kirahviposti 7/2003 KEPA OSALLISTUU HANKETUKI- HAKEMUSTEN ESIKÄSITTELYYN teemana eteläpohjoinen-vaihto Päivitä itsesi:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kirahviposti 7/2003 KEPA OSALLISTUU HANKETUKI- HAKEMUSTEN ESIKÄSITTELYYN teemana eteläpohjoinen-vaihto Päivitä itsesi: www.kepa."

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > 7/2003 ELOKUU teemana eteläpohjoinen-vaihto Vuosittain sadat suomalaiset lähtevät kehitysmaihin vapaaehtoiseen tai palkalliseen työhön. Henkilövaihto ja -apu lisää etelän kulttuurien ymmärrystä, mutta mitä kehitysmaihin lähtijän tulisi ottaa huomioon? laura asantila vapaaehtoistyö aktivistivaihto henkilöapu >sivut 6-11 KEPA OSALLISTUU HANKETUKI- HAKEMUSTEN ESIKÄSITTELYYN Osa kansalaisjärjestöjen hanketukihakemuksista kulkee tänä syksynä Kepan kautta. Kokeilun tarkoituksena on kehittää yhdessä järjestöjen kanssa kehitysyhteistyön laatua ja kohdentaa koulutusta entistä paremmin järjestöjen tarpeita vastaavaksi. Ulkoministeriön seminaari kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä Kepan keskustelutilaisuudet 26. ja >sivu 4 Maailman kauppaa ympäri suomen... 3 kolumni empowermenttia kokemassa...11 kepa intiassa kepa kouluttaa tapahtumakalenteri...16 Päivitä itsesi:

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax johtotiimi toiminnanjohtaja Folke Sundman > ohjelmayksikkö etelätiimi kehitysyhteistyösihteeri / mosambik & tansania Viveca Hedengren > kehitysyhteistyösihteeri / brasilia, karibia & nicaragua Anne Romar > kehitysyhteistyösihteeri / indonesia & sambia Aija Taskinen > julkaisutiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > toimitussihteeri / kumppani-lehti Teppo Eskelinen > verkkotoimittaja Sanna Jäppinen > tiedottaja Milma Kettunen > toimitussihteeri / verkkojulkaisut Tomi Kuhanen > toimituspäällikkö / kumppani-lehti Sini Kuvaja > tiedottaja Ilona Niinikangas > taittaja Petri Ruotsalainen > koulutus- & neuvontatiimi kurssisihteeri Suvi Halttula > eu-hankeneuvoja Rilli Lappalainen > hankeneuvoja Eija Mustonen > koulutussuunnittelija Anne Pönni > koulutussuunnittelija Maija Seppo > kenttätoimistot kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Bodil Wikman ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite yhteystoimitsija Tarja Valtonen tiedottaja Lotta Valtonen kepa nicaragua de la vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, barrio altamira tel: fax: vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmajohtaja Ville Luukkanen > resurssitiimi kehityspoliittinen sihteeri / tutkimus ja selvitys Max von Bonsdorff > kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen > informaatikko Heikki Niemelä > kirjastoapulainen Antti Reikko > tuottaja Juha Rekola > vaikuttamistiimi koordinaattori / ruokakampanja Sari Laaksonen > tiedottaja Mika Railo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / kauppa Linus Atarah > verkostotiimi koordinaattori / tapahtumat Kai Artes > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > ohjelmasihteeri / etvo Laura Lager > jäsenjärjestösihteeri Kirsi Airaksinen > järjestöavustaja Tuomas Valovirta > ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta hallintojohtaja Anri Kyöstilä > hallintoyksikkö atk-tiimi atk-asiantuntija Kim Helenius > webmaster Kristian Kouvo > järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Sisko Leino > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng > palkanlaskija Tuuli Pihlström-Nisula > hallintoavustaja Markus Pohjola > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa yhteystoimitsijat tansania ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga hallintosihteeri Sabina Jalli p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: fax: sähköposti: thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang bangkok 10320, thailand puhelin: fax: indonesia insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta indonesia sähköposti: 2 kirahviposti 7/2003

3 janne sivonen mika-petri lauronen Maailmankauppaa ympäri Suomen maan ystävät ja attac kiertävät läpi kesäisen suomen kertomassa WTO:sta ja maailmankaupan rakenteista kaikki kaupan? -banderollikiertueella. > Heinäkuun 4. päivä kansalaisjärjestöt ympäri Eurooppaa vetosivat EU:n ulkomaankauppaministereihin, jotta unionin jäsenmaat puuttuisivat nykyistä aktiivisemmin Euroopan komission kauppapoliittiseen toimintaan. Järjestöt muistuttivat, että EU:n kauppaneuvottelujen on tuettava unionin kehityspolitiikkaa ja YK:n vuosituhattavoitteita, jotka tähtäävät köyhyyden puolittumiseen vuoteen 2015 mennessä. Nykyisin komissio ajaa ennen muuta liike-elämän etuja. Vetoomuksella pyrittiin vaikuttamaan siihen, että EU edistäisi WTO-sopimusten radikaalia uudistamista sen sijaan, että Maailman kauppajärjestössä koetetaan saada voimaan sopimusjärjestelmiä, joita kehitysmaat eivät halua. Syyskuussa Meksikon Cancunissa pidettävässä WTO:n ministerikokouksessa päätetään, laajeneeko järjestön päätäntävalta varsinaisista kauppakysymyksistä myös muille aloille, kuten kilpailu- ja investointipolitiikkaan. Samana päivänä kun ministereihin vedottiin, aloittivat Maan ystävät ja Attac Helsingistä banderollikiertueen, jonka aikana jaetaan WTO-tietoutta kaikille kiinnostuneille. Kiertue matkaa heinä-elokuun aikana läpi Suomen Torniota ja Kuusamoa myöten. Kiertue päättyy Helsinkiin 23. elokuuta. Ihmisiä on tavoitettu keskustelemaan avoimemmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmankaupasta lähinnä toreilla, mutta banderolli on ollut mukana myös Tampereen kadunvaltauksessa, Maan ystävien kesäleirillä Vilppulassa sekä Facesetnofestareilla Karjaalla. Kiertueella mukana oleva Anastasia Laitila Maan ystävistä kertoo Oulun tempauksen alla, että huomiota on saatu kiitettävästi erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole omaa aktivistitoimintaa. Laitila toteaa esimerkiksi Salon iltatorin vetäneen ihmisiä paikalle satamäärin. Myös kauniit ilmat ovat vaikuttaneet siihen, että väki on ollut jotenkin tavallista iloisempaa ja rohkeampaa juttelemaan. Varsinkin improvisoimamme katuteatterit ovat herättäneet ohikulkijat vähintäänkin kysymään: Mitä tämä oikein on? Minusta kiertue on onnistunut hyvin, sillä tavoitteenamme oli jakaa tietoa maailmankaupasta ja saada aikaan keskustelua. Ihmiset ovat olleet tietysti huolissaan erityisesti siitä, kuinka Suomen maatalouspolitiikkaa tai palvelujen järjestämistä voidaan sanella muualta, mutta olemme yrittäneet laajentaa keskustelua myös kehitysmaita koskeviin kysymyksiin. sanna jäppinen kepa seuraa wto:n cancunin ministerikokouksen teemoja nettisivuillaan osoitteessa cancun2003 kirahviposti 7/2003 3

