Kansainvälisyys vie eteenpäin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisyys vie eteenpäin"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kun rahat eivät enää riitä... Varusmiesten toimeentuloa halutaan kehittää uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 6 (1161) verkossa > Grafiikka: Tommi Selander Kansainvälisyys vie eteenpäin Ilmavoimien osallistuminen Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa yhteisiin lentokoulutustapahtumiin tänä keväänä herätti laajan keskustelun mediassa. Kenraalimajuri Timo Kivisen mukaan kyseessä on yksittäiset koulutustapahtumat lukuisten muiden joukossa, jotka on suunniteltu ja valmisteltu tavallisin periaattein. Ruotuväki päätti selvittää, kuinka moneen kansainväliseen harjoitukseen Suomi osallistuu vuosittain ja miksi. uutiset, sivu 3 Ruotsin kuninkaalliset Santahaminassa uutiset, sivu 4 Opintomessuilla kannustetaan hakemaan opiskelupaikkaa kentällä, sivu 10 Suoratoistopalvelut puntarissa vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 6/2015 pääkirjoitus Kantapään kautta opittua nurkka Pyhää vihaa ja terroritekoja Näinä päivinä 75 vuotta takaperin oltiin Suomessa pettyneitä ja katkeria. Talvisota oli ohi. Kymmeniä tuhansia kuoli ja haavoittui. Alueita menetettiin: Karjalankannakselta Viipuri ja Käkisalmi, Laatokan Karjalasta Sortavala, osia Sallasta ja Kuusamosta, osa Petsamoa sekä Suomenlahden ulkosaaret suomalaista joutui lähtemään evakkoon luovutetuilta alueilta. Itsenäisyys kuitenkin säilyi. Pienet maat ovat vain nappuloita suurvaltojen pelikentällä ja jokainen maa vastaa itse omasta puolustuksestaan. Talvisota antoi tärkeitä opetuksia Suomelle. Yksi opetus oli se, että pienet maat ovat vain nappuloita suurvaltojen pelikentällä. Neuvostoliitto saattoi hyökätä Suomeen, koska se oli Saksan kanssa solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa jakanut Euroopan etupiireihin. Suomi kuului Neuvostoliitolle. tornitouhua *** Talvisodan päättymisenkin ratkaisi suurvaltojen valtapeli. Iso-Britannia ja Ranska olivat luvanneet lähettää sotilaalliset avustusretkikunnat Suomelle. Se olisi tarkoittanut Neuvostoliiton joutuvan sotaan Ison-Britannian ja Ranskan kanssa. Tätä Stalin ei halunnut, koska uskoi tarvitsevansa länsiliittoutuneiden apua vielä myöhemmin Saksaa vastaan. Suomessa taas epäiltiin, ettei liittoutuneiden tarjoama sotilaallinen apu todennäköisesti saapuisi koskaan perille Suomeen ainakaan täydessä vahvuudessa eikä olisi sodan ratkaisun kannalta riittävää. Retkikunnan tarkoituksen uskottiin olevan Ruotsin rautamalmialueiden miehittäminen, joka olisi voinut taas johtaa Saksan interventioon Ruotsiin. Siksi Ruotsin hallitus hoputti Suomea solmimaan rauhan. Suomen kannalta merkitystä uskotaan olleen myös Saksan valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin antamalla neuvolla tehdä rauha nopeasti hinnalla millä hyvänsä. Göringin mukaan Suomi tulisi saamaan menetykset myöhemmin takaisin korkojen kera. *** Talvisodan toinen opetus oli se, että pohjimmiltaan jokainen maa vastaa itse omasta puolustuksestaan. Suomi jäi sodan syttyessä yksin. Myötätuntoa ja vapaaehtoista apua kyllä saatiin, mutta valtiollisella tasolla edes Ruotsi ei halunnut osallistua Suomen puolustamiseen. Vaalien kolkuttaessa ovelle on poliitikkojen syytä muistaa talvisodan opetukset. Kukaan tuskin haluaa jäädä historiaan kuten talvisotaa edeltäneet hallitukset, puolustusmenoja tarpeettomina karsineina, nyt kun turvallisuustilanne Euroopassa on kireimmillään kylmän sodan jälkeen. Jos talvisodan opetukset tuntuvat liian kaukaisilta, löytyy opettavaisia esimerkkejä myös lähempää. Nykyisen varusmiespalveluksen tarpeellisuutta pohtivat voivat muistella Georgian sotaa. Siinä nähtiin, miten koulutettu mutta pieni ammattiarmeija pärjää tositilanteessa massaarmeijaa vastaan. Ukrainassa puolestaan voi havaita, mihin puolustusmenojen laiminlyönti pitkällä tähtäimellä voi johtaa. > Hyökkäyksiä avoimia yhteiskuntia kohtaan, iskuja sananvapautta vastaan. Näin lienee jokainen kuullut puhuttavan terroriteoista Euroopassa. Viimeisinä iskukohteina ovat todellakin olleet tahot, jotka edustavat vapaata ilmaisua ja sananvapauden toteuttamista sen rajoja kokeillen, kuten Muhammed-pilapiirroksistaan kuuluisuuteen ja tappolistojen kärkeen noussut Lars Vilks asian ilmaisi. *** Yllä esitetyt väitteet iskujen logiikasta kuitenkin lähtevät aina siitä, että iskujen tekijät ajattelisivat kuten iskujen kohteina olevat yhteiskunnat. Mitä nämä ihmiset sitten pohtivat? Täysin toisen yksilön ajatusprosessia on mahdoton ymmärtää, mutta jotakin voidaan heikäläisestä ideologisen ja propagandistisen materiaalin perusteella sanoa. Näille iskujen tekijöille on täysin selvää, että he ovat hartaita muslimeita, oltiin heidän uskontulkinnan vääristymästä mitä mieltä tahansa. Toisekseen he ovat täysin vakuuttuneita siitä jihadistien perusviestistä, että islam ja siten kaikki sitä tunnustavat ovat läntisen hyökkäyksen kohteena. *** maan symbolisesti islamilaisen maailman kokemat loukkaukset ja väärinteot. He tietävät olevansa sodassa ja toimivat sen mukaisesti. Heille terroristiset teot eivät ole rikollisia toimia, vaan oikeutettuja iskuja legitiimejä kohteita vastaan, jotka symbolisina moninkertaistavat väkivallan vaikutuksen. Heidän omakuvansa on uskonsa puolustajan ja valistuneen soturin väliltä. Tähän kaikkeen jihadistiseen ideologiaan erottamattomana osana kuuluva antisemitismi lyö vielä oman leimansa. *** Vaikka avoimissa yhteiskunnissa ei koskaan kyetä saavuttamaan täyttä varmuutta terrori-iskujen estämisessä, on myös ymmärrettävä, että monet läntiset yhteiskuntamme ovat aktiivisen hyökkäyksen kohteena. Tosiasia on, että niille jotka tavoittelevat islamilaista maailmanvaltaa aseellisen pyhän sodan kautta, toimivat jatkossakin juuri nähdyillä tavoilla. Tätä ei tietenkään voida hyväksyä eikä missään nimessä suvaita kannanottoja, jotka pyrkivät ymmärtämään tekoja turhautumisen osoituksena. Iskut ovat tekijöilleen sodankäynnillisiä toimia ja niihin on vastattava riittävällä yhteiskunnallisella valmiudella. Iskujen kohteiksi joutuminen ei kerro siitä, että hyökkääjät haluaisivat iskeä erityisesti sananvapautta vastaan tai tuhotakseen läntisten yhteiskuntien suvaitsevaisen ilmapiirin. Heille on selvää, että oma osuutensa on taistelun tuomista vihollisen yhteiskuntiin, ja näin he teoillaan pyrkivät kosta- Antti Paronen Kapteeni, tutkijaesiupseeri Maanpuolustuskorkeakoulu kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko käytetyn sotamateriaalin ostaminen hyvä asia? sosiaalisesta mediasta Inttipojat herättävät minussa samoja tunteita kuin pienet päiväkotilapset kävelyllä huomioliivit yllään. Helsinkiläinen Veera Karhuvaara löytää yhteyden varusmiesten ja päiväkotilasten välillä. Muonituskeskuksessa meksikolaisen ruuan teemapäivä. Mahtavaa PV! Panssariprikaatissa palvelustaan suorittava Valtteri Parikka kommentoi innoissaan muonituskeskuksen tempausta. Viikko, ja elämäni taitaa muuttua! Hyvään vai huonoon suuntaan, sen näkee 7 aamun kuluttua. Porin prikaatissa palveleva Juuso Tuulinen pohtii suorittamansa varusmiespalveluksen jälkeistä aikaa mietteliäänä. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla "Tänään työpajassa asevelvollisten kyberkoulutus. Osaajia puolustusvoimista, yrityksistä ja oppilaitoksista. Valmiutta nopeastikin, yhdessä." Pääesikunnan koulutusosaston päällikkö Hannu Hyppönen kommentoi asepalvelukseen suunnitteilla olevia kybertehtäviä. Kyllä 62% 38% Ei Seuraava kysymys: Osallistuuko Suomi sopivan moniin kansainvälisiin harjoituksiin (suunniteltu 63 kpl vuodelle 2015)? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joonas Immonen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Jukka Isomaa Puh Alikersantti Aappo Jutila Puh Alikersantti Mika Niskanen Puh Kaartinjääkäri Joonas Koivisto Puh Kaartinjääkäri Kalle Toivonen Puh Kaartinjääkäri Jussi Vainikka Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Sofia Korhonen VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Tommi Selander Kaartinjääkäri Ville Bröijer Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 6/ uutiset Kansainvälisyys on tullut jäädäkseen Suomi osallistuu vuosittain yli 60 kansainväliseen harjoitukseen, joihin käytetään vuosittain viisi miljoonaa euroa. Vuosia etukäteen suunnitelluista harjoituksista päätetään poliittisella tasolla. Ruotuväki Suomi osallistuu tänä vuonna 63 kansainväliseen harjoitukseen. Määrä on samalla tasolla kuin kahtena aikaisempana vuotena. Harjoituksiin osallistutaan muun muassa Euroopan unionin, Naton sekä Pohjoismaiden, mutta myös erikseen yksittäisten valtioiden kanssa. Vuosittain harjoituksiin kuluu viisi miljoonaa euroa. Harjoittelemme tietyllä konseptilla juuri niin paljon kuin on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä kansallisten suorituskykyjen kehittämiseksi, sanoo Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, kommodori Pekka Varjonen. Harjoitusten määrä on noussut tasaisesti vuosikymmenen alusta. Vielä vuonna 2010 Suomi osallistui vain 42 harjoitukseen. Pääesikunnan strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen korostaa, että Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko vuodelta 2012 linjaa, että Suomi syventää puolustusyhteistyötänsä. Tämä koskee myös harjoitustoimintaa. Ruotsiin vertailtuna Suomi osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin useasti. Ruotsi ottaa tänä vuonna sunnitelmiensa mukaan osaa 37 kansainväliseen harjoitukseen. Edellisinä viitenä vuotena Ruotsi on jokaisena osallistunut yli 40 harjoitukseen. Suomi ja Ruotsi tekevät kansainvälisissä harjoituksissa myös paljon yhteistyötä. Tähän suhteeseen halutaan panostaa molemmin puolin ja kuten tiedämme, Suomi-Ruotsi yhteistyö syvenee tulevina vuosina entisestään, Kivinen toteaa. Päämääränä kehittää kansallista puolustuskykyä Kivinen korostaa, että Suomi tarkastelee kansainvälisiä harjoituksia omien kansallisten suorituskykyjen kehittämisen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi osallistuu harjoituksiin, jotka kehittävät sen omia joukkoja. Meitä kiinnostaa kansainväliset harjoitukset, jotka edesauttavat omien joukkojemme kehittämistä Kuva: Ruotuväki Kansainvälisen harjoitusten suunnittelu on pääpiirteiltään samanlainen prosessi kuin kansallisten. Ensimmäinen suunnittelukokous pidetään 18 kuukautta ennen harjoitusta ja siellä rakennetaan harjoituksen konsepti. Toisessa kokouksessa luodaan harjoituksen ohjelma ja kolmannessa joka järjestetään muutama kuukausi ennen harjoitusta varmistetaan kaiken olevan kunnossa. niin kansallisen puolustuksen kuin kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeisiin, Kivinen kertoo. Kyse on henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen sekä yhteistoimintakyvyn kehittämisestä. Kivisen mukaan myös kustannustehokkuus ohjaa kansainvälistä harjoitustoimintaa hyötyynsä nähden liian kalliisiin harjoituksiin ei osallistuta. Kivinen korostaa, että Pääesikunta tekee näistä lähtökohdista vuosittain esitykset puolustusministeriölle niistä kansainvälisistä harjoituksista, joihin osallistuminen koetaan järkeväksi. Ministeriöstä asia etenee ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan. Suunnitelmia harjoituksiin osallistumisesta tehdään puolustusvoimissa vuosia etukäteen. Puolustusvoimien kaikkea kansainvälistä yhteistyötä, mukaan lukien harjoitustoimintaa, ohjaa valtionjohdon poliittiset linjaukset, Kivinen sanoo. Harjoituksia suunnitellaan avattavan Ruotuväki Harkinta on kansallista Komentajakapteeni Markku Laine Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo, että Suomi saa harjoitustietoja Naton koulutus- ja harjoitustoimintaohjelmasta. Tämän perusteella voidaan tehdä päätökset harjoituksiin osallistumisesta. Puolustusvoimat selvittää mahdollisuuksia avata kansallisia harjoituksia muille valtioille aiempaa enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen kansallisiin harjoituksiin osallistuisi aikaisempaa useammin muita valtioita. Jo nyt Suomen kansallisissa harjoituksissa on usein mukana ulkomaisia joukkoja. Esimerkiksi maaliskuun puolivälissä Utin jääkärirykmentin harjoituksessa oli mukana ruotsalaisia ja puolalaisia. Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, kommodori Pekka Varjosen mukaan on tässä vaiheessa mahdotonta kertoa, kuinka monta kansallista harjoitusta Suomi saattaisi avata tulevina vuosina. Suunnittelu on käynnissä, mutta mitään lukuja ei pysty sanomaan, Varjonen toteaa. Kyseessä olisi kansalliset harjoitukset, jotka Suomi järjestäisi joka tapauksessa. Varjonen sanoo, että päätökset avauksiin liittyen tehtäisiin aina kansallisista lähtökohdista käsin. Tämä on mahdollisuus harjoitella tehokkaammin ja edullisemmin kansainvälisellä tasolla myös kotimaassa sanoo Varjonen. Hän korostaa, että kansallisia harjoituksia avattaessa Suomi päättää itse, kenelle ja kuinka laajasti harjoitus avattaisiin. Varjosen mukaan on syytä huomata, että kansallisten harjoitusten avaamisesta olisi paljon hyötyä Suomelle. Tiettyjen asejärjestelmien osalta tarvitaan kansainvälisiä harjoituksia, jotta voidaan harjoitella ja testata Suomen puolustamiseen liittyviä suorituskykyjä, Varjonen kuvailee. Varjonen muistuttaa, että myös Puolustusvoimien kansallista harjoitustoimintaa on aikomuksena lisätä. Tänä vuonna koulutetaan yhteensä reserviläistä. Lisäksi tietoja harjoituksista vaihdetaan etenkin Ruotsin kanssa tiiviisti. Suomi saa myös erillisiä kutsuja harjoituksiin. Tuolloin arvioidaan, että onko harjoitus tarkoituksen mukainen ja onko meillä resursseja osallistua siihen. Jos harjoitus ei ole meille sopiva, vastaamme kohteliaasti, ettemme valitettavasti pääse, Laine sanoo. Strategiapäällikkö Kivisen mukaan Nato tuo eniten lisäarvoa ja mahdollisuuksia Suomen kansallisen puolustuksen kehittämiseen. Kivinen lisää, että Naton kanssa on sovittu kumppanuustavoitteista. Nämä tavoitteet valitaan Suomen kansallisen puolustuksen kehittämistarpeista käsin. Jokainen Naton tai Nato-maan kanssa toteutettava harjoitus, johon puolustusvoimat osallistuu, liittyy meidän kumppanuustavoitteisiin, Kivinen selittää. Talvisodan päättymistä muistettiin ympäri Suomea Muistomerkin peruskivi muurattiin Helsingin kasarmintorille talvisodan päättymispäivän muistotilaisuudessa. Kuva: Ville Bröijer Joonas Immonen Talvisodan päättymisen muistopäivää vietettiin perjantaina 13. maaliskuuta juhlallisissa merkeissä. Ihmiset kokoontuivat eri puolilla Suomea muistamaan talvisodan uhreja ja sen perinnön arvoa, jonka talvisodan taistelijat isänmaalle ansaitsivat. Helsingin Kasarmintoirlla järjestettyyn tilaisuuteen oli kokoontunut monta sataa ihmistä. Paikalle oli kutsuttu veteraaneja, muita vieraita. sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka lausui tervehdyksensä juhlayleisölle. Niinistön mukaan talvisodan päättymisen päivä on kiitollisuuden osoittamista veteraaneja ja heidän puolustamaansa vapautta kohtaan. Me kiitämme vapaasta elämästä. Enemmän emme olisi perinnöksi voineet saada, Niinnistö sanoo puheessaan. Tilaisuudessa muurattiin talvisodan kansallisen muistomerkin peruskivi. Helsingin kaupungin ylipormestari Jussi Pajusen mukaan muistomerkki on tärkeä kunnianosoitus veteraaneille, jotka talvisodassa puolustivat isänmaata. Se on ennen kaikkea koko kansamme kunnianosoitus heille, jotka jopa oman henkensä uhraten puolustivat kanssaihmisiään ja perimmäisiä yhteiskuntamme arvoja, Jussi Pajunen toteaa. Erityisellä tavalla tilaisuuksien merkitys näkyi itäisillä paikkakunnilla, kuten Joensuussa sekä Uukuniemessä, joiden lähistöllä talvisotaa käytiin 75 vuotta sitten. Myös Kajaanissa muistotilaisuus kerää vuosittain noin 500 ihmistä yhteen hiljentymään ja kunnioittamaan talvisodan perintöä. Talvisodan päättymisen päivän muistojuhla on yksi kaupungin suosituimmista tapahtumista. Vuosi 2015 on merkityksellinen, sillä talvisodan päättymisestä on kulunut 75 vuotta. Alkuvuonna on järjestetty esimerkiksi monia juhlatilaisuuksia muistaen talvisodan päättymistä. Muistotilaisuudet pitävät usein sisällään muun muassa kynttilöiden sytyttämistä sankarihaudoille, musiikkia, hartauksia sekä puheita ja juhlallisia seppeleenlaskuja.

