KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2012) 515 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Erasmus Mundus II ohjelman ( ) väliarviointiraportti FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Erasmus Mundus II -ohjelman ( ) väliarviointiraportti 1. JOHDANTO ULKOISEN ARVIOINNIN TAUSTA ULKOINEN ARVIOINTI Arvioinnin lähtökohdat Menetelmät Arvioinnin tulokset Erasmus Mundus II -ohjelman uudistukset Muita yleisiä huomioita Tarkoituksenmukaisuus Vaikuttavuus Vaikutusten kestävyys Tehokkuus Ohjelman hallinnointi: rakenne ULKOISEEN ARVIOINTIIN PERUSTUVAT TÄRKEIMMÄT SUOSITUKSET Tarkoituksenmukaisuutta koskevat yleiset suositukset Vaikuttavuutta koskevat yleiset suositukset Vaikutusten kestävyyttä koskevat yleiset suositukset Tehokkuutta koskevat yleiset suositukset KOMISSION PÄÄTELMÄT FI 2 FI

3 1. JOHDANTO Euroopan komissio käynnisti Erasmus Mundus II -ohjelman väliarvioinnin Erasmus Mundus -toimintaohjelmasta 16. joulukuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1298/2008/EY 1 perusteella. Väliarvioinnin tarkoituksena oli arvioida ohjelman tarkoituksenmukaisuutta, vaikuttavuutta, kestävyyttä ja tehokkuutta ja kiinnittää erityistä huomiota ohjelman toisessa vaiheessa käyttöön otettuihin uudistuksiin. Arviointi suoritettiin kaikista kolmesta toimesta (toimesta 1, toimesta 2 ja toimesta 3) toteutusjaksolla Arviointia johti ohjausryhmä, joka koostui Erasmus Mundus -ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvien Euroopan komission pääosastojen (koulutuksen ja kulttuurin pääosaston, kehitys- ja yhteistyöpääosaston EuropeAidin ja laajentumisasioiden pääosaston), Euroopan ulkosuhdehallinnon sekä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston pääjohtajista. Arvioinnin lyhentämätön versio on seuraavassa internet-osoitteessa: Tämä väliarviointiraportti esitetään Erasmus Mundus -päätöksen 13 artiklan mukaisesti. Raportin tiedot perustuvat Eramus Mundus II -ohjelman väliarvioinnissa esitettyihin päätelmiin ohjelman tuloksista ja sen toteutukseen liittyvistä laadullisista kysymyksistä. Siinä tuodaan esiin komission käsitys ohjelman väliarvioinnin perusteella annetuista tärkeimmistä päätelmistä ja suosituksista. Päätelmät ja suositukset perustuvat Erasmus Mundus -ohjelman osanottajien ja tärkeimpien sidosryhmien keskuudessa tehtyihin laajoihin kysely- ja haastattelututkimuksiin. 2. ULKOISEN ARVIOINNIN TAUSTA Eramus Mundus II -ohjelman ( ) tavoitteena on kohentaa eurooppalaisen korkeaasteen koulutuksen laatua, parantaa opiskelijoiden uranäkymiä ja edistää kansojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä kansainvälisellä yhteistyöllä sekä tukea korkea-asteen koulutuksen kestävää kehitystä kolmansissa maissa EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman talousarvio on yli 950 miljoonaa euroa: EU:n koulutusbudjetista on kohdennettu noin 494 miljoonaa euroa toimiin 1 ja 3 ja eri rahoitusvälineistä 460 miljoonaa euroa toimeen 2. Ohjelman rakenne: Erasmus Mundus II -ohjelmaa ( ) toteutettiin seuraavilla toimilla: Toimi 1: laadukkaat yhteiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat ja -tohtoriohjelmat sekä apurahat kyseisiin ohjelmiin osallistumiseksi. Toimi 2: Euroopan ja kolmansien maiden korkeakoulujen Erasmus Mundus -kumppanuudet, joiden yhteydessä myönnetään apurahoja liikkuvuuden lisäämiseksi kaikilla korkea-asteen koulutuksen tasoilla. Tämä toimi korvaa aiemman ulkoisen yhteistyön järjestelmän. 1 EUVL L 340, , s. 83. FI 3 FI

4 Toimi 3: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen edistäminen hankkeilla, joilla lisätään Euroopan maiden vetovoimaa opiskelupaikkana ja maailmanlaajuisena osaamiskeskuksena. Erasmus Mundus II -ohjelman uudistukset: ohjelman soveltamisalaa laajennettiin toisessa vaiheessa sisällyttämällä siihen seuraavat keskeiset uudet ulottuvuudet: yhteistyöohjelmien laajentaminen tohtoritasolle, apurahojen tarjoaminen eurooppalaisille opiskelijoille, ulkoisen yhteistyön järjestelmän sisällyttäminen Erasmus Mundus -ohjelmaan toimena 2 ja sen soveltamisalan laajentaminen, kolmansien maiden korkeakoulujen ottaminen mukaan Erasmus Mundus -yhteistyöohjelmiin. 3. ULKOINEN ARVIOINTI 3.1. Arvioinnin lähtökohdat Arvioinnin suorittajaksi valittiin Public Policy and Management Institute (PPMI) tarjouspyynnön 2 perusteella. Väliarviointi kattoi jakson , jonka aikana julkaistiin useita ehdotuspyyntöjä ohjelman toteuttamiseksi. Väliarvioinnin tarkoituksena oli ennen kaikkea tarjota vastauksia arviointikysymyksiin, jotka koskevat ohjelman tarkoituksenmukaisuutta, hyödyllisyyttä, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vaikutusten kestävyyttä sekä unionin saamaa lisäarvoa. Kunkin arviointikysymyksen yhteydessä on annettu konkreettisia suosituksia siitä, miten ohjelman toimintalogiikkaa, tavoitteita, rakennetta, toteutusta ja tuloksia voidaan jatkossa parantaa komission, edunsaajien ja mahdollisten hakijoiden kannalta Menetelmät Arvioinnin aluksi esitettiin 45 arviointikysymystä sekä osakysymyksiä tai toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymyksiin vastaamista varten määriteltiin selkeitä indikaattoreita ja arviointikriteerejä Arvioinnin tulokset Erasmus Mundus II -ohjelman uudistukset Yhteiset Erasmus Mundus -tohtoriohjelmat Toimesta 1 rahoitetuista yhteisistä maisteri- ja tohtoriohjelmista saatiin merkittävästi lisäarvoa, koska ne auttoivat tutkinnon suorittaneita saamaan työ- ja/tai jatkotutkimuspaikan. Kansainvälistä kokemusta ja monikulttuurisia taitoja voidaan pitää merkittävimpinä etuina, joita Erasmus Mundus -opiskelijat saivat muihin tutkinnon suorittaneisiin verrattuna. Erasmus 2 Arviointia, arviointiin liittyvää tukea ja vaikutusten arviointia koskevaan rinnakkaiseen puitesopimukseen EAC/50/2009 liittyvä rajoitettu tarjouspyyntö. FI 4 FI

5 Mundus II -ohjelman uudistuksista onnistuneimpia on ollut väitöskirjan valmisteluvaiheessa ja tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen tehtävän yhteistyön sisällyttäminen ohjelmaan, ja se on houkutellut mukaan monia arvostettuja korkeakouluja. Uusi Erasmus Mundus -toimi 2 Kun toimi 2, joka sisältää kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevia erityistavoitteita, liitettiin ohjelmaan, otettiin huomioon kolmansien maiden kestävän kehityksen (toimi 2) ja huippuosaamisen edistämisen (toimi 1) välille mahdollisesti syntyvä ristiriita. Erasmus Mundus II -ohjelman rakenteen oli näin tarkoitus estää aivovienti. Tässä uudessa toimessa on kaksi osa-aluetta, joista toinen koskee kehitysmaita (osa-alue 1) ja toinen teollisuusmaita (osa-alue 2). Edunsaajalaitosten ja yksittäisten edunsaajien haastattelujen sekä tapaustutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, etteivät yhteistyötä ja huippuosaamista koskevat tavoitteet olleet ristiriidassa keskenään vaan pikemminkin täydensivät toisiaan. Kolmansien maiden edunsaajat arvostavat yhteistyön suurta myönteistä vaikutusta omien maidensa korkeakoulujen valmiuksiin. Kolmansien maiden sidosryhmät korostivat kuitenkin tarvetta lisätä vastavuoroisuutta EU:n ja kolmansien maiden korkeakoulujen välisissä suhteissa. Apurahojen tarjoaminen Euroopan unionin opiskelijoille Erasmus Mundus -ohjelman uusi vaihe on tarjonnut yleisesti lisäarvoa EU:n opiskelijoille heidän etsiessään työtä tai jatkotutkimuspaikkaa (joita tarjottiin aiemmin vain kolmansien maiden opiskelijoille). Ohjelman valttikortteja kansainvälistä kokemusta ja monikulttuurisia taitoja tarjotaan nyt myös EU:n opiskelijoille. Toimen 1 osalta voidaan heikoimmin onnistuneena ohjelman uudistuksena kuitenkin pitää eurooppalaisille opiskelijoille tarjottuja apurahoja (luokan B apurahat eivät houkutelleet EU:n opiskelijoita, koska ne katsottiin arvoltaan riittämättömiksi). Vaikuttaa lisäksi siltä, että eurooppalaisten opiskelijoiden houkutteleminen edellyttää riittävää tiedotusta. Haasteita asetti myös eurooppalaisten opiskelijoiden saaminen mukaan toimeen 2 sisältyvään liikkuvuuteen. Toimen 2 osa-alueen 2 (teollisuusmaat) yhteydessä haastatellut kumppanilaitosten edustajat olivat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että teollistuneisiin kolmansiin maihin ja niistä EU:hun suuntautuva liikkuvuus on säilytettävä tulevissa Erasmus Mundus -ohjelmissa, koska se tukee huippuosaamista ja tarjoaa mainioita tilaisuuksia luoda suhteita maailman merkittävissä talousmaissa sijaitseviin korkeakouluihin. Kolmansien maiden korkeakoulujen ottaminen mukaan ohjelman toimeen 1 täysivaltaisina kumppaneina Tämä uudistus tarjosi kolmansien maiden korkeakouluille tilaisuuden osallistua yhteenliittymiin ja niiden kautta erilaisiin yhteistyöohjelmiin eri puolilla EU:ta. Kansallisten korkeakoulujärjestelmien väliset erot vaikeuttavat EU:n ja sen ulkopuolisten korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Säännökset, hallinnolliset kysymykset, vähäiset resurssit ja eri oppiaineisiin liittyvät erityispiirteet hankaloittavat EU:n ulkopuolisten korkeakoulujen osallistumista Erasmus Mundus -ohjelmiin. EU:n ulkopuoliset korkeakoulut ja niiden EUkumppanit ovat kuitenkin poistaneet esteitä, jotka liittyvät kansallisten järjestelmien välisiin eroihin, hallinnollisiin kysymyksiin, yhteenliittymien toiminnan koordinointiin, yhteistutkintojen myöntämiseen tai koulutuskustannusten vaihtelevuuteen yhteenliittymän FI 5 FI

6 sisällä. Ongelmat ratkaistiin yleensä tapauskohtaisesti, mutta tulevaisuudessa tarvitaan kokonaisvaltaisempia toimenpiteitä. Erasmus Mundus II -ohjelmassa edunsaajina olevat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset olivat innostuneita siitä, että ohjelma vahvisti EU:n ja kolmansien maiden laitosten välisiä kansainvälisiä yhteyksiä. On selkeitä esimerkkejä siitä, että ohjelmasta on hyötyä osallistujamaiden korkeakoulujärjestelmien kansainvälistämisessä (sillä se tarjoaa lisää mahdollisuuksia korkeakoulujen väliseen kansainväliseen yhteistyöhön) Muita yleisiä huomioita Väliarviointi tuotti hyödyllistä lisätietoa Erasmus Mundus II -ohjelman edunsaajien perimmäisistä tavoitteista: Toimen 1 edunsaajat mainitsivat valittujen hankkeidensa tärkeimmäksi tavoitteeksi huippuopetuksen ja huippututkimuksen. Toimen 2 osa-alueen 1 edunsaajat korostivat yhteistyötä, liikkuvuutta ja valmiuksiensa parantamista. Toimen 2 osa-alueeseen 2 osallistuvat sidosryhmät kertoivat, että osallistuvien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten keskeisenä vaikuttimena oli akateeminen huippuosaaminen. Erasmus Mundus -ohjelma lisäsi Euroopan kilpailuetua korkea-asteen koulutuksessa, koska siihen sisältyvät yhteistyöohjelmat auttoivat korkeakoulujärjestelmiä tarjoamaan itsestään yhdenmukaisemman kuvan. Erasmus Mundus II -ohjelman tavoitteet olivat EU:n toiminta-aloitteiden ja poliittisten painopisteiden mukaisia. Ohjelmassa voitaisiin kuitenkin tulevaisuudessa keskittyä enemmän nuorten työllistettävyyteen, jota korostetaan Eurooppa strategiassa. Ohjelma tarjoaa tutkinnon suorittaneille arvokkaita urataitoja, mutta konkreettinen työllistettävyys jakautui yhä epätasaisesti maantieteellisten alueiden ja tieteenalojen kesken Tarkoituksenmukaisuus Erasmus Mundus II -ohjelman tavoitteet olivat erittäin tarkoituksenmukaisia, vaikka kohde- ja sidosryhmien tarpeet olivat hyvin erilaiset. Sekä yhteistyöohjelmat (toimi 1) että liikkuvuus (toimi 2) edistävät huippuosaamista, lisäävät valmiuksia ja kehittävät kansainvälistä yhteistyötä. Kolmansien maiden edunsaajat korostivat ohjelman mahdollisuutta auttaa niiden omien maiden korkeakouluja lisäämään valmiuksiaan. Kolmansista maista Eurooppaan suuntautuvan aivoviennin vaara on edelleen konkreettinen, mutta kolmansien maiden sidosryhmät olivat myös sitä mieltä, että kehitystehtävää voitaisiin vahvistaa saattamalla EU:sta ja kolmansista maista tulevien osanottajien väliset suhteet tasapuolisemmiksi ja vastavuoroisemmiksi. Erasmus Mundus II -ohjelma oli tiiviisti sidoksissa EU:n muihin ohjelmiin, kuten elinikäisen oppimisen ohjelmaan, Tempus-, Alfa- ja Edulink-ohjelmiin sekä Marie Curie -toimiin, ja täydensi niitä. FI 6 FI

7 Vaikuttavuus Ohjelma edisti osaltaan EU:n strategisia politiikkoja, mutta sen vaikutus Bolognan prosessiin oli kahtalainen ja vaihteli eri maissa. Vaikutus oli erittäin merkittävä joissakin kolmansissa maissa, erityisesti naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa ja etenkin yhteistutkintojen ja opintosuoritusten tunnustamisjärjestelmän kannalta välttämättömillä lainsäädännön osaalueilla. Näiden kysymysten katsotaan kuitenkin edellyttävän lisätoimia sekä EU:ssa että kolmansissa maissa. Kaiken kaikkiaan ohjelma lisää merkittävästi siihen osallistuvien korkeakoulujen kansainvälistä suuntautumista, mutta sitä olisi tarkasteltava laajemman kansainvälisen yhteistyön kannalta ja erot korkeakoulujen sisäisessä tilanteessa olisi otettava huomioon. Ohjelmaa on pidetty eräänlaisena pehmeän vallankäytön aloitteena, jolla muutetaan päätöksentekijöiden ja sidosryhmien asenteita ja käsityksiä. Joissakin tapauksissa Erasmus Mundus II -ohjelman osanottajat olivat olleet jo pitkään sitoutuneita kansainväliseen yhteistyöhön. Arvioinnissa havaittiin kolmenlaisia liikkuvuuteen liittyviä vaikeuksia: 1) kansallisten korkeakoulujärjestelmien välisiin eroihin liittyvät ongelmat, 2) ohjelman rakenteeseen liittyvät ongelmat ja 3) hallinnollisiin rasitteisiin ja yhteisrahoitukseen liittyvät ongelmat (Erasmus Mundus -yhteenliittymät antavat keskitetyn hallinnon ja johtamisen yleensä koordinoivien laitosten tehtäväksi. Kyseiset laitokset pyrkivät takaamaan hallinnon ja rahoituksen vaikuttavuuden, mahdollisten yhteisrahoituslähteiden kartoittaminen mukaan luettuna) Vaikutusten kestävyys Ohjelmaan osallistuvat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset olivat yleensä erittäin kansainvälisiä, ja niillä oli kansainvälisestä projektijohtamisesta vastaavaa henkilökuntaa, mutta lähes puolet edunsaajista ilmoitti, ettei niillä ollut riittävästi henkilöresursseja selviytyäkseen Erasmus Mundus -yhteistyöhankkeiden aiheuttamasta työtaakasta. Ne olivat yleensä valmistautuneet siihen, että EU-rahoitus loppuu aikanaan, mutta toivoivat sen tapahtuvan asteittain. Erasmus Mundus -laatumaininta auttoi omalla alallaan merkittäviä mutta kansainvälisen arvovallan puutteesta kärsiviä laitoksia hankkimaan ulkopuolista rahoitusta ja saamaan kurssinsa helpommin tunnustetuiksi. Aiemmille edunsaajille tarjottava mahdollisuus laatumaininnan säilyttämiseen rahoituskauden päättymisen jälkeen voisi lisätä niiden järjestämien kurssien jatkuvuutta. Ohjelmatiedotus ja ohjelman tulosten hyödyntäminen voisivat parantaa Erasmus Mundus -hankkeiden mahdollisuuksia saada aikaan pysyviä vaikutuksia. Erasmus Mundus -opiskelijaja alumniyhdistys (Erasmus Mundus Students and Alumni Association, EMA) on erityisen motivoitunut ja aktiivinen ohjelmatiedotuksessa ja Erasmus Mundus -opiskelijaidentiteetin rakentamisessa. Yhdistyksen tiedonvälityksessä keskityttiin lähinnä ohjelmatiedotukseen ei niinkään Euroopan mainostamiseen opiskelukohteena Tehokkuus Ohjelmaa toteutettiin tehokkaasti. Arvioinnin perusteella ohjelman tehokkuus kävi ilmi seuraavista seikoista: FI 7 FI

8 Suurin osa ohjelman suunnitelluista tuotoksista on määrä saavuttaa vuoteen 2013 mennessä alkuperäistä arviota pienemmin kustannuksin. Ohjelman tuotoksia saatiin aikaan samoin tai pienemmin kustannuksin kuin vastaavissa muissa apurahajärjestelmissä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa kaiken kaikkiaan siltä, että samojen tulosten aikaansaaminen pienemmällä rahoituksella ei aiheuttanut ongelmia, koska ohjelmaa toteutettiin talousarvion ja tuotosten kannalta tehokkaasti. Erasmus Mundus -ohjelman toisessa vaiheessa on kehitetty tarkoituksenmukaisia hallintotyökaluja, esimerkiksi toteutuneiden kustannusten laskentaan kertasummien perusteella. Vaikka toimintakertomusten määrää vähennettiin ohjelman toteutuksen aikana, edunsaajat pitivät Erasmus Mundus -ohjelmaan osallistumista työläänä Ohjelman hallinnointi: rakenne Ohjelman edunsaajat pitivät Erasmus Mundus -hankkeiden valmistelua ja toteutusta myönteisenä suurta hallinnollista työtaakkaa lukuun ottamatta. Edunsaajat ehdottivat hallinnon edelleen keventämistä (esimerkiksi toimintakertomusten osalta) ja vuosittaisesta uudelleenhausta luopumista. Hankkeiden seurannassa ja arvioinnissa keskityttiin lähinnä määrällisiin näkökohtiin. Tulevaisuudessa yhteistyöohjelmien laadun arviointia voidaan parantaa myös soveltamalla Erasmus Mundus -ohjelman laadunarviointihanketta (Quality Assessment Project, EMQA) ja ottamalla mukaan käytännön asiantuntijoita. Edunsaajat olivat tyytyväisiä toimeenpanoviraston (EACEA) palveluihin sekä kansallisten yhteystahojen, kansallisten Tempus-toimistojen ja EU:n edustustojen tarjoamaan tietoon ja neuvontaan. Vaikka hankkeiden valintamekanismit olivat tehokkaita, alhaiset onnistumisprosentit heikensivät joissakin toimissa ja joillakin osa-alueilla kohderyhmien luottamusta hankkeiden valinnan avoimuuteen. Pääosastojen keskinäinen vastuunjako toimien 1 ja 2 toteuttamisessa sekä koko ohjelmasta vastaavan komitean puuttuminen vaikeuttavat synergioiden muodostumista ohjelman toimien välille. Strategisen koordinoinnin heikkouksia on jossain määrin voitu poistaa hyvällä toiminnallisella koordinoinnilla, kun kaikkien toimien hallinnointi on toimeenpanoviraston (koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston, EACEA:n) saman yksikön vastuulla. Vuoden 2013 jälkeisen ohjelman ohjausta varten on nimitettävä yksi komitea (jossa ovat mukana koulutuksen ja kulttuurin PO:n ja kehitys- ja yhteistyö-po:n sekä muiden Euroopan komission pääosastojen ja yksiköiden edustajat). FI 8 FI

9 4. ULKOISEEN ARVIOINTIIN PERUSTUVAT TÄRKEIMMÄT SUOSITUKSET Yleiset suositukset 4.1. Tarkoituksenmukaisuutta koskevat yleiset suositukset Yleisten arviointisuositusten mukaan tarkoituksenmukaisuutta voidaan lisätä laatimalla ohjelmalle tasapainoisemmat tavoitteet ja vahvistamalla Erasmus Mundus -ohjelman yhteyksiä EU:n muihin korkea-asteen koulutusta koskeviin ohjelmiin Vaikuttavuutta koskevat yleiset suositukset Arviointisuositusten mukaan vaikuttavuutta voidaan parantaa keskittymällä seuraaviin pääkysymyksiin: työllistettävyys; huippuosaamista, valmiuksien parantamista ja maantieteellistä osallistumista koskevien tavoitteiden tasapainoinen jakautuminen ohjelmassa; työnantajien osallistuminen ohjelmaan; viisumiprosessissa tarjottava apu ja parhaiden käytäntöjen kartoittaminen. Työllistettävyyttä voitaisiin parantaa avaamalla ohjelman toimintoja kansainväliselle liikkuvuudelle ja yhteistyölle korkeakouluissa tapahtuvan, huippuammattilaisia kouluttavan ammatillisen koulutuksen alalla. Huippuosaamista, valmiuksien parantamista ja maantieteellistä osallistumista koskevien ohjelmatavoitteiden välisen tasapainon säilyttäminen ja vahvistaminen. Tasapainoisen liikkuvuuden takaamiseksi olisi tarjottava kannustimia, jotta ohjelmaan saataisiin mukaan enemmän ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja jotta niiden valmiuksia voitaisiin parantaa. Työnantajien osallistumista lisääviä hyviä käytäntöjä olisi vahvistettava, ja ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa olisi toteutettava tiedotustoimia. Koska suurimmat ongelmat liittyvät hallinnollisiin kysymyksiin, on tärkeää, että koulutuksen ja kulttuurin PO tukee jatkossakin Euroopan komission toimia, joilla helpotetaan EU:n liikkuvuusohjelmien edunsaajien viisumiprosessia ja joita nykyään toteutetaan antamalla toimintaohjeita. Hyviä käytäntöjä olisi levitettävä ja virtaviivaistettava hakijoiden ja edunsaajien keskuudessa Vaikutusten kestävyyttä koskevat yleiset suositukset Kestävien vaikutusten aikaansaaminen on tärkeää kaikille Erasmus Mundus -ohjelman edunsaajille. Vaikutusten kestävyyttä koskevat suositukset liittyvät rajallisen EU-rahoituksen parempaan käyttöön. Myös hyvistä käytännöistä tiedottaminen ja ohjelman yhdentäminen saattavat olla hyödyllisiä keinoja. Vaarana on riippuvuus EU-rahoituksesta. Muista rahoitusvälineistä haettava rahoitus vaatii kuitenkin akateemisten verkostojen syventämistä ja laajentamista ja auttaa siten huippukursseja ja -kumppanuuksia kehittymään. FI 9 FI

10 Hyvistä käytännöistä tiedottaminen on tärkeää, sillä siten autetaan kumppaneita vahvistamaan tunnustamisjärjestelyjään ja säästämään niiden kehittämiseen käytettäviä resursseja Tehokkuutta koskevat yleiset suositukset Väliarvioinnin perusteella annettujen suositusten mukaisesti ohjelmaa voitaisiin tehostaa siten, että sidotaan kuhunkin toimeen kohdennetut määrärahat selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin, joissa otetaan huomioon maailman eri alueiden erilaiset tarpeet ensisijaisten aiheiden määrittelyssä, tukitoimen kohde alemman ja ylemmän korkea-asteen opiskelijat, tohtoriopiskelijat tutkinnon vai opintopisteiden suorittamiseksi toteutettava liikkuvuus jne.; parannetaan tulevien hankkeiden seurantaa ja arviointia sekä yhtenäistetään ohjelmatiedotusta. Tarkistetaan, ovatko eri toimet ja niiden osa-alueet tasapainossa vuoden 2013 jälkeisessä ohjelmassa selkeästi määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti ja onnistumismahdollisuuksien maksimoimiseksi. Parannetaan tulevien hankkeiden seurantaa ja arviointia saattamalla määrällinen ja laadullinen arviointi paremmin tasapainoon ja ottamalla käytännön asiantuntijoita mukaan seurantakäynneille ja hankkeiden arviointiin. Jatketaan Erasmus Mundus -ohjelman laadunarviointihanketta ja sidotaan se paremmin hankeseurantaan. Yhtenäistetään ohjelmatiedotusta vuoden 2013 jälkeisen ohjelman eri toimissa, mutta säilytetään nykyinen institutionaalinen kehys, jossa ovat mukana toimeenpanovirasto, kansalliset yhteystahot ja EU:n edustustot. 5. KOMISSION PÄÄTELMÄT Komissio yhtyy arvioitsijan yleisarvioon siitä, että Erasmus Mundus II -ohjelma on tukenut voimakkaasti ja edistänyt merkittävästi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kansainvälistymisprosessia. Ohjelma on edelleen erittäin tarkoituksenmukainen, sillä se edistää huippuosaamista ja tukee kansainvälistä yhteistyötä, liikkuvuutta ja tutkimusvalmiuksen lisäämistä. Erasmus Mundus -ohjelman ensimmäinen puolisko ( ) on osoittautunut vaikuttavaksi, sillä se on vahvistanut osallistuvien laitosten kansainvälisen suuntautumisen strategioita ja tarjonnut jatkuvuutta strategisiin verkostoitumistoimiin. Erasmus Mundus -ohjelman väliarviointi osoittaa, että ohjelmaa on toteutettu tehokkaasti ja sen kustannus-hyötysuhde on erittäin hyvä. Ohjelman kolmen toimen avulla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden korkeakouluille, opiskelijoille ja tutkijoille. Toimella 1 on parannettu huippuopetusta ja -oppimista ja tuettu laitosten verkostoitumista. Erasmus Mundus II -ohjelman toimen 2 kumppanuudet ovat olleet tarkoituksenmukaisia, sillä niillä on tuettu korkea-asteen koulutuksen alan kansainvälistä yhteistyötä ja liitetty varsin tehokkaasti kolmansien maiden korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia jäseniksi akateemista liikkuvuutta tukeviin kansainvälisiin kumppanuuksiin. Erasmus Mundus II -ohjelman toimella 3 on tehokkaasti yhtenäistetty koko ohjelmaa ja tehty sen vaikutuksista kestävämpiä. FI 10 FI

11 Erasmus Mundus II -ohjelmaan sisältyi neljä uudistusta, joiden avulla oli tarkoitus poistaa edellisessä vaiheessa ( ) havaittuja puutteita ja heikkouksia. Vaikka uudistuksia on vielä parannettava, kaiken kaikkiaan on saavutettu varsin myönteisiä tuloksia, kuten uuden toimen 2 liittäminen ohjelmaan, kolmansista maista tulevien kumppanien aktiivisempi osallistuminen yhteenliittymiin ja Euroopan unionin opiskelijoille tarjotut apurahat. Komissio ottaa tämän arvioinnin tulokset huomioon harkitessaan uusia parannuksia, joita voidaan tehdä ohjelman jälkipuoliskossa ja sen jälkeen. Komissio on erityisen tyytyväinen suositukseen 4.1, jonka mukaan tarkoituksenmukaisuutta voidaan lisätä vahvistamalla Erasmus Mundus -ohjelman yhteyksiä EU:n muihin korkeaasteen koulutusta koskeviin ohjelmiin. Tämä suositus on hyvin samansuuntainen kuin vaihtoehto, joka katsottiin parhaimmaksi vuosina toteutettavaan uuteen yhdennettyyn ohjelmaan sisältyvien korkea-asteen koulutusta koskevien toimien kansainvälisestä ulottuvuudesta laaditussa vaikutusten arvioinnissa. Kyseisessä vaihtoehdossa (jonka perusteella komissio laati ehdotuksensa uudeksi koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevaksi integroiduksi Yhteinen Erasmus -ohjelmaksi) on tarkoituksena vahvistaa tavoitteita ja vaikutuksia keskitetyn ja virtaviivaisen rakenteen avulla. Kun uusi integroitu ohjelma suunnitellaan tämän vaihtoehdon pohjalta, pitäisi syntyä tarvittavia yhteyksiä korkeaasteen koulutuksen alan sisäisten ohjelmien välille (Erasmus ja Erasmus Mundus) ja ulkoisten ja sisäisten politiikkojen ja ohjelmien välille (esimerkiksi Erasmus Mundus, Tempus, EDULINK, Alfa, ja Atlantis). Uuden integroidun ohjelman odotetaan myös vahvistavan liikkuvuuden ja kumppanuuksien välisiä yhteyksiä (kuten valmiuksien lisääminen ja tukitoimenpiteet) ja tukevan korkea-asteen koulutuksen yleistä laadukkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta lisäämällä politiikkojen ja ohjelmien välisiä yhteyksiä, tukemalla yliopistoja niiden kansainvälistymisstrategioissa ja uudistamalla korkea-asteen koulutusta EU:n ulkopuolisissa maissa sekä kehittämällä niiden henkistä pääomaa. Komissio yhtyy myös suositukseen 4.2, jonka mukaan ohjelman vaikuttavuutta voidaan lisätä luomalla parempi tasapaino huippuosaamisen ja valmiuksien lisäämisen välille (varsinkin sitomalla kuhunkin toimeen kohdennetut määrärahat selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin, joissa otetaan huomioon maailman eri alueiden erilaiset tarpeet), tehostamalla työnantajien osallistumista ja auttamalla parantamaan mahdollisuuksien mukaan viisumiprosessia. Suosituksesta 4.3 todettakoon, että komissio on jo tukenut (ja tukee vastaisuudessakin) vaikutusten kestävyyttä erilaisilla aloitteilla, kuten perustamalla Erasmus Mundus -brändinimen ja muodostamalla klusterin, johon on koottu kaikki kestävien vaikutusten aikaansaamiseen liittyvät Erasmus Mundus -ohjelman parhaat käytännöt. Komissio hyväksyy suosituksen 4.4, jonka mukaan hankkeiden seurantaa ja arviointia on parannettava ja ohjelmatiedotusta yhtenäistettävä (tarkoituksena tehostaa nykyistä institutionaalista kehystä, jossa ovat mukana toimeenpanovirasto, kansalliset yhteystahot ja EU:n edustustot). Tämä toteutetaan uuden integroidun ohjelman yhteydessä käyttämällä nykyisessä vaiheessa ja varsinkin Erasmus Mundus -laadunarviointihankkeessa kehitettyjä työkaluja. FI 11 FI