VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN"

Transkriptio

1 VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN Leena Tenhunen Opinnäytetyö Lokakuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Julkaisun laji Opinnäytetyö TENHUNEN, Leena Sivumäärä 96 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja VIITASAARI, Mikael Toimeksiantaja(t) Vesijuoksun MM-kilpailujen esiselvityshanke Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää, miten ensimmäiset Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut onnistuivat Petäjävedellä. Tavoitteena oli määritellä, mihin tapahtumaluokkiin kilpailut kuuluvat sekä selvittää, mitä mieltä kilpailijat ja katsojat olivat tapahtumasta, miten järjestelyt toimivat ja miten tapahtumaa voidaan kehittää sekä tuotteistaa myöhemmin. Tutkimus toteutettiin Petäjäveden kunnan uimalassa, kilpailualueella Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvantitatiivinen, aineisto kerättiin lomakehaastatteluina kahdeksan haastattelijan voimin. Yhteensä haastatteluja tehtiin kahden päivän aikana 128, joista 22 tehtiin kilpailijoille ja loput yleisölle. Yli puolet haastatelluista oli Petäjävedeltä. Pääosin tapahtumaan oltiin tyytyväisiä, järjestelyt olivat onnistuneet ja lajit olivat kiinnostavia. Yleisarvosanaksi tapahtuma sai 8,06. Lähes kaikki, eli 97,6 % vastaajista tulisivat tapahtumaan uudelleen ensi vuonna. Kehittämisehdotuksia tuleviin kilpailuihin olivat mm. markkinoinnin lisääminen, vesijuoksun sääntöjen selventäminen ja oheisohjelman kehittäminen. Opinnäytetyöni on tärkeä monessa mielessä. Sen avulla tuotetaan tietoa Vesijuoksun ensimmäisistä MM-kilpailuista järjestäjille sekä esiselvityshankkeelle. Sen avulla nähdään, kuinka tapahtuma onnistui ja miten sitä voidaan kehittää tulevina vuosina. Tutkimustuloksista on hyötyä tapahtuman tuotteistamisessa. Avainsanat (asiasanat) Tapahtumat, liikuntamatkailu, vesijuoksu, tuotteistaminen Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication Bachelor s thesis TENHUNEN, Leena Pages 96 Confidential Language Finnish Until Title FIRST AQUAJOGGING WORLD CHAMPIONSHIPS AND THEIR REALIZATION Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor VIITASAARI, Mikael Assigned by Preliminary Survey on Aquajogging World Championships Abstract The meaning of this bachelor s thesis was to study, how the first Aquajogging World Championships succeeded at Petäjävesi. The purpose was to classify this event according to its event categories and to find out what the competitors and spectators thought about the event, how the arrangements succeeded and how the event can be developed later. The research was carried out on the Petäjävesi public beach, in the competition area, during The research method was mostly quantitative, the data were collected with the help of eight interviewers. The final count of the interviews was 128 of which 22 were made with the competitors and the rest with the spectators. More than a half of the interviewees were from Petäjävesi. Mainly people were pleased with the event, the arrangements were found successful and sports events were interesting. The event got the average grade of 8.06 (on the 4-10 scale). Almost all the interviewees, 97.6 %, would participate in the event again. There are many things to develop for the future events, e.g. marketing, clarifying the rules of aqua jogging and planning more programme. This bachelor s thesis is important in many ways. With the help of it information about the first Aquajogging World Championships was transmitted to the organisers of the event and for the preliminary survey. This work shows how the event succeeded and how it can be developed during the coming years. Keywords Events, sport tourism, aqua jogging, conseptualization Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 MAAILMANMESTARIKSI VEDESSÄ JUOKSEMALLA Opinnäytetyön eteneminen Vesijuoksun MM-kilpailut lyhyesti TAPAHTUMIEN PIIRTEITÄ Tapahtumien määritelmä ja historiaa Tapahtumien luokittelua Tapahtuman vaikutuksia TAPAHTUMAT JA MATKAILU Tapahtumat matkailun kentässä Liikuntamatkailu Liikuntamatkailija Liikuntatapahtumamatkailu Urheilu-/liikuntatapahtumien jaottelu Liikuntatapahtuman hyödyt Terveysmatkailu vesijuoksukilpailut terveystapahtumana Kesätapahtumat TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN Tapahtuman järjestäminen prosessina Onnistunut tapahtuma Tapahtuma tuotteena VESIJUOKSU JA MM-KILPAILUT Mitä vesijuoksu on? Vesijuoksun historiaa Vesijuoksun harrastajat MM-kilpailujen taustat Kilpailun merkitys...33

5 2 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien profiili Kilpailijoiden profiili Järjestelyt kilpailualueella Tapahtuman onnistuminen Kehittämisehdotukset VESIJUOKSUKILPAILUT ONNISTUNEENA TAPAHTUMANA...69 LÄHTEET...80 LIITTEET...82 Liite 1. Tietoa haastattelijoille...82 Liite 2. Vesijuoksun MM-kilpailujen kokonaistuote...85 Liite 3. Vesijuoksun MM-kilpailujen ohjelma...86 Liite 4. Haastattelulomake...87 Liite 5. Avoimet kysymykset, kysymys Liite 6. Avoimet kysymykset, kysymys Liite 7. Avoimet kysymykset, kysymys Liite 8. Avoimet kysymykset, kysymys KUVIOT KUVIO 1. Tapahtumien typologia...10 KUVIO 2. Terveysmatkailun osa-alueet...20 KUVIO 3. Tapahtuman järjestäminen...22 KUVIO 4. Strateginen kolmio...24 KUVIO 5. Operatiivinen kolmio...25 KUVIO 6. Tuotteen kerrokset...27 KUVIO 7. Vastaajien ikäluokat (n=128)...39 KUVIO 8. Vastaajien asuinlääni (n=128)...41

