VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN"

Transkriptio

1 VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN Leena Tenhunen Opinnäytetyö Lokakuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Julkaisun laji Opinnäytetyö TENHUNEN, Leena Sivumäärä 96 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja VIITASAARI, Mikael Toimeksiantaja(t) Vesijuoksun MM-kilpailujen esiselvityshanke Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää, miten ensimmäiset Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut onnistuivat Petäjävedellä. Tavoitteena oli määritellä, mihin tapahtumaluokkiin kilpailut kuuluvat sekä selvittää, mitä mieltä kilpailijat ja katsojat olivat tapahtumasta, miten järjestelyt toimivat ja miten tapahtumaa voidaan kehittää sekä tuotteistaa myöhemmin. Tutkimus toteutettiin Petäjäveden kunnan uimalassa, kilpailualueella Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvantitatiivinen, aineisto kerättiin lomakehaastatteluina kahdeksan haastattelijan voimin. Yhteensä haastatteluja tehtiin kahden päivän aikana 128, joista 22 tehtiin kilpailijoille ja loput yleisölle. Yli puolet haastatelluista oli Petäjävedeltä. Pääosin tapahtumaan oltiin tyytyväisiä, järjestelyt olivat onnistuneet ja lajit olivat kiinnostavia. Yleisarvosanaksi tapahtuma sai 8,06. Lähes kaikki, eli 97,6 % vastaajista tulisivat tapahtumaan uudelleen ensi vuonna. Kehittämisehdotuksia tuleviin kilpailuihin olivat mm. markkinoinnin lisääminen, vesijuoksun sääntöjen selventäminen ja oheisohjelman kehittäminen. Opinnäytetyöni on tärkeä monessa mielessä. Sen avulla tuotetaan tietoa Vesijuoksun ensimmäisistä MM-kilpailuista järjestäjille sekä esiselvityshankkeelle. Sen avulla nähdään, kuinka tapahtuma onnistui ja miten sitä voidaan kehittää tulevina vuosina. Tutkimustuloksista on hyötyä tapahtuman tuotteistamisessa. Avainsanat (asiasanat) Tapahtumat, liikuntamatkailu, vesijuoksu, tuotteistaminen Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication Bachelor s thesis TENHUNEN, Leena Pages 96 Confidential Language Finnish Until Title FIRST AQUAJOGGING WORLD CHAMPIONSHIPS AND THEIR REALIZATION Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor VIITASAARI, Mikael Assigned by Preliminary Survey on Aquajogging World Championships Abstract The meaning of this bachelor s thesis was to study, how the first Aquajogging World Championships succeeded at Petäjävesi. The purpose was to classify this event according to its event categories and to find out what the competitors and spectators thought about the event, how the arrangements succeeded and how the event can be developed later. The research was carried out on the Petäjävesi public beach, in the competition area, during The research method was mostly quantitative, the data were collected with the help of eight interviewers. The final count of the interviews was 128 of which 22 were made with the competitors and the rest with the spectators. More than a half of the interviewees were from Petäjävesi. Mainly people were pleased with the event, the arrangements were found successful and sports events were interesting. The event got the average grade of 8.06 (on the 4-10 scale). Almost all the interviewees, 97.6 %, would participate in the event again. There are many things to develop for the future events, e.g. marketing, clarifying the rules of aqua jogging and planning more programme. This bachelor s thesis is important in many ways. With the help of it information about the first Aquajogging World Championships was transmitted to the organisers of the event and for the preliminary survey. This work shows how the event succeeded and how it can be developed during the coming years. Keywords Events, sport tourism, aqua jogging, conseptualization Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 MAAILMANMESTARIKSI VEDESSÄ JUOKSEMALLA Opinnäytetyön eteneminen Vesijuoksun MM-kilpailut lyhyesti TAPAHTUMIEN PIIRTEITÄ Tapahtumien määritelmä ja historiaa Tapahtumien luokittelua Tapahtuman vaikutuksia TAPAHTUMAT JA MATKAILU Tapahtumat matkailun kentässä Liikuntamatkailu Liikuntamatkailija Liikuntatapahtumamatkailu Urheilu-/liikuntatapahtumien jaottelu Liikuntatapahtuman hyödyt Terveysmatkailu vesijuoksukilpailut terveystapahtumana Kesätapahtumat TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN Tapahtuman järjestäminen prosessina Onnistunut tapahtuma Tapahtuma tuotteena VESIJUOKSU JA MM-KILPAILUT Mitä vesijuoksu on? Vesijuoksun historiaa Vesijuoksun harrastajat MM-kilpailujen taustat Kilpailun merkitys...33

5 2 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien profiili Kilpailijoiden profiili Järjestelyt kilpailualueella Tapahtuman onnistuminen Kehittämisehdotukset VESIJUOKSUKILPAILUT ONNISTUNEENA TAPAHTUMANA...69 LÄHTEET...80 LIITTEET...82 Liite 1. Tietoa haastattelijoille...82 Liite 2. Vesijuoksun MM-kilpailujen kokonaistuote...85 Liite 3. Vesijuoksun MM-kilpailujen ohjelma...86 Liite 4. Haastattelulomake...87 Liite 5. Avoimet kysymykset, kysymys Liite 6. Avoimet kysymykset, kysymys Liite 7. Avoimet kysymykset, kysymys Liite 8. Avoimet kysymykset, kysymys KUVIOT KUVIO 1. Tapahtumien typologia...10 KUVIO 2. Terveysmatkailun osa-alueet...20 KUVIO 3. Tapahtuman järjestäminen...22 KUVIO 4. Strateginen kolmio...24 KUVIO 5. Operatiivinen kolmio...25 KUVIO 6. Tuotteen kerrokset...27 KUVIO 7. Vastaajien ikäluokat (n=128)...39 KUVIO 8. Vastaajien asuinlääni (n=128)...41