4 4 uutiset ruotuväki 6/2015 lyhyesti Aliupseeriliitolle uusi puheenjohtaja Aliupseeriliitto valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen Mika Orasen. Tavoitteikseen Oranen nostaa kolme asiaa. Ensimmäisenä ovat 2015 uudistuksen tuomat haasteet ja vaikutukset henkilöstöön. Toisena ajankohtaisena ja kriittisen tärkeänä asiana on aliupseeriliitossa sotilaseläkekysymys. Kolmas tavoite on liiton toiminnan kehittäminen. Haluamme kehittää liiton sisäistä toimintaa kaikkinaisesti. Painopisteenä ovat edunvalvonnan tehostaminen ja paikallisyhdistystoiminnan kehittäminen, Oranen täsmentää. JKo Immolan kasarmin sairaala halutaan suojella lailla Kaakkois-Suomen Ely-keskus katsoo, että Imatran Immolan kasarmialueen entinen sairaala ja sen piha-alueet olisi syytä suojella lailla. Ely-keskuksen mukaan alue on arkkitehtuurillisesti merkittävä kulttuurikohde. Arkkitehti Tuija Stam Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta kertoo, että koko kasarmialue edustaa 1930-luvun funktionalismia puhtaimmillaan. Eritoten kasarmin sairaalarakennus on hieno esimerkki tyylisuunnasta, Stam kertoo. Lopullisen suojelupäätöksen vahvistaa halutessaan ympäristöministeriö. Päätöksenteko asiasta kestänee kuukausia. JIs Ensimmäinen Nordefco-sopimus on allekirjoitettu Suomi on allekirjoittanut 10. maaliskuuta puolustusmateriaalialan yhteistyötä koskevan sopimuksen Tanskan, Norjan ja Ruotsin kanssa. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti puolustusministeri Carl Haglund. Kyseessä on ensimmäinen Nordefcon puitteissa solmittu valtiosopimus. Sopimusta sovelletaan kahden tai useamman osapuolen välillä. Puolustusministeriön hallitussihteeri Tuomas Venhon kertoo, että kyseessä on puitesopimus, jonka alle tullaan tekemään alasopimuksia. Tarkoituksena on syventää Pohjoismaiden yhteistyötä puolustusmateriaalin alalla. MNi Puolustusvoimat ja Patria solmivat sopimuksen Puolustusvoimat ja Patria Aviation Oy ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen sotilasilmailun järjestelmien tukipalveluista. Sopimus kattaa muun muassa NH90 kuljetushelikoptereiden ja F/A-18 Hornet hävittäjien ylläpidot. Yhteistyötä puolustusvoimien ja Patrian välillä on ollut jo vuosikymmeniä, mutta nyt se saatetaan strategisen kumppanuuden sopimusmuotoon, toteaa puolustusministeriön erityisasiantuntija Riikka Pitkänen. Sopimukseen sisältyy suuri osa lentokaluston töistä, joita tehdään muun muassa Patrian, Tikkakosken ja Utin toimipisteissä. PLo Toimeentuloa halutaan kehittää Varusmiesten toimeentuloa seurataan säännöllisesti. Varusmiestoimikunnat esittelevät parannusehdotuksiaan kahdesti vuodessa kokoontuvilla VMTK-päivillä. Aappo Jutila Puolustusvoimissa tiedostetaan, että varusmiesten sosiaalis-taloudellisiin etuuksiin tarvitaan parannuksia. Johtava sosiaalipäällikkö Kari Seppänen toteaa, että kehittämistä vaatii varsinkin sotilasavustus, sillä yksin asuvat ja perheelliset ovat usein heikommassa asemassa kuin vanhempiensa luona asuvat. Varusmiehille tarjottavia taloudellisia etuuksia ovat päiväraha ja Kelalta anottava sotilasavustus. Päiväraha maksetaan jokaiselle varusmiehelle automaattisesti. Sotilasavustusta myönnetään yksin asuville tai perheellisille varusmiehille. Yksin asuvilla se kattaa asumisavustuksen ja opintolainan korot. Perheellisille voidaan lisäksi maksaa perus- ja erityisavustusta. Seppänen kertoo, että sotilasavustukseen liittyy kolme kehityskohdetta. Yksin asuvien varusmiesten tilannetta tulisi parantaa: Heille voitaisiin tarjota viikonloppuisin ruokaraha, toiseksi avustukseen tulisi sisällyttää kotivakuutus, jota moni vuokranantaja edellyttää. Kolmantena, varusmiehen kannalta merkittävä asia olisi puhelin- ja nettilasku sisällyttäminen avustukseen. Varusmiesten asioita ajava Varusmiesliitto on samaa mieltä puolustusvoimien kanssa tärkeimmistä kehityskohteista. Suomessa kansanarmeija Puolustusvoimien toinen sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen huomauttaa, että vanhempien tuella on suuri merkitys. Selkeästi meillä on edelleen kansanarmeija, jossa vanhemmat usein osallistuvat palvelusta suorittavan kustannuksiin. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuu puolustusministeriön johtama asevelvollisten poikkihallinnollinen työryhmä. Siihen kuuluvat myös muiden ministeriöiden, Pääesikunnan ja varusmiesliiton edustajat. Juho Mäki-Lohiluoma Puolustusvoimien johtava sosiaalipäällikkö Kari Seppänen toteaa, että varusmiesten toimeentuloa seurataan säännöllisesti. Ruotsin kuningas Kaarle XIV Kustaa ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailivat Santahaminassa keskiviikkona 4. maaliskuuta. Tutustuminen Santahaminaan oli osa kuninkaan kolmepäiväistä valtiovierailua Suomeen. Kuningas ja tasavallan presidentti, sekä heidän mukanaan vierailulla olleet Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström ja Suomen puolustusministeri Carl Haglund, tutustuivat muun muassa Maanpuolustuskorkeakouluun ja Kaartin jääkärirykmentin kaupunkijääkäreiden käyttämään kalustoon. Käytämme suunnilleen samankaltaisia varusteita Ruotsissa. Siksi on helppoa työskennellä yhdessä. Se antaa tiettyä turvallisuutta ja me pystymme oppimaan toisiltamme. Varsinkin koulutuksessa ja johtamisessa voimme ottaa oppia toisistamme se on erittäin tärkeätä, kuningas Kaarle Kustaa kertoi Ruotuväelle. Kaupunkijääkäreiden kaluston lisäksi Kaarle Kustaalle ja ulkoministeri Wallströmille esiteltiin lääkintäevakuointikykyä, jonka Suomi tuottaa Ruotsin johtamalle EU:n taisteluosastolle. Suomen ja Ruotsin lisäksi Nordic Battle Group 15 -nimeä kantavaan osastoon osallistuvat Baltian maat, Norja ja Irlanti. Taisteluosasto on paraikaa Euroopan unionin valmiusvuorossa. Valmiusvuoro päättyy kesäkuun lopussa. Puolustusyhteistyö puhutti Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä käsittelevä raportti nousi Santahaminassa esiin niin vierailua alustaneessa puolustusministeri Haglundin puheessa kuin valtionpäämiesten medialle antamissa kommenteissa. Haglund huomautti puheessaan, että puolustusyhteistyötä käsittelevä raportti on Aappo Jutila Varusmiestoimikuntien ohjauksesta vastaava sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen linjaa, että päiväraha liittyy lähinnä varuskunnassa tehtäviin hankintoihin. Rahalla ei ole tarkoituskaan kattaa suuria siviilielämään liittyviä menoja. Varusmiehille maksetaan päivärahaa ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta 5,10 euroa päivältä. Päiväraha ei riitä siviilimenoihin Ruotsin kuningas vieraili Santahaminassa Kuva: Aku Siukosaari Positiivista on, että tilanne on seurannassa. Esimerkiksi päivärahaa seurataan vuosittain, ja siihen tehdään korotuksia jos elintasokustannusten taso nousee, Seppänen kertoo. Seppänen ei näe kotiuttamisrahaa alkuperäisessä tarkoituksessa tarpeellisena. Hänen mukaansa muutaman sadan euron rahalla ei pystyisi kustantamaan vuokraa ja muita menoja. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy kuntien sosiaalitoimelta Kelalle. Seppänen arvoi, että tuolloin varusmiesten tukien hakeminen helpottuu. Kelan kanssa on totuttu asioimaan, eikä siihen liity samanlaista leimaantumisen pelkoa kuin sosiaalitoimeen. Tulevaisuudessa toimeentulotukea voisi hakea samalla kun hakee asumistukea. Tämä tulee varmasti parantamaan varusmiesten toimeentuloa. Lisäksi nousee esiin, että palvelus voisi symbolisena eleenä kerryttää eläkettä, kuten tutkintotavoitteinen opiskelu. Sen jälkeen se nousee porrastetusti kolmen kuukauden välein. Varusmiesliiton puheenjohtaja Henrik Vuornos toteaa, että päivärahalla tulisi pystyä kustantamaan perustoimeentulo. Tietenkään päivärahalla ei eletä herroiksi, mutta varusmiesliiton mielestä olisi tärkeää, että varusmiehillä olisi mahdollisuus käydä myös kavereiden kanssa ulkona kahvilla edes muutaman kerran kuussa, Vuornos sanoo. Mielestäni palveluksesta ei tulisi koitua minkäänlaista taloudellista taakkaa, Vuornos toteaa. Maijanen kertoo, että varusmiestoimikunnat nostavat vuosittain esille samoja teemoja. Hänen mukaansa se on merkki siitä, että varusmiesten taloudelliset asiat eivät ole kunnossa, vaikka asian eteen tehdän paljon työtä. Viimeisin suuri parannus on se, että kaikki varusmiesten lomamatkat ovat ilmaisia. Muutokset ottavat kuitenkin aikansa otettu Suomessa hyvin vastaan ja herättänyt hyvin vähän kritiikkiä. On tosiasia, että puolustuksemme tulee sopeutua muutoksiin ympäröivässä maailmassa, sekä myös taloudellisiin realiteetteihin, Haglund sanoi. Myös presidentti Niinistö näkee mahdollisuuksia Ruotsin kanssa tehtävän puolustusyhteistyön laajentamisessa. Niinistön mukaan puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on osa suomalaista turvallisuusajattelua ja kehityskulkuna luonteva. Eräs meidän näistä tukipylväistämme on kansainvälinen yhteistyö, siinä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa, tämän yhteistyön kehittäminen, ja sitten tietysti Nato-kumppanuus, EU ja Nordefco, Niinistö sanoi. Arvovaltaiset vierailijat seurasivat kiinnostuneina Utin jääkärirykmentin lääkintäevakuointinäytöstä. Kuva: Tommi Selander

5 ruotuväki 6/ uutiset Ensimmäinen reservin ylennys mahdolliseksi vuotta aiemmin tähtäimessä Julkiset hellyydenosoitukset kasarmilla Joonas Koivisto Prikaatikenraali Jukka Ojala näkee tärkeäksi reservin osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen. Osana puolustusvoimien kokonaisuudistusta on tarkastettu myös reservin ylennysperiaatteet. Ensimmäinen ylennys voi tapahtua jatkossa neljän vuoden reservissä olon jälkeen edellyttäen, että ylennyskriteerit täyttyvät. Nykyiseen verrattuna ylennys voi nopeutua vuodella. Uusi normi tulee voimaan heinäkuun alussa. Nopeamman ylennyksen mahdollisuus koskee aliupseeristoa ylikersantin arvoon saakka ja upseeristossa vänrikistä luutnantiksi yleneviä. Puolustusvoimien komentopäällikön, prikaatikenraali Jukka Ojalan mukaan uudessa ylennysnormissa on kaksi erityisen tärkeää tarkennusta. Uudessa normissa arvostetaan entistä enemmän henkilön omaehtoista sotilaallisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämistä. Toisena korostetaan sen arvoa, että henkilö kertausharjoitusten lisäksi kytkeytyy mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan, jolla parantaa omia valmiuksiaan sodanaikaista tehtäväänsä varten, Ojala sanoo. Uudessa normissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen puolustusvoimien tilauksesta järjestämät koulutukset sekä puolustusvoimien vapaaehtoiset koulutukset lasketaan täysimääräisesti kertausharjoitusvuorokausiksi perinteisten kertausharjoitusten lisäksi. Lisäksi reservin ylennyksen perusteeksi käyviä koulutuspäiviä voi ansaita omatoimisesta sotilaallisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisestä. Uudistus tehostaa reserviläisten kouluttautumista Ojala perustelee ylennysvälin lyhennyksen sodan ajan tehtävään sitouttamisella. Lisääntynyt ja tehostunut kertausharjoituskoulutus tarjoaa reserviläiselle mahdollisuuden hankkia riittävän määrän kertausharjoitusvuorokausia nopeammin. Ojalan mukaan myös tehostuva vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja tulossa oleva mahdollisuus kehittää sotilaallista valmiutta omaehtoisesti lisäävät mahdollisuutta saavuttaa ylennyksen vaatima taso entistä nopeammin. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on Ojalan mukaan saada vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus palvelemaan entistä paremmin puolustusvoimien tarpeita. Myös yhteydenpitoa reserviläisiin parannetaan. Pystymme tulevaisuudessa kertomaan yksittäiselle reserviläiselle selkeämmin, minkälaista osaamista ja toimintakykyä häneltä halutaan sodanajan tehtävään liittyen. Lisäksi haluamme paremmin hyödyntää sitä osaamista, joka reserviläiselle siviiliammatin ja -elämän kautta kehittyy. Kuva: Tommi Selander Jukka Isomaa Yleisen palvelusohjesäännön (YlPalvO) kohdan 83 mukaan kasarmialueella ja palveluksessa huomiota ja pahennusta herättävät julkiset hellyydenosoitukset eri tai samaa sukupuolta olevien välillä ovat kiellettyä. Määritelmä ei kuitenkaan anna tarkkoja ohjeita siitä, millaiset hellyydenosoitukset ovat ei-toivottuja. Miten suhtaudutaan esimerkiksi kahden varusmiehen väliseen seurusteluun, tai millaisia ovat pahennusta herättävät julkiset hellyydenosoitukset? Ovatko varusmiesaikana kahden palvelusta suorittavan henkilön välille syntyvät seurustelusuhteet sallittuja, everstiluutnantti Ilpo Karvinen? Seurustelu on jokaisen henkilökohtainen yksityisasia. uutisia muualta Reserviläisiä riveihin Millaiset hellyydenosoitukset kasarmialueella ovat sallittuja? Miten esimerkiksi kädestä pitäminen, halaaminen tai suuteleminen? Maalais- ja kaupunkilaisjärjellä ja yleisillä hyvillä käytös- ja kohteliaisuustavoilla pärjää pitkälle. Esimerkiksi omaistenpäivänä kädestä pitäminen tai halaaminen on luontevaa ja soveliasta. Onko säännöissä eroja, mikäli ainoastaan toinen pariskunnan osapuolista suorittaa palvelusta, kuin että molemmat osapuolet ovat palveluksessa? Esimies-alaissuhteita pyritään välttämään. Samoin sukulaisuuteen perustuvat työsuhteet otetaan huomioon, ettei synny jääviyskysymyksiä. Tapauksesta riippuen on käytettävä tilanteenmukaista harkintaa. Koskevatko samat käytössäännöt sekä saman että vastakkaisen sukupuolen pareja? Kyllä. Ovatko palvelusta suorittavien ja kantahenkilökunnan väliset suhteet hyväksyttäviä? Ensimmäisen vastauksen mukaisesti se on yksityisasia. On kuitenkin otettava huomioon, mitä virkamiesten käyttäytymisestä laissa on säädetty, sekä sotilaille, esimiehille ja alaisille asetetut velvoitteet ja muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät. Erityistehtäviin valitut oppia saamassa Tuomas Toivanen Panssariprikaatiin Parolannummelle saapui maanantaina 9. maaliskuuta yli 30 puolustusvoimien viestintätehtäviin valittua varusmiestä. Edessä oli viikon kestävä viestintäalan kurssi, joka järjestettiin nyt yhdettätoista kertaa. Viestintäkurssilla käytiin läpi muun muassa puolustusvoimien viestinnän perusteita, graafista ohjetta ja hyvää kieltä. Varusmiesten kouluttajina toimi puolustusvoimien viestintäalan ammattilaisia. Teoriaopintojen jälkeen kurssilaiset pääsivät toteuttamaan asioita käytännössä, kun varusmiehet jaettiin kirjoittajien ja kuvaajien ryhmiin. Kuvaajien ryhmässä kouluttajana toimi Puolustusvoimien Jussi Vainikka Mediatuottajina palvelevat jääkärit Arto Väänänen (vas.) ja Arttu Korhonen harjoittelevat valokuvausta viestintäkurssilla Panssariprikaatissa. palvelukeskuksen työntekijät ja kirjoittamisen ryhmä sai oppia Ruotuväen kouluttajalta. Kurssista tulee olemaan paljon Uusimpien varusmiesten palautekyselyiden tulokset ovat saapuneet. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen kertoo, että kyselyille asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu ja osin jopa ylitetty. Tavoitetasojen nostaminen tulee ajankohtaiseksi, mutta sitä harkitaan vasta puolustusvoimauudistuksen vakiinnuttua vuoden 2016 jälkeen, Hyppönen sanoo. Kaiken kaikkiaan uusimmat kyselyt jatkavat nousevaa trendiä, joka Hyppösen mukaan on jatkunut viimeiset kolme vuotta ja kuusi saapumiserää. Puolustushaarojen ja etenkin joukko-osastojen tulosten välillä on nähtävissä eroja. Pyrimme vähentämään hajontaa jakamalla parhaita käytäntöjä. Hyvä esimerkki on maavoimien Palautekyselyt saavuttivat tavoitteet ohje koulutuskulttuurin kehittämisestä, jonka mukaisia menettelytapoja laajennetaan kaikkiin puolustushaaroihin, Hyppönen kertoo. Kyselyt ovat arvokkaita tietolähteitä Kuva: Mika Barck hyötyä, kun palaan Maasotakouluun graafikon tehtäviin. Olen oppinut paljon uutta erityisesti kirjoittamisesta. Myös tekijänoikeuksien perusteiden oppiminen on ollut tärkeää, sillä graafikkona olen paljon tekemisissä kameran kanssa, rakuuna Alex Juvonen toteaa. Kirjoittamisen ryhmään kuuluneet varusmiehet harjoittelivat muun muassa henkilöjutun ja uutisen tekemistä. Samaan aikaan valokuvaajien ryhmä harjoitteli valokuvaamista Panssariprikaatin ympäristössä. Vaikka rakuuna Juvosen mielestä viikon mittainen koulutus on hieman liian lyhyt aika, suosittelee hän puolustusvoimien erityistehtäviä ja viestintäkurssia tuleville alokkaille. Tulkaa ihmeessä, mikäli työskentely viestinnän parissa kiinnostaa. Kurssilla on hyvät kouluttajat ja tämän jälkeen pääsee omaan joukko-osastoon tekemään hyviä hommia astetta viisaampana. Varusmiesten alku-, keskeyttämis-, ja loppukyselyt ovat puolustusvoimille arvokkaita tietolähteitä. Hyppösen mukaan kyselyt tähtäävät siihen, että puolustushaarat ja joukko-osastot pystyvät tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämistarpeet sekä määrittämään käytännön kehittämistoimenpiteet. Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat niin tavoitteisiin, resursseihin kuin menettelytapoihin, Tärkeimmät resurssit ovat kouluttajat, koulutusvälineet ja koulutuksessa käytettävät ampumatarvikkeet, Hyppönen toteaa. Kylkiraudan mukaan kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrä nousee tänä vuonna puolustusvoimien tarpeiden mukaiselle tasolle. Noin reserviläistä tullaan jatkossa kouluttamaan vuosittain. Kertausharjoituksissa koulutetaan jatkossa ja vapaaehtoisessa koulutuksessa henkilöä. Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa puolustusvoimien tilaamilla sotilaallisen koulutuksen kursseilla noin reserviläistä ja sotilaallisia valmiuksia kehittävillä kursseillaan noin reserviläistä Ammattisotilaiden vähäinen määrä edellyttää sitä, että reserviläisiä koulutetaan vaativiin ja laaja-alaisempiin tehtäviin. Kylkirauta 1/15 Puolustusvoimien johtamistavasta mallia Savon Sanomien mukaan puolustusvoimissa käytettyä syväjohtamismallia ollaan tuomassa yritysmaailmaan. Savon Sanomat haastatteli johtamisvalmentaja Jarno Anttalaista, joka on tärkeä tekijä puolustusvoimien johtamiskulttuurin modernisoinnissa. Anttalaisen mukaan syväjohtamisella on vankka jalansija puolustusvoimien korkeimmassa johdossa. Puolustusvoimien johtamiskulttuurin modernisointi alkoi vuosituhannen vaihteessa, mutta vasta nyt se on läpäisemässä koko organisaation. Syväjohtamisen periaatteita ollaan tarjoamassa puolustusvoimien ulkopuolisten organisaatioiden käyttöön esimerkiksi johtamiskoulutusta tarjoavien yritysten toimesta. Suomessa kehitetyn syväjohtamisen ytimessä on ajatus tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta ja runsas palautteen kerääminen kentältä alaisilta, vertaisilta ja esimiehiltä. Huono johtaminen ja simputus ovat vähentyneet syväjohtamisen myötä, mutta niistä ei ole kuitenkaan päästy täysin eroon. Savon Sanomat Yhdysvaltalaispanssareita Viroon Helsingin Sanomien mukaan USA on tuomassa panssarivaunuja Pohjois-Viroon. Virossa järjestetään kolme kuukautta kestävä sotaharjoitus, johon osallistuu Yhdysvaltojen puolustusministeriön mukaan yhdysvaltalaissotilasta. Viron puolustusvoimat tiedotti panssarivaunujen saapumisesta tiistaina 19. maaliskuuta. Tiedotteen mukaan panssarivaunut tuodaan Tapan varuskuntaan loppuviikosta. Edellisen kerran panssarivaunuja on ollut Viron maaperällä ennen sen itsenäistymistä. Helsingin Sanomat Toimittanut Joonas Immonen

6 6 maailmalla ruotuväki 6/2015 lyhyesti Isis tuhoaa kulttuurikohteita Terroristijärjestö Isis on tuhonnut Pohjois-Irakissa omaan maailmankuvaansa sopimattomia kulttuurikohteita. Terroristit mellastivat Mosulissa tuhoten esimerkiksi patsaita. Mosulin museossa on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tekstejä, jotka tiettävästi on nyt tuhottu. Arvoesineitä myydän laittomille taidemarkkinoille ja saadulla rahalla rahoitetaan terroritekoja. Unescon maailmaperintökohteissa Nimrudin ja Hatran kaupungeissa on tuhottu arkeologisesti tärkeitä kohteita puskutraktoreilla. Terroritekojen taustalla on Isis-järjeston fundamentalistinen ajatus siitä, että jumalankuvia ei saa olla. (YLE 9.3.) AJu Rauhanneuvottelut kaatuivat Etelä- Sudanissa Etelä-Sudanin sisällissodan rauhanneuvottelut kaatuivat jälleen maaliskuun alussa. Sisällissota on kestänyt yli vuoden, ja noin 1,9 miljoonaa ihmistä on paennut sekä kuollut sen seurauksena. Neuvottelujen osapuolten, presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin edustajien mukaan kyseessä on ainoastaan jäädytys, ei neuvotteluiden lopullinen kariutuminen. Sisällissodan molempia osapuolia on syytetty ihmisoikeusloukkauksista. Afrikan unonin raportin mukaan kumpaakaan ei pitäisi päästää väliaikaishallitukseen. (www.reuters.com 6.3) MNi Niger ja Tshad Boko Haramin kimpussa Nigerian liittolais-ja naapurimaat Niger ja Tshad hyökkäsivät 8. maaliskuuta koillis-nigeriaan terroristijärjestö Boko Haramin hallussaan pitämille alueille. BBC:n mukaan sekä maan että ilman kautta käytävän hyökkäyksen kohteena ovat Bornon osavaltiossa majailevat Boko Haramin sissit. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Niger lähettää joukkojaan rajan yli Nigeriaan. Tshad on osallistunut Boko Haramin vastaiseen taisteluun omilla joukoillaan jo aikaisemmin. Nigeria liittolaisineen on viranomaisten mukaan saavuttanut menestystä Boko Haramia vastaan viime aikoina. (BBC 8.3) KTo Saudi-Arabiasta suurin aseostaja IHS Jane's -yhtiö arvioi analyysissään, että Saudi-Arabia ostaa eniten aseita maailmassa. Maa käytti viime vuonna puolustustarvikkeisiin yli 5,96 miljardia euroa. Intia putosi listalla toiselle sijalle ja Kiina nousi kolmanneksi. IHS:n asiantuntija uskoo Kiinan puolustushankintabudjetin jatkavan kasvuaan. Puolustustarvikekaupan arvoksi lakettiin yhteensä 59 miljardia euroa. Yhdysvallat vie tarvikkeita lähes puolet koko kaupan arvosta. Seuraavaksi suurimpia viejämaita ovat Venäjä ja Ranska. IHS:n raportissa selvitettiin 65 valtion markkinoita. (ts.fi 9.3.) PLo Panssarit tulevat tutuiksi virolaisille Virolaisia koulutetaan yksinkertaisin ohjein Panssarikoulussa. Koulutettavat opettavat myöhemmin maanmiehiään CV90-vaunujen käyttöön. Pauli Loukola Mika M. Niskanen Virolaissotilaat viettävät pitkiä päiviä panssarihallilla. Kalustokurssin jälkeen miehiä mitataan käytännön taidoissa ja kirjallisesti korttikokeissa. Kapteeni Pasi Warjowaara opastaa virolaista sotilasta vaunun kalustehuollossa. Viron asevoimien henkilöstöä koulutetaan Panssariprikaatissa sijaitsevassa, Maasotakouluun kuuluvassa Panssarikoulussa CV9030- kalusto -ja käyttäjäkurssilla. Helmikuun puolessavälissä alkanut kurssi kestää 22. toukokuuta asti. Kurssille osallistuu yhdeksän Viron asevoimien sotilasta. Viro vastaa koulutuksen kustannuksista. Päätavoitteena on antaa tukea Viron asevoimille CV90-rynnäkköpanssarivaunun osaamisen kehittämisessä. Koulutettavat sotilaat tulevat opettamaan käyttäjäkoulutusta myöhemmin Virossa, kun maan asevoimat hankkii Hollannista CV90-vaunuja vuosien aikana. Panssarikoululla kalustohuollon koulutuksen parista tavatut sotilaat pitävät opetusta tähän mennessä onnistuneena. Osaston vanhin, majuri Jaan Kessel sanoo, että miehet aloittivat koulutuksen nollatasolta. Kurssin alussa he ovat opiskelleet panssarivaunun rakennetta ja sen osajärjestelmien käyttöä. Kurssin ensimmäinen vaihe käsittää CV9030 rynnäkköpanssarivaunun rakenne-, huolto- ja käyttökoulutuksen, joka sisältää ajamisen ja johtamisen. Toisessa vaiheessa koulutetaan taistelutekniikkaa ja taktiikkaa. Kurssin viimeisessä vaiheessa toteutetaan panssariajoneuvojen ryhmä- ja joukkuetason ammuntoja ja opiskellaan niiden johtamista. Panssarikoulun johtaja, everstiluutnantti Ari Laaksonen sanoo, että Viron asevoimat ja viranomaiset päättävät lopulta, miten opeteltu osaaminen hyväksiluetaan. Virolaiset ovat esittäneet omassa valmistelussaan toivomuksen saada sama koulutus, jota meillä annetaan palkatulle henkilöstölle. Näin ollen koulutus toteutetaan yhteismitallisesti sellaisena kuin se pidettäisiin Suomessa palkatun henkilöstön opetukseen liittyen. Pitkiä päiviä vaunujen kimpussa Yhdysvallat julisti viime viikon alussa Venezuelan uhaksi valtionsa kansalliselle turvallisuudelle. Samalla Yhdysvallat määräsi sanktioita seitsemää venezuelalaisviranomaista vastaan. Valkoisen talon mukaan määräys kohdistuu seitsemään viranomaiseen, jotka ovat muun muassa loukanneet ihmisoikeuksia tai joiden toimet ovat vähätelleet demokraattisia prosesseja tai instituutioita. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan Yhdysvaltojen julistuksen takana on kaksi syytä: painostaa Venezuelan hallitusta tekemään vähemmän ihmisoikeusloukkauksia sekä heikentää vastustajana pidettävän maan hallitusta. Seurauksena voi olla kuitenkin, että Venezuelan hallitus pystyy käyttämään kiristynyttä tilannetta valtion sisäisten rivien tiivistämiseen vetoamalla ulkopuoliseen viholliseen, Teivainen arvioi. Toisaalta tilanne voi vaikuttaa jännitykseen hallituksen sisällä, ja osaltaan murentaa sen kykyä pitää homma hanskassa. Teivaisen mukaan Venezuela ei ole Yhdysvalloille sotilaallinen uhka. Uhaksi julistaminen on hänen mielestä tyypillinen turvallistamistoimenpide, jolla Venezuelassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia ja valtion sijoituksia Yhdysvalloissa määritellään turvallisuuskysymyksiksi. Yhdysvallat on kuitenkin korostanut, että sanktiot kohdistuvat ennen kaikkea näihin viranomaisiin, eikä Venezuelan valtioon tai kansaan, hän sanoo. Venezuelan presidentti Nicolás Maduro on uutistoimisto Reutersin mukaan raivoissaan Yhdysvaltain asettamista sanktioista sekä maan leimaamisesta uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. Hän sanoo uskovansa Yhdysvaltojen tarkoituksena olevan hallituksen kaataminen. Virolaiset kehuvat ammattitaitoisia kouluttajia. He luottavat kokeneisiin suomalaisiin. Kessel nostaa esille, että osa suomalaisista kouluttajista on toiminut palveluksessa jo ennen kuin Viron puolustusvoimat perustettiin uudelleen vuonna Kieli on vaikeaa. Ymmärrämme, mutta emme puhu hyvin suomea. On vaikeaa kysyä asioista, jos jokin on epäselvää. Opettajat ovat kuitenkin todella intohimoisia, ja jos tulee ongelmia he laittavat meidät yrittämään yhä uudestaan, kunnes ymmärrämme, Kessel sanoo vaihtaen vastauskielen englanniksi. Virolaiset ovat käyneet suomen kielen kurssilla ja koulutus järjestetään pääosin suomeksi. Kouluttaja, kapteeni Pasi Warjowaara sanoo, että koulutettavina virolaiset ovat tietotaidoiltaan suomalaisten tasoisia. Yksinkertaisilla ohjeilla pärjää parhaiten. Kieli on suurin ongelma. Mutta suomen, englannin ja viron kielien sekotuksella, sekä käsillä näytä-kosketa-tyyliin opetus toimii. Warjowaara myöntää, että reilun kahden kuukauden koulutusaika on lyhyt, joten miehet ovat paiskineet yli kahdeksan tunnin päiviä päästäkseen tavoitteisiin. Viro ostaa 44 rynnäkköpanssari vaunua Viron puolustusvoimat on pienikokoinen ja Kessel sanoo, että sotilaat tuntevat hyvin toisensa. Suomessa koulutettavat miehet tulevat suurilta osin Scouts-pataljoonasta. Viikonloppuisin he käyvät kotonaan tai viettävät aikaa Hämeenlinnassa. He majoittuvat Panssarikoululla. Opintokokonaisuus tähtää tutkintoon, mutta Kesselin mukaan päätös virolaisten pätevyydestä on lopulta ylempien tahojen vallassa. He saattavat vaatia jatkokoulutusta esimerkiksi Hollannista. Kurssin aikana opimme kaikki panssariajoneuvon peruselementit, kuten kuinka ampua, ajaa ja kehittää taistelutekniikkaa. Sen jälkeen meidän pitää itse ymmärtää, kuinka käyttää taitojamme isossa kuvassa, Kessel sanoo. Viron tekemä panssarivaunujen hankinta on sen puolustusvoimien historiassa erittäin merkittävä hankinta. Maa ostaa Nato-kumppaniltaan Hollannilta 44 käytettyä CV-90 rynnäkköpanssarivaunua yli 100 miljoonan euron hintaan. Yhdysvallat nimesi Venezuelan uhaksi turvallisuudelle Professori Teivo Teivaisen arvion mukaan yhtenä päämääränä on Venezuelan hallituksen heikentäminen. Kuvat: Tommi Selander Kuva:

7 ruotuväki 6/ reportaasi Kuvat: Aku Siukosaari NH90-kopterin huomiovalot ovat monipuoliset. Ne voidaan myös sammuttaa, jolloin vastustajan on vaikeampi havaita kopteria. Yö on ystävä Helikoptereiden kyky toimia pimeällä on erikoisjoukoille välttämätön. Haasteellisinta pimeällä lennettäessä on asentotajun säilyttäminen. Juho Mäki-Lohiluoma Suolla on säkkipimeää ja kaukaisuudessa lentävä Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan NH90-helikopteri erottuu vain epämääräisenä pisteenä. Kopteri lähestyy laskeutumisaluetta, sen ääni voimistuu ja pian valtava NH90 kelluu jo pehmeästi lumisen mättään päällä. Ohjaimissa istuu 3. helikopterikomppanian päällikkö, kapteeni Jonas Polso. Hänelle päivän harjoitus on vanhan kertausta, mutta pimeällä lentäminen ei ole yksinkertaista. Siihen vaadittavien taitojen omaksuminen vie vuosia. Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan sisällä operatiivisesta lentotoiminnasta vastaa 1. helikopterikomppania. Komppanian päällikkö, majuri Jouni Poutanen korostaa kyvyn pimeällä lentämiseen olevan äärimmäisen tärkeä niin Suomen puolustamisen, virka-avun antamisen kuin kansainvälisen kriisinhallinnan kannalta. Joukkojen tai materiaalin siirtoja sekä erikoisoperaatioita toteutettaessa paljastumisen riski on yöllä pienempi, ja kopterin kuljettama joukko hyötyy pimeyden verhosta. Juuri tästä syystä myös erikoisjoukkojen tukemiseksi toteutettavat ilmaoperaatiot suoritetaan pääsääntöisesti pimeällä. Joukon kyky operoida pimeällä lisää yllätyksellisyyttä ja pienentää osaltaan vastustajan mahdollisuuksia havaita ja vaikuttaa helikoptereihin. Siinä mielessä yö on meidän ystävämme, Poutanen sanoo. Kopterin avonaisesta sivuovesta avautuu näkymä Kymenlaakson luontoon. Vaikka se on muutamaa valonpilkahdusta lukuun ottamatta pimeä, Night Vision Goggles - pimeännäkölaitteet maalaavat maiseman kirkkaanvihreäksi. Kuva on tarkka, mutta näkökenttä rajattu. Pimeänäkölaitteen läpi katsottaessa etäisyyksien hahmottaminen on vaikeaa. Vaikka lentämistä helpottavat laitteet ovat NH90-kopterissa monipuoliset, ohjaajan näköhavainnot ovat keskeisiä myös pimeällä tehtävässä kopterilentämisessä. Asentotajun säilyttäminen on pimeännäkölaitteilla lennettäessä vaikeampaa. Se korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ympäristössä on vähän kiintopisteitä, eli esimerkiksi korkealla, sysimustalla merialueella tai kovassa lumipöllyssä, Poutanen sanoo. Mitä korkeammalla ollaan, sitä enemmän on aikaa korjata asentotajun kadottaminen, Jonas Polso lisää. Erikoisjoukot täytyy siirtää salassa Asentotajun säilyttäminen on pimeännäkölaitteilla lennettäessä vaikeampaa. Majuri Jouni Poutasen mukaan Helikopteripataljoonan kyky lentää pimeällä on hyvällä tasolla. Helikopterit ovat yksi menetelmä, jolla erikoisjoukot voivat siirtyä tehtävään. Erikoisjoukkojen toiminnan onnistumisen edellytyksenä on usein, että siirtyminen tehdään salassa. Pimeyden suojan lisäksi kopteritoiminta voidaan salata muun muassa sään, maaston ja reitin valinnalla. Erikoisjoukkoja tuettaessa lentäminen tapahtuu pääsääntöisesti mahdollisimman matalalla, sillä se voi estää vihollisen valvontatutkia havaitsemasta koptereita. Joskus tehokas erikoisjoukkojen tukeminen vaatii lentämistä samanaikaisesti sekä pimeällä, huonossa säässä että matalalla. Silloin kaikki lentämistä helpottavat laitteet ovat tarpeen. Tänään Utissa ei lennetä kovaa eikä matalalla, mutta tehokkaat valonheittimet ovat käytössä. Osa niistä toimii myös infrapunaaallonpituudella, jota voidaan käyttää pimeännäkölaitteiden kanssa lennettäessä. Tärkeitä apuvälineitä ovat lisäksi kopterin nokalla sijaitseva lämpökamera sekä estevaroitusjärjestelmä, joka kykenee havaitsemaan muun muassa sähkölinjat ja radiomastot. Kypärään kiinnitettävä Helmet Mounted Sight Display, eli HMSD tuo kopterin eri järjestelmien tuottaman tiedon suoraan lentäjän näkökenttään. Sen avulla myös pimeännäkölaitteen kuva tuodaan suoraan kopterilentäjän visiirille. HSMD-visiirille saadaan heijastettua lämpökameran ja valonvahvistimen kuvaa. Valonvahvistin vahvistaa vähäisimmänkin valonlähteen ja saa näin helikopterimiehistön näkemään pimeässäkin. Lisäksi visiirille heijastetaan lentoarvotietoja, kuten nopeus, korkeus, maanopeus, horisontti ja leijuntamittari, Poutanen selostaa. Pimeällä lentämistä helpottavat laitteet ovat uusissa koptereissa monipuoliset. Se osaltaan lisää erikoisjoukkojen suorituskykyä, ja myös virka-aputehtävien suorittaminen esimerkiksi kadonneiden etsiminen yöaikaan on järjestelmien myötä helpompaa. NH90-koptereiden toimitus on viivästynyt useilla vuosilla, mutta Helikopteripataljoonassa ollaan tyytyväisiä jo vastaanotettuihin koptereihin. Jatkuva ja nousujohteinen lentomiehistöjen koulutus sekä moderni helikopterikalusto mahdollistavat operaatioiden toteuttamisen tehokkaasti ja turvallisesti myös yöolosuhteissa, Poutanen kiteyttää. Näkymä NVG-pimeännäkölaitteen läpi. NH90 erottuu kirkkaana pisteenä muuten pimeällä taivaalla.