4 järjestöt Kepa osallistuu hanketukihakemusten esikäsittelyyn > Osa kansalaisjärjestöjen hanketukihakemuksista kulkee tänä syksynä Kepan kautta. Kokeilun tarkoituksena on kehittää yhdessä järjestöjen kehitysyhteistyön laatua ja kohdentaa koulutusta entistä paremmin järjestöjen tarpeita vastaavaksi, kertoo koulutussuunnittelija Anne Pönni Kepasta. Pönnin mielestä järjestöjen ei kannata säikähtää muutosta. Tätä kannattaa ajatella mahdollisuutena vaikuttaa järjestöhankkeiden laatuun ja julkisen rahoituksen hakuun tulevaisuudessa. uutuutena yhteiskokous Kokeilussa on kyse 30 hakemuksesta, jotka ministeriö valikoi hanketuen hakuajan päätyttyä. Kepan esikäsiteltäviksi tulee vain Sambiaan, Tansaniaan, Mosambikiin ja Nicaraguaan suunniteltuja uusia hankkeita. Jatkorahoitushankkeet ja muihin maihin kohdistuvat hankkeet käsitellään ministeriössä entiseen tapaan. Kepassa hankkeiden esikäsittelystä huolehtii koulutus- ja neuvontatiimi. Tiimi käsittelee hakemukset ministeriön kriteerien mukaisesti, hankkii tarvittavat asiantuntijalausunnot sekä laatii perustellun lausunnon kustakin hakemuksesta. Tämän jälkeen hakijajärjestö kutsutaan yhteiskokoukseen, jossa voidaan käsitellä lausuntoa. Tässä uudessa yhteiskokouksessa järjestöllä on mahdollisuus keskustella hankkeesta esikäsittelijöiden kanssa. Tällä pyritään edistämään yhteistä oppimista ja käsittelyn läpinäkyvyyttä, Pönni toteaa. Esikäsittelyn jälkeen hakemus palautuu Kepasta ministeriön kehitysyhteistyöosastolle, joka tekee hanketta koskevan rahoituspäätöksen. hankkeille laatukriteerit Yksi kokeilun keskeisistä tavoitteista on järjestöjen tekemän työn kehittäminen. Useat viimeaikaiset selvitykset ovat osoittaneet, että haasteita löytyy. Esimerkiksi yhteissuunnittelu, hankkeiden kestävyys ja vaikuttavuus sekä laajemman kehityspoliittisen toimintaympäristönhuomioon ottaminen ovat osa-alueita, joilla kaivataan parantamista, koulutussuunnittelija Pönni listaa. Hakemusten esikäsittelyn rinnalla työstetäänkin kriteerejä laadukkaalle yhteistyölle. Kepan hallituksen nimeämä asiantuntijaryhmä laatii kokeilun kokemusten pohjalta kriteeriluonnoksen, joka tulee järjestöjen keskusteltavaksi. kokemukset mitataan Nyt toteutettavan kokeilun avulla voidaan myös pohtia, miten julkinen rahoitus parhaiten tukee järjestöjen tekemää työtä. Maailmalla malleja on monia, esimerkiksi Ruotsissa järjestöjen saama julkinen rahoitus kanavoidaan Kepan sisarjärjestön Forum Sydin kautta. Kepan hallitus on nyt päättänyt vain tästä kokeilusta. Kokemusten pohjalta sitten mietitään, miten jatkossa edetään, Pönni kertoo. Kokeilusta tehdään evaluaatio, jossa kuullaan niin käsittelijöitä, hakijajärjestöjä kuin ministeriön työntekijöitäkin. Tulossa oleva kokeilu on esillä ulkoministeriön järjestämässä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöseminaarissa, johon on avoin pääsy. Järjestöt ovat myös tervetulleita Kepan elokuun lopussa järjestämiin keskustelutilaisuuksiin. Lisäksi Kepan verkkosivuille kootaan syksyn aikana aihepiiristä kertova kokonaisuus. Milma Kettunen Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöseminaari Seminaari järjestetään Grand Marina Congress Centerissä Helsingissä klo Ohjelmassa muun muassa keskustelua kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tulevaisuuden näkymistä ja Suomen kehitysyhteistyön tasa-arvostrategiasta sekä hakukierroksen esittely. Seminaarin järjestää ulkoasiainministeriö. Seminaarin ohjelma kokonaisuudessaan: Kepan tiedotus- ja keskustelutilaisuudet järjestöille Kepa järjestää hanketukihakemusten esikäsittelystä omat tiedotustilaisuudet vaihtoehtoisesti joko klo 9-12 tai klo Kepan auditoriossa, os. Sörnäisten rantatie 25 B. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kirsi Airaksinen, puh. (09) tai 4 kirahviposti 7/2003

5 jäsenjärjestöt järjestöt uudet jäsenet kasvattajat rauhan puolesta ry Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kasvattajien käytännön rauhankasvatustyötä. Siinä keskeistä on väkivallattomuuteen, erilaisuuden ymmärtämiseen ja konfliktien ehkäisemiseen pyrkiminen. Yhdistyksellä on tiedotus- ja koulutustoimintaa sekä luentotilaisuuksia. Se käy myös rauhankasvatuskeskustelua ja vaikuttaa kasvatuksesta vastaaviin tahoihin ja opettajajärjestöihin. Lisätietoja: suomen lukiolaisten liitto ry Liitto toimii lukiolaisten etu-, palvelu ja harrastusjärjestönä. Se tekee yhteistyötä koti- ja ulkomaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Liitto järjestää muun muassa koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ja sosiaali- ja nuorisopoliittiseen sekä palvelu- ja harrastustoimintaansa liittyviä messuja ja juhlia. Lisätietoja: tiedotustuki vuodelle 2004 Ulkoasiainministeriön tiedotustukea vuodelle 2004 on haettava mennessä. Tämä kannattaa huomioida, jos järjestösi on esimerkiksi kutsumassa ulkomaisia esiintyjävieraita seuraavaan Maailma kylässä -tapahtumaan. Hakuohjeet ja lomakkeet löytyvät osoitteesta tai niitä voi tilata kansalaisjärjestöyksiköstä puh. (09) tai sähköpostitse maailma kylässä -järjestökysely Kevään Maailma kylässä -festivaaliin osallistui yli 150 kansalaisjärjestöä, joista 101 vastasi Kepan tekemään kyselyyn. Järjestöt pitävät festivaalia erittäin hyvänä foorumina kertoa omasta toiminnastaan. Tärkeimmät syyt osallistua tapahtumaan ovat juuri tiedon levittäminen järjestön tekemästä työstä, uusien jäsenien saaminen ja verkostoituminen muiden järjestöjen kanssa. Myös tapahtuman keväinen ajankohta ja Kaisaniemen puisto paikkana ovat järjestöjen mielestä erittäin sopivia. Tapahtuman hyvää henkeä ja järjestäjien ripeää toimintaa kiiteltiin useassa vastauslomakkeessa. 38 prosenttia vastaajista kannattaa tapahtuman muuttamista jokavuotiseksi. petri kuokka kirahviposti 7/2003 5

6 etelä-pohjoinen-vaihto Palanen paikallisuutta globaalin ymmärryksen osaksi > Isotätini Kaino työskenteli vuosia Ambomaalla, Namibiassa opettajana Suomen Lähetysseuran lähettämänä. Hänen nuoruudessaan viime vuosisadan alkupuoliskolla Afrikkaan matkustaminen oli iso asia. Nykyään suomalaiset voivat tehdä viikonkin lomamatkoja kehitysmaihin etelään, kun sata vuotta sitten pelkkä matka kesti viikkoja. Etelän paikalliseen arkeen ja järjestötyöhön voi tutustua myös tekemällä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön avulla lisätään ymmärrystä etelän kulttuureista ja yhteiskunnista sekä ihmisten ja paikallisten järjestöjen tavoista määrittää kehityksen kulkua, esteitä ja mahdollisuuksia. Köyhyyden vähentämisen haastetta on mielekästä tarkastella paikallisista, ihmisten kokoisista perspektiiveistä. Arkipäivän selviytymisen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kannalta kulttuuriin tutustuminen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen rakentaminen on tärkeää. Todellisissa kulttuurien välisissä riitasointutilanteissa tunteet nousevat pintaan. Toisaalta ristiriitaisia tunteita herättävissä tilanteissa on mahdollisuus oppia ja ymmärtää syvemmin toisenlaisia tapoja jäsentää arvoja ja asioita. toimintaa ruohonjuuritasolla Vapaaehtoistyö pyrkii vaikuttamaan välillisesti myös kehitysyhteistyön laatuun. Vapaaehtoistyöhön lähtijöitä haastetaan tutkailemaan kehityksen kulkuun vaikuttavia myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä paikallisten ihmisten ja järjestöjen näkökulmasta. Kehitysyhteistyön laadun kannalta toimintaympäristöjen tunteminen on keskeistä. Edes ideaalitilanteessa paikallisista toimintaympäristöistä ei saa riittävästi tietoa vain opiskelemalla ja surffailemalla netissä. Inhimillisten kontaktien voimaa ei voi väheksyä. Kun luodaan siltoja etelän ja pohjoisen ihmisten välille eteen voi tulla yllättäviä risukkoja, joiden taustalla on toiselle osapuolelle itsestäänselvä arkinen tosiasia. Arjen kulttuurin ja arkisen selviytymisen ymmärtäminen toisenlaisessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa elävien ihmisten näkökulmasta voi auttaa raivaamaan näitä risukoita. Kumppanuusajattelun Laura Asantila mukaan olisi suotavaa, että myös etelän järjestöissä tunnetaan pohjoisen järjestöjen toimintaa ja tavoitteita. Thaimaalaisen tai tansanialaisen matka Suomeen vapaaehtoistyöhön on vielä iso asia, vaikka lentomatka ei ole sen pidempi suuntaan eikä toiseen. Pelkkä inhimillinen kontakti ei kuitenkaan riitä tekemään kehitysyhteistyöstä laadukasta. Henkilökohtainen kontakti voi toimia innostajana ja helpottaa luottamuksen syntymistä. Avun ja yhteistyön henkilöityminen on kuitenkin varsin riskialtista. Koulutusten avulla laajennetaan kuvaa etelän ja pohjoisen yhteistyön toimintaympäristöstä. Laadukkaassa yhteistyössä otetaan huomioon niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat paikalliset, kansalliset ja globaalit tekijät. Kepa on mukana vapaaehtoistyöohjelma Etvon tukemisessa siksi, että etelän ihmisiin tutustuneista ja järjestöjen arjen kokeneista ihmisistä saadaan uusia tai entistä vahvempia aktivisteja monimuotoiseen solidaarisuustyöhön. Elokuussa valmistuu selvitys siitä, missä määrin Etvo on vaikuttanut etelässä vapaaehtoistyössä olleiden aktiivisuuteen toimia maailmanlaajuisen yhteisvastuun puolesta. etelän vapaaehtoisohjelma etvon hakuaika päättyy Lisätietoa ja hakupaperit: puh. (09) laura lager 6 kirahviposti 7/2003

