplatser försvann från industrin mellan våren 2002 och våren I branschprognoserna utnyttjade i kalkylerna har man därigenom inte beaktat utvecklingen under de allra senaste åren, som i hög grad ändrat antalet arbetande i olika yrkesgrupper. Den största ökningen av behovet av nya studerande förutses ske i maskinoch metallbranschen. Tillväxtbehovet kommer i framtiden att vara nästan lika stort både inom grund- och yrkeshögskoleutbildningen. Utöver den större avgående arbetskraften än genomsnittet ökar behovet av nya studerande för att man försöker öka andelen elever med grundutbildning i intagningen till yrkeshögskolorna. Det ökade behovet av nya studerande till yrkeshögskoleutbildningen förklaras av den kraftiga ökningen av arbetande i yrkesgrupper med denna utbildning samt en större avgående arbetskraft än genomsnittet. I kalkylerna motsvarar behovet av nya studerande i elbranschen totalt sett dagens siffror. En mindre ökning jämfört med dagsläget finns närmast inom yrkeshögskoleutbildningen, där planerings-, forsknings- och annat expertarbete antas öka. Utbildningsbehovet kommer även framöver att påverkas av att monteringsarbetet i el- och elektronikbranschen flyttats från Finland till andra länder. I branschprognosen för målkarriären tror man på en kraftig tillväxt i branschen. Behovet av nya studerande i livsmedelsbranschen samt textil- och konfektionsbranschen är starkt beroende av i hur hög grad produktionen sker i Finland. Enligt branschprognoserna sjunker sysselsättningen i dessa branscher på lång sikt, vilket innebär att behovet av nya studerande sjunker jämfört med dagens läge. En betydande ökning av behovet av nya studenter förutspås i Bil- och transportbranschen. Utvecklingen av Rysslands och Baltikums infrastruktur samt de baltiska ländernas medlemskap i Europeiska unionen ökar konkurrensen och därmed också osäkerheten i prognoserna. I de nu använda branschprognoserna för trafiken har man beräknat att antalet arbetande förblir rätt nära dagsläget. Inom den yrkesinriktade grundutbildningen ökar behovet av nya studerande bl.a. på grund av avgående arbetskraft från landtransportarbeten och EU:s förardirektiv som sedan sommaren 2003 förutsätter att förarna i branschen har avlagt grundexamen. Behovet av nya studerande i yrkeshögskolorna ökar klart på grund av att efterfrågan på arbetskraft ökar i de yrkesgrupper som förutsätter yrkeshögskoleexamen. Resultaten av prognoskalkylerna visar att behovet av nya studerande ökar i framtiden också i VVS- och byggnadsbranschen. Behovet på bägge dessa studieområden påverkas att en större avgång än genomsnittet. I synnerhet i byggnadsbranschen har man ställt upp som mål att en allt större del av 18

19 arbetstagarna skulle vara yrkesutbildad. Behovet av fler yrkes hög skoleutbildade beror främst på att behovet av arbetskraft ökat klart under prognosperioden. Också inom lantmäteri, i träbranschen samt pappersindustrin och den kemiska industrin förklaras behovet av nya studerande främst av att man väntar sig en ökning av antalet arbetande i yrkesgrupper med motsvarande utbildning och av mängden avgående arbetskraft. Behovet av nya studerande inom den teknisk-vetenskapliga utbildningen ökar något över 10 % jämfört med dagens läge i alternativet målinriktad utveckling. När ökningen av antalet arbetande i branscherna placerades i yrkesgrupper som kräver högt kunnande i varje enskild bransch var antalet arbetande bland annat i tekniska planerings- och forskningsuppdrag samt expertuppdrag större än i grundutvecklingen. Behovet av nya studerande enligt grundutvecklingen ligger nära dagens läge. I den målinriktade utvecklingen betonar resultaten kanske oskäligt mycket antalet nya studerande inom universitetsutbildningen, bl.a. på grund av kalkylmodellens yrkesklassificering. Möjligheterna för den tekniskvetenskapliga ut bildning e n att klara sig med dagens antal studerande har redan länge konstaterats vara begränsade. Därtill har de senaste årens struk tur om vandlingar inom industrin minskat möjligheterna för universitets utbildade personer på det tekniska området att få arbete. Förändringarna beräknas vara bestående. På grund av studieområdeskla ssificeringen har man i denna kalkyl inte kunnat beakta behovet av nya studerande på universitetsutbildningens olika områden. Utöver teknik och kommunikation finns det ett annat utbildningsområde som har ett större behov än idag av nya studerande och det är social- och hälsovårdsutbildningen. Enligt beräkningar är behovet av en ökning %. Behovet är större inom grundutbildningen än högskoleutbildningen. Dimensioneringen av ykreshögskoleutbildningen tycks motsvara dagsläget, däremot finns det ett klart behov av en ökning inom universitetsu tbildningen. Behoven på området utreds som bäst i social- och hälsovårdsministeriets samarbetsgrupp för en förutsägelse av arbetskraft och utbildning. I grundutbildningen inom social- och hälsovården ökar behovet av nya studerande på grund av den allt större sysselsättningsgraden inom hälsooch sjukvården och socialvården samt en större avgång bland arbetskraften än genomsnittet. De genomförda mängderna nya studerande har dock sjunkit betydligt under de senaste åren. Studerande som avlagt yrkeshögskolexamen placeras också i yrkesgrupper med en allt större sysselsättningsgrad. Utbildningsbehovets betoning på grundutbildning och yrkeshögskoleutbildning beror på hur servicestrukturen i branschen kommer att utvecklas. 19

20 Behovet av nya studerande inom skönhetsvården är omkring en fjärdedel mindre än i dag. Utbildningen i branschen har varit exceptionellt populär, vilket har lett till en kontinuerlig ökning av utbudet. I synnerhet inom den yrkesinriktade grundutbildningen borde dimensioneringen av utbildningsutbudet bygga mera på efterfrågan i arbetslivet än vad som är fallet i dag. Bland universitetens utbildningsområden är de kalkylerande behoven av nya studerande större än i dag inom medicin, odontologi och veterinärmedicin. En mycket betydande orsak till ökningen på dessa utbildningsområden är en kraftig tillväxtprognos inom hälso- och sjukvården under åren På grund av den kalkylmetod som här använts är det skäl att beakta problemen genom att förutse utbildningen på små studieområden, som t.ex. odontologi och veterinärmedicin, när resultaten granskas. Det kalkylerade behovet av nya studerande inom hälsovetenskap är ca en tredjedel mindre och behovet inom farmaci är ca 20 % mindre än det nuvarande antalet nya studerande. Inom gymnastik- och idrottsvetenskapliga utbildningen finns det enligt kalkylerna inte något behov av att ändra den nuvarande dimensioneringen. Behovet av nya studerande på utbildningsområdet för handel och administration är något mer än 20 % mindre än dagsläget. På utbildningsområdet ligger behovet av nya studerande allt mera på högutbildning, vilket påverkas av den växande internationella handeln och internationellt samarbete. På studieområdet för Handel och administration kommer den yrkesinriktade grundutbildningen att sjunka till omkring hälften enligt prognosen. De främsta orsakerna till det minskade behovet av nya studerande är att antalet arbetande i yrkesgrupper som är viktiga för utbildningen på området (försäljningsarbete, kontorsarbete, bokförings- och kassaarbete) förutspås minska samt en allt högre strävan efter tvärundervisning och en minskning av flerdubbel utbildning. Även utbudet av arbetslös arbetskraft sänker behovet av grundutbildning på området. Behovet av yrkeshögskoleutbildning inom handel och förvaltning förutses förbli på samma nivå som i dag. Det finns dock ett behov av att effektivera utbildningen. De utexaminerade förutspås placeras främst i yrkesgrupper där sysselsättningen väntas öka. Efterfrågan inom arbetslivet på personer med grundutbildning och yrkeshögskoleutbildning blir tydligare med årens lopp när man vet mera om effekterna av den nya utbildningsstrukturen på området. Inom utbildningen i samhällsvetenskaper och ekonomi finns det ett litet behov av att minska studieplatserna (12 18 %) enligt kalkylerna. Studerande från dessa utbildningar placerar sig huvudsakligen i yrkesgrupper 20

21 med växande sysselsättning, som t.ex. olika expert-, lednings- och marknadsföringsuppdrag, i social- och fritidsbranschen samt inom mediekulturen. Tvärt emot de ovannämnda undervisningsområdena visar kalkylerna på att antalet nya studerande borde höjas klart inom den juridiska utbildningen. Den ökade efterfrågan på utbildning förutspås fortsätta inom den offentliga förvaltningen samt i finans-, försäkrings- och fastighetsbranschen samt i affärslivet. Orsakerna är bland annat den snabba internationaliseringen av affärslivet samt en större avgång än genomsnittet under förutsägelseperioden Behovet av nya studerande inom den humanistiska utbildningen och på undervisningsområdet är ca 25 % lägre än i dag enligt beräkningarna. Minskningen gäller framför allt den yrkesinriktade grundutbildningen, men även universitetsutbildningen. Däremot överstiger behovet av nya studerande inom yrkeshögskoleutbildningen dagens antal. Antalet inom den yrkesinriktade grundutbildningen för fritidsverksamhet sjunker betydligt enligt prognosen. Orsaken är en strävan att öka tvärundervisningen, minska flerdubbel utbildning samt öka arbetsdeltagandet. Däremot ökar yrkeshögskoleutbildningen på studieområdet. På studieområdet för gymnastik och idrott förekommer det även ett mindre behov av att minska utbildningsutbudet trots att utbildningssystemet på området fungerar effektivt. Behovet av nya studerande inom teologi är något mindre än i dag enligt förutsägelserna. Behovet av nya studerande inom pedagogik och psykologi motsvarar dagsläget enligt beräkningarna. Inom den humanistiska utbildningen är minskningsbehovet över 40 % enligt beräkningarna. Det är flera faktorer i kalkylen som inverkar på behovet av en minskning. Graden av tvärundervisning inom den humanistiska utbildningen är exceptionellt låg. Därtill är avgången mindre än genomsnittet. Placeringen av arbetslös arbetskraft på arbetsmarknaden sänker också behovet av utbildning. Det kalkylerade behovet av nya studerande inom utbildningen för naturbruk är närmare 30 % lägre jämfört med dagens läge. Behovet av en minskning gäller den yrkesinriktade grundutbildningen och den naturvetenskapliga utbildningen. Emellertid beräknas behovet av nya studerande inom grundutbildningen för lantbruksekonomi förbli på dagsnivå. Medelåldern för den arbetande befolkningen inom lantbruket är mycket hög, och därför behövs det nya företagare och arbetare för att ersätta det stora antalet avgående arbetare trots den minskade sysselsättningen. Behovet av nya lantbruksstuderande till yrkeshögskolorna blir större än i dag, eftersom det förutsätts allt bättre kunskaper i affärsverksamhet av nya 21

22 företagare i branschen på grund av att företagen blir allt större. Det kalkylerade behovet av nya studerande inom skogsbruket avviker inte från nuläget. Mekaniseringen av skogsbruket fortsätter, i synnerhet när det gäller skogsdrivningen av energived och skogsförnyelser, vilket ökar behovet av skogsmaskinförare. Inom trädgårdsproduktionen är behovet av nya studerande i grundutbildningen lägre än i dag trots branschens förutspådda tillväxt, eftersom arbetskraften är rätt ung och avgången lägre än genomsnittet. Behovet av nya studerande i yrkeshögskolor motsvarar det nuvarande antalet. Orsakerna till det låga kalkylerade behovet av naturvetenskaplig utbildning står att finna i studieområdets nuvarande läge. Antalet sökande till en del av den naturvetenskapliga utbildningen är lågt, en stor del av dem som inleder studierna byter område under studietiden och utexamineras från något annat område. Därtill är utbildningstiderna mycket långa. Om utbildningen på området skulle vara så effektiv som eftersträvat i kalkylerna kunde behoven inom arbetslivet tillgodoses med ett mindre antal nya studerande än vad som nu är fallet. Behovet av nya studerande inom lantbruks- och skogsvetenskapsutbildningen är den samma som i dag, men tyngdpunkten ligger dock mer på bioteknik, livsmedels- och miljökemi samt miljövetenskaper. Behovet av nya studerande i turism-, kosthålls- och ekonomibranschen är ca 30 % lägre jämfört med dagens läge. Utbildningsbehovet i hotell-, restaurang- och storhushållsbranschen är ca hälften mindre än i dag. Den relativt stora reserven av arbetslösa förutspås delvis tillgodose efterfrågan på arbetskraft och minska ungdomarnas behov av utbildning. I folkräkningens tvärsnittsuppgifter vid årets slut, som använts som utgångspunkt för kalkylen, syns emellertid inte säsongtopparna på våren och sommaren, och därför kan utbildningsbehovet beräknas vara större än det kalkylerade resultatet. Behovet av nya studerande i yrkeshögskolorna är 30 % mindre än dagens antal. Behovet minskas av den existerande reserven av arbetslösa och en mindre avgång än genomsnittet i efterfrågan på arbetskraft. Behovet av nya studerande inom huslig ekonomi, storhushållsekonomi och rengöringsservice är ca 40 % större än antalet nya studerande för närvarande. Det har varit svårt att få yrkeskunnig arbetskraft i synnerhet för rengöringsservice, och utbildningsnivån i branschen är låg. I städbranschens yrkesgrupp är ca 50 % utan yrkesexamen. Utbildningens andel har därför utökats betydligt i kalkylen. Den länge rådande bristen på sökande till studieområdet torde innebära att det även i framtiden kommer att vara svårt att få mer sökande än i dag till grundutbildningen, och därför bör man fästa uppmärksamhet vid vuxenutbildningen i branschen. Arbetskraftsbehovet för hemhushålls-, och konsumenttjänster torde till- 22

23 godoses med samma antal nya studerande som i dag. Inom yrkeshögskoleutbildningen är behovet av nya studerande ca 60 % av dagsläget. Utbildningen på kulturområdet har ökat kvantitativt extra mycket inom den yrkesinriktade grundutbildningen. År 2003 införde undervisningsministeriet tillståndsplikt för en utvidgning av grundutbildningen. I måldiskussioner har man kommit överens om att inte heller kulturutbildningen på yrkeshögskolenivå skall utvidgas från nuvarande nivå. Behovet av nya studerande inom den yrkesinriktade grundutbildningen sjunker enligt beräkningarna till något under hälften av dagens antal och inom yrkeshögskoleutbildningen ca en tredjedel. Det beror på att de utexaminerade i arbetslivet är yngre än genomsnittet och att antalet avgående personer är litet samt av behovet av en effektivisering av utbildningen. Universitetens nuvarande antal nya studerande motsvarar framtidens behov i sin helhet. Enligt prognoserna skulle det kalkylerade behovet av nya studerande i den yrkesinriktade grundutbildningen inom hantverk och konstindustri sjunka till mindre än hälften av dagens nivå. Den kvantitativa minskningen av utbildningsbehovet är en följd av den ringa avgången, utbudet på arbetslös arbetskraft och på målinriktade effektivitetsfaktorer. Också yrkeshögskoleutbildningen har behov av en effektivisering, men det förutsedda antalet nya studerande motsvarar dock dagens läge. Studerande som avlagt yrkesinriktad grundexamen och yrkeshögskoleexamen placerar sig delvis i samma yrken och arbetsuppgifter som utexaminerade tekniska och kommunikationsstuderande samt studerande inom handel och administration, och därför borde behoven av nya studieplatser på dessa utbildningsområden granskas som en helhet. Bland alla utbildningar på kulturområdet har utbildningen inom mediekultur och bildkonst vuxit kraftigast kvantitativt under de senaste åren. Den största ökningen har skett inom den yrkesinriktade grundutbildningen, som utökats med en grundexamen i visuell fram ställning. Utbildningsbehovet inom mediekultur minskas av den ringa avgången och arbetslösheten i branschen som är större än genomsnittet. Det klart mindre behovet av nya studieplatser i yrkeshögskoleutbildningen baserar sig framför allt på de målinriktade effektivitetssiffrorna inom utbildningen. Efter undervisningsm inisteriets utvärdering av ESR-projektet Yrkesbilderna inom mediekultur och utbildningsbehovet finns det mera information att tillgå om huruvida man kunde minska på utbildningen på de olika utbildningsstadierna och lägga tyngdpunkten på de regionala arbetskraftsbehoven. Den yrkesinriktade grundutbildningen i musikbranschen och det kalkylerade behovet av nya studerande inom yrkeshögskoleutbildningen är en knapp tredjedel av nuläget. Minskningsbehovet föreligger i synnerhet i grundutbildningen. Branschens specialegenhet är det stegvisa avance- 23