6 KUVIO 9. Vastaajien asuinpaikkakunta (n=128)...41 KUVIO 10. Vastaajien ammatti (n=128)...42 KUVIO 11. Tulosyy (n=128)...43 KUVIO 12. Kilpailijoiden ammatti (n=22)...46 KUVIO 13. Kilpailijoiden asuinpaikkakunta (n=22)...47 KUVIO 14. Vesijuoksun harrastamisaktiivisuus (n=22)...48 KUVIO 15. Kilpailun infopisteen toimivuus (n=128)...49 KUVIO 16. Matkailuneuvonnan infopisteen toimivuus (n=128)...50 KUVIO 17. Wc-tilojen toimivuus (n=128)...51 KUVIO 18. Opasteiden toimivuus (n=128)...52 KUVIO 19. Liikennejärjestelyiden toimivuus (n=128)...53 KUVIO 20. Aikataulujen toimivuus (n=128)...54 KUVIO 21. Lajien sujuvuus (n=21)...55 KUVIO 22. Ajanoton toimivuus (n=21)...55 KUVIO 23. Tulospalvelun toimivuus (n=21)...56 KUVIO 24. Sääntöjen valvonta (n=21)...57 KUVIO 25. Lajien ohjeistus (n=21)...57 KUVIO 26. Viestien 3x50m kiinnostavuus (n=128)...59 KUVIO 27. Lasten ja nuorten kilpailun kiinnostavuus (n=128)...60 KUVIO 28. Yksilölajien (50m) kiinnostavuus (n=128)...61 KUVIO 29. Maratonin kiinnostavuus (n=128)...62 KUVIO 30. Viisaasti Vesillä-Vesiturvanäytöksen kiinnostavuus (n=128)...63 KUVIO 31. Myyntipisteiden kiinnostavuus (n=128)...64 KUVIO 32. Oheistapahtumien kiinnostavuus (n=128)...65 KUVIO 33. Vesijuoksun MM-kilpailujen logo TAULUKOT TAULUKKO 1. Vastaajien sukupuoli (n=128)...38 TAULUKKO 2. Vastaajien keski-ikä (n=128)...39 TAULUKKO 3. Ikäjakauma sukupuolittain (n=128)...40 TAULUKKO 4. Kilpailijoiden laji (n=22)...44 TAULUKKO 5. Kilpailijoiden sukupuoli (n=22)...45 TAULUKKO 6. Kilpailijoiden ikä (n=22)...45 TAULUKKO 7. Oheistapahtumien kiinnostavuus paikkakunnittain...65 TAULUKKO 8. Tapahtuman yleisarvosana (n=127)...66

7 1 MAAILMANMESTARIKSI VEDESSÄ JUOKSEMALLA 4 Suomessa järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia, etenkin kesäaikaan. Joka vuosi keksitään uusia tapahtumaideoita elävöittämään erityisesti pienten kuntien elinkeinoelämää ja nostamaan niiden matkailullista vetovoimaa. Petäjävedellä järjestettiin kesällä 2004 ensimmäiset Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut. Vesijuoksu on vedessä tapahtuvaa liikuntaa, jossa kelluttavan vesijuoksuvyön avulla liikutaan vedessä pystyasennossa ilman, että jalat koskettavat pohjaan. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, miten kaikkien aikojen ensimmäiset Vesijuoksun MM-kilpailut sijoittuvat matkailun ja erilaisten tapahtumien kenttään sekä miten ne onnistuivat Petäjävedellä. Tavoitteena oli luokitella nämä kilpailut tapahtumaluokkaan tai -luokkiin ja tutkimuksen avulla saada selville sekä katsojien että kilpailuun osallistujien mielipiteitä ja kokemuksia kyseisistä kilpailuista. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, miten järjestelyt toimivat kilpailupaikalla. Neljäs tavoite oli saada selville Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailujen kehittämis- ja tuotteistamismahdollisuuksia. Tutkimus oli siis ainutlaatuinen ja tärkeä monessa mielessä, koska tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa maailmassa ja tutkimuksen avulla saatiin tietoa kilpailujen onnistumisesta sekä kehittämis- ja tuotteistamismahdollisuuksista tuleviin kilpailuihin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Vesijuoksun MM-kilpailujen esiselvityshankkeen projektipäällikkö Petri Miinalainen, joka työskentelee Petäjäveden kunnalle. Hanke kuului alueelliseen maaseutuohjelmaan, maaseutuelinkeinojen monipuolistamisen toimintalinjalle. Toimenpiteenä oli matkailu- ja käsityöläiselinkeinojen kannustaminen ja alatoimenpiteenä matkailun tuotekehityksen edistäminen. Tutkimus liittyi hankkeen erääseen tavoitteeseen, jonka tarkoituksena oli selvittää eri yhteistyötahojen kanssa vesijuoksun tuotteistamisen mahdollisuuksia mahdollista jatkohanketta varten. (Miinalainen 2004.)