6 KUVIO 9. Vastaajien asuinpaikkakunta (n=128)...41 KUVIO 10. Vastaajien ammatti (n=128)...42 KUVIO 11. Tulosyy (n=128)...43 KUVIO 12. Kilpailijoiden ammatti (n=22)...46 KUVIO 13. Kilpailijoiden asuinpaikkakunta (n=22)...47 KUVIO 14. Vesijuoksun harrastamisaktiivisuus (n=22)...48 KUVIO 15. Kilpailun infopisteen toimivuus (n=128)...49 KUVIO 16. Matkailuneuvonnan infopisteen toimivuus (n=128)...50 KUVIO 17. Wc-tilojen toimivuus (n=128)...51 KUVIO 18. Opasteiden toimivuus (n=128)...52 KUVIO 19. Liikennejärjestelyiden toimivuus (n=128)...53 KUVIO 20. Aikataulujen toimivuus (n=128)...54 KUVIO 21. Lajien sujuvuus (n=21)...55 KUVIO 22. Ajanoton toimivuus (n=21)...55 KUVIO 23. Tulospalvelun toimivuus (n=21)...56 KUVIO 24. Sääntöjen valvonta (n=21)...57 KUVIO 25. Lajien ohjeistus (n=21)...57 KUVIO 26. Viestien 3x50m kiinnostavuus (n=128)...59 KUVIO 27. Lasten ja nuorten kilpailun kiinnostavuus (n=128)...60 KUVIO 28. Yksilölajien (50m) kiinnostavuus (n=128)...61 KUVIO 29. Maratonin kiinnostavuus (n=128)...62 KUVIO 30. Viisaasti Vesillä-Vesiturvanäytöksen kiinnostavuus (n=128)...63 KUVIO 31. Myyntipisteiden kiinnostavuus (n=128)...64 KUVIO 32. Oheistapahtumien kiinnostavuus (n=128)...65 KUVIO 33. Vesijuoksun MM-kilpailujen logo TAULUKOT TAULUKKO 1. Vastaajien sukupuoli (n=128)...38 TAULUKKO 2. Vastaajien keski-ikä (n=128)...39 TAULUKKO 3. Ikäjakauma sukupuolittain (n=128)...40 TAULUKKO 4. Kilpailijoiden laji (n=22)...44 TAULUKKO 5. Kilpailijoiden sukupuoli (n=22)...45 TAULUKKO 6. Kilpailijoiden ikä (n=22)...45 TAULUKKO 7. Oheistapahtumien kiinnostavuus paikkakunnittain...65 TAULUKKO 8. Tapahtuman yleisarvosana (n=127)...66

7 1 MAAILMANMESTARIKSI VEDESSÄ JUOKSEMALLA 4 Suomessa järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia, etenkin kesäaikaan. Joka vuosi keksitään uusia tapahtumaideoita elävöittämään erityisesti pienten kuntien elinkeinoelämää ja nostamaan niiden matkailullista vetovoimaa. Petäjävedellä järjestettiin kesällä 2004 ensimmäiset Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut. Vesijuoksu on vedessä tapahtuvaa liikuntaa, jossa kelluttavan vesijuoksuvyön avulla liikutaan vedessä pystyasennossa ilman, että jalat koskettavat pohjaan. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, miten kaikkien aikojen ensimmäiset Vesijuoksun MM-kilpailut sijoittuvat matkailun ja erilaisten tapahtumien kenttään sekä miten ne onnistuivat Petäjävedellä. Tavoitteena oli luokitella nämä kilpailut tapahtumaluokkaan tai -luokkiin ja tutkimuksen avulla saada selville sekä katsojien että kilpailuun osallistujien mielipiteitä ja kokemuksia kyseisistä kilpailuista. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, miten järjestelyt toimivat kilpailupaikalla. Neljäs tavoite oli saada selville Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailujen kehittämis- ja tuotteistamismahdollisuuksia. Tutkimus oli siis ainutlaatuinen ja tärkeä monessa mielessä, koska tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa maailmassa ja tutkimuksen avulla saatiin tietoa kilpailujen onnistumisesta sekä kehittämis- ja tuotteistamismahdollisuuksista tuleviin kilpailuihin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Vesijuoksun MM-kilpailujen esiselvityshankkeen projektipäällikkö Petri Miinalainen, joka työskentelee Petäjäveden kunnalle. Hanke kuului alueelliseen maaseutuohjelmaan, maaseutuelinkeinojen monipuolistamisen toimintalinjalle. Toimenpiteenä oli matkailu- ja käsityöläiselinkeinojen kannustaminen ja alatoimenpiteenä matkailun tuotekehityksen edistäminen. Tutkimus liittyi hankkeen erääseen tavoitteeseen, jonka tarkoituksena oli selvittää eri yhteistyötahojen kanssa vesijuoksun tuotteistamisen mahdollisuuksia mahdollista jatkohanketta varten. (Miinalainen 2004.)

8 1.1 Opinnäytetyön eteneminen 5 Työ on rajattu käsittelemään tietoperustassa tapahtumien jaottelua ja vaikutuksia sekä tapahtumien liittymistä matkailuun. Erityisesti on keskitytty liikuntamatkailuun. Työssä on määritelty, mihin erilaisiin tapahtumaluokkiin Vesijuoksun MM-kilpailut voidaan sijoittaa. Tässä työssä käsitellään myös tapahtuman järjestämistä, onnistuneen tapahtuman piirteitä sekä tapahtumaa tuotteena ja tuotteistamista. Vesijuoksusta on kerrottu liikuntamuotona, sen harrastajista sekä itse Vesijuoksun MM-tapahtumasta tarkemmin. Tutkimus toteutettiin Vesijuoksun MM-kilpailuviikonloppuna Petäjäveden kunnan uimalassa, joka toimi kilpailualueena. Lauantaina ja sunnuntaina haastatteluja tehtiin noin neljä-viisi tuntia päivässä. Aineisto kerättiin lomakehaastatteluina kahdeksan henkilön voimin, jotka koulutin etukäteen tehtäväänsä. Liitteenä on koulutuksessa käytetty lomake Tietoa haastattelijoille (Liite 1). Tavoitteena oli haastatella vähintään 100 henkilöä, kilpailijoita ja katsojia. Lomakkeita varattiin 200 suomenkielistä ja 20 englanninkielistä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 128 kappaletta, joista kaikki käsiteltiin SPSS for Windows -ohjelmalla. Vain yksi haastattelu tehtiin englannin kielellä. 1.2 Vesijuoksun MM-kilpailut lyhyesti Vesijuoksun ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Petäjävedellä, Keski-Suomessa. Kilpailunäyttämönä toimi kunnan uimala. Perjantai-iltana olivat mm. lämmittelyajot ja lauantaina ja sunnuntaina järjestettiin varsinaiset kilpailut. Tapahtumassa kilpailtiin kolmessa eri lajissa: viestissä, yksilölajissa pikamatkalla sekä maratonilla. Kilpailujen järjestäminen oli petäjävetisille näytön paikka, sillä tapahtuman avulla oli mahdollista ns. nousta maailmankartalle uuden tapahtumaidean myötä. Idea Vesijuoksun MM-kilpailuista sai alkunsa petäjävetisen toimitusjohtajan Heikki Puhakan kuntoilun ja markkinoinnin vuoksi. Kaikki lähti hänen maratonharrastuksestaan. Nivelvaivoja vähentääkseen hän alkoi harrastaa myös vedessä juoksemista. (Puhakka 2004a.) Maraton-porukalla loppuverryteltiin vesijuosten ja mietittiin, kuka olisi tässä lajissa paras. Päätettiin järjestää lajin MM-