8 8 EDUSKUNTAVAALIT 2015 ruotuväki 6/2015 ASEPALVELUS Suomalaiset valitsevat uudet kansanedustajat 19. huhtikuuta. Ruotuväki lähestyi kaikkia tämän hetkisiä eduskuntapuolueita kysymyksillä asevelvollisuudesta ja varusmiesten toimeentulosta. Kahdeksasta puolueesta ainoastaan vihreät haluaisi siirtyä täysin vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Muut puolueet ovat yksimielisiä siitä, että yleinen asevelvollisuus on paras tapa hoitaa Suomen puolustus. Puolueet haluaisivat nostaa päivärahaa, mutta toteavat tämänhetkisen taloudellisen tilanteen tekevän sen mahdottomaksi. Puolueet kehittäisivät myös opiskelun ja varusmiespalveluksen yhdistämistä. Esimerkiksi siviilissä saatu lääkintä- tai kuljettajakoulutus voisi lyhentää varusmiespalvelusta. Kyselyn perusteella puolueet ovat varsin yksimielisiä puolustuksellisista perusratkaisuistamme, Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg kommentoi puoleiden vastauksia. Puolueiden linjaerot ovat pikemminkin sävyeroja kuin periaatteellisia, syvällekäyviä erimielisyyksiä. Ainoastaan vihreiden linja poikkeaa laajasta konsensuksesta, Wiberg pohtii. Wibergin mukaan puolustuskysymykset eivät ole minkään puolueen profiilissa ydinasioita. Paljolti toistetaan vakiintuneita hokemia ja tehdään vain pieniä, lähinnä yksilötason eli varusmiesten asemaa koskevia parannusesityksiä, Wiberg toteaa. Miten varusmiesten taloudellista asemaa voisi parantaa? Kaikki puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että varusmiesten päivärahaa on korotettava. Niiden mukaan valtion taloudellinen tila on kuitenkin niin heikko tällä hetkellä, ettei siihen ole varaa. Perussuomalaiset ja kokoomus nostavat kyselyssä esiin kotiuttamisrahan palauttamisen. Kotiuttamisrahalla tarkoitetaan esimerkiksi 200 euron summaa, joka auttaisi varusmiespalveluksen päättävää hoitamaan raha-asiansa. Kotiuttamisraha poistettiin käytöstä vuonna Kokoomus huomauttaa Ruotuväen tekemässä kyselyssä, että kotiuttamisrahan palauttaminen olisi selvä signaali asevelvolliselle siitä, että valtio arvostaa nuorten panosta kansalaisvelvollisuutensa suorittamisessa. Tällä hetkellä varusmiehille saatetaan maksaa tarveharkintaista sotilasavustusta, joka korvaa muun muassa vuokrakulut ja osan varusmiehen aviopuolison ja lapsen kuluista. Vasemmistoliitto nosti kyselyssä esiin näkökulman, että liian alhainen päiväraha eriarvoistaa varusmiehiä. Kaikilla ei ole vanhempien tai muiden sukulaisten taloudellista apua tukenaan. Kristillisdemokraattien ja Sdp:n mukaan varusmiehille maksettaviin tukiin voisi sisältyä myös itsenäisesti asuvien varusmiesten kotivakuutus. Rkp on tyytyväinen jo tehtyihin parannuksiin: Varusmiesten päivärahaa on nostettu Risto Siilasmaan työryhmän Suomalainen asevelvollisuus -raportin pohjalta ja varusmiesten lomamatkat muutettiin maksuttomiksi viime vuoden alusta. Radikaaleimman ehdotuksen tekee vihreät. Heidän mukaansa miesten yleisestä asevelvollisuudesta tulisi luopua ja siirtyä vapaaehtoiseen, sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Näin voitaisiin koulutettavaa ikäluokkaa pienentämällä maksaa suurempaa päivärahaa jäljelle jääville. Puolueiden linjaerot ovat pikemminkin sävyeroja kuin periaatteellisia, syvällekäyviä erimielisyyksiä. Onko yleinen asevelvollisuus pysyvä ratkaisu? K ylmän sodan päätyttyä Neuvostoliiton hajoamiseen maailman turvallisuuspolittinen tilanne muuttui. Keski-Euroopan valtiot ovat keskittäneet asevoimiensa painopistettä oman maansa puolustamisesta kriisinhallintaan ja kansainvälisiin tehtäviin. Tämän seurauksena myös asevoimien kokoa on suhteutettu uudelleen ja yleinen asevelvollisuus on poistunut useasta maasta. Ruotuväen puolueille tekemän kyselyn mukaan tällaiseen trendiin ei olla liittymässä Suomessa. Poliittiset puolueet näkevät yleisen asevelvollisuuden edullisena ja kestävänä ratkaisuna Suomen kaltaisessa maassa. Asevelvollisuus ei ole yhdenkään puolueen agendassa tärkeimpiä asioita. Vaikka varusmiespalvelus koskee vuosittain yli varusmiestä, on se aihe, johon ei politiikassa usein tartuta. Valtaosa puolueista (Kesk, Kok, Sdp, Ps, Rkp ja Kd) kannattavat yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä. Ne näkevät yleisen asevelvollisuuden edullisena ja kestävänä ratkaisuna Suomen kaltaisessa maassa. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat eri mieltä yleisestä asevelvollisuudesta. Vihreät ehdottavat, että otettaisiin käyttöön vapaaehtoinen ja sukupuolineutraali asepalvelus, joka kunnioittaisi ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa sekä tukisi myös kansantaloutta vapauttamalla merkittävän osan nuorista nopeammin työmarkkinoille. Vasemmistoliitto on esitellyt niin sanotun valmiusvelvollisuusmallin, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että suurin osa ikäluokasta valittaisiin valmiusreserviin, jonka koulutus aloitettaisiin vasta kriisin uhatessa. Naisten osallistumisesta maanpuolustukseen yleisen asevelvollisuuden kautta on monia mielipiteitä. Yleinen linja on se, että naisia kannustettaisiin hakeutumaan asepalvelukseen entistä useammin. Perussuomalaiset toteavat, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei olisi edes mahdollista edellyttää naisten osallistumista asepalvelukseen. Vihreiden mukaan sukupuolineutraali ja vapaaehtoinen asepalvelus ratkaisisi tasa-arvokysymyksen. Sdp ehdottaa, että puolustusvoimat panostaisi entisestään siihen, että naisia hakeutuisi enemmän palvelukseen. Teksti: Aappo Jutila Kuva: Ville Bröijer Taitto: Eetu Lehmusvaara & Sofia Korhonen

9 ruotuväki 6/2015 EDUSKUNTAVAALIT VAALEISSA Mitä hyötyä intistä siviiliin? Kommentti Aappo Jutila Varuskunnissa tulisi tarjota mahdollisuus iltaopiskeluun sekä mahdollisuus osallistua useisiin pääsykokeisiin. Vaikka puolustusvoimissa on tarjolla työtehtäviä laidasta laitaan täytyy muistaa, että harvoista palveluksessa opituista taidoista on hyötyä siviilissä. Palvelus tietenkin kehittää varusmiestä henkisesti. Tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että ihmiset sijoittuisivat varusmiespalveluksessa ja reservissä vielä paremmin omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Varusmiesten jatko-opintoihin siirtymistä voitaisiin puolueiden mielestä nopeuttaa kannustamalla varusmiespalvelusta suorittavia opiskelemaan pääsykokeisiin jo palveluksen aikana. Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että siviiliopinnoista tulisi saada hyötyä varusmiespalvelukseen ja vastaavasti asepalveluksen aikana suoritettuja esimerkiksi johtajaopintoja tulisi voida hyväksilukea oppilaitoksissa. Keskusta ehdottaa tulevaisuuskutsuntoja, joissa läsnä olisivat eri alojen Työuria halutaan pidentää ainakin niiden loppupäästä. Jos varusmiespalvelus kestäisi lyhyemmän aikaa tai se olisi vapaaehtoinen, vapautusi suurempi osa nuorista nopeammin jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään. Nykyään valtaosa nuorista suorittaa varusmiespalveluksen toisen asteen opintojen jälkeen. Keskusta ehdottaa, että tulisi käynnistää puolustusvoimien, opetusministeriön ja korkeakoulujen yhteishanke, joka kannustaisi varusmiehiä hankkimaan opiskelupaikka jo palvelusaikana. Varuskunnissa tulisi tarjota mahdollisuus iltaopiskeluun sekä varmistaa, että nuorilla on mahdollisuus osallistua useisiin pääsykokeisiin varusmiespalveluksen aikana. Vasemmistoliitto ja kokoomus suosivat ajatusta, että varusmiespalveluksessa opittuja asioita voisi asiantuntijoita, joiden kanssa nuoret voisivat keskustella elämäntilanteestaan, hyvinvoinnistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Tällä olisi tarkoitus myös estää syrjäytymistä. Vasemmistoliitto ehdottaa, että esimerkiksi lääkintä- tai kuljetusjoukkojen palvelusaikaa voisi lyhentää nykyisestä, jos osa koulutussisällöstä olisi jo suoritettu toisessa oppilaitoksessa. Kokoomus lähettäisi kutsuntakirjeet myös naisille. Kirjeistä huolimatta asepalvelukseen osallistuminen olisi naisille edelleen vapaaehtoista. Jo nyt johtajakoulutuksesta voi saada esimerkiksi opintopisteitä yliopistoissa. Varusmiespalveluksen aikana voi myös esimerkiksi hankkia kuorma-autoajokortin ja kuljettajan ammattipätevyyden. Tällaisia mahdollisuuksia tulisi etsiä lisää ja edistää aktiivisesti. Miten yhdistää intti ja opiskelut? Viisi kyselyyn osallistuneista puolueista (Vihr, Kok, Rkp, Ps, Kd) kokee, että tärkein puolustusvoimiin liittyvä kehittämiskohde on resurssien turvaaminen tai korottaminen. hyödyntää tai hyväksilukea myös jatko-opinnoissa. Myös kristillisdemokraatit, Rkp ja Sdp haluavat, että varusmiehet voisivat käyttää siviiliosaamistaan hyödyksi jo varusmiespalveluksen aikana. Vihreät ehdottavat, että palveluksen aloitusajat tulisi sovittaa yhä paremmin koulutuksen alkamisajankohtiin. Vihreät pyrkivät myös siihen, että varusmieskoulutuksesta tehtäisiin tehokasta ja sisällöltään korkeatasoista, jotta se houkuttelisi riittävän joukon motivoituneita koulutettavia myös mahdolliseen vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Olisi tärkeää myös kehittää varusmiespalvelusta sellaiseksi, että se olisi sisällöltään motivoivaa. Palveluksen aikana opitaan muun muassa johtamistaitoja, ryhmässätoimimista, sosiaalista kanssakäymistä ja arjen Mitä pitäisi kehittää? Puolueet perustelevat näkemystään suurten hankintojen varmistamisella ja puolustuskyvyn ylläpidolla. Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä suuri osa puolustusvoimien keskeisestä materiaalista vanhenee. Vihreät kokee uskottavan puolustuksen ylläpitämisen lisäksi kriisinhallintakyvyn kehittämisen tärkeänä. Heidän mukaansa kriisien ennaltaehkäisy ja siviilikriisinhallinta ovat kriisinhallinnan esisijaiset muodot. Sotilaallisella kriisinhallinnalla on silti tärkeä rooli, ja puolustusvoimien Kuorma-autoajokortin ja kuljettajan ammattipätevyyden voi hankkia varusmiespalveluksen aikana. kehittämisessä tulisi huomioida sen tarpeet koulutuksessa ja varustelussa. Vasemmistoliiton mielestä tärkeintä on kehittää kansalaiskasvatusta: nuorten tulisi kasvaa varusmiespalveluksen aikana terveisiin elämäntapoihin ja toisten ihmisten kunnioittamiseen. Tulisi olla itsestäänselvää, ettei Ei mitään uutta auringon alla Vaalien alla puolueet kalastelevat äänestäjiä lupaamalla parannuksia moneen keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Usein käy kuitenkin niin, että lupaukset jäävät syystä tai toisesta lunastamatta. Tekemämme kysely nosti esille muun muassa sen, että puolueet tiedostavat varusmiesten taloudellisen tilanteen vaativan parannusta. Päivärahoja halutaan korottaa, mutta puolueilla ei ole esittää, mistä rahat siihen saataisiin. Paljon puhuttiin esimerkiksi siitä, että palveluksesta pitäisi hyötyä myös siviilielämässä, mutta konkreettisin ajatus oli kuorma-autokortti ja siihen liittyvä ammatipätevyys. Kuljettajan hommiin eivät kaikki kuitenkaan pääse. Naisille pakollista asevelvollisuutta ei kannateta, mutta ehdotettiin, että naisia pitäisi kannustaa suorittamaan varusmiespalvelusta. Varusmiespalvelus tulee edelleenkin jatkumaan samanlaisena joitain mitättömiä muutoksia lukuunottamatta. ongelmatilanteista selviämistä. Yksi mahdollisuus opiskelun ja asepalveluksen yhteensovittamisessa olisi se, että varusmiehiä kannustettaisiin yhä laajemmin lukemaan pääsykokeisiin iltavapailla. Kaikkien puolueiden mielestä palvelukseen tulisi sisällyttää yhä enemmän myös opinto- ja uraohjausta kaikille niille, joilla ei ole vielä palvelusta aloittaessa opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa. Näin varusmiehet voivat jouhevasti liittyä palveluksesta opiskelijaelämään. sovinismi ja rasismi kuulu varuskuntien arkeen. Vasemmistoliiton mukaan henkiseen ja ruumiilliseen terveyteen satsaaminen varusmiesaikana käy edullisemmaksi kuin elämäntapojen korjaaminen myöhemmin. Sdp ja Kristillisdemokraatit haluavat kehittää varusmiespalvelusta motivoivammaksi. Kristillisdemokraattien mukaan tässä onnistutaan huomioimalla yksilöiden tiedot ja taidot paremmin. Sdp toivoo, että keskeyttämismäärät saadaan selvään laskuun ja kertausharjoitusten osallistujamäärät puolestaan nousuun. Keskusta puolestaan painottaa, että jokaisella varusmiespalveluksen suorittaneella tulisi olla selkeä käsitys omasta sodan ajan tehtävästään. Lisäksi heidän tulisi sijoituksensa aikana osallistua vähintään yhteen kertausharjoitukseen.

10 10 kentällä ruotuväki 6/2015 lyhyesti Sotilastiedustelulaki mahdollinen jo tänä vuonna Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Jussi Niinistön mukaan uusi eduskunta saattaa säätää sotilastiedustelulain jo tänä vuonna. Täten puolustusvoimat voisi saada valtuudet vieraiden valtioiden tietoliikenteen tiedusteluun jo ensi vuoden alussa. Tietoverkot ovat yhä merkittävämpi osa kansainvälisten terroristijärjestöjen toimintaa, joten ajanmukaisella lainsäädännöllä voidaan säästää ihmishenkiä. Vakavan rikollisuuden torjunnassa tarvitaan kaikkia mahdollisia keinoja, Niinistö tarkentaa. JKo Varusmiehille suunnitellaan kyberasepalvelusta Puolustusvoimat suunnittelee erillisen kyberasepalveluksen käyttöönottamista. Varusmiehet valittaisiin kybertehtäviin nykyisen erityistehtävähaun kautta alkaen todennäköisesti vuodesta Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo, että uuden palvelustyypin tehtäviä on alustavasti suunniteltu, mutta niitä ei ole vielä tarkemmin päätetty. Tänä vuonna pilotoidaan lisäksi yhdessä joukko-osastossa kaikille varusmiehille yhteisesti koulutettava suppea kyberpuolustuksen opetuspaketti, joka otetaan valtakunnalliseen käyttöön vuoden 2016 alusta. JVa Puolustusvoimat hankkii modernit taistelukypärät Puolustusvoimat tilaa sotilaille nykyaikaisia taistelukypäriä osana puolustusvoimien Taistelija ohjelmaa. Tilauksen hintaa tai suuruutta ei julkistettu, mutta uusi kypärä tilataan kotimaisilta valmistajilta. Uuteen kypärään on integroitu erilaisia huippuominaisuuksia, kuten pimeänäköjärjestelmä sekä kommunikaatiojärjestelmä. Uusille kypärille on aina tarvetta ja erityisen tästä tilattavasta mallista tekee se, että se on maailmanlaajuisesti ensimmäisiä, johon on integroitu kaikki tarvittava, kertoo maavoimien hankekoordinaattori, everstiluutnantti Matti Honkela. KTo Lähes ennätysmäärä naisia haki palvelukseen Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna 796 naista, mikä on vapaaehtoisen asepalveluksen 20-vuotisen historian aikana toiseksi suurin määrä. Viime vuonna hakijoita oli ennätyksellisesti 818. Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo, että viime vuosina reserviin siirtyvien vapaaehtoisten naisten määrä ei ole merkittävästi muuttunut. Hakijoista noin 70 prosenttia aloittaa vuosittain palveluksen, ja aloittaneista noin 80 prosenttia suorittaa palveluksensa loppuun asti, Kostian tarkentaa. RAr Opintomessuilla herätellään varusmiehiä Kaksi kolmesta varuskunnasta järjestää opintomessut, joilla kannustetaan hakemaan opiskelupaikkaa. Joka viidennellä nuorella ei ole suunnitelmia palveluksen jälkeen. Mika M. Niskanen Uudenmaan prikaatin sotilaskodissa on käynnissä opintomessut. Esittäytymässä on yli 20 oppilaitosta yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja ammattikouluja. Oppilaitosten varaamien pöytien keskellä vaeltaa alikersantti Marcus Metso. Hän aloitti varusmiespalveluksensa kesällä Tätä ennen Metso oli valmistunut ylioppilaaksi ja timpuriksi. Miehen suunnitelmissa on hakeutua opiskelemaan Hankenin kauppakorkeakouluun. Yliopisto on messuilla esittelemässä toimintaansa, ja Metso onkin käynyt illan aikana keskustelemassa opinahjon edustajien kanssa. Opintomessu on hänen mielestään tapahtumana tärkeä. Olen itse saanut ideoita tulevaisuutta varten. Ymmärsin, että mikäli en pääse Hankeniin, niin on myös muita vaihtoehtoja, hän sanoo. Metso veikkaa, että suurimman hyödyn messusta saavat irti varusmiehet, jotka eivät tiedä minne haluavat opiskelemaan. Täältä saa paljon tietoa kouluista, ja se voi auttaa valinnoissa, Metso kertoo. Myös alikersantti Tim Lassander on samoilla linjoilla. Hän haki viime keväänä opiskelemaan oikeustieteitä Vaasan yliopistoon, mutta paikka jäi saamatta. Aikomuksena on hakea tänä keväänä uudestaan. Tämä varmasti avartaa ihmisten näkökulmia: he huomaavat mitä mahdollisuuksia on, eivätkä jää vain kotiin makaamaan palveluksen päätyttyä, Lassander sanoo. Nyt on aika hakea Ruotuväen tavoittamasta viidestätoista varuskunnasta kaksi kolmesta on järjestänyt tai aikoo järjestää tänä keväänä opintomessut. Messujen tarkoituksena on herätellä varusmiehiä hakeutumaan koulutukseen yhteishaussa, joka käynnistyy 17. maaliskuuta ja kestää 9. huhtikuuta asti. Opintomessujen järjestäjinä toimivat joukko-osastojen sosiaalikuraattorit ja varusmiestoimikunnat. Messut pidetään useimmiten kolumni Murros johtamisessa Varusmiespalvelusaika on verrattavissa elämään urheilujoukkueessa. Olen usein saanut todeta, miten samanlaista on matkata, harjoitella ja majoittua varusmies- ja jalkapallokavereiden kanssa. Monet yhtyvät tähän havaintoon. Tunnelma molemmissa ryhmissä on rento ja avoin. Meitä koulutetaankin samankaltaisesti. Tietenkään puolustusvoimia ja urheilujoukkuetta ei voi suoraan verrata tosiinsa, mutta yhtäläisyyksiä on valtavasti. Molemmissa tapauksissa johtamismallit ovat murroksessa. Vanhan koulukunnan tiukkaan Sebastian Martin (vas.) ja Tim Lassander keskustelevat yliopiston edustajan kanssa Uudenmaan prikaatin opintomessuilla. Palvelus on pieni askel elämässä, oikeat haasteet tulevat vasta tämän jälkeen, Lassander sanoo. Johtajilta vaaditaan entistä enemmän. kuriin perustuva johtamisfilosofia on kuolemassa. Jalkapallossa tätä tyyliä edustavia valmentajia kutsutaan halventavasti dinosauruksiksi. Puolustusvoimissa kurin pitää olla edelleen tärkeässä roolissa, mutta 2000-luvun taitteessa käyttöön otetun syväjohtamisen mallin jälkeen johtamistavat ovat kehittyneet. iltavapaiden aikana sotilaskodeissa. Tapahtuman järjestäminen on vapaaehtoista ja joukko-osastojen vastuulla. Uudenmaan prikaatissa opintomessuja on järjestetty useana peräkkäisenä vuotena. Tänä keväänä tapahtumaan osallistuneiden koulujen määrä kolminkertaistui viime vuodesta. Tavoitteena on, että jokainen varusmiehemme käy täällä etenkin he, joilla ei ole opiskelupaikkaa tai suunnitelmia varusmiespalveluksen jälkeen, sanoo Uudenmaan prikaatin työ-, opinto- ja sosiaaliasiamies, jääkäri Kaj Vataja. Toivomme, että he löytäisivät täältä jonkin koulun, johon voisivat haluta, hän jatkaa. Varusmiestoimikunnan pääsihteerin, upseerikokelas Vili Hätösen mukaan messujen tarkoituksena on esitellä koulutusmahdollisuuksia ja herätellä hakemaan Nykykulttuurin mukaan palautteen pitää olla kehittävää sekä opettavaista. Jalkapalloseuroja 40 vuotta manageroinut mestarivalmentaja Sir Alex Ferguson kertoo elämäkerrassaan, että 2000-luvun nuoret eivät yksinkertaisesti kestä rajua kritiikkiä. He murtuvat tai loukkaantuvat jatkuvasta räyhäämisestä. Ferguson osasi mukautua ajan vaatimuksiin vanhoilla päivilläänkin. Hän muutti valmentamistapaansa ja menestyskulku jatkui. Varusmiehet keskustelevat paljon oikeiksi kokemistaan johtamistavoista. Palvelukseen astuvat opiskelupaikkaa. Jyväskylän yliopiston vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan joka viidennellä varusmiehellä ei ole suunnitelmia palveluksen jälkeiselle ajalle. Haluamme tarjota uusia ideoita jatko-opintomahdollisuuksista ja tuoda oppilaitoksia lähemmäksi varusmiestä, Hätönen toteaa. Varusmiesten lisäksi opintomessut tarjoavat mahdollisuuksia Kuva: Mika M. Niskanen myös oppilaitoksille. Ne pääsevät markkinoimaan toimintaansa ja vakuuttamaan mahdollisia hakijoita. Messuilla pääsemme tapaamaan laajan joukon nuoria eri puolelta Suomea. Tämä on meille loistava mahdollisuus tavata tulevia oppilaita, sanoo ammattikorkeakoulu Novian projektipäällikkö Niklas Andersson, joka osallistui Uudenmaan prikaatin opintomessuille. Paikalle vähintään kymmenen koulua Hätösen mukaan opintomessujen järjestelyjen suurimmat haasteet liittyvät aikataulujen yhteensovittamiseen oppilaitosten kanssa. Ongelmat eivät liity siihen, etteikö olisi tahtoa järjestää opintomessuja tai, etteikö kaikkien sosiaalikuraattorien ja oppilaitosten mielestä ne olisi tarpeellisia. Ongelma liittyy siihen, että saammeko riittävän kattavan tarjonnan ja varusmiehet paikalle, Hätönen pohtii. Hätösen arvion mukaan messuihin pitäisi saada mukaan noin kymmenen koulua, jotta ne olisivat onnistuneet. Osallistuvien oppilaitosten pitäisi kattaa varusmiehille oleellisimmat polut ja vaihtoehdot. Pitäisi olla ammattikouluja, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joista kaikista muutamia erilaisia linjoja, Hätönen toteaa. Johtava sosiaalipäällikkö Kari Seppänen Pääesikunnasta mainitsee yhdeksi kehittämiskohteeksi sen, että messuille pitäisi saada enemmän juuri niitä oppilaitoksia, jotka kiinnostavat varusmiehiä. Seppänen kuitenkin ajattelee, että opintomessujen järjestelyissä on onnistuttu, koska tapahtumia on toteutettu tänä keväänä monessa joukko-osastossa. Tämä on hänen mielestään tärkeää. Opintomessut ovat osaltaan puolustusvoimien tapa osallistua nuorisotakuuseen, Seppänen sanoo. Uudenmaan prikaatissa valmistellaan jo seuraavan vuoden opintomessuja. Kaj Vataja ei kuitenkaan halua paljastaa suunnitelmia. Tällä kertaa tuskin osallistujamäärä enää kolminkertaistuu, mutta jotain uutta on luvassa, hän vihjaa. Pauli osaavat odottaa jotain muuta kuin hampurilaispalautetta ja useat sopeutuvat kokemaansa hyvin. Sotilaallinen koulutus vaatii aina käskyjä ja ohjeiden sanatarkkaa noudattamista. Silti nuoret vaativat perusteluita. He haluavat yksilöinä arvostusta sekä luottamusta johtajilta, jotta tehtävän kokisi mielekkääksi. Syväjohtamisen mallin perusteita, jotka eivät aina toteudu. Varusmiesjohtajat syyllistyvät aika ajoin liialliseen käskyttämiseen. Osa palvelustovereistani sanoo kokeneensa jonkinlaista simputusta. Pelaajatkaan eivät sulata jalkapallokentällä enää pelkkiä käskyjä prässää nopeammin tai syötä paremmin. Valmentajan pitää osata opettaa, miten prässätään paremmin tai miten hän haluaa joukkueen hallitsevan palloa. Johtajilta vaaditaan entistä enemmän. Toimintaympäristön vaikutus johtamiseen on ratkaiseva. Tilanne pitää tunnistaa. Joskus paras valinta peli- tai taistelukentällä on herättää pelaaja huutamalla tälle naama punaisena. Yleensä se ei kuitenkaan ole oikea vaihtoehto. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 6/ kentällä Scania luovutti kuorma-autoja palveluksessa Suurin osa hankituista 184 ajoneuvosta on tarkoitettu konttien kuljettamiseen. Hankinta liittyy logistiikan alueellisten joukkojen kehittämiseen. Aappo Jutila Scania Suomi Oy luovutti puolustusvoimille uusien maantiekuormaautojen ja konttiperävaunujen yhdistelmätyypit perjantaina 6. maaliskuuta.toimitukset alkoivat viime vuonna ja jatkuvat vuoteen Viime toukokuussa solmittu sopimus käsittää 184 ajoneuvon hankkimisen ja huoltosopimukset. Sopimukseen sisältyy lisähankintavaraus 69 ajoneuvosta. Hankinnan kokonaisarvo on noin 53,4 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Tilaus työllistää kotimaassa noin 61 henkilötyövuotta. Hankinta käsittää maansiirtoalustaisia, koukkuvaihtokorilaitteilla ja osin kuormankäsittelylaitteilla sekä puominostureilla tai kouluautovarustuksella toimitettavia kuorma- ja vetoautoja. Lisäksi suomalaiselta Conlog Oy:ltä on ostettu erilaisia kontteja muun muassa räjähdekuljetuksia varten. Niiden arvonlisäveroton hinta on noin 6,8 miljoonaa euroa. Autojen kanssa käytettävät konttiperävaunut on valmistanut närpiöläinen Oy Närko Ab. Vaunujen arvonlisäveroton hinta on 8,1 miljoonaa euroa. Huoltojoukkoja kehitetään Maantiekuorma-autojen hankinta liittyy maavoimien logistiikan alueellisten joukkojen kehittämishankkeeseen. Sillä varustellaan myös Logistiikkalaitoksen ja merivoimien kenttähuoltojoukkoja. ruotuväki 40 vuotta sitten Kimppa-kärry on simahtanut. Jalkavoimia tarvitaan ja kalliit lomaminuutit kuluvat työntöpuuhissa. Tuttua puuhaa monelle varusmiehelle. Tilanteessa ei kuitenkaan ole naurulle paljoakaan sijaa, sillä liikkuva poliisi on tarkastanut Kouvolassa ja Vekarajärvellä lomalle lähtevien miesten ajopelejä. Poliisit pysäyttivät lomille lähtevät varusmiehet muutama sata metriä porttien ulkopuolella ja tutkivat autot samalla tavoin, kuin tavallisessakin ratsiassa. Uusimmat ja hyväkuntoisimmat autot saivat Jukka Isomaa Everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen siirtyi 1.3. puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen suunnittelupäällikön tehtävästä Karjalan prikaatiin Itä-Suomen viestipataljoonan komentajaksi. Valmistuin kadettikoulusta vuonna 1993, jonka jälkeen työskentelin eri tehtävissä Viestirykmentissä Riihimäellä aina vuoteen Vuosina suoritin yleisesikuntaupseerikurssin, jonka jälkeen olen työskennellyt muun muassa Viesti- ja sähköteknisellä koululla taktiikan pääopettajana ja korkeakouluosaston Maavoimien huoltopäällikkö, eversti Jussi-Petri Hirvonen kertoo, että kehittämishankkeen budjetti on kokonaisuudessaan 110 miljoonaa euroa. Tarve uudelle suorituskyvylle olisi huomattavasti suurempi. Osin kyseessä on myös poistuvan suorituskyvyn korvaamista uudella materiaalilla. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko toteaa, että keskeistä on hankkia jatkaa matkaansa välittömästi, mutta epäilyttävän näköiset autot joutuivat tarkempaan syyniin. Murheellisin tulos oli Kouvolassa. Neljä viidestä tutkitusta autosta eli 80 prosenttia oli luvattoman huonossa kunnossa. Liikkuvan poliisin Kymen lääninosaston suorittamassa tarkastuksessa menetti yksi auto rekisterikilpensä välittömästi. Syynä olivat jarrut, niitä ei autosta löytynyt lainkaan. Tarkastusta varten pysäytettiin kaikkiaan 77 autoa, joista 61 oli sellaisessa kunnossa, että vähintäänkin huomautus piti kirjoittaa. Yleisin vika oli vuotava pakoputki, puuttuva roiskeläppä tai vialliset valot. Varusmiehet tuntuvat myös unohtaneen, että maltti on valttia. Esimerkiksi pääsiäisliikenteessä sai Kouvolan ympäristössä pikavoiton ylinopeudesta kuusi varusmiestä. Saman verran jää ylinopeudesta kiinni varusmiehiä lähes joka viikonvaihde. Lomille ja lomilta takaisin on kiire. Sen lisäksi, että huonokuntoisilla autoilla ajetaan kovaa, on niissä tavallisesti täysi miehitys. johtajana. Edeltävä työpaikkani oli puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksella Jyväskylässä, jossa toimin suunnittelupäällikkönä. Aikaani Jyväskylässä voi luonnehtia isojen muutosten ajanjaksoksi. Puolustusvoimauudistuksen myötä johtamisjärjestelmäkeskukselle siirtyi uusia tehtäviä ja toisaalta turvallisuusverkkotoiminta siirtyi Suomen erillisverkot Oy:lle. Muutosten onnistunut läpivienti osoittaa henkilöstön ammattitaitoa ja tinkimätöntä sitoutumista. Uusi tehtäväni Karjalan prikaatissa on haasteellinen ja vaativa, mutta varmasti myös palkitseva. Olen ylpeä, että minut on valittu tehtävään. Lähden johtamaan pataljoonaa nöyränä, mutta hyvin luottavaisena. Edeltäjäni on tehnyt erinomaista työtä, ja tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Tällä hetkellä henkilökohtaisena haasteena on päästä mahdollisimman nopeasti sisään nykyiseen tehtävään. Suurimpana yhteisenä haasteena tulevana vuonna tulee olemaan johtamisjärjestelmä M18 käyttöönottoon valmistautuminen. Pataljoonan komentajuuden jälkeen tavoitteena on edelleen päästä vaativiin ja haasteellisiin tehtäviin. Periaatteena on edelleen, että sinne mennään, mihin esimiehet käskevät ja että työtehtävät tehdään sataprosenttisella teholla. sellaisia autoja, joita tarvitaan. Valtaosa puolustusvoimien sodanajan ajoneuvoista tulee siviileiltä. Tässä hankkeessa on se etu, että maantiellä kulkee vastaavia kuorma-autoja. Se parantaa myös huoltovarmuutta ja suorituskykyä. Scania Suomi Oy:n toimitusjohtaja Raimo Lehtiö kertoo, että vaikka autojen alustat valmistetaan Ruotsissa, on Scanian kauppatase Suomelle positiivinen. Suuri osa tehtaan komponenteista hankitaan Suomesta ja autot viimeistellään täällä, Lehtiö toteaa. Joukkojen huollon kehittämiseen on muodostettu ajoneuvoketju: kontteja kuljetetaan ensin maantiekuorma-autoyhdistelmillä, jonka jälkeen liikennetraktorit vetävät kontteja huonommassa maastossa ja viimeisenä osana ketjussa ovat mönkijät, joilla purettu lasti viedään perille asti huonossakin maastossa. Varusmiesten autot ovat perin huonokuntoisia eteenpäin Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko otti vastaan Scania kuorma-auton avaimet Scania Suomi Oy:n toimitusjohtaja Raimo Lehtiöltä. Puolustusvoimat on ostanut 184 maantiekuorma-autoa maavoimien logistiikan kehittämiseksi. Viestipataljoona sai uuden komentajan Everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen kiittelee edeltäjänsä tekemää erinomaista työtä pataljoonan komentajana. Kuva: Vllke Bröijer Kuva: Ruotuväki Kuva: puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO Joni Pirinen, kapteeni TOIMENKUVA Pioneerikoulun täydennyskoulutusosaston johtaja ASUINPAIKKA Lappeenranta KOULUTUS Upseerin tutkinto JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Parhaansa yrittämisellä ja parhaansa tekemisellä on vissi ero." Maasotakoulu, Lappeenranta Jukka Isomaa Pioneerikoulun täydennyskoulutusosaston johtajana toimiva kapteeni Joni Pirinen palkittiin helmikuussa neljän muun henkilön ohella Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinnolla. Pirisellä palkinnon saantiin vaikuttivat erityisesti hänen Karjalan lennostossa nopealla aikataululla toteuttamansa tehtävät, joiden myötä puolustusvoimille syntyi merkittäviä säästöjä. Materiaalia uusiokäyttöön Varsinaisena palkinnon perusteena Pirinen pitää organisoimaansa koulutusmateriaalin kohdentamistyötä, jossa lakkautettavista joukko-osastoista peräisin olevaa käyttökelpoista tavaraa pystyttiin kohdentamaan Karjalan lennoston käyttöön. Pirinen oli jo ennakkoon tiedustellut lakkautettavasta Pioneerirykmentistä vapautuvaa tavaraa, mutta virallinen tarvekartoitus materiaalin jakamisesta ei kuitenkaan myöhemmin tavoittanut Karjalan lennostoa. Saadessani tiedon materiaalin jaosta, varsinaiset kohdennusesitykset oli jo täytynyt jättää. Ryhdyin selvittämään oliko sijoituksiin mahdollista tehdä vielä muutoksia. Materiaalilistoja oli mahdollista muuttaa, joskin muutosesitykseen oli aikaa vain yksi päivä. Huollon asiantuntijoiden ja alaisteni kanssa kävimme sitten samana päivänä läpi artikkelilistaa, jossa oli tuhansia nimikkeitä. Muutoksen myötä Karjalan lennostoon saatiin kohdennettua esimerkiksi kuulevia kuulosuojaimia, joita oltaisiin jouduttu muutoin hankkimaan. Lisäksi tavaran joukossa oli varusmiesten koulutuksen ja joukkotuotannon kannalta erittäin kriittistä materiaalia. Toinen palkinnon saamiseen TYÖPAIKKA Nopea toiminta toi säästöjä ja palkinnon vaikuttanut tekijä liittyi ilmavoimissa 2013 toteutettuun kansainvälisen valmiusjoukon kokoamiseen ja kouluttamiseen, joka oli suuri taloudellinen haaste ilmavoimille. Osa valmiusjoukkoihin tarvittavista henkilöstötarpeesta päätettiin täyttää vapaaehtoisista varusmiehistä integroimalla kansainvälinen koulutus osaksi varusmieskoulutusta. Tehtävä sopivien varusmiesten rekrytoimiseksi määrättiin Karjalan lennostolle, ja Pirinen otti osan rekrytoinnista hoitaakseen. Ilmavoimien eri joukko-osastoista valikoitiin noin 70 varusmiestä valmiusjoukkoon, joista noin 50 Pirisen aktiivisen toiminnan kautta. Rekrytoitavat palvelivat esimerkiksi sotilaspoliiseina ja lentoteknisinä aliupseereina. Kaikki koulutukseen osallistuneet, mukaan luettuna varusmiehet, läpäisivät syksyllä 2013 Natostandardien mukaisen arvioinnin vaatimukset hyvin arvosanoin. Arviossa todettiin ettei varusmiehen ja palkattuun henkilöstöön kuuluneen välillä havaittu eroa, kun tarkasteltiin vaadittuja tietoja ja taitoja. Vuoden alku on ollut kiireinen Pirisen mukaan alkanut vuosi on kulunut sekä henkilökohtaisiin että organisaatiomuutoksiin totutellessa. Pirinen itse siirtyi Maasotakoulun palvelukseen Karjalan lennostosta tammikuun alussa. Lisäksi Pioneerikoulu siirtyi ainoana aselajikouluna puolustusvoimauudistuksessa Maasotakoulun yhteyteen Lappeenrantaan. Pirisen mukaan alku on sujunut hyvin. Kulunut vuosi on osoittanut, että yhteistoiminta sekä uudessa toimintaympäristössä Lappeenrannassa kuin osaamiskeskuksissakin on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin.

12 12 kentällä ruotuväki 6/2015 Tulenjohtajien työ helpottuu Puolustusvoimat hankki uuden MLP15 maalinpaikannuslaitteen. Hankinta tulee käyttöön jokaiselle tulenjohtoryhmälle. Mika M. Niskanen Sisäänrakennettu laseretäisyysmittari ja elektroninen kompassi. Langattomat tiedonsiirtoyhteydet. Laite, joka laskee automaattisesti kohteen koordinaatit. Puolustusvoimien hankkima maalinpaikannuslaite, MLP15, kuulostaa teknisiltä ominaisuuksiltaan olevan kuin suoraan tieteiselokuvasta. Järjestelmä ostettiin Millog Oy:lta 26,8 miljoonan euron kaupassa. Maavoimien esikunnan huoltoosaston hankepäällikkö, majuri Jari Luikku kertoo, että uutta laitetta voidaan käyttää etenkin tulenjohtoryhmien apuna viholliskohteiden paikantamiseen, mutta myös tiedusteluun ja valvontaan. Laite tulee käyttöön lähtökohtaisesti jokaiselle tulenjohtoryhmälle, Luikku sanoo lisäten, että myös tiedustelijat pääsevät käyttämään laitetta. MLP15 sisältää jäähdyttämättömän lämpökameran, kameralla varustetun päiväkanavan, GPS:n, silmäturvallisen laseretäisyysmittarin, elektronisen kompassin ja langattomat tiedonsiirtoyhteydet. Käytännössä MLP15:a voi käyttää päivä- tai yökamerana kaikissa olosuhteissa. Se esittää lisäksi käyttäjälle oman paikan koordinaatit ja katselusuunnan. Laitteella voidaan mitata havaitun kohteen etäisyys, jolloin se ilmoittaa maalin koordinaatit sekä suunnan ja etäisyyden. MLP15:n ensimmäinen erä saatiin käyttöön maaliskuun alkupuolella loput toimitetaan vuoteen 2017 mennessä. Luikku lupailee laitetta joukkojen koulutuskäyttöön jo kevääksi. Tulenjohtoryhmän tehtävänä on määrittää paikka, jonne epäsuora tuli tähdätään. MLP15 painaa akun kanssa 2,4 kiloa, ja sen laseretäisyysmittari havaitsee maaleja kuuteen kilometriin asti. Kuva: Aki Rask Akku luo haasteita Luikun mielestä laitteessa parasta on sen monipuolisuus. Hänen mukaansa aikaisemmin maalinpaikantamiseen on käytetty useita laitteita: muun muassa erillisiä laseretäisyysmittareita, käsisuuntakehiä ja GPS-laitteita. Nyt tämä kaikki mahtuu pieneen kahden ja puolen kilon pakettiin, joka vähentää tulenjohtoryhmien materiaalitarvetta, Luikku toteaa. Puolustusvoimilla on ollut aikaisemmin käytössään maalinpaikannuslaite Afotas-art, joka hankittiin vuonna Laite on kuitenkin suuren kokonsa puolesta vaikeammin liikuteltava kuin MLP15. Luikku kertoo, että yksi maalinpaikannuslaitteiden yleisistä heikkouksista on virran tarve. MLP15:a voi käyttää noin kymmenen tuntia yhdellä akulla. Tämä tarkoittaa, että akkuja on ladattava muutaman vuorokauden välein. Vaihtoehtoisesti mukana voi olla riittävästi vara-akkuja pidempää tehtävää varten. Verrattuna muihin vastaaviin laitteisiin, MLP15 kuluttaa kuitenkin vähän virtaa, Luikku sanoo. Luikku korostaa, että laitetta voi käyttää tähystykseen ja valvontaan myös virrattomana. Mies itse on päässyt kokeilemaan laitetta muutamaan otteeseen. Se on todella helppokäyttöinen ja nopea oppia sekä kouluttaa. Tämä parantaa varmasti tulenjohtoryhmien suorituskykyä, Luikku kuvailee. huomio! verkossa Mobiilipelit sopivat varusmiesten arkeen Instagramissa! Pysyt ajantasalla puolustusvoimien tapahtumista. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Ruotuväki Jussi Vainikka Samalla laitteella pelattavat moninpelit tuovat yhden päätteen äärelle useita pelaajia. Mikäs sen mukavampaa kuin päihittää oma kaveri kun hän on siinä vieressä, Erik Pöntiskoski (kuvassa keskellä) sanoo. Mobiilipelit ovat muutamassa vuodessa juurtuneet syvälle ihmisten jokapäiväiseen elämään. Vielä kymmenen vuotta sitten mobiilipeleissä ei juuri valinnanvaraa ollut, mutta nykyään ihmiset voivat tehdä valintansa tuhansien ja taas tuhansien pelien joukosta suurten sovelluskauppojen valikoimista. Suomen Pelinkehittäjät Ry:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä peliyhtiö Dodreamsin toimitusjohtajana toimiva Erik Pöntiskoski pitää mobiilipelien räjähdysmäisen kasvun suurimpana syynä laitteiston kehittymistä. Vähän isommat kosketusnäytölliset laitteet ovat omalta osaltaan mahdollistaneet kasvun. Niihin on pelikehittäjän helppo tuottaa sisältöä, Pöntiskoski toteaa. Mobiilipelit ovat laajentaneet pelaajien käyttäjäkuntaa merkittävästi. Vielä muutama vuosi sitten pelaamista pidettiin yleisesti lähinnä teinipoikien harrastuksena. Mobiilipelien helppous mahdollistaa kuitenkin lyhyitä pelihetkiä esimerkiksi kiireellisille kotiäideille tai vapaa-aikaansa viettäville varusmiehille. Juuri tässä onkin Pöntiskosken mukaan yksi mobiilipelaamisen olennaisimmista piirteistä. On tärkeää, että käyttäjä pystyy tuomaan pelin oman arkensa rytmiin siten, että se on helposti saatavilla. Pelin pitää olla sopivan mittainen. Hauskanpitoa yksin tai yhdessä Kuva: Ville Bröijer Varuskunnissa vapaa-aikana puhelimillaan ja tableteillaan pelaavat varusmiehet ovat nykyään enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Pöntiskoski pitää erityisesti lokaaleja eli samalla laitteella pelattavia moninpelejä soveltuvana ajanvietteenä tupakavereiden kesken. Uskon, että pelaaminen on hauskempaa, kun pelaa oikeiden kavereiden kanssa. Lokaaleissa moninpeleissä halutaan tuoda perhe ja ystävät pelaamaan samalle laitteelle, Pöntiskoski tähdentää. Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä palveleva upseerikokelas Antti Kukkola kertoo pelaavansa mobiilipelejä vaihtelevasti aikatauluista riippuen. Parhaiten kasarmilosuhteisiin sopivat pelit, jotka eivät vaadi pitkiä yhtämittaisia pelihetkiä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kaupunginrakennuspelit, Kukkola sanoo. Pöntiskosken painottamiin lokaaleihin moninpeleihin Kukkola ei ainakaan vielä ole varusmiespalveluksen aikana törmännyt. En oikein usko, että varusmiehet haluavat välttämättä ahtautua yhden laitteen ääreen, Kukkola toteaa. Mobiililaitteiden kehitys on ollut viime vuosina lähes päätä huimaavaa. Erik Pöntiskoski uskoo kehityksen jatkuvan yhtä nopeana. Laitteet itsessään kehittyvät todella paljon tehokkaammiksi. Sellaiset pelit, joita aiemmin pelattiin tietokoneilla tai konsoleilla, tulevat jatkossa mobiililaitteisiin, Pöntiskoski ennakoi.

13 ruotuväki 6/ vapaalla Kuvat: Ville Böijer Lyömäsoittajat Thomas Rönnholm (vas.) ja Toni Kulku ovat perkussion monitaitureita. Ammattilaisilta taittuvat lyömäsoittimet laidasta laitaan tarpeen mukaan. Sotilasmusiikista palkittuun orkesteriin Muusikoiden arjessa musiikki on jatkuvasti läsnä eikä työn ja vapaa-ajan rajaa oikeastaan ole. Joonas Koivisto Soittokuntien muusikot ovat alan ammattilaisia ja heillä on useasti monta rautaa tulessa. Monitaitoisuudesta esimerkkejä ovat tuoreet Emma-voittajat, muun muassa Kaartin soittokuntaa ja Saimaaorkesteria edustavat ylikersantti Toni Kulku ja yliluutnantti Thomas Rönnholm. Vaatimaton Kulku esittelee ylpeänä Pepe & Saimaa levyn kultalevy-palkintoa, joka on omistettu erikseen Kaartin soittokunnalle. Pepe & Saimaa levy saavutti korkeiden myyntilukujen lisäksi kaksi Emma-palkintoa: vuoden rock-albumi ja kriitikoiden valinta vuoden albumiksi. Lisäksi levyn solisti Pepe Willberg palkittiin gaalassa vuoden miessolistina ja levyn tuottanut Matti Mikkola vuoden tuottajana. Hektinen ja työntäyteinen arki Kaksikon päivät ovat kiirettä täynnä. Edellisenä päivänä meni studiolla myöhään, ennen haastattelua on ollut soittokunnan marssiharjoitukset ja haastattelusta suunta on illaksi takaisin studiolle. Työnantaja saa soittajilta kiitosta siitä, että useiden projektien yhteen sovittamiseen on riittänyt joustoa. Kaksikko on viime vuosina soittanut muun muassa Lassi Valtosen ja Laura Närhen taustaorkestereissa sekä Saimaa-kollektiivissa. Saimaan tekemät keikat Pepen kanssa Ruisrockissa ja Huvilateltalla olivat niin hauskoja, että Kaartin soittokunta sai oman plakaatin Pepe & Saimaa levyn kultamyynnistä. halusimme tehdä orkesterin kanssa enemmän. Orkesterilasilla on kuitenkin niin paljon kiireitä, että orkesterin kokoon saanti on haastavaa ja yhteinen aika menee usein yötöiksi. Saimaan lisäksi on paljon muitakin bändejä, jotka vievät aikaa, Rönnholm kertoo. Musiikin pariin eri tavoin Rönnholm on päätynyt musiikin ammattilaiseksi soittokuntaan perinteistä kautta. Hän haki suoraan peruskoulun jälkeen sotilasmusiikkikouluun, josta oli suora tie soittokuntaan. Koulussa opiskeltiin neljä vuotta musiikkia, käytiin normaali asepalvelus ja työt soittokunnassa Rönnholm aloitti Kulku päätyi itse soittokuntaan osittain sattuman kautta. Häntä pyydettiin vuodeksi mukaan projektiin, jonka jälkeen soittokunnassa olikin paikka auki. Töistä huolimatta Kulku viimeisteli opinnot Helsingin Konservatoriossa ja kouluttautui musiikkitieteessä filosofian maisteriksi Jyväskylän Yliopistosta. Musiikki jatkuvasti läsnä Aamulla heti herätessä radio päälle, bussimatkalla töihin uusien projektien kuuntelua, soittokunnan harjoitukset ja siitä studiolle tai keikalle illaksi. Vielä kotona ennen nukkumaanmenoa jotain rauhallista musiikkia, ja aamulla radio taas soimaan. Musiikki on jatkuvasti arjessa läsnä eikä vapaaajan ja työn rajaa oikeastaan ole. Näin kuvaa Rönnholm musiikin tärkeyttä arjessaan. Muusikoiden mukaan on lähes välttämätöntä tehdä musiikkia monipuolisesti, jotta kiinnostus kaikkiin projekteihin säilyy. Monen soittokuntalaisen arkeen kuuluukin muita musiikkiin liittyviä projekteja, kuten opettamista tai muiden orkestereiden mukana konsertointia. Muusikolle tekee hyvää tehdä monenlaisia projekteja. Soittokunnan ulkopuolisista projekteista tulee paljon ideoita, joita tulee hyödynnettyä soittokunnassa, ja sama prosessi kulkee myös toisinpäin. Tästä hyvä esimerkki on Kaartin soittokunnan ja Saimaan yhteistyö, Kulku toteaa. tupavisa 1. Kuinka monta vapaaehtoista ruotsalaista osallistui Suomen talvi- ja jatkosotaan? 2. Milloin Santahaminan urheilukomppania on perustettu? 3. Kuinka monta pysäkkiä on Helsingin metrojärjestelmässä? 4. Kuinka monta ihmistä mahtuu BMP-2 taistelupanssarivaunuun? 5. Kuinka paljon alokkaat keskimäärin juoksivat cooperin testissä viime vuonna? 6. Milloin Santahaminatalo avattiin, ja mitä se pitää sisällään? 7. Kuinka monta naista haki tänä vuonna vapaaehtoiseen asepalvelukseen? 8. Mikä on Ruotsin kuningattaren nimi? 9. Missä sijaitsee Huovinrinteen varuskunta? 10. Mikä on kuvassa? vastaukset 1. Noin 9 300, 2. Vuonna 1964, 3. 17, (kuljettaja, johtaja, ampuja ja seitsemän miehistön jäsentä), metriä, helmikuuta 2015, Puolustusvoimien kansainvälinen keskus, Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitos sekä Sotatieteellinen kirjasto, naista, 8. Silvia, 9. Säkylässä, 10. Kypäräjärjestelmä 2020

14 14 vapaalla ruotuväki 6/2015 elokuvat kirjat Big Game Ohjaus Jalmari Helander Pääosissa Samuel L. Jackson, Onni Tommila Ensi-ilta Miekkailija Onko vihdoin tehty Hollywoodtasoinen suomalainen elokuva? Yhdysvaltain presidentin (Samuel L. Jackson) selän takana on juonittu ja Air Force One putoaa suomalaiseen erämaahan. Suomalainen, 13-vuotias Oskari (Onni Tommila) suorittaa sukunsa perinteistä aikuistumisriittiä. Hänellä on vuorokausi aikaa metsästää ja todistaa oma mieheytensä. Hän ei onnistu alkuperäisessä tehtävässään, vaan tapaa presidentin ja siitä seuraa kiivas kilpajuoksu ihmisten ilmoille. Jalmari Helanderin ohjaamasta toimintaelokuvasta ei erikoisefektejä puutu: ohjukset lentävät, kokonainen järvi räjähtää ja pakastinarkkua lennätetään vuoristossa ja metsässä. Se onkin 8,5 miljoonan euron budjetillaan kallein suomalainen elokuva. Helander on saanut leffan rooleihin maailman luokan tähtiä, mutta mukana on myös tuntemattomampia suomalaisia nimiä. Karut keskieurooppalaiset maisemat luovat hauskan kontrastin Air Force Onen ja Pentagonin komentokeskuksen moderneihin tiloihin. Kontrastia tarinaan luovat myös suomalaisen teinin ja presidentin erilaiset lähtökohdat. Elokuvan ulkokohtaukset on kuvattu Saksan vuoristossa. Toki ne antavat mahtipontiset puitteet nuoren pojan ja Yhdysvaltain presidentin seikkailulle, mutta miksei kohtauksia olisi voitu kuvata Suomessa? Elokuvassa kuitenkin annetaan ymmärtää, että kaikki tapahtuu Suomessa. Aappo Jutila Heikki Tiilikainen on ensisijaisesti tietokirjailija, mutta hän on kirjoittanut salanimellä myös nuortenkirjan, Ajomiinan. Kuva: Tommi Selander Ohjaus Klaus Härö Pääosissa Märt Avandi, Ursula Ratasepp, Hendrik Toompere Ensi-ilta Hauska, viihdyttävä tietokirja Elokuvan alku on lupaava. Salaperäinen nuorimies Endel Nelis (Märt Avandi) saapuu 1950-luvun Viron Haapsaluun alakoulun liikuntakerhon vetäjäksi. Kommunistit poistavat lasten liikuntavarusteet asevoimien käyttöön, joten Nelis päättää kouluttaa lapsille miekkailua kaisloista tehdyillä kepeillä. Elitistinen lajivalinta ei ole työväenluokan rehtorin mieleen ja erityisesti häntä kummastuttaa, miksi Nelis haluaa opettaa miekkailua. Leningradin urheiluyliopiston jättäneen Nelisin tausta alkaa paljastua leffan pahis-rehtorille (Hendrik Toompere). Entinen huippumiekkailija pakoilee Neuvostoliiton salaista poliisia. Rehtorin ja opettajan välit jäätyvät, kun Nelis jatkaa miekkailun opettamista. Tarinaan tulee jännitettä, kun lapset haluavat osallistua kovatasoiseen, kansainväliseen miekkailuturnaukseen Leningradissa. Uskaltaako Nelis lähteä lasten iloksi Leningradiin vai jatkaako hän pakoiluaan? Klaus Härön ohjaama Miekkailija-elokuva pohjautuu löyhästi Nelisin elämään. Härön ohjaustyyli on epäsuomalainen kaikessa erilaisuudessaan. Tyylikkään hitaasti etenevä filmi täyttää kaikki urheiluelokuvien kliseet, vaikka miekkailu onkin harvinainen lajivalinta. Vasta lajin aloittaneet nuoret pojat ja tytöt nousevat epärealistisen nopeasti kilpailemaan miekkailun nuorisohuipppuja vastaan. Kaiken kaikkiaan draama vie katsojan onnistuneesti mukaansa Nelisin tunteisiin. Orvot lapset ihailevat jämäkkää opettajaa kuin isäänsä. Nelis puolestaan kasvaa tarinan aikana etäisestä hahmosta aidosti Haapsalun ihmisiä rakastavaksi sankariksi. Viron kieli tuo elokuvaan kauniin lisävivahteen. Pauli Loukola Heikki Tiilikainen, everstiluutnantti evp on kokenut taistelija. Hänen sotilastaustansa ja pitkä uransa lehtimaailmassa, kuten Ruotuväen päätoimittajana, on opettanut niin sotataktiikkaa, historiaa kuin kirjoittamistakin. Se on harvinainen yhdistelmä. Viime vuonna Tiilikainen julkaisi kaksi tietokirjaa. Sodassa vieraalla maalla -teoksen hän teki yhdessä Jouni Suistolan kanssa. Kirja pureutuu 1800-luvun lopulla käytyyn Venäjän ja Turkin sotaan sekä siinä taistelleisiin suomalaisiin. Aihe on vieras varsinkin nuoremmille sukupolville, sillä koulun historiantunneilla Venäjän vallan aikaiset sodat jäävät 1900-luvun poliittisten kiemuroiden varjoon. Tiilikaiselle oli kuitenkin selvää, miksi hän halusi tehdä tämän kirjan. Turkin sota oli ensimmäinen täysimittainen mediasota, Tiilikainen toteaa. Kehittyneet viestintälaitteistot, kuten lennätin, mahdollistivat nopean tiedonvälityksen. Sotilaana ja lehtimiehenä Tiilikaisella on asiantuntevaa näkemystä sodanajan viestinnästä ja sen kehittymisestä. Tämä näkyy teoksessa. Kirjan yksityiskohtainen tausta pohjustaa tarinaa, jonka pääpaino on yksilökeskeisessä sotakuvauksessa. Sodan kulkua Balkanilla seurataan pitkälti kahden suomalaisen soturin, Kaartin sotilas Matti Kuulan ja rakuunaupseeri Victor Tuderuksen näkökulmasta. Päähenkilöiden tarinoiden ohella myös päiväkirjamerkinnät saavat lukijan kiinnostumaan aiheesta. Sodassa vieraalla maalla on kirjoitettu taidokkaasti, ja lukeminen edistyy lähes huomaamatta. Henkilökuvat ja monien yksityiskohtien seikkaperäinen selostaminen koukuttavat jatkamaan. Myös visuaalisesti kirja on hieno. Yksinkertainen taitto ja näyttävät kuvat viimeistelevät hyvän kokonaisuuden. Elämää linnakkeiden suojissa Kun rakkaus ja taito yhdistyvät, syntyy mestariteos. Näin sanoi englantilainen John Ruskin jo toista vuosisataa sitten. Väitteeseen on helppo yhtyä edelleen, ainakin luettuaan Heikki Tiilikaisen ja Ove Enqvistin Linnakesaaretteoksen, jossa kuvataan rannikkotykistön historiaa. Sotatieteiden tohtori, komentaja evp Enqvist on toiminut esimerkiksi Merivoimien tutkimuslaitoksen apulaisjohtajana sekä Rannikon Puolustaja -lehden päätoimittajana. Kiintymys rannikkotykistöön välittyy kirjan sivuilta. Myös Tiilikaisella on rannikkotykistötaustaa. Kun rakkaus ja taito yhdistyvät, syntyy mestariteos. John Ruskin Lukuisia toimitus-, kirjoitus- ja käännöstöitä tehneelle Tiilikaiselle tietokirjat ovat pääosin harrastus. Niiden työstäminen on hidasta, mutta hän nautti esimerkiksi Linnakesaaret-kirjan tekemisestä ystävänsä kanssa. Mitään riitaa ei tullut. Työ tehtiin yhdessä. Kävimme toistemme tekstit läpi ja hioimme niitä yhdessä, vaikka meillä oli tietenkin omat erikoisalamme. Enqvist on muun muassa tykkitekniikan tuntija ja hoiti pääosan kuvatoimitustyöstä, Tiilikainen kertoo. Kirja on näyttävä kokonaisuus. Suuret kuvat pakottavat selailemaan kirjaa, vaikka yhtään riviä ei lukisikaan. Tekstiä on paljon, mutta kaikkea ei tarvitse lukea, vaan rannikkotykistön historiasta ja elämästä linnakkeilla voi valita vain herkullisimmat palat. Ihmisläheiset kuvaukset, esimerkiksi naisten ja lasten sota-ajan arjesta, vaikuttavat. Vaikka tykkimelu ei kiinnostaisikaan, Linnakesaaret-kirja on miellyttävä luku- ja katseluelämys. Rasmus Arikka Jouni Suistola & Heikki Tiilikainen: Sodassa vieraalla maalla; Atena 2014 Ove Enqvist & Heikki Tiilikainen: Linnakesaaret; Tammi 2014 lauta- ja konsolipelit Love Letter AEG Kuka valloittaa prinsessan sydämen? Love Letter on perusidealtaan hyvin romanttinen peli, jossa tehtävänä on hurmata linnaan suljettu prinsessa rakkauskirjeillä. Pelissä ei kuitenkaan kirjoiteta rakkaudentunnustuksia kauniille neidolle, vaan yritetään toimittaa perille ainoastaan kuvitteellinen kirje. Love letter on minikorttipeli, joka koostuu 16 kortista ja pelimerkeistä. Korteissa on kuvattuna hovin väkeä, jotka ovat prinsessalle toinen toistaan läheisempiä. Mitä lähemmäs prisessaa pääsee, sitä lähempänä on myös neitokaisen sydämen murskaus. Tärkeää pelissä on se, mitä eri hahmokortit tekevät. Yhdellä saa veikata vastustajan käden, toisella vilkaista vastustajan peliä, kolmannella suojautua ja niin edelleen. Kyseessä on siis taktiikkaseikkailu, jossa mitataan päättelykykyä, todennäköisyysoppia ja pelikavereiden tuntemusta. Peli on suunniteltu 2 4 pelaajalle, mutta se onnistuu myös joukkueittain. Pelin säännöt ovat erittäin yksinkertaiset, missä piilee myös sen viehätys. Peliin on helppo tarttua ja se voi päättyä nopeastikin, mutta uuden kierroksen aloittaminen on aina yhtä vaivatonta. Pelaajat putoavat pelistä yksitellen. Kierroksen voittaja saa pienen sydämen, osoituksena siitä, että on taas askeleen lähempänä prinsessan rakkautta. Love Letter -peliä voi suositella kaikille iästä tai sukupuolesta riippumatta. Se on aidosti viihdyttävä ja pistää harmaat aivosolut raksuttamaan juuri sopivasti. Ainoana isona miinuksena voi kuitenkin todeta, että se saattaa alkaa tuntumaan tylsältä jo muutaman pelikerran jälkeen. Yksinkertaisuus peleissä on usein valttia, mutta se voi olla myös kompastuskivi. Muuten Love Letter on loistava seurapeli. Kukapa ei haluaisi valloittaa prinsessan sydäntä? Rasmus Arikka The Order 1886 Playstation 4 Sony Computer Entertainment Yksinoikeuspelit ovat nykyään konsolien tärkein kilpailuvaltti. Sonyn jukaisema The Order 1886 on kuulunut PS4:n markkinointiin alusta asti. Pelin markkinointi keskittyikin kauniiseen ulkoasuun, joka on pelin ainoa onnistunut osaalue. Elokuvamainen The Order 1886 sijoittuu vaihtoehtoisen historian Lontooseen. Päähenkilö Galahad on pyöreän pöydän ritari. Ritarien tehtävänä on pitää puoliveriset pedon ja ihmisen sekoitukset aisoissa. Taistelu näytti epätoivoiselta, kunnes teollistumisen tuomat keksinnöt antoivat ritareille edun taistelussa puoliverisiä vastaan. Steampunk-teema tuokin peliin monenlaista teknologiaa, josta ei todellisuudessa ollut tietoakaan 1800-luvulla. Pelin animointi ja välivideot näyttävät epätasaista ruudunpäivitystä lukuunottamatta erittäin hyviltä ja steampunk-lontoo näyttää hyvältä. Ympäristöä ja astelmaa vain leimaa omaperäisyyden puute. Pelatessa kirous on pelin elokuvamaisuus. Peli on lyhyt ja itse pelaaminen on hauskaa vain paikoitellen. Pitkät välianimaatiot vaativat keskittymistä, että pelaaja pysyy mukana. Kun tarina koostuu salaliitosta, pakollisesta romanssista, kliseisistä juonenkäänteistä ja huonosta lopusta, on peli todella ontto. Elokuvamaisuudesta johtuen pelaajalla on hyvin vähän kontrollia tapahtumien kulkuun. Peli on täynnä QTE-kohtauksia, joissa pelaajan osana on painaa näytölle ilmestyvää näppäinkomentoa oikeaan aikaan. Tylsyyttä lisää, että näppäinyhdistelmät ovat kohtauksissa aina samat, vaikka tilannetta yrittäisi loputtomiin uudestaan. Jos aseellinen ja vapaasti ohjattava taistelu olisi hauskaa, tämän antaisi anteeksi, mutta näinkään ei ole. Joonas Koivisto

15 ruotuväki 6/2015 VAPAALLA 15 KOUKUSSA SUORATOISTOPALVELUIHIN Tuttu näky Suomen kaikkien varuskuntien kasarmeilta: varusmies makaa punkassaan ja tabletin kirkas valo hohtaa pimeässä tuvassa. Suoratoistopalvelut ovat vallanneet myös Suomen markkinat, ja varusmiehet ovat otollinen kuluttajaryhmä. Mikä erottaa Netflixin, Viaplayn ja HBO Nordicin toisistaan? TEKSTI PAULI LOUKOLA TAITTO EETU LEHMUSVAARA JA SOFIA KORHONEN Netflix on yleisön suosikki Kuva: Lauri Lehtinen HBO Nordicissa laatusarjoja Kuva: Ville Bröijer Viaplay tarjoaa jääkiekkoa Kuva: Mats Nordin Kaartinjääkäri Joonatan Anttonen oli vaihto-oppilaana Bostonissa lukuvuoden Sielä hän uppoutui ensikertaa Netflixin pariin. Hieno kokemus, kun en moisesta ollut ennen kuullutkaan. Kaikki leffat ja sarjat olivat napin painalluksen päässä, kertoo Netflixin ahkera käyttäjä Anttonen. Anttonen nauttii siitä, että sarjojen tuotantokaudet ovat nähtävillä kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Hän katsoo usein yhdeltä istumalta esimerkiksi sunnuntaiaamuisin kymmenen jaksoa How I met your mother -sarjaa. Kasarmilla Anttonen katsoo tabletiltaan luppoaikana, mutta satunnaisemmin kuin viikonloppuina. Netflixin plussiksi varusmies luettelee mainosten poissaolon, kokonaisten sarjojen saatavuudet ja ohjelman katsomisen keskeytetystä kohdasta. Esimerkiksi televisiokanavien Ruutu- ja Katsomo-palveluissa vastaava on hankalaa. Netflix on suosittu ja tunnettu kanava varusmiesten keskuudessa. Ruotuväen tavoittelemista henkilöistä erit- täin suuri osa oli käyttänyt vä- hintään kanavan kuukauden ajan tarjoaman ilmaisjakson. Neflixin ohjelmatarjonnasta löytyy jokaiselle tilaajalle jotain. Ainoastaan urheilua ei ole saatavilla. Anttonen olisi valmis pulittamaan Netflixistä 10 euroa Elokuvatarjonta Suomen Netflixissä on suppea, minkä takia käytän myös Jenkkien Netflixiä. TOIMITUKSEN ARVIO kuukaudessa. Tällä hetkellä hän maksaa siitä kahdeksan euroa. Lisäksi hän saa 10 eurolla urheiluannoksen Viasatin urheilupaketista, josta näkee NHL:ää, Jokereiden pelejä ja golfia. Miinuksiksi Anttonen kertoo, että Suomen Neflixiin tulee todella harvoin uutta sisältöä. -Varsinkin elokuvatarjonta Suomen Netflixissä on suppea, minkä takia käytän myös Jenkkien Netflixiä. Suoratoistopalveluiden suurkuluttaja Anttonen on myös tilannut Viaplayta ja HBO Nordicia muutaman kuukauden ajan. Viaplaylle hän ryöpyttää kritiikkiä. Viaplay oli tosi huono käyttää. Televisiossa se tilttasi välillä ja sanoisin sitä Netflixin vastakohdaksi helppoudessaan. Tosi epäkäytännöllinen hakemisto. En pystynyt myöskään kelaamaan Viaplayssa, kun elokuva tilttasi 20 minuutin jälkeen. Jouduin katsomaan ohjelman uudes- taan alusta asti. HBO Nordicin tilaajan löytäminen varusmiesten joukosta oli selvästi haastavampaa kuin Netflixin tai Viaplayn katsojan. Korpaali Timo Luukkola Kaartin jääkärirykmentistä löysi alun perin HBO Nordicin pariin suosikkisarjansa, Game of Thronesin takia. HBO:n Nordic paketti tarjoaa pohjoismaalaisille katsojille HBO:n suurimman suosion saaneet sarjat lähes yhtä nopeasti kuin sen yhdysvaltalaisille faneille. Sen jälkeen kun olin ostanut paketin käyttöön Game of Thronesin takia, aloin etsiskellä että mitä muuta täältä löytyykään. Aloin katsoa uteliaisuuttani sarjoja, kuten Banchee ja True Detective, ja löysin uusia seurattavia sarjoja. HBO Nordicin ehdoton etu on, että se tarjoaa huippusarjojen täysiä tuotantokausia lähes reaaliajassa. Sen sijaan elokuvatarjonta sisältää hieman tuntemattomampia pätkiä. Luukkola toteaa sarjojen tason korvaavan leffojen puutteellisuutta. Jos pitäisi valita HBO:n tai Netflixin välillä, niin ottaisin HBO:n ehdottomasti. Netflix on kuitenkin leffojen suhteen parempi valinta. Jos pitäisi valita HBO:n tai Netflixin välillä, niin ottaisin HBO:n ehdottomasti. TOIMITUKSEN ARVIO Teknisesti HBO Nordic toimii hyvin, kuten kilpailijansa. Palvelu pelaa lähes kaikilta katselulaitteilta. Se vaatii nettiyhteyden toimiakseen, ja huono verkko voi aiheuttaa ongelmia. HBO Nordic on kolmesta suoratoistopalveluista niukasti kallein, 9,95 euroa kuukaudessa (Viaplay, urheilu sisällettynä 24,95). Uudet asiakkaat voivat kokeilla 14 päivän ajan ilmaista kokeilujaksoa. Sen jälkeen tilaus pitää muistaa perua, ellei palvelusta halua kustantaa. Nykyisen hinnan viitsin vielä maksaa. Se menee hyvin yksi yhteen muiden palveluiden, kuten Spotifyn ja muiden striimauspalveluiden kanssa, Luukkola laskee. HBO Nordicin graafinen ilme on arvokkaan tyylikäs. Jokainen yksittäinen sarja on selkeästi esillä, mikä houkuttaa tutustumaan uusiin sarjoihin. Luukkola sanoo, että sarjoja on tullut katsottua varusmiepalveluksen aikana esimerkiksi iltavapailla ja lomabussissa omalta tabletilta. Urheilun ja erityisesti jääkiekon ystäville Viaplay tarjoaa runsaasti sisältöä. Tykkimies Joel Honkanen Rannikkoprikaatista seuraa aktiivisesti jääkiekkosarja-nhl:ää. Honkanen sanoo, että Viaplayn seurassa kuluu aikaa keskimäärin viisi tuntia viikossa. Hän katsoo palvelua useimmiten puhelimen näytöltä. Plussana on, että Viaplaysta näkyy urheilua, toisin kuin Netflixistä. Jos ei muita urheilukanavia ole kotiin hommannut, niin Viaplay toimii hyvin, Honkanen sanoo. Katson öisin pelattavaa NHL:ää yleensä viikonloppuisin kotona, mutta jos on päivystysvuoro, niin tulee sitä silloin myös vilkuiltua. Honkanen ei ole löytänyt Viaplaysta lukuisia huippusarjoja tai elokuvia, mutta Neflix täydentää näiltä osin suoratoistopalvelukokemuksen. Honkasen vanhemmat maksavat tällä hetkellä 24,95 euron kuukausimaksun Viaplayn kokonaistarjonnasta. Varusmies sanoo, että hän olisi valmis maksamaan palvelusta enintään 10 euroa kuukaudessa. Tekniset jutut pelaavat muuten hyvin, mutta NHL:ää katsellessa tulee usein mai- noksia, mikä vähän ärsyttää. Lähes kaikissa näissä palveluissahan taitaa olla valitettavasti sama homma, Honkanen toteaa. Viaplay tarjoaa katsojalle ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi. Tämän jälkeen tilausta jatkaessa maksu leffoista ja sarjoista on 8,95 euroa kuukaudessa. Jos pakettiin haluaa lisätä laajan urheilutarjonnan, on katsojan maksettava yhteensä 24, 95 euroa kuukaudessa. Viaplayn urheilupakettiin kuuluu muun muassa NHL, Jos ei muita urheilukanavia ole, niin Viaplay toimii hyvin. TOIMITUKSEN ARVIO KHL ja Jokerit, NFL, golfin PGA, jalkapallon FA-cupin, Espanjan ja Italian sarjojen pelejä. Normaaliin tarjontaan kuuluu paljon sarjoja ja leffoja, mutta ne jäävät määrässä ja laadussa toiseksi Netflixille. Viaplay tarjoaa kilpailijoitaan enemmän suosittuja lastenohjelmia. Viaplayn katselu on helppoa. Ohjelmia voi katsoa puhelimelta, tabletilta, Smart- TV:stä, pelikonsolilta ja tietokoneelta. Kesken jäänyttä ohjelmaa voi jatkaa samasta kohdasta eri laitteilta, missä vain. Osan Viaplayn ohjemista voi myös ladata mobiilisovelluksissa käyttöön ilman nettiyhteyttä, jolloin leffan katselu mahdollistuu esimerkiksi lentokoneessa. Laajin elokuva- ja sarjatarjonta, mutta uutuudet loistavat poissaolollaan. Kuitenkin parasta mitä on tarjolla. Laatutakuu HBO:n sarjojen ystäville. Muut älköön vaivautuko. Määrä ei korvaa laatua. Tarjonta kehittyy jatkuvasti ja jokaiselle löytyy jotain. alkaen 7,99 /kk 9,95 /kk alkaen 8,95/kk

16 16 takakansi ruotuväki 6/2015 potretti Jokaisen sotilaan äiti Rasmus Arikka Ovi avautuu varovasti ja kynnyksen takana hymyilee vihreään univormuun sonnustautunut nainen. Hän ei ole sotilas, mutta on jokaiselle sotilaalle tuttu ainakin välillisesti. Satu Mustalahti on Sotilaskotiliiton puheenjohtaja jo yhdeksättä vuotta. Hänellä on suora ryhti ja lempeät, äidilliset kasvot. Jopa kädenpuristus on äidillinen. Mustalahti kertoo päätyneensä sotilaskotitoimintaan äitinsä pakottamana jo teini-iässä. Vaikka alku ei ollut omaehtoinen, vapaaehtoistyö vei lopulta nuoren naisen sydämen. Nyt aikaa vihreänä sisarena on vierähtänyt yli 30 vuotta. En itse koskaan ajatellut ryhtyä sotilaskotitoimintaan, mutta äitini oli mukana toiminnassa. Kun äiti ei itse ehtinyt sotkuun päivystysvuoroilleen, hän lähetti minut. Siitä se lähti, Mustalahti kertoo. Järjestötyö on maistunut, ja Mustalahti onkin Sotilaskotiliitossa poikkeuksellisen pitkäaikainen puheenjohtaja. Yksi kausi kestää kolme vuotta, mutta Mustalahti istuu nyt jo kolmatta kautta. Yhdeksän vuoden jälkeen on pidettävä vähintään vuoden tauko puheenjohtajuudesta. Sotilaskotiliitto on vuonna 1921 perustettu sotilaskotiyhdistysten kattojärjestö. Sen tehtävänä on tukea ja ohjata sotilaskotiyhditysten toimintaa sen arvojen mukaisesti. Nämä arvot ovat vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, iloisuus, luottamus, palvelualttius ja itsensä kehittäminen. Mustalahden mielestä vapaaehtoisuus on arvoista tärkein. Juuri vapaaehtoisuus erottaa meidät muista järjestöistä ja tahoista. Armeijoilla on kanttiinitoimintaa kaikkialla maailmassa, mutta Suomi on ainoa paikka, jossa se hoidetaan vapaaehtoisvoimin yhdessä puolustusvoimien kanssa. Ajan hermoilla Yli 90-vuotisen historiansa aikana Sotilaskotiliiton toiminta on muuttunut Mustalahden mukaan vain vähän, mutta paikallistasolla toimintaan on vaikuttanut esimerkiksi joukko-osastojen lakkauttaminen. On kuitenkin muistettava, että sotilaskotitoimintaan kuuluu muutakin kuin varuskuntien sotilaskodit. Sotilaskotitoiminnalla vaikutetaan maanpuolustushenkeen ja tehdään yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Jos joudumme poikkeusoloihin, tarvitsemme kaikki ihmiset, joita meillä on, Mustalahti sanoo. Mustalahti mainitsee, että asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Sotilaskodit yrittävät pysyä muutoksen tahdissa. Kun aloitin sotilaskotityön oli tosi tärkeää, että siellä oli riittävästi yleisöpuhelimia. Seuraavaksi oli tärkeää puhelinkorttien myynti, Mustalahti hymyilee. Tänä päivänä Sotilaskotiliitto on mukana Yhteys kotiin -kampanjassa ja tukee puolustusvoimien hanketta saada langattomat yhteydet kaikkien käyttöön. Motivaatiota varusmiehistä Sotilaskotijärjestö on Suomen vanhin vapaaehtoisuuteen perustuva maanpuolustusjärjestö, ja noin vihreää sisarta tekee työtä varusmiesten hyväksi. Mustalahtikin käytti viime vuonna tuntia vapaaehtoiseen sotilaskotityöhön, oman päivätyönsä ohella. Mutta mikä motivoi näitä Kuva: Ville Bröijer Pitkään Sotilaskotiliiton hallituksessa ollut Satu Mustalahti sanoo näkevänsä nykyään vain harvoin varusmiehiä. Hän kuitenkin menee mukaan metsäharjoituksiin ja osallistuu perussotilaskotityöhön aina kun se on mahdollista. Mustalahden mukaan sotilaskotityö on leireillä vielä tärkeämpää kuin kasarmeilla. tuhansia naisia vapaaehtoiseen työhön? Asiakkaalta saatu suora palaute, Mustalahti vastaa jämäkästi On kuitenkin muistettava, että sotilaskotitoimintaan kuuluu muutakin kuin varuskuntien sotilaskodit. Tietysti kun lähtee tähän hommaan täytyy olla isänmaallinen ja haluta tukea maanpuolustusta. Eihän tänne kukaan lähde, jos ne asiat eivät ole tärkeitä, hän jatkaa. Mustalahti sanoo myös, että on hienoa huomata varusmiesten pitävän tehtyä työtä tärkeänä. Vaikka sotilaskotityö on vapaaehtoista, palkatonta se ei ole. Palkka on juuri se, että työlle on tarvetta ja se on jollekin tärkeää tiskin toisella puolella, Mustalahti sanoo. Vaikka iso osa Mustalahden ajasta kuluukin sotilaskodin vihreissä, hän toimii päätoimisesti elintarvikeasiantuntijana Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä. Hän kiittelee joustavaa työnantajaansa, joka mahdollistaa aktiivisen harrastustoiminnan jatkamisen. Sotilaskotitoiminnan lisäksi Mustalahdelta löytyy muitakin harrastuksia: hän lenkkeilee koiransa kanssa ja moottoripyöräilee. Kesäisin hän kiitää asvalttiteitä pitkin yksin, eikä esimerkiksi aviomiehensä tai tyttärensä kanssa. Moottoripyöräily ei ole perheen harrastus, vaan se on sitä omaa aikaani, Mustalahti selventää. Satu Mustalahti Ikä: 51 vuotta Asuinpaikka: Janakkala Ammatti: Elintarvikeasiantuntija Koulutus: Ylioppilas, kemian laborantti Siitä on lähdettävä, missä ollaan. Kuva: Karoliina Hoffmann poiminta Kaartin soittokunta Temppeliaukion kirkossa Joonas Immonen Kaartin soittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Kuva: puolustusvoimat Temppeliaukion kirkossa järjestetään Kaartin soittokunnan konsertti tiistaina 24. maaliskuuta kello alkaen. Konsertti on osa neliosaista Töölö-sarjaa. Konsertissa soitetaan ja 2000-luvun puhallinmusiikkia. Pääkapellimestarina toimii Teemu Honkanen, mutta mukana on myös vierailevia kapellimestareita sekä solisteja. Konsertissa kuullaan muun muassa Uuno Klamin Merikuvia ja Roger Boutryn Divertimento. Vuonna 1819 perustettu Kaartin soittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Soittokunnan tiedottaja ylikersantti Markus Virtala kertoo, että orkesteri panostaa erityisesti konserttien laatuun sekä monipuolisuuteen. Keikkakalenterissa onkin lukuisia erilaisia konsertteja aina viihdekonserteista perinteisempiin klassisen musiikin konsertteihin. Konserttien sisältöön kuuluu vanhojen klassikoiden lisäksi uuden musiikin esittelyä. Kaartin soittokunta esittää länsimaista taidemusiikkia täysillä ja suurella pieteetillä, kertoo ylikersantti Virtala. Konserttiin on ilmainen sisäänpääsy. Konsertti Kaartin soittokunta esiintyy Temppeliaukion kirkossa Helsingissä tiistaina kello alkaen. > kalenteri Jukka Perko ja Lapin sotilassoittokunta Rovaniemellä Saksofonisti Jukka Perko esiintyy Lapin sotilassoittokunnan kanssa Rovaniemen kirkossa tiistaina 24. maaliskuuta. Konsertissa esitetään Vellu Halkosalmen Lauluja SIelusta -sävellys. Teoksen orkestraation on tehnyt kapellimestari Jaakko Nurila. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10. > Kynttiläkonsertit Heinolassa, Lammilla ja Tampereella Varusmiessoittokunnan kamariorkesteri esittää kynttiläkonsertteja eri puolilla Suomea. Kynttiläkonsertti alkaen kello 18 Heinolan kirkossa 24. maaliskuuta, Lammin kirkossa 25. maaliskuuta ja Tampereen vanhassa kirkossa 26. maaliskuuta. > Suojelun erikoistehtävähaku on käynnissä Porin prikaati kouluttaa vuonna 2016 suojelun erikoisosaston osana Suomen kansainvälistä valmiusjoukkotuotantoa. Koulutukseen sisältyy peruskoulutuksen lisäksi sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin valmentava kansainvälinen jakso. Tulevaan koulutusjoukkoon haetaan luonnontieteellisen alan opiskelijoita tai alan ammattilaisia. Varusmiespalvelus suojelun erikoisosastossa kestää 347 päivää. Hakuaika vuoden 2016 tammikuussa alkavaan koulutukseen loppuu 31. toukokuuta >

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015 NH 90 MEDEVAC Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi SISÄLTÖ: MEDEVAC LÄÄKINNÄLLISEN EVAKUOINNIN TASOT SOTILASYMPÄRISTÖSSÄ NH 90 MEDEVAC-KONSEPTI NBG-15 TAISTELUOSASTO TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Sotilasavustuksen tarkoitus Turvata palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle toimeentulo sekä Korvata asevelvolliselle itselleen hänen käytössään olevasta asunnosta

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä) Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot