Rakennesuunnittelu. Tapani Hoppu Rakennusvalvonta Oulun kaupunki

Transkriptio

1 Rakennesuunnittelu Tapani Hoppu Rakennusvalvonta Oulun kaupunki

2 Katselmukset Rakennusvalvonta kiinnittää jatkossa huomiota rakennustyöltä edellytettävien asiakirjojen toimittamiseen ennen kyseisen rakennusvaiheen rakentamista. Samoin katselmuksien suorittamiseen oikeaaikaisesti. Jos työ joudutaan keskeyttämään, luvan työn jatkamiselle antaa rakennuslautakunta.

3 Aloituskokous jäänyt pitämättä Työtä ei saa jatkaa. Pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja tutkivat lattiakoron sekä suunnitellut korot tontilla ja antavat niistä lausunnon. Aloituskokous pidettävä välittömästi.

4 Jos pohjatyöt on tehty ja/tai perustukset on valettu, ulkopuolinen tarkastaja (kohteen vastaava rakennesuunnittelija, vastaava pohjarakennesuunnittelija tai ulkopuolinen rakennesuunnittelija (tarvittaessa määrätään ulkopuolinen tarkastus, rakennuttajan laskuun)) tekee tarkastuksen ja antaa allekirjoitetun lausunnon vaaditun turvallisuustason saavuttamisesta. Rakennusvalvonta arvioi tämän jälkeen voiko työ jatkua.

5 Hormitarkastus jäänyt pitämättä Hormi ja tulisija ovat käyttökiellossa. Ulkopuolinen tarkastaja (kohteen suunnittelija tai ulkopuolinen tarkastaja, so. rakennesuunnittelija, palotarkastaja, kuntotutkija) tarkastaa hormin liittymät ja suojaetäisyydet ja antaa allekirjoitetun lausunnon vaaditun turvallisuustason saavuttamisesta. Rakennusvalvonta arvioi lausunnon pohjalta annetaanko hormille ja tulisijalle käyttölupa. Vastaavan työnjohtajan lausunto ei ole tässä vaiheessa riittävä.

6 Rakennekatselmus jäänyt pitämättä. Rakennustyötä ei saa jatkaa. Ulkopuolinen tarkastaja (kohteen vastaava rakennesuunnittelija tai ulkopuolinen rakennesuunnittelija (tarvittaessa määrätään ulkopuolinen tarkastus, rakennuttajan laskuun)) tekee tarkastuksen ja antaa lausunnon vaaditun turvallisuustason saavuttamisesta. Rakennusvalvonta arvioi tämän jälkeen voiko työ jatkua.

7 Rakennesuunnitelmia ei ole toimitettu ja esitetty rakennusvalvonnassa. Rakennekatselmusta ei voida pitää. Töitä ei saa jatkaa ennen kuin rakennesuunnittelija on käynyt esittelemässä rakennesuunnitelmat rakennusvalvonnassa. Tarvittaessa rakennustyö keskeytetään odotusajaksi.

8 Tarkastaja ei suorita rakennekatselmusta ennen kuin on tarkastanut : vastaava työnjohtaja sekä vastaava rakennesuunnittelija on hyväksytetty ja rakennesuunnitelmat on toimitettu ja hyväksytetty rakennusvalvonnassa.

9 Rakennekatselmus jää kesken, puutteita liikaa Annetaan korjausmääräys puutteista ja uusi katselmus määrätään; joko sovitaan uusi aika tai annetaan määräaika, jonka puitteissa uusi katselmus on pidettävä. Tarvittaessa keskeytetään työt ainakin korjattavien kohteiden osalta.

10 Käyttöönottokatselmus Käyttöönottokatselmuksessa annetaan viimeinen mahdollinen loppukatselmuspäivä (so. luvan viimeinen voimassaolopäivä). Kirjataan katselmuspöytäkirjaan.

11 Kun asiat ovat kunnossa, rakentaminen tapahtuu suunnitelmien mukaan keskeytyksettä ja laadukkaasti. Käyttöönotto- ja loppukatselmuksiin ei jää puutteita roikkumaan eikä asiakkaiden tarvitse perätä puuttuvia suunnitelmia tai katselmuksia vuosien takaa. Lopputulos on laadukas suunnitelmien mukainen rakennus jossa on tyytyväiset asiakkaat. Suunnittelijat, työnjohto ja rakentaja voivat päättää kohteen hyvillä mielin.

12 Suunnittelutehtävän vaativuusluokka Rakennesuunnittelun vaativuusluokka määrää vastaavan rakennesuunnittelijan pätevyysvaatimuksen. Pätevyys = koulutus + kokemus. Pohjarakennesuunnittelun vaativuusluokka määrää vastaavan pohjarakennesuunnittelijan pätevyysvaatimuksen.

13 MRL 150 d Erityismenettely Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että erittäin vaativassa rakennushankkeessa tehdään: 1) 121 a :ssä tarkoitettu laadunvarmistusselvitys; 2) 150 b :ssä tarkoitettu asiantuntijatarkastus; 3) 150 c :ssä tarkoitettu ulkopuolinen tarkastus.

14 Jos uudiskohde täyttää hallilaissa mainitut laajarunkoisen rakennuksen edellytykset, määrätään rakennuksen laajarunkoiselle osalle vastaavat kantavien ja jäykistävien rakenteiden ulkopuoliset tarkastukset kuin hallilaissa vanhoille rakennuksille.

15 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista ( Hallilaki ) Laki tuli voimaan

16 Laissa säädettiin laajarunkoisen rakennuksen, jolle on myönnetty rakennuslupa ennen lain voimaantuloa, omistajalle velvollisuus huolehtia, että asiantuntija on arvioinut rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden. Arviointi kohdistetaan rakennuksiin, tai rakennusten osiin, joissa niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä tyypillisesti oleskelee suuria määriä ihmisiä. Arviointivelvollisuus kohdistuu lisäksi maneeseihin ja laajarunkoisiin eläinsuojarakennuksiin. Hallilaki

17 Laajarunkoisella rakennuksen osalla tarkoitetaan kerrosalaltaan vähintään neliömetrin suuruista osaa, jonka tehdasvalmisteisten kattokannattajien jänneväli on vähintään 18 metriä tai paikalla rakennettujen kattokannattajien jänneväli vähintään 15 metriä. Hallilaki

18 Jänneväli on tukipisteiden keskikohtien välinen etäisyys. Koskee kaikenlaisia kattokannattajia, palkit, ristikot yms. Myös kaikki materiaalit. Hallien omistajien ja haltijoiden pitää itse ryhtyä toimiin, eikä odottaa viranomaisten yhteydenottoa. Hallilaki

19 Laissa säädetään myös velvollisuudesta ilmoittaa välittömästä vaarasta. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain rakennuksen kunnossapitoa koskevaan pykälään lisättiin uusi momentti rakennuksen omistajan yleisestä velvollisuudesta seurata rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa. Hallilaki

20 Aikaa tämän lain soveltamiseen on 4 vuotta. Kuitenkin jos suunnittelusta ja/tai rakentamisesta on vastannut taho, joka on riippuvainen tai jotka ovat riippuvaisia toisistaan tai runkotoimittajasta, aikaa on vain 2 vuotta. Viranomaiselle raportoidaan vain välittömästä vaarasta. Hallilaki

21 Olennaisia vaatimuksia tarkastajalle Riippumaton. Arvioitavan rakennuksen kantavien rakenteiden suunnittelija ei saa arvioida rakennusta. Tarkastustoimintakokemus. Tarkastajien tulee olla kokeneita rakennesuunnittelijoita, jotka ovat työskennelleet isoissa toimistoissa. Kahden tarkastajan vaatimus. Tarkastaja arvioi kollegoidensa suunnitelmia ja toisinaan myös asiakkainaan toimivien rakentajien ja urakoitsijoiden toimia. Yksinäisten toimijoiden verkostoituminen. Vanhojen mitoitusmenetelmien osaaminen. Hallilaki

22 Työmaalla/rakennuksella käynti. Vanhojen suunnitelmien läpikäynti. Suunnitellaan mitä tarkastetaan ja käydään uudelleen työmaalla, tutkitaan. Tulosten läpikäynti. Raportointi. Maatalousrakennuksista ja maneeseista ei tahdo löytyä suunnitelmia. Hallilaki

23 Jos omistaja on laiminlyönyt rakennuksen kunnossapitovelvollisuuden, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määrätä rakennus purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Hallilaki

24 Selvityksiä ja hankkeita Rakenteelliseen turvallisuuteen liittyvä ongelma voi olla seurausta yksittäisestä suunnittelu- tai toteutusvirheestä, jolloin turvallisuusongelma esiintyy vain yhdessä rakennuksessa. Kysymys voi olla myös rakennejärjestelmän virheestä tai virheellisestä suunnittelu- tai työtavasta, jolloin turvallisuusongelma voi esiintyä useissa kohteissa. Hallilaki

25 Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimissa rakennusten sortumatapauksissa suunnitteluun liittyviä syitä ovat olleet esimerkiksi kuormien aliarvioiminen, materiaalien kestävyyden yliarvioiminen ja liitoksen mitoituksen puuttuminen suunnitelmista. Toteutukseen liittyvät syyt ovat usein tulos siitä, että rakennustyötä ei ole tehty suunnitelmien mukaisesti, vaikka asianmukaiset suunnitelmat olisivat olleet olemassa. Hallilaki

26 Sortumisonnettomuuksien yhteydessä on havaittu muun muassa puutteita ristikoiden tuennassa. Sortumien syynä on ollut esimerkiksi keskeisten liitosten huono laatu ja puuttuminen kokonaan. Toteutuksen puutteet ja virheet voivat myös johtua puutteellisista tai virheellisistä suunnitelmista. Hallilaki

27 Arvioinnin ulkopuolelle jäävät rakennukset, joiden suunnitelmien ja toteutuksen vaatimustenmukaisuus on rakennuslupavaiheessa tai rakennustyönaikaisen valvonnan aikana maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa erityismenettelyssä tai ulkopuolisessa tarkastuksessa taikka muussa vastaavassa menettelyssä osoitettu. Hallilaki

28 Olennaista on, että pätevä asiantuntija arvioi, onko rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisissä rakenteissa rakenteelliseen turvallisuuteen liittyviä vikoja tai puutteita, jotka voisivat johtaa rakenteen tai koko rakennuksen sortumaan. Asiantuntijan kelpoisuusvaatimuksen osalta viitataan maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelijan kelpoisuutta koskeviin säännöksiin siten, että arvion tekevällä asiantuntijalla tulee olla arvioitavaa kohdetta vastaavan uudiskohteen suunnittelijalta edellytettävä pätevyys. Hallilaki

29 Lisäksi säädetään asiantuntijan ilmoitusvelvollisuudesta. Arvioinnin tekevän asiantuntijan on ilmoitettava viipymättä havaitsemastaan henkilöturvallisuuden vaarantavasta tilanteesta rakennusvalvontaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle. Hallilaki

30 Suunnittelemalla kantavat rakenteet Eurocodesuunnittelustandardien ja niitä koskevien ympäristöministeriön asetuksina annettujen kansallisten valintojen mukaisesti katsotaan täytettävän rakennuksen kantavia ja jäykistäviä rakenteita koskevat olennaiset tekniset vaatimukset. Hallilaki

31 Rakennustuotteiden laadunvalvonta Rakennustuotteiden kelpoisuus osoitetaan CEmerkinnällä, jos tuote kuuluu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan tai valmistaja on hakenut tuotteelle ETA:n. Suunnittelijoiden tehtävänä on määritellä suunnitelmissa, millaisia ominaisuuksia ja niiden vaatimustasoja rakennustuotteelta vaaditaan ottaen huomioon tuotteen aiottu käyttötarkoitus ja CEmerkittyjen tuotteiden ilmoitettujen ominaisuuksien suoritustasot. Suunnittelija merkitsee suunnitelmiin tuotteelle asetetut ominaisuusvaatimukset.

32 Tai vastaava -merkintää ei saa käyttää. Suoritustasoilmoitusta verrataan kansallisiin vaatimuksiin ja näin selvitetään onko rakennustuote ominaisuuksiltaan sellainen, että se soveltuu käytettäväksi rakennuskohteessa. Vastuu rakennustuotteen valinnasta on rakennushankkeeseen ryhtyvällä tai sopimuksen kautta suunnittelijalla. Rakennustuotteiden käyttäjien tulee aina tarkistaa, täyttävätkö tuotteelle CE-merkinnässä ilmoitetut ominaisuuksien arvot ja luokat myös kansalliset vaatimustasot.

33 Jos tuotteella on voimassaoleva tyyppihyväksyntä, sitä voi käyttää tyyppihyväksynnän mukaisesti. Varmennustodistuksella voidaan ilmoittaa ne rakennustuotteiden ominaisuuksia kuvaavat luokat tai lukuarvot, jotka vaikuttavat maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädettyjen vaatimusten täyttymiseen.

34 Rakennustuotteen valmistaja voi käyttää tuotteen ominaisuuksien varmentamiseksi valmistuksen laadunvalvontaa, jonka hyväksytty valvontalaitos varmentaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi osoittaa rakennustuotteen kelpoisuuden rakennuspaikkakohtaisesti.

35 Nolla-asiakirja Tämä ohje koskee vaativia ja poikkeuksellisen vaativia rakennesuunnittelukohteita omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja lukuun ottamatta. Vastaavan rakennesuunnittelijan on laadittava rakennushanketta koskeva Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet" asiakirja. Ns. Rakenteiden 0- asiakirja.

36 Rakenteiden 0- asiakirja on esitettävä tarpeellisilta osin lupahakemuksen yhteydessä yhdessä riskiarvioiden kanssa. Ajantasainen rakenteiden 0- asiakirja ja riskiarvio on oltava käytettävissä aina rakennesuunnitelmia rakennusvalvontaan esiteltäessä.

37 Rakenteiden suunnitteluperusteet vaikuttavat olennaisella tavalla myös rakennussuunnitteluun ja siksi on tarkoituksenmukaista, että käytettävät suunnitteluperusteet on sovittu ja niiden vaatimustenmukaisuus varmistettu suunnittelijoiden ja rakennushankkeeseen ryhtyvän toimesta ennen lopullisten pääpiirustusten laatimista. Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet sekä riskiarviot vaikuttavat suunnittelutehtävän vaativuuden, suunnittelijan kelpoisuuden ja tarvittavien erityismenettelytoimenpiteiden arviointiin.

38 Mikäli rakennushankkeeseen on määrätty MRL 150 c :n mukainen ulkopuolinen tarkastus rakennesuunnitelmien osalta, sisältyy Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet" -asiakirja olennaisena osana tarkastettavaan aineistoon. Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista Eurokoodit RIL , Rakennesuunnittelun asiakirjaohje, kappale 3.6

39 Halli

40 Oulun, Turun ja Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen tulkinnat

41

42 Musta teksti = säännökset (mrl tai asetus), sininen teksti = ympäristöministeriön ohje, vihreä teksti = rakennusvalvonnan tulkinta

43

44

45

46

47

48

49

50 Yhtenäiset käytännöt Pasi Timorkastuspäällikkö Tarkastuspäällikkö Vantaan kaupunki RakennusvalvontaRakennusvalvonta

51 pksrava.fi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola

52 EDELLEEN AJANKOHTAISIA Säännösmuutokset Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 2. Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista 3. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista Säännösmuutokset Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 2. Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista 3. Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta 4. Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 5. Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta (pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tehtävät) 6. Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta Uudet ympäristöministeriön asetukset Uudet ympäristöministeriön ohjeet

53 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola

54 Rakenteiden 0 asiakirja esitellään ennakkoneuvottelujen yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Riskiarviot rakenteiden 0 -asiakirjan liitteiksi. Riskiarvion edessä ei käytetä enää termiä alustava. Riskiarvion päivittämistarve arvioidaan, kun 0 -asiakirjaa muutetaan tai täydennetään. Helpottaa suunnittelijan työtä. (Lomakkeiden kohdetietoja ja rakenneselvityksiä ei tarvitse täyttää). Rakenteiden 0 asiakirjan ja riskiarvioiden avustuksella voidaan määrittää suunnittelutehtävän vaativuus ja tarvittavat erityismenettelytoimenpiteet. RIL x, Rakennesuunnittelun asiakirjaohje, kappale 3.6; päivitys 2016.

55 SUUNNITTELUN ERITYISALAT MRL 120 c --- Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden. Tulkinta: Pohjarakennesuunnittelu ja rakennesuunnittelu ovat erillisiä mrl 120 c 2. momentin tarkoittamia suunnittelun erityisaloja.

56 POHJARAKENTEISIIN LIITTYVÄ SUUNNITTELU Pohjarakenteisiin liittyvään suunnitteluun sisältyy sekä pohjarakennesuunnittelijan tekemää geoteknistä suunnittelua, että rakennesuunnittelijan tekemää rakenneteknistä suunnittelua. Tulkinta: pohjarakenteiden suunnittelija = pohjarakennesuunnittelija Pohjarakennesuunnittelijan kelpoisuutta arvioidaan geoteknisen pätevyydenkautta. Talonrakentamisessa ei käytetä geotekninen suunnittelija käsitettä. KÄSITTEITÄ Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä: Pohjarakenteiden suunnittelutehtävien vaativuus Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta: Pohjarakenteiden suunnittelu Ympäristöministeriön asetus ja ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä: Pohjarakennesuunnitelma Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista: Pohjarakenteiden suunnittelu, geotekninen suunnittelu, pohjarakennesuunnitelmat, pohjarakenteiden toteutusasiakirjat. Pohjarakennesuunnittelijan on laadittava pohjarakenteiden toteuttamiseksi tarvittavat toteutusasiakirjat.

57 POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITELMIEN YHTEENSOVITTAMINEN MRL 120 c, 2.mom. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista, 1 2. momentti: Pohjarakenteiden suunnittelu on maan ja kallion käyttäytymisen yhteensovittamista pohjarakenteiden kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla ja että rakennus tai rakenne ei vaurioidu eikä tule käyttökelvottomaksi. Tulkinta: Vastaava pohjarakennesuunnittelija huolehtii (vastaavan rakennesuunnittelijan avustamana) maan ja kallion sekä maarakenteiden käyttäytymisen yhteensovittamisesta rakennuksen tai rakenteiden perustusten ja maanvastaisten seinä- ja lattiarakenteiden sekä paalutuksen kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla ja että rakennus tai rakenne ei vaurioidu eikä tule käyttökelvottomaksi.

58 POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITTELIJAN KELPOISUUDEN ARVIOINTI Arvioitaessa rakennesuunnittelijan ja pohjarakennesuunnittelijan kelpoisuutta kyseiseen suunnittelutehtävään käytetään seuraavaa suunnittelutehtävien jakoperiaatetta: Pohjarakennesuunnittelu käsittää EC7 mukaiset tehtävät seuraavin selvennyksin: 3. Anturoiden, laattojen, paalujen ja muiden perustamiseen kuuluvien rakenteiden suunnittelu maapohjan tai paalun kantokyvyn, vakavuuden, painumien, värähtelyjen ja muiden muodonmuutosten suhteen sisältyy pohjarakennesuunnittelijan suunnittelutehtävään. Tarvittavien rakenteiden rakenteellinen suunnittelu sisältyy kantavien rakenteiden suunnittelutehtävään (EC7 6.8). 4.

59 POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITTELIJAN ILMOITTAMINEN Käytäntö: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että vastaava rakennesuunnittelija ja vastaava pohjarakennesuunnittelija ilmoitetaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. MRA 48 Pääsuunnittelijan on huolehdittava yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla: ) suunnittelijoiden vastuunjaosta ja yhteistyöstä sekä suunnittelun yhteensovittamisen menettelyistä.---

60 Suunnittelijoiden merkitseminen Suunnittelijan kohdalle voi merkitä vain pätevän suunnittelijan Suunnittelijan kohdalla oltava koko nimi ja koulutus Suunnitteluavustajalla tai piirtäjällä ei ole pätevyysvaatimusta.

61 Sähköinen asiointi Tavoitteena saada ohjelmaan oma profiili Ammattihenkilöiden oma profiili mahdollistaa omien tietojen ylläpitämisen ja omien tietojen (henkilö-, koulutus- ja kokemustiedot) sujuvan tuomisen kullekin hankkeelle. Ammattihenkilö tallentaa omaan profiiliin henkilötiedot, tutkinto ja koulutusliitteet ja kokemusliitteet, jotka suunnittelija voi tuoda sähköisessä asioinnissa oleville eri hankkeille

62 Suunnittelijan vastuu Jokainen suunnittelija vastaa omista suunnitelmistaan. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja MRL 120 a erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.

63 MRL 120 c Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija. Erityissuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden.

64 MRL 120 g Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava viimeistään rakennuslupahakemuksen yhteydessä kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle, kenet hän on valinnut pääsuunnittelijaksi ja rakennussuunnittelijaksi. Ilmoitukseen on sisällytettävä suunnittelijan suostumus tehtävään sekä kelpoisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot suunnittelijan koulutuksesta ja kokemuksesta. Erityissuunnittelijaa koskeva ilmoitus on tehtävä ennen erityissuunnitelman toimittamista rakennusvalvontaviranomaiselle.

65 Kaavoitus - Kun rakennusalueiden rajat on vähintään 8 m toisistaan, ei osastointia tarvita. - Jos rajojen välinen etäisyys on alle 8 m, tulee aina osastointi johonkin, ellei rakenneta rakennusta vähintään 8 m naapurin rakennusalueen rajasta. - Rakennusalueen raja on määräävä tekijä, ei olemassa oleva tai suunniteltava rakennus.

66 Koululaisen kolmio 5,6 m 2,8 m 45 8 m 4 m 5,6 m 2,8 m

67 Heijastava pinta >45 kulmassa paloon nähden, ei kuumene. Heijastava pinta 45 kulmassa paloon nähden, kuumenee m 8 m 5,6 m 5,6 m Palon katsotaan säteilevän lämpöä 45 kulmassa ja 8 m etäisyydelle.

68

69

70

71

72

73 Tontti 2 haluaisi rakentaa eri paikkaan Tontti 1 rakentaa talonsa rakennusalueen rajalle. Ei Esimerkki onnistu, Huoneiden koska pääikkunat miten Tontin 1 talon osastointia kohti pääikkunat Tonttia 2. Ei on voi rakenna rajalla, virheellisesti eikä myöskään Tontin 1 seinää ole osastoitu. Tontti joutuisi tekemään tulkita palo-osastointeja, välittämättä koska Tontin kaavasta 2 rakennus on 8 m päässä. koko osastoinnin, EI 60, vaikka on rakennusalueella. EI 30 pitäisi riittää. Onko kunta Tontille korvausvelvollinen, 2 on rakennettu koska talo. kaavallisia Tontin oikeuksia 2 talo palaa. ei voi toteuttaa??? mh mh >8 m Palanut talo puretaan. Tontti 1 Tontti 2

74 Ei vaatimuksia. Etäisyys naapurin rakennusalueen rajalle 8 m 2 m 2 m 4 m EI 30 EI 30 6 m 2 m Ei vaatimuksia. Etäisyys naapurin rakennusalueen rajalle 8 m

75 Vertailu kahden samanlaisen tontin, mutta erilaisen rakennusalueen välillä. Minkälaisia osastointeja rakennusalueen raja aiheuttaa verrattuna ylempään.

76

77

78

79 Kosteudenhallinta Rakennesuunnittelijan on omalta osaltaan huolehdittava rakenteiden kuivumisesta ja työnaikaisesta kosteudenhallinnasta. Massiivisten betonirakenteiden kuivuminen on huomioitava.

80 Rakennesuunnittelijan on puututtava tarvittaessa myös työjärjestykseen.

81 Suojauksen voi tehdä myös kunnolla.

82 Pohjatutkimus ja perustaminen MRL 131 Rakennuslupahakemus Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä: 2) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä;

83 Omakotitaloissa ja sitä suuremmissa kohteissa toimitetaan pohjatutkimus rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Oulun rakennusvalvonnan kotisivuilla on ohje pohjatutkimuksen tekemiseen sekä perustusten suunnitteluun. Pohjarakennesuunnittelijalla sekä perustusten rakennesuunnittelijalla on oltava pohjatutkimus käytettävissä. Maininta pohjatutkimuksesta on kirjoitettava perustussuunnitelmiin, sen tekijä sekä päivämäärä.

84 Perustusten rakennesuunnittelija suunnittelee perustukset pohjarakennesuunnitelman ja perustamistapalausunnon /pohjatutkimuksen perusteella sekä tarvittaessa ottaa yhteyttä pohjatutkijaan ja pohjarakenteiden suunnittelijaan. Suunnitelmat tehdään lausunnossa annettujen lähtötietojen mukaisesti, esim. rakennekerrokset, anturoiden mitat, teräkset, routasuojaukset, salaojitus yms.

85 Vastaava rakennesuunnittelija huolehtii, että perustussuunnitelmat on tehty kyseiseen kohteeseen. Perustusten tyyppipiirustuksia ei missään tapauksessa saa yksinään käyttää perussuunnitelmina. Tyyppipiirustuksiin tulee laittaa pysyvä teksti esim. LUONNOS tai VAIN URAKKALASKENTAAN leikkauksen poikki. Näitä piirustuksia ei saa käyttää työmaapiirustuksina.

86 Tiivistyshuovan tai kaistan (radonhuovan) käyttö suositeltavaa, talot tehdään tiiviiksi, ongelmatilanteessa syntyy vuotopaikkoja, seinän ja lattian liitoskohta pahimpia mahdollisia vuotopaikkoja. Tukes suosittelee tiivistyseli radonhuovan käyttämistä myös sellaisilla rakennuspaikoilla jossa radonriski on pieni. Tiivistyshuopa estää myös hajumolekyylien pääsyn sisätiloihin

87 Oulussa kerrostaloja ei saa perustaa routaeristeen varaan. Keskusta alueella on otettava huomioon viereiset rakennukset, mikä tarkoittaa yleensä roudattomaan syvyyteen perustamista. Matalaperustus ei tällöin ole sallittua.

88 Betonilattia Riskejä kosteuden ja alkalisuuden vaikutuksesta vesipohjaisilla liimoilla ja muovimatoilla pinnoitetuissa betonilattioissa on edelleen. Käytössä olevat ohjeet ja normit pinnoituskelpoisuuden varmistamisesta ja betonin alkalisuojauksesta ovat edelleen sekavat.

89 Betonin suhteellisen kosteuden mittaamisen ohjeissa (kortti RT ) ei mainita pohjustus- ja tasoitetöiden tuomasta lisäkosteudesta, joka tulisi huomioida, ennen muovimattopinnoitteiden liimaamista. Oikein valitut ja yhteensopivat rakennusmateriaalit estävät alkalisen kosteuden aiheuttamat rakenteelliset vauriot sekä terveydelliset haitat, pelkkä betonin alhainen kosteustaso ei välttämättä suojaa emissioilta.

90 Joissakin tapauksissa (ja yhä enemmissä määrin) rakennustyöselostuksissa ja kosteudenhallintasuunnitelmissa pyritään minimoimaan tasoitusvahvuutta, mieluiten jos mahdollista pyritään lattiavalun pinnan laadussa siihen, että erillistä tasoitusta ei tarvita ollenkaan. Usein mainitut ohjeet mahdollisimman ohuesta tasoitekerroksesta voivat lisätä riskiä alkalisen kosteuden aiheuttamista kemiallisista hajoamisreaktioista.

91 Matala-alkalisen tasoitteen ehdoton minimipaksuus 5 mm (alkalisuoja) Matala-alkalinen lattiatasoite suojaa lattiapäällystettä ja liimaa alkaliselta kosteudelta käytettäessä alkaleille herkkiä lattiapäällysteitä. (Päällystettyjen betonilattioiden emissiot. Teknillinen korkeakoulu, 1998). Rakennesuunnittelija laittaa rakennetyyppiin maininnan tasoitteesta ja minimipaksuudesta.

92 Palomääräykset Rakennesuunnittelijan on huolehdittava mm. ettei julkisivussa tai muissakaan rakenteissa käytetä vääriä materiaaleja. Materiaalit on esitettävä rakennetyypeissä. Esim. P1-luokan rakennuksessa puun käyttö julkisivussa on hyvin rajoitettua. Välipohjan osastointi ulottuu julkisivuun asti, P1-luokan rakennuksessa palamaton. Myös eristeille ja tuulensuojalevyille sekä tuuletusraon materiaaleille on rajoituksia.

93 Valmistajan rakenteet ovat testattuja, CE-merkintään kuuluvia, tyyppihyväksyttyjä tai vastaavia, esim. seinä ja välipohjarakenteet. Palo- ja ääneneristävyysarvot. Niitä on noudatettava, itse ei saa lähteä soveltamaan. Osastoivissa rakenteissa eristeellä on usein rajoituksia, valmistajan määrittelemiä tuotteita on tässäkin noudatettava. Esim. kivivilla.

94 Suojattaessa teräsrakenteita palosuojamaaleilla, tulisi aina huomioida maalauksen käyttöikä. Teräspilarit kannattaa mieluummin suojata betonoimalla.

95 Osastointi estää usein ullakon tuuletuksen. Tällöin käytettävä esim. paloventtiilejä tai kaksoisräystäitä.

96 Massiiviset teräsportaat on suojattava kuten kantavat rakenteet, vaikka niitä ei käytettäisi poistumisteinä.

97 Romahtava teräsrakenne aiheuttaa vaaratilanteen alla oleville henkilöille. Rakenne tulkitaan kantavaksi rakenteeksi.

98 Ullakon osastoiva rakenne Ullakon osastointia EI 30 ei saa tehdä ristikon kylkeen, ristikko ei saa jäädä osastoivan rakenteen sisään. Ristikon naulalevyt eivät kestä osastoivan rakenteen vaatimusta, jolloin rakenne sortuu. Ullakon osastointi on tehtävä alapuolisten osastojen mukaan, alapuolisen seinän kohdalle. Painumavara on tehtävä vesikatteen ja osastoivan seinän välille, ei keskelle seinää. Huomioitava jäykistävien tasojen kiinnitys. Myös alakaton kiinnitys.

99

100 Ullakon jako osiin EI 15 voidaan tehdä ristikon ympärille, kipsilevy 13 mm molemmin puolin ja koolaamalla siihen rungon 45x95 k 600 siten että kipsilevyn ja ristikon väliin jää 25 mm ilmarako/eristetila. Tällöin on varmistettava ettei ristikon toiminta muutu, eikä ristikon painuma aiheuta levyn rikkoutumista.

101 Osastointi vesikatteeseen asti EI 30 R2 R2 EI 30 REI 30 R3 R3 EI 30 Kantava ristikko on katkaistava osastoivan seinän kohdalla, osastointi ristikoiden väliin

102 Pääty tiiviiksi TSL 9 EI 30 vesikatteeseen asti vesikatteeseen asti Helpoin vaihtoehto koteloida autokatos. Kattoon EI 30 ja räystäs tiiviiksi, jotta estetään savukaasujen pääsy ullakolle. Jos erotetaan autokatos vesikatteeseen asti, tulee autokatoksessa olla erilliset kattokannattajat.

103 Ulkoseinällä palokatko ulotetaan 500 mm molempiin suuntiin vesikatteeseen saakka estämään palon leviäminen vinosti Jos tuulensuojana 25 mm tuulensuojalevy, palokatkoksi käy tässä 2 x 13 mm kipsilevy. Runko! Palokatko ullakolla

104 Esimerkki kaksoisräystäästä. Tuuletus räystäskourun yläpuolelta. Huomioitava aluskatteelta tuleva vesi. Huomattava missä on EI 30 ja REI 30 rakenne. Kipsilevyn tuenta tyyppihyväksynnän mukaan vaakarakenteena k 400. Palokortin mukainen kaksoisräystäs on koepoltettu tuote, jossa saa poiketa tyyppihyväksynnästä. Eli riittävä umpiponttilaudoitus + 13 mm kipsilevy täyttää EI 30 vaatimuksen. Suunniteltava tarkasti hyväksynnän mukaan. Jos hyväksynnässä on kivivilla, ei muita eristeitä voi käyttää. EI 30 REI 30

105 Osastointia ei voi suunnitella ottamatta huomioon rakenteita. Tai toisinpäin, rakenteet on suunniteltava osastoinnin ehdoilla

106 Hallin rakentaminen Tuotanto- ja varastohallit tehdään yleensä paloluokkaan P3 tai P2. P2-luokan halleissa muistettava palomääräykset : yläpohja osastoitava EI 30 ja kantavat rakenteet R30, myös seinät, pilarit, palkit ja kattokannattajat. Ullakon jako osiin. Ellei tehdä RakMk E2:n mukaan, jolloin helpotuksia. Muistettava ettei tavallinen ristikko voi mennä ullakolla palo-osastosta toiseen. Ristikko ei kestä tulipaloa 5-10 minuuttia enempää.

107 Ullakon jako osiin kannattaa tehdä alla olevien osastoivien seinien kohdille. Tämä parantaa paloturvallisuutta enemmän kuin tiukka tulkinta ullakon jakamisesta 200 tai 400 m² osiin. Pieni jousto on siis mahdollista. Palo-osastointi kannattaa tehdä heti lohkoittain, helpottaa rakennuksen ja sen osien käyttöä.

108 Rakennuksen jäykistäminen Rakennuksen jäykistys tulee aina laskea. Rakennuksen jäykistys on jopa tärkeämpää kuin yksittäisten rakenneosien suunnittelu. Jäykistyksen pettäminen voi johtaa koko rakennuksen tai rakennuksen osan sortumaan tai jatkuvaan sortumaan. Omakotitaloissa ja sitä suuremmissa kohteissa jäykistyslaskelmat toimitetaan rakennesuunnitelmien ja laskelmien mukana rakennusvalvontaan. Myös muissa kohteissa, joissa rakennuksen sortuma on mahdollinen (esim. avoimet autokatokset).

109

110 Myös työnaikaiseen jäykistykseen kiinnitettävä huomiota

111

112

113 Vähäpätöinenkin rakennelma voi olla kohtalokas!

114 Ongelmana värähtely Lamellitaloissa, joissa ei ole poikittaisia jäykistäviä rakenteita.

115 Koko rakenne lähtee värähtelemään, eikä vaaditut ääneneristysvaatimukset täyty.

116 Ratkaisu : Paksummat välipohjat ja väliseinät Poikittaiset jäykistävät seinät

117 Puulattioiden värähtelyn huomioon ottaminen Oulun kaupungissa otetaan kävelystä johtuvat värähtelyt huomioon kaikissa asuin-, kokoontumis-, myymälä- ja toimistorakennusten lattioiden käyttörajatilamitoituksessa Eurocode 5:n kohdan 7.3. mukaisesti.

118 Suomen rakentamismääräyskokoelman B1 määräyksen mukaisesti rakenteella tulee olla riittävästi varmuutta haitallista värähtelyä vastaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman B10:ssä ei ole laskentamenetelmiä liittyen haitalliseen värähtelyyn.

119 Eurocode 5:n kohdassa 7.3 on esitetty laskentamenetelmä ja hyväksymiskriteeri puurakenteiselle kantavalle lattialle. B10:n mukaan suunnitellulla kantavalla puurakenteisella lattialla katsotaan yleensä olevan B1:n edellyttämä riittävä varmuus haitallista värähtelyä vastaan, kun se täyttää Eurocode 5:n kohdassa 7.3 esitetyt vaatimukset. (lähde: pääkaupunkiseudun yhtenäiset käytännöt B1-2 02)

120 Tämä koskee kaikkia lattiarakenteita. Ristikkosuunnitelmissa on huomioitava, että vaatimus koskee myös ns. puolitoistakerroksisia omakotitaloja, joissa välipohja on osa kattoristikon alapaarretta. Eurokoodissa mainittua "ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita" lausetta käytettäessä on yhtenä sopijaosapuolena oltava rakennusvalvonta. Rakennuttaja ja suunnittelija/urakoitsija eivät voi keskenään sopia, ettei värähtelyä huomioida. Kaikissa tapauksissa on lattian ominaistaajuus tutkittava ja jos se on alle 9 Hz, ei varähtelyn erityistarkastelua voi jättää tekemättä.

121 Lumikuorma Koko Oulun alueella käytetään seuraavia lumikuormia: Eurokoodien mukainen, SFS-EN standardin kansallisessa liitteessä esitetty lumikuorman ominaisarvo maassa s k = 2,75 kn/m². Suomen Rakentamismääräyskokoelman B1 mukainen lumikuorma q = 2,0 kn/m².

122 Jos kuitenkin rakennuksen sijanti pystytään todentamaan tarkasti kartalla, voidaan käyttää RakMk B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sivulla 2, Kuva 1 kartan mukaista peruslumikuormaa s k, kuitenkin vähintään q=1,8 kn/m² tai Eurokoodien mukaista, SFS-EN standardin kansallisessa liitteessä Kuva 4.1(FI) kartan mukaista lumikuorman ominaisarvoa maassa s k, kuitenkin vähintään s k = 2,45 kn/m².

123 Kuormituksia merkittäessä on käytetty järjestelmä on mainittava. Eurokoodeja ja Rakentamismääräyskokoelman B-osan mukaisia suunnitelmia ei saa sotkea keskenään.

124 Kantavien metallipintaisten sandwichelementtien tuotehyväksyntä Kantavien metallipintaisten sandwich-elementtien kelpoisuuden rakennuspaikkakohtainen toteaminen voi perustua liitteen (CEN TC128/SC11 Suomen seurantaryhmän laatimat tuotesertifikaatin ja laadunvalvontasopimuksen arviointiperusteet) pohjalta laadittuun tuotesertifikaattiin. Rakennusvalvonta arvioi sertifikaatin luotettavuutta mm. sen mukaan, mikä taho sertifikaatin on myöntänyt. Rakennusvalvonnan kanssa voidaan rakennuspaikkakohtaisesti sopia muistakin menettelyistä.

125 SFS on julkaissut CEN TC 128/SC11 seurantaryhmän laatiman ehdotuksen pohjalta kansallisen soveltamisstandardin SFS 7030, jossa on vaatimustasojen lisäksi annettu kansalliset ohjeet EN mukaan CE merkittyjen sandwich-elementtien käytölle rakenteellisina ja kantavina rakenteina, kun CEmerkintää täydentää vapaaehtoinen tuotesertifikaatti. Yhtenevän käytännön varmistamiseksi on CEN TC 128/SC 11 seurantaryhmä yhteistyössä VTT:n kanssa laatinut myös arviointiperusteet tuotesertifikaatille ja laadunvalvontasopimukselle. Arviointiperusteet viittaavat yksityiskohtaisten ohjeiden osalta kansalliseen soveltamisstandardiin SFS 7030 ja standardiin EN

126 Ympäristöministeriölle tehdyn selvityksen perusteella on Suomessa katsottu, että standardin EN mukaisten itsekantavien metallipintaisten sandwich-elementtien käyttösovellutukset koskevat käyttöä myös kantavina rakenteina. Standardin EN edellyttämän ilmoitetun laitoksen varmentamisen tason on katsottu olevan liian alhainen kantavilta rakennustuotteilta yleisesti vaadittavaan vähimmäistasoon nähden. Kuorman kestävyyttä (osavarmuuslukuja ja kuormituskäyriä/taulukoita) ei standardi myöskään edellytä ilmoitettavaksi CE-merkinnän yhteydessä.

127 Käytäntö on voimassa toistaiseksi, kuitenkin vain niin kauan, kun tuotetta ei kantavana rakenteena vielä ole mahdollista CE-merkitä tai myöntää tuotteelle lain 954/2012 mukaista kansallista hyväksyntää. Oulussa noudatetaan pääkaupunkiseudun vahvistamaa käytäntöä. Pääkaupunkiseudun yhtenäiset käytännöt, PKSRavaohjekortti B

128 Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012 Ympäristöministeriön asetus eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 555/2013 SFS-EN AC (itsekantavat metalliohutlevypintaiset sandwich-elementit) SFS 7030 (kansallinen soveltamisstandardi edelliseen) CEN TC128/SC11 Suomen seurantaryhmä, tuotesertifikaatin ja laadunvalvontasopimuksen arviointiperusteet

129 Sisäkaton naulakiinnitykset Pudasjärvi 2000 (kauppa) Sysmä 2005 (kauppa) Jyväskylä 2008 (kahvila) Järvenpää 2010 (koulu) Kittilä 2010 (kauppa) Tuusula 2010 (ok-talo) Kaksi sikalaa

130 Tolppakenkä Kenkä kallellaan ja pitkässä varressa

131 Yläjuoksun kiinnitys pinninkiin on suunniteltava. Jos ruuvi tai naula asennetaan kertopuuhun syyn suunnassa, on sen asennuksella reunaehtoja. Jos pinninki on ristikon kyljessä, katto on kiinnitettävä runkotolppiin muuten kuin runkotolppien päähän syyn suuntaan lyödyillä nauloilla. Kyseessä voimaa siirtävä liitos. Kulmalevyiltä löydyttävä suunnitteluarvo nosteelle. Yleensä kulmalevyt molemmin puolin liitosta.

132 Käyttöturvallisuus Kaiteet ja kaiteiden kiinnitys on suunniteltava kaidekuormille. Huomioitava myös kaiteiden kestävyys rakennuksen oletetun käyttöiän verran.

133 Ohje S1 ja S2-luokan väestönsuojien suunnittelijoille S1-luokan väestönsuojan seinien paksuus on 300 mm -, S2-400 mm betonia. Väestönsuojaa ei tulisi sijoittaa pohjavesipinnan alapuolelle. Pakottavista syistä vss voidaan sijoittaa enintään 1 m pohjavesipinnan alapuolelle. Tällöin suojan vedelle alttiit rakenteet on tehtävä vesitiiviistä betonista.

134 Vss:n oven viereen tulevat venttiilit tulee sijoittaa oven karmiin kiinni, jotta ne mahtuisivat sulkuteltan sisälle.

135 Kuivakäymälätilan ylipaineventtiilit tulee sijoittaa kktilan takaseinälle. Jos ne joudutaan sijoittamaan jostain syystä komeroryhmän päätyyn, on se otettava huomioon kokonaistilan mitoituksessa, koska silloin kkryhmän päätyseinän ja venttiilin väliin on jätettävä tilaa noin 150 mm, jotta poistoilman kulku kk-komeroista venttiiliin on esteetön

136 Venttiilejä sijoitettaessa tulee huomioida vss:n rauhanaikainen käyttö. Jos vss:n ovi suunnitellaan normaalioloissa pidettäväksi täysin auki, ei oven viereen saranapuolelle voi sijoittaa venttiilejä, koska sirpalesuojia ei voi tällöin asettaa paikoilleen.

137 Vss:n oven sijainnin kanssa on huomioitava sulkuteltan vaatimat rakenteet. Jos ovi sijoitetaan vss:n nurkkaan, ei sulkutelttaa saa tiiviisti paikoilleen.

138 Kaikki vuosittain tarkastettavat kohteet tulee sijoittaa vapaaseen tilaan, ei aittakomeroihin tai muutoin niin, että ne ovat lukkojen takana. Taloyhtiöissä asukkaista valitulla suojan hoitajalla ei ole valtuuksia mennä toisen asukkaan komeroon, joten luukkujen ja venttiilien oikealla sijoituksella edesautetaan väestönsuojien omistajien ja haltijoiden vastuulla olevien vuosihuoltotarkastusten tulemista tehdyksi

139 Viemäri- ym. putkien sijoitus vss:n kattolaattaan ei ole sallittu. Laatan yläpuoliset LVIS-asennukset tehdään niille tarkoitettuun asennustilaan. Tehtäessä uppoasennuksia seiniin on huomioitava, että suojan puolella on oltava betonia vähintään minimipaksuuden verran.

140 Poistumistienä toimiva hätäpoistumisaukko saadaan sijoittaa väestönsuojan maanpäälliseen ulkoseinään. Kellarin seinä ei ole maanpäällinen ulkoseinä, jos se on syvennyksessä.

141 Jos poistumistieksi vaaditaan useampi hätäpoistumistie, tulee ne sijoittaa eri puolille vss:aa. Jos vahvistetun kulkutien rakenteissa käytetään elementtejä, tulee ne sekä niiden kiinnikkeet olla mitoitettuja vaaditulle sortumakuormalle.

142 Hätäpoistumiskäytävän päässä olevan hätäpoistumisaukon ulkopuolella maan tulee olla helposti kaivettavaa, routimatonta ja routasuojattua. Jos hätäpoistumiskäytävää käytetään savunpoistoluukkuna, on hätäpoistumisluukku pidettävä normaalioloissa avonaisena. Luukku on tuettava siten, ettei sitä ilman työkaluja voida sulkea ja varustettava asianmukaisella tekstillä.

143 Jos raitisilma otetaan sortuma-alueen sisäpuolelta, tulee raitisilmakanavan ulkopää tehdä sortumankestäväksi. Väestönsuojan viemärin sulkuventtiilikaivoa ei saa sijoittaa sulkuteltalle varatulle alueelle. Kaivon alapuolella oltava ohjeen mukaisesti betonia ja terästä (lujuudeltaan vähintään sama kuin lattia).

144 Ohje S1 ja S2-luokan väestönsuojien rakennesuunnittelijoille Väestönsuojan rakennepiirustuksiin merkitään aina normaalien kuormitusten lisäksi väestönsuojan painekuormat, sekä ulko- että sisäpuoliset. S2- ja kalliosuojissa on käytettävä vähintään C25/30-1 betonia, S1-luokan kohdalla C25/30-2

145 Väestönsuojan lattia valetaan ennen seiniä. Lattian teräkset viedään tuelle. Paalutuksen yhteydessä vss:n lattia tehdään aina kantavana laattana.

146 Vss:n terästystä ei saa tehdä verkkoraudoitteella ilman Oulun kaupungin rakennusvalvonnan erillistä lupaa. Tällöin rakennesuunnittelijan tulee erikseen hyväksyttää etukäteen raudoitussuunnitelma rakennusvalvontaviranomaisilla.

147 Vss:n molemmissa pinnoissa tulee olla raudoitus 0.17 % poikkipinta-alasta, jakoväli sisäpinnassa k 150, pääteräkset tai haat, myös pilastereissa, pilareissa ja väliseinissä.

148 Seinän pystyteräkset tulee viedä laatan yläpinnan tasalle. Jos vss:n rakenteita ei valeta kerralla, tulee työsaumoissa olla aina riittävä pontti ja raudoitus. Betoninormien mukaan työsaumoissa käytetään 1.5- kertaista raudoitusta.

149 Jos seinät valetaan suurmuottitekniikalla, erikseen, tulee rakennesuunnittelijan suunnitella pystysauma. Ponttina suositellaan käytettävän mieluummin yhtä reilun kokoista ponttia kuin useaa pientä. Saumaraudoitteiden jatkospituuksien tulee olla riittävät.

150 Vss:n oven ja luukun karmi on useimmiten huullettu. Raudoitteeksi ei riitä yksinkertainen haoitus, vaan huullokseen tulee sijoittaa omat haat, ympäri. Hakojen kulmiin on laitettava teräs läpi. Haan pituus on oltava riittävä. Oven ja luukun kohdalta puuttuvia pystyteräksiä vastaava teräsmäärä on huomioitava oven ja luukun molemmin puolin lisäteräksinä.

151

152

153 Teräsbetonisen väestönsuojan laatan alapinnassa tulee olla sirpaleverkko, joka sijaitsee n. 10 mm laatan alapinnasta (merkittävä suunnitelmiin). Verkko asennetaan työterästen alapuolelle ja kiinnitetään pääteräksiin sidelangoin 4 kpl/m².

154

155 Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa rakenteissa ei pääraudoitusta saa jatkaa aukkomomentin kohdalla. Pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava. Jatkamiskielto on ehdottomasti merkittävä suunnitelmiin. Jos suojan mitat ovat esim.7 x 8 m, on molemmissa suunnissa alapinnassa käytettävä täyspitkiä teräksiä (6 m:n teräkset eivät riitä).

156

157 Jos suojan mitat poikkeavat huomattavasti neliömuodosta, esim 5x14 m, voidaan pidemmän suunnan teräkset jatkaa kentässä, mutta kaikkia teräksiä ei saa jatkaa samassa kohdassa. Lyhyemmän suunnan teräkset sijaitsevat alapuolella. Jatkokset eivät saa sijaita samassa paikassa ja jatkospituutena käytetään vähintään kaksinkertaista tartuntapituutta. Jatkospituus ja jatkosten sijainti on ehdottomasti merkittävä rakennepiirustuksiin.

158 Jos vss:n seinissä on viemäriputkia tms. uppoasennuksia, on niiden sisäpuolella oltava betonia vähintään minimipaksuuden verran ja raudoitus määräysten mukaan.

159 Väestönsuojan viemärin sulkuventtiilikaivoa ei saa sijoittaa sulkuteltalle varatulle alueelle. Kaivon alapuolella oltava ohjeen mukaisesti betonia ja terästä (lujuudeltaan vähintään sama kuin lattia).

160 Paikalla valettujen betonirakenteiden kosteudenhallintasuunnitelma: Betonirakenteiden kuivumisaika-arviot, riskirakenteiden tunnistaminen Olosuhdehallinta, kastumisen estäminen ja suojaamisen suunnittelu Rakenteiden kuivatussuunnitelma Kosteusmittaussuunnitelma Tutustu Oulun rakennusvalvonnan kotisivuilla oleviin kosteudenhallinnan ohjeisiin ja esimerkkiratkaisuihin

161 Betonin kelpoisuus Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa edellytetään jatkossa talonrakennushankkeissa pätevän asiantuntijan lausuntoa siitä, täyttävätkö betonirakenteet niiden lujuudelle ja vakaudelle asetetut vaatimukset. Rakennekatselmuksen, käyttöönottokatselmuksen ja lopullisen loppukatselmusten yhteydessä on esitettävä pätevän asiantuntijan lausunto siitä, täyttävätkö rakennuksen paikallavalettujen kantavien ja jäykistävien betonirakenteiden lujuudet niille säännöksissä ja rakennesuunnitelmissa asetetut vaatimukset.

162 Jos asiantuntijalausunnon tekijänä käytetään muuta kuin rakennushankkeen vastaavaa rakennesuunnittelijaa, on tekijä hyväksytettävä rakennusvalvonnassa ennen selvitystyöhön ryhtymistä. Käytäntö koskee rakennuksia, joiden seuraamusluokka on CC2 tai CC3 normaaleja pientaloja lukuun ottamatta. Selvitykset paikallavalettujen betonirakenteiden lujuudesta tehdään joko koekappaleiden avulla, kimmovasaralla tai muulla saman luotettavuuden omaavalla menetelmällä. Betonitehtaan lausunto ettei P-betonia ole käytetty, ei ole riittävä selvitys.