7 etelä-pohjoinen-vaihto vapaaehtoistyö ei lopu kotiinpaluuseen haluamme, että vapaaehtoisista tulee viestinviejiä. he näkevät sen Intian, jota maan hallitus ei mainosta, tiivistää savarimuthu martine ajatuksensa eurooppalaisista vapaaehtoisista, jotka tulevat työskentelemään Village Community Development Society (VCDS) -järjestöön. > VCDS on toiminut Tamil Nadun osavaltiossa vuodesta 1980 kastittomien eli dalitien aseman parantamiseksi. Järjestö tarjoaa ammattikoulutusta, kannustaa ja kouluttaa pienviljelijöitä siirtymään perinteisiin viljelymenetelmiin ja järjestää tukiopetusta kouluvaikeuksista kärsiville lapsille. VCDS on ottanut vastaan nuoria vapaaehtoisia 1980-luvun puolivälistä lähtien - etvolaisia on järjestössä ollut vasta kolme. Aiemmat vapaaehtoiset ovat olleet lähinnä tarkkailijoita. He eivät ole tehneet mitään konkreettista. Etvo-vaihdon myötä asenteemme on kuitenkin muuttunut. Haluamme, etta vapaaehtoinen helpottaa osaltaan VCDS:n työtaakkaa. Vapaaehtoistyöntekijät ovat työskennelleet lähinnä toimistossa, mutta osallistuneet myös järjestön arkirutiineihin kuten ruoanlaittoon ja kompostinhoitoon. Joissain asioissa olemme vielä aivan lapsenkengissä, Martine sanoo ja vilkaisee tietokoneeseen päin. Tarvitsemme ihmisiä, jotka voivat auttaa toimistotöissä ja englannin kielessä. Sihteerin työ ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen vapaaehtoistyö. Martine toivoo, että vapaaehtoisella olisi jotain erityistä osaamista, jonka avulla hän voisi piristää vaikkapa VCDS:n koulutus- tai kulttuuriryhmän toimintaa. Kehitysyhteistyöstä solidaarisuusyhteistyöhön Martinen mielesta vapaaehtoisuus ei saa loppua kotiinpaluuseen. Hän puhuu vapaaehtoisista viestinviejinä. Vapaaehtoiset vievät kotimaahansa tietoa dalitien asemasta ja kastisysteemistä, ja se on tärkeää. Martinen mukaan kehitysyhteistyön sijaan täytyisi tehdä solidaarisuusyhteistyötä. Solidaarisuus on resurssien jakoa tasa-arvoisesti. Se ei ole pelkkää taloudellista apua vaan myös aitoa välittämistä ihmisistä. Martine odottaa vapaaehtoisten jatkavan etelän kysymysten parissa myös kotona pohjoisessa. Koska VCDS:n tärkein yhteistyökumppani Suomessa on Kehitysmaayhdistys Pääskyt, hän toivoo etvolaisen liittyvän Pääskyjen jäseneksi ja osallistuvan sen toimintaan. Näin yhteys VCDS:n säilyy kotiinpaluun jälkeenkin. Äänemme voimakkuus kasvaa vapaaehtoisten myötä. asenteiden muokkausta myös etelässä Tärkeintä vapaaehtoistyössä on eläminen yhteisön jäsenenä ja molemminpuolinen kulttuurienvälinen oppiminen. Vapaaehtoinen muokkaa paikallisten ihmisten käsityksiä eurooppalaisista, Martine toteaa. Vapaaehtoiset elävät VCDS:lla samaa yksinkertaista elämää kuin järjestön vakituiset työntekijät. Se auttaa muuttamaan asenteita. Vapaaehtoinen on myös inspiroija. Keskustelut esimerkiksi ompelukoulun tyttöjen ja naisliike NavaJothin jäsenten kanssa antavat intialaisille naisille uusia ajatuksia tasaarvosta ja kannustavat heitä vaatimaan oikeuksiaan. Tarvitsemme ihmisiä, joilla on avoin mieli. Ja loppujen lopuksi sydän on taitoja tärkeämpi. maaria haikarainen Maaria haikarainen Maaria Haikarainen tutustui kastittomien asemaan VCDS - järjestössä Intiassa kirahviposti 7/2003 7

8 etelä-pohjoinen-vaihto tasa-arvoisia kohtaamisia etelässä? vapaaehtoinen ja palkallinen työntekijä ovat erilaisissa rooleissa vieraassa kulttuurissa mariella verdoult Vapaaehtoistyöntekijä jakaa arjen rutiinit pikallisten kanssa. > Vapaaehtoistyöohjelmien vahvuutena ammattimaisiin kehitysohjelmiin verrattuna on parempi mahdollisuus tasa-arvoiseen kohtaamiseen paikallisten kanssa. Projektin rahoittaja ja paikallinen työnantaja kohdistavat kehitystyöntekijään erilaisia odotuksia. Tuloksia olisi pystyttävä osoittamaan pestin päätyttyä. Kehitystyöntekijällä on usein myös suuri vaikutusvalta projektin rahoituksesta tehtäviin päätöksiin. Asiantuntija-asemasta ja mahdollisuudesta vallankäyttöön voi tulla rajoite tasavertaisten ihmissuhteiden luomiselle. Vapaaehtoinen voi kokea vastaavanlaisia odotuksia, mutta hänen asemansa harjoittelijan, kulttuurin opiskelijan ja vapaaehtoisen roolissa on vapaampi. Vapaaehtoisen ei oleteta osallistuvan projektin johtamiseen ja päätöksentekoon. Hänen roolinaan on oppia paikallisen työpaikan toimintatapoja ja toimia niiden mukaan. Kulttuurienvälinen oppiminen on vapaaehtoistyöohjelmissa keskeisessä osassa. Myös työyhteisö odottaa vapaaehtoisen avulla oppivansa eurooppalaisia tapoja ja näkökulmia. ymmärrys kasvaa Vapaaehtoiset majoittuvat yleensä joko paikallisissa isäntäperheissä tai yhteisöissä. Majoitus paikallisten luona antaa mahdollisuudet syvällisempään tutustumiseen. Isäntäperheissä asuva vapaaehtoinen elää tavallista arkielämää yhtenä paikallisen perheen jäsenenä. Toisen kulttuurin ymmärrys lisääntyy monenlaisten törmäysten kautta. Perheissä majoittuvat vapaaehtoiset näkevät usein kohdemaansa äärimmäisyyksiä. Isäntäperheet ovat tavallisesti keskiluokkaa varakkaampia ja hyvin koulutettuja. Toisaalta samat vapaaehtoiset sijoittuvat usein sosiaalialan tehtäviin tai järjestöihin, joiden tarkoituksena on parantaa maan heikommassa asemassa olevien tilannetta. Työssään he kohtaavat köyhyyden ja maan sosiaaliset ongelmat. Näiden kahden ryhmän ja vapaaehtoisen väliset kohtaamiset ovat erilaiset. Pidetäänkö tasaarvoista kohtaamista varakkaan perheen kanssa yhtä merkittävänä kuin maan vähempiosaisten kanssa? Vapaaehtoisten valmennuksessa kulttuurienvälisen oppimisen prosessit ovat keskeisessä asemassa. I C Y E n ohjelmissa myös kohdemaassa järjestetään arviointitapaamisia, joissa tuetaan vapaaehtoista kohdemaan kulttuurin ja sopeutumisprosessin ymmärtämisessä. Kuinka tasa-arvoisiksi kohtaamiset paikallisten kanssa muodostuvat on kiinni kohtaajista, heidän arvostuksistaan, avoimuudestaan, halustaan ja kyvystään todelliseen ymmärtämiseen sekä kohdemaassa vietetyn jakson pituudesta. Jos ihmisten arvostukset kohtaavat älyllisellä, ammatillisella tai elämänkokemuksen tasolla ei varakkuuseroilla ole välttämättä merkitystä siinä, kuinka tasa-arvoiseksi kohtaaminen muodostuu. anni koskela kirjoittaja toimii maailmanvaihto ry:n Suomen ICYEn pääsihteerinä 8 kirahviposti 7/2003

9 etelä-pohjoinen-vaihto Henkilöapuaaa... mitä tehdä, kun resurssit eivät riitä etelän eivätkä pohjoisen järjestön sisällä, väärät ihmiset tekevät vääriä asioita ja homma vaan ei tunnu etenevän mitenkään. mahtaisiko henkilöapu tarjota ratkaisun ongelmaan? > Kehitysyhteistyön henkilöavun kehittäminen on ollut yksi tehtävä ulkoasiainministeriön pitkällä työlistalla, kun on etsitty uusia välineitä entistä paremman ja monipuolisemman kehitysyhteistyön tekemiseksi. Ministeriö teetti asiasta selvityksen jo vuosi sitten, mutta käytännön toimenpiteet etsivät vielä muotoaan. Selvitys toimii kuitenkin keskustelun avaajana. henkilöavun edut Miksi henkilöapu voi olla ratkaisu hankkeen laadun parantamiseen? Selvityksen laatineen Paul Silfverbergin mukaan kehitysprosessit tarvitsevat käynnistyäkseen usein ulkoista ja riippumatonta ohjausta eli fasilitointia. Ulkopuolelta tuotettu kokemus vastaavista prosesseista ei syrjäytä paikallista osaamista, vaan kehittää sitä. Ohjaus perustuu todelliseen tarpeeseen ja kysyntään. Miksi sitten niin harvat järjestöt käyttävät henkilöapua tehdäkseen entistä laadukkaampaa kehitysyhteistyötä? Viime vuosikymmenten arviointien perusteella tulokset eivät ole olleet tehokkaita: henkilöapu on voinut johtaa korruptioon, se on kallista ja paikalliset ovat jääneet sivustakatsojiksi. Näin on käynyt muun muassa siksi, että hankkeiden ja ohjelmien suunnittelussa ei pureuduta riittävästi paikallisten voimavarojen tarkasteluun. Instituutioiden kehittämistä ei osata kunnolla määritellä hankesuunnitelmissa tai työntekijöiden toimenkuvissa eikä rahoituksen projektisidonnaisuus luo pitkäaikaisia yhteistyösuhteita. kiinnostus kasvaa Tällä hetkellä suomalaiset järjestöt työllistävät kentällä noin 200 suomalaista. Suurimpia työntekijöiden lähettäjiä ovat FIDA International, SPR ja Suomen Lähetysseura. Suurilla järjestöillä on vuosikymmenien aikana vakiintuneet toiminnot, joissa lähetetyillä työntekijöillä on oma tärkeä roolinsa. Myös muutamat pienemmät järjestöt ovat alkaneet harkita tätä mahdollisuutta. Selvityksen tuloksena onkin pallo heitetty myös järjestöille itselleen, jotta ne etsisivät uusia ratkaisumalleja muun muassa henkilöiden rekrytointiin, valmennukseen ja työnantaja -velvollisuuksien hoitamiseen. Asiaan liittyvän tietopaketin kokoaminen ja vaikkapa ostopalvelujärjestelmän luominen voisivat selvityksen mukaan luontevasti kuulua Kepalle. Kepan ruotsalainen sisarjärjestö Sida tukee henkilöapua Volunteer Grant -järjestelmän avulla, jossa rahoitustukea myönnetään tietty euromäärä kehitystyöntekijää kohden. Sidan järjestölle maksama tukisumma on ollut noin euroa vuodessa. Selvityksen mukaan suomalaisen kehitysavun toteuttajien, kouluttajien ja tutkijoiden välisen verkostoitumisen vahvistaminen on yksi henkilöavun tärkeimmistä haasteista. Suomalaisilta kehitysavun toteuttajilta puuttuu selkeä yhteinen, ja usein myös oma strateginen näkemys henkilöavun tulevaisuudesta ja kehittämistoimenpiteistä. Tässä onkin haasteellinen lisätyökalu järjestöjen laatutyökalupakkiin, joka onnistuessaan tuo lisäarvoa arjen kehitysyhteistyöhön. Kiinnostuneena jäämme odottelemaan myös ministeriön suunnitelmia asian suhteen. Rilli Lappalainen Raportti henkilöavusta löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: /raportti_henkiloapu2002.pdf Osta tuuli Estellen purjeisiin Syksyllä kaikki kiinnostuneet pääsevät tutustumaan Estelle-laivaan ja jututtamaan merinaisia ja -miehiä. Laivalla järjestetään avoimien ovien lisäksi kahvila, kouluvierailuja ja teatteriesityksiä. Sinä voit auttaa Estellä eteenpäin ostamalla mailin Estellen matkasta! Meripeninkulma eli maili on noin 1,852 kilometriä. Solmu on nopeus, jolla merimaili kuljetaan yhdessä tunnissa. Yksityisille ihmisille merimaili maksaa 10 euroa, yrityksille ja yhdistyksille 50 euroa. Rahat käytetään Uusi Tuuli ry:n tekemään kehitysyhteistyöhön, jonka tärkein tiedotusväline on s/v Estelle. Kiitokseksi Estellen puhaltamisesta eteenpäin saat henkilökohtaisen kunniakirjan ja sen verran solmuja kuin olet ostanut. Syksyllä merimaileja kertyy seuraavasti: Turusta Kemiin 402 mailia Kemistä Ouluun 58 mailia Oulusta Raaheen 41 mailia Raahesta Vaasaan 131 mailia Vaasasta Poriin 104 mailia Porista Raumalle 27 mailia Raumalta Uuteenkaupunkiin 25 mailia Uudestakaupungista Turkuun 25 mailia Mailit voi maksaa tilille (Sampo) Viestiin tulee merkitä nimi ja osoite sekä ostettu mailimäärä. kirahviposti 7/2003 9

10 etelä-pohjoinen-vaihto aktivistivaihto maailman sirpaleiden vaihtoa kepalla on vuodesta 1999 ollut aktivistivaihto-ohjelma intialaisen Lokayan-järjestön kanssa. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että toistakymmentä intialaista ja suomalaista kansalaisaktivistia on vieraillut kartuttamassa henkistä pääomaansa toistensa kotimaissa. > Kepan Intia-yhteistyön tavoitteena on paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Poliittisesti merkittävin pyrkimys on kuitenkin demokratisoida pohjoisen ja etelän suhteita - meillä on opittavaa etelän kansalaisjärjestöiltä ja meidän on oltava avoimia etelästä tuleville aloitteille ja toisenlaisille tavoille tarkastella maailmaa. Kehitysyhteistyö on parhaimmillaankin usein omien ideoidemme määräaikaista toteuttamista taloudellisin panostuksin. Kepan intialaiset yhteistyötahot ovat pyrkineet kumppanuuteen, jossa molemmilla osapuolilla on opittavaa ja annettavaa. Tilaisuus työskennellä ihmisten kanssa asioiden parissa, joista muuten vain puhuu, on kullanarvoinen. Aktivistivaihto on hämmentävä sekoitus kulttuurivaihtoa, ajatusten tarkistamista, oppimista, yrittämistä, turhautumista ja itseanalyysiä. Mitä enemmän asioita oppii ja yrittää ymmärtää, sitä vähemmän siihen tuntuu pystyvän. Ensimmäistä kertaa Intiassa ollessani koin olevani eurosentrinen, mitä epäilemättä olinkin, mutta historiallisista seikoista johtuen en osannut olla ylpeä etnisestä taustastani, yritin sulautua liiaksi. Toisella vierailullani opin jo hyväksymään, että kulttuurisista eroista ja kieliongelmista johtuvat vaikeudet ovat väistämättömiä. Saatan olla intialaisessa diskurssissa sosiaalisesti lukutaidoton, mutta joskus tuntuu että matkoilla oppii enemmän itsestään kuin toisista. Ymmärrän, miksi ihmiset toteuttavat yhteiskuntavastuutaan hakeutumalla kenttätöihin kehitysyhteistyöprojektiin. Se on myös vahvistanut käsitystäni siitä, että akuutti avun tarve johtuu osaltaan myös omasta kyvyttömyydestämme muuttaa asioiden syitä - usein ne ovat paljon meitä lähempänä ja vaikutusmahdollisuuksiemme rajoissa. Tuloskeskeisessä maailmassa aktivistiohjelman oikeutusta on vaikea hahmottaa, sillä sen tulokset eivät ole mitattavissa ja tilastoitavissa eivätkä sovitettavissa johonkin aikaperspektiiviin. Ohjelman sisältö vaihtelee riippuen osallistujasta. Aktivistivaihto edellyttää suurta oma-aloitteisuutta tai nöyrää mutta päättäväistä asennetta. Intia on kärsivällisyysharjoitusten maa, jossa kaikki mihin on tottunut saattaa olla toisin. Turistirysänä se on kammottava, mutta työn tekeminen intialaisten kollegojen kanssa voi muuttaa maailmankuvaa niin perusteellisesti, ettei edes ymmärrä, mikä on toisin. Ehkä merkittävintä on se, että asioita alkaa kyseenalaistaa toisella tavoin, hahmottaa paremmin miksi etelän ja pohjoisen välillä on perustavanlaatuisia mielipide-eroja tai milloin ne erot ovat vain omassa mielessämme. Ajattelen, että maailma on särkynyt peili, jossa asiat heijastavat toisiaan loputtomasti. Toisen peiliin katsomalla näkee silti itsensä, mutta ehkä eri näköisenä. Sirpaleita vaihtamalla voi kurkistaa kokonaisuuteen. anastasia laitila pienet hyvät taksvärkkiä burkina fasossa Taksvärkki ry kutsuu vuosittain kumppanimaidensa nuoria tutustumaan suomalaiseen elämään ja kulttuuriin kansainvälisyyskasvatushankkeensa kautta. Nuoret vierailevat suomalaisissa kouluissa tutustumassa suomalaisiin Taksvärkkiä tekeviin koululaisiin ja kertovat heille Taksvärkkikeräyksellä toteutettavien hankkeiden tuloksista kotimaassaan. Burkinafasolainen Raissa Ouedraogo vietti kaksi viikkoa Suomessa ensimmäisellä Afrikan ulkopuolisella matkallaan. Suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden innoittamana Raissa Ouedraogo on ryhtynyt ystäviensä kanssa toteuttamaan Ta k s v ärkkiä omassa maassaan. Joka toinen kuukausi kiertelemme yhden viikonlopun ajan pääkaupunki Ouagadougoun paremmin toimeen tulevissa perheissä keräämässä avustusta vähäosaisimmille lapsille joko rahana tai ruoka- ja vaatelahjoituksina. Hän haluaa oikoa piintyneitä käsityksiä siitä, että länsimaista annetaan ja etelässä otetaan apu passiivisina vastaan, ja pitää Taksvärkin mallia hyvänä tapana huolehtia lähimmäisistään. juha iisak koivisto reilun kaupan tuottajien arki videolla Kansainvälinen solidaarisuussäätiö on tuottanut videoelokuvan nicaragualaisista reilun kaupan pientuottajista. Reilun kahvin kasvattajat (kesto 13 min.) vie katsojan Nicaraguan kahvintuottajien arkeen. Se on tuotettu järjestöjen, koulujen ja yksityistenkin käyttöön. VHS-videokopiota voi tilata lainaksi ilman erilliskuluja tai ostaa omaksi 20 eurolla (sis. alv: n). Lisätietoja: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö, puh. (09) tai < Tuottaja Miguel Angel Castillon keittiössä. 10 kirahviposti 7/2003

11 etelä-pohjoinen-vaihto kolumni laura lager ohjelmasihteeri / etvo empowermenttia kokemassa > Kuusi vuotta sitten vietin vuoden vapaaehtoistöissä Chiapasissa, Meksikossa. Puuhailin osan ajasta maya-intiaanikylässä keskellä Lacandonin sademetsää. Erityisellä kiinnostuksella sovittelin pohjoiseurooppalaista aikakäsitystäni ja projektiajattelua mayojen sykliseen maailmankuvaan. Mennyt oli osa nykyisyyttä, samoin tulevaisuus. Unet olivat osa todellisuutta. Kaiholla nyt muistelen niitä monia syviä ehjänä olemisen hetkiä, kun pystyin suhteuttamaan omaa kunnianhimoani ja tulosten tavoittelua elämän päivittäiseen hetkellisyyteen. Luomiskertomuksista tehty valo- ja varjoteatteri saatiin esityksen muotoon. Pääesiintyjä tosin vaihtui vielä kesken näytöksen, mutta se ei haitannut. Parasta oli se, että lähes kaikki kylän lapset osallistuivat askarteluun, luomistarinoiden kertomiseen ja muistelemiseen. En ole ainoa, jolle etelä on opettanut erilaisia tapoja tarkastella elämistä ja tekemistä. Helposti vain tuo saavutettu viisauden kokemus päättyy aikanaan. Minäkin palasin varsin nopeasti siihen arkeen ja aikaan, johon olin kolmekymmentä vuotta sosiaalistunut. Saman ajan kokemuksen kuin mayojen luona olen sen jälkeen saanut vain vastasyntyneen lapsen kanssa. Vapaaehtoistyössä oli vapautta, koska valtaa ja vastuuta ei kovin suurina määrinä tarvinnut kantaa. Ammattimaisessa kehitysyhteistyössä on ja tuleekin olla erilaiset vaatimukset. Kehitysyhteistyömäärärahoina jaettavalle rahalle voidaan laskea arvoa erilaisin onnistumisen ja vaikuttavuuden mittarein. Mittareilla on tarkoitus osoittaa kehitysyhteistyön tehokkuutta ja laatua. Vapaaehtoistyössä opin ja omaksuin kuitenkin tärkeänä pitämiäni asenteita ja arvoja. Pidän ihmisten omanarvontunnon kasvamista merkittävänä kehityksen edellytyksenä. Omanarvontuntoa tarvitaan, jotta ihmisille kasvaa uskoa ja rohkeutta vaikuttaa omaa elämää ja oman elinyhteisön tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon. Omanarvontunnon kasvamista on kuitenkin vaikeampi mitata kuin kehityshankkeiden konkreettisimpia tuloksia. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä paikallisyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien ja -kanavien lisääminen on tavoiteltavaa. Ruohonjuuritasolla tämä merkitsee usein myös ihmisten ja yhteisöjen omanarvontunnon vahvistumista tavoittelevaa toimintaa. Hankkeiden avulla tavoitellaan muutosta olemassaoleviin elinolosuhteisiin. Pysyvä ja pitkäkestoinen muutos edellyttää myös rakenteellisia muutoksia. Kävimme kollegoiden kanssa keskustelua valtarakenteista ja ihmisten mahdollisuuksista vaikuttaa, käyttää valtaa. Järjestöjen välisessä yhteistyössä on otettava kantaa vallan jakautumiseen. Muutokseen tähtäävä yhteistyö on silti muutakin kuin korkean poliittisen tason lobbausta. Myös ruohonjuuritasolla voidaan rakentaa yhteistyömuotoja, joissa ihmisten mahdollisuudet päättää omista asioistaan lisääntyvät. ANNE PÖNNI kirahviposti 7/

12 Kehitysyhteistyö kent wilska CNUS:n marssi Santo Domingossa Samassa veneessä usean kumppanin kanssa > Dominikaanisen tasavallan ammattiyhdistysliikkeen historiaa leimaavat hajanaisuus ja keskinäiset ristiriidat. Joulukuussa 1998 Dominikaanisen tasavallan tärkeimmät keskusjärjestöt CTU, CNTD, CASC ja CGT päättivät perustaa yhteisen pysyvän neuvotteluelimen CNUS (Consejo Nacional de Unidad Sindical). Yhdistymishanketta ovat tukeneet Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) lisäksi Espanjan, Hollannin, Norjan, Saksan, Tanskan ja Yhdysvaltojen ammattiyhdistysliikkeet. osallistaminen avaintekijänä Yhteistyö usean eri rahoittajan kanssa samaan aikaan ei ole helppoa. Jokaisella on omat toimintatapansa ja perinteensä, kertoo Dionisio Martínez INFOS (Instituto Nacional de Formación Social y Sindical) kansalaisjärjestöstä. INFOS on ollut edistämässä maan ammattiyhdistysliikkeen yhdistymistä. Eri kieli ja kulttuuri eivät ole suurin hankaluus hanketoteutuksessa. Kaiken avain on edunsaajien todellinen sitoutuminen hankkeisiin. Kaikki muu riippuu siitä, Martínez selittää. Jos he eivät ymmärrä, mistä hankkeessa on kysymys, ei tule tuloksia, mikä puolestaan johtaa raportointivaikeuksiin ja muihin ongelmiin, hän selventää. Toinen tärkeä asia on tämä muotisana mitä te nykyään käytätte...empowerment, Martínez heittää naurahtaen. Tässä CNUS:lla ja sen tukijoilla on vielä paljon tehtävää. Käytännössä hankkeiden suunnitteluun osallistuu vain murto-osa aivan ylintä keskusjärjestöjohtoa. Kommunikaatioon varsinaisten edunsaajien kanssa on vielä pitkä matka. kumppanuus hanketoiminnassa Ulkomaisilla ammattiyhdistysjärjestöillä on erilaisia lähestymistapoja hankkeiden hallinnossa. Tanskalaisilla ja yhdysvaltalaisilla on maassa omat projektitoimistot, jotka valvovat hankkeidensa jokaista yksityiskohtaa. Hollantilaiset ja norjalaiset lähettävät rahaa muutaman kerran vuodessa ja saavat vastineeksi postissa hankeraportin. SASK:n hankkeessa on puolipäiväinen projektijohtaja, mutta käytännön hanketoteutus on INFOSilla. Yhteistyössä on tärkeää, minkälainen läheisyys, seuranta ja luottamus yhteistyötahojen välille syntyy. On eri asia olla mukana hankkeen eri vaiheissa, oppimassa yrityksen ja erehdyksen kautta, kuin vastaanottaa raportti kerran tai pari vuodessa. Tuskaistenkin kokemusten eläminen yhdessä auttaa ymmärtämään prosessia. Välittäjän ristiriitainen rooli Kansainvälinen ammattiyhdistysliike yrittää koordinoida hanketoimintaansa paremmin, jotta voimavaroja voitaisiin käyttää tehokkaammin CNUS:n hyväksi. Aikaisemmin oli hankalaa, kun kaikilla oli omat kysymyksensä hankkeiden suhteen. Piti olla monta eri antennia pystyssä. Jokaiselle piti antaa eri vastauksia. Nyt kaikilla on suurin piirtein samanlaiset kriteerit hankkeissa, Martínez kertoo. Käytännössä koordinointia rajoittaa se, että hankkeet on alunperin laadittu toisistaan erillään. Yhteistyön tulisikin alkaa hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Rahoittajien tulisi pyrkiä yhteiseen ohjelmaan CNUS:n kanssa. Tämän avulla resursseja jaettaisiin tehokkaammin todellisiin tarpeisiin, Martínez ehdottaa. Hankkeiden tulisi perustua ennalta laadittuihin selvityksiin. On tunnettava paikallinen kulttuuri ja poliittinen ympäristö, muuten hankkeesta ei tule mitään. Raportit kyllä saadaan laadittua, mutta mitään ei oikeasti välttämättä tapahdu. Välittäjäorganisaationa INFOSin rooli ei ole helppo. Sen tulisi auttaa ammattiyhdistysliikettä tulemaan toimeen omillaan, mutta onnistuessaan se tekee itsensä tarpeettomaksi. CNUS haluaisi hankkeet paremmin omaan kontrolliinsa. Näin kaikki hankkeet toteutettaisiin keskitetysti edunsaajien oman organisaation kautta. Toimiston pystyttämistä vaikeuttavat varojen niukkuus, keskusjärjestöjen hallinnolliset puutteet sekä rahoittajien ja välittäjien intressit. Välittäjän asema riippuu sen toimintaideasta ja visiosta. INFOSille on hyvä, jos CNUS pystyy kävelemään omilla jaloillaan. Teimme 1980-luvulla virheen takertuessamme edunsaajiin, Martínez selittää. Kaiken kaikkiaan Martínez pitää kansainvälistä yhteistyötä myönteisenä ja opettavaisena kokemuksena: On tässä ainakin yksi maisterintutkinto näistä kokemuksista vuosien varrella kertynyt. kent wilska santo domingo kimmo lehtonen 12 kirahviposti 7/2003

13 kehitysyhteistyö kuurojen ABC-kirja afrikkalaisittain viittomakielen sanakirja julkaistiin sambiassa > Suurin osa puhutuista kielistä on dokumentoitu sanakirjoihin. Miksei siis viittomakielellä olisi omaa sanakirjaa? kysyi Sambian vammaisasioista vastaava toinen sosiaaliministeri Justin Chilufya Lusakassa viittomakielen sanakirjan julkistamistilaisuudessa. Sanakirjan kokoamisen ja painamisen rahoitti Kuurojen Liitto, ja se on ollut yksi osa Suomen ja Sambian kuurojen välistä pitkää yhteistyötä. Kirja meni painoon syyskuussa Kun teos nyt julkaistiin, odoteltiin painosta vieläkin viimeisiä kirjoja. Painotalo on toivonut että Kepa sekä Sambian Kuurojen liitto (Znad) unohtaisivat loput kirjat, sillä niiden painamiseen ei löydy resursseja eikä motivaatiota. Viimeiset ylimääräiset avustukset painotalolle annettiin kesällä kuurojen ABC-kirja Hanke on ollut paljon muutakin kuin sanakirjan toimittamista ja painamista. Alussa viittomia kerättiin, sen jälkeen sambialaisia projektityöntekijöitä koulutettiin siirtämään viittomat tietokoneelle. Työ on ollut siis kirjakielen luomista. Harvoin nykymaailmassa dokumentoidaan uusia kieliä. Tämä on Sambian kuuroille varmaan samanlainen juttu kuin Agricolan ABC-kirja suomalaisille ja suomenkielelle, sanoo hanketta kymmenkunta vuotta seurannut Lauri Peltonen, joka toimi vielä vuosi sitten Kepan kenttätoimiston koordinaattorina. Kuurojen kirkkokuoro lauloi viittomilla sanakirjan julkaisutilaisuudessa. liikaa raja-aitoja? Monet hankkeet kompastelevat kommunikaation puutteessa. Matkat pohjoisesta etelään ovat hirmuiset ja sateet, laskujen maksamattomuus ja huonosti hoidetut laitteet hankaloittavat yhteyksiä köyhissä maissa. Usein myös kieli on ongelma. Znadin kommunikaatio Suomeen on ollut Kepan kenttätoimiston varassa. Asioiden hoitaminen sähköpostitse on nykyään elintärkeää, muuten projekteista ei tule mitään, huomauttaa projektisihteeri Johanna Karinen Kuurojen Liitosta. Znadin sähkö- ja puhelinlinjat ovat säännöllisesti poikki ja koneet reistailevat. Usein ainoa tapa saada yhteys Znadiin on ajaa toiselle puolen kaupunkia ja toivoa, että oikeat ihmiset ovat paikalla. Suomessa ulkoministeriö hengittää järjestön niskaan, jolloin tämä joutuu hoputtamaan ja painostamaan etelän kumppania toimimaan ripeämmin. Suomalainen suora sävy taas helposti loukkaa kohteliaita sambialaisia ja voi tuoda hiekkaa yhteistyön rattaisiin. Sambialaisjärjestöjen on vaikeaa nähdä suomalaisten hätää ulkoministeriön paineen alla, sillä pohjoisen yltäkylläisyys näyttää pohjattomalta. Peltonen vertaa näkemyseroja television muodostaman kuvaan: Sambialaiset näkevät Dallasin ja Dynastian, suomalaiset nälkiintyneen lapsen. Molemmat ovat yhtä oikeassa. esa salminen lusaka voiko Kepa hoputtaa? Kepan kenttätoimisto on hankkeiden ongelmatilanteissa usein avuton, viestinviejän roolissa, kuten Peltonen huomauttaa. Kumppanit toteuttavat hankkeensa kuten haluavat ja voivat, ongelmia on vastassa lähes aina. Tulevaisuudessa Kepan on tarkoitus kehittää yhteyspalveluja, koulutusta ja neuvontaa siten, että järjestöjen palvelemisessa voidaan ottaa tavalliset kompastuskohdat huomioon sekä Suomessa että etelässä. Osallistuminen ja oppimisprosessi ovat hankkeissa keskeisellä sijalla ja toivoa saattaa että Sambian kuurojen liitto on oppinut tästä lopulta hedelmällisestä yhteistyöstä paljon. Samalla kaikissa hankkeissa oppivat myös suomalaiskumppanit sekä Kepan väki. Mutta mikä on tilanne sambialaisilla kuuroilla? Paransiko tämä nyt heidän tilannettaan? kysyy Karinen. Vastausta on vaikeaa antaa, sillä samoin kuin sanakirjan painaminen, on sen käyttö ja koulutus Sambian kuurojen omilla harteilla. Tulevaisuus näyttää kuinka hyvin kirja leviää kouluihin e. s. ja koteihin ympäri Sambian. e.s. sharon sichilongo kirahviposti 7/

14 Kepa maailmalla 9/9 Vuoropuhelua ja aktivistivaihtoa Intiassa matti lahtinen anastasia laitila > Kepa on tehnyt yhteistyötä intialaisen Lokayan-kansalaisjärjestön ja Delhissä sijaitsevan CSDS (Centre for the Study of Developing Societies) -tutkimuslaitoksen kanssa jo toistakymmentä vuotta. Keskinäistä dialogia on käyty vuodesta 1989, mutta ensimmäinen kolmivuotinen rahoitussopimus solmittiin vasta Kepan uuden Kumppanuusohjelman myötä vuonna Lyhyesti Intia-ohjelmaksi nimetyn yhteistyösopimuksen keskeiset osat ovat aktivistivaihto ja maailmanlaajuinen verkostoituminen, dialogiseminaarit sekä julkaisut. Kepan Intia-yhteistyön yhtenä pääajatuksena on luoda yhteyksiä suomalaisten ja intialaisten aktivistien välille. Yhteisen ideologisen näkökulman kautta luodaan pohja laajemmalle aktivistiverkostolle, niin kansallisesti kuin alueellisesti (Etelä-Aasia ja Eurooppa). Aktivisti-vaihdossa on korostettu nimenomaan vaihdon roolia, eli myös intialaisille aktivisteille on annettu taloudellisesti mahdollisuus vierailla Suomessa. Intialaisten kumppaneiden toivomuksena on ollut erityisesti seniori-aktivistien osallistuminen, mutta Kepan näkökulmasta myös nuorille on annettu mahdollisuus kehittyä ja luoda aktivistikontakteja. Tähän mennessä parisen kymmentä aktivistia Indonesiasta, Intiasta, Nepalista, Thaimaasta, Suomesta ja Ruotsista on osallistunut vaihtoohjelmaan. Yhteistyön yleisenä tavoitteena on pohjoisen ja etelän suhteiden demokratisointi ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Lokayanin, CSDS:n ja Kepan välinen yhteistyö on ollut analyyttista, kokeilevaa ja poliittisesti kunnianhimoista. Dialogin keskeisiä aiheita ovat olleet kansanliikkeiden rooli politiikan kentässä, kehitysyhteistyö, kehityspolitiikan ja kehitysajattelun perusteet sekä globalisaatiopolitiikka. Peruslähtökohtana on, että yhteistyö voi olla merkittävää ja tasa-arvoista vain, jos keskinäisessä dialogissa syvennetään ensin ymmärrystä itsestä ja kumppanista, ja vasta sitten analysoidaan yhdessä globaaleja ongelmia ja haasteita, jolloin niihin voidaan yhdessä vaikuttaa. Tänä vuonna yhteistyö keskittyy ensi vuoden tammikuussa Intiassa järjestettävän Maailman Sosiaalifoorumin (WSF) esivalmisteluihin. Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa olennainen rooli on ollut Intia-työryhmällä, joka tunnetaan sittemmin nimellä South- Asia Dialogue Group (SADG). Kepan, Lokayanin, CSDS:n ja Intiatyöryhmän muodostaman monimuotoisen verkoston välillä on käyty keskusteluja jatkuvana prosessina. Toisin kuin useimmissa muissa Kepan yhteistyömaissa, Intiassa ei ole ollut suomalaisia kenttätyöntekijöitä pysyvästi. Kepa-CSDS-Lokayan -yhteistyötä Intiassa koordinoiva Vijay Pratap vieraili Suomessa toukokuussa, jolloin julkaistiin englanninkielinen käännös, Dreams of Solidarity,vuonna 2000 ilmestyneestä Unelmia Maailmasta - kirjasta. Kirja on Intia-työryhmän toiminnasta kummunnut suomalaista aktivismia esittelevä teos, jossa yksittäiset aktivistit saavat puheenvuoron. Lisäksi toukokuussa perustettiin intialaisen Vasudhaiva Kutumbakam -verkoston suomalainen kumppani, VK-demokratiafoorumi, jossa on mukana samoja toimijoita kuin jo lakkautetussa Intia-työryhmässä. sari korkalainen 14 kirahviposti 7/2003

15 kepan koulutus syksyllä Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? Ränssin Kievarin upeassa maalaismiljöössä lähellä Jyväskylää Kurssin painopiste on tasa-arvonäkökulma hankesuunnittelussa. Lähdemme liikkeelle miesten ja naisten rooleista eri kulttuureissa ja pohdimme, kuka ne määrittelee, miten ne muuttuvat ja kenen tehtävä on arvioida ja muuttaa niitä. Harjoittelemme joidenkin työkalujen käyttöä esimerkkihankkeen avulla: Miten hankesuunnittelussa voidaan ottaa naisten ja miesten eri roolit huomioon? Millaisia muutoksia erilaiset toimenpiteet niissä aiheuttavat? Miten asettaa hankkeelle tavoitteita, jotka vähentävät sukupuolten välistä eriarvoisuutta? Kouluttajina kurssilla toimivat Kepan koulutussuunnittelijat Anne Pönni ja Maija Seppo. Kurssihintaan sisältyvät ruokailut ja yhden yön yöpyminen Ränssin kievarissa. Kurssin hinta on 25/35/50 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Hulvattomat hankepäivät Lähetä hankehakemus - me kommentoimme ja neuvomme! Viikolla 36 ( ) Kepan koulutuksen ja neuvonnan tiimi antaa etukäteisarviointia hankehakemuksista! Lähetä hakemuksesi meille, niin luemme sen ja annamme kommentit henkilökohtaisesti mm. kestävyydestä, osallistamisesta ja tasa-arvon huomioimisesta hankkeessanne. Kysy neuvonta-aikaa ja lähetä hankehakemuksesi mennessä, osoite tai KEPA/Hankeneuvonta, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki Hankearvioinnin peruskurssi Kurssin painopiste on seuranta ja arviointi osana hankekokonaisuutta. Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin huomioimiseen hankesuunnittelussa, arviointi-indikaattoreihin, arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kouluttajana toimii Sirpa Tapaninen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä Osallistaminen ja gender Työväen Akatemia, Kauniainen Viikonloppukurssilla käsittelemme kahden kehitysyhteistyön keskeisen teeman perusteita ja niiden linkittymistä toisiinsa. Kuinka voimme edistää sitä, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin (osallistaminen) ja ottaa siinä sukupuoliroolit (gender) huomioon? Miten sukupuoli vaikuttaa osallistumiseen ja toisaalta, miten osallistava kehitys voi edistää myös sukupuolten tasa-arvoistumista? Kurssin aikana harjoittelemme osallistavia menetelmiä ja gender-työkalujen käyttöä. Yöpymismahdollisuus ja ruokailut sisältyvät kurssin hintaan. Kouluttajina Kepan koulutussuunnittelijat Anne Pönni ja Maija Seppo. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä Hankesuunnittelun peruskurssi Tuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemus on hankala täyttää? Tule opettelemaan todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys. Hankesuunnittelu on tosin muutakin kuin loogisen viitekehyksen hallintaa. Kurssilla sivutaankin niitä lukuisia asiakokonaisuuksia (mm. gender, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys), jotka myös tulisi huomioida hankesuunnittelussa. Koulut- Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. tarkempia tietoja kursseista saat myös: > koulutussuunnittelija maija sepolta, (09) > kepan www-sivun tapahtumakalenterista: > kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: kurssit pidetään kepan koulutustilassa, sörnäisten rantatie 25 b, helsinki. poikkeuksista mainitaan erikseen. osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. tajina kurssilla toimivat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä Hankearvioinnin jatkokurssi Hankearvioinnin peruskurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin, sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia sekä arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kouluttajana toimii Sirpa Tapaninen. Kurssin hinta on: 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. Hankesuunnittelun jatkokurssi Ohjatun etätehtävän tekeminen Lähikoulutuspäivä Onko sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viitekehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman järjestösi hanketta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista. Kurssilaiset tekevät omasta hankkeesta loogisen viitekehyksen ohjattuna etätyönä. Lähikoulutuspäivänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä Yhteisöteatterin ABC, Viittakiven opistossa Hauholla Yhteisöteatteri on kehitysyhteistyössä jo laajalti käytetty osallistamiskeino. Tule tutustumaan yhteisöteatterin perusteisiin. Ruoka ja majoitus sisältyvät hintaan. Viikonloppukurssia vetää kouluttaja Olli-Pekka Ahtiainen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen mennessä. kirahviposti 7/

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöseminaari Grand Marina Congress Centerissä, Helsingissä klo Ohjelmassa muun muassa keskustelua kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tulevaisuuden näkymistä sekä hakukierroksen esittely. Seminaarin järjestää ulkoasiainministeriö. Seminaarin ohjelma kokonaisuudessaan: http: //global.finland.fi/ Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina -seminaari Helsingin yliopistossa, Auditorio XIII, os. Unioninkatu 34, 2. krs. Seminaarin järjestää Siirtolaisuusinstituutti yhteistyössä Ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Seminaari on ilmainen Taksvärkin kansainvälisyyskasvattaja -koulutus Helsingin Vartiosaaressa. Koulutuksen aikana tehdään ryhmätöitä sekä tutustutaan lukuvuoden Taksvärkki ry: n kampanjan teemaan: lapsikaupan syihin ja seurauksiin Kambodzhassa. Lisätietoja: koulukoordinaattori Annamari Koistinen, puh. (09) / , sähköposti: Kulttuurienvälinen yhteistyö rauhankasvatuksen edistäjänä -seminaari Pellervo-Instituutissa Espoossa. Vieraiksi toivotaan kasvattajia Namibiasta, Etelä-Afrikasta, Nigeriasta, Somaliasta, Tansaniasta ja Suomesta. Seminaari sisältää neljä varsinaista luentoa, ja loput ajasta tehdään ryhmätöitä. Alustajina ovat instituutin puheenjohtaja, professori Reijo E. Heinonen, professori Kari Uusikylä, tansanianruotsalainen Joyce Kimwaga Lundin ja professori Rauni Räsänen. Seminaarin kieli on englanti. Seminaarin hinta on 40 euroa. Lisätietoja: Annukka Niva, puh. (09) tai Te lat globalisoituvasta maailmankaupasta torstaisin klo Helsingin yliopiston Kielitalossa, sali 6 (B-puoli, 3. krs), os. Unioninkatu elokuuta - Maailmankauppa ja kahvi ja valmistautuminen Cancuniin 4.syyskuuta - Maailmankauppa ja tieto ja Cancunin neuvotteluasemat 11.syyskuuta - Maailmankauppa ja maatalous ja Cancunin avajaiset 18.syyskuuta - Maailmankauppa ja investoinnit ja Cancunin tulokset 25.syyskuuta - Maailmankauppa ja palvelut ja Cancunin tulokset Tapahtumissa tarkastellaan maailmankauppaa etenkin naisten ja köyhimpien väestöosien näkökulmasta. Samalla seurataan Cancunissa Meksikossa syksyllä pidettävää Maailmankauppajärjestön ministerineuvoston kokousta. Te tojen takana ovat Ruokaaika-kampanja, Finnwid - naiset kehitystyössä ry, Kehitysmaatutkimuksen laitos. Mukana myös: Reilun Kaupan Edistämisyhdistys, Maan ystävät ja Suomen Unifem Suomi-Kuuba-seura järjestää työ- ja solidaarisuusprikaatimatkan Kuubaan.Prikaati järjestetään Havannan maakunnassa lähellä Caimiton kylää. Ohjelmaan kuuluu maataloustöitä, luentoja ja tapaamisia kuubalaisten järjestöjen kanssa. Ohjelmassa on myös vierailuja kouluihin, sairaaloihin ym. sekä tanssitunteja, juhlia, rantalomailua, omatoimista vapaa-aikaa, urheilua ja matka Santa Claran maakuntaan. Lisätietoja: Suomi-Kuuba-seura ry, puh. (09) tai sähköposti: Aikuiskouluttaja Ilpo V. Salmi: Eettisen journalismin nousu ja tuho Prof. Ilkka Niiniluoto: Naturalistinen maailmankuva ja hyvä elämä Prof. Heta Gylling: Onko globaali etiikka mahdollista? Helsingin Humanistiyhdistys ry. järjestää kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia. Kokoontumispaikka on Familia Club, os. Pengerkatu 19 A, 1. krs. Aika on joka kuukauden toinen torstai klo ellei toisin mainita. Lisätietoja yhdistyksen sihteeriltä: Eeva Blumenthal, tai tai puh. (09) (t.), (09) (k.), Afrikka elää! -seminaari Kiljavan opistolla, Nurmijärvellä. Seminaari on Afrikassa kehitysyhteistyötä tekeville. Ohjelmassa on asiantuntijaluentoja ja kulttuuria. Tilaisuus esitellä omia hankkeita ja tutustua muiden hankkeisiin.lisätietoja: Leo Lindstedt, puh. (09) tai Kepan tiedotustilaisuudet hanketukihakemusten esikäsittelystä 26.8 ja Järjestöille suunnatut tiedotustilaisuudet hanketukihakemusten esikäsittelystä vaihtoehtoisesti joko klo 9-12 tai klo Kepan auditoriossa, os. Sörnäisten rantatie 25 B. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kirsi Airaksinen, puh. (09) tai päätoimittaja milma kettunen toimitussihteeri sonja hyttinen taitto kari markkanen ja petri ruotsalainen tilaukset heli mäki-hakola tai toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn kirahviposti 7/2003 Mitä järjestösi puuhaa? Kerro se muillekin Kirahvipostissa!

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Miksi lähettää vapaaehtoisia? Mikä on järjestäjän motiivi? Kenen tarpeeseen halutaan vastata? Mitkä ovat tavoitteet?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2003 2/03 ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön konkarit päivittäisivät tietojaan

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 9/2003 lokakuu henrik kastenskov Kirjastoyhteistyölle kiitosta > Uunituoreessa evaluaatiossa tarkastellaan Kepan panosta

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

kirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset

kirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2003 joulukuu Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > Järjestöjen hankehakemusten esikäsittely Kepassa on

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 5/2003 toukokuu AVAA AISTISI JA ASTU KYLÄÄN! janne sivonen FESTIVAALI KAISANIEMESSÄ 17. -18.5. 2003 LAUANTAINA 12.00-20.OO

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2003 1/03 JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA Tansaniassa on hyväksytty paljon kritisoitu kansalaisjärjestölaki. Järjestöjen mukaan laki on maan perustuslain

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9

PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY JOULUKUU 2002 12/02 KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA Satakunta osallistujaa pohti kansainvälisyyskasvatusta marraskuun lopulla järjestetyssä Pallo haltuun

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN SISÄLTÖ: KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA

INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN SISÄLTÖ: KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SYYSKUU 2002 09/02 KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA Uusi juttusarja esittelee Kepan toimintaa etelässä. Vuoden lopussa eläkkeelle jäävä ohjelmatyöntekijä

Lisätiedot

Järjestö Hanke Myöntö Interventiokoodi. Maailman kirjat -kulttuuritapahtuma - Latinalainen Amerikka ja ilmasto

Järjestö Hanke Myöntö Interventiokoodi. Maailman kirjat -kulttuuritapahtuma - Latinalainen Amerikka ja ilmasto VGK-tuki: myönnöt 2014 1-/2 -v. Järjestö Hanke Myöntö Interventiokoodi 1 Attac ry Suomalaisten eläkeyhtiöiden rooli globaalissa veroparatiisitaloudessa 51 680 89892325 1 CRASH - Tutkimusta ja toimintaa

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot