MITEN SYNTYY MASSAN KASVU
|
|
- Arttu Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osmo Hassi MITEN SYNTYY MASSAN KASVU Tämä artikkeli perustuu siihen, että fotonin energia, E fo, saadaan jonosta: E fo =hf =±nh =±m fo c2, missä h = 6, AsVs on Planckin vakio, f fotonin värähtelytaajuus, ±n fotonin pyörimistaajuus etenemisakselinsa ympäri, joko oikealle tai vasemmalle. Pyörivällä fotonilla on liikemassa m fo, jonka etenemissuunta riippuu fotonin pyörimissuunnasta. Pyörivällä fotonilla ei ole sähkövuota [Ψ ]=As eikä magnettivuota [Φ]=Vs. Pyöri-misliike kumoaa nämä molemmat vuot. Viite[1], s.111. Valon nopeus tyhjiössä mittausten mukaan on c = m/s. Mainitut numeroarvot on saatu Wikipediasta. LED- lamppujen toiminta perustuu elektronin tekemään jännitehyppyyn. Valoa syntyy jo noin 3 voltin jännitehypyllä. Ledit eivät kuitenkaan kestä suuria jännitehyppyjä, mutta elektronit kestävät, sillä ne ovat hyvin lujia ja hyvin pieniä massahiukkasia. Tässä artikkelissa selviää miten lähtevän fotonin teho riippuu elektronin jännitehypystä U, kuinka pieni on pimeän massan pienin hiukkanen, kuinka neutronista voi tulla elektronin äiti, ja kuinka voi syntyä atomipommien raaka-ainetta, miksi Universumin massa voi nyt olla havaintojen mukaisesti kasvuvaiheessa, ja miten voi syntyä massaa ja massan kasvua. Artikkelia selventävä koe valokaari ja q:n suunta c fotonil vasemmalle jäykkä metalli 380V 50Hz Liikkuva kosketin Z U virtaa rajoittava impedanssi I valokaari ja q:n suunta c L fotoni oikealle sähköeriste jäykkien metalliosien välissä jäykkä metalli Virtaa I ympäröivän magneettikentän ja magneettivuon suunta maadoitus Liikkuva kosketin on yrittänyt katkaista sähkövirran I, ja saanut syntymään kaksi valokaarta, jotka säteilevät fotoneja oikealle ja vasemmalle. Kun positiivisten alkeisvarausten, q, virta, I, liikkui jänitehypyn U suuntan, se otti 380 V verkosta virran, I = 400 A, jonka ympärille syntyi magneettikenttä ja magneettivuo. Jännitehyppy U sai alkeisvarauksen, q, värähtelemään taajuudella, f q, minkä avulla se voi luovuttaa energiaa kahdelle vastakkaiseen suuntaan lähtevälle fotonille, kun ne värähtelivät samalla taajuudella f q. Kuva l. Kaksoiskatkaisussa syntyi voimakas magneettinen puhallus Kaksoiskatkaisussa virta I kulki johtimissa ja valokaarissa hetkisen kahteen vastakkaiseen suuntaan, mikä aiheutti voimakkaasti hylkivän magneettisen voiman avulla kaksi toisiaan hylkivää valokaarta ja kaksi toisiaan hylkivää fotonisuihkua. Olin mukana, kun tämän kuvan mukaisia kokeita tehtiin KONE Osakeyhtiössä Helsingissä syksyllä 1949 jopa 400 A vaihtovirralla. Fotonilla on kaksi osaa, sähkövuo Ψ ja magneettivuo Φ. Fotonin sähkövuonψ ja magneettivuon Φ tulo,ψφ =h = 6, AsVs, on luonnovakio. Se on saanut nimen, Planckin vakio. Aluksi tämä vakio esiteltiin muodossa h =6, kgm2/s. Silloin ei huomattu, että sille löydetään myös muodot: skgm2/s2 = snm = sws=asvs=ws2, mutta kgm2/s2 = Nm = Ws. Suureella Nm voidaan mitata mekaanista vääntömomenttia, työtä ja energiaa. Suureella Ws voidaan mitata sähköistä työtä ja energiaa, ja sillä voidaan 1
2 mitata myös vääntömomenttia. Planckin vakio on jo kauan johdattanut ihmisiä harhaan, mutta yhtälöt: Nms = Ws2, ja h = 6, AsVs voivat ohjata kaikki oikealle tielle, jos he hyväksyvät, että AsVs = Js on myös joulesekunti. Hienorakennevakion käänteisarvo löytyy fotonin huipputehon avulla Kun elektroni värähtelee taajuudella f tai pyörii taajuudella ±n, se voi indusoida lähelleen avaruuteen samalla taajuudella värähtelevän fotonin, jonka huipputeho saadaan yhtälöstä p max =hf 2, mutta fotonin täytyy värähdellä sinimuotoisesti taajuudella f tai pyöriä taajuudella n =± f, jotta seuraava teho-yhtälö olisi voimassa: f 2q 2 Z q = f 2Ψ 2 Z f, missä Z q =h/q ,8 Ω on elektronin aaltoimpedanssi. Suure Z f 376,730 Ω on fotonin aaltoimpedanssi tyhjiössä. Sinimuotoisesti värähtelevän fotonin vaatima keskimääräinen teho on aina puolet fotonin huipputehosta. Elektronin fotonille antama huipputeho saadaan yhtälöstä p emax =f 2q2 Z q. Fotonin saama huipputeho on p fmax =f 2Ψ 2 Z f, ja Ψ 2/q 2 = Z q /Z f = 68,5180. Kuvassa 1 elektroni lähettää sinimuotoisesti värähtelevän valokaaren avulla fotonin vuorotellen oikealle ja vasemmalle, mistä johtu, että elektronin kuormitus tuplaantuu ja suhteen Ψ 2/q 2 arvo sadaan jonosta. Ψ 2/q 2 = Z q /(0,5Z f ) = 2. Z q /Z f ) = 2. 68,5180 =137,0360. Tämä suhdeluku on ilmeisesti sama kuin Wikipedista löytyvä hienorakennevakion käänteisarvo: 1/a =137, (94). Saatu tulos johtuu tehojen vertailusta. Näin löytyi selitys sille, miksi impedanssien suhde Z q /Z f = 68,5180 voi olla tasan puolet hienorakennevakion käänteisarvosta. Toisiopuolen eli fotonipuolen teho voi kasvaa kaksinkertaiseksi myös silloin, kun kaksi hyppäävää elektronia muodostavat tandemin 2. Z q, ja tekevät tandemhypyn avulla kaksi fotonia. Universumin perussolun nimeksi sopinee Mininova Monet massahiukkaset muodostuvat soluista. Universumin perussolu on kaksi osainen hiukkanen, jonka massan neliö saadaan yhtälöjonosta: m 2 mino = ch /G =2, kg kg, missä G =6,673 m3 kg-1 s , mikä on SI järjestelmän mukainen gravitaatiovakion nykyarvo. Valon nopeus tyhjiössä on Wikipedian mukaan c = m/s ja Planckin vakio on myös Wikipedian mukaan h = 6, AsVs. Mainitut kolme luonnovakiota muodostavat Universumin perussolun. Tämä perussolu paljastaa sen että, valon nopeus tyhjiössä, c, Planckin vakio, h, ja gravitaatovakio, G, ovat massan välityksellä tiukasti sidoksissa toisiinsa ja hallitsevat yhdessä koko Universumin massan toimintaa. Gravitaatiovakio tunnetaan vain neljän numeron tarkkuudella, mutta se ei vähennä seuraavien tulosten merkitystä. Mininovan massa Mininovan massa saadaan yhtälöstä m mino =(ch/g)0,5 =5, kg. Kun tämä massa kerrotaan valon nopeuden, c = m/s neliöllä, sadaan mininovan energian arvoksi E mino = Ws. Energiaa E mino kuljettava fotoni värähtelee taajuudella f mino = E mino /h =7, Hz. Painovoiman rajateho saadaan yhtälöstä p lim =c 5/G =3, W, 2
3 viite [1] s.2]. Sitä vastaava värätelytaajuus on f lim =f mino =7, Hz. Painovoiman rajateho sai nimensä viitteessä [1], Fotonin malli. Hubblen vakion avulla löytyy Universumin massa ja tarkistuu laskelmia Jos Universumin massa värähtelee symmetrisesti, Hubblen vakion arvo löytyy yhtälöstä H. f mino =(1Hz)2, missä 1Hz on koko Universumin keskivertotaajuus. Universumin koko massan pienin taajuus on Hubblen vakio H, jonka numeroarvo saadaan yhtälöstä H = (1Hz)2/7, Hz 1, Hz. Universumin massa saadaan yhtälöstä M u = c 3/(HG ) kg, mutta sen massa voi pienentyä tai kasvaa, jota kuvaa yhtälö dm u /dt = ± M u H = ± c 3/G = ± 4, kg/s. Viite[1 s.2]. Havaintojen mukaan Universumin massa on nyt kasvuvaiheessa, joten havauntojen perusteella painovoiman rajateho voidaan laskea myös jonosta p lim =c 2M u H = +c5/g =+ 3, W. Elektroni ja protoni ovat erittäin lujia hiukkasia Elektronin lepomassan hajoamiseen johtavan taajuuden raja-arvon, f emax, määrittämiseksi löytyy seuraavat yhtälöjonot: (dm/dt) lim = m e0 f emax = ±c 3/G ja f emax =n emax = ±c 3/(G m e0 ) ±4, Hz. Protonin massan hajoamiseen johtavan taajuuden raja-arvo saadaan yhtälöstä n pmax = ±c 3/(G m p0 ) ± 2, Hz. Edeltävien laskelmien perusteella elektronin ja protonin hajoamistaajuudet ovat hyvin suuria, mikä osoittaa sitä, että ne ovat niin pieniä hiukkasia, että niitä on erittäin vaikea pilkkoa pienemmiksi. Mikronova Perusolun osien tulo, 2, kg. kg, voi olla keskivertomassan eli mininovan massan neliö tai ihan yhtä hyvin Universumin suurimman massan ja sen pienimmän massan tulo. Universumin koko massa on aikaisemman perusteella M u = 2, kg. Universumin pienimmän hiukkasen massan, eli yhden mikronovan massan todennäköiseksi arvoksi saadaan siis: m mrno =2, kg. kg/2, kg 9, kg. Mikronovat ovat todennäköisesti myös pimeän massan pienimpiä osia. Yhden mikronovan energia on E mrnova = 9, kg. c2 8, Ws. Tätä vastaava värähtelytaajuus on: f mrnova = 8, Ws/h 1, Hz, mikä on sama kuin edellä löydetty Hubblen vakion H numeroarvo. Mitä tapahtuu kun elektronin lepomassa kasvaa kaksinkertaiseeksi Wikipedian mukaan elektronin lepomassa m e0 on 9, kg. Tämän massan ominaisenergia saadaan yhtälöstä E e0 =m e0 c2=8, Ws, ja sitä vastaava värähtelytaajuus on fme0 = E e0 /h 1, Hz, mikä on myös sen ominaistaajuutta vastaavan pyörimistaajuuden, nme0, numeroarvo. Jännitehypyssä elektronin massa kasvaa aina. Jos massan kasvu häiritsee, atomi pyrkinee torjumaan häiriön fotoneja säteilemällä. Oletetaan, että elektronin massa on kasvanut kaksinkertaiseksi eli arvoon 1, kg. 3
4 Tässä tapauksessa lähtevän fotonin energia on sama kuin elektronin massan ominaisenergia, mikä on E e0 = m e0 c2 8, Ws. Vastaavasti fme0 = nme0 1, Hz ja aallonpituus noin 0, nm. Se on hyvin vaarallista gammasäteilyä. Elektroni voi siis tuottaa säteilyä, jonka huipputeho on noin 10,12 MW. Jännitehypyn huippuarvo on noin u emax V ja virran huippuarvo noin i emax 19,80 A. Tämän tehon keskiarvo on noin 5,06 MW. Jännittehypyn tehollisarvo on noin U V ja virran tehollisarvo noin I e 14 A. Elektronin massan tuplaustaajuus on 1, Hz on paljon pienempi kuin aikaisemmin löydetty elektronin hajottamiseen tarvittava taajuus 4, Hz. Tuplaustaajuus ei ilmeisesti vahingoita elektronin eikä atomin rakennetta. Elektroni ja atomi voivat siis ilmeisesti toipua hyvin tuplaustaajuuden aiheuttamasta häiriöstä lähettämällä hankalan fotonin ulos atomista. Tuplaustaajuudella toimiva elektroni voinee olla monessa mukana. Miten elektroni voi syntyä Professori Hjalmar Brotherus selitti teekkareille syksyllä 1946, että elektroni voi poistua atomin ytimestä, jos yksi neutroni muuttuu protoniksi samalla hetkellä, kun ytimestä poistuu yksi elektroni. Mielestäni tämä on yhä luonteva selitys. Wikipedian mukaan elektronin massa on m e= 9, kg, protonin massa m p=1, kg ja neutronin massa m n = 1, kg. Suhteesta (m n-m p)/m e 2,53 näkyy, että neutroni voi aivan hyvin toimia elektronin äitinä. Miten voi syntyä massan kasvua Jos avaruudessa vapaasti putoavat neutronit kasvavat liian suuriksi, ne voivat ruveta tuottamaan protoneja sekä elektroneja. Samalla syntyy vetyatomin molempia rakenneosia ja niistä vaarattomasti vetyä, mutta vetyatominkin ytimeen voi protonin seuraksi tulla neutroni, joka rupeaa kasvattamaan sisällään uutta elektronia, jonka poistuminen vetyatomin ytimestä tuottaa vetyä raskaamman heliumin. Atomien ytimissä elektronia kasvattava äitineutroni voi siis tuottaa massaa aivan luonnolisella tavalla. Elektronien tuottaminen atomin ytimen sisällä voi olla vaarallista Tilanne muuttuu hyvin vaaralliseksi, jos raskaan atomin ytimen sisällä olevat neutronit pääsevät heikentämään atomin ytimen lujuutta, kasvattamalla ytimessä olevien protonien lukumäärää elektroneja tuottamalla, sillä protonien lukumäärän kasvaessa atomin ytimen sisäinen paine voi kasvaa niin suureksi, että koko ytimen on pakko räjähtää pienempiin osiin, ja silloin atomista tulee atomipommin raaka-ainetta. Tämän Hjalmar Brotherus näytti oivaltaneen pian, kun ensimmäinen atomipommi oli räjähtänyt Erotus on m n-m p = 2, kg, ja sen energia on E diff = 2, kg. c2 2, Ws. Tätä energiaa vastaava värähtelytaajuus on f diff = E diff /h 3, Hz, millä taajuudella voi syntyä noin 64,8 MW huipputeho ja noin 32,4 MW keskiteho. Yhden elektronin huipputehon keskiarvo oli edellä esitetyn perusteella vain noin 5,06 MW. 4
5 Loppusanat Kun fotoni pyörii etenemisakselinsa ympäri, sen koko energia sadaan jonosta E fo =hf =±nh =±m fo c2. Fotonin spin S =h/(2$) sieppaa pyörimistaajuuden,n, avulla puolet fotonin koko energiasta, mikä on E fspin =h $n/(2$) = hn/2 = hf/2. Toinen puoli fotonin koko energiasta on, m fo c2/2, ja tämä jätetään fotonin liike-energian vastuulle. Hitaasti kasvatetut elektronit ovat niin lujaa tekoa, että painovoima ei pysty niitä särkemään, sillä elektronin särkemismiseen tarvittava pyörimistajuus olisi edeltävän mukaan noin ±4, Hz, johon tarvittava teho olisi yli 1, W. Universumin perussolu ch/g sitoo massan avulla toisiinsa yksiselitteisesti kolme tärkeintä luonnonvakiota siten, että niiden avulla pystytään osoittamaan, mitä on massa. Massasta voi syntyä vetyatomeja, ja tämän lisäksi myös muita atomeja niin, että lopulta voi syntyä atomipommien raaka-ainetta. Atomipommien teko jo osataan, mutta ihmisten välisiä riitoja ei pommien avulla voida ratkaista. Sotiin johtavia riitoja ei voisi edes syntyä, jos vallassa olevien ihmisten järki voittaisi vihan ja vallanhimon. Viitteet: [1] Hassi, O: Fotonin malli, Tampereen teknillisen yliopiston julkaisu, Tampere 2003, ISBN [2] html 5
Ψ o on vinosti ylös oikealle lähtevän
MITEN VETYATOMI VOI TOIMIA SÄHKÖKONEENA PAINOVOIMAN AVULLA OSMO HASSI PYYNIKIN ROTARYKLUBISSA 19.1.2012 Einsteinin mukaan, elektronin liikemassan suhteellinen kasvunopeus saadaan yhtälöstä me/meo = c/(c2
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotKierrätystä kosmoksessa
Sähkö&Tele (003) 5 63 Kierrätystä kosmoksessa Osmo Hassi Planeetta ellipsiradalla Ellipsirataa kiertävän planeetan ratanopeuden neliö v e saadaan yhtälöstä v e a ω sin (ω t) + b ω cos (ω t), missä ω on
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotSuhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson
Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa Tapio Hansson Laskentoa SI-järjestelmä soveltuu hieman huonosti kvantti- ja hiukaksfysiikkaan. Sen perusyksiköiden mittakaava
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
Lisätiedotn=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1
10.1 RÖNTGENSPEKTRI Kun kiihdytetyt elektronit törmäävät anodiin, syntyy jatkuvaa säteilyä sekä anodimateriaalille ominaista säteilyä (spektrin terävät piikit). Atomin uloimpien elektronien poistamiseen
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
Lisätiedot1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =
S-47 ysiikka III (ST) Tentti 88 Maksimiaallonpituus joka irroittaa elektroneja metallista on 4 nm ja vastaava aallonpituus metallille on 8 nm Mikä on näiden metallien välinen jännite-ero? Metallin työfunktio
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
Lisätiedot2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.
Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä
LisätiedotAtomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
Lisätiedot- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.
7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
Lisätiedot7A.2 Ylihienosilppouma
7A.2 Ylihienosilppouma Vetyatomin perustilan kentän fotoni on λ 0 = 91,12670537 nm, jonka taajuus on f o = 3,289841949. 10 15 1/s. Tämä spektriviiva on kaksoisviiva, joiden ero on taajuuksina mitattuna
LisätiedotKVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka KVANTTITEORIA Metso Tampere 13.11.2005 MODERNI
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotLiikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima
Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima Tämän luennon tavoitteet Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat ja binomiapproksimaatio gravitaatio jatkuu viime viikolta Jousivoima: mikä se on ja miten
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Lisätiedotja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
ja KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006 WYP 2005
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
Lisätiedot2. Fotonit, elektronit ja atomit
Luento 4 2. Fotonit, elektronit ja atomit Valon kvanttiteoria; fotoni Valosähköinen ilmiö ja sen kvanttiselitys Valon emissio ja absorptio Säteilyn spektri; atomin energiatasot Atomin rakenne Niels Bohrin
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotLuvun 8 laskuesimerkit
Luvun 8 laskuesimerkit Esimerkki 8.1 Heität pallon, jonka massa on 0.40 kg seinään. Pallo osuu seinään horisontaalisella nopeudella 30 m/s ja kimpoaa takaisin niin ikään horisontaalisesti nopeudella 20
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotHiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura
Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotKYSYMYS: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan.
: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan. Protoni Elektroni 17 protonia 19 electronia 1,000,000 protonia 1,000,000 elektronia lasipallo puu*uu 3 elektronia (A) (B) (C) (D) (E)
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
Lisätiedotg-kentät ja voimat Haarto & Karhunen
g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotNyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot
S-1146 Fysiikka V (ES) Tentti 165005 1 välikokeen alue 1 a) Rubiinilaserin emittoiman valon aallonpituus on 694, nm Olettaen että fotonin emissioon tällä aallonpituudella liittyy äärettömän potentiaalikuopan
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
Lisätiedotm h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,
76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti
LisätiedotFysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)
Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-
LisätiedotKuvan 4 katkoviivalla merkityn alueen sisällä
TKK, TTY, LTY, OY ja ÅA insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 28.5.2003 Merkitse jokaiseen koepaperiin nimesi, hakijanumerosi ja tehtäväsarjan kirjain. Laske jokainen tehtävä siististi omalle
LisätiedotShrödingerin yhtälön johto
Shrödingerin yhtälön johto Tomi Parviainen 4. maaliskuuta 2018 Sisältö 1 Schrödingerin yhtälön johto tasaisessa liikkeessä olevalle elektronille 1 2 Schrödingerin yhtälöstä aaltoyhtälöön kiihtyvässä liikkeessä
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotLauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta
LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotPotentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa
Potentiaalikuoppa Luento 9 Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa U( x ) = U U( x ) = 0 0 kun x < 0 tai x > L, kun 0 x L. Kuopan kohdalla hiukkanen on vapaa,
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotJakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina
Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.
LisätiedotFOTONIN MALLI PHOTON MODEL. Osmo Hassi
Osmo Hassi FOTONIN MALLI Tässä tutkielmassa selostettu fotonin malli perustuu siihen olettamukseen, että Planckin vakio on fotonin sähköisen osan ja magneettisen osan tulo. Suoritettu tarkastelu osoittaa,
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
Lisätiedotψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)
76A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 4 Kevät 214 1. Tehtävä: Yksinkertainen malli kovalenttiselle sidokselle: a) Äärimmäisen yksinkertaistettuna mallina elektronille atomissa voidaan pitää syvää potentiaalikuoppaa
Lisätiedotelektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni
3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011
MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut 1 Huvipuiston vuoristoradalla vaunu (massa m v = 1100 kg) lähtee levosta liikkeelle
Lisätiedot763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2013
7635P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN Ratkaisut 5 Keät 23. Aberraatio suhteellisuusteoriassa Tulkoon alo kuten tehtään kuassa (x, y)-tason x, y > neljänneksestä: u u x ˆx + u y ŷ c cos θ ˆx c sin θ ŷ. ()
LisätiedotYleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.
Yleistä sähkömagnetismista IÄLTÖ: ähkömagnetismi käsitekarttana ähkömagnetismin kaavakokoelma ähkö- ja magneettikentistä Maxwellin yhtälöistä ÄHKÖMAGNETIMI KÄITEKARTTANA: Kapasitanssi Kondensaattori Varaus
LisätiedotHiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
Hiukkasfysiikka Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Nobelin palkinto hiukkasfysiikkaan 2013! Robert Brout (k. 2011), Francois Englert, Peter
LisätiedotPIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1
Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus
LisätiedotJ 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. Tarkastellaan pyörimismääräoperaattoria J, jonka komponentit toteuttavat kommutaatiorelaatiot [J x, J y ] = i hj z, [J y, J z ] = i hj x,
Lisätiedot3. MATERIALISTISTEN HIUKKASTEN AALTOLUONNE
3. MATERIALISTISTEN HIUKKASTEN AALTOLUONNE 3.1. DE BROGLIE AALLOT 1905: Aaltojen hiukkasominaisuudet 1924: Hiukkasten aalto-ominaisuudet: de Broglien hypoteesi Liikkuvat hiukkaset käyttäytyvät aaltojen
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
Lisätiedot