Mitä tapahtuu huomenna?

Transkriptio

1 Mitä tapahtuu huomenna? [ ] helsingille Väitekirja

2 Mitä tapahtuu huomenna? [ ] helsingille

3 KIRJOITTAJAT Jannica Aalto, Paavo Arhinmäki, Aki Arjola, Annamari Arrakoski-Engardt, Jaakko Blomberg, Vincent Catani, André Noël Chaker, Janne Gallen-Kallela-Sirén, Micah Gland, Teea Hyytiä, Iso H, Tanja Jänicke, Tuuli Kaskinen, Marianne Kiukkonen, Laura Kolbe, Jukka Korvola, Marko Kulmala, Risto Kuulasmaa, Anna Laine, Jaakko Lehtonen, Mikko Leisti, Katja Lindroos, Pirjo Lipasti, Linda Liukas, Jussi Luomanen, Hannu Mäkelä, Eeka Mäkynen, Stuba Nikula, Meiju Niskala, Jussi Pajunen, Pauliina Paunilainen, Inari Penttilä, Aleksi Randell, Ville Relander, Charlotte Remming, Laura Rissanen, Sampo Ruoppila, Reetta Räty, Timo Santala, Mikael Silvanto, Olli Sirén, Anja Snellman, Lisa Sounio, Paola Suhonen, Lotta Suistoranta, Leo Stranius, Sami Tenkanen, Tio Tikka, Pilvi Torsti, Osmo Torvinen ja Taina Tukiainen. Kirjan on toimittanut Ellun Kanat - Ajatushautomon työryhmä, johon ovat kuuluneet Kirsi Piha, Liisa Poussa, Hanna Päivärinta, Sirkku Tuhkanen ja Päivi Surakka. KIITOKSET Kiitos kaikille kirjan väittäjille, jotka ovat väitteillään ja visioillaan luomassa entistä parempaa Helsinkiä. Kiitos Helsingille siitä, että se on olemassa. ULKOASU Miila Heinonen & Arto Vaverka ISBN (nid.) KUSTANTAJA Strateginen viestintätoimisto Ellun Kanat - Ajatushautomo, Helsinki 2012 KIRJAPAINO Multiprint Oy, Vantaa COPYRIGHT Ellun Kanat - Ajatushautomo SISÄLLYSLUETTELO s KIELTOKYLTIT SKEITTAUKSEN ESTÄMISEKSI POISTETAAN s HELLINNASTA JA TALSINGISTA MAAILMAN ENSIMMÄINEN KAKSOISPÄÄKAUPUNKI s HALLINTO HAJOAA, KAUPUNKILAISET TULEVAT TILALLE JA KATUTILA KOKEE RENESSANSSIN s Väite: Tulevaisuuden Helsinki täyttyy maailmasta s Väite: Aarrestrategia s Vanhisokulttuuri tulee ja tekee Helsingistä paremman s Väite: Kaupunki paranee vanhetessaan s Väite: Helsinki on pullollaan kaupunkilaissankareita s Väite: Helsingistä Pohjoisenruoan pääkaupunki maailmassa s Väite: Helsinki tulee olemaan likaisempi ja kuluneempi katukuvaltaan jo kymmenen vuoden päästä s Väite: Helsinki täyttyy unelmista s Väite: Helsinki kaunistuu ulkoisesti s Väite: Entistä kauniimpi Helsinki s Väite: Helsinki on kattila, jossa porisee koko ajan bändipuolella s Väite: Helsingin salaisuus vuonna 2060: Luottamus naapureihin, vapaus testata ja kokeilla erilaisia ideoita ja hyvin pyörivä korttelitalous

4 s Väite: Helsingissä kukaan ei osaa leipoa korvapuusteja vuonna 2070 s Väite: Helsingin tulevaisuus on lähiöissä s Väite: Helsingin yliopistossa suoritetaan eniten tutkintoja s Väite: Helsingin katse avartuu s Väite: Helsingin viheralueissa piilee ikuinen totuus s Väite: Helsinki rakentuu kylistä s Väite: Helsinki on parempi kaupunki ilman Helsinkiä s Väite: Helsinki on Suomen kiistaton moottori s Väite: Tulevaisuuden Helsinki on ekoelämän ykkönen s Väite: Vuonna 2017 kaupunkilaiset valtaavat keskustakirjaston s Väite: Helsingistä tulee hyvä kokeilemalla s Väite: Kiinnostavin Helsinki syntyy alhaalta ylös s Väite: Kauppatori säilyy Helsingin helmenä s Väite: Helsinki on täynnä elämää Kallio MeiLahti-akselille saakka s Väite: Helsingissä yritykset menestyvät tekemällä hyvää s Väite: Kaupungin kadut ja puistot kuluvat kovassa käsittelyssä s Väite: Tulevaisuudessa vain kaksi ammattikorkeakoulua s Väite: Helsingistä tulee onnellinen kun se on vapaa s Väite: Ghettoutuminen on myös Helsingin tulevaisuutta s Väite: Helsingin niemessä risteilee lisää pyöräbaanoja s Väite: Sata valkoista pöytää Senaatintorilla s Väite: Sadan vuoden päästä koko pääkaupunkiseutu on Helsinkiä s Väite: Tulevaisuuden Helsingissä itseohjautuva kansalaisaktivismi luo ihmislähtöistä kaupunkikulttuuria s Väite: Helsingillä on kapasiteettia kasvaa s Väite: Helsingistä tulee ihmisten ehdoilla toimiva kaupunki s Väite: Huomisen Helsingissä on hyvä elää s Väite: Idealismista ekonomiaa s Väite: Täytetään Tehtaankadun ala-aste! s Helsingillä tulee olemaan merkittävä rooli Pohjois-Euroopan merkittävimmän kasvukäytävän solmukohtana s Mitä tapahtuu huomenna? s Helsinki nyt, Helsinki aina s Väite: Helsingissä palataan maanläheisyyteen s Väite: Helsinki saa uusia vaatteita, mutta tyyli säilyy s Väite: Sosiaalinen media muuttaa helsinkiläisiä

5 ALKUSANAT Helsinki herättää intohimoja. Meillä on mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin. Meillä on toiveita, haluja, vaatimuksia ja pelkoja suhteessa kaupunkiin. Jokainen sukupolvi muovaa kaupunkia, joka sittenkin on aina meitä pitkäikäisempi. Mikä sitten on tärkeää? Tässä kirjassa noin 50 erilaista ihmistä, joilla on erityinen suhde Helsinkiin tai jotka ovat helsinkiläisiä, paljasjalkaisia tai junantuomia tai ehkä jopa koneen viemiä, kertovat millaiseksi uskovat, toivovat, odottavat tai pelkäävät Helsingin muuttuvan. Tämä kirja on väitekirja, ja kirjoittajat siis väittävät mitä tapahtuu huomenna Helsingille. Kirjan tarkoitus on olla katsaus Helsingin tulevaisuuteen; millaisessa kaupungissa asumme 10, 50 tai 100 vuoden päästä? Mitkä ovat ne merkittävimmät asiat, tapahtumat, ilmiöt tai paikat, jotka muovaavat Helsingin tulevaisuutta? Entä millainen olisi se unelmien Helsinki, jossa haluaisimme asua? Kaupunki muovautuu ihmisten kautta, ovat he sitten kaupungilla töissä tai asumassa. Sillä se, mitä tänään mietimme ja haaveilemme ja väitämme, muuttuu helposti huomenna todeksi. Me olemme kirjan kirjoittajien kanssa halunneet tehdä tämän kirjan siksi, että Helsinki on mahtava kaupunki, mutta hienoa olisi, jos se olisi tulevaisuudessa vielä mahtavampi. Millainen se sitten olisi? Yhteisten toiveiden Helsingin syntymiseksi tarvitaan moniäänistä keskustelua ja visiointia kaupungin tulevaisuudesta. Iso kiitos kirjoittajille, jotka halusivat osallistua Helsingin muovaamiseen esittämällä väitteensä, tuomalla ajatuksensa inspiroimaan meitä muita. Kun sadan vuoden kuluttua silloiset helsinkiläiset kenties saavat tämän visiopaketin käsiinsä, he voivat hämmästyä. Alkoiko tästä ajasta jotain todella hienoa? Entä mitä sinä väität? Mitä Helsingille tapahtuu huomenna? Kirsi Piha 8 9

6 VINCENT CATANI 16-vuotias helsinkiläinen skeittari KIELTOKYLTIT SKEITTAUKSEN ESTÄMISEKSI POISTETAAN Väitän, että Helsingin skeittikulttuuri kehittyy tulevaisuudessa paljon. Helsinkiin pitää saada isompia puistoja, joten leikkipuistot muutetaan skeittipuistoiksi. Leikkipuistot muutetaan sopiviksi kaiken ikäisille niin, että lapset ja nuoret voivat harrastaa ja leikkiä sulassa sovussa keskenään. Kaupungilta poistetaan kieltokyltit skeittauksen estämiseksi, vaikka skeittaus ei kaupungin katukuvassa lisääntyisikään. Väitän myös, että tulevaisuudessa ei enää ajatella, että skeittaus häiritsee muita. Hyvät suunnittelijat saavat vapaat kädet puistojen suunnitteluun ja toteutukseen. Helsinkiin rakennetaan lisää myös sisäskeittitiloja. Niitä tarvitaan lisää, jotta Suomi saisi lisää alan mainetta. Uskon, että Salmisaareen tai Hernesaareen rakennetaan uusien talojen lisäksi skeittihalli ja ulkoparkki amerikkalaiseen tyyliin. Samalla tyttöjen ja poikien eri harjoitusajat poistetaan ja kaikki saavat treenata yhtä aikaa. Näin saadaan lisää naispuolisiakin harrastajia. Uusi lautateknologia, trukit ja renkaat kehittyvät. Laudoista tulee kestävämpiä ja niillä on helpompi tehdä temppuja. Tempuista tulee myös entistä teknisempiä, vaikka vanhat temput tulevat aina olemaan rinnalla, niitä ei unohdeta ikinä. ANNA LAINE Radio Helsingin ohjelmapäällikkö HELLINNASTA JA TALSINGISTA MAAILMAN ENSIMMÄINEN KAKSOISPÄÄKAUPUNKI Väitän, että tulevaisuudessa Helsinki ja Tallinna yhdistetään toisiinsa. Maailman ensimmäisestä kaksoispääkaupungista syntyy Pohjolan helmi, jota tullaan katsomaan kaikkialta maailmasta. Kaupunkien yhdistäminen olisi hedelmällisintä mahdollista yhteistyötä Suomen ja Viron valtioiden kesken. Pääkaupunkien yhdistämisen jälkeen kysymykset siitä, perustetaanko esimerkiksi Guggenheimia, jäisi marginaaliseksi, sillä kahdesta erillisestä valtiosta tulisi jättimäinen ryöppy eri kehitysmahdollisuuksia maiden yhteisillä resursseilla. Pääkaupunkien yhdistämisen motiivina on kummankin kaupungin rikastuttaminen. Esimerkiksi Helsinki saisi uudentyyppisiä, luovia ja energisiä kaupunki

7 laisia sekä yhdistetyn joukkoliikenteen, joka olisi ilmainen kuten Tallinnassa. Helsingistä puolestaan vietäisiin raikkaita ajatuksia kaupunkitoiminnasta etelänaapuriin, jossa kaupunkitoimintaa ei vielä suuremmin harrasteta. Kaupunkien hallinto yhdistettäisiin, mutta sen lisäksi olisi eri kaupunginosavaltuustoja, jotka päättäisivät oman alueensa asioista. Helsingillä ja Tallinnalla olisi yhteinen kaupungintalo ja kaupunginosavaltuustojen talo. Näin mahdollistuisi Lasnamäen ja Mellunmäen tai Käpylän ja Kalamajan vuorovaikutteinen keskustelu alueiden kehittämiseksi ja kaupunkien keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kaupungit ja kaupunginosat voisivat ottaa mallia toistensa onnistumisista ja soveltaa hyväksi todettuja tapoja toimia koko metropolin elähdyttämiseksi. Edellä mainituin tavoin Hellinnasta tai Talsingista saataisiin vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen metropoli kuin Pietarista. Yllättävä pääkaupunki, joka jakautuu kahteen eri valtioon. LAURA KOLBE Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu HALLINTO HAJOAA, KAUPUNKILAISET TULEVAT TILALLE JA KATUTILA KOKEE RENESSANSSIN Väitän, että Helsingin historiallinen henki on elää nykyisyydessä. Helsinki ei ole eurooppalainen kaupunki, joka katsoo menneeseen tai hakee voimaa menneisyyden kerrostumista. Helsingillä näitä kerrostumia on aika ohuelti ja siksi Helsinki modernina projektina tulee jatkumaan. Se edellyttää sukupolvien reagointia uusien sukupolvien tarpeisiin. Helsinki on nuorten ihmisten ja jatkuvien saapujien kaupunki. Helsingin sekoittunut dynamiikka leimaa sitä toivottavasti jatkossakin ja siitä kasvaa myös kaupungin jatkuva uudistuminen. Väitän, että Helsingin suurin haaste, ja samalla myös tulevaisuuden voimavara, on pien- ja lähiyrittäminen. Tulevaisuudessa helsinkiläisten pitää voida toteuttaa unelmiaan entistä enemmän; perustaa kahviloita, pesuloita, kauppoja tai mitä vain palvelulaitoksia. Kun helsinkiläiset toteuttavat unelmiaan, luo se kaupunkiin enemmän klassista, hyvää urbanismia Jos kaupunki tähän asti on tuntunut keinotekoiselta ja viran

8 omaisvetoiselta, tulee hallinto hellittämään ja unelmat toteutumaan. Tulevaisuuden Helsingissä katu kohtaamisen, kaupankäynnin ja sattumanvaraisuuden tilana ja kokemuksena tulee kokemaan renessanssin. Tämä merkitsee myös kantakaupungin suosion kasvua. Kaupunkisuunnittelulla onkin iso rooli tuottaa hyvää kaupunkitilaa. Vaarallinen kehityssuunta on sellainen, jossa hyvinvoiva keskiluokka asuu kantakaupungissa ja marginaaliryhmät esikaupungeissa. ANDRÉ NOËL Chaker Senior Advisor to the President, Veikkaus Väite: TULEVAISUUDEN HELSINKI TÄYTTYY MAAILMASTA Minä väitän, että Helsingin katukuva tulee muuttumaan. Kun itse saavuin Suomeen vuonna -88, oli väestöstä ulkomaalaisia 1%. Joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2020 Helsingin asukkaista yli 15 % on muualta kuin Suomesta. Kun väestö ikääntyy, meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kansainvälistyä. tänne niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät suomalaisten keskinäisen sosiaalisen sopimuksen otamme vastuuta hyvinvoinnin rakentamisesta, mutta saamme myös etuja, kuten palveluja, turvallisuutta ja luottamusta. Helsinki tulee olemaan entistä suvaitsevampi. Vie vain joitakin vuosia, kunnes Helsingin pormestari on seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö. Jonain päivänä meillä on tummaihoinen pormestari. Helsinki tulee olemaan positiivisella tavalla monikulttuurinen kaupunki, jossa kaikilla on oma paikka. Se vahvistaa pikkuhiljaa tätä haasteellista väestörakennetta. Helsinki on kaupunki, jonka tulevaisuus on teknologiassa ja designissa. Saamme nähdä vielä useita suomalaisia yrityksiä, jotka tekevät jotain erittäin omalaatuista ja menevät osaamisellaan heti maailmalle. Helsinki, digitalisoitunut ja hyvin designattu kaupunki, tulee olemaan malliesimerkki siitä, miten palveluita tuotetaan. Unelmieni Helsinki on fiksusti monikulttuurinen, hyvinvoiva ja dynaaminen. Uskon kuitenkin, että kansainvälistyminen tehdään fiksulla tavalla. Me pystymme houkuttelemaan maailmalta 14 15

9 16 17

10 MIKKO LEISTI tuottaja, perustaja, suunnittelutoimisto Pluto Finland AARRESTRATEGIA Minä väitän, että hauska ja toimiva kaupunki perustuu mahdollisimman monen kaupunkilaisen kokemukseen jostain omasta. Jostain, jonka vuoksi näkee vaivaa, jota ilolla ylläpitää ja tarpeen tullen jopa puolustaa. Omaksi kokeminen ei välttämättä tarkoita omistamista. Omaksi koetaan päinvastoin kovin monia asioita, joita ei edes voi yksin omistaa: joukkue, jota fanittaa, kirjaston satutunti, vuotuinen tapahtuma, aamuinen tervehtiminen tai lapsuuden kodin piha. Omaksi otetaan asioita, paikkoja, palveluita, tapoja, jotka jollain lailla vastaavat unelmaa siitä, miten elämän näemme. Kun unelma toteutuu, sitä haluaa vaalia ja pitää huolta, ettei se katoa. Voidaan puhua jopa aarteista. Jostain korvaamattomasta, jonka saavuttamiseksi on tehty paljon töitä ja menettäminen olisi lohdutonta. Mitä jos päivittäinen aamukahvi Töölöntorilla ei olisi mahdollista, Stockmann katoaisi, Olympialaisia ei olisi aikanaan urheiltu Helsingissä, Maunulan majalta ei pääsisi hiihtämään tai Korkeasaari olisi satamavarasto? Nautimme päivittäin huomaamattamme kovin monien ihmisten toteutuneista unelmista, jotka olemme ottaneet omaksemme. Helsinki on maailman paras kaupunki. Se on pystynyt matkan varrella tekemään monen kaupunkilaisen unelmista totta. Täällä saa toimia, järjestää, rakentaa, tehdä taidetta ja ideoida päivittäisellä tasolla paljonkin. Suurien linjojen suhteen tulisi olla avarakatseisempi. Annetaan päiväkodeille pienemmät ryhmät, kehitetään maailman parhaat pyörätiet, rakennetaan silta Kruunuvuoren selän yli ja pykätään se hemmetin Guggiskin kaiken päälle! Helsinki saavuttaa ihanteensa ja tavoitteensa antamalla mahdollisimman monelle ihmiselle aarteita. TUULI KASKINEN Demos Helsingin tutkija VANHISOKULTTUURI TULEE JA TEKEE HELSINGISTÄ PAREMMAN Väitän, että Helsinkiä vie eteenpäin vanhisokulttuuri. Jo vuonna 2020 Helsingissä on yli 65-vuotiasta enemmän kuin nyt. Yli 70-vuotiaiden helsinkiläisten määrän kasvu tekee kaupungista käytettävämmän, ystävällisemmän ja toimeliaamman

11 Ikääntyvät ihmiset ovat onnellisempia kuin keskiikäiset. Minä olen nyt 33-vuotias ja jos seuraan keskimääräistä onnellisuuskäyrää, niin onnellisuuteni heikkenee kunnes olen noin 45-vuotias. Sen jälkeen koettu onnellisuus alkaa taas kasvaa. Se, että ikääntyvien, keskimääräisesti onnellisempien ihmisten määrä Helsingissä kasvaa, tekee pääkaupungista rennomman ja mukavammin paikan. Väestön ikääntymisestä ollaan kansantalouden kannalta huolissaan. Myönteinen puoli on, että tulevaisuudessa on paljon hyväkuntoisia vanhoja ihmisiä. Esimerkiksi isovanhempien merkitys lapsiperheille ei ainakaan pienene, pikemminkin se kasvaa. Tulevaisuudessa eläkkeellä olevat ihmiset ovat ylläpitämässä hyvää arkea. Nyt kaupungin keskustassa on pääosin liiketiloja ja toimistoja ja vanhainkodit ovat kaukana keskustasta. Kampin palvelukeskus on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että kaupungin keskeisillä paikoilla on tiloja, jotka ovat erityisesti varattu vanhoille ihmisille. Kun ikääntyvien määrä kasvaa, palveluiden ja infrastruktuurin suunnittelun lähtökohtia on mietittävä uudelleen. Bogotan kaupungin entinen pormestari Enrique Penalosa on sanonut, että kun kaupunki suunnitellaan lasten ehdoilla, syntyy hyvää kaupunkia kaikille. Tätä totuutta voidaan soveltaa myös ikääntyviin ihmisiin. PAAVO ARHINMÄKI kulttuuriministeri KAUPUNKI PARANEE VANHETESSAAN Minä väitän, että kaupunki paranee vanhetessaan. Eri aikojen kerrokset tekevät kaupungista kaupungin. Jokaisen sukupolven ei pidä rakentaa Helsinkiä uudestaan. Vanhoja rakennuksia pitää suojella ja kehittää uuteen käyttöön. Suosikkini on Pasilan punatiiliset veturitallit. Oikaisin lapsena kotoa Länsi-Pasilasta ratapihan läpi Eläintarhan koululle, vaikka se oli kiellettyä. Veturitallit olivat paikallaan jo sata vuotta sitten ja toivon, että ne jaksavat kantaa Helsingin historiaa ainakin toiset sata vuotta. Sata vuotta sitten lähes puolet helsinkiläisistä oli duunareita. Sörnäisten työväenyhdistys vuokrasi Kivinokan hengähdyspaikaksi työläisille. Kivinokasta katselen kantakaupunkia vastarannalta. Sen paikan ja maiseman haluan jakaa jälkipolville. Viime vuosikymmenen aikana katutaiteesta on tullut galleriakelpoista. Kymmenen tulevan vuoden aikana taide astuu ulos gallerioista ja museoista kaduille

12 Taiteen avulla voi torjua apatiaa ja antaa ihmisille mahdollisuus iloita yhdessä. Ihmisten rooli ympäristönsä muokkaajana tulee kasvamaan. Helsinki on vuosi vuodelta hauskempi. Kaupunginosatapahtumat ovat muuttaneet tunnelmaa, ne tulivat jäädäkseen. Helsinki on fillarikaupunki. Kun poljen joskus kesäaamuisin keskustasta kotiin Herttoniemenrantaan, katselen Pohjoisrannassa, kun aurinko nousee idästä ja värjää taivaan. Pohjoisrantaan tuli pyörätie 1990-luvulla, talot ovat yli satavuotiaita. Sörnäisten rantatiellä saippuatehtaasta tehtiin Teatterikoulu ja Suvilahti muuttui energiatuotantoalueesta kulttuurintuotantopaikaksi. Näin kaupungin tulee muuttua. Helsinkiä ei pidä rakentaa liian valmiiksi. Siellä pitää olla rosoja ja takapihoja. Sopivasti keskeneräinen kaupunki saa ihmiset löytämään totutuista asioista uusia mahdollisuuksia. Helsinki on seikkailu. Meiju Niskala esitys- ja kaupunkitaitelija Väite: Helsinki on pullollaan kaupunkilaissankareita Minä väitän, että huomisen Helsingissä ihmiset ovat positiivisessa kanssakäymisessä tuntemattomien kanssa yhä useammin ja arkisemmin. Pyykinpesu hoidetaan naapurin koneella ja illalliskeiton voi ostaa omalle lautaselle eläkeläisnaapurin keittiöstä. Kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea, tavarat osataan hyödyntää yhteiskäytössä ja ihmisen käyttöarvo säilyy läpi elämän. Työläppärit natisevat mummojen ja pappojen perustamissa kahviloissa, mutta myös byrokratian sisällä on ymmärretty eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten potentiaali kaupungintalolle onkin perustettu keinutuolein ja kahvikupein varustettu vastaanotto, jonne virkamiehet ja kaupunkilaiset voivat tulla testaamaan ideoitaan ja ajatuksiaan. Kanssakeskustelijoina toimivat erilaisissa elämäntilanteissa olevat helsinkiläiset ja ohikulkijat Huomisen helsinkiläisillä on halu tehdä kaupungistaan maailman paras. Kekseliään kaupunkilaiskulttuurin ohella tämä näkyy mesenointikulttuurissa. Ihmiset valitsevat itse, millaisiin yhteiseen hyvään vaikuttaviin hankkeisiin he haluavat rahallista tukeaan antaa. Sen

13 myötä taiteeseen ja tapahtumallisiin teoksiin törmää yhä enemmän ja yhä yllättävimmissä paikoissa julkisessa tilassa. Huomisen Helsingissä näkyy ihmisten halu ja kyky luoda yhteistä todellisuutta. Aristoteleen sanoin: Ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun hän tuntee omat lahjansa ja voi valjastaa ne yhteiseen käyttöön. Huomisen Helsinki on pullollaan kaupunkilaissankareita. AKI ARJOLA päätoiminen jugurtinhyllyttäjä ja sivutoiminen hallituksen puheenjohtaja, Eat & Joy HELSINGISTÄ POHJOISENRUOAN PÄÄKAUPUNKI MAAILMASSA Väitän, että jos asiat hoidetaan Helsingissä hyvin, niin siitä voi tulla Pohjoisenruoan pääkaupunki maailmassa. Erikoislaatuinen kasvuympäristömme Golfvirran ja pohjoisen sijaintimme johdosta tarjoavat erikoisia luonnonvaroja: marjat, yrtit, sienet, riista, mahlat, puut ja siemenet. Nämä luonnonvarat, joita ei muualta maailmalta saa, voivat luoda todellisen kilpailukeinon. Helsingistä voisi viedä ilosanomaa muualle maailmaan, houkutella ruokaturismia ja turismia muutenkin. Suomalaiset itsekin ymmärtäisivät ulkomaiden kiinnostuksen kautta oman maansa hedelmän arvon. Meidän pitää aina ensin saada tunnustusta toisaalta. Lisäksi väitän, että jotta Helsinkiin saataisiin luotua kestävää ja kannattavaa pienmyymäläkilpailua, tulisi asuintaloja rakentaa ihan ydinkeskustaan. Ei riitä, että asuntoja rakennetaan Helsingin niemenkärkeen, vaan asuttamattomat sisäpihat pitäisi myös hyödyntää. Näin väkimäärä keskustassa kasvaisi ja pienillekin putiikeille riittäisi asiakaskuntaa. Tällä hetkellä pienmyymälät ovat enemmän juhla- ja viikonloppuostoksia varten. Väitän, että pääkaupunkimme suuri haaste tulevaisuudessa on, saadaanko tänne tarpeeksi ihmisiä asumaan, jotta palvelujen ja erilaisten hankkeiden kehitys voisi jatkua. Mikäli halutaan pysyä mielenkiintoisena keskustana ja pääkaupunkina, on ensiarvoisen tärkeää, että ihmisvirta täällä kasvaa. Väitän, että metsäkaupungin leima voisi olla Helsingille erinomainen. Symboliksi voitaisiin valita puolukka tai lapinlehmä, jompikumpi voisi olla vaakunnassakin

14 ANNAMARI ARRAKOSKI-ENGARDT johtaja, Akateeminen Kirjakauppa HELSINKI TULEE OLEMAAN LIKAISEMPI JA KULUNEEMPI KATUKUVALTAAN JO KYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ Väitän, että valtion ja kunnan tulotaso putoaa ja koska likaisuuteen ei kukaan kuole, siinä säästetään tulevaisuudessa. Talvisin jalkakäytävien lumenluontiin ei raha riitä ja kaupunkilaisten pitää liukastella koteihinsa. Helsingin puistojen nurmikot kuivettuvat jatkuvasta tallaamisesta, pensaat jäävät leikkaamatta ja lopulta ne kuolevat liiallisen urean määrään. Harvat helsinkiläiset tuntevat vastuuta kaupunkinsa tilasta. Kadut, metron sisäänkäynnit ja puistot mielletään kaupungin omaisuudeksi, joiden kunnosta ei muiden tarvitse vastuuta kantaa. Toivon, että näin ei käy. Helsingin imagoon pohjoisen valkeana kaupunkina liittyy voimakkaasti luonnonläheisyyden lisäksi puhtaus. Siitä hyödymme kaikki jopa taloudellisesti. Kuinka paljon vähemmän joutuisimmekaan maksamaan ylläpidosta puistoissa ja kaduilla, jos kantaisimme niiden kunnosta jo tänään vastuuta, emme roskaisi ja rikkoisi ja kävisimme vessassa ihmisille tarkoitetuissa fasiliteeteissa? Tulevaisuuden Helsinki voisi olla suurkaupunkien edelläkävijä, jossa pikkukaupunkien ja maalaiskuntien kylä kasvattaa -mentaliteetti olisi käytössä ja joka siten ei juuri likaantuisi. Nauttisimme piknikkejä roskattomilla ja sirpaleettomilla kallioilla meren rannalla ja lenkkeilisimme puhtailla puistoteillä. Lapset leikkisivät puhtaissa puistoissa, joihin yksityiset varakkaat ihmiset tekisivät lahjoituksia. Kaikki haluavat olla ylpeitä kotikaupungistaan ja on sanomattakin selvää, että aurinkoisessa, pehmeän tuulen Helsingissä on ihana istua torikahvilassa ja ihailla kaupunkia. JANNE GALLEN-KALLELA-SIRÉN Helsingin taidemuseon johtaja HELSINKI TÄYTTYY UNELMISTA Minä väitän, että Helsinki tulee seuraavan 50 vuoden aikana lunastamaan identiteettinsä ihmisten merellisenä kohtauspaikkana. Suomalaisten kaipuu veden äärelle, mikä manifestoituu mökeillämme ja sisäjärvien rannoilla, tulee manifestoitumaan konkreettisesti myös Helsingissä. Maisema vaikuttaa ihmisen identiteettiin. Meri kertoo matkustamisesta, horisonttiin katsomisesta, tulevai

15 suuden visioimisesta. Helsinki avautuu kaupunkina siten, että rantamme tulevat ihmisten käyttöön sekä julkisina että työllistävinä tiloina. Merellisyyden, rantojen ja rakennusten lisäksi Helsingin täyttää immateriaalinen arkkitehtuuri, ihmisten arkkitehtuuri. Kunhan me pysymme avoimina, vastaanottavaisina ja ymmärtäväisinä, saamme nauttia ihmisten luovuudesta valjastettuna erilaisiin tehtäviin. Nuoret tulevat pelastamaan meidät. Suomi ei ole koskaan ahdistava silloin kun on tekemisissä nuorempien polvien kanssa. Heissä on aina positiivista energiaa ja rohkeutta katsoa tulevaisuuteen avoimin silmin. Kun tämä uutta visioiva energia pääsee kouluja pidemmälle työurissaan, niin se energia tulee konkretisoitumaan teoiksi ja toiminnaksi. Emme voi pitää itsestämme tai toisistamme huolta jos ajattelemme, että vain tämänhetkinen on hyvää. Menneet polvet ovat saaneet aikaan hienoja asioita, mutta nuorille polville täytyy antaa myös mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta proaktiivisella otteella. Unelmieni Helsinki on aktiivinen, elinvoimainen ja kansainvälisesti arvostettu kulttuurikaupunki, jota tullaan katsomaan läheltä ja kaukaa. MARIANNE KIUKKONEN poliisi, personal trainer HELSINKI KAUNISTUU ULKOISESTI Minä väitän, että Helsinki kaunistuu ulkoisesti. Helsingin merkittävät monumentit, kuten Eduskuntatalo, Musiikkitalo ja Töölönlahden seutu ovat keskeisiä tapahtumien temmellyskenttiä. Ulkoinen kauneus ei yllä ihmisten mieliin asti, sillä yksinäisten ihmisten määrä kasvaa elintason eriarvoisuuden myötä. Paljon puhuttua slow life -elämää, ekoajattelua ja luomulähiruokaa ylistetään varmasti, mutta silti ihmiset toimivat toisin. Perheet ostavat pikaruokaa lauantaisin, sillä kauppareissun jälkeen on kiire mennä nauttimaan yhteistä laatuaikaa kotiin, kukin omalle koneelleen sosiaaliseen mediaan. Helsinki laajenee, muu Suomi kutistuu. Kuntauudistukset näkyvät eriarvoisuuden tunteena. Yhteiskunnasta putoajat ovat niitä, joille Ipadit ja Iphonet ovat samaa kuin ydinfysiikka. Juoppoja ei juuri enää näe katukuvassa. Samalla kun Helsinki putsaa romaanien kerjäämisongelmaa, samalla häviävät rehelliset perusjuopot kukkaistutusten seasta makaamasta. Helsingin kaupunginosien rajapinnat hämärtyvät. Tosin Vuosaari tummenee edelleen ja Töölössä asuu valkoista iäkästä väkeä

16 Rikkinäiset perheet ja kadotettu lapsuus ovat hatara pohja ehjälle aikuisuudelle. Yksin elämisestä on tullut selviytymistaistelu, vaikka jokainen janoaa kumppania jakamaan arkea. Yksinäisyys puhuttaa ja narsismista on tullut kansan uusi vitsaus. Niitämme uraperheiden kiireen tuomaa tunneköyhyyttä toisiamme kohtaan. Ne menestyvät rahamaailmassa parhaiten, jotka osaavat käyttää toisia hyväkseen. Omantunnon kieltäminen näkyy kylmyytenä ja yksinäisyytenä sekä tauteina, joille ei löydä selitystä lääkärien kirjoista. Jokaisen kerrostaloasujan haaveena on oma pieni puutarhaparveke, sillä käsien upottaminen multaan rauhoittaa enemmän kuin Diapamit. Uskon, että kauniin Helsingin sisällä on samat ongelmat, joita on aina ollut ihmisten kesken pelko omasta itsestä ja suuri rakkauden kaipuu. LISA SOUNIO brändi- ja designasiantuntija ENTISTÄ KAUNIIMPI HELSINKI Väitän, että tulevaisuuden Helsinki on entistä helpommin lähestyttävä ja kaikkien ulottuvilla. Pienetkin arjen ihmeet nousevat yhteisiksi aarteiksi ja hyvänolon lähteiksi. Väitän, että puut ovat ihmisen ja hengityksen tukirankaa. Katujen varsien ja puistojen puut on suojattava. Liian innokas hakkaaminen seis, sillä ihmisetkin lahoavat ja joskus kaatuvat. Väitän, että kahviloiden ja ravintoloiden terassit ovat avoinna liki vuoden ympäri. Ulkona lounastaan nauttivat lämmittelevät kauniiden kaasulyhtyjen loisteessa, terassituolit ja varjot ovat vapautuneet kaljamainoshemmetistä. Kukkaistutuksiin, kyltityksiin ja istuinpaikkoihin kaupungissa panostetaan niin, että kaikkialta maailmasta tullaan katsomaan Helsingin upeutta. Bussit, junat ja ratikat ovat muotoiltu täysin uudelleen niin, että niiden valaistuksessa ja värityksessä ei näytä kummitukselta eikä kolisevassa äänimaailmassa ahdistu. Suomalaiset ovat oppineet olemaan säikähtämättä, jos vastaantulija hymyilee ja katsoo silmiin. Naapurit tervehtivät iloisesti toisiaan ja kohottavat taloyhtiön pihalla kuplivat karpalo-mansikkamehut ensilumen ja talon uusien asukkaiden kunniaksi. Virkamiehet ja poliitikot eivät lymyä kopeissaan, vaan liikkuvat innostuneina ja ylpeinä kansan parissa synnyttäen spontaaneja talkoita ja joka päivä uutta yhteistä hyvää. Puliukkojen ja kerjäläisten sijaan katukulttuuria leimaa autan toista ja ilahdutan toista -tunnelma. Helsinki on laajentunut koko Uudenmaan kokoiseksi, mutta kerrostaloja ja omakotitaloja ei rakenneta sikin sokin liian tiheään pelloille ja ratojen varsille. Valon kiertokulku, ja suomalaisen tarve omaan tilaan ja rauhallisiin näkymiin otetaan rakentamisessa paremmin 30 31

17 huomioon. Kulttuuri- ja taide-elämä kukoistaa, sillä suomalaiset ovat vihdoin ymmärtäneet, että jokainen on jollakin tapaa elämässään yrittäjä. Tehdään Helsingistä yhdessä paratiisi, sillä sitä ei kukaan muu tee kuin me jokainen itse ja yhdessä! EEKA MÄKYNEN Nosturin ohjelmapäällikkö Väite: HELSINKI ON KATTILA, JOSSA PORISEE KOKO AJAN BÄNDIPUOLELLA Väitän, että viiden vuoden päästä Helsinki on kuuma musiikkikaupunki. Helsingissä syntyy uusia musiikin herkkunimiä, jotka tähtäävät selkeästi ulkomaille. Suomalaisten bändien niittämä maine ulkomailla tekee maastamme tunnetun, ja Helsinkiin tulee yhä enemmän ihmisiä muualta maailmalta. Helsinki tarjoaa mahtavia klubikokemuksia, mutta sen mahdollistamiseksi tarvitaan lisää niin treeni- kuin konserttitilojakin. tehtyä halvemmalla ja lippujen hinnat tulevat edullisemmaksi, kun seinät eivät tule heti vastaan. Tiedossa on vanhan ajan reivejä ja esiintyjiä, kuten Tom Waits, Norah Jones ja Motörhead. Helsingin länsiranta tulee muuttumaan silminnähden paljon uuden klubin lisäksi. Ranta jää vapaaksi kevyelle liikenteelle, jolloin pyöräily alueella helpottuu. Kivijalkabaareja ja -ravintoloita syntyy entistä enemmän Hernesaaren ja Jätkäsaaren tuntumaan. Näin Helsingin keskusta siirtyy lännemmäksi sinne, missä aurinko laskee. Toivoisin, että kaupunkilaiset käyttäisivät kaupunkia enemmän, niin kuin Manner-Euroopassa. Byrokratia kuitenkin jäykistää ja vaikeuttaa kaupungin parasta mahdollista hyödyntämistä. Täällä on liikaa sääntöjä. Pykäläviidakkoja ja alkoholipaapomista. Väitän, että Helsingistä syntyy maailman uusi klubimekka. Tämä mahdollistuu, kun Helsingin anniskelulainsäädäntö löyhtyy ja klubeilla ja festareilla paapomisilmapiiri kääntyy vapauden ilmapiiriksi. Silloin täällä porskuttaa järjetön klubi- ja festarielämä, josta tullaan nauttimaan ulkomailta asti. Uusi kolmen tuhannen hengen konserttihalli nousee länsirantaan, kaksi sataa metriä Nosturista etelään. Se on hemmetin hieno ja tulee muuttamaan suurten konserttien maailmaa Helsingissä: keikkoja saadaan 32 33

18 INARI PENTTILÄ Kallio Block Partyn järjestäjä HELSINGIN SALAISUUS VUONNA 2060: LUOTTAMUS NAAPUREIHIN, VAPAUS TESTATA JA KOKEILLA ERILAISIA IDEOITA JA HYVIN PYÖRIVÄ KORTTELITALOUS Väitän, että tulevaisuuden Helsinki on tunnettu sen mielikuvituksellisista tapahtumista, maailman hauskimmista korttelibileistä, Mellunkylän kylähullu -karnevaalista, koko kaupungin kattavasta sadonkorjuujuhlasta ja kaupungin kattojen yli kulkevasta kevätvaelluksesta. Korttelibileistä, katukirppiksistä ja Ravintolapäivästä kauan sitten alkanut kaupungin uudelleen löytyminen ei jäänyt pelkäksi juhlinnaksi. Ajatus juhlista toi ihmiset yhteen ja loi uudenlaisia malleja kaupunkielämästä, jossa helsinkiläiset eivät enää vain tyytyneet valittamaan asumiskoneissaan, vaan alkoivat itse pyörittämään konetta. Mitä kaupungin suunnittelusta tulisikaan ilman sen asukkaiden kokemusasiantuntijuutta ja ideoita? myös niitä sosiaalisia suhteita, jotka pitävät kaupungin kasassa. Korttelijuhlat ovat yksi Helsingin tapa tuoda uusia aktiiveja naapureiden ja uushelsinkiläistenkin löydettäviksi ja luoda uusia tekijäkuntia ja suhteita talouteen, joka pyörii ideoiden ja niitä tuottavien yhteisöjen varassa. Kattoviljelmät olivat jo kauan sitten nivottu rakennusmääräyksiin, ja tyhjentyneet parkkipaikat kukoistivat kauden tuoretta ruokaa. Ruoantuotannon lisäksi uudenlaiset yhteisöt ja niiden pitkälle erikoistuneita palveluita tuottavat korttelipajat, olivat osa kaupungin ydintaloutta. Markkinoiden murros vuosituhannen vaihduttua oli tehnyt selväksi, ettei kaupunki pyörisi enää entisellään. Tarvittiin uudenlaista taloutta, sellaista, jonka haitat olisivat hyötyjä vähäisemmät. Jotain oli tehtävä aivan eri tavalla. Helsinki on kasvanut ylös- ja alaspäin, mutta vihreän kehän kansallispuisto pitää kaupungin kasvun ryhdissä. Tiivistyminen ei koske vain rakentamista, vaan 34 35

19 JAAKKO LEHTONEN Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja HELSINGISSÄ KUKAAN EI OSAA LEIPOA KORVAPUUSTEJA VUONNA 2070 Venäjän ja EU:n välisen viisumipakon poistuttua ajat sitten, Suomeen ja Suomen läpi muualle Eurooppaan tulvii huima ihmisvirta itäsuunnalta. Matkailijoita, rikollisia, turvapaikanhakijoita, kaikenlaisia kulkijoita. EU-kriitikot pitivät asiasta kovaa meteliä vuoteen Sen jälkeen EU:n toimista kiukuttelulta meni pohja pois, kun EU hajosi. Minä väitän, että väen virta on vienyt Helsinkiä tyylillisesti kohti wanhaa Wiipuria. Helsinki on kansainvälinen, hienostunut, kulttuuria arvostava pikkukaupunki. Suomalaista perusrehtiyttäkin vielä löytyy, lähinnä maaltamuuton vuoksi. Minä väitän, että Helsingissä puhutaan yhtä montaa kieltä kuin vuosiluvun kahdessa viimeisessä numerossa seisoo. Ruotsia puhutaan kuitenkin enää Stockan Herkussa, sielläkin murteellisesti. Minä väitän, että kukaan Helsingissä ei vuonna 2070 osaa leipoa korvapuusteja. Ainakaan yhtä hyviä kuin mummoni. Kun ei osaa tänäänkään, niin miten vuonna Minä väitän, että Katajanokasta on tehty kansalaispelto. Suunnittelukilpailun voittaja sai palkinnoksi painaa nappia, jolla räjäytettiin Stora Enson toimisto taivaan tuuliin. Tapaus herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Koko Nokka on pienviljelysmaata. Sieltä saa lähiruokaa, kuten luumuja, appelsiineja ja mangoja. Sen verran on ilmasto lämmennyt. Väitän minä. Minä väitän, että keskustan ahtauden vuoksi on otettu mallia Tallinnasta ja rakennettu empirekeskustaan satametrisiä, lasipintaisia pilvenpiirtäjiä. Kiistellyin on Senaattitorni Senaatintorilla. Se sai rakennusluvan vasta, kun oli päätetty säilyttää Aleksanteri II:n patsas ala-aulan koristeena

20 38 39