Vapa Media -julkaisu

Transkriptio

1

2 MISTÄ ON KYSE? Hiljainen signaali -trendiraportti käsittelee digitaalista murrosta ja sen moninaisia seurauksia yritysten, kuluttajien ja median arkeen. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä trendiraportti koostuu vaihtuvista asiantuntija-artikkeleista, joissa ääneen pääsevät suomalaiset ja ulkomaalaiset digialan, markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän huiput. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO: MISTÄ ON KYSE? TRENDIRAPORTIN KIRJOITTAJAT VALTA JA VASTUU MUUTOKSEN KOURISSA IDA HAKOLA & ILONA HIILA YHTEISKUNNALLISEN BLOGGAAMISEN PELISÄÄNNÖT KATLEENA KORTESUO SAUNA-VAIKUTTAMISESTA ARKIPÄIVÄISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN JUSSI KEKKONEN & MATTI HIRVOLA TULEVAISUUDEN KAUPUNGIT SUUNNITELLAAN NETISSÄ JYRKI VANAMO KUN TULEVAISUUDESTA TULI TYLSÄÄ ALF REHN TIETOA RAPORTISTA JA JULKAISIJASTA 3

4 TRENDIRAPORTIN KIRJOITTAJAT: Ida Hakola & Ilona Hiila ovat sisältötoimisto Vapa Median perustajia ja sisältöstrategian ensimmäisiä suomalaisia sanansaattajia. Tämän kaksikon mukaan verkkosisällöt tulevat olemaan yhä tärkeämpiä menestystekijöitä yritysten verkkovetoisessa arjessa. Heidän kirjoittamansa sisältöstrategiaa käsittelevä kirja, Strateginen ote verkkoon (Sanoma Pro), julkaistiin lokakuussa Katleena Kortesuo on bloggaaja, tietokirjailija ja kouluttaja, joka seuraa tiiviisti sosiaalisen median yhteiskunnallisia keskusteluaiheita. Hänet tunnetaan myös journalismin, politiikan ja viestinnän kriitikkona. Kortesuon blogi on Jussi Kekkonen toimii Miltton Networksin toimitusjohtajana. Ennen Milttonille siirtymistään Jussi on toiminut useissa keskeisissä yhteiskunnallisissa taustatehtävissä eri ministeriöissä, eduskunnassa ja järjestöissä. Hän on työskennellyt mm. pääministerin poliittisena erityisavustajana, valtiovarainministerin erityisavustajana, liikenne- ja viestintäministerin erityisavustajana, presidenttiehdokkaan viestintävastaavana ja eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä. 4

5 Matti Hirvola on johtava asiantuntija ja osakas Miltton Networks Oy:ssä. Hän siirtyi Milttonin palvelukseen valtiovarainministerin erityisavustajan tehtävästä, missä hänen vastuisiinsa kuuluivat viestintä ja EU-asiat. Tätä ennen hän on työskennellyt mm. SDP:n tiedotuspäällikkönä ja järjestösihteerinä sekä virkamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Töissään hän on vastannut useiden erilaisten kampanjoiden suunnittelusta ja johtanut niiden täytäntöönpanoa. Jyrki Vanamo on helsinkiläinen arkkitehti ja teknologia-asiantuntija. Hän johtaa Steep Interactive suunnittelutoimistoa, joka toimii ihmisten välisen vuorovaikutuksen, rakennetun ympäristön ja tietotekniikan leikkauspisteessä. Vanamo on aiemmin opettanut Aalto-yliopistossa tietokoneavusteista kaupunkisuunnittelua ja työskennellyt ohjelmistoyhtiö Teklassa tuotekehitysprojektien pääsuunnittelijana. Päivätyönsä rinnalla Vanamo vastaa Ravintolapäivän digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja ylläpidosta. Professori Alf Rehn on ansioitunut akateemikko ja kansainvälisesti rankattu innovatiivisuuden ja luovuuden ajatusjohtaja. Rehn toimii aktiivisesti puhujana ja strategisena neuvojana ympäri maailman. Hänen viimeisin kirjansa, bestseller Vaaralliset ideat. Kun sopimaton ajattelu on tärkein voimavarasi. on käännetty kahdeksalle kielelle. Rehn on vankkumaton kahvin ja populaarikulttuurin ystävä ja lisätietoa hänestä voi lukea osoitteessa: 5

6 VALTA JA VASTUU MUUTOKSEN KOURISSA Ida Hakola & Ilona Hiila Vapa Media Oy Vuoden 2013 ensimmäinen ja uudistettu Hiljainen signaali -trendiraportti käsittelee viime vuosien puhutuimpia aiheita: valtaa ja digitalisaatiota. Verkon myötä yhä useammalla ihmisellä on enemmän valmiuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään niin yritysmaailman, politiikan kuin tavallisten ihmisten toimesta. Blogaajat, twiittaajaat sekä tavalliset sosiaalisen median käyttäjät muokkaavat jatkuvasti käsitystämme vallasta sekä sen mukana tulevasta vastuusta. Yksittäinen Facebook-viesti saattaa levitä kymmenille tuhansille ihmisille ja vaikuttaa politiikkaan presidenttivaalien tasolla asti. Verkko onkin mahdollistanut suoraviivaisemman vaikutuskanavan, mutta samalla haastanut käsityksiämme siitä, millainen vastuu syntyy mielipiteenvapauden myötä. 6

7 Tästä syystä halusimme Vapa Median neljännessä trendiraportissa keskittyä valtaan ja niihin eri muotoihin joita se voi ottaa digitalisaation kultakaudella. Keräsimme raporttiin kirjoittajia niin yritysmaailman kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen puolelta. Tekstien monialaisuus asemakaavoista yritysten ja päättäjien väliseen yhteistyöhön osoittaa verkon muuttaneen valtaasetelmia pysyvästi. Nykypäivänä valta ei ole muuttumatonta tai vaikeasti tavoiteltavaa vaan yhä useammalla on valmiuksia haastaa nykyiset valtakäsitykset sekä lopulta muuttaa niitä. Toivomme, että tämä raportti antaa ajatuksia ja eväitä tuon muutoksen läpiviemiseen sekä sen aktiivisen haastamiseen. 1. Heittoja blogaajan vastuusta Katleena Kortesuon säännöt yhteiskunnalliselle blogaajalle Periaatteessa kaikilla, joilla on pääsy tietokoneelle ja verkkoon on Suomessa mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, herättää ajatuksia ja olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä vapaus on herättänyt myös kysymyksiä vastuusta. Perussuomalaiset ovat painineet tilanteissa, joissa puolueen jäsenet rivimiehistä kansanedustajiin asti nousevat julkisuuteen blogeissa esittämiensä kommenttien takia. Rasistisiksi tulkitut kirjoitukset kuitataan puoluejohdossa heitoiksi, kuten puoluevirkailija Matti Putkonen kuvaili Teuvo Hakkaraisen kirjoitusta homojen sekä maahanmuuttajien asuttamisesta Ahvenanmaalle. 7

8 Verkko on mahdollistanut suoraviivaisemman vaikutuskanavan, mutta haastanut käsityksiämme siitä, millainen vastuu syntyy mielipiteenvapauden myötä. Läppää, läpänderiä, heittoja tätäkö on virtuaalimaailman vaikuttaminen? Eikö yhteiskunnallisilla blogeilla ja kirjoittajilla ole vastuuta sanomisistaan? Ei oo totta -blogin kirjoittajan, Katleena Kortesuon, mukaan yhteiskunnallisella blogaajalla on vastuu omasta julkaisukanavastaan - blogistaan - ja niissä esitetyistä asioista. Hänen mukaansa vastuun taso riippuu kirjoittajan omasta valta-asemasta sekä blogin lukijamääristä. Artikkelissaan Yhteiskunnallisen bloggaamisen pelisäännöt Kortesuo pohtii paitsi kirjoittajan vastuuta myös mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskuntaan. Hänen mukaansa suurin este blogaajien aseman ja asiantuntijuuden kehittymiselle on yhteisten pelisääntöjen puute. Kirjoituksessaan Kortesuo ottaakin rohkean askeleen eteenpäin ja esittää yhdeksän sääntöä yhteiskunnallisille blogaajille. Tekstien editointia, lähteitä sekä julkaisua kommentoiva ohjeistus on ensimmäinen käytännönläheinen yritys selkeyttää toimikenttää, jossa kuka tahansa voi ilmoittautua asiantuntijaksi. 2. Hyvä, paha lobbaus Miltton Networksin näkökulma yritysten ja päättäjien yhteistyöhön Digitalisaatio on muuttanut yhä useampaa yhteiskunnallista toimintoa avoimemmaksi ja tietoa osataan nykyään myös vaatia. Avoimuuden vaatimusten myötä muuttuu paitsi kansalaisten ja päättäjien, myös yritysmaailman ja politiikan välinen suhde. Yrityksille muutos on ollut radikaali: tietoa on jaettava ja asioihin on pystyttävä reagoimaan yhä nopeammin. Omaa asemaa rakennetaan niin verkon, median kuin henkilökohtaisten kontaktien kautta. Omaa viestiä on kerrottava yhä useammassa kanavassa, joista yksi on suuresta maailmasta Suomeen rantautunut lobbaus. Lobbauksen salamyhkäistä verhoa raottaa tässä raportissa viime vuonna perustetun, päättäjäviestintään erikoistuneen, viestintätoimisto Miltton Networksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen sekä johtava asiantuntija Matti Hirvola. Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen entisten erikoisavustajien mukaan kotimaisella lobbaamisella on ollut turhaan huono maine. Entisaikojen saunavaikuttaminen on korvautunut kirjoittajien mukaan avoimella toiminnalla, jonka lopputulos on win-win-tilanne niin yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Avoimuuden vaatimus on Kekkosen ja Hirvolan mukaan tehnyt viimein suomalaisestakin lobbaamisesta salonkikelpoista. 8

9 ja viestejä, jotka voisivat vaikuttaa julkiseen keskusteluun vai palveleeko sosiaalinen media vain tavallista tallustajaa? 3. Valta kuuluu kaupunkilaiselle case Ravintolapäivä Vuonna 2011 ensimmäistä kertaa järjestetty Ravintolapäivä on erinomainen esimerkki siitä, miten verkko haastaa perinteisiä valta-asemia myös tosielämässä. Neljännesvuosittain järjestettävän ruokakarnevaalin aikana kuka tahansa voi perustaa ravintolan päiväksi ilman monimutkaisia lupajärjestelyitä. Sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin levinnyt Ravintolapäivä yllätti niin kaupunkilaiset kuin virkamiehet. Ravintolapäivän digitaalisista palveluista vastaava arkkitehti ja teknologia-asiantuntija Jyrki Vanamo pohtii tekstissään Ravintolapäivän merkitystä kaupunkivaikuttamiselle. Hänen mukaansa perinteinen asukasvaikuttaminen on ollut virkamieskoneiston karsastamaa valittamista, sillä mahdollisuuksia muuhun ei ole ollut tarjolla. Verkko ja sosiaalinen media mahdollistavat Ravintolapäivän kaltaisen suoran vaikutuskanavan, joka näkyy digitaalisen ympäristön lisäksi myös fyysisen tilan muutoksena: pop-up-ravintoloina ja konkreettisena keskusteluna kaupungin viihtyvyydestä. Ravintolapäivä on kiinnostava tapaus erityisesti kuluttajuuden ja kaupunkilaisuuden näkökulmasta. Se kuitenkin haastaa myös perinteisiä toimijoita pohtimaan viestintänsä tehokkuutta. Olisiko mahdollista, että ravintola-ala itse voisi löytää kanavia 4. Tämänkin trendiraportin voisi hyödyntää takansytykkeenä Alf Rehn moittii trendihaistelua tylsäksi kopionniksi Valtaa ei ole vain niillä, jotka määrittävät sitä, miten nyt eletään tai tulisi elää. Myös ne tahot, joita kuunnellaan tulevaisuuden trendien kartoittamiseen käyttävät valtaa. Tulevaisuuden maalailu joko uhkakuvin tai utopioin määrittää miten suunnittelemme jatkossa elämäämme ja yhteiskuntaamme. Ennustuksilla voi olla suoria vaikutuksia esimerkiksi poliittisiin päätöksiin. Åbo Akademin professori Alf Rehnin mukaan suurin osa tulevaisuuden tutkijoista esittää kuitenkin auttamattoman tylsiä näkökulmia. Hän väittää kirjoituksessaan, että tulevaisuuden ennustukset Kiinan talousmahdin kasvusta tai avoimen innovoinnin autuudesta perustuvat tällä hetkellä vaikuttaviin trendeihin eivätkä näin ollen kerro tulevasta. Ne yksinkertaisesti toistavat sitä mitä jo puhutaan ja mitä kuulijat haluavat kuulla. Mitä väliä on kuitenkaan sillä ennustaako joku tulevaisuuttamme tylsällä tavalla, joka ei päädy lehtien etusivuille? Rehn osoittaa tekstissään, että liian kesyt ennustukset eivät auta meitä tulevaisuuden suunnittelussa. Pahimmillaan ne ohjaavat yhteiskunnan katseen taaksepäin tilanteessa, jossa olisi mentävä voimalla eteenpäin. 9

10 Toukokuussa erikoisnumero Suomesta ja maamme tulevaisuudesta Hiljaisen Signaalin neljäs numero ottaa kantaa valtaan. Haluamme tällä raportilla herättää keskustelua vallan muodosta ja muutoksesta digitaalisuuden aikakaudella. Kerro mielipiteesi ja ota osaa keskusteluun osoitteessa: facebook.com/hiljainensignaali. Otamme myös mielellämme vastaan palautetta numerosta sekä ideoita ja ehdotuksia seuraavia numeroita varten. Toukokuussa ilmestyy Suomea käsittelevä erikoisnumero, jossa jahdataan vastauksia kansakunnan kuumimpiin kysymyksiin talouden, viestinnän ja yhteiskunnan aloilta. 10

11 NYKYÄÄN VALTA EI OLE MUUTTUMATONTA VAAN YHÄ USEAMMALLA ON VALMIUKSIA HAASTAA VALTA-ASETELMAT SEKÄ LOPULTA MUUTTAA NIITÄ #hiljainensignaali 11

12 YHTEISKUNNALLISEN BLOGGAAMISEN PELISÄÄNNÖT Katleena Kortesuo Katleena Kortesuo Oy Lasken itseni yhteiskunnalliseksi bloggaajaksi. Olen siis kansalainen, joka haluaa blogillaan nostattaa keskustelua julkishallinnosta, päätöksenteosta, viestinnästä ja median toiminnasta. Ei oo totta -blogissani puutun usein julkisen sanan käyttöön journalismiin, julkisiin tiedotteisiin ja viranomaisten teksteihin. Haluan paljastaa epäkohtia ja kritisoida löysää kielenkäyttöä. Blogini päämäärä on selkeä: EOT-blogin tavoite on saada julkiset tekstit ymmärrettäviksi, jotta meillä jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet käsittää ja arvioida niiden sisältöä. Yhteiskunnallisia bloggaajia on muitakin. Monet poliitikot, toimittajat ja bisnesvaikuttajat pitävät omaa blogia, jossa käsitellään hallintoa, päätöksentekoa tai viestintää. Blogi ei ole enää pelkkä verkkopäiväkirja tai harrastusmaailman raportointiväline. Siitä on tullut vaikuttamisen kanava, viides valtiomahti, vallan vahtikoiran vahtikoira. 12

13 Blogi ei ole enää pelkkä verkkopäiväkirja tai harrastusmaailman raportointiväline. Siitä on tullut vaikuttamisen kanava, viides valtiomahti, vallan vahtikoiran vahtikoira. Pelisäännöt tuovat uskottavuutta Bloggaajat eivät enää kauaa voi elää kuin pellossa. Valta ja vastuu kulkevat käsikynkkää. Tästä syystä tarvitsemme kunnon pelisäännöt, sillä ilman eettisiä ohjeistuksia ala on pelkkää puuhastelua. Selkeät säännöt helpottavat paitsi blogien kirjoittajia myös niiden lukijoita. Ensinnäkin ilman ohjeistuksia emme voi arvioida kirjoitusten laatua. Pelisäännöt auttaisivat tarkastelemaan tekstejä sekä niiden kirjoittajia reilusti ja selkeästi.toisekseen yhteiskunnallisten bloggaajien pelisäännöt helpottavat toki blogin ulkopuolella tapahtuvaa arviointia, mutta ne kehittäisivät myös bloggaajien asiantuntijastatusta, sillä säännöt tuovat uskottavuutta. Samalla tavalla kuin toimittajan asiantuntijuutta lisää Journalistin ohjeiden noudattaminen tai lääkärin asiantuntijuutta kasvattaa Käypä hoito -ohjeiden huomioiminen, kehittäisivät selkeät pelisäännöt bloggaajien asemaa. Jos mitään sääntöjä ei ole, eivät yhteiskunnallisten blogien arvostus ja luotettavuus koskaan pääse kehittymään. Ilman yhteistä ohjenuoraa olemme kuin anonyymejä nettiherjaajia, jotka purkavat omaa turhautumistaan, kritisoivat kaikkea mahdollista ja kirjoittavat mitä ilkeään mieleen pulpahtaa. Harmaa alue mielipidekirjoituksen ja journalismin välissä Miten luoda ohjeistus, jonka perusteella sekä arvioida että hahmottaa täysin vapaassa käytössä olevaa mediakanavaa? Mallia voi ottaa Journalistin ohjeista, jotka säätelevät toimittajan työtä. Siihen on määritelty selkeät raamit rehellisyyteen, lähteiden tarkistamiseen ja uutisoinnin tasapuolisuuteen. Ongelmana ohjeissa on se, että toimittajan rooli on häivytetty. Toimittajat eivät kerro taustojaan saati sidonnaisuuksiaan. 13

14 KATLEENA KORTESUON YHDEKSÄN OHJETTA YHTEISKUNNALLISELLE BLOGGAAJALLE: Osa journalistin ohjeista on silti liian raskaita bloggaamiseen. Bloggaaja ei edusta mitään isoa organisaatiota eikä yhteiskunnallinen bloggaaja saa yleensä työstään palkkaa. Hänellä ei ole käytössään uutistalon resursseja eikä hän ei pysty haastattelemaan jokaista osapuolta tai tarkistamaan jokaisen tietolähteen lähdettä. Toisaalta yhteiskunnalliset blogit kuuluvat genreltään mielipideteksteihin, eivät journalistisiin saati tieteellisiin kirjoituksiin. Blogien ohjeistuksessa voidaankin siis ottaa mallia myös sanomalehden mielipidepalstan ohjeistuksesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa tekstit editoidaan selkeäkielisiksi ja niiden laatua tarkkaillaan. Mikä tahansa perusteeton vihanpurkaus ei pääse lehden mielipidepalstalle ja harvoin teksti julkaistaan ilman kirjoittajan omaa nimeä. Milloin pelisäännöt ovat valmiit? Missä sijaitsevat siis yhteiskunnallisen bloggaajan pelisäännöt? Luultavasti jossain journalistin ohjeiden ja lehtien mielipidepalstojen ohjeiden välissä. Valmiita sääntöjä ei ole, mutta olen luonut ohjeistuksen, jota toivon yhteiskunnallisten bloggaajien testaavan sekä kehittävän. Kun sääntöjä tuodaan käytäntöön, on kuitenkin muistettava, etteivät yhteiset pelisäännöt koskaan ole valmiit. Niitä pitää päivittää säännöllisesti. Jos siis koet olevasi näiden sääntöjen arvoinen, olet tervetullut mukaan hiomaan niitä. 1. Tiedosta asemasi tai lukijamääräsi Jos yhteiskunnallista blogia pitää pikkukunnan varavaltuutettu ja jos blogilla on viisi lukijaa, sitä eivät sido niin tarkat eettiset säännökset. Kun on vain vähän valtaa, vastuukin on pienempi. Sen sijaan jos bloggaajalla on merkittävä yhteiskunnallinen asema tai jos blogilla on runsaasti lukijoita, on syytä tehdä itselleen pelisäännöt. Vaikutusvalta voi kasvaa huomaamatta. Itselleni kävi niin, ja jouduin tiukentamaan omaa eettistä ohjeistustani jälkikäteen. Lukijamäärä oli kasvanut ikään kuin sivutuotteena. Yhtäkkiä en ollutkaan enää blogia pitävä yrittäjä-perheenäiti pikkukaupungista, vaan yhteiskunnallinen bloggaaja. Sama tilanne voi käydä vaikkapa bloggaaja-asiantuntijalle, joka valitaan eduskuntaan. Yhdessä yössä hänen bloginsa merkitys moninkertaistuu. Blogin kävijämäärän kasvu pitää tiedostaa, ja siihen on reagoitava ajoissa. Vastuu kasvaa vallan myötä. 2. Esiinny omalla nimelläsi ja kerro taustasi Yhteiskunnallisen bloggaajan pitää esiintyä verkossa omalla nimellä ja kuvallaan. Hänen täytyy myös kertoa kytköksensä eri organisaatioihin: osakkeet, omistukset, sijoitukset ja jäsenyydet. 14

15 15

16 Tätä samaa tapaa suosittelen ehdottomasti lisättäväksi myös Journalistin ohjeisiin. Toimittajan objektiivisuutta pystyy arvioimaan vain hänen taustojensa avulla. 3. Anna palautemahdollisuus Bloggaajan yhteystietojen pitää olla lukijoiden saatavilla. Blogissa on oltava myös kommentointimahdollisuus, sillä näin lukijat voivat puntaroida ja analysoida kirjoitustasi välittömästi ja kootusti yhdessä paikassa. Samalla annat tekstisi aiheena olevalle taholle mahdollisuuden vastineeseen. On bloggaajan omassa harkinnassa, antaako hän oikeuden kommentoida myös nimimerkillä. Jos blogissa vaaditaan kirjautumista, keskustelu pysyy asiallisempana mutta myös suppeampana. 4. Varoita vastuullista tahoa Kun julkaiset jostain tahosta kriittisen tekstin, kerro kyseiselle taholle asiasta heti postauksen jälkeen. Näin vastapuolella on mahdollisuus koota vastine nopeasti ja esittää oma kantansa. Olisi toki houkuttelevaa antaa kohun muhia ja levitä sosiaalisessa mediassa. Pian toimittajat saisivat siitä vihiä, ja silloin vastuullinen taho yllätettäisiin housut kintuissa. Tällainen toiminta on kuitenkin omiaan vain kasvattamaan vihan aaltoa, eikä se ole asiallista toimintaa yhteiskunnalliselta bloggaajalta. Tavoitteenahan ei ole kerätä kokoon aggressiivisia jalkapallofanien kaltaisia ärjyjiä, vaan saada oikaistua väärinkäytös tai epäselvyys. 5. Armahda pieniä Vaikutusvaltaisella bloggaajalla on mahdollisuus tuhota pienyrittäjän elinkeino. Siihen ei tarvita kuin tyly arvio huonosta asiakaspalvelusta tai yksi valokuva, joka todistaa huonon hygienian. Tällainen ei kuitenkaan ole yhteiskunnallista bloggaamista, vaan vastenmielistä vallankäyttöä. Yhteiskuntaa ei kehitä se, että yksi pieni pitseria menee nurin. Pieniä yrityksiä voi arvostella, mutta nimeä paljastamatta. Olisi vastuutonta tuhota toisen elinkeino vain yhden satunnaisen havainnon perusteella. Samaa linjaa kannattaa vetää poliitikkojen suhteen. En kiinnitä huomiota pikkupaikkakuntien päättäjien toimintaan (ellei vastaani tulisi merkittävää väärinkäytöstä), vaan arvostelen vain valtakunnallisesti tunnettuja henkilöitä. 6. Jätä kilpailijat arvostelusi ulkopuolelle Jos olet töissä järjestössä tai kaupallisessa yrityksessä, älä koskaan puutu kilpailijoittesi tekemisiin. Vaikka olisit löytänyt aidon epäkohdan, jätä silti postaamatta. Kun vaikutusvaltainen bloggaaja ryhtyy arvostelemaan kilpailijoitaan, hänen uskottavuutensa romahtaa. Kirjoittajan motiivina ei enää tunnu olevan aito totuuden esilletuominen vaan vain vastustajan kaataminen. Toki poliitikoiden kohdalla tilanne on eri: poliitikolla on lupa arvostella kollegoita, kunhan hän pysyy asiasisällöissä. 7. Ole puolueeton kommenttien moderoinnissa Bloggaajalla on oikeus moderoida keskustelua etukäteen määrittelemällään tavalla. Esimerkiksi EOT-blogista poistan mainostavat kommentit, alatyylisen kielen sekä lainvastaiset kommentit. Oleellista on olla moderoijana tasapuolinen. Jos et salli muiden solvaavan kannattajiasi, et myöskään salli faniesi solvaavan vastustajiasi. Muista tasapuolisuus myös omissa kommenteissasi. Älä halvenna mahdollista vastapuolta, äläkä salli muidenkaan tehdä sitä. 16

17 8. Pidä mainonta sivupalkissa ja piilomainonta poissa kokonaan Yhteiskunnallinen bloggaaja ei tarvitse blogiinsa mainoksia. Jos kuitenkin välttämättä niitä haluaa käyttää, ne pitää sijoittaa sivupalkkiin tai sivuston alareunaan. Mainokset eivät saa viedä päähuomiota, sillä muuten uskottavuus heikkenee. Huolehdi erityisesti siitä, että postauksissa ei ole tekstimainoksia eikä piilomainoksia. Journalistin ohjeiden mukaan toimituksellisen materiaalin pitää erottua mainoksista, ja tämän eron pitää toteutua myös yhteiskunnallisessa blogissa. 9. Älä muuta postauksiasi jälkikäteen Yhteiskunnallinen bloggaaja ei koskaan saa muuttaa tai poistaa tekstiään jälkikäteen ellei virkavalta toisin määrää. Postaukseesi saattaa osoittaa muualta verkosta kymmeniä linkkejä, joiden käytettävyys katoaa, jos teksti on poissa tai korjattu päinvastaiseksi. Jos olet postauksen kirjoittamisen jälkeen saanut tarkentavia tietoja, jotka muuttavat omaa mielipidettäsi, voit toki tehdä aikaleimatun edit-merkinnän postauksen loppuun. Silti pienet kirjoitusvirheet ja toimimattomat linkit saa korjata suoraan tekstiin ilman edit-merkintää. Tällaiset korjaukset parantavat lukukokemusta ja käytettävyyttä, mutta eivät muuta tekstin merkitystä. 17

18 PELISÄÄNNÖT VAKIINNUTTAVAT YHTEISKUNNALLISEN BLOGGAAMISEN ASEMAA JA TEKEVÄT SIITÄ USKOTTAVAMPAA. #hiljainensignaali 18

19 19

20 SAUNA-VAIKUTTAMISESTA ARKIPÄIVÄISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN Jussi Kekkonen & Matti Hirvola Miltton Networks Vaikuttajaviestinnän kenttä elää tällä hetkellä voimakasta murrosvaihetta. Yritysmaailman ja politiikan päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden välinen vuorovaikutus hakee uusia muotoja, kun yhteiskunnan, talouden ja median rakenteet ovat yhä kiihtyvästi kansainvälisempiä ja nopeammin muuttuvia. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uudenlaisen avoimuuden vaateen. Tieto on yhä useamman ihmisen saatavilla ja helposti tarkistettavissa. Kun ihmiset ovat yhä tiedostavampia ja huhut ja faktat leviävät salamannopeasti ympäri maailman, on toiminnan muututtava yhä avoimemmaksi. Avoimuuden vaatimukseen liittyy myös se, että entisaikojen lobbaus on osin salaperäisyytensä vuoksi mielletty joskus negatiiviseksi ilmiöksi. Mielikuva salaseuroissa tapahtuvasta oman edun tavoittelusta on kuitenkin mahdollista murtaa toimimalla avoimesti ja reilusti päättäjien ja yritysten välisessä rajapinnassa. Tästä syystä yhteiskunnassa haetaan perinteisen supisuomalaisen sauna-vaikuttamisen sijaan läpinäkyvämpiä ja nopeampia vaikuttamisen muotoja. Tämän vuorovaikutuksen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat tiukka asiantuntemus, laaja-alainen verkostoituminen ja erinomainen kyky kommunikoida erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kesken. 20

21 Vaikuttajaviestintä on osa demokraattista järjestelmää Vaikuttajaviestintä on aina ollut osa demokraattista vallankäyttöä. Tästä on kyse muun muassa silloin, kun kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan oman alueensa päättäjiin esimerkiksi kunnan palveluihin tai vaikkapa parkkipaikan sijaintiin liittyen. Yhtälailla Suomessa vaikuttajaviestintä on ollut hyväksytty osa etujärjestöjen tehtäväkenttää. Näillä on perinteisesti ollut vahva rooli Suomen poliittisessa järjestelmässä: eri eturyhmien toiveet auttavat kokonaiskuvan hahmottamisessa. Toiminta on arkipäiväistä myös EU-tasolla: Brysselissä toimii eri arvioista riippuen toistakymmentätuhatta lobbaria, jotka pyrkivät vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksentekoon. Maailmalla yritysten vaikuttajaviestintä onkin jo tavanomaista eikä Julkisuudessa on kuitenkin edelleen esiintynyt pelkoja vallan siirtymisestä suljettujen ovien taakse lobbauksen seurauksena. Tämäkin ajattelutapa juontaa juurensa vanhaan maailmaan. Todellisuudessa nykyaikainen vaikuttajaviestintä toimii päinvastoin, päätöksentekoa avaavana voimana. Se lisää päätöksenteon pluralismia tuomalla eri näkökulmat ja mielipiteet aktiivisesti saman pöydän ääreen. Yrityksethän tuovat keskusteluun oman asiantuntijatietonsa, ammattitaitonsa ja näkökulmansa, aivan kuten etujärjestöt ja kansalaisetkin. Tähän perustuu myös demokraattinen järjestelmä: sellaisten vaikuttamistilanteiden synnyttämiseen, joissa kaikilla on mahdollisuus tuoda oma näkökulmansa poliittisen päätöksenteon tietoon. 21

22 Kun eri toimijoiden vaikutusmahdollisuudet ja -kanavat lisääntyvät, palvelee se samalla kaikkien yhteisiä intressejä. Päätöksenteon kenttä laajenee ja monipuolistuu, kun yritykset saavat uuden, vähitellen vakiintuvan väylän luontevalle ja avoimelle yhteydenpidolle. Vuorovaikutuksesta voi muodostua tehokas oppimisprosessi ja antoisa dialogi poliittisten päättäjien ja yritysmaailman välille. Onnistunut vaikuttaminen on tietyllä tavalla aina sellaisten win-win tilanteiden hakemista, jotka toimivat sekä yrityksien että yhteiskunnan eduksi laajemmin. Näiden tilanteiden tunnistamisessa vaikuttajaviestinnän asiantuntemus on avainasemassa. Vaikuttajaviestinnän avulla on lisäksi mahdollista kaventaa globalisaation ja ylikansallisen päätöksenteon myötä kasvanutta etäisyyttä poliittisen päätöksenteon ja elinkeinoelämän välillä. Legitimiteettiongelmia kun syntyy, jos lainsäädäntö koetaan syystä tai toisesta itselle vieraaksi, vaikeasti ymmärrettäväksi ja byrokraattiseksi. Tunne kohderyhmä, prosessit ja tavoitteesi Yritysten näkökulmasta keskeistä on kyetä viestimään oma sanoma ajoissa. Kun erilaiset hyvä veli -verkostot ovat digitalisaation ja avoimuuden lisääntyessä vanhanaikaistuneet, on yritysten entistä vahvemmin ansaittava paikkansa osana yhteiskuntaa ja päätöksentekoa. Tämä paikka ansaitaan kaikkia hyödyttävällä, avoimella vaikuttamisella ja omista tavoitteistaan reilusti viestimällä. Tässä kehityksessä pärjäävät ne toimijat, jotka osaavat paketoida sanomansa ja pitävät Tähän perustuu myös demokraattinen järjestelmä: sellaisten vaikuttamistilanteiden synnyttämiseen, joissa kaikilla on mahdollisuus tuoda oma näkökulmansa poliittisen päätöksenteon tietoon. huolen yhteiskunnallisesta brändistään. Viestin osalta yritysten omien prioriteettien on oltava selkeitä. Asiat esitetään lyhyesti ja ytimekkäästi, aineisto on monipuolista ja päättäjille esitellään konkreettisia tapoja päästä tavoitteisiin. Kun tämä on hoidettu kuntoon, on vaikuttamisen vuoro. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeiden ihmisten lisäksi myös organisaatiot, niiden hallinnon kiemurat ja ennen kaikkea aikataulut ovat hallussa. Talouden ja politiikan toimijoiden kannalta on aina tärkeintä, että molemminpuoliset viestit tulevat ymmärretyksi. Modernin viestinnän mahdollisuudet tunnistavat yritykset pyrkivät viestiensä välittämiseen tehokkaasti täsmällisille kohderyhmille. Hehtaaripyssyllä ei viestinnässäkään tuloksia saavuteta. Siksi viestinnän kokonaisuuden ja tavoitteiden ymmärtäminen ja kohdentaminen edellyttää laaja-alaista asiantuntemusta yhteiskunnan toiminnasta perinteisen markkinalogiikan lisäksi. Usein on myös tarve viestien tulkkaukselle eri toimijoiden välillä politiikassa ja yritysmaailmassa työskentelevät kun eivät välttämättä aina puhu toiselleen ymmärrettävää kieltä. Vaikuttajaviestinnän palvelukonsepti pyrkii vastaamaan yhteiskunnan eri toimijoiden välisen kommunikoinnin nopeaan muutokseen ja kehittymiseen. Emme halua rakentaa uusia Tamminiemen saunoja, vaan luoda yritysten käyttöön nykyaikaisempia keinoja huolehtia omasta edunvalvonnastaan, yhteiskunnallisesta ilmiasustaan ja tarkoituksenmukaisesta verkostoitumisestaan. 22

23 SALAKÄHMÄISEN OMAN EDUN TAVOITTELUN SIJAAN NYKYAJAN VAIKUTTAJAVIESTINTÄ ON AVOINTA WIN- WIN TILANTEISIIN PYRKIMISTÄ. #hiljainensignaali 23

24 TULEVAISUUDEN KAUPUNGIT SUUNNITELLAAN NETISSÄ Jyrki Vanamo Steep Interactive Kaupunkiympäristöjä, niin fyysisiä kuin kokemuksellisiakin, on perinteisesti rakennettu asiantuntijalähtöisesti. Kaupunkilaisten osattomuus elinalueensa kehittämiseen alkaa jo asemakaavoituksesta, jota pidetään yhtenä keskeisimmistä kaupunkien rakenteeseen ja hahmoon vaikuttavista prosesseista. Yksinkertaistettuna asemakaavalla määritellään jonkin alueen käyttötarkoitus sekä sille sijoitettavien rakennusten määrä ja sijainti. Kaavaehdotuksen valmistelusta vastaavat useimmiten kuntien kaava-arkkitehdit tai ulkopuolelta tilatut asiantuntijat. Kuulemisvaiheessa maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat ottaa kantaa ehdotuksen sisältöön. Viimeistellyn kaavan hyväksyy lopulta kunnanvaltuusto tai muu kunnassa päätösvaltaa käyttävä elin. 24

25 Osallistun, siis vastustan Vuonna 1999 voimaan astuneella maankäyttö- ja rakennuslailla pyrittiin lisäämään asemakaavoituksen valmisteluprosessin vuorovaikutteisuutta. Lakimuutoksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena oli nimenomaan laajentaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinympäristönsä kehittymiseen. Reilu vuosikymmen myöhemmin moni kaavapuolella toimiva arkkitehti tunnustaa inhoavansa osallisten kuulemistilaisuuksia. Niissä keksitään aina jotain huomautettavaa ja tuotetaan suunnittelijalle toistuvasti lisätyötä. Kaikesta ollaan eri mieltä ja räikeimmät ristiriidat voivat johtaa jopa oikeusprosesseihin. Pahimmillaan kaavat viimeistelläänkin kaikkien eri tuomioistuinasteiden avustuksella. Kaupunkilaisten osallistuminen on pikemminkin synonyymi poikkiteloin asettumiselle. Vastustamiseen pohjautuvalle vaikuttamiselle on kuitenkin olemassa hyvin suoraviivainen selitys yhtenevien mielipiteiden tai omien aloitteiden esittämiseksi ei ole olemassa järjestelmiä eikä käytäntöjä. Osallistuminen juontaa juurensa perinteiseen oikeuskäytäntöön, jossa henkilöllä on oikeus puolustautua esitettyjä syytöksiä vastaan. Ainoa osallistumisen kanava kansalaiselle on siis valittaminen. Vastustamiskulttuuria voimistaa edelleen hallinto-organisaatioiden monilukuisuus ja eriytyneisyys yksi taho vastaa rakennetusta ympäristöstä, toinen elinkeinopolitiikasta, kolmas elintarvikehygieniasta ja niin edelleen. Harvalla on tarkkaa kokonaiskuvaa, ja valitusten ilmetessä oma tontti pidetään helpoiten siistinä erilaisilla kielloilla ja rajoituksilla. Koska valitusprosessi on niin raskas, on viranomaistenkin helpompi kieltää kuin ottaa selvää. Asemakaavoitus on vain yksi monista kaupunkia muokkaavista prosesseista, joissa vastustaminen on ainoa virallinen keino vaikuttaa. Vaikka perinteisesti kaupunki ajatellaan juuri rakennusten ja fyysisten rakenteiden kautta, yhä suurempi osa kaupungin hahmosta tulee muualta kuin fyysisistä rakenteista. Uudet kaupunkikulttuurilliset ilmiöt ovat kaupungin suunnittelua ja kehittämistä siinä missä talojen rakentaminenkin. Esimerkiksi viimeaikaisten kaupunkifestivaalien kohtalosta on käyty kovaa kädenvääntöä, kun satunnaiset lähiympäristön asukkaat ovat valittaneet melusta tai muista häiriötekijöistä. Helsingissä viime syksynä skeittausveistoksen ympäriltä kuorittu asfaltti on toinen harmillinen esimerkki tapauksesta, jossa muutama yksittäinen valitus on ollut lähellä tyrmätä koko hyvää tarkoittaneen projektin. Eikö tähän tarvitse mitään lupaa? Ravintolapäivä edustaa poikkeusta vastustamislähtöiseen perinteiseen. Ilmiön taustalla ei ole ainuttakaan kunnallista, kaupallista tai muuta järjestäytynyttä organisaatiota. Se on kaupunkilaisten omaaloitteisesti luomaa kulttuuria suoraan toisille kaupunkilaisille ohi järjestelmän ruokakarnevaali, jona kuka tahansa voi perustaa ravintolan päiväksi. 25