Neuvostoliiton brutaali charmi
|
|
- Taisto Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 René Nyberg Neuvostoliiton brutaali charmi Etteivät neuvostoviranomaiset siitä vimmastu. Mutta ei heidän suostumustakaan tarvinne. Urho Kekkonen 1965 Se tuli vain Urho Kekkonen merkitsi Moskovan-suurlähetystön päivätyn lähetekirjeen marginaaliin: Ei aihetta toimenpiteisiin puoleltamme. Ei tarvitse vastata sen vuoksi, että kirje toimitettu suurlähetystölle virka-ajan ulkopuolella välikäsien kautta. Kirjeen alareunaan UKK lisäsi: Miksi suurlähetystön edustaja otti vastaan välikäsien kautta toimitetun propagandakirjeen? 1 Ulkoministeriön poliittisen osaston vt. osastopäällikkö Klaus Törnudd antoi 15.8 asianomaiset nuhteet Moskovan-suurlähetystölle. Kuulin tästä esimieheltäni Arto Mansalalta, joka tuolloin oli suurlähetystön poliittinen neuvos. Kysymys oli kuvanveistäjä Ernst Neizvestnyn kirjeestä, jossa tämä pyysi presidentti Kekkosen apua maastapoistumisluvan saamiseksi. Kun kysyttiin, kuka otti kirjeen vastaan, Arto oli todennut, että se tuli vain. Nielaisin, sillä tajusin, että tässä olisi voinut käydä huonosti. Suurlähettiläs Jaakko Hallama oli tuolloin lomalla Suomessa ja Neizvestnyn kirjeen lähetti Helsinkiin v.a. asiainhoitaja Jyrki 1 UKA 1/81, / 12
2 Aimonen ja liitteenä olevan muistion Neizvestnystä laati avustaja Nyberg. Paljon myöhemmin, talvella 2011, Arto näytti minulle Hallaman päivätyn kirjeen alivaltiosihteeri Yrjö Väänäselle. Siinä Hallama paneutuu aiheeseen tapaus René Nyberg. Oheisena lähettilään arvio nuoresta virkamiehestä: Poika ei ole tyhmä, kaukana siitä, ja on hänellä paljon hyviäkin puolia. Mutta on hän aivan sietämättömän kuriton, eikä noudata lähes tulkoonkaan aina minun antamiani neuvoja. Hän voi tehdä sellaisen tempun, kuin oli Neizvestnyi n kirjeen toimittamisen Presidentille. Onneksi Nybergille, se sattui Presidentin 75-vuotisjuhlallisuuksien aikana, jolloin Tasavallan Presidentti ei ehtinyt kiinnittää siihen sellaista huomiota, kuin kirje olisi hänessä varmaan muutoin aiheuttanut. Maitojunahan siinä oli lähellä. Virheeni oli välittää kirje eteenpäin. Muistan epäröineeni, mutta tein sen, koska olin antanut sanani Ernst Neizvestnylle. En silloin tiennyt, enkä kokemattomuuttani ymmärtänyt, että ahdistunut Neizvestny, viikkoa ennen Helsingin ETYK-kokouksen alkua 1.8, antaisi kirjeen välittömästi kansainväliselle lehdistölle, mikä UKK:n silmissä teki henkilökohtaisesta kirjeestä propagandakirjeen. Refusnik Ernst Neizvestny oli tuossa vaiheessa refusnik (ven. otkaznik), niin kuin maastamuuttohakemukseen kiellon saaneita kutsuttiin englanniksi, mutta maineensa huipulla. Vain vuotta aiemmin 1974 hänen tunnetuin työnsä Nikita Hrushtshovin hautamuistomerkki oli monien vaiheiden jälkeen paljastettu Novodevitshin hautausmaalla. Samana vuonna Aleksandr Solzhenitsyn oli karkotettu ja hänen ystävänsä sellisti Mstislav Rostropovitsh saanut luvan muuttaa maasta menettämättä neuvostopassiaan, joka tosin riistettiin häneltä myöhemmin. Muistelmissaan Neizvestny kertoo, miten Sergei Nikitovitsh Hrushtshov ja hänen ystävänsä Sergei Anastasjevitsh Mikojan tulivat Hrushtshovin kuoleman jälkeisenä päivänä pyytämään Neizvestnyä veistämään hautamuistomerkin. Sergei Nikitovitshin mukaan se oli isän tahto. Neizvestny toteaa päätyneensä samaan heti kuultuaan Hrushtshovin kuolemasta. Neizvestny kuvaa muistelmissaan värikkäästi taistelua pystytysluvan saamiseksi. Hrushtshov oli vuonna 1964 tapahtuneen syrjäyttämisensä jälkeen epähenkilö, eivätkä Moskovan kaupungin viranomaiset uskaltaneet myöntää tarvittavia lupia. Lopulta Hrushtshovin lesken Nina Petrovnan kirje pääministeri Aleksei Kosyginille johti tulokseen. Muistomerkki paljastettiin Hrushtshovin kuoleman kolmantena vuosipäivänä vain omaisten, kuvanveistäjän ja ulkomaisten kirjeenvaihtajien (sic) 2 / 12
3 Nonkonformistit Hallamat läsnä ollessa. Tapausta juhlittiin Sergei Hrushtshovin kotona avaamalla Charles de Gaullen Nikita Sergejevitshille lahjoittama vanha konjakkipullo. 2 Moskova oli ensimmäinen postini ja hakeuduimme vaimoni Kaisan kanssa muiden diplomaattien ja kirjeenvaihtajien tavoin taiteilijapiireihin. Osasimme jo aika hyvin venäjää, mikä helpotti kanssakäymistä. Tutustuimme pian maan johtaviin nonkonformisteihin, kuten Neuvostoliiton taiteilijaliiton hyljeksimiä kutsuttiin. He muodostivat tiiviin piirin ja olivat oman ammattinsa toisinajattelijoita, joille kirjeenvaihtajat ja diplomaatit olivat henkireikä ja lisätulonlähde. Suomalaisena diplomaattina suhtauduin varovaisesti militantteihin dissidentteihin. Muistan hämmästykseni, kun norjalainen kollegani esitteli ylpeänä käsivarastoaan Norjan suurlähetystössä. Hänellä oli kaappi täynnä juuri ilmestynyttä (1973) Solzhenitsyn Vankileirien saaristoa venäjäksi, joita hän ilmeisesti jakeli kaupungilla. Minulle oli selvää, ettei sellainen toiminta olisi Suomen etujen mukaista. Emme tuolloin tienneet, että ruotsalainen kirjeenvaihtaja Stig Fredriksson oli Solzhenitsynin tärkeimpiä kontaktihenkilöitä. 3 Pidin häneen tiivistä yhteyttä ja ostimme muun muassa nonkonformistien taidetta yhdessä, mutta Stigu ei puhunut sivu suunsa. Tutustuminen taiteilijoihin oli antoisaa ja erittäin mielenkiintoista, sillä he olivat lähes poikkeuksetta neuvostojärjestelmän hylkimiä ja pitkälti sen ulkopuolella, vaatimattomissa oloissa eläviä epäpoliittisia, itsenäisiä sieluja. Tuskin kukaan heistä äänesti ns. vaaleissa. Moni hankki elantonsa ruumiillisella työllä, elleivät onnistuneet myymään teoksiaan ulkomaalaisille tai harvoille venäläisille keräilijöille. Eräs tällaisista oli pianotaiteilija Svjatoslav Richter. Hän asui neuvostoeliitille rakennetussa keltatiilisessä talossa Moskovan keskustassa, Komsomolin eli nykyisin taas Patriarkan lampien tuntumassa. Hänen tilavassa asunnossaan näimme Dmitri Krasnopevtsevin näyttelyn vuonna Hinnat eivät yleensä olleet mahdottomia edes nuorelle virkamiehelle ja me ostimme useita, joukossa taiteellisesti merkittäviä töitä, jotka yhä puhuttelevat meitä. Ilahduin, kun huomasin vuonna 2008 Moskovassa kuvataiteilija Oskar Rabinin 80- vuotisjuhlanäyttelyn Tretjakovin galleriassa. Rabinia oli käsitelty julmasti, hänen poikansa oli kuollut epäselvissä olosuhteissa ja lopulta hänet oli ajettu maanpakoon vuonna Rabin ja hänen taiteilijavaimonsa Valentina Kropivnitskaja asettuivat Pariisiin ja saivat Ranskan kansalaisuuden. Tunsimme heidät hyvin ja ostimme molempien töitä. Rabin oli keskeinen nonkonformisti ja heidän pienen, ahtaan asuntonsa keittiö oli taiteilijoiden kokoontumispaikka. Riemastuin kun tunnistin Tretjakovkassa taulun, joka todennäköisesti oli sama tai toisinto työstä, jonka Anita Hallama osti syksyllä 1975 Rabinilta. Tosin Jaakko Hallama palautti taulun ja Anita 2 Ernst Neizvestnyj: Govorit Neizvestnyj, Posev-Verlag, 1984, Frankfurt a.m. s Stig Fredrikson: Alexanders kurir, Ett journalistliv i skuggan av det Kalla kriget, / 12
4 valitsi tilalle Vodka i seljotka (viinaa ja silliä) asetelman, joka on nykyisin heidän pojallaan. Anita Hallaman käynti Oskar Rabinin luona ei ollut sattuma. Vein hänet sinne oranssinvärisellä Volvollani varmistaakseni selustani, ja tämänhän Jaakko Hallama ymmärsi, mikä epäilemättä nopeutti lähtöäni Moskovasta. Hallama oli invalidisoitunut siirtyessään vuonna 1974 toisen kerran lähettilääksi Moskovaan. Aivoleikkauksen jälkeisen puhevian vuoksi hän oli rajoitetusti työkykyinen. Muistan erään Eduskunnan valiokuntakäynnin ja hämmästyneen kansanedustajan kysymyksen jälkeenpäin miksi lähettiläs puhuu niin oudosti? Tosin samainen edustaja otti juuri ennen lähettilään virkahuoneeseen astumistaan rohkaisuryypyn taskumatistaan, mitä nuori avustaja paheksui syvästi. Kuten nyttemmin tiedämme, Hallama keskittyi varmistamaan asemansa presidenttiin päin. Siinä ohessa hän sananmukaisesti kaksinkertaisti Moskovan palkat, mistä myös nuori avustajapariskunta oli kiitollinen. Hallama siirrettiin Suomeen vasta vallan vaihduttua vuonna Hän luotti raportoinnissa täysin Arto Mansalaan. Mutta UM:n siirtokuvioita mies ei malttanut olla hämmentämättä. Mainitussa kirjeessä Hallama neuvoi alivaltiosihteeri Väänästä lähettämään minut Ralph Enckellin kurikouluun Pariisiin eikä päästämään kiltin Dick Töttermanin johtamaan Lontoon-suurlähetystöön, niin kuin olin toivonut. Hallinnollinen osasto siirsi minut varakonsuliksi Leningradiin, mikä vaikutti ratkaisevasti uraani. Vasta Leningradissa ajatukseni Neuvostoliitosta jäsentyivät. Tämä johti minut syvemmälle Venäjän asioihin ja sillä tiellä olen yhä. Moskovan taiteilijoiden, myöskään ns. epävirallisten, maailma ei ollut suinkaan vieras Hallaman pariskunnalle. Anita Hallaman muotokuva vuodelta 1958 on eräs Ilja Glazunovin parhaita töitä, kuten taiteilijan näyttelyssä Kiasmassa syksyllä 2010 saattoi havaita. Glazunov esiintyi mielellään silloin ja vielä vanhoina päivinään dissidenttitaiteilijana. Toisinajattelija hän toki oli, sillä hänen uskonnollismystinen tematiikkansa oli nationalistista ja ristiriidassa virallisen ateismin kanssa. Tämä taas puhutteli monia puolue-eliitissä ja takasi Glazunoville suojelusta sekä merkittäviä taloudellisia etuja. Nonkonformistien mielestä taiteilija oli epäilyttävä nauttimiensa erivapauksien vuoksi. Etteivät neuvostoviranomaiset vimmastu Toisin kuin vuoden 1975 reaktioista voisi kuvitella, myöskään Ernst Neizvestny ei ollut Kekkoselle tuntematon taiteilija, aika vain oli toinen. Kekkonen oli vuonna 1965 saanut pääministeri Kosyginilta lahjaksi Neizvestnyn graniittisen veistoksen Äiti maa, joka oli näkyvästi esillä Tamminiemen salissa. Päiväkirjassaan Kekkonen mainitsee osallistuneensa Tampereella Modernin taiteen museon avajaisiin, jonne hän oli lainannut Nl:n hallitukselta lahjaksi saamani Neizvestin [UKK:n kirjoitusasu] patsaan Maa 4. Propagandakirjeeksi leimatussa 4 Juhani Suomi (toim): Urho Kekkosen päiväkirjat 2, , Otava, 2002, s / 12
5 vetoomuksessaan Kekkoselle Neizvestny viittaa lahjaan ja Kekkoselta saamaansa kiitoskirjeeseen. 5 Kekkosen kiinnostus Neizvestnyn taiteeseen oli aito. Hän ohjeisti marraskuussa 1965 suurlähettiläs Jorma Vanamoa lähestymään taiteilijaa sanankääntein, joissa kiteytyy Suomen ulkopolitiikan menetelmä: pyydän Sinua tutkimaan, voisiko saada ostetuksi Neizvestnyltä jonkin veistoksen ja mahdollisesti jonkin graafillisen työn. Asia on tietenkin hoidettava mitä minun ei Sinulle tarvitsisikaan sanoa tavalla, että neuvostoviranomaiset eivät siitä vimmastu. Mutta ei heidän suostumustakaan tarvinne. 6 Vuonna 1968 Neizvestny lähestyi presidentti Kekkosta ystävänsä, Uuden Suomen kirjeenvaihtajan Jaakko Kaurinkosken ja lähetystön välityksellä haluten lahjoittaa tälle joukon Dostojevskin Rikos ja Rangaistus teoksen uuteen painokseen tekemiään piirroksia. Lähetystö ei löytänyt Moskovasta riittävän korkeatasoisia valkoisia kartonkikansia mainittujen piirrosten kokoamiseksi kutakuinkin siistiksi ja esityskelpoiseksi kokonaisuudeksi ja pyysi UM:n pressiltä apua. 7 Samassa kirjeenvaihdossa lähetystö välitti myös Neizvestnyn toivomuksen näyttelyn järjestämisestä Helsingissä: hän rohkenisi palauttaa mieliin Tasavallan Presidentinkin kerran lausuman ajatuksen Neizvestnyn teosten näyttelyn järjestämisestä Suomessa. Kirjeen marginaaliin on merkitty HTP Tässä vaiheessa ei ole aikaa vastaanottaa, ikävä kyllä. Lähetystöneuvos Aarno Karhilo on kynällä merkinnyt huomautuksen, että Neizvestnylle on ilmoitettu että hän voi toimittaa Kaurinkosken kautta lahjoituksen sl:lle, joka lähettää edelleen Suomeen TP:lle. 8 Neizvestny Tutustuimme Neizvestnyyn suhteellisen myöhään, vasta viimeisenä Moskovanvuotenamme Hänen ateljeensa Prospekt Mira 41, rakennus 4, pihan perällä, oli rähjäinen verstas, mutta talo ei ollut slummia, eikä kaupungin laidalla, ja ainoastaan kahdeksan minuutin päässä Kremlistä, kuten Neizvestny mielellään korosti. 9 Siellä kävivät kaikki: Italian kommunistipuolueen suuret nimet, Hollannin prinsessa, senaattori Robert Kennedy, Ranskan pääministeri Edgar Faure, lukemattomat diplomaatit ja muut. NKP:n keskuskomitean kulttuuriosaston työntekijät kehottivat Neizvestnyä vastaamaan vieraiden kyselyihin, että tila on 5 Neizvestny, s. 88. (Diaarinumero osoittaa, että Kekkonen lähetti Neizvestnylle kiitoskirjeen, mutta se ei ole tallella Tasavallan Presidentin kanslian arkistossa. RN) 6 UKK:n kirje sls Vanamolle Suurlähetystö Moskova, n:o 1635, , Antti Karppinen. 8 Suurlähetystö Moskova, P.M Aarno Karhilo. 9 Neizvestny, s / 12
6 väliaikainen varasto ja että hän saa kohta uuden ateljeen, jota hän ei tietenkään saanut. 10 Neizvestny oli legenda ja rohkeuden symboli, sillä kaikki tunsivat hänen yhteenottonsa Hrushtshovin kanssa Moskovan Maneesin näyttelyssä joulukuussa Suojasää oli päättynyt viimeistään Kuuban kriisin nöyryytykseen marraskuussa, ja sen saivat taiteilijat tuta Maneesissa kuukautta myöhemmin. Tapahtuma on dokumentoitu, ja nyttemmin myös NKP:n keskuskomitean arkistosta löytynyt asiakirja välittää sanatarkasti Neuvostoliiton pääministerin ja NKP:n keskuskomitean ensimmäisen sihteerin väittelyn kuvanveistäjän kanssa. 11 Paikalla oli koko politbyroo, kuten Hrushtshovin aikana oli tapana. Versiot vaihtelevat, mutta selvää on, että Neizvestnyn peräänantamattomuus teki Hrushtshoviin vaikutuksen. Viitaten taiteilijan sukunimeen Hrushtshov totesi tylysti, ettei teitä kukaan tunne, te olette tuntematon (neizvestnyi). Varapääministeri ja entinen KGB:n päällikkö Aleksandr Shelepin huuteli väliin uhkauksia metsätyöleirille lähettämisestä. Kaisalle ja minulle Neizvestny kertoi vastanneensa Hrushtshovin kysymykseen mistä hän oli saanut veistostensa pronssin, joka oli niukkuushyödyke (defitsitnyj) Varastanut kuten kaikki muutkin. Tosin NKP:n keskuskomitean muistion mukaan Neizvestny kiisti varastaneensa, ja väitti kuparia makaavan nurkissa. 12 Itsevarmalla olemuksellaan Neizvestny poikkesi muista taiteilijoista. Hän oli taideopintojen lisäksi lukenut Moskovan yliopistossa filosofiaa ja miehellä oli kirjallisia harrastuksia. Me tapasimme taiteilijan ateljeessa muun muassa hänen ystävänsä ja ikätoverinsa filosofi Aleksandr Zinovjevin, joka tuli kuuluisaksi lännessä julkaistulla Neuvostoliittoa suomivalla teoksellaan Ammottavat korkeudet 13. Mutta kuten monet muutkin Zinovjev ei löytänyt paikkaansa emigraatiossa. Lopulta hän syytti länttä Neuvostoliiton tuhoutumisesta. Ostimme Neizvestnyltä muun muassa mainittuja Dostojevskin Rikos ja rangaistus kuvituksia. Hän on myös ainoa taiteilija, jota autoimme. Saimme lahjaksi pronssisen krusifiksin, jonka alla lapsemme ja lastenlapsemme on kastettu. Leningrad on julma kaupunki Muuttaessamme vuodenvaihteessa Leningradiin Neizvestny lahjoitti ystävällisellä omistuskirjoituksella vedoksen eräästä työstään, jonka hän oli tehnyt Ruotsin Nobel-komitealle ja varoitti: Leningrad on julma (zhestoki) kaupunki. Emme ehtineet kunnolla asettua Leningradiin, kun ainoa jo Moskovasta tuntemamme leningradilaistaiteilija Jevgeni Ruhin murhattiin polttamalla hänet ateljeehensa. 14 Kaisa osallistui hautajaisiin, itse olin estynyt jonkun 10 Neizvestny, s Vyskazyvanija N.S. Hrushtshova (Rodina-lehden liite, Istotšnik-lehti, 6/2003, s. 159) Neizvestny, s Aleksandr Zinovjev: Зияющие высоты John McPhee: Venäläisen taiteen lunnaat, Otava / 12
7 ministerivierailun takia. Ilahduin kun lähettiläsvuosinani löysin Ruhinin töitä Tretjakovkan kokoelmista. Leningradissa jouduin heti tositoimiin ja hoitamaan kaiken venäjäksi. Pääkonsuli Antti Karppinen, joka oli koulutukseltaan slavisti ja puhunut venäjää lapsuudestaan asti, pani minut tulkkaamaan. Pakkohan siinä oli oppia. Leningradin, maailman suurimman provinssikaupungin arkitodellisuudessa Moskovan vilkas diplomaattielämä tuntui kovin etäiseltä. Ulkomaalaisia oli vain nimeksi, turisteja sitäkin enemmän. Tunnelma oli täysin toinen, kuten Neizvestny aivan oikein oli varoittanut. Varakonsulin vastuulle kuului muun muassa suomalaisten opiskelijoiden hyvinvointi. Heitä kaupungissa oli yli 200. Varovaisesti arvioiden noin 80 % kuului Leningradin akateemiseen sosialistiseuraan (LASS), ja murheita riitti. Se oli aikaa, jolloin Yleisradion ajankohtaistoimitus, vai oliko se viihdetoimitus, tuotti ohjelmaa nimeltä Naapurineljännes, jossa vakavissaan ihasteltiin Neuvostoliiton sosiaaliturvaa ja muita saavutuksia. Mieleeni on jäänyt erityisesti eräs suomalainen historian opiskelija, joka teki opinnäytettä Kiimasjärven taistelusta. Tiesin toki mistä oli kysymys, mutta en malttanut olla toteamatta, että se oli erityisen merkittävä taistelu, sillä siellä Urho Kekkosen pikkuveli, kapteeni Jussi Kekkonen menetti näkönsä. Poikaparka ei todennäköisesti edes tiennyt millä ilkeilin, sillä hänelle oli annettu tehtävä vielä kerran kertoa punakomentaja Toivo Antikaisen uroteoista Repolan Kiimasjärvellä tammikuussa Tämä tarina oli jo vuonna 1937 ikuistettu elokuvaan Neuvostoisänmaan puolesta. Antikainen säästyi Stalinin puhdistuksilta tuona kohtalokkaana vuonna istumalla telkien takana Suomessa. Minä taas puhuin jatkosodan alkuvaiheen taisteluista heinäkuussa 1941, joissa osasto Kekkosen komentaja, kapteeni Jussi Kekkonen haavoittui. Eräs tiukimpia tulkkaustehtäviä osui kohdalleni Saimaan kanavalla. SKDL:n sosialistien kärkimies ja Suomen pankin johtokunnan jäsen Ele Alenius joutui Leningradin puoluekomitean mahtavan kakkossihteerin silmätikuksi. Ele oli tunnetusti raittiusmies, minkä veli venäläinen tasan tarkkaan tiesi. Siksi hän yritti härskisti pakottaa Elen juomaan kansojemme ystävyyden maljan. Alenius väisti varakonsulin tulkatessa ja hikoillessa. Ele ei tinkinyt periaatteestaan ja tilanne laukesi lopulta hänen päättäväiseen rauhallisuuteensa. Yllättynyt puoluesihteeri kysyi minulta jälkeenpäin hieman nolona, oliko hän ollut turhan kova. Taisin vastata, että Suomessa on myös sellaisia, jotka eivät juo. Neuvostoliiton brutaali charmi Opettajani ja ystäväni Keijo Korhonen kertoi Leningradin-pääkonsulin Arvo Rytkösen käyneen luonaan ja purkaneen sydäntään. Vuosi oli todennäköisesti 1972 tai Rytkönen oli luonnehtinut neuvostotodellisuutta järjestelmäksi, joka perustuu valheeseen ja väkivaltaan. Painoin tämän visusti mieleeni, sillä näinhän se oli, mutta sen ajan Suomessa tämä havainto piti tehdä omakohtaisesti, sillä kuten Timo 7 / 12
8 Vihavainen laittamattomasti toteaa: Silloinhan aivojen heittäminen narikkaan muodostui suureksi symboliseksi uskon teoksi luvun arvoitukseksi jää minne suomalaisten Venäjä-tuntemus katosi. Neuvostoliiton brutaali charmi oli ilmeisesti tehnyt tehtävänsä. Suurvallan voima kiehtoi, mutta samalla se sokaisi ja vei rohkeuden omaan näkemykseen. Jari Tervon Myyrää ei voi suositella henkilölle, jolla ei ole poliittisen historian arvosanaa. Muuten käy kuten lauantaisin televisiossa: joutuu pohtimaan mikä on faktaa, mikä fiktiota. Pidän erityisesti Tervon tavasta korostaa Keijo Korhosen roolia Kekkosen loppukauden ulkopolitiikan johtajana. Mun [alivaltiosihteeri Korhonen] täytyy nyt juosta virittämän itärajalle yksi pitkä lauseenvastike. 16 Neuvostoliitto oli valtava haaste, kaikki eivät pärjänneet, eivätkä kaikki pysyneet kaidalla tiellä. Muistan harmitelleeni asetelmaa, jossa toiset rakastavat ja toiset vihaavat Neuvostoliittoa, ja meidän pitää siinä välissä tehdä työtä ja vielä pärjätä. Olen niistä ajoista asti monesti miettinyt, kuinka paljon helpompaa kanssakäyminen Venäjän ja venäläisten kanssa olisi, jos meillä olisi enemmän ihmisiä, jotka tuntisivat maata ja puhuisivat edes jonkin verran sen kieltä. Kuin Liisa Ihmemaassa En venäjän kielen opiskelijana Leningradissa, en avustajana Moskovassa, enkä vielä varakonsulina Leningradissa kyennyt hahmottamaan Neuvostoliittoa. Näin jälkeenpäin tuntuu, että putosin kaninkoloon kuin Liisa Ihmemaassa ikään. Seurasin mielenkiintoisia ihmisiä, kuten omaa tietään kulkevia taiteilijoita ja jouduin syvemmälle tuntemattomaan, selittämättömään maailmaan, josta tajusin, ettei siitä 1970-luvun Suomessa tiedetty juuri mitään. Reilusti yli puolet Leningradin väestöstä asui kommunalkoissa, vanhojen kivitalojen suurissa huoneistoissa, joissa kokonaiset perhekunnat majoittuivat yhteen huoneeseen ja jakoivat asunnon ainoan keittiön ja vessan. Ulkomaalaisten vieminen kommunalkaan oli ankarasti kielletty, mikä ei estänyt meitä näkemästä monenlaisia kommunalkoja. Anatoli Tshubais on minua kymmenisen vuotta nuorempi. Hänen elämänkerrastaan käy ilmi, että hän asui vaimonsa kanssa kävelymatkan päässä Suomen varakonsulin asunnolta. Kun hänen vaimonsa synnytyksen aika tuli, nuori pari käveli Furshtaskajalta Tshernishevskajan synnytyslaitokselle, joka oli naapuritalomme. 15 Timo Vihavainen: Itäraja häviää, Otava, syksyllä 2011, s Jari Tervo: Myyrä, WSOY, 2004, s / 12
9 Tshubaisit asuivat kommunalkassa, yhdessä 14 m²:n huoneessa, jonka huonekorkeus tosin oli neljä metriä. Heidän yhteinen kuukausipalkkansa oli 190 ruplaa. Tshubaisin johtamien nuorten ekonomistien suurin ongelma oli löytää paikka, jossa pohtia viranomaisten katseilta suojassa kiellettyjä asioita eli neuvostotalouden uudistamista, sillä kellään ei ollut omaa asuntoa. Kuten Tshubais ja hänen moskovalainen ystävänsä Jegor Gaidar totesivat, tämä harrastus vie joko vankileirille tai hallitukseen. WSOY julkaisi aloitteestani vuonna 2009 Tshubaisin elämänkerran. 17 Julkistamistilaisuudessa saatoin kertoa Anatoli Borisovitshille, että vain joitakin vuosia aiemmin Suomen nuoren varakonsulin perhe eli samalla seudulla kultaisessa häkissä ja asui yli 200 m² asunnossa. Heillä oli venäläinen sisäkkö ja suomalainen lastenhoitaja. Kaisan arvion mukaan käytimme noin ruplaa kuukaudessa ruokaostoksiin, etupäässä kolhoositorilla. Tiedämme nyt, että Moskovan ja Leningradin vuotemme olivat Brezhnevin kulta-aikaa. Elintaso koheni ja ruoan saatavuus parani. Sen jälkeen alkoi vääjäämätön liuku pysähtyneisyyteen. Andrei Amalrik erehtyi vuonna 1970 julkaisemassaan esseessä Säilyykö Neuvostoliitto vuoteen 1984? 18 loppujen lopuksi vain vähän. Tilasin Pariisissa julkaistun kirjasen Akateemisen kirjakaupan kautta ja luin sen vuonna 1973 Moskovassa. En muista tavanneeni ketään, joka olisi suhtautunut Amalrikin ennusteeseen vakavasti. Vasemmistoa ja oikeistoa Kuva Neuvostoliiton toisinajattelijoista ja nonkonformistitaiteilijoista on sittemmin kirkastunut. Arkistot, KGB:n papereita lukuun ottamatta, ovat enemmän tai vähemmän avautuneet, ja Venäjällä on julkaistu valtava määrä muistelmia ja dokumentteja. Valtaosa intellektuelleista, jotka kokivat olevansa toisinajattelijoita, hyväksyivät kuitenkin neuvostojärjestelmän ja kylmän sodan logiikan. He elivät tietoumpiossa ja olivat ylpeitä neuvostoidentiteetistään. He asettivat Stalinin kuoltua toivonsa Hrushtshovin suojasäähän, jota ei loppujen lopuksi kestänyt kovin kauan. Vuosikymmenien myötä luottamus sosialismiin ja järjestelmän peruuttamattomuuteen kuitenkin hiipui. Neuvostotodellisuuden ankeus vei uskon mahdollisuuksiin uudistaa yhteiskuntaa ja demokratisoida sitä. Mihail Gorbatshov ymmärsi tämän vasta elokuussa Teoksessaan Zhivago s Children, The last Russian Intelligentsia venäläissyntyinen historioitsija Vladislav Zubok, joka muutti Yhdysvaltoihin heti Neuvostoliiton hajottua, piirtää kokonaiskuvan Stalinin jälkeisestä kehityksestä. Zubok jakaa toisinajattelijat karkeasti vasemmistoon ja oikeistoon. Vasemmisto, keulakuvanaan 17 Andrei Kolesnikov: Taustalla ja tulilinjalla, Venäjän yksityistäjä Anatoli Tshubais, WSOY, Andrei Amalrik: Säilyykö Neuvostoliitto vuoteen 1984? Espoo, M. Mero, / 12
10 Andrei Saharov, tuomitsi ihmisoikeusloukkaukset, kun taas oikeisto Aleksandr Solzhenitsynin johdolla Venäjän kansan tuhoamisen. 19 Nyky-Venäjällä puhutaan liberaaleista ja konservatiiveista. Tsaarinvallan aikana jako oli zapadnikeihin ja slavofiileihin. Ensimmäinen maailmansota oli Euroopan 20. vuosisadan Urkatastrophe, mutta Venäjän Urkatastrophe oli pakkokollektivisointi, josta Venäjän maaseutu ei ole vieläkään toipunut. Hrushtshov mursi lopullisesti maaseudun selkärangan ja sai aikaan toisen suuren muuttoaallon kaupunkeihin. Kolhoositalonpojat olivat sidottuja turpeeseen kuin maaorjat ikään. He saivat sisäisen passin eli henkilöllisyystodistuksen vuonna Vasta passi salli kolhoosista lähtemisen. Zubokin mukaan suojasää tuotti kilpailevat narratiivit siitä, mitä Venäjällä oli tapahtunut. Mutta Venäjän lähihistorian työstäminen on vielä kaksikymmentä vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kesken. Zubok kuvaa hienosti Solzhenitsyn tukijan ja Novyi Mir -lehden päätoimittajan Aleksandr Tvardovskyn jaakobin painia. Novy Mir mursi puolueen monopolin määritellä, mikä on hyvää kirjallisuutta. Tämä vahvisti intelligentsijan moraalista auktoriteettia. Vasili Grossmanin suurteos Elämä ja kohtalo 20 juutalaisten ahdingosta natsien ja bolsevikkien välissä teki Tvardovskyyn syvän vaikutuksen. Päiväkirjassaan hän tunnustaa kuitenkin vierastavansa Grossmanin painotusta. Tvardovskylle Venäjän vallankumouksen tragedia ja venäläisen talonpojan tuho oli keskeinen aihe, ei juutalaisten kohtalo toisessa maailmansodassa. Tvardovsky ja Solzhenitsyn karsastivat kosmopoliittisia intellektuelleja, jotka heidän mielestään suhtautuivat välinpitämättömästi talonpoikaistoon ja perinteiseen venäläiseen kulttuuriin. 21 Vallankumousta edeltävä kirjallisuus sekä emigranttikirjallisuus ruokkivat antisemitismiä Neuvostoliitossa. Samaa korosti juutalaisten hallitseva asema bolsevikkien johdossa. [Juutalaisten] Lääkärien salaliitto 1952 oli johtaa verilöylyyn, jonka vain Stalinin kuolema esti. Arkipäivän syrjintä oli tosiasia Neuvostoliitossa. Virkakielto ja yliopistojen epäviralliset kiintiöt diskriminoivat juutalaisia. Neuvostopassin viides kohta kansallisuus oli kirpeän vitsailun kohde. Viides kohta? Vastaus on myönteinen! eli henkilön passissa luki juutalainen. Tämä oli ns. viidennen asteen invaliditeetti. Neizvestnyn kohtalo Neizvestny on 86-vuotias ja asuu New Yorkissa ja Moskovassa. Tapasin hänet kaksi kertaa sen jälkeen, kun hän vuonna 1976 emigroitui ensin Geneveen ja sieltä vuonna 1977 New Yorkiin. Olin ystäväni Pentti Kourin luona New Yorkin ulkopuolella Greenwichissä, Connecticutissa joskus 1980-luvun lopulla. Pentti oli jo tuolloin 19 Vladislav Zubok: Zhivago s Children, The Last Russian Intelligentsia, The Belknap Press of Harvard University Press, Cambridge, Massachusetts and London, Vasili Grossman: Elämä ja kohtalo, WSOY, Zubok, s / 12
11 merkittävä taiteen kerääjä ja mesenaatti ja hänen upean kartanonsa puutarhassa oli suurikokoisia veistoksia, muun muassa Henry Mooren töitä. Pentin vieraana oli joukko taiteilijoita, heidän joukossaan myös Ernst Neizvestny, joka uskoutui haaveinensa Pentille. Satuin kuulemaan ratkaisevan lauseen: I want to be rich! Seuraavan kerran tapasin Neizvestnyn jo Moskovassa 1990-luvun puolivälissä, eräässä galleriassa, jossa oli hänen töidensä näyttely. Moni toisinajattelija ja nonkonformistitaiteilija oli syntyperältään juutalainen. Ernst Iosifovitsh Neizvestnyn isä Iosif Moiseevitsh Neizvestny oli lääkäri ja äiti kuuluisa runoilija Bella Abramovna Dizhur, molemmat juutalaissyntyisiä. Neizvestny kertoo kirjeessään Kekkoselle hakeneensa maastapoistumislupaa Israeliin, mutta viranomaiset olivat vaatineet vielä avioeroa, vaimon antama suostumus ei hänen kohdallaan riittänyt. Hänelle ei myöskään suotu Rostropovitshille myönnettyä erioikeutta säilyttää neuvostopassi. Neizvestnyn tuotannon symboliikka on korostetun kristillistä. Hän ilmoittautui 17- vuotiaana vapaaehtoisena rintamalle ja haavoittui upseerina vaikeasti. Sellaisenaan hänen tarinansa on tavanomainen. Niin kauan kun hän tyytyi asemaansa virallisen ja epävirallisen Neuvostoliiton välimaastossa häntä siedettiin ja ihailtiin salaa. Mutta kun hänen mittansa täyttyi ja hän haki maastapoistumislupaa, hän astui rajan yli ja häntä nöyryytettiin muistuttamalla passin viidennestä kohdasta. Yhdysvaltain kongressin vuonna 1974 säätämä Jackson-Vanik lakimuutos on jäänne näiltä ajoilta. Sillä säädettiin vapaa maastamuutto-oikeus kaupan suosituimmuusaseman myöntämisen ehdoksi. Se on yhä voimassa ja eräs Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelujen kompastuskiviä. Tosin Venäjän ja Israelin välillä vallitsee nykyisin viisumivapaus eikä maastalähtö ole enää ongelma. Kaikki neuvostokansalaisuuden menettäneet ovat niin halutessaan saaneet Venäjän passin, mikäli heillä ei ole jonkun muun Neuvostoliiton seuraajavaltion kansalaisuutta. René Nyberg kasvoi kaksikielisessä helsinkiläisympäristössä (s.1946) ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Saksalaisesta koulusta. Hän valmistui Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta 1969 pääaineinaan kansainvälinen politiikka ja poliittinen historia. Ulkoministeriön palvelukseen hän tuli KAVAKU 2 -kurssilta 1971 työskenneltyään sitä ennen kaksi vuotta Opetusministeriössä. Hänen uransa painopisteiksi muodostuivat Venäjä ja Saksa sekä turvallisuuspolitiikka. Hän kirjoitti sapattivuotenaan Cornell Universityssä kirjan Pohjolan turvallisuus ja Suomi, ydinaseiden vähenevä merkitys, jonka Kirjayhtymä julkaisi vuonna Nyberg toimi ETYK-suurlähettiläänä Wienissä sekä suurlähettiläänä Moskovassa ja Berliinissä Tämän jälkeen hän erosi Ulkoministeriön palveluksesta ja siirtyi johtamaan suomalaisten suuryritysten perustamaa East Office of Finnish Industries -yhtiötä, jolla on toimisto Helsingissä ja Moskovassa. Nyberg on sotilasarvoltaan res. majuri ja hänelle on myönnetty 1lk:n Vapaudenristi. Kaisa ja René Nybergillä on kolme aikuista tytärtä ja kolme lastenlasta. 11 / 12
12 Neizvestny on monella tavalla kyennyt toteuttamaan itseään ja hänen taiteensa on saanut kansainvälistä arvostusta. Magadanissa, Gulagin lohduttomalla äärilaidalla Venäjän Kaukoidässä vuonna 1996 paljastettu 15 metriä korkea Surun naamiot (Maski skorbi) symboloi hänen tuotantoaan. Oheisessa kuvassa 1 presidentti Dmitri Medvedev vierailee muistomerkillä vuonna Kuvassa 2 UKK Tamminiemessä 1977, etualalla Neizvestnyn veistos Äiti maa. Kuva 3 Hrushtshov ja Neizvestny. Kuva 1 Kuva 1 UKK Tamminiemessä Kuva 2 Kuva 1 12 / 12 Kuva 3
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
Lisätiedotbab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi
Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
LisätiedotTerveisiä Imatralta Poutapilvestä!
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli
LisätiedotPrinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotJeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotMIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotPrinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotStipendi - Vanhemman / huoltajan lomake
Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö
LisätiedotTehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotKahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna
Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:
Lisätiedot2.12.2011. Titta Hänninen
2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla
Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla
Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotLiitetaulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nuorten kaksoiskansalaisten (n=194) taustatietoja
LIITETAULUKOT 1 5 Liitetaulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nuorten kaksoiskansalaisten (n=194) taustatietoja Kaikki %(n) Miehet %(n) Naiset %(n) Ikä alle 20-vuotiaat 32,5 (63) 31,6 (25) 33,0 (38) 20-24-vuotiaat
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKappale 2. Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotHenkilöhistoriaa Suomen Pankissa
Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa
LisätiedotJEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotSaisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?
104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotJOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA
JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA
SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.
LisätiedotNäiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.
Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"
LisätiedotSuosikkipojasta orjaksi
Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotStipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy
Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy 1. Hakijan nimi ja tämän lomakkeen täyttäjän tiedot Pyydämme antamaan tässä vanhemman / huoltajan, jonka haluatte antaa ensisijaiseksi YFU:n yhteyshenkilöksi,
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotLämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!
祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotHyviä ja huonoja kuninkaita
Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin
LisätiedotBrasil - Sempre em meu coração!
Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin
LisätiedotTaide-elämyksiä Berliinissä
Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma
LisätiedotVaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula
Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO
LisätiedotKIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.
Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.
LisätiedotTasavallan presidentin vaali
Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa
LisätiedotStory 36 of 60. www.m1914.org
Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
Lisätiedot