8 1.1 Opinnäytetyön eteneminen 5 Työ on rajattu käsittelemään tietoperustassa tapahtumien jaottelua ja vaikutuksia sekä tapahtumien liittymistä matkailuun. Erityisesti on keskitytty liikuntamatkailuun. Työssä on määritelty, mihin erilaisiin tapahtumaluokkiin Vesijuoksun MM-kilpailut voidaan sijoittaa. Tässä työssä käsitellään myös tapahtuman järjestämistä, onnistuneen tapahtuman piirteitä sekä tapahtumaa tuotteena ja tuotteistamista. Vesijuoksusta on kerrottu liikuntamuotona, sen harrastajista sekä itse Vesijuoksun MM-tapahtumasta tarkemmin. Tutkimus toteutettiin Vesijuoksun MM-kilpailuviikonloppuna Petäjäveden kunnan uimalassa, joka toimi kilpailualueena. Lauantaina ja sunnuntaina haastatteluja tehtiin noin neljä-viisi tuntia päivässä. Aineisto kerättiin lomakehaastatteluina kahdeksan henkilön voimin, jotka koulutin etukäteen tehtäväänsä. Liitteenä on koulutuksessa käytetty lomake Tietoa haastattelijoille (Liite 1). Tavoitteena oli haastatella vähintään 100 henkilöä, kilpailijoita ja katsojia. Lomakkeita varattiin 200 suomenkielistä ja 20 englanninkielistä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 128 kappaletta, joista kaikki käsiteltiin SPSS for Windows -ohjelmalla. Vain yksi haastattelu tehtiin englannin kielellä. 1.2 Vesijuoksun MM-kilpailut lyhyesti Vesijuoksun ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Petäjävedellä, Keski-Suomessa. Kilpailunäyttämönä toimi kunnan uimala. Perjantai-iltana olivat mm. lämmittelyajot ja lauantaina ja sunnuntaina järjestettiin varsinaiset kilpailut. Tapahtumassa kilpailtiin kolmessa eri lajissa: viestissä, yksilölajissa pikamatkalla sekä maratonilla. Kilpailujen järjestäminen oli petäjävetisille näytön paikka, sillä tapahtuman avulla oli mahdollista ns. nousta maailmankartalle uuden tapahtumaidean myötä. Idea Vesijuoksun MM-kilpailuista sai alkunsa petäjävetisen toimitusjohtajan Heikki Puhakan kuntoilun ja markkinoinnin vuoksi. Kaikki lähti hänen maratonharrastuksestaan. Nivelvaivoja vähentääkseen hän alkoi harrastaa myös vedessä juoksemista. (Puhakka 2004a.) Maraton-porukalla loppuverryteltiin vesijuosten ja mietittiin, kuka olisi tässä lajissa paras. Päätettiin järjestää lajin MM-

9 6 kilpailut. (STT- MTV3, 2004.) Puhakka markkinoi ja myy vesijuoksussa tarvittavia vesijuoksuvöitä sekä muita tarvikkeita ja tuotteille oli saatava imua tapahtuman sekä uuden lajin esittelyn avulla. Petäjäveden kunta ja monia yrityksiä saatiin tapahtumaan mukaan. Vesijuoksussa ei ole olemassa lajiliittoa. Toiminnassa on melkoisen vapaat kädet, mikä on lajille jopa rikkaus. Ensimmäiset vesijuoksukilpailut voivat olla siis maailmanmestaruustasoiset. (Puhakka 2004a.) Lisää vesijuoksusta ja tapahtumasta luvussa viisi. 2 TAPAHTUMIEN PIIRTEITÄ 2.1 Tapahtumien määritelmä ja historiaa Tapahtuman yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Tietosanakirjassa tapahtuma määritellään seuraavasti: Tapahtuma, lat. eventum, yl. mikä tahansa asiantila, seikka, ilmiö tai esiintymä, joka kuuluu tiettyyn avaruuden ja ajan kohtaan (Iso tietosanakirja 1997, 244). Getzin mukaan (1997, 2) tapahtumat ovat tilapäisiä ja jokainen tapahtuma on uniikki sekoitus kestoltaan, puitteiltaan, järjestelyiltään ja ihmisiltään. Hänen mielestään erilaisia tapahtumatyyppejä on niin paljon, että uusia ilmaantuu viikoittain (emt. 1). Yksi tietty tapahtuma voidaan luokitella kuuluvaksi useampaan kuin yhteen kategoriaan sen tarkoituksen tai olosuhteiden perusteella (emt. 6). Suomessa järjestetään vuosittain todella suuri määrä erilaisia tapahtumia. Lähes joka kunnalla ja kylällä on oma tapahtumansa, useimmilla paikkakunnilla järjestetään monta tapahtumaa vuodessa. Tapahtumien tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, mutta luku on tiettävästi tuhansissa. Historiallisesti ihmisten kokoontumisten syynä on ollut joko hyöty tai huvi. Hyötymielessä on tavattu toisia mm. metsästämällä yhdessä, kyläkokouksissa, on vaihdettu tavaraa tai etsitty kumppania muilta alueilta. Muiden ihmisten tapaaminen auttaa toteuttamaan yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisuuden tarpeita. Yhdessä juhlistetaan asemien muutoksia, kuten aikuistumista pääsemällä ripille. Monissa muissakin tilanteissa juhlallisuuden edellytyksenä on suuren joukon yhteenkokoontuminen. (Antikainen & Sutinen, 1996, 1.1, 1.)

10 7 Suomalaiset järjestävät ahkerasti seuratoiminnan avulla erilaisia tapahtumia. Suomessa toteutettava yhdistys- ja seuratoiminta on nykyisinkin vireää. Se on saanut alkunsa 1800-luvun loppupuolella, kun eri yhteiskunnalliset ryhmät alkoivat aktiivisesti ajaa asioita. Poliittinen toiminta aktivoitui, nuorisoseuratoiminta lisääntyi ja suomalaista kulttuuria tutkittiin itsenäistyminen tavoitteena. Nykyisin seuratoiminta liittyy yhä useammin johonkin harrastukseen ja vapaaajan lisääntyminen on kasvattanut lajien harrastajamääriä. Tarkoituksena on mm. saada lisää harrastajia tapahtuman avulla. (Emt. 1-2.) Tästä on kyse Vesijuoksun MM-kilpailuissakin. Kun ihmisten elintaso on noussut, odotetaan tapahtumiltakin laadullisesti ja sisällöllisesti paljon. Tapahtumien osallistujamäärät ovat kasvaneet ja tapahtumien kenttä on monipuolistunut, valtakunnallisista suurtapahtumista pieniin yhden segmentin erikoistapahtumiin tai yhden asian tapahtumista laajoihin yleistapahtumiin. Tapahtumien välille on kehittynyt kilpailua, koska tarjontaa on todella paljon ja kilpaillaan sekä samoista tukirahoista että yleisöstä. Tapahtumien taustalla on yleensä halu edistää yhdistykselle tai yhteisölle tärkeitä asioita tai aatteita. Sen vuoksi ne ovat tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden ja aktiivisuuden kannalta. (Emt. 2.) Varsinkin kesäaikaan samana viikonloppuna järjestetään useilla paikkakunnilla jopa keskenään kilpailevia kesätapahtumia. Vesijuoksun MM-kilpailuiden kanssa samaan aikaan järjestettiin mm. Eukonkannon MM-kilpailut. 2.2 Tapahtumien luokittelua Tapahtumat voidaan jaotella tapahtuman koon tai luonteen mukaan. Koon mukaan tapahtumat on mahdollista jakaa megatapahtumiin, leimaaviin tapahtumiin, suuriin sekä paikallisiin tapahtumiin. (Bowdin, McDonnell, Allen, & O Toole 2001, 16.) Megatapahtumat ovat todella suuria, jopa miljoonan osallistujan tapahtumia ja niillä on maailmanlaajuinen näkyvyys medioiden välityksellä. Megatapahtumat ovat taloudellisesti todella merkittäviä ja monen mielestä ne on suorastaan pakko nähdä, ainakin kerran elämässä. Esimerkkejä megatapahtumista ovat

11 8 olympialaiset, maailmannäyttelyt tai jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. (Bowdin ym. 2001, ) Leimaavat tapahtumat välittävät tietyn paikan, kylän, kaupungin tai alueen tunnelmaa, henkeä tai identiteettiä. Tapahtumapaikka tulee kansainvälisesti tunnetuksi. Tapahtuma on yleensä kestoltaan rajallinen, uniikki ja hyvin houkutteleva. Esimerkkejä leimaavista tapahtumista ovat Oktoberfest Saksan Münchenissä, Rion karnevaalit ja Ranskan ympäriajo. Tapahtumat tuovat positiivista mainetta paikalle, jossa ne järjestetään. (Emt. 17.) Suuret tapahtumat houkuttelevat suuria osallistujamääriä, median huomiota ja alue hyötyy tapahtumasta taloudellisesti. Monet kansainväliset urheilun mestaruuskilpailut, kulttuuri- tai bisnestapahtumat voidaan luokitella kuuluviksi tähän ryhmään. (Emt ) Myös Neste Ralli Finland kuuluu tähän kategoriaan. Paikalliset tapahtumat ovat pienimpiä tapahtumia niin kooltaan, osallistujamäärältään, mediassa näkyvyydeltään kuin taloudelliselta tuotoltaankin. Tä l- lainen on esim. tietyssä kaupungissa tai kylässä järjestettävä pienimuotoinen juhla. Suurin osa Suomessa järjestettävistä tapahtumista on tällaisia. Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut kuuluvat tähän ryhmään, ainakin näin ensimmäisellä kerralla. Osallistuja- ja katsojamäärät jäivät kuitenkin aika pieniksi. Osallistujia oli yhteensä 127 (laskettu tuloslistoista) ja yleisöä oli tapahtuman järjestäjän mukaan kilpailualueella lähes kolmen päivän aikana (Tervetuloa, 2004). Mukana luvussa ovat kaikki kilpailualueelle saapuneet ihmiset. Goldblatt (1997, 6-10) jakaa tapahtumat niiden luonteen mukaan useaan eri ryhmään, joita ovat mm. kansalaisjuhlat, messut ja näyttelyt, festivaalit, kokoukset ja kongressit, elämänkaareen liittyvät tapahtumat sekä urheilutapahtumat. Kansalaisjuhlat ovat esimerkiksi kaupunkien tai kylien vuosijuhlia, syntymä- päiviä. Ne voivat liittyä kulttuuriin, uskontoon tai rituaaleihin. Messut ja näyttelyt muistuttavat toisiaan. Niissä tuotteita tai palveluja esitellään potentiaalisille

12 9 ostajille. Ne voivat olla yksityisiä tai julkisia. Nykyään messuihin ja näyttelyihin liittyy tärkeänä osana viihteellisyys eikä koulutuksellista puoltakaan ole unohdettu näistä tapahtumista. Erilaiset festivaalit ja yleisötapahtumat ovat kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti. Sekä pienissä että suurissa kylissä järjestetään lyhytaikaisia tapahtumia, joihin houkutellaan matkailijoita. Paikkakunnilla on hyvä mahdollisuus esitellä kulttuuriaan ja vilkastuttaa sesonkia entisestään. (Emt. 6-7.) Vesijuoksukilpailut voidaan luokitella lyhytkestoiseksi yleisötapahtumaksi, koska ne kestävät vain vajaan viikonlopun. Kokoukset ja kongressit ovat kasvaneet nykyisin monen päivän tapahtumiksi ja kaupungit suorastaan kilpailevat suurista kongresseista. Kansainvälisyys on lisääntynyt kokous- ja kongressitoiminnassa. Yleensä niiden tarkoituksena on koulutus ja verkostoituminen. (Emt. 8.) Elämänkaaritapahtumat ovat aina luonteeltaan sosiaalisia. Niitä ovat mm. häät, rippijuhlat, syntymäpäivät tai hääpäivät. Yhdessä juhlitaan jonkin asian saavuttamista ja tällaiset tapahtumat yleensä muistetaan vanhanakin. Urheilutapahtumat ovat laajentuneet pelkästä urheilun seuraamisesta laajoiksi viihdetapahtumiksi, joissa on paljon oheisohjelmaa, viihdettä ja jopa ilotulituksia. Nämä tapahtumat tuovat kohteille merkittäviä tuloja. (Emt ) Vesijuoksun MM-kilpailut eivät kilpaile suosiosta suurien urheilutapahtumien kanssa, mutta ne voidaan kuitenkin luokitella pienemmäksi urheilutapahtumaksi. Getz (1997, 6) on tehnyt suunnitelluista tapahtumista typologian, joka esitellään seuraavalla sivulla. Seitsemän ensimmäistä ryhmää, eli julkiset tapahtumat, voidaan löytää joka kulttuurista ja yhteisöstä. Viimeinen ryhmä, eli yksityiset tapahtumat, ovat etupäässä pienempien, yksityisten ryhmien kiinnostuksen kohteena ja vain heille tarkoitettuja.

13 1. KULTTUURIJUHLAT Festivaalit Karnevaalit Paraatit Perinne- tai muistojuhlat 2. TAIDE/VIIHDE Konsertit Muut esitykset Näyttelyt Palkitsemisseremoniat 3. LIIKE-ELÄMÄ/KAUPPA Messut, markkinat, myyntitapahtumat Näyttelyt Kokoukset ja konferenssit Varojenkeruutapahtumat 4.URHEILUKILPAILUT Ammattiurheilu Amatööriurheilu 5. KOULUTUS/TIEDE Seminaarit, työpajat, klinikat Kongressit 6. VAPAA-AIKA, VIRKISTYS Pelit ja urheilu huvin vuoksi Huvitapahtumat POLIITTISET/VALTIO Virkaan nimittäjäiset Virkaanastujaiset VIP-vierailut Kokoukset 8. YKSITYISET TAPAHTUMAT Henkilökohtaiset juhlat: Vuosipäivät Perhelomat Sosiaaliset tapahtumat: Juhlat, gaalat Luokka- ja sukukokoukset KUVIO 1. Tapahtumien typologia Getzin luokittelussa Vesijuoksun MM-kilpailut voidaan sijoittaa amatööriurheilukilpailujen luokkaan tai vapaa-ajan tapahtumien luokassa joko urheiluun huvin vuoksi tai suoraan huvitapahtumiin. Kyse on ennemminkin leikkimielisestä kisailusta kuin ammattiurheilusta. Riippuu harrastajasta, kuinka vakavasti hän vesijuoksun ja itse kilpailun ottaa. Luultavasti kukaan ei vielä harrasta vesijuoksua ammattimaisesti. Vesijuoksun MM-kilpailuihin osallistujilla on erilaisia perusteluja osallistumiselleen. Tapahtumia voidaan luokitella usealla eri tavalla. Tärkeimmät ja helpoimmat niistä ovat jako koon tai luonteen mukaan tai jako julkisiin ja yksityisiin tapahtumiin. Tapahtuma voidaan luokitella kuuluvaksi useampaan kuin yhteen ryhmään, kuten edellä esitettiin.

14 2.3 Tapahtuman vaikutuksia 11 Tapahtumalla on monenlaisia vaikutuksia ympäröivälle alueelle ja sen asukkaille. Vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Usein korostetaan tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, koska niitä on suhteellisen helppo arvioida ja ne ovat tärkeitä jatkuvuuden ja liiketoiminnan kannalta. Tapahtuman vaikutukset voidaan jaotella sosiaalisiin ja kulttuurisiin, ympäristöllisiin, poliittisiin sekä matkailullisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. (Bowdin ym. 2001, 26.) Sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia Tapahtumasta aiheutuvia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä on monia riippuen tapahtumasta. Positiivisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat paikallisiin ihmisiin sekä yhteisöön, on mm. se, että kuntalaiset kokevat yhdessä jotain, esimerkiksi osallistumalla viihteelliseen konserttiin tai urheilutapahtumaan. Jälkeenpäin he voivat jakaa kokemaansa. Kansallispäivät tai yhteisön omat juhlat aiheuttavat ylpeyden tunnetta osallistujissa. Yhteisössä voidaan vahvistaa joitakin tiettyjä ryhmiä heidän omilla tapahtumillaan, esimerkiksi senioreja tai liikuntarajoitteisia. Sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin luetaan myös se, kun jäsenille esitellään tapahtumien muodossa uusia ja haasteellisia ideoita. Tällainen on esimerkiksi Vesijuoksun MM-kilpailut, uusi tapahtuma, jota ei ole ennen järjestetty. Positiivista vaikutusta syntyy, kun esim. kunnan jäsenten osallistuvuus lisääntyy tapahtuman myötä, kuten Petäjävedellä, tai perinteitä elvytetään ja kulttuurista näkökulmaa laajennetaan tapahtumien kautta. (Bowdin ym. 2001, ) Negatiivisia sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia ovat tapahtuman aiheuttamat melu, häiriöt sekä väkijoukon tai yksittäisen ihmisen huono käyttäytyminen. Yhteisö voi vieraantua tapahtumasta, jos paikallisuutta ei arvosteta ja yhteisöä manipuloidaan tapahtuman avulla. Ei ole hyvä asia, jos paikallinen yhteisö saa tapahtuman vuoksi negatiivisen imagon. (Emt. 27.) Jossain tapauksessa voidaan yrittää tapahtuman avulla korjata jo olemassa olevaa negatiivista imagoa ja houkutella paikkakunnalle kävijöitä.

