Uusikaupunki, Pyhämaa Kukaisten Lepoluoto Ranta-asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Uusikaupunki, Pyhämaa Kukaisten Lepoluoto Kiinteistö Lepoluoto ( ) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Hakasulkeisiin [] merkityt tekstinosat täydentyvät suunnitelman käsittelyn edetessä. VIREILLETULO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINVALTUUSTO , kaupungin kuulutus [xx.x.2016] [xx.x.2016] Ranta-asemakaavan muutoksen tarkoitus: Ranta-asemakaavan muutoksella osoitetaan Lepoluodon kiinteistön rakennusoikeus ja sen jakautuminen. Erityistä huomiota suunnittelussa on kiinnitetty avomeren läheisyyteen sekä alueen rajautumiseen Uudenkaupungin saariston Natura 2000-alueeseen sekä Saaristomeren kansallispuiston alueeseen. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KUNTA: Uusikaupunki KUNNANOSA: Pyhämaa ALUE: Kiinteistöt Lepoluoto ( ), Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 2-4 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Uudenkaupungin Pyhämaan Kukaisten Vasikkarissa. Liiteasiakirjat LIITE 1 LIITE 2 [LIITE 3 [LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, otteet rakennusjärjestyksestä ja sen muutosehdotuksesta Luontoselvitys Muistio viranomaisneuvottelusta] Lausunnot ja muistutukset] Poistuva kaava Tilastolomake Kaava-aineistoon liitetyt aineistot: 1) Uudenkaupungin saariston Natura 2000 alueen (FI , SCI ja SPA) kuvaus 2) Selkämeren kansallispuiston perustamispäätöksen kartta

2 2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutoshanke on saatettu alueen omistajien toimesta vireille v Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Uudenkaupungin kuulutuksella ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville panolla Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Kaavaluonnos on päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavanmuutos on ollut laatimisvaiheen kuulemista varten ollut nähtävillä Kaavanmuutoksesta ei tullut mielipiteitä. Kaava on ollut virallisesti nähtävillä (MRA 27 ). Uudenkaupungin valtuusto on hyväksynyt kaavan [xx.x.2016] (MRL 52 ). 2.2 Kaavan sisältö Kaava-alueen pinta-ala on 1.7 ha. Muunnettua rantaviivaa on 220 m. Ranta-asemakaavan muutoksella on osoitettu Lepoluodon kiinteistö nykyisen rantakaavan mukaisesti loma-asumiseen sekä vähäiseltä osin maa- ja metsätalousalueeksi. Lomaasuntotonttien rakennusoikeutta ja rakennusalaa on tarkistettu rakennusjärjestyksen mukaiseksi sekä ottamaan huomioon alueen maisemalliset ja ympäristöön liittyvät lähtökohdat, uudet rakentamisen vähimmäiskorkeusmääräykset sekä alueen rajoittumisen Natura 2000 alueeseen sekä Selkämeren kansallispuistoon. Kiinteistölle on osoitettu nykyiset kaksi rakennuspaikkaa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue käsittää Lepoluodon kiinteistön, jolla on rakennettu loma-asunto. Muuten alue metsäistä on ranta-aluetta, joka rajoittuu avoimeen ranta- ja merialueeseen Asukkaat ja työpaikat Kaava-alueella on loma-asunto. Alueella ei ole työpaikkoja Palvelut Alueella ei ole palveluja. Ajoetäisyys alueelta Kukaisten kylään on noin 3 km, Kuivaraumaan noin 12 km ja Pyhämaahan (kauppa ja alakoulu) noin 16 km sekä Uudenkaupungin keskustaan (yläkoulu, kaupalliset palvelut) noin 20 km Luonnonympäristö Kaavanmuutosalue on merenranta-aluetta ja mänty-kuusivaltaista kallioista metsää. Alue rajoittuu Uudenkaupungin saariston Natura 2000 alueeseen. Natura-alueen aluekuvaus on liitetty kaava-aineistoon. Kaavanmuutosalueesta on laadittu luontoselvitys. Liite 2: Luontoselvitys

3 3 Arviossa on todettu maa-alueen luonnoltaan merkittävät alueet ja mahdolliset uhanalaislajit. Vasikkarin edustalla oleva vesialue kuuluu Natura alueeseen. Vesialue avointa, veden laatu on hyvä. Kaava-alueen länsipuolella on merkittävä Uudenkaupungin rannikkoa seuraileva vesilintujen muuttoreitti Rakennettu ympäristö Liikenne Alueelle kuljetaan yksityisen tien välityksellä Lepäinen Kuivirauma yhdystieltä. Etäisyys yhdystieltä kaava-alueelle on noin 3 km Muinaismuistot ja muut suojelukohteet Alueella ei ole tiedossa tai todettu muinaismuistoja. Kaava-alue ei myöskään ole muissa suojeluohjelmissa tai perinnemaisemaluettelossa tms. 3.2 Maanomistus ja kantakiinteistöt Kaava-alueen maanomistus ilmenee osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Emätilat ilmenevät kaavioista osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 3.3 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset maankäyttötavoitteet Valtakunnallisista maankäyttötavoitteista aluetta koskee kohdan 4.4 erityistavoite rantaalueiden suunnittelusta ( Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys ) Maakuntakaava ja seutukaava Alueelle laadittu maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa kaavaan rajoittuvat vesialueet ovat Natura-aluetta. Maa-alueilla ei ole aluevarauksia. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä Yleiskaava Yleiskaavan mitoitus ja aluevaraukset on todettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Asemakaava Alueella on ranta-asemakaava (Maanpään, Kuolinkarin ja Suukarin rantakaava, vahv ). 3.4 Rakennusjärjestys Uudenkaupungin nykyisessä rakennusjärjestyksessä on seuraavat määräykset rantaalueille rakentamisesta: - erityistä huomiota rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen

4 4 - muun kuin saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta vähintään 30 m ja rakennuksen alin lattiataso vähintään 1.5 m ylävesirajaa ( 2 m keskivedenkorkeutta) korkeammalla - saunarakennuksen (max 25 k-m2) etäisyys vähintään 20 m rantaviivasta - rakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala/kerrosala lomarakennuspaikalla enintään 150 k-m2 - lomarakennuspaikalla saa olla enintään yksiasuntoinen loma-asunto (enint. 100 m2), saunarakennus (enintään 25 m2), vierasmaja (enintään 25 k-m2) ja kaksi talousrakennusta Rakennusjärjestyksen muutosehdotuksen (2015) kopio ranta-alueiden osalta on osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Muutosehdotuksessa on tarkennettu rakentamisen laatua ja etäisyyttä rantaviivasta sekä rakentamisen vähimmäiskorkeutta. 3.5 Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoja. 3.6 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty Maanpään, Kuolinkarin ja Suukarin rantakaavan pohjakarttaa vuodelta 1993 täydennettynä uusilla teillä ja rakennuksilla. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan tarve Ranta-asemakaavan laatiminen on aloitettu maanomistajien aloitteesta. 4.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan laatiminen on tullut vireille maanomistajan hakemuksella (kirjattu ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Suunnittelun toteutus Ranta-asemakaavan muutoksen ja selostuksen on laatinut dipl.ins. Tuomo Peltola. 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ololla, sitä koskevalla kuulutuksella ja viranomaisneuvottelulla. Vuorovaikutus on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

5 Suunnittelun eteneminen Maanomistajan esitys ranta-asemakaavan laatimisesta Tekninen lautakunta OAS nähtävillä Luonnos , Luonnos nähtävillä Ehdotus MRA Ranta-asemakaava 27 :n mukaisesti nähtävillä Uudenkaupungin valtuusto on hyväksynyt kaavan [xx.x.2016] (MRL 52 ) Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu (Varsinais-Suomen ELY-keskus, Uudenkaupungin kaupunki, kaavanlaatija) [ ]. 4.5 Kaavan tavoitteet Tavoitteena on ollut osoittaa kaavanmuutosalue asumiseen ja loma-asumiseen. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla on osoitettu merenrannan nykyinen ja yksi uusi rakennuspaikka. 5.2 Yleisperustelut Loma-asuntotontteja on kaavassa osoitettu nykyisen rantakaavan mukaiset kaksi tonttia. Loma-asuntotiheydeksi muodostuu 9.0 loma-asuntoa/rantakm (muunnettu rantaviiva 220 metriä). Rakentaminen on tonteilla sijoitettu korkeusasemaltaan ja sijainniltaan parhaiten soveltuville alueille ottaen huomioon alueen rajoittumisen Natura-2000 alueeseen ja Selkämeren kansallispuistoon. 5.2 Mitoitus Kaava-alueen maapinta-ala on 1.7 ha ja muunnettu rantaviiva 220 m. Rakentamistiheys on 2 loma-asuntoa/220 m) -> 9.0 loma-asuntoa/km. Liite 5 Tilastotaulukko 5.3 Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. Etäisyydet kaava-alueelta Pyhämaahan 16 km ja Uudenkaupungin keskustaan (20 km) ovat kohtuullisia. 5.4 Aluevaraukset Korttelialueet Lintuluodon ranta-alueelle on osoitettu kaksi RA-tonttia (yht. 1.0 ha, rakennusoikeus 300 k-m2). 5.6 Vesihuolto ja tekninen huolto

6 6 Alueen vesihuolto ja jätevedet hoidetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kaavamääräyksellä on edellytetty rakennuspaikoilta kertyvien jätevesien käsittelyä. Pesu- yms. jätevesien imeyttäminen maaperään on sallittu. Alueella on sähkönjakeluverkko. 5.7 Liikenne Alueelle kuljetaan yksityisteiden välityksellä yhdystieltä. 5.8 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava- ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uutta rakennettua ympäristöä muodostuu uudesta loma-asunnosta ja tiestä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavanmuutos ei huononna luonnonympäristöä. Rakennusalat on rajattu maaston ja korkeusaseman suhteen niin, etteivät ne ulotu luonnoltaan herkimmille tai huomionarvoisille alueille. Loma-asuntoalueilla ja omakotirakennuspaikalla ei tässä laajuudessa ole vaikutusta ympäröivien Natura-alueiden suojelun perustana oleviin seikkoihin tai Selkämeren kansallispuistoon. Kaava-alueen vaikutuksia Natura-alueisiin ei ole tarvetta selvittää yksityiskohtaisemmin Vaikutukset ulkoiluun ja virkistykseen Kaavanmuutos ei huononna alueen virkistys- ja muuta käyttöarvoa Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Yhdellä uudella loma-asunnolla ei ole merkittävää sosiaalista tai kulttuurista merkitystä. Kaava säilyttää olevan loma-asunnon alueen Taloudelliset vaikutukset Yhdellä uudella loma-asunnolla ei ole merkittävää taloudellista merkitystä. Rakentamisvaiheessa ja loma-asuntojen ylläpidossa uudet loma-asunnot ovat työllisyyttä edistävä asia. Lähialueen loma-asukkaiden kannalta uuden loma-asunnon asukkaat osallistuvat osaltaan alueen tieverkon ylläpitoon Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei muodostu erityisiä ympäristöhäiriöitä Muut vaikutukset Kaavanmuutos ei aiheuta muitakaan merkittäviä ympäristömuutoksia. 5.9 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartalla.

7 7 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava-alueen tonttien rakentaminen voidaan aloittaa kaavan hyväksymisen jälkeen. Lieto , Tuomo Peltola dipl.ins,

8 8 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kukaisten Lepoluoto LIITE 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma yht :225 Ryysranta 1:226 Lepoluoto 1:56 Puistola II yht. 14:7 Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Näkymä kaava-alueelta luoteeseen Liesluodonlahdelle

9 9 1. Aloite, hakija Kiinteistö Lepoluoto ( ) omistaja (Mira Jasmin Melin, Espoo). 2. Suunnittelualue käsittää Uudenkaupungin Maanpään-Kuolinkarin-Suukarin rantakaavan (vahvistettu ) muutoksen korttelin 4 rakennuspaikkojen 2 ja 3 osalta. Kaavanmuutosalue käsittää Uudenkaupungin Pyhämaan Kukaisten kylän kiinteistön Lepoluoto ( ) Kaava-alueen pinta-ala on 1.7 ha, rantaviiva 250 m ja muunnettu rantaviiva 200 m. 3. Lähtötiedot Nykytilanne Lepoluodon kiinteistö on rantakaavoitettu ja sillä on loma-asunto ja kaksi vajaa. Kiinteistö on rantakaavassa jaettu kahdeksi loma-asuntotontiksi. Toinen loma-asuntotonteista on rakentamaton. Kiinteistöjaotus ja maanomistus Ranta-asemakaava-alue: Lepoluoto ( ) Naapurikiinteistöt: Ryysranta, om Joni Leppänen, Turku Puistola II, Kaarlo Isotuvan kp., c/o Saida Kyllikki Isotupa, Uusikaupunki Yhteinen vesialue Yht. vesialue Kiinteistön edustalla olevat saaret kuuluvat kiinteistöön Selkämeren kansallispuisto ( ). Kaavoitus- ja rakennusoikeustilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava (vahvistettu ). Kaavassa ei ole aluevarauksia alueella. Loma-asuntorakennusoikeus on enintään 3-5 loma-asuntoa/rantakilometri. Yleiskaava Yleiskaavassa (vahvistettu ) kaava-alue on RA-aluetta (Loma-asuntoalue; Loma-asutusta varten varattu alue, jolle voidaan sijoittaa loma-asuntoja siten että rakennusoikeus määräytyy tilan pinta-alan ja rantaviivan pituuden perusteella oheisten mitoitusohjeiden mukaisesti. Rakentaminen on sijoitettava puuston suojaamana siten, että rakennusten sivuräystäät ovat pääsääntöisesti rannan suuntaiset. Vaja- ja saunarakennukset on sijoitettava loma-asuntojen lähelle ja ne on suunniteltava yhtenäisesti. Kaikessa rakentamisessa sekä laiturien ja muiden rakenteiden teossa on luonnontilainen maisema mahdollisuuksien mukaan säilytettävä).

10 10 Loma-asutuksen mitoituksessa kaava-alueen kuuluu vyöhykkeeseen III, jolla rakennusoikeus on 4 las/rantakm tai 1 las/3 ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta). Kaava-alueen eteläpuoli on yleiskaavassa MU-aluetta. Kaava-alueen itäpuolella on laaja SL-alue (Natura 2000-alue, joka kuuluu Selkämeren kansallispuistoon). Ote yleiskaavasta Rantakaavat ja ranta-asemakaavat Kaavanmuutosalueella on voimassa Uudenkaupungin Maanpään-Kuolinkarin-Suukarin rantakaava (vahvistettu ). Rantakaavassa Lepoluodon kiinteistö on osa loma-asuntokorttelia (RA-1; Loma-asuntojen korttelialue, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asunto ja saunarakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä muita talousrakennuksia). Liite: Rantakaava muutosluonnos Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä on annettu määräyksiä rakentamisesta ja sen sijoittelusta ranta-alueella. Rakennuksen alimman lattiatason on oltava vähintään 1.5 m ylävesirajaa korkeammalla. Ranta-alueita koskevat rakennusjärjestyksen määräykset ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Laadittavana olevassa oppaassa (Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, ) alimmista rakentamiskorkeuksista on alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi ilman aaltoiluvaraa N2000-järjestelmässä esitetty Rauman seudulla 210 cm. Rakennusjärjestyksen muutosehdotuksessa 2015 on kasvatettu rakentamisen vähimmäiskorkeutta merenpinnasta. Muutosehdotuksen kopio ranta-alueiden osalta on liitteenä. Maisema ja luonto

11 11 Alue on metsäistä, osaksi avomereen rajoittuvaa ranta-aluetta. Maisemasta ja luonnosta on tehty yhteenveto (Liite 1). Lepoluodon kiinteistö rajoittuu Uudenkaupungin saariston Natura 2000-alueeseen. Alueen edustalla oleva vesialue ja saaret kuuluvat Selkämeren kansallispuistoalueeseen (Selkämeren kansallispuisto, ). Rakentamistilanne Kiinteistöllä on kuvista 3 ja 4 ilmenevät noin 30 m2:n loma-asunto ja alle 10 m2:n vaja. Kiinteistölle on hyväkuntoinen soratie. Kuva 3: Piha-alue etelästä

12 12 Kuva 4: Piha-alue ja nykyinen loma-asunto etelästä. Emätila ja rakennusoikeus Kuva 5: Liesluodonlahti kiinteistöltä pohjoiseen. Kaava-alueen muodostaa kantatilaan Puistola II (muodostettu ) kuuluva lohottu Lepoluodon kiinteistö. Emätilatarkastelu, Pyhämaan Kukaisten Lepoluodon ranta-asemakaava, muunnettu rak.oikeus rantaviivan ranta- rantakaava perusteella viiva loma-as.yks. loma-as.yks. 1:56 Puistola II m :225 Ryysranta m :226 Lepoluoto m Yht. 640 m Pohjakartta Puistola II:n alueelle on rantakaavassa siirretty loma-asuntorakennusoikeutta muilta saman maanomistajan omistamilta kiinteistöiltä. Alueesta on ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 vuodelta Pohjakarttaa on rajapiirroksen ja rantaviivan osalta täydennetty v

13 13 4. Tavoitteet Kaavan laatimisen tarkoitus ja tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa rantakaavan kahden loma-asuntotontin rakennusoikeus siten että kummallakin loma-asunnon enimmäiskoko on 125 k-m2 ja sen lisäksi tontille sallitaan 25 k-m2:n sauna tai vierasmaja. Menettely on tarpeen alavan tonttialueen parhaiten soveltuvien rakennusalojen hyödyntämiseksi ja luonnonmaaston säästämiseksi. Erityisesti selvitetään uusien rakennusten sijainti ja korkeusasema sekä arvioidaan kaavan mahdollisia vaikutuksia Uudenkaupungin saariston Natura-alueeseen sekä Selkämeren kansallispuistoalueeseen. 5. Osalliset Osallisia kaavassa ovat 1.Naapurialueiden maanomistajat 2. Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta ympäristönsuojelu vesihuolto palo ja vss 3. Valtion viranomaiset - Varsinais-Suomen ELY-keskus 4. Muut yhteisöt sähkönjakelu (Caruna) Varsinais-Suomen liitto 5. Muut, jotka katsovat olevansa osallisia 6. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen vireille tulosta ilmoitus osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja nähtäville kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosastolle Kaavaluonnoksen laatiminen ranta-asemakaavan laatija tekee kaavaluonnoksen Viranomaisyhteistyö aloituskokous/neuvottelu tarvittaessa Osallistuminen luonnosvaiheessa luonnos nähtävillä kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolla osalliset voivat lausua mielipiteensä kaupungin harkinnan mukaan lausunto ELY-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta Osallistuminen ehdotusvaiheessa

14 14 ehdotus virallisesti nähtäville osalliset voivat jättää muistutuksen lausuntotiedustelu ELY-keskukselle lausunto, Uudenkaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta, Fortum sähkönjakelu Oy:ltä ja aluepelastuslaitokselta Kaavaehdotuksen käsittely ehdotus virallisesti nähtäville Kaavan hyväksyminen ehdotus valtuuston käsittelyyn päätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävillä olon aikana pyytäneet päätöksestä ilmoitetaan ELY-keskukselle Kaavan voimaan tulo ilmoitetaan kaupungin ilmoituslehdissä 7. Laadittavat selvitykset Kaavatyön pohjaksi on luetteloitu alueen rakennuskanta laadittu luontoselvitys alueesta arvioitu muinaismuistojen tms. selvittämistarve arvioitu muiden perustietojen mahdollinen täydentämistarve 8. Arviointi Kaavaehdotuksen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset: Natura 2000-alueen kannalta luontoselvityksessä esiin tulleiden kohteiden kannalta yhdyskuntarakenteen kannalta liikenneverkon palvelujen kannalta Selkämeren kansallispuiston kannalta 9. Kaavatyön arvioitu aikataulu vaihe ajankohta käynnistys XI/13 osallistumis- ja arviointisuunnitelma XII/13, tark. IV/14 vireille tulosta ilmoittaminen, alustava I/14, tark. V/14 luonnos lähtö- ja perustiedot X-XII/13 luonnoksen hyväksyminen I/14, tark IX/15 ehdotuksen hyväksyminen/kaup.hallitus IV/14, tark. X/15 hyväksyminen/kaup.valt. V/14, tark. XI/15 voimaantulo ja kuuluttaminen VI/14, tark. XII/15

15 Suunnittelijat ja yhteystiedot Ranta-asemakaavan laatija: Dipl.ins. Tuomo Peltola, Karvalankuja 1 D 8, Lieto, puh , s-posti tuomosakari.peltola@netti.fi. Uudenkaupungin kaupunki: Kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosasto, III-kerros, Välskärintie 2 C, Uusikaupunki, s-posti leena.vilen@uusikaupunki.fi. Yhteispalvelupiste Passari, Rauhankatu 10, Uusikaupunki Lieto , , , , , Tuomo Peltola, dipl,ins.

16 16 Liite/Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote Uudenkaupungin rakennusjärjestyksestä Ranta-alueet 5 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueilla Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30 metriä ja rakennuksen alimman lattiatason vähintään 1,5 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 2 metriä keskivedenkorkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden em. tavalla laskettavasta rantaviivasta, tulee olla kuitenkin vähintään 20 metriä. Vene- ja rantavajojen, silloin kun niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Venevajan tulee olla sekä julkisivultaan, että väritykseltään maisemaan sopiva. Rakentamisessa on pitäydyttävä perinteisissä rakentamistyyleissä eikä rakennuksen sijoituksella saa rikkoa luonnonmaisemaa. 5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueilla Ranta-alueella (enintään 150 metriä rantaviivasta) rakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala/kerrosala saa olla lomarakennusten rakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä enintään yksi. Loma-rakennuspaikalla saa olla enintään - yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 - yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 - yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 - kaksi talousrakennusta.

17 17 Selvitys kaava-alueen maisemasta ja luonnosta Liite 2 Maisema Kaava-alue muodostuu osasta metsäistä niemeä (Kukaisten Vasikkari), joka rajoittuu lännessä Vasikkarin saareen, idässä Liesluodonlahteen ja sen luotoihin ja metsäisiin saariin. Pohjoisessa maisema avautuu avomerelle avoimen kallioisen rannan yli. Liesluodonlahti kuuluu Natura 2000 alueeseen sekä Selkämeren kansallispuistoon. Loma-asunto ja muut rakennukset ovat puuston suojassa eivätkä näy merelle. Luonto 1. Toimintamalli Luontoselvitys on tehty käymällä läpi aluetta mahdollisesti koskevat selvitykset sekä tarkastamalla alue maastossa syksyllä Tarkastelua on täydennetty v ja Sisältö Selvitys on tähdännyt seuraavien mahdollisten luontoarvojen selvittämiseen: 3. Kuvaus luonnonoloista Luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypit Metsälain tärkeät elinympäristöt Vesilain luonnontilaisena säilytettävät kohteet Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit Kiinteistön edustalla oleva vesialue kuuluu Uudenkaupungin saariston Natura 2000 alueeseen (liite). Rantavyöhykkeen metsä on kallioista VT-männikköä, jonka painanteissa on soistunutta maata tai suota. Nykyisen loma-asuntotontin piha-alue on laakeaa ja kallioista. Piha- ja ranta-aluetta on vähäisessä määrin tasattu ja sorastettu (kuvat 3 ja 5). Tontin pohjoisosa on avointa laakeaa kallioaluetta, joka rajoittuu avomereen ja Liesluodonlahteen. Vesialue rannan edustalla on matalaa ja karikkoista. Veden laatu on hyvä. Osa-alueiden luontokuvaus osaalueen numero osa-alueen kuvaus Tyypillinen lajisto eläimet kasvit 1 Metsäalue ja metsäinen ranta peippo mänty, kanerva, suopursu 2 Piha-alue västäräkki, 3 Avoin ranta-alue. Ranta- tyrni, kataja

18 18 alueen länsipuolella on merkittävä rantaa seuraileva lintujen muuttoreitti. 4 Vesialue kiinteistön edustalla. Osa-alue on linnustoltaan merkittävä ja sillä on merkitystä myös lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. telkkä, isokoskelo, haahka Osa-alueet

19 19 Kuva 7: Näkymä kaavanmuutosalueen pohjoisosasta avomerelle luoteeseen. Kuva 8: Tulotie ja tonttien takametsä

20 20 Kuva 9: Liesluodonlahti kiinteistön pohjoisosasta koilliseen. Yhteenveto Alueelta tai sitä koskevasta aineistosta ei ole löytynyt erityisiä luonnonarvoja tai erityisesti suojeltavia lajeja tai alueita.

21 21 Poistuva kaava Liite 5

22