9 6 kilpailut. (STT- MTV3, 2004.) Puhakka markkinoi ja myy vesijuoksussa tarvittavia vesijuoksuvöitä sekä muita tarvikkeita ja tuotteille oli saatava imua tapahtuman sekä uuden lajin esittelyn avulla. Petäjäveden kunta ja monia yrityksiä saatiin tapahtumaan mukaan. Vesijuoksussa ei ole olemassa lajiliittoa. Toiminnassa on melkoisen vapaat kädet, mikä on lajille jopa rikkaus. Ensimmäiset vesijuoksukilpailut voivat olla siis maailmanmestaruustasoiset. (Puhakka 2004a.) Lisää vesijuoksusta ja tapahtumasta luvussa viisi. 2 TAPAHTUMIEN PIIRTEITÄ 2.1 Tapahtumien määritelmä ja historiaa Tapahtuman yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Tietosanakirjassa tapahtuma määritellään seuraavasti: Tapahtuma, lat. eventum, yl. mikä tahansa asiantila, seikka, ilmiö tai esiintymä, joka kuuluu tiettyyn avaruuden ja ajan kohtaan (Iso tietosanakirja 1997, 244). Getzin mukaan (1997, 2) tapahtumat ovat tilapäisiä ja jokainen tapahtuma on uniikki sekoitus kestoltaan, puitteiltaan, järjestelyiltään ja ihmisiltään. Hänen mielestään erilaisia tapahtumatyyppejä on niin paljon, että uusia ilmaantuu viikoittain (emt. 1). Yksi tietty tapahtuma voidaan luokitella kuuluvaksi useampaan kuin yhteen kategoriaan sen tarkoituksen tai olosuhteiden perusteella (emt. 6). Suomessa järjestetään vuosittain todella suuri määrä erilaisia tapahtumia. Lähes joka kunnalla ja kylällä on oma tapahtumansa, useimmilla paikkakunnilla järjestetään monta tapahtumaa vuodessa. Tapahtumien tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, mutta luku on tiettävästi tuhansissa. Historiallisesti ihmisten kokoontumisten syynä on ollut joko hyöty tai huvi. Hyötymielessä on tavattu toisia mm. metsästämällä yhdessä, kyläkokouksissa, on vaihdettu tavaraa tai etsitty kumppania muilta alueilta. Muiden ihmisten tapaaminen auttaa toteuttamaan yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisuuden tarpeita. Yhdessä juhlistetaan asemien muutoksia, kuten aikuistumista pääsemällä ripille. Monissa muissakin tilanteissa juhlallisuuden edellytyksenä on suuren joukon yhteenkokoontuminen. (Antikainen & Sutinen, 1996, 1.1, 1.)

10 7 Suomalaiset järjestävät ahkerasti seuratoiminnan avulla erilaisia tapahtumia. Suomessa toteutettava yhdistys- ja seuratoiminta on nykyisinkin vireää. Se on saanut alkunsa 1800-luvun loppupuolella, kun eri yhteiskunnalliset ryhmät alkoivat aktiivisesti ajaa asioita. Poliittinen toiminta aktivoitui, nuorisoseuratoiminta lisääntyi ja suomalaista kulttuuria tutkittiin itsenäistyminen tavoitteena. Nykyisin seuratoiminta liittyy yhä useammin johonkin harrastukseen ja vapaaajan lisääntyminen on kasvattanut lajien harrastajamääriä. Tarkoituksena on mm. saada lisää harrastajia tapahtuman avulla. (Emt. 1-2.) Tästä on kyse Vesijuoksun MM-kilpailuissakin. Kun ihmisten elintaso on noussut, odotetaan tapahtumiltakin laadullisesti ja sisällöllisesti paljon. Tapahtumien osallistujamäärät ovat kasvaneet ja tapahtumien kenttä on monipuolistunut, valtakunnallisista suurtapahtumista pieniin yhden segmentin erikoistapahtumiin tai yhden asian tapahtumista laajoihin yleistapahtumiin. Tapahtumien välille on kehittynyt kilpailua, koska tarjontaa on todella paljon ja kilpaillaan sekä samoista tukirahoista että yleisöstä. Tapahtumien taustalla on yleensä halu edistää yhdistykselle tai yhteisölle tärkeitä asioita tai aatteita. Sen vuoksi ne ovat tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden ja aktiivisuuden kannalta. (Emt. 2.) Varsinkin kesäaikaan samana viikonloppuna järjestetään useilla paikkakunnilla jopa keskenään kilpailevia kesätapahtumia. Vesijuoksun MM-kilpailuiden kanssa samaan aikaan järjestettiin mm. Eukonkannon MM-kilpailut. 2.2 Tapahtumien luokittelua Tapahtumat voidaan jaotella tapahtuman koon tai luonteen mukaan. Koon mukaan tapahtumat on mahdollista jakaa megatapahtumiin, leimaaviin tapahtumiin, suuriin sekä paikallisiin tapahtumiin. (Bowdin, McDonnell, Allen, & O Toole 2001, 16.) Megatapahtumat ovat todella suuria, jopa miljoonan osallistujan tapahtumia ja niillä on maailmanlaajuinen näkyvyys medioiden välityksellä. Megatapahtumat ovat taloudellisesti todella merkittäviä ja monen mielestä ne on suorastaan pakko nähdä, ainakin kerran elämässä. Esimerkkejä megatapahtumista ovat

11 8 olympialaiset, maailmannäyttelyt tai jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. (Bowdin ym. 2001, ) Leimaavat tapahtumat välittävät tietyn paikan, kylän, kaupungin tai alueen tunnelmaa, henkeä tai identiteettiä. Tapahtumapaikka tulee kansainvälisesti tunnetuksi. Tapahtuma on yleensä kestoltaan rajallinen, uniikki ja hyvin houkutteleva. Esimerkkejä leimaavista tapahtumista ovat Oktoberfest Saksan Münchenissä, Rion karnevaalit ja Ranskan ympäriajo. Tapahtumat tuovat positiivista mainetta paikalle, jossa ne järjestetään. (Emt. 17.) Suuret tapahtumat houkuttelevat suuria osallistujamääriä, median huomiota ja alue hyötyy tapahtumasta taloudellisesti. Monet kansainväliset urheilun mestaruuskilpailut, kulttuuri- tai bisnestapahtumat voidaan luokitella kuuluviksi tähän ryhmään. (Emt ) Myös Neste Ralli Finland kuuluu tähän kategoriaan. Paikalliset tapahtumat ovat pienimpiä tapahtumia niin kooltaan, osallistujamäärältään, mediassa näkyvyydeltään kuin taloudelliselta tuotoltaankin. Tä l- lainen on esim. tietyssä kaupungissa tai kylässä järjestettävä pienimuotoinen juhla. Suurin osa Suomessa järjestettävistä tapahtumista on tällaisia. Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut kuuluvat tähän ryhmään, ainakin näin ensimmäisellä kerralla. Osallistuja- ja katsojamäärät jäivät kuitenkin aika pieniksi. Osallistujia oli yhteensä 127 (laskettu tuloslistoista) ja yleisöä oli tapahtuman järjestäjän mukaan kilpailualueella lähes kolmen päivän aikana (Tervetuloa, 2004). Mukana luvussa ovat kaikki kilpailualueelle saapuneet ihmiset. Goldblatt (1997, 6-10) jakaa tapahtumat niiden luonteen mukaan useaan eri ryhmään, joita ovat mm. kansalaisjuhlat, messut ja näyttelyt, festivaalit, kokoukset ja kongressit, elämänkaareen liittyvät tapahtumat sekä urheilutapahtumat. Kansalaisjuhlat ovat esimerkiksi kaupunkien tai kylien vuosijuhlia, syntymä- päiviä. Ne voivat liittyä kulttuuriin, uskontoon tai rituaaleihin. Messut ja näyttelyt muistuttavat toisiaan. Niissä tuotteita tai palveluja esitellään potentiaalisille

12 9 ostajille. Ne voivat olla yksityisiä tai julkisia. Nykyään messuihin ja näyttelyihin liittyy tärkeänä osana viihteellisyys eikä koulutuksellista puoltakaan ole unohdettu näistä tapahtumista. Erilaiset festivaalit ja yleisötapahtumat ovat kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti. Sekä pienissä että suurissa kylissä järjestetään lyhytaikaisia tapahtumia, joihin houkutellaan matkailijoita. Paikkakunnilla on hyvä mahdollisuus esitellä kulttuuriaan ja vilkastuttaa sesonkia entisestään. (Emt. 6-7.) Vesijuoksukilpailut voidaan luokitella lyhytkestoiseksi yleisötapahtumaksi, koska ne kestävät vain vajaan viikonlopun. Kokoukset ja kongressit ovat kasvaneet nykyisin monen päivän tapahtumiksi ja kaupungit suorastaan kilpailevat suurista kongresseista. Kansainvälisyys on lisääntynyt kokous- ja kongressitoiminnassa. Yleensä niiden tarkoituksena on koulutus ja verkostoituminen. (Emt. 8.) Elämänkaaritapahtumat ovat aina luonteeltaan sosiaalisia. Niitä ovat mm. häät, rippijuhlat, syntymäpäivät tai hääpäivät. Yhdessä juhlitaan jonkin asian saavuttamista ja tällaiset tapahtumat yleensä muistetaan vanhanakin. Urheilutapahtumat ovat laajentuneet pelkästä urheilun seuraamisesta laajoiksi viihdetapahtumiksi, joissa on paljon oheisohjelmaa, viihdettä ja jopa ilotulituksia. Nämä tapahtumat tuovat kohteille merkittäviä tuloja. (Emt ) Vesijuoksun MM-kilpailut eivät kilpaile suosiosta suurien urheilutapahtumien kanssa, mutta ne voidaan kuitenkin luokitella pienemmäksi urheilutapahtumaksi. Getz (1997, 6) on tehnyt suunnitelluista tapahtumista typologian, joka esitellään seuraavalla sivulla. Seitsemän ensimmäistä ryhmää, eli julkiset tapahtumat, voidaan löytää joka kulttuurista ja yhteisöstä. Viimeinen ryhmä, eli yksityiset tapahtumat, ovat etupäässä pienempien, yksityisten ryhmien kiinnostuksen kohteena ja vain heille tarkoitettuja.

13 1. KULTTUURIJUHLAT Festivaalit Karnevaalit Paraatit Perinne- tai muistojuhlat 2. TAIDE/VIIHDE Konsertit Muut esitykset Näyttelyt Palkitsemisseremoniat 3. LIIKE-ELÄMÄ/KAUPPA Messut, markkinat, myyntitapahtumat Näyttelyt Kokoukset ja konferenssit Varojenkeruutapahtumat 4.URHEILUKILPAILUT Ammattiurheilu Amatööriurheilu 5. KOULUTUS/TIEDE Seminaarit, työpajat, klinikat Kongressit 6. VAPAA-AIKA, VIRKISTYS Pelit ja urheilu huvin vuoksi Huvitapahtumat POLIITTISET/VALTIO Virkaan nimittäjäiset Virkaanastujaiset VIP-vierailut Kokoukset 8. YKSITYISET TAPAHTUMAT Henkilökohtaiset juhlat: Vuosipäivät Perhelomat Sosiaaliset tapahtumat: Juhlat, gaalat Luokka- ja sukukokoukset KUVIO 1. Tapahtumien typologia Getzin luokittelussa Vesijuoksun MM-kilpailut voidaan sijoittaa amatööriurheilukilpailujen luokkaan tai vapaa-ajan tapahtumien luokassa joko urheiluun huvin vuoksi tai suoraan huvitapahtumiin. Kyse on ennemminkin leikkimielisestä kisailusta kuin ammattiurheilusta. Riippuu harrastajasta, kuinka vakavasti hän vesijuoksun ja itse kilpailun ottaa. Luultavasti kukaan ei vielä harrasta vesijuoksua ammattimaisesti. Vesijuoksun MM-kilpailuihin osallistujilla on erilaisia perusteluja osallistumiselleen. Tapahtumia voidaan luokitella usealla eri tavalla. Tärkeimmät ja helpoimmat niistä ovat jako koon tai luonteen mukaan tai jako julkisiin ja yksityisiin tapahtumiin. Tapahtuma voidaan luokitella kuuluvaksi useampaan kuin yhteen ryhmään, kuten edellä esitettiin.

14 2.3 Tapahtuman vaikutuksia 11 Tapahtumalla on monenlaisia vaikutuksia ympäröivälle alueelle ja sen asukkaille. Vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Usein korostetaan tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, koska niitä on suhteellisen helppo arvioida ja ne ovat tärkeitä jatkuvuuden ja liiketoiminnan kannalta. Tapahtuman vaikutukset voidaan jaotella sosiaalisiin ja kulttuurisiin, ympäristöllisiin, poliittisiin sekä matkailullisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. (Bowdin ym. 2001, 26.) Sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia Tapahtumasta aiheutuvia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä on monia riippuen tapahtumasta. Positiivisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat paikallisiin ihmisiin sekä yhteisöön, on mm. se, että kuntalaiset kokevat yhdessä jotain, esimerkiksi osallistumalla viihteelliseen konserttiin tai urheilutapahtumaan. Jälkeenpäin he voivat jakaa kokemaansa. Kansallispäivät tai yhteisön omat juhlat aiheuttavat ylpeyden tunnetta osallistujissa. Yhteisössä voidaan vahvistaa joitakin tiettyjä ryhmiä heidän omilla tapahtumillaan, esimerkiksi senioreja tai liikuntarajoitteisia. Sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin luetaan myös se, kun jäsenille esitellään tapahtumien muodossa uusia ja haasteellisia ideoita. Tällainen on esimerkiksi Vesijuoksun MM-kilpailut, uusi tapahtuma, jota ei ole ennen järjestetty. Positiivista vaikutusta syntyy, kun esim. kunnan jäsenten osallistuvuus lisääntyy tapahtuman myötä, kuten Petäjävedellä, tai perinteitä elvytetään ja kulttuurista näkökulmaa laajennetaan tapahtumien kautta. (Bowdin ym. 2001, ) Negatiivisia sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia ovat tapahtuman aiheuttamat melu, häiriöt sekä väkijoukon tai yksittäisen ihmisen huono käyttäytyminen. Yhteisö voi vieraantua tapahtumasta, jos paikallisuutta ei arvosteta ja yhteisöä manipuloidaan tapahtuman avulla. Ei ole hyvä asia, jos paikallinen yhteisö saa tapahtuman vuoksi negatiivisen imagon. (Emt. 27.) Jossain tapauksessa voidaan yrittää tapahtuman avulla korjata jo olemassa olevaa negatiivista imagoa ja houkutella paikkakunnalle kävijöitä.

15 12 Ympäristöllisiä vaikutuksia Tapahtuman ympäristöllisiä vaikutuksia ovat positiivisessa mielessä esimerkiksi ympäristön mahdollisuus näyttäytyä muulle maailmalle tapahtuman aikana. Ympäristövaikutuksia voidaan minimoida mm. kierrätyksen avulla sekä kieltämällä lasipullot ja järjestämällä kuljetus kauempana sijaitsevalta parkkipaikalta tapahtumapaikalle. Tapahtuman avulla voidaan korostaa ympäristötietoista toimintatapaa. (Bowdin ym. 2001, 32.) Negatiivisia vaikutuksia ympäristölle sekä fyysisille puitteille ovat likaantuminen, saastuminen, melu, liikenneruuhkat ja perinnön, esim. etenkin suomalaisille niin tärkeän luonnon, tuhoutuminen. (Emt. 27.) Vesijuoksussa tärkeä ympäristö on vesi ja ranta. Niiden tulisi olla puhtaita kilpailujen aikana ja pysyä puhtaana kilpailujen jälkeenkin. Poliittisia vaikutuksia Poliittisia tapahtumien vaikutuksia positiivisia mielessä on myös paljon. Tapahtumien avulla yritetään vaikuttaa äänestäjiin tai kansalaisiin esim. vaalien alla. Kansalaiset yritetään pitää tyytyväisinä tarjoamalla heille jotain tapahtumien avulla. Tätä keinoa ovat käyttäneen mm. Iso-Britannian kuningashuoneen jäsenet pitämällä erittäin suosittuja tapahtumia, kuten Prinssi Charlesin ja Lady Diana Spencerin satumaiset häät. Poliitikot ovat yleensä valokeiloissa isoissa tapahtumissa ja kasvattavat näin suosiotaan. On huomattu, että kun omaan kaupunkiin tai alueelle saadaan suuri tapahtuma, houkuttelee se vierailijoita, tuo tuloja ja luo työpaikkoja. Suurien tapahtumien avulla saadaan jopa kansainvälistä arvostusta ja parannetaan alueen imagoa. Tapahtumien myötä alueelle saadaan ehkä lisäinvestointeja. Tapahtumat vaikuttavat yhteisön jäsenten yhtenäisyyden tunteeseen, ihminenhän on sosiaalinen eläin ja yhdessä koetut tapahtumat vaikuttavat hyvinvointiin ja näin sosiaalisiin rakenteisiin. Kun ihmiset ovat tyytyväisiä päättäjien järjestämiin tapahtumiin, ovat he todennäköisesti tyytyväisiä myös heidän politiikkaansa. (Bowdin ym. 2001, 27, ) Poliittisessa mielessä tapahtumien negatiivisia vaikutuksia on riski siitä, että tapahtuma epäonnistuu. Varoja voidaan käyttää väärin ja vastuuttomasti. Voi olla, että propaganda lisääntyy. Ehkä yhteisö ei olekaan tapahtuman pääjärjestäjä eikä voi kontrolloida tapahtumaa eikä saa siitä tuloja. (Emt. 27.)

16 13 Matkailullisia ja taloudellisia vaikutuksia Turismi koetaan hyvänä tulonlähteenä monille alueille. Tapahtumat tärkeänä osana turismia houkuttelevat alueelle yleensä paljon matkailijoita. Tapahtumat voivat tehdä paikoista matkailukohteita, olla alkusysäyksenä matkailijoiden määrän kasvamiseen. Matkailijat tuovat alueelle tietenkin rahaa. Heidän oleskeluaikansa pidentyy tapahtumien vuoksi ja he saattavat tulla uudelleen seuraavana vuonna. Tapahtumat lisäävät alueen tunnettuutta ja luovat sen matkailullista imagoa. Tapahtumien avulla voidaan houkutella matkailijoita sesongin ulkopuolella ja näin tasataan vuodenaikojen aiheuttamaa asiakkaiden määrän epäsuhtaisuutta matkailuyrityksissä. Tapahtumia järjestettäessä olisi syytä muistaa, että ne tulisivat olla tarkoitettu myös paikallisille ihmisille eikä vain turisteille. Muuten tapahtumasta häviää aitous, jota turistit ehkä hakevat. Paikalliset voivat jopa vastustaa turismia. (Bowdin ym. 2001, 27, ) Tapahtumien avulla matkailusta saatava tuotto on korkea ja tulot jakautuvat eri aloille, kuten matkustamiseen, majoitukseen, ravitsemispalveluihin ja liikkeisiin. Lisäksi tulot kertaantuvat, koska mm. raaka-aineita tarvitaan enemmän tapahtumien aikana verrattuna normaaliin toimintaan. Raha siis kiertää yhteiskunnassa ja kansantalous hyötyy siitä. Suurien tapahtumien vuoksi joudutaan usein rakentamaan uusia rakennuksia, kuten urheilustadioneita sekä hotelleja. Tiet ja julkiset liikenneyhteydet paranevat megatapahtumien myötä. Samalla syntyy lisää työpaikkoja ja saadaan kerättyä enemmän veroja. Tapahtumilla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia niin paikallisille kuin turisteillekin. (Emt. 27, 41.) Pienillä paikkakunnilla järjestettävissä tapahtumissa voivat pienet matkailuyrittäjät, taksit ja ravitsemispalveluiden tarjoajat ansaita viikonlopun aikana melkein koko kesän tilin. Näin on käynyt esimerkiksi Suopotkupallon MM-kilpailuissa, pienessä kainuulaisessa Hyrynsalmen kunnassa. (Moolis 2002, ) Negatiivisia vaikutuksia ovat alueen autenttisuuden katoaminen, yhteisö saattaa vastustaa tämän ja muiden asioiden takia turismia alueella. Alueen maine voi kärsiä tapahtumasta ja alueella voi esiintyä esim. kulttuurin, paikallisten ihmisten tai luonnon hyväksi käyttöä. Tapahtumien aikana hinnat yleensä nousevat. (Bowdin ym. 2001, 27.) Tapahtumien matkailullisia ja taloudellisia

17 vaikutuksia tulisikin seurata pitkällä aikavälillä, lyhyellä aikavälillä tulokset eivät ehkä ole riittäviä ja todenmukaisia TAPAHTUMAT JA MATKAILU 3.1 Tapahtumat matkailun kentässä Monet erilaiset tapahtumat liittyvät tiukasti matkailuun. Osa tapahtumista on selkeästi osa turismiteollisuutta, etenkin megatapahtumat, joilla haetaan erityisesti taloudellista voittoa ja houkutellaan paikalle suuria osallistujamääriä. Tapahtumien määrä on kasvanut ja jatkaa yhä kasvuaan sekä Suomessa että maailmalla. Pienimuotoisemmillakin tapahtumilla on selkeää matkailullista vaikutusta monille pienille paikkakunnille esim. matkailullisesti hiljaisempina kausina. Tapahtumat luovat paikkakunnille tietynlaisen imagon, asettavat ne markkinoilla tiettyyn kohtaan ja luovat niille markkinoinnillista etulyöntiasemaa (McDonnell, Allen & O Toole 1999, 28). Edellisessä luvussa esiteltiin tapahtumien matkailullisia vaikutuksia. 3.2 Liikuntamatkailu Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut voidaan liikunnallisen luonteensa vuoksi luokitella urheilu- tai liikuntatapahtumaksi ja siten osaksi liikuntamatkailua. Sport tourism suomennetaan ennemmin liikunta- kuin urheilumatkailuksi. Vehmaksen mukaan (2001, 6) urheilu- ja liikuntakäsitteiden merkitys vaihtelee kulttuureittain, Pohjois-Amerikassa sport tarkoittaa kilpailullista toimintaa, kun taas eurooppalainen näkemys sisällyttää määrittelyyn mukaan myös eikilpailullisen, virkistyksellisen puolen. Liikuntamatkailun voidaan katsoa alkaneen jo antiikin Kreikassa, jossa ensimmäiset olympialaiset pidettiin 776 ekr. Silloin tapahtumaan osallistui useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Roomalaisten matkustus suuntautui pääasiassa kylpylöihin ja gladiaattorikisoihin. (Standeven & De Knop 1999, ) Niistä ajoista lähtien on järjestetty erilaisia liikunta- tai urheilutapahtumia ympäri

18 15 maailmaa. Nykyisin liikuntamatkailu on turismin kasvava segmentti ja sen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Vehmaksen mukaan (2002, 57) liikuntamatkailijoiden osuus kaikesta matkailusta on noin %. Suosion kasvamiseen vaikuttaa mm. lisääntynyt elämyshakuisuus ja toisaalta itsensä hoitaminen on nykyihmiselle yhä tärkeämpää. Osallistumalla itse tai seuraamalla muiden suorituksia saadaan hyvää oloa. (Verhelä & Lackman 2003, 126.) Liikuntamatkailu (sport tourism) voidaan määritellä laajasti siten, että siihen sisältyy matkustaminen pois asuinpaikasta ja tarkoituksena on osallistua liikunnalliseen aktiviteettiin kilpailun tai rentoutumisen vuoksi, matkustaminen katsomaan joko huippu- tai ruohonjuuritason urheilua tai matkustaminen tutustumaan urheilunähtävyyksiin, kuten kuuluisiin urheiluhalleihin tai vesipuistoihin. (Deply Neirotti 2003, 2.) Edellä oleva määritelmä jakaa liikuntamatkailun kolmeen eri muotoon, joita ovat aktiivinen liikuntamatkailu, passiivinen tapahtumamatkailu ja nostalgiamatkailu. Aktiivista liikuntamatkailua on esim. matkan aikana liikunnan, kuten hiihdon tai golfin, harrastaminen. Esimerkkejä passiivisesta tapahtumamatkailusta ovat suomalaisten suosima formulamatkailu tai matkat olympialaisiin katsojaksi. Nostalgiamatkailua ovat mm. matkat olympiastadioneille tai urheilumuseoihin. (Vehmas 2001, 6.) Nostalgiamatkailijoita sitoo syvempi side harrastukseensa, yleensä se liittyy joukkueeseen tai urheilijaan. Voidaan esimerkiksi matkustaa Paavo Nurmen kisapaikoille. (Verhelä & Lackman 2003, 131.) Vesijuoksun MM-kilpailuihin osallistui sekä aktiivisia että passiivisia liikuntamatkailijoita, kilpailijoita sekä yleisöä. Ehkä tulevaisuudessa kilpailupaikalle tulee nostalgiamatkailijoita. Liikuntamatkailun tarjonnassa erotetaan viisi pääryhmää: nähtävyydet, matkakohteet, risteilyt, (kierto)matkat ja tapahtumat. Tapahtumilla viitataan yleensä urheilutapahtumiin, jotka houkuttelevat runsaasti katsojia tai osallistujia. (Deply Neirotti 2003, 3 ja 8.) Pienemmät tapahtumat, kuten Vesijuoksun MMkilpailut, joissa on tyypillistä osallistuminen itse kilpailuun, ovat hyödyllisiä pienille kaupungeille tai harvemmin asutuille alueille. Yleensä tällaisissa tapahtumissa käytetään hyödyksi jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja vapaaehtoistyövoimaa, joten ne tulevat edullisiksi järjestäjälle. Liikuntatapahtumat ovat

19 16 tehokas tapa houkutella paikkakunnalle uusia kävijöitä ja saada ihmiset tulemaan uudelleen. Ihmiset palaavat, koska urheilutapahtumissa, joihin itse osallistutaan, voidaan viettää aikaa samanhenkisten ja samaa lajia harrastavien ihmisten kanssa. (Emt. 9.) Kilpailuihin osallistumisesta saattaa tulla perheelle tai yksittäiselle osallistujalle vuosittainen perinne. 3.3 Liikuntamatkailija Liikuntamatkailija voi olla aktiivinen, passiivinen tai nostalginen matkailija, kuten edellä esiteltiin. Amerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkimusten mukaan aktiivinen liikuntamatkailija kuuluu elitistiseen väestöön. Hän on tyypillisesti nuori naimaton ja lapseton mies, joka asuu kaupungissa. Hänen sosioekonominen asemansa on keskimääräistä parempi. (Vehmas 2001, 6.) Täytyy kuitenkin muistaa, että liikuntamatkailijat ovat kokonaisuudessaan hyvin heterogeeninen ryhmä. Liikuntamatkailijat voivat olla katsojia, kilpailijoiden ystäviä ja perhettä, virkamiehiä, median edustajia, sponsoreita, matkailijoita jne. (Getz 2003, 56). Erilaisia liikuntalajejahan on maailmassa vaikka kuinka paljon ja jokaisella on omat kannattajansa ja harrastajansa. Liikuntamatkailijoiden motiivit vaihtelevat, esim. monilapsisella perheellä ja ystäväporukalla on täysin eri syyt lähteä liikuntamatkalle. Usein halutaan kokea jotain arjesta poikkeavaa, matkustamalla esim. urheilukilpailuun, jossa on mahdollista nähdä kuuluisia urheilijoita tai kokeilla itse jotain uutta lajia. Jos liikuntatapahtuman ympärille on tuotteistettu valmis paketti, on se houkutteleva sellaisten ihmisten kannalta, jotka haluavat ottaa paljon irti lomaltaan. Usein matkakohteen valintaan vaikuttavat hyvin paljon sosiaaliset tekijät, kuten perheen ja ystävien mielipiteet. (Getz 2003, ) Tulevaisuudessa liikuntamatkailijoiden ryhmä muuttuu yhä erilaisemmaksi, kun koko ajan keksitään uusia liikuntamuotoja ja lajeja. Eläkeläiset tulevat yhä enemmän mukaan liikuntamatkailubisnekseen. Asiakkaat muuttuvat yhä vaativammiksi ja yksilöllisemmiksi. (Vehmas 2002, 60.)

20 3.4 Liikuntatapahtumamatkailu 17 Tapahtumat ovat merkittävä osa liikuntamatkailua etenkin turistien määrän ja taloudellisten vaikutusten vuoksi. Liikuntatapahtumamatkailu voidaan määritellä kohteen ja kuluttajan kannalta. Kohteen kannalta se on liikuntatapahtumien kehittämistä ja markkinointia, jotta saavutettaisiin taloudellisia ja yhteisöllisiä etuja. Kuluttajan kannalta liikuntatapahtumamatkailu on aktiivista tai passiivista matkustamista. (Getz 2003, 50.) Liikuntatapahtumamatkailulla on ainutlaatuisia piirteitä. Getzin (2003, 50) mukaan monien urheilutapahtumien paikka valitaan tarjousten perusteella, eli ne ovat houkuttelevia kohteiden kannalta. Erikoistapahtumat voivat houkutella enemmän turisteja kuin säännöllisesti järjestetyt ottelut. On huomattava, että sponsorit suorastaan rakastavat urheilukilpailuja ja sponsorirahoituksen avulla parannetaan tiloja, välineistöä ja infrastruktuuria. Kun urheilutapahtumaa varten rakennetaan suorituspaikkoja, tulee niistä yleensä pysyviä tapahtumapaikkoja. (Getz 2003, ) Vesijuoksun MM-kilpailut olivat pienet kilpailut, eikä niiden takia jouduttu rakentamaan suuria suorituspaikkoja, kunnan uimalaa ruopattiin ja rakennettiin kilpailijoille kääntöpaikka 50 metrin kisaa varten. Urheilutapahtumien avulla houkutellaan esim. kaupunkiin muitakin tapahtumia, kuten kongresseja ja näyttelyitä. Liikuntatapahtumamatkailun avulla on mahdollista tarjota monia urheilutapahtumia vuoden ympäri ja ne vetoavat moniin, koska erilaisia tapahtumia on tarjolla eri-ikäisille ihmisille. (Emt ) Liikuntatapahtumamatkailu auttaa luomaan uniikin ja houkuttelevan maineen tapahtumapaikalle ja samalla se lisää paikallisen kulttuurin ja perinteiden suosiota. Median näkyvyys tapahtumassa ja sen vaikutus paikan imagon luomiseen saattavat olla tärkeämpiä kuin vierailijoiden tuomat eurot. Liikuntatapahtumat avustavat myös kohteen brandin luomisessa. Ennen kaikkea tämä on tehokas tapa turvata turismin tuomia etuja maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, joiden houkuttelevuus on muuten rajallinen. (Emt. 51.) Petäjävesi pääsi hetkeksi julkisuuteen MTV3-kanavalla kisojen myötä ja sai mainetta vesijuoksukuntana. Kilpailulauantaina näytettiin pieni pätkä seitsemän uutisissa

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Tapahtumien Hämeenlinna

Tapahtumien Hämeenlinna Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Kajaanin Suunnistajat ry.

Kajaanin Suunnistajat ry. Kajaanin Suunnistajat ry. Kainuu kansainvälisten suunnistuksen suurtapahtumien Kainuu ja Kajaani kansainvälisten keskipisteessä suunnistuksen suurtapahtumien keskipisteessä KUTSUVIERASTILAISUUS Joutenlampi;

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus. Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013

Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus. Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013 Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013 Taloudelliset vaikutukset Rallitapahtuman aikainen kulutus Katsojat* VIP- vieraat Tiimit* Media YHTEENSÄ 13.9 M 2.2 M 0.7

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Hakijan tiedot. I Tietoa tapahtumasta. https://asiointi.kuopio.fi/elomake3/lomake/raportti.php?sivu=tietue&lomake_id=2499&n=50. Käyttäjä: KIRJAAMO

Hakijan tiedot. I Tietoa tapahtumasta. https://asiointi.kuopio.fi/elomake3/lomake/raportti.php?sivu=tietue&lomake_id=2499&n=50. Käyttäjä: KIRJAAMO https://asiointikuopiofi/elomake3/lomake/raporttiphp?sivu=tietue&lomake_id=2499&n=50 Sivu 1/6 292014 Käyttäjä: KIRJAAMO lomakkeet uusi lomake asetukset ryhmät ohjeet kirjaudu ulos Raportti Raportti: tukihakemukset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK Hyvinvointimatkailun työpaja Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä, MEK Suomalainen hyvinvointi: Teemat Wellness 4-5 tähteä Finnrelax Terveysja kuntoliikunta Hemmottelu PERUSTARJONTA

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana?

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana? LIITE 1 1(8) FIRST WEEK FESTIVAL PALAUTEKYSELY VAMOK järjesti lukuvuoden alussa First Week Festivalin, joka piti sisällään 5 erilaista tapahtumaa. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa opiskelijoiden

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Yhteenveto keväällä 2011 kuntosuunnistajille tehdystä kyselystä Kyselyn toteutustapa Verkkokysely (Webropol), jonka linkki oli noin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista. Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012

LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista. Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012 LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012 Ydinajatus Liikuntakynnyksen madaltaminen ja vähän liikkuvien liikuttaminen Liikuntatuutori on helposti

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA 2.-4.11.2012

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA 2.-4.11.2012 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA 2.-4.11.2012 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 TYYTYVÄISIÄ NÄYTTEILLEASETTAJIA, KUMPPANEITA JA KÄVIJÖITÄ Edellisvuoden tapaan Lätkä&Säbä-Expossa 2011 viihdyttiin pitkään (3,9 h)

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi!

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä, tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, kohtaat

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa, Vaasa, Iisalmi, Oulu

Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa, Vaasa, Iisalmi, Oulu 1 TAITAJA 2014 YRITTÄJYYS Semifinaali, paikkakuntaxxx Osoite:XXX Lajin semifinaalivastaavat: paikallinen koordinaattori Tuomarit: XXX XXX XXX Paikkakunnat: Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa,

Lisätiedot

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Asiakas keskiössä Kauppakeskus Veturin toteuttamisen kirkkaana johtotähtenä on alusta lähtien ollut kouvolalaisuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

Näyteikkunasomistus leluista Paviljongissa

Näyteikkunasomistus leluista Paviljongissa Finaalitehtävät Tehtävä 1, 24.4.2012 Näyteikkunasomistus leluista Paviljongissa Tehtävänäsi on toteuttaa sinulle arvotuista leluista näyteikkunasomistus. Huolehdit myös asiakasinformaation tuottamisesta

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot