TARS TEHRÄ JOTAI! - Nuorisotyöprojekti Karkkilassa kesällä 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARS TEHRÄ JOTAI! - Nuorisotyöprojekti Karkkilassa kesällä 2001"

Transkriptio

1 TARS TEHRÄ JOTAI! - Nuorisotyöprojekti Karkkilassa kesällä 2001 Nummila Mirva & Väli-Klemelä Maijuleena Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ Nummila, Mirva & Väli-Klemelä, Maijuleena Tars tehrä jotai! nuorisotyöprojekti Karkkilassa kesällä 2001 Helsinki s. 17 liitettä Tars tehrä jotai! nuorisotyöprojekti toteutettiin Karkkilassa kesän 2001 aikana. Projektin tarkoituksena oli järjestää kuutena perjantai iltana toimintaa karkkilalaisille nuorille. Idean projektista loivat Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä ja Karkkilan seurakunnan nuorisotyöntekijä. He tarjosivat projektia meille toteutettavaksi opinnäytetyönä. Sovimme yhdessä projektin tavoitteiksi tarjota nuorille mielenkiintoista tekemistä perjantai iltaisin ilman päihteitä sekä saada nuorille järjestetty toiminta jatkumaan säännöllisenä. Vastuu iltojen toteuttamisesta jäi kokonaan meille, yhteistyökumppanimme vastasivat pääasiassa rahoituksen sekä järjestyksenvalvojien hankinnasta. Iltoja varten ideoitiin valmiiksi kahdeksan erilaista teemaa, joista nuoret itse saivat äänestää kuusi mieluisinta. Äänestyksen pohjalta toteutettaviksi valikoituivat peli ilta, elokuvailta, grilli ilta, retki Linnanmäelle, bändi ilta sekä kesän päätösilta. Iltoja onnistuttiin järjestämään viisi. Päätösilta jouduttiin jättämään pois kiireellisen aikataulun vuoksi. Tars tehrä jotai! projekti onnistui hyvin. Hanke oli Karkkilassa todella ajan hermolla ja sille oli todellinen tarve. Päihteettömyyden tavoite saavutettiin muiden iltojen osalta erittäin hyvin, ainoastaan bändi illan kohdalla tavoite ei täyttynyt. Toiminnan jatkuvuuden tavoite ei vielä ole ratkennut. Hankkeen kirjallinen versio jätetään luettavaksi Karkkilan kaupungin päättäjille, jotka tekevät päätöksen toiminnan jatkuvuudesta. Projektilla olikin tarkoitus osoittaa, että säännöllisen nuorisotyön tekeminen viikonloppuiltoina on Karkkilassa toteuttamisen arvoinen asia. Avainsanat: projekti, nuoruus, nuorisotyö, päihteet Säilytyspaikka: DIAK Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit Nummila, Mirva and Väli-Klemelä, Maijuleena A Youth Welfare Project: Something Needs To Be Done! Helsinki 2001 Pages: 41 Appendices: 17 This thesis describes a youth welfare project, Something Needs To Be Done! (Tars tehrä jotai!). The short-term project was carried out in Karkkila, Finland (population 8,773) between January and September The main goal of the project was to create a substance-free relaxed atmosphere. Another goal was to prove that there is a real need for regular youth work in Karkkila. The project included arranged activities for youth on five Friday evenings. These evenings included a games night, a movie night, a BBQ -night, a field trip and band night. The activities for the arranged nights were chosen through preliminary voting by all students of the Karkkila Secondary School. Approximately 30 youngsters attended the activities every night with the exception of the games night, which had around 10 participants. The goal of creating a relaxed atmosphere without the use of substances was achieved every night with the exception of the band night, during which quantities of alcohol were consumed. The goal of creating a regular youth work programme in Karkkila is still open. As the project progressed, our opinion that youngsters in Karkkila need a youth programme to support their growth got stronger. This thesis will be given to the Karkkila City Council with the hope that they will decide in favour of further developing these kinds of activities. Keywords: youth, youth work, substances, project work Filed and Stored at: Diaconia Institute Library, Alppikatu Training Unit, Helsinki

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TARS TEHRÄ JOTAI! -PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Projektityöskentely Tars tehrä jotai! -projektin tarve Projektin päämäärät ELÄMÄÄ KARKKILASSA Karkkila asuinpaikkana Karkkila lukuina Koulut Vapaa-ajan toimintaa karkkilassa Karkkilalaisia järjestöjä Urheiluseurat Karkkilassa Partiotoimintaa Karkkilassa Tilat nuorisoa varten Nuorisotyötä seurakunnassa - Team JOB VIITEKEHYS Nuoruus kehitysvaiheena Miksi nuori käyttää päihteitä? Ehkäisevää päihdetyötä karkkilassa Etsivä nuorisotyö PROJEKTIN KULKU Projektin suunnittelua ja tehtävien jako Iltojen teemoista äänestäminen Projektin rahoitus Työtä ruohonjuuritasolla - iltojen valmistelua

5 6 BILJARDISTA ROKKIIN - ILTOJEN SISÄLLÖN ESITTELY JA ANALYSOINTI Se ei pelaa, joka pelkää Enkelit valkokankaalla - elokuvailta seurakuntatalolla Bbq- eli barbeque-ilta Salaisessa puutarhassa Hurjaa vauhtia ja hattaroita - retki linnanmäelle Rock n rollin tahtiin - bändi-ilta PROJEKTIN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Päihteettömyyden teema Ongelmia bändi-illassa Disko vai ei? Viikonloppuisin tehtävän nuorisotyön jatkumisen tavoite Projektimuotoiseen toimintaan tutustumisen tavoite RISUJA JA RUUSUJA PUOLIN JA TOISIN Rinteen kommentit projektista Järvisen kommentit projektista Omat kokemuksemme ja ajatuksemme Tars tehrä jotai! projektista KOHTI TULEVAISUUTTA POHDINTAA JA KEHITTÄMISIDEOITA Toiminnalle tarvitaan vetäjä! Nuorisotyössäkin voi jakaa vastuuta Järjestettyä toimintaa vai ei? Yöpartiointia Karkkilassa? Yhdessä eteenpäin - yhteistyötä kaupungin ja seurakunnan välillä?

6 10 JOHTOPÄÄTÖKSET...40

7 1 JOHDANTO Karkkilassa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua nuorison tilanteesta. Monet ovat sitä mieltä, että nuoriso voi huonosti ja että heihin ei panosteta tarpeeksi. Syitä tilanteeseen on haettu monilta suunnilta, mutta vahvimmin keskusteluissa esille on noussut nuorille suunnatun toiminnan puute Karkkilassa. Huoli nuorten pahoinvoinnista, esimerkiksi päihteiden käytön lisääntymisestä, on herättänyt aikuiset ruususen unesta toteamaan karkkilalaisittain, että tilanteelle tars tehrä jotai!. Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä ja Karkkilan seurakunnan nuorisotyönohjaaja olivat ajan tasalla nuorison tilanteesta ja päättivät yrittää tehdä tilanteen hyväksi jotakin. He kehittelivät idean nuorisotyöprojektista, jossa järjestettäisiin nuorille perjantai-iltaisin toimintaa päihteettömyysteemaa kannattaen. Harjoittelupaikoista tuttuina he tarjosivat meille mahdollisuutta lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan projektia opinnäytetyönämme. Tars tehrä jotai! -projekti suunnattiin yläasteikäisille nuorille. Projektin tärkeimpänä tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisuus mukavaan yhdessäoloon ilman päihteitä perjantai-iltaisin. Karkkilalaisten nuorten tähänastisena nuorisotilana on toiminut Karkkilan kaupungin Keskuspuisto. Tars tehrä jotai! -projektilla päätimme tarjota heille muita vaihtoehtoja perjantai-illan viettämiseksi. Toteutettavaksi illoiksi valittiin nuorille järjestetyn äänestyksen kautta kuusi teemoiltaan erilaista järjestettyä iltaa. Peli-illassa pelailtiin erilaisia pelejä, mm. biljardia, lautapelejä ja videopelejä. Elokuvaillassa esitettiin nuorille ilmaiseksi elokuva ja tarjolla oli myös pientä naposteltavaa. Barbeque-iltaa vietetiin grillaamisen merkeissä. Projektiin kuului myös retkin Linnanmäelle sekä ilmainen bändi-ilta. Projektin päätteeksi oli tarkoitus järjestää myös yhteinen kesän päätösilta. Kuudesta valitusta illasta toteutimme kesän 2001 aikana viisi. Kesän päätösillan jouduimme jättämään pois, koska siirsimme bändi-illan ajankohdan päätösillan paikalle. Tiukan aikataulun vuoksi kesän päätösillan toteuttamiseen ei ollut enää

8 2 mahdollisuutta. Kuitenkin kaikki järjestetyt illat vietiin läpi kunnialla, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Karkkilalaiset nuoret ottivat projektin mielenkiinnolla vastaan ja osallistuivat iltoihin kiitettävästi. Projektin yhtenä tavoitteena oli osoittaa säännöllisesti viikonloppuisin tapahtuvan nuorisotyön tarve. Tars tehrä jotai! -projektissa tätä tarvetta arvioitiin nuorten kävijämäärän perusteella. Toiminnan jatkuvuuden kannalta oli tärkeää osoittaa, että tehty työ ei mene hukkaan, vaan nuoret todellakin saapuvat paikanpäälle. Jos toiminta saadaan jatkumaan säännöllisesti, voisi tulevaisuuden tavoitteeksi asettaakin panostamisen toiminnan laatuun. Olemme kaikki aikuiset yhdessä vastuussa nuoristamme, siitä miten he voivat ja millaiset eväät elämään heille annamme. "Nuorisotyöllä on mielekkäitä ja hyviä vaikutuksia nuoriin ihmisiin sekä koko yhteiskuntaan" (Cederlöf 1998, 14). Tähän lauseeseen ja projektimme menestykseen vedoten toivomme nuorisotyöntilanteen Karkkilassa keinolla tai toisella parantuvan pikaisesti.

9 3 2 TARS TEHRÄ JOTAI! -PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Projektityöskentely Projektityöskentelymalli sopii opinnäytetyön organisoimiseen esimerkiksi silloin, kun kyseessä on ulkopuolinen tilaustyö, sen toteutukseen on saatu erillisrahoitusta, työskennellään moniammatillisena tiiminä tai vain muuten halutaan tehostaa työskentelyn suunnitelmallisuutta. Opinnäytetyön toteuttaminen projektina merkitsee käytännössä sitä, että toteuttamisprosessiin eli tuotekehitys-, kehittämistoiminta- tai tutkimusprosessiin liitetään projektityöskentelyn prosessi. Projektityöskentelyssä korostuvat projektiorganisaation luominen, ajankäytön suunnittelu, tehtävien taloudellisten resurssien jako sekä dokumentointi ja tiedottaminen. (Huittinen, Kokkonen, Korhonen, Norrback, Pihlaja, Sjögren, Väätämöinen 1997, 3.) Tässä opinnäytetyössä on selkeitä projektityöskentelymallin piirteitä. Ensinnäkin projekti oli ulkopuolinen tilaustyö. Sen tilasivat nuorison parissa Karkkilassa työskentelevät henkilöt. Saimme projektiin myös erillisrahoitusta karkkilalaisilta järjestöiltä. Projektityöskentelyn tunnusmerkit täyttyvät myös siltä osin, että työskentelimme projektissa moniammatillisena tiiminä, johon kuului Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä sekä seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Lisäksi tiimissä toimi myös useita vapaaehtoisia eri ammattiryhmistä. Näistä esimerkkeinä mainittakoon kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä opettaja. 2.2 Tars tehrä jotai! projektin tarve Viime vuosina on Karkkilassa käyty vilkasta keskustelua siitä, että nuorille on ollut tarjolla liian vähän vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Erityinen huoli on ollut siitä, miten nuoret kuluttavat aikaansa viikonloppuisin. Muutaman kerran vuodessa järjestetty perjantai-illan disko, seurakunnan nuorisotoiminta sekä arkipäivisin nuori-

10 4 sotilojen avoimet ovet ovat kattaneet lähes kokonaan yläasteikäisille suunnatun nuorisotyön. Tämä onkin johtanut siihen, että nuoret kokoontuvat viikonloppuisin puistoihin ja kaduille notkumaan. Normaalina viikonloppuna Karkkilan kaduilla ja keskuspuistossa ei juurikaan tapaa aikuisia. Ainoat aikuiset, joita siellä voi silloin kohdata ovat poliisi, pulloja keräävät vanhukset tai kapakasta toiseen tai kotiin siirtyvät humalaiset. Juuri tänä aikuisten hylkäämänä aikana, nuoret ovat ottaneet kaupungin keskustan ajanviettopaikakseen. (Kumpulainen 1996, 24.) Karkkilan kirkon ympärille rakentunut pieni keskusta ja siellä oleva keskuspuisto muuttuvat viikonloppuöisin vilkkaiksi nuorten sosiaalisen vuorovaikutuksen areenoiksi. Viikonloppuisin keskusta ja nuoret ovat yhdistelmä, joka herättää kurinpidollisia vaatimuksia, pelkoa ja erityisesti huolestuneisuutta nuorison vanhempien keskuudessa. (Kumpulainen 1996, 24.) Karkkilassa tilanteesta huolestuneita olivat myös seurakunnan nuorisotyönohjaaja sekä Huumeiden vastaisen työryhmän toiminnanjohtaja Jari-Pekka Järvinen ja Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä sekä Huumeiden vastaisen työryhmän jäsen Päivi Rinne. Näin nuorisotyön tarpeiden pohjalta lähti ajatus nuorille järjestetystä toiminnasta perjantai-iltaisin. Järvinen ja Rinne toimivat molemmat kokopäiväisissä viroissa eikä heillä ollut aikaa eikä voimavaroja ryhtyä toteuttamaan ideaa. Perusopintojen harjoittelusta tuttuina he ottivat meihin yhteyttä. Mahdollisuus kantaa kortemme kekoon Karkkilan nuorisotyön puolesta sai meidät ottamaan haasteen vastaan. Lisäksi projekti kuulosti hyvältä ja käytännönläheiseltä opinnäytetyön aiheelta, jollaista olimmekin etsineet. Aihe tuntui erityisen tarpeelliselta, koska entisinä karkkilalaisina olemme aktiivisesti seuranneet nuorison tilannetta. Opinnäytetyömme nimi: "Tars tehrä jotai!" kuvaa osuvasti sitä tosiseikkaa, että nuorison hyväksi Karkkilassa on tehtävä jotain. 2.3 Projektin päämäärät Tars tehrä jotai! -projektin tärkeimmäksi päämääräksi sovimme mukavan yhdessäolon saavuttamisen päihteettömyysteemaa kannattaen. Emme halunneet rankaista

11 5 niitä nuoria, jotka käyttävät päihteitä siten, että sulkisimme heidät ulos järjestämistämme illoista. Tavoitteemme oli siis osoittaa näille nuorille, että voi olla yhtä hauskaa tai jopa hauskempaa, vaikkei olisi päihtynyt. Ehdoton sääntö päihteettömyyttä ajatellen oli se, että iltojen järjestämispaikalle ei päihteitä saanut tuoda. Tilat ja tilojen ulkopuolinen alue olivat täysin päihdevapaita vyöhykkeitä. Päihteettömyysteema projektissa perustuu siihen ideaan, että pyrimme tarjoamaan kuutena perjantaina kesän 2001 aikana nuorille niin kiinnostavaa toimintaa, että heillä ei olisi tarvetta käyttää päihteitä. Toimintamme toinen päämäärä oli herättää Karkkilan kaupungin päättäjät siihen todellisuuteen, että Karkkilassa on suuri tarve jatkuvalle, säännölliselle ja monipuoliselle nuorisotyölle. Toimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää hyödyntäen eri tahojen, esimerkiksi seurakunnan ja kaupungin, välistä yhteistyötä. Pyrimme perustelemaan nuorisolle suunnatun viikonloppuisin tapahtuvan nuorisotyön tarvetta järjestämällä iltoja ja tarkkailemalla osallistujien määrää illoissa. Aluksi toiminnan kysyntää voidaan mielestämme hyvin määritellä osallistujamäärällä. Uskomme, että mitä enemmän nuoret mielestään tarvitsevat toimintaa, sitä varmemmin he ainakin tulevat käymään paikanpäälle tutustumaan. Tarkoituksenamme on siis saada selville lähtevätkö karkkilalaisnuoret liikkeelle tällaisen toiminnan takia. Projektin tarkoitus ei ole tarkastella toiminnan laatua esimerkiksi tekemällä mielipidekyselyä toiminnan mielekkyydestä. Tähän varmasti kannattaa ryhtyä sitten, jos toiminta tulevaisuudessa saadaan jatkuvaksi ja säännölliseksi. Projektia ja sitä kautta koko opinnäytetyöllemme tavoitteeksi laitoimme myös tutustumisen projektimuotoiseen työtapaan. Tällainen uutta kehittävä toiminta on eri vaiheineen meille molemmille täysin uusi asia ja pyrimme Tars tehrä jotai!- projektin kautta perehtyä siihen aivan ruohonjuuritasolta alkaen. Halusimme projektin vetäjinä antaa täyden panoksemme sekä suunnittelu-, toteuttamis- että arviointivaiheissa. Samalla halusimme kuulla, nähdä ja oppia uutta yhteistyökumppaneiltamme Rinteeltä ja Järviseltä, joilla on jo aiempia kokemuksia projektityöstä.

12 6 3 ELÄMÄÄ KARKKILASSA 3.1 Karkkila asuinpaikkana Karkkila lukuina Karkkila on kehittyvä ja kasvava teollisuuskaupunki pääkaupunkiseudun tuntumassa. Se sijaitsee Valtatie 2:n varrella noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Karkkilassa on 8773 asukasta ( ) ja asukasmäärä on ollut nousussa viime vuosina. Kaupunkia ympäröi vaihteleva, kaunis luonto koskineen, kymmenine järvineen ja lampineen. Karkkilan kaupungin pinta-ala on 255 neliökilometriä. (http://www.karkkila.fi/ ) Koulut Karkkilassa on neljä ala-astetta: Haukkamäen ala-aste, Tuorilan ala-aste, Ahmoon ala-aste ja Nyhkälän ala-aste. Karkkilassa on vain yksi yläaste, jonka yhteydessä toimii myös lukio. Yläasteella on 350 oppilasta. Keskustan alueella sijaitsevat Nyhkälän ala-aste ja Karkkilan yläaste sekä lukio. Muut mainituista kouluista sijaitsee kaupungin laitamilla. Ammatillisia oppilaitoksia Karkkilan alueella ei ole, joten monet nuoret opiskelevat ammattiin lähikunnissa. Tästä saattaakin johtua se, että Karkkilan väestöstä vuotiaita on vain 11 %, kun 0 14-vuotiaita on 18,3 %. Monet nuoret lähtevät heti peruskoulun jälkeen muualle opiskelemaan. 3.2 Vapaa-ajantoimintaa Karkkilassa Karkkilan kaupunki tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden harrastaa ohjattua liikuntatoimintaa. Karkkilassa on meneillään Kunnossa Kaiken Ikää Liikettä Niveliin -ohjelma, johon kaiken ikäiset karkkilalaiset voivat osallistua. Ohjelma sisältää sauva-

13 7 kävelyä, erilaisia jumppia, palloilua ja kävelytestin. Lisäksi kaupunki järjestää uintimatkoja naapurikuntamme Vihdin Nummelan uimahalliin. (http://www.karkkila.fi/ ) Työväenopisto on toiminut Karkkilassa vuodesta 1925 lähtien. Se toimii yleissivistävää opetusta antavana aikuisoppilaitoksena. Opiston perustehtävänä on tarjota karkkilalaisille nuorille ja aikuisille erilaisia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Työväenopistossa on myös mahdollisuus opiskella avoimen yliopiston oppiaineita. (http://www.karkkila.fi/ ) Työväenopiston toiminta on pääasiassa suunnattu aikuisille, mutta nuoret voivat osallistua joihinkin opintopiireihin, esimerkiksi pianonsoiton ja kielten opiskeluun Karkkilalaisia järjestöjä Järjestöt mahdollistavat Karkkilassa esimerkiksi musiikin, taiteen, tanssin ja näyttelemisen harrastamisen. Karkkilassa toimii musiikkikoulu, kuvataidekoulu sekä tanssikoulu. Musiikkikoulu antaa musiikin perusopetusta, tukee musiikillista sivistystä sekä tutustuttaa ympäröivään musiikkikulttuuriin. Opetuksen lähtökohtana on se, että musiikin tiedolliset, taidolliset, elämykselliset ja sosiaaliset ainekset liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karkkilan kuvataidekoulu on yksityinen koulu, jota ylläpitää kannatusyhdistys. Se antaa taiteen perusopetuksesta säädetyn lain edellyttämää kunnan vahvistaman opetussuunnitelman mukaista taideopetusta 4 16-vuotiaille lapsille ja nuorille. Karkin tanssikoulu järjestää tanssin perusopetusta kaikille kolmesta ikävuodesta ylöspäin. Opetettavia aineita ovat lastentanssi, klassinen baletti, modernitanssi, jazztanssi sekä luova liikunta. Lisäksi Karkkilassa toimii Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry., Karkkilan Työväen Näyttämö ry., Kulttuuriyhdistys Lyyti ry. sekä Karkkilan Kameraseura ry. (http://www.karkkila.fi/ ) Poliittisia nuorisojärjestöjä Karkkilassa ei ole (Suomi ).

14 Urheiluseurat Karkkilassa Liikuntatoiminnan järjestämisestä Karkkilassa vastaavat kaupungin lisäksi erilaiset urheiluseurat. Urheilu onkin Karkkilassa suosittu harrastus. Tarjontaa on paljon ja jokaiselle löytyy mitä luultavimmin jotakin. Monet nuorista ovat mukana eri seurojen urheilutoiminnassa, mutta joillekin kompastuskiveksi saattaa muodostua seurojen pyytämät jäsenmaksut sekä varusteiden hankinnat. Kaikki urheilutoiminta keskittyy keskustan alueelle, joten nuorten harrastaminen vaatii useimmiten myös aktiivista osallistumista vanhemmilta, esimerkiksi kuljettamista harrastuksiin. Ahmon Vesa ry, Karkkilan Pojat ry, Vaskijärven Vastus ry sekä Karkkilan Pallokerho ry tarjoavat mahdollisuuden harrastaa lentopalloa. Karkkilan Poikien toimintaan kuuluu myös yleisurheilua. Jalkapalloharrastuksesta vastaavat Grillin Palloseura ry ja Karkkilan Jalkapalloseura ry. Karkkilan ampujat ry vastaa nimensä mukaisesti ammuntaharrastuksen tarjonnasta. Karkki-Bicci ry järjestää erilaisia aerobic-tunteja. Karkkilan Erotuomarikerho ry kouluttaa jalkapalloon erotuomareita. HanMooDoo itsepuolustuslajia voi harrastaa Karkkilan HanMooDoo:ssa ja kuntonyrkkeilyä tarjoaa Karkkilan Kuntonyrkkeilijät ry. Karkkilan Poikien Naisvoimistelijat ry järjestää toimintaa kaikenikäisille liikkujille aina satujumpasta aikuisten jumppiin asti. Karkki-Rasti ry on paikallinen suunnistusseura, joka järjestää oravapolkutoimintaa lapsille sekä Kuntorastit kokeneimmille suunnistajille. Viime vuosina karkkilalaiset ovat lähteneet mukaan salibandysarjaan, seurana Karkkilan Salibandy ry. Karkkilan Sisu ry on perinteikäs nyrkkeilyseura, jonka nyrkkeilijöitä pärjää aivan kansainvälisissä kilpailuissa. Karkkilan Painikoulu on tarkoitettu nassikkapainista alkaen hieman vanhemmillekin painijoille. Karkkilan Sulkapalloilijat ry tarjoaa nimensä mukaisesti mahdollisuuden sulkapallon harrastamiseen. Karkkilan Urheilijat ry on Karkkilan Sisusta ja Karkkilan Työväenurheilijoista perustettu seura. Se on toiminut Karkkilassa jo noin 35 vuotta. Seuran puitteissa voi harrastaa koripalloa, joka tällä hetkellä on hyvin suosittua Karkkilassa. Miehet pelaavat koripalloa 1-divisioonassa ja naiset Mestaruussarjassa. Karkkilan Urheiluautoilijat ry on yli 40 vuotta vanha autourheiluun, esimerkiksi jokamiesluokan sarjaan sekä kartingiin,

15 9 keskittynyt seura. Ratsastusta voi harrastaa Karkkilan Urheiluratsastajat ry:ssä. Motocross on todella suosittu laji Karkkilassa. Karkkilan Moottorikerho ry:n nimissä ajaa motocrossia eri ikäluokissa monta Suomen kärkinimeä. Sukellusharrastusta tarjoaa Karkkilan Urheilusukeltajat ry. Kanootilla melontaa sekä retkeilyä voi harrastaa Karkkilan Melaveikot ry:ssä. (http://www.karkkila.fi/ ) Partiotoimintaa Karkkilassa Karkkilassa partiotoimintaa pyörittävät Karkkilan partiosiskot ja Karkkilan partiopojat, joissa molemmissa on noin 70 jäsentä. Sudenpentujen ryhmä on suunnattu ala-asteikäisille. Yläasteikäiset voivat osallistua partiotoimintaan vartiolaisten sekä vaeltajien ryhmissä. Ryhmien ohjaajat ovat vaeltajia, jotka ovat suorittaneet ohjaajalta vaadittavat merkit. Kaikki ryhmät kokoontuvat kerran viikossa yhden tunnin ajan. Karkkilan partiojohtaja ja vaeltaja Rea Palmunen kertoi Karkkilassa partio toiminnassa olevan mukana alle kymmenen yläasteikäistä nuorta. Palmunen toteaa monen lopettavan partiossa käymisen siirtyessään ala-asteelta yläasteelle. Palmunen kertoi, että Karkkilassa partion ohjaajien keskuudessa ei olla pohdittu keinoja yläasteikäisten mukaan saamiseksi. Palmunen kertoi partiolaisten tekevän Karkkilassa myös vapaaehtoistyötä osallistumalla mm. Yhteisvastuukeräykseen, avustamalla Karkkilan sotaveteraanien konserteissa sekä järjestämällä suuren jätepaperinkeräystapahtuman joka kevät. (Palmunen, ) 3.3 Tilat nuorisoa varten Karkkilassa on nuorisoa varten olemassa erilaisia tiloja. Karkkilan liikuntahallin alakerrassa sijaitsee nuorisotilat, joissa on tarjolla avoimien ovien toimintaa joka ilta maanantaista torstaihin. Tätä toimintaa pyörittää ostopalveluna Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karkkilan osasto. Lisäksi Karkkilan kaupunki tarjoaa nuorille tilat Haapalan ja Toivikkeen kaupunginosissa. Näissä tiloissa on tarjolla erilaista seurakunnan järjestämää kerhotoimintaa. Toivikkeella on myös bändikämppä musiikkia

16 10 harrastaville nuorille. Kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin on tehtävä varaus Karkkilan nuorisotoimistosta etukäteen. Jos tilan haluaa käyttöönsä yksityinen taho, tulee heidän maksaa pieni vuokramaksu. Tilan käyttäjät ovat aina vastuussa tilasta. 3.4 Nuorisotyötä seurakunnassa Team JOB Karkkilan seurakunnan nuorisotyö kulkee nimellä TEAM JOB. Nimi tarkoittaa kolmea asiaa. Ensinnäkin JOB on yksi Raamatun kirjoista ja henkilöistä. Toiseksi, JOB koostuu sanoista Jumalan Onnistunut Banaanipotku. Banaanipotkuhan on sellainen potku, joka näyttää aluksi menevän ohi, mutta lopulta päätyykin maaliin. Seurakunnan nuorisotyössä banaanipotkua on käytetty kuvaamaan Jumalan tarkoitusta jokaisen ihmisen elämälle. Kärsimysten ja epäonnistumistenkin keskellä Jumala haluaa viedä meidät onnellisesti maaliin. Kolmanneksi JOB symboloi työtä yhteisen päämäärän hyväksi. (http://www.personal.inet.fi/cool/teamjob/ ) Seurakunnan nuorisotyö tarjoaa nuorille toimintaa kolmena päivänä viikossa. Torstaisin nuoret voivat osallistua Raamikseen, jossa luetaan Raamattua, rukoillaan ja keskustellaan. Samana iltana myöhemmin kokoontuu Avoin Ikkuna. Se on luonteeltaan vapaamuotoinen peli- ja keskusteluilta. Illan päättää lyhyt hartaushetki, Katkis. (http://www.personal.inet.fi/cool/teamjob/ ) Lauantaina Team JOBilla on sählyvuoro, johon ovat tervetulleita kaikki nuoret. Illalla on lisäksi nuortenilta eli Jobbis, joka koostuu kolmesta erilaisesta osiosta. Ensiksi tutkitaan, pohditaan ja luetaan Raamattua laulaen, piirtäen, kirjoittaen ja leikkien. Tämän jälkeen on vuorossa Varttikirkko, jossa isoskoulutukseen osallistuvien johdolla hiljennytään hetkeksi hartauteen. Illan päätteeksi jutellaan, pelaillaan biljardia ja muita pelejä, lauletaan tai mitä ikinä nuoret itse haluavatkaan tehdä. (http://www.personal.inet.fi/cool/teamjob/ )

17 11 Sunnuntaina nuorilla on mahdollisuus muiden seurakuntalaisten tavoin osallistua messuun kirkossa. Toisinaan nuorille on tarjolla aivan oma messunsa, niin sanottu Nuorten messu. (http://www.personal.inet.fi/cool/teamjob/ ) 4 VIITEKEHYS 4.1 Nuoruus kehitysvaiheena Nuoruus on lapsuuden ja aikuisuuden välinen elämänvaihe. Sen määritellään sijoittuvan ikävuosien väliin. Nuoruuteen liittyy monia erilaisia kehitysvaiheita, joissa saattaa esiintyä suuriakin yksilöllisiä eroja. Elämänvaiheena nuoruutta voidaan kuvata edestakaisena liikkeenä, jossa otetaan kaksi askelta eteen ja yksi taakse. Nuori tavoittelee samaan aikaan itsenäisyyttä ja taistelee riippuvuutta vanhempiaan vastaan. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1997, 81.) Nuori haluaa irtautua vanhemmistaan, mutta samanaikaisesti hän pelkää tulevansa hylätyksi. Nuoren kapina vanhempiaan ja muita auktoriteetteja vastaan muistuttaa uhmaikäisen lapsen kapinaa; tarkoitus on varmistua siitä, että nuoren ympärillä olevat aikuiset haluavat vastasta hänestä kasvattajina ja pitää hänestä huolta. Alkava itsenäistymisprosessi merkitsee taistelua auktoriteetteja vastaan. Samalla murrosikäinen kuitenkin testaa myös omia uskomuksiaan ja arvojaan. Tullakseen itsenäiseksi ihmisen on kokeiltava rajojaan. Murrosiän myllerrysten keskellä nuori ei kuitenkaan pysty itse asettamaan rajoja itselleen ja kontrolloimaan elämäänsä. Hän tarvitsee vanhempia ja muita aikuisia asettamaan rajat itselleen ja kontrolloimaan elämäänsä. (Kemppinen 1999, 99.) Nuoruusiässä kaveripiirien merkitys tulee suuremmaksi. Nuori hakeutuu tavallisimmin ikätoveriensa seuraan suojautuakseen kasvun aiheuttamilta kivuilta. Ryhmän avulla nuori saa selvitettyä monia asioita, jotka muuten uhkaisivat hänen

18 12 orastavaa itsenäisyyttään. Ryhmä poistaa yksinäisyyttä ja tukee nuorta. Ryhmän kautta tapahtuva kasvu antaa mahdollisuuden nuoren omalle sisäiselle kasvulle ja näin nuori voi löytää omat voimavaransa. (Himberg ym. 1997, 87.) Koska nuoret haluavat viettää aikaa yhdessä poissa vanhempiensa katseen alta, tulisi heille olla turvallinen paikka, tukikohta, jonne nuori on aina tervetullut. Erityinen tarve Karkkilassa tällaiselle tukikohdalle on viikonloppuisin, kun nuoria on paljon liikkeellä. Tila kuitenkin puuttuu viikonloppujen osalta ja tämä näkyykin katukuvassa hyvin. Nuoret notkuvat keskuspuistossa vailla tekemistä. Tekemisen puute saattaa olla yksi osasyy nuorten lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön ja esimerkiksi ilkivallan harjoittamiseen kaupungilla. Raittila kirjoittaa teoksessaan (Olavi Sydänmaanlakka. Jengistä Aseman Lapsiin ja Walkersiin 2000.) mielestämme osuvasti, että päihteet, rikollisuus ja väkivalta eivät ole nuorten ongelmia. Ne ovat oireita ongelmasta, joka koskee olemassaolon toteutumista. Voidakseen olla olemassa, nuori tarvitsee ympärilleen ihmisiä, sellaisia, joiden kautta hän saa tietää, kuka on. He tarvitsevat aikuisia, jotka uskaltavat seistä peileinä omaa kuvaansa etsiville lapsille. Tarjoamalla nuorille mahdollisuus kokoontua esimerkiksi juuri Nuorisotiloissa saataisiin todennäköisesti nuoria pois kaduilta ja sitä kautta säästyttäisiin monilta vaikeuksilta. Nuorten kokoontumispaikassa tulisi olla paikalla myös aikuisia, jotka kontrolloivat nuorten illanviettoa ja samalla myös tukevat nuorta elämän myllerrysten keskellä. Olipa kyseessä nuoren oma jengi, lapsuuden kerrostalon porukka, seurakunta tai koulun jengi, ryhmän vaihtuessa päämäärä säilyy samana. Nuori hakee kaikkialta perusturvallisuuden tunnetta, hyväksyntää ja ryhmän arvostusta. (Raittila 2000, 187.) Näiden asioiden tarjoamiseen nuorelle pitäisi nuorisotyössäkin panostaa. 4.2 Miksi nuori käyttää päihteitä? Päihteiden, etenkin alkoholin ja tupakan kokeileminen kuuluu normaaliin kasvuun. Kokeilun takana ovat usein uteliaisuus ja sosiaalinen paine kokeilemiseen. Ensim-

19 13 mäisten päihdekokeilujen välillä voi olla merkittäviä eroja. Nuori saattaa juoda ensimmäisellä kerralla itsensä niin humalaan, että saa päihteistä negatiivisen mielikuvan ja päihdekokeilut jäävät vähäisiksi tai ne eivät toistu. Toisaalta taas joillekin nuorille ensimmäinen päihdekokeilu voi olla positiivinen asia ja kynnys alkaa käyttää päihteitä useammin madaltuu. "Päihteiden käytön voi tulkita olevan rituaalista käyttäytymistä, johon sisältyy päihteiden vaikutuksiin liittyvien odotusten toteutuminen"(van der Stel 1999, 27). Päihteiden käytön avulla nuori saattaa yrittää paeta omia ongelmiaan tai hän saattaa yrittää esimerkiksi rentoutua niiden avulla. Myös aikuisten antama esimerkki päihteiden käytöstä vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön. (Ahlström, Rimpelä, Rimpelä, Pohjanpää & Siivola 1994, 17, 47.) 4.3 Ehkäisevää päihdetyötä Karkkilassa Vuoden 2000 syksyllä Karkkilaan perustettiin Huumeiden vastainen työryhmä. Lääninhallitus on antanut suosituksen, jonka mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla huumeiden vastainen työryhmä ja siihen nimetty vastuuhenkilö. Karkkilassa jokaisesta kaupungin hallintokunnasta on työryhmässä yksi edustaja ja lisäksi edustajia on Mannerheimin lastensuojeluliitosta, poliisista, seurakunnasta ja Kahva ry:stä, joka on karkkilalaisista vanhemmista koostunut huumeiden vastainen yhdistys. Huumeiden vastaisen työryhmän puheenjohtajana toimii Jari-Pekka Järvinen ja vastuuhenkilönä Karkkilan kaupungin perhetyöntekijä Päivi Rinne. (Karkkilalainen ) Huumeiden vastaisen työryhmän toimintaideana on panostaa ehkäisevään päihdeja huumetyöhön, joka kohdistuu lähinnä vuotiaisiin nuoriin. Työryhmä on tehnyt paljon työtä tavoitteensa eteen. Se on vetänyt Kantti kestää projektia Karkkilassa vuodesta Projekti on suunnattu kuudesluokkalaisille ja sen keskeisenä toimintana on kymmenen tunnin mittainen opetuskokonaisuus, jossa mm. valistuksen, draaman ja keskustelun keinoin pyrittiin siirtämään nuorten päihdekokeiluja myöhemmälle iälle, sekä muuttamaan heidän asenteitaan päihteitä kohtaan

20 14 kielteisemmiksi. Lisäksi projektilla on tarkoitus antaa jokaiselle nuorelle reaalitasoinen päihdetietous ja oikoa nuorten virheellisiä käsityksiä päihteistä. (Koskinen 2000, 18.) Huumeiden vastainen työryhmä on myös antanut yläasteella päihdevalistusta, järjestänyt vanhempainiltoja ja saanut kameravalvonnan Karkkilan yläasteen Tammipihalle. Tänä syksynä työryhmän aloitteesta Karkkilan kaupungin hallitus päätti kieltää kaupungin järjestyssäännöissä alkoholin nauttimisen julkisilla paikoilla. (Karkkilalainen ) Päihteiden hankkiminen alaikäisenä ei ole Karkkilassa vaikeaa. Aina löytyy joku täysi-ikäinen puolituttu, joka on valmis välittämään kassillisen kaljaa. Jokainen kaupassa käyvä voi omin silmin nähdä nuoria odottelemassa kaupan kulmilla henkilöä, joka hakisi alkoholia. Kekseliäimmät nuoret houkuttelevat aikuisia hakemaan juomia, jopa lupaamalla hakupalkkiota. Usein kuulee hakijan olevan nuoren lähipiiristä. Huumeiden vastaisen työryhmän mukaan Karkkilan katukuvassa näkee viikonloppuisin noin 30 humalaista nuorta. Hälyttävän paljon heistä on jopa ala-asteikäisiä ja seitsemäsluokkalaisia. Nyt työryhmä onkin tullut siihen tulokseen, että olisi ensiarvoisen tärkeää tukea vanhemmuutta. Nykyään vanhempien on entistä vaikeampaa laittaa lapsilleen rajoja, eivätkä he aina edes tiedä mitkä olisivat hyvät rajat. Entisaikojen vanhempien syvä kunnioittaminen on muuttunut nykypäivänä lapsen ja vanhempien tasa-arvoiseen suhteeseen(puuronen, ). Työryhmä on alkanut myös pohtia pitäisikö viikonloppuilloiksi lähteä kehittämään katutyötä. Nuoret tarvitsevat aikuisia ja heidän läsnäolonsa puuttuu nyt Karkkilan kaduilta. (Karkkilalainen ) Huumeiden vastaisen työryhmän mukaan Karkkilassa on kaiken kaikkiaan kovien aineiden, heroiinin ja amfetamiinin, käyttäjää sekä toistasataa kannabiksen eli marihuanan ja hasiksen polttajaa. Alkoholin ja lääkkeiden tai alkoholin ja huumeiden käyttäjiä, niin sanottuja sekakäyttäjiä, on paljon. (Karkkilalainen ) Suonensisäisten huumeidenkäyttäjien myötä myös hepatiitti ja hivinfektiot ovat rantautuneet Karkkilaan. Näiden infektioiden leviämistä pyritään ehkäisemään siten, että apteekki myy puhtaita huumeruiskupakkauksia kymmenellä

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN VAPAA AJAN LAUTAKUNTA KOKOUS 3/2008 Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN 3. 10 TALOUDEN TOTEUMA 4. 11

Lisätiedot

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Anne Haavisto/ Nuorten Noste hanke Mommilantie 7 16900 Lammi Tilaa ilmainen malli ohjelmasta (vihko 36s.) anne-marie.haavisto@lammi.fi puh. 050 402 6903 www.nuortennoste.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi. Aika: Maanantai 9.3.2015 klo 12:00. Paikka: Lapin yliopisto, akvaario. Läsnä:

Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi. Aika: Maanantai 9.3.2015 klo 12:00. Paikka: Lapin yliopisto, akvaario. Läsnä: Remburssi ry PÖYTÄKIRJA Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi REMBURSSI RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: Maanantai 9.3.2015 klo 12:00. Paikka: Lapin yliopisto, akvaario. Läsnä: Varsinaiset jäsenet: Matias Kassala,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN OSTOPALVELUT

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN OSTOPALVELUT LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN OSTOPALVELUT SISÄLLYSLUETTELO 1. LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN OSTOPALVELUJEN PERIAATTEET... 3 2. HANKINTAMENETTELY... 3 3. OSTOPALVELUJEN HAKUMENETTELY... 3 4. HAKUAIKA... 3 5.

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

TerveysTowin esittelypisteisiin tutustumassa

TerveysTowin esittelypisteisiin tutustumassa TerveysTowin esittelypisteisiin tutustumassa Koulullamme järjestettiin tapahtuma, jonka olivat järjestäneet WinNovan keskustan alueen terveydenhoitajat ja kuraattorit, mutta paikalla oli myös paljon terveyteen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen yhteiskoulu MUNKKA LAAJAN AINEVALIKOIMAN KOULU Munkka on moderni yksityiskoulu, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Munkkiniemessä. Koulun ainevalikoima on laaja ja monipuolinen.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot