Koulutustieto menee parhaiten perille kasvokkain keskustelemalla ja kasvokkain opiskelijan motivointi onnistuu parhaiten
|
|
- Esko Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulutustieto menee parhaiten perille kasvokkain keskustelemalla ja kasvokkain opiskelijan motivointi onnistuu parhaiten Hakeva toiminta Noste-hankkeissa vuonna 2005 Anne Luukkainen Joensuun yliopisto Sosiologian laitos Koulutuksen yhteiskunnalliskulttuurisen tutkimuksen yksikkö
2 SISÄLLYS 1 Johdanto Katsaus Noste-ohjelmaan ja hakevaan toimintaan Noste-hankkeiden hakevaa toimintaa kartoittavan tutkimuksen toteuttaminen ja tutkimuksen tavoitteet Hakevan toiminnan kyselyyn vastanneiden esittely 6 2 Noste-koulutukset ja Noste-opiskelijat vuonna Noste-ohjelman puitteissa järjestetyt koulutukset Noste-koulutusten opiskelijat 9 3 Hakevan toiminnan toteuttaminen Noste-hankkeissa Hakevan toiminnan toteuttajat Noste-hankkeissa Noste-opiskelijoita haettiin eniten kasvokkaisella vuorovaikutuksella ja lehtiilmoituksilla Onnistuneiksi arvioituja toimintatapoja Noste-hankkeiden hakevassa toiminnassa Tehottomiksi arvioituja toimintatapoja Noste-hankkeiden hakevassa toiminnassa Vertailussa onnistuneiksi ja tehottomiksi koetut hakevan toiminnan muodot Hakevaa toimintaa tuettiin Noste-hankkeissa ajallisilla ja taloudellisilla resursseilla _ Noste-hankkeiden hakeva toiminta muuhun koulutusmarkkinointiin verrattuna 26 4 Noste-hankkeiden hakevan toiminnan yhteistyöverkosto Noste-hankkeiden hakevan toiminnan yhteistyötahot Noste-hankkeiden keskeisimmät yhteistyötahot hakevassa toiminnassa 31 5 Noste-hankkeiden yhteistyö työpaikkojen kanssa hakevassa toiminnassa Mitä työpaikkakäynneillä tehtiin Noste-hankkeiden hakevan toiminnan puitteissa? Miten Noste-hankkeet olivat keränneet tietoa työpaikkojen koulutustarpeista? Miten Noste-koulutusten suunnittelussa otettin huomioon työpaikkojen tarpeita? Työpaikkojen osaamistarvekartoitukset osana hakevaa toimintaa Parhaiksi koettuja keinoja motivoida työnantajia Nosteeseen Noste-hankkeiden hyviä käytäntöjä työpaikkojen tarpeiden huomioonottamisessa 44 6 Noste-hankkeiden hakevan toiminnan kehittäminen Noste-hankkeiden hakevan toiminnan haasteet ja ongelmat Noste-hankkeiden tekemät muutokset hakevassa toiminnassa Mitkä hakevan toiminnan muodoista jäävät käyttöön Nosteen jälkeen? 53 7 Noste-hankkeiden hakevan toiminnan yhteenvetävää tarkastelua 54 Kirjallisuus 58 Kuvioluettelo 60 Taulukkoluettelo 61 Liitteet 62 Liite 1: Kyselyn saatekirje 62 Liite 2: Kyselylomake 63 Liite 3: Frågeformulär 69 Liite 4: Katoanalyysi 75 Liite 5: Parhaiten kohderyhmää tavoittanut hakevan toiminnan muoto perusteluineen 78 Liite 6: Vähiten kohderyhmää tavoittanut hakevan toiminnan muoto perusteluineen 82 Liite 7: Hakevassa toiminnassa tuloksellisimmaksi koettu yhteistyötaho 86 Liite 8: Parhaiksi koettuja tapoja motivoida työnantajia Nosteeseen 89 Liite 9: Työpaikoilta lähtevien tarpeiden huomioiminen hakevassa toiminnassa 94 Liite 10: Hakevassa toiminnassa kohdattuja haasteita tai ongelmia 100 Liite 11: Palautetta Nosteesta ja hakevasta toiminnasta 104 2
3 1 Johdanto 1.1 Katsaus Noste-ohjelmaan ja hakevaan toimintaan Joensuun yliopiston sosiologian laitoksella Koulutustason kohottaminen aikuisiällä - projektissa tehdään Noste-ohjelmaan liittyvää tutkimusta, johon tämä Noste-hankkeiden vuoden 2005 hakevaa toimintaa kartoittava tutkimusraportti liittyy. Raportti on jatkoa kahdelle aikaisemmalle hakevan toiminnan tutkimukselle (tästä tarkemmin s. 5). Tutkimus on osa valtakunnallista Noste-ohjelman seurantatutkimusta, jota tehdään Joensuun yliopiston lisäksi Tampereen yliopistossa Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Joensuussa Noste-ohjelman tutkimus keskittyy hakevan toiminnan toteuttamisen ja vaikuttavuuden seurantaan, Tampereella tutkimuksen kohteina ovat erityisesti yhteistyöverkostot, työssä oppiminen ja tukitoimenpiteet. Noste-ohjelma on vuosina toteutettava aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä yhtenä välineenä on Noste-ohjelman erillisrahoitteinen hakeva toiminta, jolla pyritään edistämään ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen. Noste-ohjelma on nyt ajallisesti puolivälissään. Noste-koulutuksissa on aloittanut vuoden 2006 kesäkuun alkuun mennessä yhteensä noin opiskelijaa, joista 5156 aloitti vuoden 2005 aikana, eli Noste-ohjelman kolmannen toimintavuoden kuluessa. Opiskelijoista 41 % opiskeli tietokoneen ajokorttitutkintoa, loput opiskelivat tavoitteenaan ammatillinen tutkinto tai osatutkinto. Suosituimpia aloja olivat tekniikan ja liikenteen alat, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Vuonna 2005 suoritettiin yhteensä 3111 tutkintoa ja osatutkintoa, joista 55 % oli tietokoneen ajokorttitutkintoja. (Nosteen vuosiraportti 2005.) Noste-ohjelmassa keskeisenä keinona saada opiskelijoita Noste-koulutuksiin on hakeva toiminta. Hakevaa toimintaa on mahdollista määritellä eri tavoin riippuen siitä, mitä kohderyhmää hakevalla toiminnalla pyritään lähestymään; siten hakevaa toimintaa ei ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti. Noste-ohjelmaan liittyvällä hakevalla toiminnalla pyritään herättämään työssäkäyvien aikuisten kiinnostusta oman osaamisensa kehittämiseen ja antamaan heille tietoa koulutusvaihtoehdoista ja tutkinnon suorittamismahdollisuuksista. Yksityiskohtaisemmin Noste-hankkeiden hakevan toiminnan määritelmä on vakiintunut käsittämään seuraavat seikat: - Toiminnalla pyritään lisäämään ihmisten tietoa koulutusmahdollisuuksista ja tutkinnon suorittamismahdollisuuksista sekä kasvattamaan opiskelijamääriä. - Toiminta kohdistuu erityisesti sellaisten henkilöiden tai ryhmien tavoittamiseen, jotka eivät omaehtoisesti ole hakeutuneet koulutukseen. - Toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelumahdollisuuksia ja luoda koulutusta kohderyhmän tarpeisiin sekä rikkoa rutinoituneita toimintakäytäntöjä. - Toiminnassa korostuvat henkilökohtaiset kontaktit ja ihmisten tavoittaminen oppilaitosten ulkopuolelta. (McGivney 2000, 18-19; Pakaste ja Laukkanen 2006, 12.) 3
4 Knud Illeris (2003a ja b, 2006) tuo esille matalasti koulutettuihin aikuisiin liittyvien tutkimustulostensa kautta, että vähemmän koulutetut aikuiset suhtautuvat koulutukseen useimmiten kaksijakoisesti. Yhtäältä he näkevät koulutuksen myönteisenä asiana ja tietävät, että koulutuksesta on hyötyä työtehtävien hoitamisessa tai työn saamisessa, mutta toisaalta heidän aktiivisuutensa osallistua koulutukseen on alhaisempi kuin korkeammin koulutetuilla. Samalla tavoin Aikuiskoulutustutkimus 2000:n tulokset kertovat, että Noste-ohjelman kohderyhmään ikänsä ja koulutustaustansa perusteella asettautuvat henkilöt suhtautuvat melko myönteisesti koulutukseen, vaikkeivät he suunnittele aktiivisesti hakeutumista koulutukseen (Blomqvist, Ruuskanen, Niemi ja Nyyssönen 2002). Tästä syystä hakevalla toiminnalla on paikkansa tavoiteltaessa aikuisten koulutustason kohottamista: Noste-kohderyhmään kuuluvien aikuisten myönteisistä koulutusasenteista pyritään etenemään kohti konkreettisia kouluttautumispäätöksiä tarjoamalla informaatiota, tukea ja ohjausta. Työelämässä olevan aikuisen hakeutuminen koulutukseen usein vaatii tukea ja ohjausta. Noste-hankkeiden hakevassa toiminnassa pyritäänkin henkilökohtaistamiseen, jonka puitteissa selvitetään koulutuksesta kiinnostuneen lähtötilanne ja koulutustarpeet, tunnistetaan jo olemassa oleva osaaminen, kerrotaan erilaisista koulutusvaihtoehdoista sekä tarjotaan tukea ja ohjausta kouluttautumispäätöksen tekemiseen (Rikkinen 2004, 30-32). Aikuista ihmistä ei luonnollisestikaan voi velvoittaa osallistumaan koulutukseen, vaikka hän saattaa itsekin tiedostaa olemassa olevan koulutustarpeen, vaan tarvitaan Illerisin (2006) kuvailemaa yksilön omista edellytyksistä lähtevää dialogia. Osallistuakseen koulutukseen yksilö tarvitsee aikaa pohtiakseen asiaa, keskustellakseen siitä luotettavaksi kokemiensa ihmisten kanssa, ymmärtääkseen koulutuksen tuottaman hyödyn ja totutellakseen ajatukseen opinnoista. Koulutukseen hakeutumista kuvataankin usein neuvotteluprosessiksi koulutukseen hakeutuvan perhe-, asuin- tai työyhteisössä: osallistumispäätöksen syntyminen edellyttää, että kouluttautuvan oman kiinnostuksen ja motivaation lisäksi myös hänen lähipiirinsä (sosiaalinen verkosto) suhtautuu myönteisesti kouluttautumiseen (Antikainen 2004; Laukkanen 2006, 85-86; McGivney 2001, 85). Hanne Laukkasen tutkimuksen (2006, 86) mukaan Noste-opiskelijoiden kouluttautumispäätöksen tekemiseen vaikuttivat myönteisesti usein jonkun lähipiiriin kuuluvan henkilön kokemukset osallistumisesta aikuiskoulutukseen tai jopa Noste-koulutukseen. 1.2 Noste-hankkeiden hakevaa toimintaa kartoittavan tutkimuksen toteuttaminen ja tutkimuksen tavoitteet Noste-hankkeiden vuoden 2005 aikana toteuttamaa hakevaa toimintaa kartoitettiin kyselyllä, jossa selvitettiin hankkeiden hyödyntämiä hakevan toiminnan muotoja ja käytettyjä toimintatapoja. Tutkimuksen kyselyaineisto kerättiin kaikilta Noste-hankkeilta, joissa alkoi kyseessä olevana vuotena Noste-koulutusta valtionavustuspäätösten mukaan (OPTI/HANKI-rekisteri). Kyselylomakkeet (229 kappaletta, joista 14 ruotsinkielisiä) postitettiin Noste-hankkeiden koordinaattoreille ja yhdyshenkilöille koulutusalakohtaisesti esitäytettyinä marraskuussa Käytetty koulutusalaluokittelu perustuu opetushallinnon koulutusalaluokitukseen vuodelta 2004: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Lisäksi yhdeksänneksi koulutusalaksi kyselyssä luokiteltiin tietokoneajokorttikoulutukset. 4
5 Kyselylomake (Liitteet 2 ja 3) koostui 35 kysymyksestä, joista suurin osa oli strukturoituja kysymyksiä tarjoten vastaajalle valmiit vaihtoehdot. Kysymyksistä varsinaisesti avoimia oli neljä ja strukturoituja kysymyksiä täydentäviä avoimia kysymyksiä oli 12. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä seitsemästä teemasta: vastaajan tiedot, tiedot järjestettävistä Noste-koulutuksista, hakevan toiminnan suorittaminen, yhteistyö hakevassa toiminnassa, hakevan toiminnan kehittäminen, väittämiä hakevasta toiminnasta sekä yleistä Nosteesta ja hakevasta toiminnasta. Osa kysymyksistä oli vertailtavuuden mahdollistamiseksi samoja kuin aikaisempien vuosien kyselylomakkeissa. Vuoden 2005 kyselyssä erityisenä painopistealueena oli työelämäyhteistyöhön liittyvien seikkojen kartoittaminen. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, millaisia hakevan toiminnan muotoja Noste-hankkeissa käytetään, millaiset toimintatavat näyttäytyvät vaikuttavina ja millaisia hyviä käytäntöjä Noste-hankkeet ovat löytäneet välineiksi hakevaan toimintaan. Erityisenä painopistealueena on ollut selvittää, millä tavoin Nostehankkeet tekevät yhteistyötä työpaikkojen ja yritysten kanssa hakevassa toiminnassa sekä miten työpaikoilta lähteviä koulutustarpeita on otettu huomioon koulutusten suunnittelussa. Näiden käytäntöjen kartoittamisella pyrittiin saamaan esille hyviä käytäntöjä myös jatkotutkimusta silmälläpitäen. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole määritellä, mikä tai mitkä hakevan toiminnan tavat ovat toimivimpia, vaan tarkoituksena on tuoda esille Noste-hankkeiden erilaisia toteutustapoja hakevassa toiminnassa ja kokemuksia niiden vaikuttavuudesta. Tutkimus perustuu siis kaikille Noste-hankkeille lähetettyyn kyselyyn, jonka lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty Hanne Laukkasen aikaisempia tutkimuksia Nostehankkeiden hakevasta toiminnasta. Laukkanen on tehnyt Joensuun yliopistossa hakevan toiminnan seurantatutkimusta vuosittain Noste-ohjelman käynnistyttyä, mistä tuloksena ovat tutkimusraportit Noste-hankkeiden hakeva toiminta vuonna 2003 (Kokkila 2004) ja Hakeva toiminta Noste-hankkeissa vuonna 2004 (Laukkanen 2005a). Aikaisempien tutkimusten olemassaolosta juontuen käsillä olevaan tutkimukseen on kantavaksi näkökulmaksi valittu vertailu, millä tavoin hakeva toiminta on muuttunut ajan kuluessa. Kun tässä raportissa tuodaan esille näitä vuosittaisia vertailuja, kyse on juuri yllä mainittujen seurantatutkimusten tuloksista. Aineistoa analysoitaessa toiseksi keskeiseksi näkökulmaksi on otettu lääneittäinen ja koulutusalaluokittainen tulosten vertailu kokonaistarkastelun ohella. Näkökulman valinnan tavoitteena on saada selville, ilmeneekö hakevassa toiminnassa alueellisia eroavaisuuksia lääneittäin tai koulutusalakohtaisia eroja. Vaikka Noste-hankkeet eivät ole samanlaisia tietyllä alueella eikä hakeva toiminta välttämättä tapahdu tietyllä koulutusalalla tietyllä tavalla, eroavaisuuksien tarkastelulla pyritään löytämään tekijöitä, joilla on merkitystä hakevan toiminnan vaikuttavuuteen ja hyviin käytäntöihin. Tutkimuksen käytännön tekemiseen osallistui raportin laatijan lisäksi myös muita henkilöitä. Kyselylomakkeen laativat ja lähettivät Noste-hankkeille vastattavaksi vuoden 2005 loppupuolella tutkijat Hanne Laukkanen ja Arja Huusko. Ensin mainittu tutkija myös tallensi suurimman osan kyselylomakkeiden tiedoista. Tutkimusapulainen Toni Kosonen kokosi kyselylomakkeiden avointen kysymysten vastaukset ja teki alustavaa luokittelua. 5
6 1.3 Hakevan toiminnan kyselyyn vastanneiden esittely Noste-hankkeiden hakevaa toimintaa kartoittavaan kyselyyn palautui yhteensä 188 vastausta Noste-hankkeesta (=hankkeet, joissa aloitettiin Noste-koulutusta vuoden 2005 aikana) vastauksen palautti 44 hanketta. Hankekohtainen vastausprosentti on siten 83 %. Vastanneista hankkeista 61 % palautti kaikki hankkeen eri koulutusaloille lähetetyt lomakkeet ja loput 39 % vastanneista palautti vastaukset yhdeltä tai muutamalta koulutusalalta. Keskimäärin jokainen vastannut hanke palautti 4 vastausta (vaihteluväli 1-18; yleisimmin palautui 1 tai 4 vastausta hanketta kohden). Osa hankkeista palautti koulutusaloittain useamman kuin yhden vastauksen vastaamalla erikseen jokaisesta koulutuksesta tai oppilaitoksesta. Nämä vastaukset eivät painottuneet tiettyyn koulutusalaan, vaan jakaantuivat usean alan kesken, joten asialla ei katsottu olevan merkittävää vaikutusta tutkimustuloksiin. Muutoinkaan erilaisia vastaustapoja ei nähty ongelmana tutkimustulosten ja -raportin kannalta, sillä raportin tarkoituksenahan on kuvailla Noste-hankkeiden hakevan toiminnan erilaisia muotoja ja hyviä käytäntöjä. Vastauksia kyselyyn palautui kaikilta koulutusaloilta. Eniten vastauksia tuli tietokoneajokorttikoulutuksista sekä tekniikan ja liikenteen alalta (kummankin osuus vastauksista noin 20 %). Noste-ohjelman puitteissa järjestettiinkin Noste-ohjelman vuosiraportin mukaan vuonna 2005 eniten tietotekniikan ajokorttikoulutuksia (41 % opiskelun aloittaneista) ja toiseksi eniten tekniikan ja liikenteen alojen koulutuksia (16 % opiskelun aloittaneista), joten koulutusaloittain tarkastellen hakevan toiminnan kyselyvastaajat noudattavat tätä samaa linjausta. Taulukko 1. kertoo tarkemmin, minkä suuruinen osuus kyselyvastauksista edusti mitäkin koulutusalaa. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet koulutusaloittain (f ja %). Koulutusala, jota vastaus koskee f % Tietokoneajokorttikoulutus 38 20,2 % Tekniikan ja liikenteen ala 37 19,7 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 34 18,1 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 31 16,5 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 29 15,4 % Luonnontieteiden ala 9 4,8 % Luonnonvara- ja ympäristöala 7 3,7 % Kulttuuriala 2 1,1 % Humanistinen ja kasvatusala 1 0,5 % Yhteensä % Kyselyvastauksia palautui kaikista lääneistä (pois lukien Ahvenanmaa, jossa ei ole yhtään Noste-hanketta). Taulukko 2. ilmentää, kuinka monta vastausta saatiin mistäkin läänistä, minkä suuruinen osuus kaikista vastauksista edusti mitäkin lääniä ja kuinka monta hanketta lääneittäin vastasi kyselyyn. 2 Katoanalyysi, jossa aineistoa tarkastellaan tarkemmin sekä yksikkö- että eräkadon perusteella, on liitteenä (Liite 4). 6
7 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet lääneittäin (f ja %). Kyselyyn vastanneet lääneittäin f % Vastanneiden hankkeiden lkm Länsi-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Lapin lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Yhteensä Lääneittäin tarkastellen kaksi edustetuinta koulutusalaa olivat: - Etelä-Suomen läänin vastauksissa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (22 % ko. läänin vastaajista) sekä tietokoneajokorttikoulutukset (20 %) - Länsi-Suomen läänin vastauksissa sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (22 %) sekä tekniikan ja liikenteen ala (20 %) - Itä-Suomen läänin vastauksissa tietokoneajokorttikoulutukset (29 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala (24 %) - Oulun läänin vastauksissa tekniikan ja liikenteen ala (27 %) sekä yhtä suurin osuuksin (20 %) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhdessä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kanssa - Lapin läänin vastauksissa tietokoneajokorttikoulutukset (28 %) sekä yhtä suurin osuuksin (17 %) tekniikan ja liikenteen ala yhdessä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kanssa. Taulukko 3. tuo esille, kuka Noste-hankkeen parissa työskentelevistä oli toiminut kyselyn vastaajana. Enimmäkseen kyselyyn oli vastannut Nosteen projektipäällikkö tai koordinaattori (38 %) taikka rehtori tai koulutusalajohtaja (35 %). Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden tehtävänimike (%). Vastaajan tehtävänimike % Noste-projektipäällikkö tai -koordinaattori 38 % Rehtori tai koulutusalajohtaja 35 % Opettaja tai kouluttaja 16 % Koulutussuunnittelija tai sihteeri 7 % Muu 5 % Tässä raportissa kyselyn tuloksia käsitellään pääasiassa kaikkien vastaajien kautta yhtenä joukkona (n=188), josta käytetään nimitystä vastaajat. Myös käytettäessä nimitystä Noste-hankkeet tarkoitetaan kaikkia kyselyyn vastanneita. Osaa tuloksista käsitellään lääneittäin (n=5, Ahvenanmaalla ei ole Noste-hankkeita) tai sukupuolittaisen koulutusalaluokittelun kautta (tästä tarkemmin seuraavassa kappaleessa), jolloin tarkastellaan myös ryhmien välisiä eroja. Mikäli erot ovat tilastollisesti merkitseviä, niistä mainitaan erikseen; muutoin tekstissä mainitut ryhmien väliset erot ovat lähinnä suuntaa-antavia. Lisäksi joitakin tutkimuksen tuloksia tarkastellaan hankkeittain (n=44). Koulutusalakohtaista tarkastelua varten vastaukset luokiteltiin koulutusalan nais- ja miesvoittoisuuden perusteella neljään luokkaan, mistä tässä raportissa käytetään 7
8 nimitystä sukupuolittainen koulutusalaluokittelu. Jaottelu nais- ja miesvoittoisiin aloihin tehtiin hakevan toiminnan kyselyvastaajien ilmoittamien Noste-opiskelijoiden määrän ja sukupuolijakauman pohjalta. Luonnonvara- ja ympäristöalan vastaukset (n=7) jätettiin tästä tarkastelusta kokonaan pois, koska lähes puolet ko. alan vastaajista jätti ilmoittamatta, kumpaa sukupuolta Noste-opiskelijat olivat. Sukupuolittainen koulutusalaluokittelu on seuraavanlainen: - erityisen naisvoittoiset alat, n=66: humanistinen ja kasvatusala (naisia 100 %), sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (94 %) ja matkailu-, ravitsemis- ja talousala (93 %) - naisvoittoiset alat, n=40: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (naisia 82 %), kulttuuriala (73 %) ja luonnontieteiden ala (70 %) - (erityisen) miesvoittoinen ala, n=37: tekniikan ja liikenteen ala (miehiä 85 %) - tietokoneajokorttikoulutukset, n=38: naisia 59 %, miehiä 41 %. Tässä raportissa tuloksia havainnollistavista kuvioista on jätetty pois ei osaa sanoa -vastaukset ja vastaamatta jättäneet, joten prosenttiosuudet eivät siten välttämättä summaudu sataan prosenttiin. Tuloksia esiteltäessä mainitaan ne kysymykset, joissa ei osaa sanoa -vastausten ja vastaamatta jättäneiden osuus on niin suuri, ettei tuloksia voi yleistää koskemaan kaikkia Noste-hankkeita (tarkempi katoanalyysi liitteessä 4). Raportissa käytetyt aineistolainaukset ovat vastaajien avoimissa kysymyksissä esille tuomia näkemyksiä; myös raportin otsikko on peräisin aineistosta (yhdistelmä kahden vastaajan näkemyksistä: ensimmäinen tietokoneajokorttikoulutuksen edustajan vastaus, toinen vastaus tekniikan ja liikenteen alalta). Aineistolainausten perässä oleva numero on palautuneille kyselylomakkeille annettu juokseva numero, jonka lisäksi lainauksen jälkeen mainitaan vastaajan edustama koulutusala. Kyselylomakeaineiston analyysi perustuu pääasiassa suoriin jakaumiin ja ristiintaulukointeihin. Järjestysasteikollisten muuttujien (lähinnä väittämäkysymykset) kohdalla tuloksissa tuodaan esille moodi eli tyyppiarvo, joka kuvailee vastausten yleisyyttä. Näiden analyysitapojen valitseminen perustuu aineiston antamiin mahdollisuuksiin: kysymysten muoto ja jakaumien epänormaalius asettivat omat reunaehtonsa analyysimahdollisuuksille. Raportti etenee siten, että luvussa 2 kerrotaan vuonna 2005 Noste-ohjelmassa alkaneista koulutuksista ja Noste-koulutuksessa olevista opiskelijoista. Luku 3 keskittyy hakevan toiminnan erilaisten toteutustapojen esittelyyn, eroihin muuhun koulutusmarkkinointiin nähden sekä niin onnistuneiksi kuin tehottomiksikin arvioituihin hakevan toiminnan muotoihin. Luvussa 4 esitellään Noste-hankkeiden yhteistyöverkostoja. Luvussa 5 pureudutaan tarkemmin yhteen Noste-hankkeiden keskeiseen yhteistyötahoon eli työpaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön tarkastellen, mitä Noste-hankkeet ovat tehneet työpaikkakäyntien yhteydessä, miten tietoa työpaikkojen ja yritysten koulutustarpeista on kerätty, miten esille tuotuja tarpeita on otettu huomioon koulutuksen suunnittelussa, mitkä toimintatavat on koettu toimiviksi motivoitaessa työpaikkoja ja yrityksiä mukaan Nosteeseen sekä millaisia hyviä käytäntöjä hankkeet ovat löytäneet välineiksi työpaikkojen tarpeiden huomioonottamiseksi koulutusten suunnittelussa ja hakevassa toiminnassa. Luku 6 tuo esille, miten Nostehankkeet ovat ajan kuluessa muuttaneet hakevan toiminnan käytäntöjään ja millaisia näkemyksiä Noste-hankkeilla on hakevan toiminnan kehittämisestä. Luvussa 7. tehdään yhteenvetävää tarkastelua keskeisistä tuloksista yhdistäen niitä myös hakevan toiminnan kirjallisuuden näkemyksiin. 8
9 2 Noste-koulutukset ja Noste-opiskelijat vuonna Noste-ohjelman puitteissa järjestetyt koulutukset Hakevan toiminnan kyselyvastausten kautta tarkastellen Noste-ohjelmassa järjestettiin vuonna 2005 eniten tietokoneajokorttikoulutuksia, joiden osuus kaikista mainituista koulutusnimikkeistä oli noin 12 % (mainintoja koulutusnimikkeistä yhteensä 329 kappaletta). Muut eniten mainituimmat koulutusnimikkeet liittyivät ruoanvalmistusalaan, liiketalouden alaan ja taloushallinnon alaan. Kyselyvastauksia tarkemman ja aidomman kuvan Noste-ohjelmassa järjestetyistä koulutuksista saa Noste-ohjelman vuosiraporttiin koottujen tietojen välityksellä. Vuonna 2005 aloittaneista Noste-opiskelijoista 41 % opiskeli tietokoneen ajokorttikoulutuksessa, 16 % tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa, 15 % sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksessa ja 13 % matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa. Tutkintoja ja osatutkintoja Noste-ohjelman puitteissa suoritettiin vuonna 2005 yhteensä 3111 kappaletta, joista 55 % oli tietokoneen ajokorttitutkintoja, 13 % matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkintoja, 11 % tekniikan ja liikenteen alan tutkintoja ja samaiset 11 % sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkintoja. Hakevan toiminnan kyselyvastausten mukaan vastaajan koulutusalalla Noste-opiskelijoita oli mukana useimmiten yhdessä koulutuksessa (moodi eli tyyppiarvo=1) lähes kolmasosa vastaajista ilmoitti tämän lukumäärän. Vastaajista 19 % ilmoitti koulutusalalla järjestettävän kaksi sellaista koulutusta, joissa on mukana Nosteopiskelijoita, 13 % ilmoitti määräksi kolme ja 10 % neljä. Tästä eteenpäin mainintoja lukumäärästä tehtiin välillä Keskimäärin Noste-opiskelijoita oli mukana yhdellä koulutusalalla kolmessa koulutuksessa (ka=3,2). Näistä koulutuksista koko tutkintoon johtavien koulutusten määräksi luonnollisestikin ilmoitettiin yleisimmin yksi, kun järjestettävien koulutustenkin yleisin lukumäärä oli yksi. Myös kaksi ja kolme olivat usein mainittuja: 13 % vastaajista ilmoitti lukumääräksi kaksi ja 10 % kolme. Loput maininnat vaihtelivat välillä Keskimäärin em. koulutuksista tutkintoon johtavia koulutuksia oli 2, Noste-koulutusten opiskelijat Hakevan toiminnan kyselyvastausten perusteella vuonna 2005 Noste-ohjelman puitteissa opinnot näytti aloittaneen noin 3200 opiskelijaa, joista naisia oli lähes kaksi kolmasosaa. Seuraavasta taulukosta (Taulukko 4.) näkyvät hakevan toiminnan kyselyvastauksissa ilmoitetut Noste-koulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden määrät vuosien 2005, 2004 ja 2003 osalta. Naisten ja miesten osuus opiskelijoissa näytti pysyneen suhteellisen muuttumattomana. Sen sijaan työttömien suhteellinen osuus Noste-opiskelijoista oli noin kaksinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen
10 Taulukko 4. Noste-koulutuksen aloittaneet vuosina 2005, 2004 ja 2003 hakevan toiminnan kyselyn mukaan (f ja %). Noste-opiskelijat hakevan toiminnan kyselyn perusteella 2005 aloittaneet n % 2004 aloittaneet n % Aloittaneet Noste-opiskelijat aloittaneet n % joista naisia ,4 % ,8 % ,5 % joista miehiä ,7 % ,5 % ,5 joiden sukupuolta ei ilmoitettu 62 1,9 % 77 2,7 % 0 0 joista työttömiä 303 9,4 % 137 4,8 % - - joista oppisopimuskoulutuksessa 211 6,6 % Tarkemmat luvut vuonna 2005 aloittaneista Noste-opiskelijoista tulevat esille Nosteohjelman vuosiraportissa, jonka mukaan Noste-koulutuksen vuonna 2005 aloitti 5156 opiskelijaa, joista naisia oli Naisten osuus aloittaneista oli siten 66,8 %, mikä on hieman enemmän kuin hakevan toiminnan kyselyvastausten perusteella laaditussa yhteenvedossa. Muutoin verrattaessa hakevan toiminnan kyselyvastausten perusteella tehtyä yhteenvetoa Noste-ohjelman vuosiraportin tietoihin koulutuksen aloittaneista voi huomata, että määrät ovat prosentuaalisesti samansuuntaiset. Vuonna 2005 Noste-ohjelmassa aloittaneista 6,5 % oli oppisopimuskoulutuksessa (kyselyvastausten mukaan 6,6 %) ja työttömiä Noste-opiskelijoista oli 7,1 % (kyselyvastausten mukaan 9,4 %). Yrittäjien osuus Noste-koulutuksessa vuonna 2005 aloittaneista oli vuosiraportin mukaan 3,4 %. Kyselyvastaajien mukaan omalla koulutusalalla ei oltu tehty oppisopimuksia Noste-rahoituksella kovinkaan paljoa (vastausvaihtoehdot ei lainkaan riittämättömästi riittävästi liikaa ei osaa sanoa). Ei lainkaan -vastausten osuus oli 44 % ja riittämättömästi -vastausten 25 % (moodi=1). Vaihtoehdon ei lainkaan valinneiden osuus oli keskimääräistä suurempi Itä-Suomen läänin vastauksissa (65 %) ja keskimääräistä pienempi pohjoisten läänien vastauksissa (Oulun lääni 20 % ja Lapin lääni 28 %). Ainoastaan viidennes kaikista vastaajista katsoi oppisopimuksia tehdyn riittävästi Noste-rahoituksella. Noste-ohjelmassa on mahdollista ohjata opiskelijoita suoraan näyttöihin ilman valmentavaan koulutukseen osallistumista. Noin puolet kyselyyn vastanneista valitsi vaihtoehdon riittävästi vastatessaan väittämään Olemme ohjanneet opiskelijoita heidän aikaisemmin hankitun osaamisensa perusteella suoraan näyttöihin (moodi=3). Mielestään riittämättömästi näyttöihin opiskelijoita oli ohjattu joka neljännessä hankkeessa (muita vastaajia riittämättömämmin suoraan näyttöihin olivat mielestään ohjanneet Etelä-Suomen läänin vastaajat, joiden osalta moodi=2, riittämättömästi ). Suoraan näyttöihin ei ollut lainkaan ohjannut opiskelijoita 17 % vastaajista ja mielestään liikaa näin oli tehnyt 0,5 % vastaajista. Opiskelijoiden ohjaaminen suoraan näyttöihin tuli esille myös avoimen kysymyksen Millä tavoin aikaisemman osaamisen tunnustaminen on teillä näkynyt käytännön 10
11 koulutusjärjestelyissä vastauksissa. Opiskelijoita ohjattiin suoraan näyttöihin lähes kaikilla koulutusaloilla, mikäli osaamisen katsottiin olevan riittävällä tasolla pitkän työkokemuksen myötä. Muutamat vastaajista toivat kuitenkin esille, että vaikka opiskelijan olisi mahdollista mennä suoraan näyttöön, hän haluaa osallistua opetukseen. On suositeltu opiskelijoille joskus suoraan näyttöihin menoa ilman varsinaista koulutusta (vain ohjausta). (163, Tekniikan ja liikenteen ala) Opiskelija voi suoraan tulla näyttöön, jos osaaminen sillä tasolla. Usein opiskelijat haluavat opiskella, vaikka osaaminen onkin. (87, Luonnontieteiden ala) Kyselylomakkeessa vastaajilta kysyttiin, onko opiskelijoiden aikaisempi osaaminen lyhentänyt koulutusten pituuksia (vastausvaihtoehdot ei lainkaan vähän jonkin verran paljon ei osaa sanoa). Vastaajista 47 %:n mukaan aikaisempi osaaminen oli vaikuttanut koulutusten pituuksiin jonkin verran ja 9 %:n mielestä paljon (moodi=3). Vähän vaikutusta oli ollut 20 %:n mielestä ja 10 %:n mielestä vaikutusta ei ole ollut lainkaan. Sama asia tuli esille myös avoimen kysymyksen vastauksissa liittyen aiemman osaamisen tunnustamisen käytännön vaikutuksiin eli koulutusaikojen todettiin lyhentyneen osaamisen tunnustamisen myötä. Koulutuspituuksien ja suoraan näyttöihin ohjaamisen lisäksi aiemman osaamisen tunnustamisen mainittiin näkyvän henkilökohtaistamisena, joka ilmentyi henkilökohtaisena opiskelusuunnitelmana, kontaktiopetukseen osallistumisen määrässä sekä koulutuksen ja näyttöjen aikataulujen joustavuutena. Opiskelijoiden kanssa käydään HOPS-keskustelut, joissa katsotaan edeltävä osaaminen ja luetaan se hyväksi. Eli opiskelija ei osallistu valmistavassa koulutuksessa joillekin kontaktipäiville. (48, Tekniikan ja liikenteen ala) Osaamisen tunnistamiseen käytetään enemmän aikaa HOPS-keskusteluissa ohjaa lähikontaktien määrää ja kehittymistehtävien sisältöä. (92, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala) Koulutusrakenteessa on siirrytty Non stop -malliin. Koulutustarjottimet otettu käyttöön. Henkilökohtaistamisen malli kehitetty. (77, 78, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala) Räätälöidään koulutusaika, näytöt nopeammin; aikataulutus yksilöllinen. (17, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala) Lisäksi aikaisemman osaamisen tunnustamisella mainittiin olevan vaikutuksia koulutuksen sisältöihin ja painotuksiin: Sisältöjä kehitetään sen mukaan, mitä opintoja opiskelijat tarvitsevat (68, Luonnonvara- ja ympäristöala). Kuitenkin muutamat vastaajista toivat esille, että Noste-opiskelijoilla koulutusajat voivat joskus olla jopa pidempiäkin kuin muilla opiskelijoilla tai osa Noste-opiskelijoita on alanvaihtajia, joilla ei ole aiempaa osaamista, joten koulutusajat eivät voi olla lyhyempiä. Vastaajilta kysyttiin viisiportaisella väittämällä, tarvitsevatko Noste-opiskelijat muita opiskelijoita enemmän opiskelun tukitoimia. Vastaajista 64 % oli sitä mieltä, että Noste-opiskelijat tarvitsevat tukitoimia muita opiskelijoita enemmän (moodi=3, jokseenkin samaa mieltä ). Sukupuolittaisen koulutusalaluokittelun kautta tarkasteltuna esille tuli, erityisen naisvoittoisilla aloilla sekä tietokoneajokorttikoulutuksissa tuen tarve näyttäytyi keskimääräistä suurempana (molemmissa 71 % samaa mieltä; tietokoneajokorttikoulutusten vastaajista yksikään ei ollut täysin eri 11
12 mieltä). Kuitenkin kokonaisuutena tuntuma tarvittavasta tuen määrästä oli vähentynyt vuoden 2004 vastauksiin verrattuna, jolloin vastaajista 76 % arvioi Nosteopiskelijoiden tarvitsevan muita opiskelijoita enemmän opiskelun tukitoimia (moodi=3), mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Taulukko 5. havainnollistaa vastausten tarkemman jakauman. Taulukko 5. Vastaajien arvio Noste-opiskelijoiden tukitoimien tarpeesta muihin opiskelijoihin verrattuna (%). Vuosi 2005 (n=188) ja vuosi 2004 (n=156). Noste-opiskelijat tarvitsevat muita opiskelijoita enemmän opiskelun tukitoimia 2005 % (n=188) 2004 % (n=156) täysin eri mieltä 5,3 5,8 jokseenkin eri mieltä 25 13,5 jokseenkin samaa mieltä 33 39,1 täysin samaa mieltä 31,4 36,5 Aikuiskoulutustutkimus 2000:n (Blomqvist ym. 2002) mukaan osallistumisella työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen oli vaikutuksia paitsi työssä tarvittavien tietojen ja taitojen lisääntymiseen, myös työmotivaatioon ja itseluottamukseen. Vastaajien mukaan yli 90 % kursseista oli antanut paljon tai jonkin verran uutta käyttökelpoista tietoa, lähes 80 %:lla kursseista oli ollut työmotivaatiota vähintäänkin jonkin verran parantava vaikutus ja noin 70 %:lla kursseista oli ollut itseluottamusta kohentava vaikutus. Tarkasteltaessa mainitun Aikuiskoulutustutkimuksen tulosten kautta työmotivaation lisääntymistä ja itseluottamuksen kohentumista siitä näkökulmasta, kuka oli ollut aloitteentekijänä koulutukseen hakeutumisessa, tuli esille, että näiden vaikutusten aikaansaamiseksi aloitteen oli tultava joko työnantajalta tai työntekijältä: aloitteen tullessa jostain muualta vaikutukset olivat vähäisemmät. Verrattaessa työnantajalta lähtöisin olevaa aloitetta työntekijän omaan aloitteeseen voi huomata, että vaikutukset työmotivaatioon ja itsetuntoon koettiin vielä hieman myönteisimmiksi, jos koulutukseen hakeutuminen oli tapahtunut työntekijän omasta aloitteesta. (Blomqvist ym. 2002, ) Itäsuomalaisten Noste-opiskelijoiden koulutukseen hakeutumisaloite käy ilmi raportista Noste-koulutuksen opiskelijapalaute vuodelta (Hiltunen 2006), jonka mukaan 71 %:lla (n=348) hakeutuminen koulutukseen oli lähtenyt omasta aloitteesta, 23 %:lla työpaikan aloitteesta ja loput olivat hakeutuneet koulutukseen joko työvoimaviranomaisen tai joltain muulta taholta lähtevästä aloitteesta. Näin ollen koulutuksen vaikutusmahdollisuudet Noste-opiskelijan itsetuntoon ja työmotivaatioon olivat saaneet parhaan mahdollisen tilaisuuden. Myös Hanne Laukkanen toi esille Noste-opiskelijahaastatteluihin pohjautuvassa tutkimuksessaan (2006, 83-84), että tutkintoon tähtäävälle opiskelulle annettiin osaamisen karttumisen ja tutkintotodistuksen saamisen lisäksi itsetuntoon liittyviä merkityksiä. 3 Julkaisussa tarkastellaan Itä-Suomen läänin alueella Noste-ohjelmassa opiskelleiden henkilöiden antamaa opiskelijapalautetta. Vuonna 2005 opiskelijapalautteen antoi 348 Noste-rahoitteisessa koulutuksessa tutkinnon/tutkinnon osan suorittanutta (74 % tutkinnon suorittaneista). Vastaajissa oli niin ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon kuin tietokoneajokorttikoulutuksenkin suorittaneita. Palautteella kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia oppimisympäristöstä ja koulutuksen toteutuksesta sekä opiskelijan omasta oppimisesta ja työssä oppimisesta. 12
13 3 Hakevan toiminnan toteuttaminen Noste-hankkeissa 3.1 Hakevan toiminnan toteuttajat Noste-hankkeissa Hakevan toiminnan kyselyssä vastaajia pyydettiin määrittelemään, ketkä kaikki käytännössä toteuttivat hakevaa toimintaa Noste-hankkeessa. Selkeästi useimmin hakevaa toimintaa suorittivat opettajat ja kouluttajat vastaajista 76 % mainitsi näiden henkilöiden tekevän hakevaa toimintaa. Myös oppilaitoksen Noste-koordinaattori teki hakevaa toimintaa vastaajista 60 %:n mainitsemana. 4 Hanketasolla (n=44) tuloksia tarkastellessa esille tuli, että neljässä Noste-hankkeessa opettajat ja kouluttajat eivät olleet tehneet hakevaa toimintaa (näissä hankkeissa hakevaa toimintaa tekeviksi ilmoitettiin pääkoordinaattori ja/tai oppilaitoksen Noste-koordinaattori). Kun tarkasteltiin hakevan toiminnan käytännön toteuttajia vertaillen eri vuosien tuloksia (ks. Kuvio 1.), oli nähtävissä suuntaus hakevan toiminnan siirtymisestä alkuperäisestä tasaisesta kolmelle taholle jakautuneesta työstä (opettajat ja kouluttajat, oppilaitoksen Noste-koordinaattori ja pääkoordinaattori) opettajien ja kouluttajien toteuttamaksi tehtäväksi. Hakevaa toimintaa tekee (%) opettajat/kouluttajat oppilaitoksen Nostekooordinaattori pääkoordinaattori koulutusalajohtaja tehtävään erikseen palkattu henkilö Kuvio 1. Kaikki hakevaa toimintaa käytännössä tehneet henkilöt (%) vuosina 2005 (n=188), 2004 (n=156) ja 2003 (n=80). Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, kuka edellä mainituista henkilöistä teki määrällisesti eniten hakevaa työtä (Kuvio 2). Selkeästi eniten hakevaa toimintaa tekivät opettajat ja kouluttajat (36 % vastaajista oli tätä mieltä). Pääkoordinaattori tai oppilaitoksen koordinaattori määriteltiin eniten hakevaa toimintaa tekeväksi reilussa 20 %:ssa vastauksissa. Eri vuosien tuloksia vertailtaessa oli jälleen huomattavissa selkeä suuntaus: hakevan toiminnan suorittaminen oli siirtynyt pääkoordinaattorin vastuulta enemmänkin opettajien ja kouluttajien sekä oppilaitoksen koordinaattorin toteuttamaksi työksi. Mielenkiintoista oli huomata myös, että vaikka erikseen palkattujen henkilöiden tekemä hakeva toiminta oli suhteellisena prosenttiosuutena pieni, näiden henkilöiden toteuttama hakeva toiminta on koko ajan kasvattanut osuuttaan. 4 Lisäksi vastaajien mainitsemia hakevan toiminnan toteuttajia olivat koulutussuunnittelijat/-sihteerit (5,8 % vastaajista mainitsi tämän), oppisopimuskeskus (5,3 %), pätevyysluotsit (3,7 %), luottamusmiehet (1,6 %), aiemmat opiskelijat (0,5 %), ammattijärjestön yhteyshenkilöt (0,5 %) ja opinto-ohjaajat (0,5 %). 13
14 Eniten hakevaa toimintaa tekee (%) opettajat/kouluttajat pääkoordinaattori oppilaitoksen koordinaattori erikseen palkattu henkilö koulutusalajohtaja Kuvio 2. Eniten hakevaa toimintaa tehneet henkilöt (%) vuosina 2005 (n=188), 2004 (n=156) ja 2003 (n=80). Sukupuolittaisen koulutusalaluokittelun kautta tarkastellen tuli ilmi, että opettajat ja kouluttajat tekivät selkeästi vielä muita aloja enemmän hakevaa toimintaa miesvoittoisella alalla (vastaajista 49 %) sekä erityisen naisvoittoisilla aloilla (46 %). Tietokoneajokorttikoulutuksissa hakevan toiminnan tekeminen näytti olevan muita koulutusaloja enemmän pääkoordinaattorin vastuulla (39 % vastaajista). Naisvoittoisilla aloilla hakeva toiminta oli jakautunut suhteellisen tasaisesti pääkoordinaattorin (20 %), oppilaitoksen koordinaattorin (25 %) ja opettajien/kouluttajien (20 %) vastuulle. 3.2 Noste-opiskelijoita haettiin eniten kasvokkaisella vuorovaikutuksella ja lehti-ilmoituksilla Kyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista kaikki ne tavat, joilla koulutusalalle oli haettu Noste-opiskelijoita. Määrällisesti useimmin hakevaa toimintaa oli tehty kasvokkaisen vuorovaikutuksen kautta ja lähes yhtä usein lehti-ilmoituksilla. Näiden lisäksi yli 70 % vastaajista ilmoitti käyttäneensä hakevan toiminnan muotoina yrityskäyntejä ja esitteitä. Hanketasolla useimmin mainittuja toimintamuotoja tarkastellessa esille tuli, että kyselyyn vastanneista 44 Nostehankkeesta yksi ei ollut lainkaan käyttänyt hakevan toiminnan muotona kasvokkaista vuorovaikutusta, kolme ei ollut tehnyt yrityskäyntejä, neljä ei ollut käyttänyt lehtiilmoituksia ja viisi ei ollut jakanut esitteitä. Vertailtaessa vastaajien käyttämiä hakevan toiminnan tapoja vuoden 2004 tutkimustuloksiin (Kuvio 3.) oli huomattavissa, että aiemmin eniten käytetyksi hakevan toiminnan tavaksi määrittyivät esitteet yli 80 %:n vastaajan mainitsemana, mutta vuoden 2005 tuloksissa esitteet ylsivät vasta neljännelle sijalle. Sen sijaan lehti-ilmoituksia oli käytetty hakevan toiminnan muotona enemmän kuin edellisenä vuotena. Esille tuli myös, että internetin käyttö hakevassa toiminnassa oli kasvattanut suosiotaan: vuoden 2005 tulosten mukaan internetiä tiedottamiseen käytti 60 % vastaajista, kun vuonna 2004 osuus oli 52 %. Sen sijaan radiomainoksia ja -ohjelmia käytettiin vuonna 2005 vähemmän kuin vuonna Tilastollisesti eri vuosien vastaukset eivät eroa merkitsevästi. 14
15 Koulutusalalle on haettu opiskelijoita (%) kasvokkainen vuorovaikutus lehti-ilmoitukset alkavista koulutuksista yrityskäynnit esitteet puhelinneuvonta internet Nostetta käsittelevät lehtikirjoitukset oppilaitoksen tiedotustilaisuudet osaamistarvekartoitukset yrityksissä ammattiliiton tilaisuudet radiomainokset ja -ohjelmat pätevyysluotsit ja muu vertaistoiminta tv-mainokset ja -ohjelmat Kuvio 3. Hakevan toiminnan toteutustavat prosentteina vuosina 2005 (n=188) ja 2004 (n=156). Sukupuolittaisen koulutusalaluokittelun kautta tarkasteltuna hakevan toiminnan toteutustavoista: - kasvokkaista vuorovaikusta ja oppilaitoksen tiedotustilaisuuksia hyödynnettiin muita koulutusaloja useammin erityisen naisvoittoisilla koulutusaloilla (kasvokkainen 85 %, tiedotustilaisuudet 53 %) - lehti-ilmoituksia käytettiin muita aloja useammin tietokoneajokorttikoulutuksissa (92 %) ja harvemmin miesvoittoisella alalla (62 %) - radio- ja televisiomainoksia ja -ohjelmia hyödynnettiin muita aloja enemmän naisvoittoisilla aloilla (radio 15 % ja televisio 8 %) - yrityskäynnit näyttäytyivät suosittuna toimintatapana miesvoittoisella alalla (81 %); vähiten niitä käytettiin tietokoneajokorttikoulutuksissa (63 %) - puhelinneuvonta ja esitteiden käyttö olivat selkeästi muita aloja harvinaisempia miesvoittoisella alalla (puhelinneuvonta 51 %, esitteet 68 %), esitteitä hyödynnettiin muita koulutusaloja harvemmin myös tietokoneajokorttikoulutuksissa (68 %) - internetiä hyödynnettiin muita useammin naisvoittoisten alojen (70 %) ja tietokoneajokorttikoulutusten (66 %) hakevassa toiminnassa. Tarkastelu lääneittäin (n=5) toi esille joitakin eroja hakevan toiminnan toteutustavoissa. Lehti-ilmoituksia alkavista koulutuksista käytettiin hakevan toiminnan muotona Oulun läänissä ja Lapin läänissä selkeästi muita läänejä vähemmän (Oulun läänin vastaajista 47 % ja Lapin läänin vastaajista 67 %), kun puolestaan Itä-Suomen läänissä lehti-ilmoituksia käytettiin vastaajista 88 %:n mukaan. Itä-Suomen läänissä myös esitteet ja Nostetta käsittelevät lehtikirjoitukset olivat muuta maata yleisemmin käytettyjä hakevan toiminnan muotoja. Internetin hyödyntämisessä hakevassa toiminnassa Etelä-Suomen läänin hankkeet olivat aktiivisimpia (71 %), kun Oulun läänissä internetiä hyödynnettiin vähiten (20 %). Vastaajien mukaan Oulun läänissä ei tehty laisinkaan osaamistarvekartoituksia yrityksissä osana hakevaa toimintaa. Itä- Suomen läänin hankkeissa näytettiin järjestettävän oppilaitoksen tiedotustilaisuuksia enemmän kuin muualla maassa (kaikki vastaajat 45 %, Itä-Suomen vastaajat 65 %). 15
16 Hakevaa toimintaa opiskelijan silmin valottaa Hanne Laukkasen tutkimus (2006, 73-77). Laukkanen selvitti osana tutkimustaan, mistä Noste-opiskelijat olivat saaneet tiedon koulutuksesta. 5 Tieto koulutuksesta oli saatu pääasiassa Noste-hankkeen ja koulutuksenjärjestäjien tiedottamisen, useimmiten lehti-ilmoitusten kautta. Myös Noste-koulutuksen opiskelijapalaute vuodelta julkaisun (Hiltunen 2006) mukaan kolmasosa opiskelijapalautteen antaneista itäsuomalaisista Noste-opiskelijoista (n=348) ilmoitti saaneensa koulutustiedon tiedotusvälineiden kautta. Peilattaessa näitä tuloksia siihen, että Noste-hankkeissa käytettiin paljon lehti-ilmoituksia hakevan toiminnan muotona, on mahdollista todeta, että lehti-ilmoitukset tosiaan tavoittavat kohderyhmää. Tosin tarpeen on muistaa, että lehti-ilmoituksen perusteella koulutukseen lähteminen vaatii kouluttautuvalta jo entuudestaan kiinnostusta koulutusta kohtaan ja motivaatiota opiskella. Laukkasen tutkimuksessa (2006, 74) kaikki lehti-ilmoitusten perusteella opiskelun aloittaneet haastateltavat olivat miettineet erilaisia opiskelumahdollisuuksia jo aikaisemmin. Muutamat Laukkasen tutkimuksen (2006) haastatelluista Noste-opiskelijoista olivat saaneet tietoa koulutusmahdollisuudesta työnantajan kautta. Näissä tapauksissa kouluttautuminen oli yhtäältä pakko organisaatiomuutosten myötä, mutta toisaalta mahdollisuus kehittää ammattitaitoa. Niin ikään itäsuomalaisten Noste-opiskelijoiden palautetta kartoittaneessa selvityksessä (Hiltunen 2006) noin 30 % ilmoitti saaneensa tiedon koulutuksesta omalta työnantajaltaan (muita vastaajien nimeämiä tietolähteitä olivat tiedotusvälineiden ja työnantajan lisäksi oppilaitokset, työvoima- tai muut viranomaiset, työtoverit ja luottamusmiehet). Työnantajat tiedonsaantiväylänä osoittaa, että hakevassa toiminnassa paljon käytetyt henkilökohtaiset kontaktit yrityksiin ja työpaikkoihin ovat vaikuttavia hakevan toiminnan muotoja ja tieto useimmiten myös siirtyy eteenpäin työntekijöille. Tietokoneen ajokorttikoulutukset hakevan toiminnan muotona Hakevan toiminnan kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin Nosteen tietokoneen ajokorttikoulutukset olivat innostaneet aikuisia osallistumaan myös tutkintotavoitteiseen Noste-koulutukseen, eli toimineet ns. porstuakursseina (vastausvaihtoehdot paljon melko paljon jonkin verran vähän ei lainkaan ei osaa sanoa). Vastaajista 29 %:n mielestä tietokoneen ajokorttikoulutukset olivat toimineet jonkin verran porstuakursseina tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Kuten katoanalyysissa (Liite 4) tuli esille, tämän kysymyksen osalta eräkato oli 34 % (eli vastaajat valitsivat vaihtoehdon ei osaa sanoa tai jättivät vastaamatta), joten tietokoneajokorttikoulutusten arvioiminen hakevana toimintana näyttäytyi vaikeahkona, eikä tulosta siten voinut pitää täysin todellista tilannetta kuvaavana. Myös sen määrän arvioiminen, montako henkilöä tietokoneajokorttikoulutuksista hakeutui tutkintotavoitteiseen koulutukseen, näyttäytyi vastaajista vaikeana (eräkato 77 %), joten nämä arviot jätettiin tutkimusraportista pois kokonaan. Tulosten vertaaminen edellisen vuoden 5 Hanne Laukkasen vuonna 2006 valmistuneessa tutkimuksessa Ammattitutkinto aikuisiällä Nostekoulutukseen hakeutuminen osana aikuisten elämänkulkua haastateltiin seitsemäätoista vuotiasta Noste-opiskelijaa. Hakevaan toimintaan liittyviä kokemuksia selvitettiin tutkimuksessa lyhyesti. Tutkimuksen pääpaino on tarkastella koulutukseen hakeutumisen kontekstia eri elämänalueiden (lähinnä työelämän ja perheen) näkökulmista, aikuisten kokemuksia opiskelemaan lähtemisestä ja Noste-koulutuksesta sekä niitä merkityksiä, joita he antavat aikuisiällä tapahtuvalle kouluttautumiselle. 16
17 tuloksiin osoitti, ettei näkemys tietokoneajokorttikoulutusten toimimisesta porstuakursseina ollut kovinkaan paljoa muuttunut: paljon ja jonkin verran vastanneiden osuudet olivat kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2005 ja ei osaa sanoa - vastaukset vähentyneet, mutta muutokset eivät olleet merkitseviä. Taulukosta 6. ilmenevät vastausten tarkemmat jakaumat. Taulukko 6. Tietokoneajokorttikoulutukset hakevan toiminnan muotona (%), vuosien 2005 (n=188) ja 2004 (n=156) vastaukset. Tietokoneen ajokorttikoulutukset hakevana toimintana 2005 % (n=188) 2004 % (n=156) paljon 4 1 melko paljon 4 4 jonkin verran vähän ei lainkaan ei osaa sanoa tai ei vastausta Onnistuneiksi arvioituja toimintatapoja Noste-hankkeiden hakevassa toiminnassa Hakevan toiminnan kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, millä hakevan toiminnan toimintatavalla kohderyhmää oli tavoitettu parhaiten. Vastaajien mukaan parhaiten Noste-kohderyhmää saavuttanut hakevan toiminnan muoto oli kasvokkainen vuorovaikutus, jonka lisäksi yrityskäyntejä ja lehti-ilmoituksia pidettiin tuloksellisina toimintatapoina (Kuvio 4). Tarkasteltaessa onnistuneimmaksi koettua hakevan toiminnan muotoa eri vuosien osalta oli huomattavissa, että kasvokkainen vuorovaikutus nähtiin enenevästi parhaana toimintamuotona, kun puolestaan yrityskäyntien ja lehti-ilmoitusten osuus oli vuosittain vähentynyt. Parhaiten kohderyhmän on saavuttanut (%) kasvokkainen vuorovaikutus yritys käynnit lehti-ilmoitukset oppilaitoksen tiedotustilaisuudet henkilöstön osaamistarvekartoitus puhelinneuvonta Kuvio 4. Noste-hankkeiden onnistuneiksi arvioimat hakevan toiminnan tavat (%) vuosina 2005 (n=188), 2004 (n=156) ja 2003 (n=80). 17
18 Kasvokkainen vuorovaikutus määriteltiin onnistuneeksi toimintatavaksi myös väittämäkysymyksen Parhaimmat tulokset hakevassa toiminnassa olemme saaneet puhumalla kasvokkain kohderyhmään kuuluvien kanssa vastausten kautta, josta 90 % vastaajista oli samaa mieltä (moodi=4, täysin samaa mieltä ; vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä ei osaa sanoa). Etelä-Suomen läänin vastaajien myönteinen näkemys jakautui lähes kahtia jokseenkin ja täysin samaa mieltä olemisen välille, muilla alueilla oltiin ylivoimaisesti enemmän täysin samaa mieltä. Sukupuolittaisen koulutusalaluokittelun kautta tarkasteltuna erona koulutusalojen välillä oli, että miesvoittoisen koulutusalan vastaajista täysin samaa mieltä oli 70 % (muilla aloilla täysin samaa mieltä oli % vastaajista) eikä yksikään ollut asiasta eri mieltä. Tarkasteltaessa onnistuneimmaksi nimettyä hakevan toiminnan tapaa lääneittäin (Taulukko 7.) voi huomata, että kasvokkainen vuorovaikutus oli kaikkien läänien Noste-hankkeissa todettu onnistuneimmaksi toimintatavaksi, mutta Oulun läänissä kasvokkainen vuorovaikutus näyttäytyi erityisen vaikuttavana toimintatapana. Länsi- Suomen läänissä yrityskäynnit olivat lähes yhtä hyviksi koettuja tapoja kuin kasvokkainen vuorovaikutus, ja Etelä-Suomen läänissä lehti-ilmoitukset koettiin lähes yhtä hyvinä kasvokkaisen vuorovaikutuksen kanssa. Lapin läänissä parhaaksi toimintatavaksi oli mainittu puhelinneuvonta muita läänejä useammin. Läänien väliset erot olivat tilastollisestikin suuntaa-antavan merkitseviä (p=0,048, tarkastelussa mukana neljä eniten onnistuneeksi mainittua toimintatapaa). Taulukko 7. Noste-hankkeiden onnistuneiksi arvioimat hakevan toiminnan tavat lääneittäin tarkasteltuna (%) 6. Parhaiten kohderyhmää saavuttaneet hakevan toiminnan tavat lääneittäin prosentteina Etelä- Suomen lääni Länsi- Suomen lääni Itä- Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni kasvokkainen vuorovaikutus yrityskäynnit lehti-ilmoitukset oppilaitoksen tiedotustilaisuudet henkilöstön osaamistarvekartoitus puhelinneuvonta Sukupuolittaisen koulutusalaluokittelun kautta hakevan toiminnan onnistuneiksi koettujen muotojen tarkastelu osoitti seuraavat erot: - lehti-ilmoitukset muita koulutusaloja (kaikki koulutusalat yhteensä 25 %) parempina toimintatapoina koettiin naisvoittoisilla aloilla (vastaajista 43 %), myös tietokoneajokorttikoulutuksissa 35 %:n mielestä lehti-ilmoitukset olivat tuloksellisia - miesvoittoisen alan ja erityisen naisvoittoisten alojen vastaajat pitivät keskimääräistä enemmän yrityskäyntejä ja kasvokkaista vuorovaikutusta parhaina hakevan toiminnan muotoina (ensin mainitulla alalla yrityskäynnit 38 % ja kasvokkainen 41 %, toiseksi mainitulla yrityskäynnit 37 % ja kasvokkainen 47 %). 6 Taulukon prosenttiosuudet eivät summaudu sataan lääneittäin tarkastellen, sillä useat vastaajat valitsivat useamman kuin yhden vaihtoehdon parhaaksi hakevan toiminnan tavaksi. Taulukossa on otettu huomioon kaikki vastaajien maininnat parhaaksi hakevan toiminnan muodoksi. 18
19 Viitteitä työnantajien näkemyksestä onnistuneesta hakevan toiminnan muodosta saa Arja Huuskon tutkimuksesta (2006) Hakeva toiminta ja siihen liittyvä yhteistyö Nostetta Pohjois-Karjalaan -hankkeessa" 7. Vaikka Huuskon tutkimus käsittelee vain yhtä Noste-hanketta, oli siihen saatu haastateltua kahdeksan työpaikan esimiestä. Nämä haastatellut esimiehet olivat maininneet hyviksi tiedottamisen välineiksi puhelinsoittojen lisäksi kirjeet ja esitteet. He eivät odottaneet niinkään henkilökohtaista otetta tiedottamiseen, vaan pitivät yleensäkin tietoa koulutusmahdollisuuksista riittävänä informaationa. Osa esimiehistä oli kokenut jopa jossain määrin vieraaksi oppilaitoksen jalkautumisen työpaikoille osana hakevaa toimintaa; myös osa haastatelluista kouluttajista oli yhtynyt tähän samaan näkemykseen. (Huusko 2006, 23, 25.) Nämä näkemykset edustivat siis vain yhtä maakuntaa, mutta kuvasivat hyvin sitä, miten erilaisia toimintatapoja saatetaan pitää vaikuttavina ja onnistuneina hakevan toiminnan muotoina, kun asiaa tarkastellaan eri toimijoiden näkökulmasta. Hakevan toiminnan onnistuneita toimintatapoja pohdittaessa on siten tarpeen muistaa, ettei tietty toimintamalli toimi välttämättä kaikissa tilanteissa ja kaikilla alueilla. Hakevassa toiminnassa oleellista on ottaa huomioon kohderyhmä ja toimia ryhmän arvostusten, odotusten ja tarpeiden mukaisesti (McGivney 2000, 53, 57). Myös alueelliset erot on huomioitava tarkastelussa: kuten edellä esitellyt tutkimustulokset osoittivat, Noste-hankkeiden hakevan toiminnan muodoista vaikuttavampina näyttäytyivät eri alueilla erilaiset toimintatavat. Hakevan toiminnan kyselyssä vastaajia pyydettiin myös perustelemaan, miksi tietty hakevan toiminnan toimintatapa oli nimetty parhaiten kohderyhmää tavoittavaksi. Kaikki tämän kysymyksen vastaukset ovat raportin liitteenä mainitun toimintamuodon mukaisesti koottuina (Liite 5). Perusteluna kasvokkaisen vuorovaikutuksen toimivuudelle hakevana toimintana esitettiin, että tällöin tavoitettiin tietty kohderyhmä parhaiten, saatiin mahdollisuus esitellä asiaa laajasti, voitiin motivoida yksilöitä hakeutumaan koulutukseen, pystyttiin huomioimaan yksilöiden elämäntilanne ja aloittamaan henkilökohtaistaminen sekä voitiin vastata kysymyksiin heti. Muu hukkuu helposti informaatiotulvaan menee roskiin. (117, Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala) Kohderyhmä vaatii paljon tukea päätöksentekoon, kannustusta, tukea, tietoa koulutuksesta, ennen kaikkea: mitä hyötyä minulle. (187, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala) Yrityskäyntien tuloksellisuutta hakevana toimintana perusteltiin toteamalla, että yrityskäynneillä tavoitettiin yhtä aikaa sekä kohderyhmä että esimiehet, voitiin keskustella kasvokkain koulutuksesta ja samalla kartoittaa henkilöstön koulutustarpeita. Koulutuksen järjestelyt, sisällöt, tavoitteet, toteutus on saatu keskusteltua heti ko. osapuolten kanssa. Yhteinen suunnittelu. (88, 89, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala) Företagsbesök o. kortläggning. Man har möjlighet att informera om lyftet och motivera varför de skall delta i utbildning. (106, 108, Tietokoneajokorttikoulutus) 7 Arja Huusko (2006) tarkastelee tutkimuksessaan Nostetta Pohjois-Karjalaan -hankkeen toteutumista toimijoiden näkökulmasta. Hanketta tarkastellaan alueellisen organisaation toimivuuden, tehokkuuden, laajuuden ja verkostoitumisen kautta. Tutkimusaineiston muodostavat 13 oppilaitoksen edustajan, kahdeksan työpaikan esimiehen, kolmen työvoimatoimiston edustajan, kahden oppisopimuskeskuksen edustajan ja Noste-koordinaattorin haastattelut. 19
20 Vastaajien näkemystä yritys- ja työpaikkakäyntien tuloksellisuudesta hakevan toiminnan muotona kartoitettiin myös väittämäkysymyksillä, joissa vastausvaihtoehtoina oli täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä ei osaa sanoa. Vastaajista noin 60 % oli samaa mieltä sekä väittämästä Olemme hakeneet opiskelijoita pääsääntöisesti työpaikoilta että väittämästä Työpaikkojen kautta on helpompi saada opiskelijoita verrattuna yksittäisten henkilöiden tavoittamiseen (molemmissa moodi=3). Itä-Suomen läänin vastaajat poikkesivat muista vastaajista: heistä 83 % oli samaa mieltä opiskelijoiden hakemisesta pääsääntöisesti työpaikoilta ja 88 % työpaikkojen kautta tapahtuvan hakemisen helppoudesta. Etelä-Suomen läänin vastaukset puolestaan poikkesivat toiseen suuntaan, sillä molempien väittämien kohdalla yleisimmin valittu vaihtoehto oli jokseenkin eri mieltä (moodi=2). Koulutusaloittain tarkastellen tietokoneajokorttikoulutusten vastaajat olivat vähemmän samaa mieltä näistä väittämistä: pääsääntöisesti työpaikoilta opiskelijoita haettiin 47 %:n mukaan ja helppo toimintatapa tämä oli vastaajista 50 %:n mielestä. Kuitenkin vastaajien kokonaisuutta tarkastellen mahdollisten Nosteopiskelijoiden tavoittaminen yritys-/työpaikkakäyntien kautta näyttäytyi myös määrällisesti arvioiden yhtenä melko keskeisenä hakevan toiminnan muotona. Lehti-ilmoitukset onnistuneeksi toimintatavaksi maininneet perustelivat näkemystään toteamalla, että sanomalehti tavoittaa suuren joukon aikuisia ja että suuri osa kohderyhmästä etsii lehti-ilmoituksista tietoa koulutusmahdollisuuksista. Muutamat vastaajat toivat perusteluissa esille myös lehti-ilmoitusten ja internetin yhdistämisen hakevassa toiminnassa todeten, että tällöin henkilöllä itsellään oli oltava jo alustava kiinnostus koulutusta kohtaan. Lehti-ilmoitusten tuloksellisuutta hakevassa toiminnassa yhdistettiin myös puhelinneuvontaan, jolloin saatiin aikaiseksi henkilökohtainen kontaktikin. Hakevan toiminnan kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, oliko omalla koulutusalalla tehty hakeva toiminta onnistunutta (vastausvaihtoehdot täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä). Onnistuneeksi hakevan toiminnan koki 70 % vastaajista, joista 15 % oli täysin samaa mieltä onnistuneisuudesta. Verrattaessa eri vuosien tuloksia esille tulee, että hakeva toiminta koettiin vuoden 2005 osalta vähemmän onnistuneeksi kuin aikaisempina vuosina (ks. Kuvio 5). Eri vuosien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Hakeva toiminta on mielestäni onnistunutta (%) täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kuvio 5. Arvio hakevan toiminnan onnistuneisuudesta vastaajan koulutusalalla prosentteina vuosina 2005 (n=188), 2004 (n=156) ja 2003 (n=80). 20
HAKEVA TOIMINTA NOSTE-HANKKEISSA VUONNA 2006
HAKEVA TOIMINTA NOSTE-HANKKEISSA VUONNA 2006 Arja Huusko Joensuun yliopisto, sosiologian oppiaine Koulutuksen yhteiskunnallis-kulttuurisen tutkimuksen yksikkö 29.6.2007 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 1.1 Tutkimuksen
LisätiedotNoste-hankkeiden hakeva toiminta vuonna 2003
Nostehankkeiden hakeva toiminta vuonna 2003 Hanne Kokkila Joensuun yliopisto Sosiologian laitos 16.6.2004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Vuoden 2003 Nostekoulutukset... 4 3 Koulutuksiin osallistuneet
LisätiedotHakeva toiminta Noste-hankkeissa vuonna 2004
Hakeva toiminta Noste-hankkeissa vuonna 2004 Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto Sosiologian laitos Koulutuksen yhteiskunnalliskulttuurisen tutkimuksen yksikkö 28.5.2005 1 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Noste-hankkeiden
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotAMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?
LisätiedotAMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala
AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala KYSELYN TAUSTATIEDOT Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa
LisätiedotKYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.
LisätiedotSIJOITTUMISSEURANTA 2011
SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotTervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!
OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotTaustatietoa selvityksestä
Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %
1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotOulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus
Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotSeloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.
Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotSisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia
Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotSivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotOPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015
OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotNOSTE-OHJELMAN OPISKELIJAPALAUTE ITÄ-SUOMEN LÄÄNISSÄ VUOSILTA 2003-2009
ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN JULKAISUJA Nro 165 NOSTE-OHJELMAN OPISKELIJAPALAUTE ITÄ-SUOMEN LÄÄNISSÄ VUOSILTA 2003-2009 Toukokuu 2009 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisupäivämäärä Itä-Suomen lääninhallitus
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotE S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.
Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO
Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa
LisätiedotLOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten
LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %
1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotEroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho
Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä 2.11.2017 Sanna Laiho Agendalla Ammatillisen koulutuksen näkökulma Siirtyminen ja eroaminen: määritelmiä Havaittuja
Lisätiedot22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.
Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotAloituskysely 2016 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016
LisätiedotYhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa
1 O S A A M I S E N O S O I T T A M I S E S T A, A R V I O I N N I S T A J A T O D E N T A M I S E S T A - M I T E N H A L L I T S E T L A A T U A? 2 6. 1 1. 2 0 1 8 Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien
LisätiedotAMKista uralle - uraseurantatiedot käyttöön Satu Helmi
AMKista uralle - uraseurantatiedot käyttöön 1.9.2018 28.2.2021 Satu Helmi 22.5.2019 AMKista uralle uraseurantatiedot käyttöön Tavoitteena on luoda YO-sektorin kaltainen toimintamalli alumnien työuran seuraamiseksi.
LisätiedotOulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
Lisätiedot2. Sain riittävästi tietoa opinnoista ja ammattialasta oppilaitokselta, jossa opiskelen.
OPISKELIJAPALAUTEKYSELYT 2018 1(7) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 415/2018 ja päätöksen mukaiset opiskelijapalautekyselyt, jotka otetaan käyttöön 1.7.2018 alkaen. Vastausasteikko: (5) täysin
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotOppilaitosten aikuiskoulutus 2017
Koulutus 2018 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus väheni vuonna 2017 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotTyövoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010
Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta
LisätiedotHenkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen
Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
LisätiedotTAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot
TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää
LisätiedotMaahanmuuttajat osana Valma- koulutusta
Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Tuloksia Opetushallituksen kyselystä syksyllä 2016 Opetusneuvos Ulla Aunola 14.3.2017 Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Valma-kyselyn tausta Valma-koulutus =
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle
1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotOppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus
Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan
LisätiedotAmispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto
Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %
1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä
Lisätiedot