15 12 Ympäristöllisiä vaikutuksia Tapahtuman ympäristöllisiä vaikutuksia ovat positiivisessa mielessä esimerkiksi ympäristön mahdollisuus näyttäytyä muulle maailmalle tapahtuman aikana. Ympäristövaikutuksia voidaan minimoida mm. kierrätyksen avulla sekä kieltämällä lasipullot ja järjestämällä kuljetus kauempana sijaitsevalta parkkipaikalta tapahtumapaikalle. Tapahtuman avulla voidaan korostaa ympäristötietoista toimintatapaa. (Bowdin ym. 2001, 32.) Negatiivisia vaikutuksia ympäristölle sekä fyysisille puitteille ovat likaantuminen, saastuminen, melu, liikenneruuhkat ja perinnön, esim. etenkin suomalaisille niin tärkeän luonnon, tuhoutuminen. (Emt. 27.) Vesijuoksussa tärkeä ympäristö on vesi ja ranta. Niiden tulisi olla puhtaita kilpailujen aikana ja pysyä puhtaana kilpailujen jälkeenkin. Poliittisia vaikutuksia Poliittisia tapahtumien vaikutuksia positiivisia mielessä on myös paljon. Tapahtumien avulla yritetään vaikuttaa äänestäjiin tai kansalaisiin esim. vaalien alla. Kansalaiset yritetään pitää tyytyväisinä tarjoamalla heille jotain tapahtumien avulla. Tätä keinoa ovat käyttäneen mm. Iso-Britannian kuningashuoneen jäsenet pitämällä erittäin suosittuja tapahtumia, kuten Prinssi Charlesin ja Lady Diana Spencerin satumaiset häät. Poliitikot ovat yleensä valokeiloissa isoissa tapahtumissa ja kasvattavat näin suosiotaan. On huomattu, että kun omaan kaupunkiin tai alueelle saadaan suuri tapahtuma, houkuttelee se vierailijoita, tuo tuloja ja luo työpaikkoja. Suurien tapahtumien avulla saadaan jopa kansainvälistä arvostusta ja parannetaan alueen imagoa. Tapahtumien myötä alueelle saadaan ehkä lisäinvestointeja. Tapahtumat vaikuttavat yhteisön jäsenten yhtenäisyyden tunteeseen, ihminenhän on sosiaalinen eläin ja yhdessä koetut tapahtumat vaikuttavat hyvinvointiin ja näin sosiaalisiin rakenteisiin. Kun ihmiset ovat tyytyväisiä päättäjien järjestämiin tapahtumiin, ovat he todennäköisesti tyytyväisiä myös heidän politiikkaansa. (Bowdin ym. 2001, 27, ) Poliittisessa mielessä tapahtumien negatiivisia vaikutuksia on riski siitä, että tapahtuma epäonnistuu. Varoja voidaan käyttää väärin ja vastuuttomasti. Voi olla, että propaganda lisääntyy. Ehkä yhteisö ei olekaan tapahtuman pääjärjestäjä eikä voi kontrolloida tapahtumaa eikä saa siitä tuloja. (Emt. 27.)

16 13 Matkailullisia ja taloudellisia vaikutuksia Turismi koetaan hyvänä tulonlähteenä monille alueille. Tapahtumat tärkeänä osana turismia houkuttelevat alueelle yleensä paljon matkailijoita. Tapahtumat voivat tehdä paikoista matkailukohteita, olla alkusysäyksenä matkailijoiden määrän kasvamiseen. Matkailijat tuovat alueelle tietenkin rahaa. Heidän oleskeluaikansa pidentyy tapahtumien vuoksi ja he saattavat tulla uudelleen seuraavana vuonna. Tapahtumat lisäävät alueen tunnettuutta ja luovat sen matkailullista imagoa. Tapahtumien avulla voidaan houkutella matkailijoita sesongin ulkopuolella ja näin tasataan vuodenaikojen aiheuttamaa asiakkaiden määrän epäsuhtaisuutta matkailuyrityksissä. Tapahtumia järjestettäessä olisi syytä muistaa, että ne tulisivat olla tarkoitettu myös paikallisille ihmisille eikä vain turisteille. Muuten tapahtumasta häviää aitous, jota turistit ehkä hakevat. Paikalliset voivat jopa vastustaa turismia. (Bowdin ym. 2001, 27, ) Tapahtumien avulla matkailusta saatava tuotto on korkea ja tulot jakautuvat eri aloille, kuten matkustamiseen, majoitukseen, ravitsemispalveluihin ja liikkeisiin. Lisäksi tulot kertaantuvat, koska mm. raaka-aineita tarvitaan enemmän tapahtumien aikana verrattuna normaaliin toimintaan. Raha siis kiertää yhteiskunnassa ja kansantalous hyötyy siitä. Suurien tapahtumien vuoksi joudutaan usein rakentamaan uusia rakennuksia, kuten urheilustadioneita sekä hotelleja. Tiet ja julkiset liikenneyhteydet paranevat megatapahtumien myötä. Samalla syntyy lisää työpaikkoja ja saadaan kerättyä enemmän veroja. Tapahtumilla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia niin paikallisille kuin turisteillekin. (Emt. 27, 41.) Pienillä paikkakunnilla järjestettävissä tapahtumissa voivat pienet matkailuyrittäjät, taksit ja ravitsemispalveluiden tarjoajat ansaita viikonlopun aikana melkein koko kesän tilin. Näin on käynyt esimerkiksi Suopotkupallon MM-kilpailuissa, pienessä kainuulaisessa Hyrynsalmen kunnassa. (Moolis 2002, ) Negatiivisia vaikutuksia ovat alueen autenttisuuden katoaminen, yhteisö saattaa vastustaa tämän ja muiden asioiden takia turismia alueella. Alueen maine voi kärsiä tapahtumasta ja alueella voi esiintyä esim. kulttuurin, paikallisten ihmisten tai luonnon hyväksi käyttöä. Tapahtumien aikana hinnat yleensä nousevat. (Bowdin ym. 2001, 27.) Tapahtumien matkailullisia ja taloudellisia

17 vaikutuksia tulisikin seurata pitkällä aikavälillä, lyhyellä aikavälillä tulokset eivät ehkä ole riittäviä ja todenmukaisia TAPAHTUMAT JA MATKAILU 3.1 Tapahtumat matkailun kentässä Monet erilaiset tapahtumat liittyvät tiukasti matkailuun. Osa tapahtumista on selkeästi osa turismiteollisuutta, etenkin megatapahtumat, joilla haetaan erityisesti taloudellista voittoa ja houkutellaan paikalle suuria osallistujamääriä. Tapahtumien määrä on kasvanut ja jatkaa yhä kasvuaan sekä Suomessa että maailmalla. Pienimuotoisemmillakin tapahtumilla on selkeää matkailullista vaikutusta monille pienille paikkakunnille esim. matkailullisesti hiljaisempina kausina. Tapahtumat luovat paikkakunnille tietynlaisen imagon, asettavat ne markkinoilla tiettyyn kohtaan ja luovat niille markkinoinnillista etulyöntiasemaa (McDonnell, Allen & O Toole 1999, 28). Edellisessä luvussa esiteltiin tapahtumien matkailullisia vaikutuksia. 3.2 Liikuntamatkailu Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut voidaan liikunnallisen luonteensa vuoksi luokitella urheilu- tai liikuntatapahtumaksi ja siten osaksi liikuntamatkailua. Sport tourism suomennetaan ennemmin liikunta- kuin urheilumatkailuksi. Vehmaksen mukaan (2001, 6) urheilu- ja liikuntakäsitteiden merkitys vaihtelee kulttuureittain, Pohjois-Amerikassa sport tarkoittaa kilpailullista toimintaa, kun taas eurooppalainen näkemys sisällyttää määrittelyyn mukaan myös eikilpailullisen, virkistyksellisen puolen. Liikuntamatkailun voidaan katsoa alkaneen jo antiikin Kreikassa, jossa ensimmäiset olympialaiset pidettiin 776 ekr. Silloin tapahtumaan osallistui useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Roomalaisten matkustus suuntautui pääasiassa kylpylöihin ja gladiaattorikisoihin. (Standeven & De Knop 1999, ) Niistä ajoista lähtien on järjestetty erilaisia liikunta- tai urheilutapahtumia ympäri

18 15 maailmaa. Nykyisin liikuntamatkailu on turismin kasvava segmentti ja sen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Vehmaksen mukaan (2002, 57) liikuntamatkailijoiden osuus kaikesta matkailusta on noin %. Suosion kasvamiseen vaikuttaa mm. lisääntynyt elämyshakuisuus ja toisaalta itsensä hoitaminen on nykyihmiselle yhä tärkeämpää. Osallistumalla itse tai seuraamalla muiden suorituksia saadaan hyvää oloa. (Verhelä & Lackman 2003, 126.) Liikuntamatkailu (sport tourism) voidaan määritellä laajasti siten, että siihen sisältyy matkustaminen pois asuinpaikasta ja tarkoituksena on osallistua liikunnalliseen aktiviteettiin kilpailun tai rentoutumisen vuoksi, matkustaminen katsomaan joko huippu- tai ruohonjuuritason urheilua tai matkustaminen tutustumaan urheilunähtävyyksiin, kuten kuuluisiin urheiluhalleihin tai vesipuistoihin. (Deply Neirotti 2003, 2.) Edellä oleva määritelmä jakaa liikuntamatkailun kolmeen eri muotoon, joita ovat aktiivinen liikuntamatkailu, passiivinen tapahtumamatkailu ja nostalgiamatkailu. Aktiivista liikuntamatkailua on esim. matkan aikana liikunnan, kuten hiihdon tai golfin, harrastaminen. Esimerkkejä passiivisesta tapahtumamatkailusta ovat suomalaisten suosima formulamatkailu tai matkat olympialaisiin katsojaksi. Nostalgiamatkailua ovat mm. matkat olympiastadioneille tai urheilumuseoihin. (Vehmas 2001, 6.) Nostalgiamatkailijoita sitoo syvempi side harrastukseensa, yleensä se liittyy joukkueeseen tai urheilijaan. Voidaan esimerkiksi matkustaa Paavo Nurmen kisapaikoille. (Verhelä & Lackman 2003, 131.) Vesijuoksun MM-kilpailuihin osallistui sekä aktiivisia että passiivisia liikuntamatkailijoita, kilpailijoita sekä yleisöä. Ehkä tulevaisuudessa kilpailupaikalle tulee nostalgiamatkailijoita. Liikuntamatkailun tarjonnassa erotetaan viisi pääryhmää: nähtävyydet, matkakohteet, risteilyt, (kierto)matkat ja tapahtumat. Tapahtumilla viitataan yleensä urheilutapahtumiin, jotka houkuttelevat runsaasti katsojia tai osallistujia. (Deply Neirotti 2003, 3 ja 8.) Pienemmät tapahtumat, kuten Vesijuoksun MMkilpailut, joissa on tyypillistä osallistuminen itse kilpailuun, ovat hyödyllisiä pienille kaupungeille tai harvemmin asutuille alueille. Yleensä tällaisissa tapahtumissa käytetään hyödyksi jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja vapaaehtoistyövoimaa, joten ne tulevat edullisiksi järjestäjälle. Liikuntatapahtumat ovat

19 16 tehokas tapa houkutella paikkakunnalle uusia kävijöitä ja saada ihmiset tulemaan uudelleen. Ihmiset palaavat, koska urheilutapahtumissa, joihin itse osallistutaan, voidaan viettää aikaa samanhenkisten ja samaa lajia harrastavien ihmisten kanssa. (Emt. 9.) Kilpailuihin osallistumisesta saattaa tulla perheelle tai yksittäiselle osallistujalle vuosittainen perinne. 3.3 Liikuntamatkailija Liikuntamatkailija voi olla aktiivinen, passiivinen tai nostalginen matkailija, kuten edellä esiteltiin. Amerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkimusten mukaan aktiivinen liikuntamatkailija kuuluu elitistiseen väestöön. Hän on tyypillisesti nuori naimaton ja lapseton mies, joka asuu kaupungissa. Hänen sosioekonominen asemansa on keskimääräistä parempi. (Vehmas 2001, 6.) Täytyy kuitenkin muistaa, että liikuntamatkailijat ovat kokonaisuudessaan hyvin heterogeeninen ryhmä. Liikuntamatkailijat voivat olla katsojia, kilpailijoiden ystäviä ja perhettä, virkamiehiä, median edustajia, sponsoreita, matkailijoita jne. (Getz 2003, 56). Erilaisia liikuntalajejahan on maailmassa vaikka kuinka paljon ja jokaisella on omat kannattajansa ja harrastajansa. Liikuntamatkailijoiden motiivit vaihtelevat, esim. monilapsisella perheellä ja ystäväporukalla on täysin eri syyt lähteä liikuntamatkalle. Usein halutaan kokea jotain arjesta poikkeavaa, matkustamalla esim. urheilukilpailuun, jossa on mahdollista nähdä kuuluisia urheilijoita tai kokeilla itse jotain uutta lajia. Jos liikuntatapahtuman ympärille on tuotteistettu valmis paketti, on se houkutteleva sellaisten ihmisten kannalta, jotka haluavat ottaa paljon irti lomaltaan. Usein matkakohteen valintaan vaikuttavat hyvin paljon sosiaaliset tekijät, kuten perheen ja ystävien mielipiteet. (Getz 2003, ) Tulevaisuudessa liikuntamatkailijoiden ryhmä muuttuu yhä erilaisemmaksi, kun koko ajan keksitään uusia liikuntamuotoja ja lajeja. Eläkeläiset tulevat yhä enemmän mukaan liikuntamatkailubisnekseen. Asiakkaat muuttuvat yhä vaativammiksi ja yksilöllisemmiksi. (Vehmas 2002, 60.)

20 3.4 Liikuntatapahtumamatkailu 17 Tapahtumat ovat merkittävä osa liikuntamatkailua etenkin turistien määrän ja taloudellisten vaikutusten vuoksi. Liikuntatapahtumamatkailu voidaan määritellä kohteen ja kuluttajan kannalta. Kohteen kannalta se on liikuntatapahtumien kehittämistä ja markkinointia, jotta saavutettaisiin taloudellisia ja yhteisöllisiä etuja. Kuluttajan kannalta liikuntatapahtumamatkailu on aktiivista tai passiivista matkustamista. (Getz 2003, 50.) Liikuntatapahtumamatkailulla on ainutlaatuisia piirteitä. Getzin (2003, 50) mukaan monien urheilutapahtumien paikka valitaan tarjousten perusteella, eli ne ovat houkuttelevia kohteiden kannalta. Erikoistapahtumat voivat houkutella enemmän turisteja kuin säännöllisesti järjestetyt ottelut. On huomattava, että sponsorit suorastaan rakastavat urheilukilpailuja ja sponsorirahoituksen avulla parannetaan tiloja, välineistöä ja infrastruktuuria. Kun urheilutapahtumaa varten rakennetaan suorituspaikkoja, tulee niistä yleensä pysyviä tapahtumapaikkoja. (Getz 2003, ) Vesijuoksun MM-kilpailut olivat pienet kilpailut, eikä niiden takia jouduttu rakentamaan suuria suorituspaikkoja, kunnan uimalaa ruopattiin ja rakennettiin kilpailijoille kääntöpaikka 50 metrin kisaa varten. Urheilutapahtumien avulla houkutellaan esim. kaupunkiin muitakin tapahtumia, kuten kongresseja ja näyttelyitä. Liikuntatapahtumamatkailun avulla on mahdollista tarjota monia urheilutapahtumia vuoden ympäri ja ne vetoavat moniin, koska erilaisia tapahtumia on tarjolla eri-ikäisille ihmisille. (Emt ) Liikuntatapahtumamatkailu auttaa luomaan uniikin ja houkuttelevan maineen tapahtumapaikalle ja samalla se lisää paikallisen kulttuurin ja perinteiden suosiota. Median näkyvyys tapahtumassa ja sen vaikutus paikan imagon luomiseen saattavat olla tärkeämpiä kuin vierailijoiden tuomat eurot. Liikuntatapahtumat avustavat myös kohteen brandin luomisessa. Ennen kaikkea tämä on tehokas tapa turvata turismin tuomia etuja maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, joiden houkuttelevuus on muuten rajallinen. (Emt. 51.) Petäjävesi pääsi hetkeksi julkisuuteen MTV3-kanavalla kisojen myötä ja sai mainetta vesijuoksukuntana. Kilpailulauantaina näytettiin pieni pätkä seitsemän uutisissa

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Hakijan tiedot. I Tietoa tapahtumasta. https://asiointi.kuopio.fi/elomake3/lomake/raportti.php?sivu=tietue&lomake_id=2499&n=50. Käyttäjä: KIRJAAMO

Hakijan tiedot. I Tietoa tapahtumasta. https://asiointi.kuopio.fi/elomake3/lomake/raportti.php?sivu=tietue&lomake_id=2499&n=50. Käyttäjä: KIRJAAMO https://asiointikuopiofi/elomake3/lomake/raporttiphp?sivu=tietue&lomake_id=2499&n=50 Sivu 1/6 292014 Käyttäjä: KIRJAAMO lomakkeet uusi lomake asetukset ryhmät ohjeet kirjaudu ulos Raportti Raportti: tukihakemukset

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia 2.2.2016 Satakunnan alueellinen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Kotkassa vierailu motiivit... 7 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 8 Osallistumisen motiivit... 9 Tiedonsaanti... 10 Ohjelma... 11 Palvelut ja

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

ESPOON ARENA HANKE PÄHKINÄNKUORESSA

ESPOON ARENA HANKE PÄHKINÄNKUORESSA ESPOON ARENA HANKE PÄHKINÄNKUORESSA Tarkoituksena on rakentaa Tapiolan urheilupuistoon yksityisin varoin Suomen suurin ja monimuotoisin urheilu- ja viihdeareena. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 50m.

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Future Workshop, Vaasa 19.5.2008 Tomi Lähteenmäki Porin kaupunki Poimintoja lähimenneisyydestä I New York Perustui hokemiseen Lahti - Business City Perustui nollafaktaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN. Pajulahti Janne Salmi

LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN. Pajulahti Janne Salmi LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN Pajulahti 24.11.2006 Janne Salmi HUIPUILLAMME VAUHTI ON KOHDALLAAN , mutta NUORET OVAT HIDASTUmaan päin JS: 1986-1989 17v: TJ 10.6km 36:45, 18v: TJ 14.3km 52:15,

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi Älyvakuutukset Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life Vakuuttamisella yhteiskunnallinen tehtävä Vakuuttaminen on väylä riskin jakamiselle Vakuuttaminen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 YHDESSÄ OLEMME HÄME Häme on alueellisen yhteismarkkinoinnin edelläkävijä. Yli kymmenvuotiaan historiamme aikana olemme yhdessä useiden eri

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot