Sosiaalinen kognitio. rationaalisuuden rajat. Teemat tänään

Transkriptio

1 1. Prosessit sosiaalisen tiedon prosessointi Kognitiivista psykologiaa sosiaalisessa kontekstissa Sisäiset mallit, kategoriointi Systemaattiset virhepäätelmät Sosiaalinen kognitio ja rationaalisuuden rajat 2. Sisällöt tietorakenteiden sisällöt Havaitsija kasvaa kulttuurissa Miten kulttuurista saa otteen? Kulttuurit organisaatiossa Teemat tänään ilpage&v=aqoedzanmce Hankalahko yleiskäsite Kognitio viittaa mentaalisiin toimintoihin, jotka liittyvät tiedon hankintaan ja prosessointiin. Kognitiivisia toimintoja ovat mm. havaitseminen, muistaminen, ajattelu ja oppiminen. Sosiaalinen viittaa ihmissuhteisiin ja toisten läsnäoloon. Sosiaalinen kognitio on sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyvä ja siihen vaikuttava kognitiivinen toiminta. Sisältää tiedon hankinnan sosiaalisesta ympäristöstä, tiedon organisoinnin ja muokkauksen muistissa sekä prosessoinnin vaikutuksen käyttäytymiseen. Sosiaalinen havaitseminen Sosiaalinen kognitio 1

2 Ajatteluamme ohjaavat sisäiset mallit eli skeemat sosiaalisista suhteista ja toisista ihmisistä (myös itsestämme). Sisäistetyt skriptit ohjaavat sitä, miten erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tulee toimia. Havaitsemme valikoivasti (vain skeeman kannalta oleellinen, joko yhdenmukainen tai ristiriitainen tieto on oleellista!). Prosessoimme havaintojamme, teemme tulkintoja ja tämä prosessi muokkaa sisäisiä mallejamme, mikä edelleen ohjaa myöhempää havaitsemista. Meillä on taipumus vääristää havainnot ja tulkinnat sisäisten malliemme mukaisiksi, mikä ohjaa muistamistamme (esim. todistajanlausunnot). Tiedostamatonta ylioppimista Tilannevihjeet Äskettäinen kokemus Pysyvät henk.koht. konstruktiot Mieliala Skeeman saatavuus ja viriäminen Tarkkaavaisuus Tulkinta Järjestäminen/ muokkaus Muistiin tallentunut representaatio Sisäiset mallit ohjaavat Skeeman viriäminen Lähde: Brewer & Crano (1994) Jotta maailma olisi hallittavissa, me luokittelemme ja ryhmittelemme sen elementtejä mielessämme, teemme nopeita yleistyksiä, tulkitsemme sisäisten malliemme varassa ja rajoissa. Myös ihmisiä. Virtaviivaistava ajattelumme Tästä seuraa liian helppoja yleistyksiä (prototyypit; stereotypiat) tiedostamatonta skeemojen vahvistumista sosiaalisen maailman ylioppimista kategoriointi ja ympäröivän maailman virtaviivaistaminen mielessä helpommin hallittavaksi on luonnollinen prosessi. Kategorioiden arvottaminen ei ole. Se opitaan ympäröivästä maailmasta. Skeemoihin liitetään tunteita. Koska olemme sosiaalisesta ympäristöstämme riippuvaisia, meillä on taipumus sovitella sisäiset mallimme ympäristöön sopiviksi. Alkaa tietysti varhain lapsuudessa Yliopitut mallit 2

3 Sisäinen malli sinulle tärkeästä henkilöstä Piirrä nopeasti verkkomalli, ajatuskartta Älä jää miettimään, vaan lisää kaikki, mitä mieleen tulee Harjoitus Attribuutiot eli tapa jolla teemme päätelmiä toisten käyttäytymisen syistä havaintojemme perusteella. Arkipsykologia on hyvin länsimainen ilmiö. Tavallisia tapoja tehdä virhepäätelmiä Attribuution peruserhe (selitetään tekoja sisäisten tekijöiden perusteella silloinkin, kun selitys selvästi ei voi pitää paikkaansa!) Oman edun attribuutiovääristymä ja sisäryhmän suosiminen Implisiittiset persoonallisuusteoriat ( Halo effect ) Just world vääristymä Yksimielisyysharha ja joukkoharha Illusory superiority -vääristymä Systemaattiset virhepäätelmät Kiintoisa luettelo kognitiivisista vääristymistä: Hyvä luettelo heuristiikoista päätöksenteossa: making Kertaa vierustoverisi kanssa Olet menossa työhaastatteluun. Haet esimiehen tehtävää jossain valitsemassasi organisaatiossa. Miten käyttäytyisit? Miten puhuisit, pukeutuisit, mikä olisi tyylisi? Millainen olisi skriptisi? Mistähän skriptisi tulee? Miten niin havainnointi on valikoivaa? Miksi ihmiset havaitsevat samaa ympäristöä eri tavalla? Mikä jää kokonaan huomaamatta? Attribuutiot ovat sitä, kun teemme päätelmiä toisen henkilön käyttäytymisen syistä, vaikkemme tiedä niistä tuon taivaallista. Mitä ajatuksia tämä herätti? Virhepäätelmät ja heuristiikat Prosessit kertaa parin kanssa 3

4 Sisäisiä malleja muokataan kontekstissa. Niiden sisältöihin vaikuttaa vahvasti kulttuuri, johon kasvamme ja jossa toimimme. Arvolataukset, jotka sisältyvät skeemoihin (esim tapamme arvottaa jotain ihmisryhmää) on opittu kulttuurista. Esim. ennakkoluulot opitaan varhain ja siksi ne juurtuvat niin syvälle. Kulttuuri- ja muut yhteisönormit ohjaavat vahvasti skriptejämme. Kulttuurit rakentuvat ajan saatossa tietynlaisten perususkomusten varaan (taustalla Scheinin mukaan kaksi tavoitetta: sisäinen eheys ja ulkoiseen ympäristöön sopeutuminen). Vaikka ekologinen ympäristö olisikin muuttunut, perususkomukset ovat syvällä ja jäävät elämään. Psychological outcomes Socialization processes Ecological context Achievement Emotional well-being Personality Cognitive style Behavior Beliefs/values Schooling practies Health practices Socialization practices Media content Work practices Religious practices Quality of education Health Family structure Organizational structure Legal rights Expenditure patterns Equality of resources Political climate Density Size of community Homogeneous History Religion Means of subsistence Climate Natural resources Landscape features Havaitsija kasvaa kulttuurissa Erilaisten vaikutusten kenttä Lähde: Van Hemert in Understanding Social Psychology across Cultures by Smith, Bond, Kagitcibasi Millainen on skeema itsestäni? Kulttuuri saattaa vaikuttaa aika vahvasti siihen, miten me määrittelemme itsemme. Kollektiivisissa kulttuureissa keskinäisriippuvuus yleensä korostuu, kun yksilökeskeisissä kulttuureissa itsenäisyys, irrallisuus muista korostuu. Tutki Gudykunst & Lee (2003) väitteitä ja mieti, kumpaan kategoriaan skeemasi itsestäsi kallistuu? Tiedosta samalla, että muut eivät ehkä arvioi itseään samoin kriteerein. Tuleeko mieleen joku tuttu, joka ehkä määrittelisi itsensä toisin? Be sensitive be prepared to think out of the box: Harjoitus On erilaisia luokittelujärjestelmiä, joissa kulttuuria arvioidaan ulottuvuuksien varassa Hollantilainen sosiaalipsykologi Geert Hofstede 5 ulottuvuutta. Perustuu laajaan tutkimukseen. Toisen tunnetun, käsittääkseni paremminkin kokemuksista johdetun taxonomian on kehittänyt Fons Trompenaars. Amerikkalainen kulttuuriantropologi Edward Hall jakaa kulttuurit low-context ja high-context kulttuureiksi. HUOM! Eivät kerro yksilön käyttäytymisestä (koska yksilöiden välillä hajontaa), mutta analyysi antaa perspektiiviä sille, mistä erot voivat syntyä. Miten ymmärtää kulttuureja? 4

5 Hofsteden 5 ulottuvuutta: 1. Individualismi / Kollektivismi (keskinäisriippuvuuden aste) 2. Valtaetäisyys (huono-osaisten hyväksyvä suhtautuminen osaansa) 3. Maskuliinisuus / Feminiinisyys (suoritusorientaation aste) 4. Epävarmuuden välttäminen (tuntemattoman sietämisen aste) 5. Lyhyen / Pitkän tähtäiminen orientaatio Maa-analyysit ja vertailut tässä: Hofsteden 5 ulottuvuutta Erilaiset kulttuuriset vaikutukset ohjaavat yhtä aikaa National/regional geography, history, political and economic forces, climate, religion, language Industry Resources, technology, product market, regulation, competitive advantage Professional Education, training, selection, socialization Functional External environment, nature of task, time horizon Company Founder, leader, administrative heritage, nature of product/industry, stage of development Kulttuurit organisaatiossa Schneider & Barsoux, 2003: Managing across cultures, p.52 Luennon tarkoitus oli Perustella, miksi ajattelumme on monessakin mielessä epärationaalista, vajavaista ja välillä suorastaan vääristynyttä Miten kulttuuri vahvasti ohjaa ajattelumme prosesseja ja sisältöjä Rohkaista tiedostamaan prosessien sudenkuoppia ja kyseenalaistamaan perusoletuksia, joille todellisuutemme rakentuu Luentopäiväkirjaan: mitkä olivat tärkeimmät oivallukset tänään Kertaa ja pohdi tänään esiteltyjä teemoja. Mikä oli ajatuksia herättävää/miksi? (½ - 1 liuskaa) Kytke ajatteluasi tänään käsiteltyihin käsitteisiin Tiedosta ja kyseenalaista! Kiitos nähdään pian! 5

6 6