Muonion kunnan liikuntastrategia
|
|
- Elsa Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muonion kunnan liikuntastrategia
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Nykytilan kartoitus Perustiedot Kunnan liikuntapaikat Muonion seurat Muonion liikuntatoimi ja yhteistyötahot SWOT-analyysi Kuntalaisten ääni Toiminta-ajatus ja liikuntastrategian päämäärät Strategiakauden painopistealueiden nykytilat, tavoitteet ja toimenpiteet Eri-ikäisten kuntalaisten huomioiminen liikuntasuunnittelussa Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet Erityisryhmät Liikuntapaikkojen ylläpito Seuratoiminta Liikuntatoimen talous Liikuntastrategian käyttöönotto ja arviointi Lähteet Liitteet... 24
3 1 1 Johdanto Suomen liikuntalain ( /1054) mukaan jokaisen kunnan on tarjottava asukkailleen edellytyksiä terveyttä ja hyvinvointia edistävälle liikunnalle. Vastuu paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, kansalaistoiminnan tukemisesta, liikuntapaikkojen tarjoamisesta sekä erityisryhmille järjestettävästä liikunnasta kuuluu kunnalle. Usein päävastuu liikunnan ja kilpaurheilun järjestämisestä kunnassa on urheiluseuroilla ja muilla liikuntajärjestöillä, joiden tarjontaa kunnan liikuntatoimi täydentää. Lisäksi kunta tukee muun paikallisen liikuntatarjonnan toimintaa taloudellisesti ylläpitämällä liikunta- ja urheilupaikkoja. Liikuntatoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen ja kehittämishankkeisiin kunnat saavat valtion myöntämiä avustuksia sekä asukasmäärään pohjautuvaa vuosittaista valtionosuutta, joka säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa. Edistääkseen liikuntatoimintaansa kunta voi laatia useamman vuoden suunnitelman liikunnan järjestämisestä, liikuntapaikkojen käyttämisestä ja kehittämisestä sekä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Tällaista laadittua asiakirjaa voidaan kutsua liikuntastrategiaksi. Muonion kunnan liikuntastrategian laadinta käynnistyi keväällä 2012 liikunnanohjaaja Pihla Jaakkolan toimesta. Sivistyslautakunta nimesi huhtikuussa työryhmän suunnitelman valmistelua varten. Työryhmään kuuluivat Rovaniemen Ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat Jenni Juntti ja Lotta Logje, sivistyslautakunnan jäsenet Olavi Airaksinen ja Tarja Salo, liikunnanohjaaja Pihla Jaakkola sekä opettaja Lassi Naalisvaara. Syksyllä 2012 Jaakkolan sijaiseksi ryhmään tuli liikunnanohjaaja Kari Palviainen. Strategian laatiminen on käynnistetty yhdessä työryhmän kanssa, mutta varsinaista suunnitelmaa on työstetty opiskelijoiden ja kunnan liikunnanohjaajan yhteistyönä. Sivistyslautakunnan kokouksessa (4/2012) määritettiin työlle tavoitteet. Strategian tarkoituksena on ohjata liikunnan ja hyvinvointikokonaisuuden ymmärtämistä nykypäivän liikuntakulttuurin mukaisesti. Suunnitelman tulisi tarjota apuvälineitä hyvinvoinnin edistämiseen sekä suuntaviivoja seuraavien vuosien liikuntapalvelujen kehittämiseen. Vuosille laaditun liikuntastrategian päämääränä on ollut siis luoda realistinen asiakirja, jossa otetaan huomioon kunnan mahdollisuudet, vahvuudet, heikkoudet ja uhat. Resurssit huomioon ottaen tärkeimpänä kehityksen
4 2 kohteena pidettiin kuitenkin perusliikuntapaikkojen kunnostamista ja käyttöasteen nostattamista sekä yhteistyön parantamista eri toimijoiden välillä. Myös kuntalaisten mielipiteet haluttiin saada näkyviin strategian kehittelyvaiheessa, joten sen suunnittelua varten toteutettiin syksyllä 2012 muoniolaisille kysely (Liite 1), jonka tarkoituksena oli kartoittaa kuntalaisten tyytyväisyyttä ja mahdollisia kehitysideoita liikuntatoiminnan osalta. Kyselyyn osallistui yhteensä 78 muoniolaista. Liikuntastrategia valmistui keväällä Silloin se annettiin kunnan päättäjille. Ratkaisevassa roolissa liikuntatoiminnan kehittämisessä onkin kuntajohdon sitoutuminen strategian toteuttamiseen.
5 3 2 Nykytilan kartoitus 2.1 Perustiedot Muonio on Luoteis-Lapin portilla sijaitseva 2390 asukkaan kunta. Suurin osa asukkaista (63 %) on vuotiaita, viidesosa (21 %) 65 vuotta täyttäneitä ja pienin osa on alle viisitoistavuotiaita (15 %). Kunta on pinta-alaltaan 2014 km² eli kyseessä on laaja alue, joka on harvaan asuttu. Kunnassa on useita pieniä kyliä, mutta liikuntapalvelut sijoittuvat kirkonkylälle. Sivukylillä liikuntatoiminnan aktiivisuus riippuu kylätoimikunnasta itsestään. 2.2 Kunnan liikuntapaikat 2.3 Muonion seurat Kuntosalit Virastotalolla Ammattikoululla Oloksella Liikuntasalit Ammattikoulun sali Muonion koulun liikuntasali Kentät Muut Jalkapallokenttä (Kielan pihalla) Urheilukenttä Jääkiekkokaukalo/tenniskenttä Ulkoilu- ja hiihtoreitit Keskisenvaaran ampumapaikka Oloksen kilpahiihto- ja laskettelukeskus Pallaksen laskettelukeskus ja hiihtoreitit Muonion Kiri Hiihto Muonion Tunturi-Veikot Hiihto Muonion Latu Hiihto, avantouinti Muonion Melojat Melonta Muonion Aikapojat Jääkiekko, kaukalopallo Muonion Naisvoimistelijat Ohjatut ryhmäliikuntatunnit Kerässiepin Kuntokup Harrinivan frisbeegolf
6 3 2.4 Muonion liikuntatoimi ja yhteistyötahot Kunnan liikuntatoimen asema on lainsäädännössä selkeä. Liikunnan edistäminen on kunnalle asetettu toimintavelvoite, koska liikuntalain mukaan jokaisen kunnan on tarjottava asukkailleen edellytyksiä terveyttä ja hyvinvointia edistävälle liikunnalle. Vastuu paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, kansalaistoiminnan tukemisesta, liikuntapaikkojen tarjoamisesta sekä erityisryhmille järjestettävästä liikunnasta kuuluu kunnalle. Muoniossa liikunta kuuluu sivistystoimen alaisuuteen. Liikunnan lisäksi sivistysosaston tehtäväalueeseen kuuluvat opetus-, nuoriso- ja kulttuuritoimi sekä vapaasivistystyö ja kirjasto. Sivistyslautakunta on se hallinnollinen elin, joka päättää kunnan liikuntaa koskevista ratkaisuista ja edellytysten luomisesta liikunnalle. Liikunnanalan koulutuksen saanut liikunnanohjaaja hoitaa liikuntatoimen tehtäviä, joihin kuuluvat liikuntatoimen suunnittelusta ja kehittämisestä huolehtiminen sekä kunnassa harjoitettavan liikuntatoiminnan tukeminen. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien kanssa. Nuorisotoimi osallistuu liikunnan järjestämiseen lasten ja nuorten liikunnan osalta. Myös kansalaisopisto on tärkeä yhteistyötaho liikuntatoimelle. Yhdessä kansalaisopiston kanssa tehtyjen suunnittelujen avulla kuntaan on saatu monipuolisesti koulutustarjontaa. Täten sivukylillekin on kyetty järjestämään liikuntapalveluja. Liikunnan tehtävät Muoniossa on jaettu osaksi myös teknisen osaston alaisuutta. Tekninen osasto vastaa pääasiassa liikuntapaikkojen kunnossapidosta. Toinen kunnassa oleva liikunnan osa-alueesta vastaava virka on liikuntapaikkojen hoitaja, jonka tehtäviin kuuluu liikuntapaikkojen kunnossapito ja huolto. Yhteistyötä liikuntatoimen ja teknisen toimen välillä pyritään koko ajan parantamaan, jotta tehtävien jakaminen olisi organisoitua. Kunta ei kuitenkaan ole ainoa liikuntapalvelujen tarjoaja, vaan myös seurat lisäävät liikuntatarjontaa. Osassa seuroista toiminta ei ole kuitenkaan kaikilta osin aktiivista. Kunta tukee seurojen toimintaa taloudellisesti ylläpitämällä liikunta- ja urheilupaikkoja.
7 4 2.5 SWOT-analyysi Liikuntastrategian laadintaa varten kootun työryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa toukokuussa 2012 käytiin läpi Muonion kunnan vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats) nelikenttäanalyysia käyttäen. Vahvuudet Hyvät sisäliikuntatilat ja latuverkosto Maksuttomat/edulliset palvelut Kuntalaisten hyvät vaikuttamismahdollisuudet Motivoitunut henkilöstö Urheiluseurat Mahdollisuudet Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken, myös poikkihallinnollinen yhteistyö kuntaorganisaation sisällä Liikuntamahdollisuuksien monipuolistaminen Aktiiviset harrastajat Uusien kuntalaisten aktivointi Tiedottamisen kehittäminen Yksityiset palveluyrittäjät Heikkoudet Liikuntapaikkojen hoidon jakaantuminen kahdelle hallinnon alalle (ampurata, laavut, ladut) Resurssipula liikuntapaikkojen hoitoon sekä liikunta että teknisellä puolella Liikuntapalvelujen saavutettavuus ei ole tasapuolista (maantieteellisesti laaja kunta) Liikuntatilojen valvonta ja vastuukysymykset Ohjaajapula, ohjaajien vaihtuvuus, aikuisten vastuu Sisäliikuntatilojen käyttöaste Liikunnasta saatavien hyötyjen mitattavuus vaikeaa Uhat Seuratoimijoiden ikääntyminen Liikuntatoiminnan vähäinen arvostus päätöksenteossa Liikuntapaikkojen huolto ja ylläpito paikkojen käyttöikä Väestön ikääntyminen ja kansansairaudet Syrjäytyminen
8 5 2.6 Kuntalaisten ääni Syksyllä 2012 liikuntastrategian laadinnan tueksi toteutettiin Muonion kuntalaisille kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää muoniolaisten tyytyväisyys kunnan liikuntapalveluihin ja -paikkoihin. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa sekä kehittämistarpeet että mahdollisuudet kunnan liikuntatoimen osalta. Haluttiin, että liikuntastrategia vastaa myös kuntalaisten tarpeita liikuntatoiminnan osalta ja näin käytimme saatuja tuloksia apuna liikuntastrategian suunnitteluun. Tutkimustuloksista selvisi, että kyselyyn vastanneiden keskuudessa lenkkeily ja hiihto olivat suosituimmat harrastusmuodot. Hiihto onkin ollut kunnassa valtalaji jo pitkään ja sen suosio näkyi siten myös kyselytutkimuksessa. Se oli niin miesten kuin naistenkin harrastuslistan kärkisijoilla. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi myös, että useiden kuntalaisten mielestä hiihtoon panostetaan liian paljon. Vaikka laji on vastaajille tärkeä, oli moni heistä sitä mieltä, että latuverkostoja on liikaa käytössä hiljaisempina kuukausina eli joulukuun ja helmikuun välisenä aikana. Nykypäivän liikuntatrendin mukaisesti myös ryhmäliikuntatunnit olivat suuressa suosiossa. Lähes puolet naisvastaajista oli valinnut ryhmäliikunnan harrastusmuodokseen. Tutkimuksen kaikkein suosituimmiksi toiveiksi nousivatkin ryhmäliikuntatuntien monipuolistaminen sekä ohjattu kuntosali. Kuntalaiset olisivat tyytyväisempiä liikuntapalvelujen tarjontaan, jos toiminnallisen harjoittelun ja kehonhallintatuntien määrää lisättäisiin. Myös uudet liikuntamuodot ja - lajit kiinnostavat muoniolaisia suosittujen valtalajien ohella. Esimerkiksi tanssin osalta street ja hip hop -tanssia kaivattaisiin kunnan tarjontaan sekä crossfit kiinnostaisi kuntalaisia. Kuitenkin kyselyn mukaan kaksikolmasosaa vastaajista oli tyytyväisiä kunnan tarjoamiin liikuntapalveluihin. Perusteluiden mukaan kuntalaisten mielestä resurssit huomioon ottaen palveluiden tarjonta on riittävän monipuolista.
9 6 Puolet vastaajista sanoi olevansa tyytyväisiä kunnan liikuntapaikkoihin, mutta perusteluista kävi ilmi, että lähes jokainen heistäkin kaipasi kunnostusta tai uudistusta niihin. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat olemassa olevien tilojen käyttöasteen nostattaminen sekä niiden kunnostaminen. Tutkimustulokset esimerkiksi osoittivat kaukalon kunnostamishankkeen tärkeyden. Kaukalon kunnostamishanke onkin laitettu vireille jo strategian laatimisen aikana. Kunnostuksen ajankohtaa siirrettiin kuitenkin suunniteltua myöhemmäksi. Uimahallin puuttuminen kirkonkylältä aiheutti eniten tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa. Vastaajat esittivät hyviä kehitysideoita uimaharrastuksen aktivoimiseksi, kuten Oloksen uima-altaan aukioloaikojen lisääminen, yhteiskyytien tarjoaminen kuukausittain Levin kylpylään sekä uima-koulujen järjestäminen kaikenikäisille. Kuntalaisten kehitysehdotukset ja toiveet olivat pääasiassa realistisia. Ohjaajien määrän lisääminen monelle taholle sekä seuratoiminnan aktivoiminen nousivat tutkimuksessa keskeisiksi asioiksi. Kokonaisuudessaan tutkimus on liitteenä 1.
10 7 3 Toiminta-ajatus ja liikuntastrategian päämäärät Työn tavoitteena on kartoittaa perustiedot liikuntakulttuurin tämän päivän tilanteesta sekä ohjata liikunnan ja hyvinvointikokonaisuuden ymmärtämisessä. Suunnitelma tarjoaa apuvälineitä hyvinvoinnin edistämiselle sekä suuntaviivoja lähivuosien liikuntapalvelujen kehittämiselle. Liikuntastrategia on laadittu seuraavalle kolmelle vuodelle. Koko strategiakaudelle on jaoteltu tavoitteet ja toimenpiteet eri painopistealueittain. Jokaiselle vuodelle on kuitenkin valittu tärkeimmät kehittämiskohteensa eri painopistealueilta. Ne on valittu siten, että ne ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Tärkeimmät päämäärät ovat perusliikuntapaikkojen kunnostaminen ja käyttöasteen nostattaminen sekä yhteistyön parantaminen eri toimijoiden välillä. Alla on kuvattuna jokaiselle strategiavuodelle tärkeimmät kehittämiskohteet eri painopistealueilta. Koko strategiakaudelle määrätyt tavoitteet ja toimenpiteet painopistealueittain on jaoteltu tarkemmin seuraavassa luvussa. Lisäksi liitteenä 1 on niistä koottu yhteenvetotaulukko. Vuosi Liikunnan aseman/merkityksen korostaminen ja resurssien lisääminen Liikuntapaikkojen kunnostaminen Perusliikuntapaikkojen käyttöönoton tehostaminen Tiedottamisen lisääminen sosiaalista mediaa hyödyntäen Yhteistyön parantaminen liikuntatoimen ja teknisen toimen välillä Ryhmäliikuntatuntien monipuolistaminen Uimakoulujen järjestäminen eri-ikäisille Vuosi Kuntosalin laitehuolto tai laitteiston uusiminen Välineistön parantaminen tarpeen mukaan Seurojen yhteistyön lisääminen Seudullisen yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksien kartoittaminen Vuosi Tarkat tavoitteet määräytyvät myöhemmin, mutta tarkoituksena suunnata resurssit johonkin suurempaan kohteeseen/investointiin. Vaihtoehtona on esimerkiksi yleisurheilukentän peruskorjaus.
11 8 4 Strategiakauden painopistealueiden nykytilat, tavoitteet ja toimenpiteet 4.1 Eri-ikäisten kuntalaisten huomioiminen liikuntasuunnittelussa Kunnan tulee taata jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuus liikunnan harrastamiseen päivittäin. Edellytyksenä tälle on eri ikäryhmien huomiointi liikuntapalveluiden ja - paikkojen tarjonnassa. Muoniossa liikuntapalveluita pyritään tarjoamaan kaikille ikäryhmille, mutta kunnan ollessa harvaan asuttu liikuntapalvelut keskittyvät kirkonkylälle. Liikuntapalveluiden tarjoaminen sivukylillä ei ole taloudellisesti kannattavaa vähäisen käyttäjämäärän vuoksi. Haja-asutusalueilla liikuntapalveluiden tarjonta riippuukin paljon kylätoimikuntien omasta aktiivisuudesta. Liikuntatoimi vastaa pääasiassa aikuisväen liikuttamisesta, kun taas nuorisotoimi on suurelta osin vastuussa lasten ja nuorten liikunnan järjestämisestä. Myös kansalaisopiston rooli kaikenikäisten liikunnan tarjoajana on suuri Lapset ja nuoret Yleisesti Suomessa lasten ja nuorten keskuudessa arkiliikunnan osuus on laskussa ja siten liikkumisen kokonaismäärä on vähentynyt, vaikka yleisesti liikunnan harrastaminen seuroissa ja muun järjestetyn liikunnan piirissä onkin kasvanut. Alle puolet lapsista liikkuu terveytensä kannalta tarpeeksi. Hyvinvoinnin kasvun myötä liikunta kilpailee roolistaan lasten vapaa-ajanviettotapana. Tarjolla on rajaton määrä muita erilaisia virikkeitä kuten teknisiä laitteita, jotka usein vievät voiton liikunnan harrastamiselta. Huomionarvoista on myös se, että lasten ja nuorten seuratoimintaankin osallistuminen vähenee selvästi murrosikään tultaessa ja näin liikkumismäärä edelleen pienenee. Näiden asioiden vuoksi lasten ja nuorten liikunnan kehittämistä tulisi tukea, jotta päivittäisen liikunnan määrä lisääntyisi. Liikunnan hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin tukijana kannattaisi käyttää nykyistä enemmän, koska siitä saadut hyödyt ovat merkittäviä lasten kokonaisvaltaiselle kehittymiselle.
12 9 Vuonna 2013 Muonion päiväkodeissa ohjatun liikunnan järjestäminen painottuu päivittäisen liikunnan tukemiseen hoitopäivän aikana. Pääasiassa liikunnallisen toiminnan järjestäminen tapahtuu siten päiväkotien omissa yksiköissä. Esimerkiksi lapsille pidetään laululeikkitunteja päivittäin. Muuten lapset liikkuvat hoitopäivän aikana omatoimisesti sekä ulkona että sisällä. Päiväkodeilla ei kuitenkaan ole omaa varsinaista liikuntatilaa käytettävissään, mutta lapset pääsevät kaksi kertaa viikossa ammattikoulun liikuntasalille liikkumaan. Salivuorojen käyttö jaetaan kaikkien päiväkotiryhmien kesken, joten yksittäinen lapsi ei pääse sinne kahta kertaa viikossa. Pienten lasten vapaa-ajalla Muonion kunnan liikuntatoimi järjestää taaperojumppaa kerran viikossa. Keväällä 2013 järjestetään myös 5 6- vuotialle laskettelukoulu sekä 6-vuotiaille hiihtokoulu. Kouluikäisille liikunta kuuluu pakollisena oppiaineena osaksi lukujärjestystä kolme kertaa viikossa 45 minuutin oppitunteina. Liikunta pitäisi saada myös osaksi päivittäistä koulupäivää, koska lapset tarvitsevat suositusten mukaan vähintään 1 2 tuntia liikuntaa päivässä terveen kehityksen turvaamiseksi. Myönteiset vaikutukset näkyvät myös oppimisessa ja viihtymisessä koulussa. Peruskoulun aikana lapset viettävät välitunneilla kolme kertaa enemmän aikaa kuin liikuntatunneilla, joten välitunteja kannattaisi hyödyntää liikunnan lisäämiseksi. Muoniossa lapsille järjestetään koulun ulkopuolisella ajalla sählykerhoja, perusliikuntakerhoja ja tanssikerhoa. Myös taekwondon ja nyrkkeilyn harrastaminen on mahdollista. Muonion lapsilla ei ole päivittäistä mahdollisuutta harrastaa uintia,
13 10 koska kunnassa ei ole uimahallia. Uinti jää täten liian vähäiselle huomiolle. Aikaisempina vuosina Oloksen uima-altaalla sekä kesäisin ulkovesissä järjestetyt uimakoulut ovat olleetkin todella suosittuja. Uintitaidon merkitystä tulisi korostaa edelleen. Nuorisotoimen järjestämiä liikuntakerhoja eri-ikäisille lapsille ja nuorille on yhteensä siis noin kymmenen. Kansalaisopisto täydentää liikuntapalveluiden tarjontaa. Tärkein rooli lasten liikunnan määrässä on kuitenkin perheellä. Omatoimisen liikunnan merkitystä tulisi korostaa. Tavoitteet 1. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen ohjatun toiminnan avulla 2. Liikuntamyönteisen toimintakulttuurin luominen 3. Uimataidon opettaminen jokaiselle ala-asteikäiselle Toimenpiteet 1. Harrastustoiminnan monipuolistaminen perusliikuntakerhojen lisäksi 2. Nuorten innostaminen ohjaajatoimintaan 3. Päiväkodeissa ja kouluissa olemassa olevan ympäristön luominen liikuntaystävälliseksi 4. Välituntiliikuntaan kannustaminen virikkeellisellä ympäristöllä 5. Uimakoulujen vuosittainen järjestäminen kaikenikäisille lapsille ja nuorille 6. Erilaisten teemapäivien järjestäminen
14 Työikäiset Työikäiset suomalaiset eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Arkielämä on fyysisyydeltään helpottunut, joten hyötyliikunnan määrä on vähentynyt ja siten liikunnan kokonaismäärä jää liian vähäiseksi, vaikka liikunnan harrastaminen vapaaajalla on viime vuosikymmenten aikana lisääntynytkin. Passiivistuneiden aikuisten tulisi väestötasolla ymmärtää säännöllisen liikunnan vaikutus toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin. Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia sekä edistää työssäjaksamista. Muoniossakin väestö on liikunnan suhteen jakautunut erittäin vähän liikkuviin ja paljon liikkuviin kuten muualla Suomessa. Muoniossa kansalaisopisto ja seurat tarjoavat aikuisväestölle liikuntapalveluja liikuntatoimen järjestämän ohjatun kuntosalin ja vesijumpan lisäksi. Vuonna 2013 Kansalaisopiston liikuntatarjontaan kuuluu mm. tanssi, taekwondo sekä naisten kuntonyrkkeily. Seuroista esimerkiksi Muonion Naisvoimistelijat järjestää monipuolisesti ohjattua liikuntaa sekä naisille että miehille. Kuitenkin suurin osa ohjatuista tunneista on suunnattu naisille. Miehille on ainoastaan liikuntatoimen järjestämä Kunnossa kaiken ikää -hankkeen alainen Mettämiesten metrikerho, jossa tutustutaan eri liikuntalajeihin. Ryhmäliikuntatuntien suosio on kasvanut viime vuosina. Silti edelleen suosituimmat liikuntamuodot työikäisten keskuudessa ovat omatoiminen juoksu- ja kävelylenkkeily sekä hiihto. Naisille on ollut myös hiihdon opetusta Muonion Kirin järjestämänä. Muoniossa on käytössä Kuntokortti (Liite 2), jolla pyritään motivoimaan ihmisiä liikkumaan. Kuntokorttiin merkitään vuoden ajalta päivittäinen liikunnan määrä. Yli 30 minuuttia kestävästä liikuntasuorituksesta saa yhden merkinnän. Kuntokortin palauttaneiden kesken arvotaan palkintoja.
15 12 Tavoitteet 1. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen työikäisten keskuudessa monipuolistamalla ohjattua liikuntaa 2. Työhyvinvoinnin lisääminen ja työkyvyn ylläpitäminen 3. Eri toimien yhteistyön lisääminen liikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa 4. Markkinoinnin ja tiedottamisen parantaminen Toimenpiteet 1. Kehonhallintatuntien lisääminen 2. Uimakoulujen järjestäminen 3. Työhyvinvoinnin edistäminen liikuntasetelien jakamisella 4. Uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistäminen 5. Kunnan ja seurojen yhteistyön lisääminen liikuntapalvelujen tarjonnassa 6. Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa 7. Kuntokortin kehittäminen sen käytön aktivoimiseksi Ikääntyneet Vanhusväestön määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja ikärakennemuutos jatkuu edelleen. Väestön ikääntyminen edellyttää siten palveluiden kehittämistä. Myös Muoniossa ikärakenteen muutos aiheuttaa haasteita liikuntatoiminnan kehittämisessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa vuosi vuodelta. Tällä hetkellä Muoniossa yli 65-vuotiaiden osuus on 21 %, mutta vuonna 2020 sen ennustetaan olevan 28,9 %. Ikääntyneiden keskuudessa liikunnan rooli korostuu arkielämässä jaksamiseksi ja siten myös arjen ympäristöllä on merkitystä fyysiseen aktiivisuuteen. Rakennuksien sisätilojen ja lähiympäristöjen tulisi tukea iäkkäiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta. Esteettömyydellä ja ympäristön muilla ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa heidän liikunnan määräänsä. Tärkein päämäärä iäkkäiden liikunnan edistämisessä on terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrän ja itsenäisyyden lisääminen sekä elämänlaadun parantaminen. Tarjolla olevat palvelut ohjaavat liikkumiskäytäntöjä arjessa.
16 13 Turvalliset ja esteettömät ympäristöt houkuttelevat liikkumaan, joten niiden merkitystä tulisi painottaa liikuntasuunnittelussa samoin kuin lähiliikuntapaikkojen tärkeyttä. Ikääntyneet hyötyvät eniten säännöllisestä arkiaktiivisuudesta sisällä ja ulkona, tavoitteellisesta harjoittelusta ryhmissä tai yksilöllisesti sekä erityisesti arjen toimintaan vaikuttavasta voima- ja tasapainoharjoittelusta. Muonion vanhainkodilla ja hoivaosastolla molemmissa järjestetään ohjattua musiikkiliikuntaa 10 kertaa kevään 2013 aikana. Muutoin arkiliikkuminen koostuu lähinnä ulkoilusta. Vanhainkodilla työote on kuntouttava, joten hyöty- ja arkiliikuntaa on sisällytetty päivittäiseen toimintaan. Tavoitteet 1. Liikunnan psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten merkityksien korostaminen ikääntyneiden keskuudessa 2. Liikuntapalvelujen lisääminen ikääntyneille 3. Kuntouttavan työotteen säilyttäminen vanhustyössä 4. Esteettömyyden huomioiminen toimintaympäristössä Toimenpiteet 1. Tiedon lisääminen koulutuksien avulla ikääntyneiden keskuudessa työskenteleville sekä vanhuksille ja heidän läheisilleen 2. Voima- ja tasapainoharjoittelun lisääminen vanhusten liikuntatarjontaan 3. Liikkumisen sisällyttäminen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä osaksi yksilöllistä hoitoa 4. Lain edellyttämien esteettömyys- ja turvallisuusasioiden huomioiminen korjattaessa vanhaa tai rakennettaessa uutta Erityisryhmät Peruslähtökohtana liikuntatoiminnan suunnittelussa tulee olla eri toimintakykyisten kuntalaisten huomioiminen, joten tasa-arvon nimissä myös erityisryhmien liikunnan järjestämistä tulee tukea. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan henkilöiden liikuntaa, jotka vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen
17 14 tilanteen vuoksi, eivät kykene osallistumaan tarjolla oleviin yleisiin liikuntapalveluihin vaan liikunta tulee soveltaa. Näihin ryhmiin kuuluvat erityisesti vammaiset, pitkäaikaissairaat sekä yli 65-vuotiaat henkilöt, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt. Terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät korostuvatkin soveltavassa liikunnassa. Se on suurimmaksi osin kuntoutusta tai kuntouttavaa liikuntaa, mutta myös erityisliikuntakasvatus, kunto- ja virkistysliikunta sekä kilpaurheilu ovat erityisryhmien liikunnan toimintamuotoja. Muoniossa erityisryhmille järjestetään kevään 2013 aikana 12 kertaa musiikkiliikuntaa Asumispalvelutalolla (Aspa-talo). Tavoitteet 1. Liikuntapalvelujen lisääminen erityisryhmille 2. Liikunnan merkityksen korostaminen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille 3. Esteettömyyden huomioiminen toimintaympäristöissä Toimenpiteet 1. Viikoittaisen ohjatun liikunnan järjestäminen erityisryhmille 2. Erityisliikuntahankkeiden suunnittelu ja toteutus 3. Tiedon lisääminen koulutuksien avulla erityisryhmien keskuudessa työskenteleville sekä erityisryhmille ja heidän läheisilleen 4. Liikkumisen sisällyttäminen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä osaksi yksilöllistä hoitoa 5. Lain edellyttämien esteettömyys- ja turvallisuusasioiden huomioiminen korjattaessa vanhaa tai rakennettaessa uutta
18 Liikuntapaikkojen ylläpito Liikuntapaikkojen suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon avulla liikuntatoimi tarjoaa yhdessä teknisen toimen kanssa liikuntapaikkoja tasapuolisesti kaikkien käyttöön. Sivistyslautakunta päättää vuosittain kunnan liikuntapaikkojen kunnossapidosta valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Muoniossa kunnan perusliikuntapaikkoihin kuuluvat ammattikoulun ja yhtenäiskoulun liikuntasalit, kuntosalit ammattikoululla, virastotalolla ja Oloksella, jääkiekkokaukalo, tenniskenttä, jalkapallokenttä sekä urheilukenttä. Niiden lisäksi kunnan liikuntapaikkatarjontaa lisäävät Keskisenvaaran ampumapaikka, Oloksen kilpahiihtokeskus, ampumahiihtoalue sekä laskettelurinne ja Pallaksen laskettelukeskus. Uimahalli kunnasta puuttuu kokonaan. Oloksella sijaitsee yksi uima-allas, joka ei kuitenkaan ole ympärivuotisesti auki. Monipuolisimmat liikunta-paikat tarjoaa kuitenkin luonto. Lukuisat ulkoilu- ja hiihtoreitit mahdollistavat jokaiselle kuntalaiselle liikunnan harrastamisen. Kunnan perusliikuntapaikoissa on kunnostamisen varaa. Hyvin hoidetuilla liikuntapaikoilla kannustetaan myös uusia harrastajia liikunnan pariin. Lisäksi on taloudellisesti järkevää, että liikuntapaikoista sekä kalustosta huolehditaan kuntalaisten, urheiluseurojen ja koululaisten tarpeet huomioiden. Näin myös liikuntapaikkojen käyttöastetta voitaisiin saada nostettua. Tavoitteet 1. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja peruskorjausten toteuttaminen tehtyjen suunnitelmien mukaisesti 2. Yhteistyön parantaminen liikuntatoimen ja teknisen toimen välillä
19 16 3. Resurssien turvaaminen vuosittain liikuntapaikkojen korjauksiin ja ylläpitoon sekä laitehuoltoon ja välineistön hankkimiseen 4. Liikuntapaikkojen käytön järjestely; eri seurojen ja koulujen käyttämät salivuorot kaikkien tietoon tilavuokrauksen helpottamiseksi ja tilojen käyttöasteen nostattamiseksi 5. Esteettömyyden huomioiminen liikuntapaikkasuunnittelussa Toimenpiteet 1. Urheilukentän peruskorjauksen suunnittelu; erityisesti juoksuradan uudistaminen 2. Eri toimien työnjaon selkeyttäminen 3. Liikuntapaikkahoitaja liikuntatoimen alaiseksi 4. Aktiivinen hankerahoitusten hakeminen 5. Liikuntapaikkojen ja välineistön kuntokartoitukset säännönmukaisesti 6. Kunnan kuntosalin uudistaminen (laitehuollot ja -hankinnat tarpeen mukaan sekä viihtyisyyden lisääminen) 7. Yleisen varausjärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto sähköinen liikuntakalenteri 8. Lain edellyttämien esteettömyys- ja turvallisuusasioiden huomioiminen korjattaessa vanhaa tai rakennettaessa uutta 4.3 Liikuntapaikkojen ylläpidossa valmisteilla olevat projektit Skeitti- ja seikkailupuiston rakentaminen ala- ja yläkoulun välimaastoon on syksyllä 2013 valmistuva projekti. Tarkoituksena on, että sen kehittämistä jatkettaisiin vuosittain. Ely-keskuksen vetämä kaksivuotinen reitistöhanke latu- ja kelkkareittien parantamiseksi alkaa syksyllä Latupohjat raivataan, levennetään ja viitoitetaan uusiksi. Yrittäjätkin ovat mukana hankkeessa, koska sitä pidetään merkittävänä matkailuelinkeinon näkökulmasta.
20 17 Kunnan jääkiekkokaukalon peruskorjaushankkeen suunnittelu on käynnistetty vuonna Suunnitelman tarkistaminen suoritetaan kesällä/syksyllä Korjauksen toteuttaminen aloitetaan vuonna 2014, jotta hankkeelle saadaan ulkopuolinen rahoitus. Investoinnin määrää tulisi vielä harkita. Ampumapaikan ympäristöluvan vaatimat työt aloitetaan kesällä 2013 ja tarvittavat muutokset tehdään loppuun 2014 vuoden aikana. Ampumapaikan ulkoinen kehittäminen mm. vessat ja kopit peruskorjataan vuosien aikana.
21 Seuratoiminta Muoniossa liikuntatoimen ohella liikuntaa järjestävät urheiluseurat, joihin kuuluvat Muonion Kiri, Muonion Tunturiveikot, Muonion Latu, Muonion Melojat, Muonion Aikapojat, Muonion Naisvoimistelijat sekä Kerässiepin Kuntokup. Osassa seuroista toiminta ei ole kuitenkaan kaikilta osin aktiivista. Seurojen ja liikuntayhdistysten on mahdollista hakea kunnalta avustuksia vuosittain. Liitteessä 3 näkyy annettavien vuosiavustusten jakoperusteet. Kriteereinä hakijoiden keskinäisessä vertailussa ovat mm. toiminnan laatu ja laajuus sekä yhteiskunnallinen merkitys. Ensisijaisesti huomioidaan toiminnan kohdistuminen lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) liikuntaan, sitten aikuisten terveysliikuntaan, ja kolmanneksi kilpa- ja huippu-urheiluun. Lisäksi huomioidaan yhdistyksen maksamat liikuntatilavuokrat. Vuonna 2012 Muoniossa jaettiin avustuksia yhteensä euroa, joista seuroille annettiin 8000 euroa. Seuraavana kolmena vuotena avustuksien määriä on tarkoituksena nostaa euroon. Tavoitteet 1. Seuratoiminnan aktiivisuuden lisääminen 2. Seurojen yhteistyön lisääminen 3. Ohjaajamäärän resurssien kasvattaminen Toimenpiteet 1. Seuratoiminnan tukimuodot ajan tasalle 2. Seura-avustuksiin enemmän resursseja 3. Koulutusavustuksien hakemiseen kannustaminen 4. Seuratapaamiset kaksi kertaa vuodessa 5. Erilaisten teematapahtumien järjestäminen yhteistyönä eri seurojen kesken 6. Seuraohjaajien kouluttaminen
22 Liikuntatoimen talous Liikuntatoimen palveluiden tuottamiseen käytettävien kustannusten kokonaissummaa kutsutaan liikuntatoimen kokonaismenoiksi. Ne muodostuvat liikuntatoimen käyttömenoista sekä kuntien liikuntapaikkojen rakentamis- ja kalustamismenoista. Liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitomenot ovat merkittävä osa kuntien liikuntatoimeen suunnatuista menoista. Niiden lisäksi liikuntatoimen käyttömenoihin sisältyy kaikki liikuntatoimen palvelujen tuottamiseen liittyvät menot. Niitä ovat palkka- ja henkilöstömenot, ostopalvelut sekä seuroille myönnetyt toiminta- ja kohdeavustukset. Vuonna 2012 Muonion kunnan liikuntatoimen menot olivat yhteensä euroa. Avustuksia jaettiin yhteensä euroa, joista seuroille annettiin 8000 euroa ja latupoolille euroa. Talousarviosuunnitelman mukaisesti tulevina vuosina on tarkoitus hieman lisätä taloudellisia resursseja. Vuonna 2013 suunniteltuja menoja kasvatetaan noin viidellä tuhannella eurolla. Liikuntatoimen talousarvio vuosille on liitteenä 4. Tavoitteet 1. Liikuntatoimelle riittävien resurssien varmistaminen vuosittain 2. Toimintatuottojen lisääminen 3. Eri tahojen yhteistyön lisääminen liikuntaedellytysten turvaamiseksi Toimenpiteet 1. Vuosittainen taloussuunnitelma 2. Käyttömaksujen periminen tilavarauksista eri käyttäjäryhmiltä 3. Kylätoimikuntien ja seurojen kanssa yhteistyön lisääminen, jotta liikuntapalveluja voidaan järjestää taloudellisesti kestävällä tavalla
23 20 5 Liikuntastrategian käyttöönotto ja arviointi Strategia ei ole koskaan valmis. Toimintaympäristössä voi tapahtua jatkuvasti muutoksia, jotka edellyttävät strategialinjausten säännöllistä tarkastamista sekä paikkansapitävyyden arvioimista. Tehtyä suunnitelmaa tulisikin tarkistaa säännöllisin väliajoin, jotta se olisi ajan tasalla ja liikuntatoimen toimintoja voitaisiin ohjata sekä tuloksellisesti että taloudellisesti. Suunnitteluvaiheesta ei ole hyötyä, jos sillä ei tähdätä suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Strategian valmistuminen ei tarkoitakaan kehityksen tai muutoksen tapahtumista, vaan suunnitelmien toteuttaminen edellyttää myös kunnan päättäjien sitoutumista. Strategiatoimenpiteet tulisi saattaa suuremman joukon tietoon, jotta paineet toimenpiteiden käytäntöön saattamiseen kasvaisivat. Lopullinen vastuu strategian käyttöönotosta on kunnan päättäjillä. Liikuntastrategiaa tulee käyttää tulevien vuosien liikuntasuunnittelun pohjana.
24 21 6 Lähteet Aaltonen, K Liikunnan ja urheilun oikeus käytännössä. Pieksämäki: RT-Print Oy. Fogelholm, M. Miettinen, M. Paronen, O Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:1. Helsinki. Osoitteessa /pr /passthru.pdf Hakamäki, M. Jaako, J. Kankaanpää, A. Turpeinen, S Liikunta ja tasaarvo Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. Osoitteessa M33.pdf?lang=en Harjula, H. Kirvelä, T. Majava, J. Majoinen, K. Myllyntaus, O. Pauni, M. Salenius, M Kuntajohtaminen. Teoksessa Toimiva kunta (Toim. S. Korhonen ja M. Merisalo), Helsinki: FCG Efeko Oy. Husu, P. Paronen, O. Suni, J. Vasankari, T Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Osoitteessa /default/opm/julkaisut/2011/liitteet/okm15.pdf Karvinen, J. Rautio, S. Räty, K Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret. Osoitteessa df Lapin liitto Lapin hyvinvointiohjelma Rovaniemi. Osoitteessa e=dlfe p( 4&name=DLFE-3520.pdf.)df Lapin sairaanhoitopiiri. Muonion kuntaprofiili. Osoitteessa d=rja&ved=0cc8qfjaa&url=http%3a%2f%2fwww.lshp.fi%2fdownloa d.aspx%3fid%3d4109%26guid%3d%257b84a10209-b7ed-4abc- A330- F928E799EE32%257D&ei=uypbUfXqGsqB4ATD1oC4BQ&usg=AFQjC NHaec84Jv_h9AVIuvf90AUptau84A&bvm=bv ,d.bGE Liikuntalaki 1998 / Osoitteessa Liikuntatieteellinen Seura Soveltava liikunta. Osoitteessa
25 22 Muonion kunta. Opiskelu ja vapaa-aika. Liikunta. Osoitteessa Muonion kunta Sivistyslautakunta. Esityslista/pöytäkirja 4/2012. Osoitteessa _julkinen.pdf Nuori Suomi Kansallinen liikuntatutkimus Lapset ja nuoret. SLU:n julkaisusarja 7/2010. Osoitteessa df/ /liikuntatutkimus_nuoret_2009_2010.pdf. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Terveyttä edistävä liikunta. Osoitteessa vae_liikunta/?lang=fi Opetusministeriö 2008a. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14. Osoitteessa pdf?lang=fi Opetusministeriö Kuntien liikuntatoimen talous- ja henkilöstötietoja vuosilta Opetusministeriön julkaisuja 2010:15. Osoitteessa 15.pdf?lang=fi Tilastokeskus Osoitteessa Väestörekisterikeskus Suomen asukasluku kuukausittain - Kunnittain aakkosjärjestyksessä. Osoitteessa =6865&site=3&id= Jaakkola, P Muonion kunnan liikunnanohjaajan haastattelu. Kivinen, M Muonion Melojien yhteyshenkilön puhelinhaastattelu Kuru, P Vanhustyön ohjaajan puhelinhaastattelu Liukkonen, R Varhaiskasvatuksen ohjaajan puhelinhaastattelu Palviainen, K Muonion kunnan liikunnanohjaajan haastattelu Polojärvi, T Muonion Naisvoimistelijoiden yhteyshenkilön puhelinhaastattelu Pölkki, K Nuorisotoimen ohjaajan puhelinhaastattelu Seppänen, P Muonion Ladun yhteyshenkilön puhelinhaastattelu
26 23 Vuopio, K Muonion Kirin puheenjohtajan puhelinhaastattelu Liikuntastrategian kuvat: Olavi Airaksinen, Lassi Naalisvaara ja Timo Salo
27 24 7 Liitteet Yhteenveto liikuntastrategian tavoitteista ja toimenpiteistä Liite 1 Kyselytutkimus strategian laadinnan tueksi Liite 2 Kuntokortti 2013 Liite 3 Seurojen vuosiavustusten jakoperusteet Liite 4 Liikuntatoimen talousarvio vuosille Liite 5
28 Painopistealueittain Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet Erityisryhmät Liikuntapaikat Seuratoiminta Talous Tavoitteet Toimenpiteet 1. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen ohjatun toiminnan avulla 2. Liikuntamyönteisen toimintakulttuurin luominen 3. Uimataidon opettaminen jokaiselle ala-asteikäiselle 1. Harrastustoiminnan monipuolistaminen 2. Nuorten innostaminen ohjaajatoimintaan 3. Ympäristön luominen liikuntaystävälliseksi 4. Välituntiliikuntaan kannustaminen 5. Uimakoulut vuosittain 1. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen monipuolistamalla ohjattua liikuntaa 2.Työhyvinvoinnin lisääminen ja työkyvyn ylläpitäminen 3. Eri toimien yhteistyön lisääminen 4. Markkinoinnin ja tiedottamisen parantaminen 1. Kehonhallintatuntien lisääminen liikuntatarjontaan 2. Uimakoulujen järjestäminen 3. Työhyvinvoinnin edistäminen liikuntasetelien jaolla 4. Uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistäminen 5. Kunnan ja seurojen yhteistyön lisääminen 6. Erilaiset teemapäivät 6. Sosiaalisen median hyödyntäminen 7. Kuntokortin kehittäminen 1. Liikunnan psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten merkityksien korostaminen 2. Liikuntapalvelujen lisääminen 3. Kuntouttavan työotteen säilyttäminen vanhustyössä 4. Esteettömyyden huomioiminen 1. Tiedon lisääminen koulutuksien avulla 2. Voima- ja tasapainoharjoittelun lisääminen liikuntatarjontaan 3. Liikunnan sisällyttäminen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä osaksi yksilön 4. Esteettömyyden huomioiminen korjattaessa vanhaa tai rakennettaessa uutta 1. Liikuntapalvelujen lisääminen 2. Liikunnan merkityksen korostaminen 3. Esteettömyyden huomiominen 1. Viikoittaisen ohjatun liikunnan järjestäminen 2. Hankkeiden suunnittelu ja toteutus 3. Tiedon lisääminen koulutuksien avulla 4. Liikunnan sisällyttäminen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä osaksi yksilön 5. Esteettömyyden huomioiminen korjattaessa vanhaa tai rakennettaessa uutta 1. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja peruskorjausten toteuttaminen suunnitelmien mukaisesti 2. Yhteistyön parantaminen liikuntatoimen ja teknisen toimen välillä 1. Aktiivisuuden lisääminen 2. Yhteistyön lisääminen eri seurojen välillä 3. Resurssien turvaaminen 3. Ohjaajamäärän vuosittain liikuntapaikkojen resurssien korjauksiin ja ylläpitoon sekä kasvattaminen laitehuoltoon ja välineistön hankkimiseen 4. Liikuntapaikkojen käytön järjestely 5. Esteettömyyden huomioiminen 1.Urheilukentän peruskorjauksen suunnittelu 2. Eri toimien työnjaon selkeyttäminen 3. Liikuntapaikkahoitaja liikuntatoimen alaiseksi 1. Tukimuodot ajan tasalle 2. Enemmän resursseja avustuksiin 3. Koulutusavustuksien hakemiseen kannustaminen 4. Aktiivinen 4. Seuratapaamiset hankerahoitusten hakeminen kahdesti vuodessa 5. Liikuntapaikkojen ja 5. Erilaisten välineistön kuntokartoitukset teematapahtumien säännönmukaisesti järjestäminen 6. Kunnan kuntosalin uudistaminen 7. Yleisen varausjärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto 8. Esteettömyyden huomioiminen korjattaessa vanhaa tai rakennettaessa uutta 6. Seuraohjaajien kouluttaminen 1. Riittävien resurssien turvaaminen vuosittain 2. Toimintatuottojen lisääminen 3. Eri tahojen yhteistyön lisääminen liikuntaedellytysten turvaamiseksi 1. Vuosittainen taloussuunnitelma 2. Käyttömaksujen periminen käyttäjäryhmiltä 3. Kylätoimikuntien ja seurojen kanssa yhteistyön lisääminen Yhteenveto strategian tavoitteista ja toimenpiteistä Liite 1 25
29 26 Kyselytutkimus liikuntastrategian laadinnan tueksi Liite 2 Liikuntastrategian laadinnan tueksi toteutettiin koko kunnan kattava liikuntakyselytutkimus syksyllä Sen tavoitteena oli selvittää Muonion kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin. Sillä haluttiin kartoittaa sekä kehittämistarpeet että mahdollisuudet kunnan liikuntatoimen osalta. Kuntalaisille lähetettiin kuntatiedotteen mukana kyselylomake. Siihen oli mahdollisuus vastata myös kunnan Internet-sivuilla, koska kuntatiedotteen mukana lähetetty lomake mahdollisti vastaamisen vain yhdelle henkilölle taloudesta. Kyselyyn vastanneita oli 78 henkilöä (n=78). Niistä 47 vastasi lomakkeeseen sähköisesti ja 31 palautti kyselyn paperiversiona. Naiset olivat selvästi innokkaampia vastaamaan kyselyyn. Heitä vastaajista oli 55 ja miehiä vain 23. Aktiivisin vastaajaryhmä olivat vuotiaat naiset, joiden lukumäärä oli 12. Lapsia koskevat asiat tulivat esille vain perheiden aikuisten vastauksissa. Yhteensä vastaajia oli kuitenkin niin vähän, että saaduista tuloksista ei voitu tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Saadut vastaukset olivat kuitenkin samassa linjassa työryhmän tapaamisissa sekä puhelinhaastatteluista saatujen tietojen kanssa. Kuntalaisten viikoittaiset liikuntaharrastukset ja liikunnanmäärä Kyselylomakkeessa kysyttiin kuntalaisilta, mitä he harrastavat säännöllisesti viikoittain (kuvio 1.). Vaihtoehtoina olivat hiihto, salibandy, lentopallo, sulkapallo, luistelu, kuntosali, ohjatut ryhmäliikuntatunnit, lenkkeily, yleisurheilu, vaellus ja metsästys/kalastus. Lisäksi vaihtoehtona oli muu, mikä -kohta, johon sai kirjoittaa oman lajinsa. Vastaajat saivat rastita useamman vaihtoehdon. Kysymykseen valittiin kyseiset lajit, koska niiden harrastamiselle on puitteet Muoniossa.
30 27 Kuvio 1. Liikuntaharrastukset (n=78) Lenkkeily ja hiihto olivat molemmilla sukupuolilla suosiossa. Esimerkiksi naisista lähes 70 % ja miehistä 60 % ilmoitti lenkkeilevänsä viikoittain. Miesten osalta lenkkeilyä suositummaksi nousi hiihto, jota harrastavat yli 70 % vastanneista. Lähes puolet naisvastaajista oli valinnut ryhmäliikunnan harrastusmuodokseen. Myös luontoliikuntaa harrastetaan kunnassa paljon. Vaellus, metsästys ja kalastus saivatkin suhteessa paljon kannatusta. Pyöräily, melonta/kanotointi ja laskettelu nousivat muu, mikä -kohdasta selkeimmin esille. Lomakkeessa kysyttiin, kuinka useasti liikuntaa harrastetaan viikossa (kuvio 2.). Vastaajista 27 % harrastaa liikuntaa 1 2 kertaa viikossa. Suurin osa vastaajista ilmoitti liikunnan määräkseen 3 4 kertaa viikossa 47 %, 5 6 kertaa harrastavia 22 % ja seitsemän kertaa tai enemmän harrastavia oli 4 %.
31 28 Kuvio 2. Viikoittainen liikunnan määrä (n=78) Tyytyväisyys liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Kyselylomakkeessa kysyttiin, ovatko kuntalaiset tyytyväisiä liikuntapalveluiden tämänhetkiseen tilaan (kuvio 3.). Vastaajilla oli mahdollista valita vastauksekseen joko kyllä- tai ei-vaihtoehto. Valittuaan kantansa vastaajan tuli perustella se sanallisesti. Vastaajista 62 % ilmaisi tyytyväisyytensä. Perusteluista kävi selkeästi ilmi, että kuntalaisten mielestä resurssit huomioon ottaen palveluiden tarjonta on riittävän monipuolista. Liikuntapalveluihin tyytymättömiä oli 27 % ja 11 % vastaajista ei osannut valita kantaansa. Nämä 11 % olivat rastineet sekä kyllä- että ei-kohdan. Kuvio 3. Tyytyväisyys liikuntapalveluihin (n=78)
32 29 Perusteluista selvisi, että Muonion Naisvoimistelijoiden järjestämiin monipuolisiin ryhmäliikuntapalveluihin oltiin tyytyväisiä. Ainoastaan kehonhallintatunteja kaivattiin lisää. Lisäksi vastauksista nousi esille, että senioreille suunnattua ohjattua toimintaa ei ole tarpeeksi. Yleinen mielipide tyytymättömien keskuudessa oli ohjaajien puute. Toinen erityistä huomiota herättänyt asia tyytymättömien vastauksissa oli uimakoulujen järjestämisen tarve. Kuntalaiset pitivät uintitaitoa merkittävänä niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. Lisäksi vastaajien perusteluista voitiin päätellä, että seuratoiminta on kunnassa liian vähäistä. Muonion kuntalaiset kaipasivat aktiivisuutta kaikenikäisten seuratoimintaan. Tutkimuksen yksi oleellisimmista asioista oli selvittää kuntalaisten tyytyväisyys liikuntapaikkoihin (kuvio 4.). Vaihtoehtoina olivat kyllä- tai ei-kohdat. Puolet vastaajista sanoi olevansa tyytyväisiä, mutta perusteluista kävi kuitenkin ilmi, että lähes jokainen heistäkin kaipasi kunnostusta tai uudistusta liikuntapaikkoihin. Vastaajista 37 % ilmoitti selkeästi tyytymättömyytensä. Vastaajista 14 % oli valinnut molemmat vastausvaihtoehdot, joten voidaan tulkita, että he eivät osanneet valita kantaansa. Kuvio 4. Tyytyväisyys liikuntapaikkoihin (n=78) Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat olemassa olevien tilojen käyttöasteen nostattaminen ja niiden kunnostaminen. Vastaajat kokivat, että salivuoroja tulisi saada yksittäisten henkilöiden käyttöön sekä kaukalo ja yleisurheilukenttä vaatisivat kunnostamista. Esimerkiksi juoksuradan kuntoa pidettiin ala-arvoisena. Toiveena
33 30 olikin, että alusta vaihdettaisiin nykyaikaisempaan. Myöskään kunnan kuntosalin varusteiden kuntoon ei oltu tyytyväisiä ja tila koettiin liian ahtaaksi. Lisäksi uimahallin puuttuminen kirkonkylältä oli yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka aiheutti tyytymättömyyttä kuntalaisten keskuudessa. Kuntalaiset olivat pääasiassa kuitenkin sitä mieltä, että luonto tarjoaa monipuoliset liikuntapaikat. Kuntalaisten toiveet liikuntapalveluista Kuntalaiset saivat esittää kyselylomakkeessa toiveitaan liikuntapalvelujen tarjonnan suhteen (kuvio 5.). Tähän kysymykseen valittiin vaihtoehdoiksi tanssi, frisbeegolf, palloilupelit, uinti, ohjattu kuntosali ja ryhmäliikuntatunnit. Kyselyyn valittiin kyseiset lajit, koska niiden tarjonta Muonion liikuntapalveluissa vaihtelee. Lisäksi vaihtoehtona oli muu, mikä-kohta. Valitessaan ryhmäliikunnan, tanssin, palloilupelit tai muu - kohdan pyysimme vastaajalta tarkempaa kuvausta toivomastaan harrastusmuodosta. Vastaajat saivat valita useamman kohdan annetuista vaihtoehdoista. Kuvio 5. Kuntalaisten toiveet (n=78) Kaikkein eniten kannatusta saivat uinti, ohjattu kuntosali ja ryhmäliikunta. Myös erilaisia tanssimuotoja ja kehonhallintatunteja kaivattiin kunnan liikuntatarjontaan. Uintipalveluiden puuttuminen nousi kolmasosasta vastauksista esille. Oloksen uimahallin aukioloaikoja toivottiin pidemmiksi ja ohjattuja uintitekniikkakursseja
34 31 järjestettäviksi myös aikuisille. Lasten uimakoulua pidettiin kunnassa erittäin tärkeänä ja sitä toivottiin vuosittaiseksi. Ehdotuksena oli myös kuukausittainen yhteiskuljetus Levin kylpylään. Johtopäätökset saaduista tuloksista Tutkimuksesta saadut tiedot vastaavat hyvin liikuntatoiminnan nykyistä tilannetta vähäisistäkin vastauksista huolimatta. Samat teemat ja aihealueet nousivat niin kyselytutkimuksessa kuin liikuntastrategian työryhmätapaamisissa esille. Selkein selville saatu asia oli kuntalaisten vaatimattomuus. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista pitivät kunnan liikuntapalveluiden tarjontaa riittävänä, koska he ajattelevat, että eivät voi vaatia enempää järjestettyä toimintaa puutteellisten resurssien vuoksi. Kyselylomakkeen kohdista, joissa vastaajaa pyydettiin perustelemaan vastaustaan, saatiin kaikkein arvokkainta tietoa tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin. Perustelut osoittivat, että tyytyväisetkin kuntalaiset kaipasivat toimintaan ja paikkoihin kehitystä. Riippumatta siis siitä, oliko kuntalainen vastannut tyytyväisyyskysymyksiin kyllä tai ei, perustelut olivat samansuuntaiset. Kehitysehdotukset ja toiveet olivat pääasiassa kuitenkin realistisia. Ohjaajien määrän lisääminen monelle taholle sekä seuratoiminnan aktivoiminen nousivat keskeisiksi asioiksi. Ohjaajapulaan kunta voi jollakin tavalla vaikuttaa, mutta seuratoiminnan kehittäminen on suureksi osaksi riippuvainen kuntalaisten omasta aktiivisuudesta. Seuratoiminta vaatii paljon talkootyötä, joten halukkaiden harrastajien tulisi ottaa vastuuta toiminnasta, jotta toivottuja harrastusmuotoja voitaisiin lisätä kunnan liikuntapalvelutarjontaan. Liikuntastrategiaa laatiessamme otamme nämä asiat huomioon mahdollisilla ohjaajakoulutusten sekä erilaisten liikuntatapahtumien järjestämisellä. Uudet liikuntamuodot ja -lajit kiinnostavat muoniolaisia suosittujen valtalajien ohella. Esimerkiksi tanssin osalta street ja hiphop-tanssia kaivattaisiin kunnan tarjontaan sekä crossfit ja jooga kiinnostaisivat kuntalaisia. Nykypäivän liikuntatrendin mukaisesti myös ryhmäliikuntatunnit olivat suuressa suosiossa. Siten kaikkein
35 32 suosituimmiksi toiveiksi nousivat ryhmäliikuntatuntien monipuolistaminen sekä ohjattu kuntosali. Kuntalaiset olisivat tyytyväisempiä liikuntapalvelujen tarjontaan, jos toiminnallisen harjoittelun ja kehonhallintatuntien määrää lisättäisiin. Näiden toiveiden toteuttaminen vaatisi vain lisää ohjaajia, koska tilat niiden järjestämiseksi ovat jo olemassa. Lihaskuntoharjoittelua varten kunnasta löytyy kuntosali, mutta se kaipaa ohjaajaa, joka olisi päivittäin läsnä opastamassa kuntosalilla kävijöitä. Lisäksi parantamalla kuntosalin viihtyisyyttä, huoltamalla laitteita ja pidentämällä aukioloaikoja voidaan saada nostettua salin käyttöastetta. Kunnassa on liikuntapaikkoja, mutta ne vaativat kunnostamista. Tällä hetkellä akuutein kunnostusta vaativa kohde on kaukalo, joka tulisi korjata perusteellisesti. Tutkimuksesta kävi ilmi, että vastaajien mielipiteet tukivat tämän hankkeen tärkeyttä. Kaukalon kunnostamishanke olikin laitettu vireille jo strategian laatimisen aikana. Kunnostuksen ajankohtaa siirrettiin kuitenkin suunniteltua myöhemmäksi. Kuntalaisten mielipiteillä on hyvä vedota päättäjiin rahoitusta hakiessa, joten myös liikuntastrategian tutkimustulosten julkaisemisella voidaan todeta kunnostamisen tarpeellisuus. Olennaisesti tutkimustulokset eivät vaikuta jo tehtyyn päätökseen, mutta ainakin ne vahvistavat sen tärkeyttä. Vapaa sana -kohdassa kuntalaiset olivat kirjoittaneet laajasti eri asioista, joten osa mielipiteistä jäi yksittäisiksi. Toisaalta myös tästä osiosta nousi selkeitä teemoja, jotka tulivat osassa lomakkeista selville jo tyytyväisyys-kohdissa. Uimahallin puuttuminen kirkonkylältä aiheutti tyytymättömyyttä. Kuntalaisethan esittivätkin perusteluissaan hyviä kehitysideoita uimaharrastuksen aktivoimiseksi; Oloksen uima-altaan aukioloaikojen lisääminen, yhteiskyytien tarjoaminen kuukausittain Levin kylpylään sekä uimakoulujen järjestäminen kaikenikäisille. Uintitaidon merkitystä pidetään tärkeänä kansalaistaitona, jonka oppimisen esteenä ei tulisi olla uimahallin puuttuminen. Hiihto on ollut kunnassa valtalaji jo pitkään ja laji herättää kuntalaisten keskuudessa kiivasta keskustelua. Hiihdon suosio näkyi myös tässä tutkimuksessa. Se oli niin miesten kuin naistenkin harrastuslistan kärkisijoilla. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi, että useiden kuntalaisten mielestä hiihtoon panostetaan liian paljon. Vaikka laji on vastaajille tärkeä, olivat he avoimissa vastauksissaan sitä mieltä, että latuverkostoja
36 33 on liikaa käytössä hiljaisempina kuukausina eli joulukuun ja helmikuun välisenä aikana. Sama aihe nousi esille jo työryhmän ensimmäisessä tapaamisessa ja silloin asian ratkaisemiseksi ehdotettiin latujen todellisen käyttöasteen todentamista Metsähallitukselta lainatun laskurin avulla. Osoittamalla hiihtäjien vähäinen määrä hiljaisina aikoina, voitaisiin perustellusti ehdottaa taloudellisten resurssien suuntaaminen muualle kuin latujen kunnossapitoon. Vastaajien määrän vähyys kertoo tärkeän tuloksen: Muonion kuntalaiset eivät koe liikunnan asioita niin tärkeäksi kuin kyselyä laadittaessa toivottiin. Vastaamatta jättämistä voidaan pitää eräänlaisena kannanottona. Kaikkein eniten tutkijoita jäi harmittamaan nuorten vastaamattomuus. Tutkimuksen päättymisen jälkeen kouluihin otettiin yhteyttä, jotta nuoria vastaajia saataisiin lisää, mutta yhteydenotto ei tuottanut tulosta. Pohdittavaksi jää, olivatko vastaajat liikunnasta erityisesti kiinnostuneita vai kuuluiko joukkoon myös liikunnasta ei kiinnostuneita -henkilöitä. Jos vastaajat koostuivat pääasiassa Muonion aktiiviliikkujista, saadut tulokset eivät anna oikeaa kuvaa kunnan todellisesta tilanteesta. Mielenkiintoista olisi ollut saada kaikista ikäryhmistä yhtä paljon vastaajia, jotta tuloksia oltaisi voitu paremmin vertailla. Suurempia johtopäätöksiä kunnan liikuntatoiminnan nykytilanteesta tulosten perusteella oli vaikea tehdä, koska vastaajamäärä jäi niin pieneksi.
37 34 Kuntokortti 2013 Liite 3 Viikko MA TI KE TO PE LA SU 1 KUNTOKORTTI NIMI: 3 4 OSOITE: 5 7 Puh: 8 Suoritukseksi hyväksytään vähintään 9 30 min kestänyt liikuntasuoritus. 10 Suoritus merkitään korttiin kirjain- 11 tunnuksella. Samalle päivälle voi 12 merkitä useamman suorituksen Kä=kävely Ku=kuntosali PY=pyöräily 15 J=juoksu PA=palloilu T=tanssi 16 U=uinti SK=sauvakävely V=voimistelu 17 H=hiihto Ru=rullaluistelu Lu=Luistelu 18 M=muu Palauta kortti vapaa-aikatoimeen mennessä. 22 Kaikkien kortin palauttaneiden 23 kesken arvotaan palkintoja! VUODEN 2013 KUNTOKORTEJA 27 KOSKEVA ARVONTA 28 SUORITETAAN PALAUTATHAN VUODEN 2013 KORTTISI 30 ENNEN SITÄ VOITTAJILLE ILMOITETAAN 33 HENKILÖKOHTAISESTI HYVÄÄ JA LIIKUNNALLISTA 36 VUOTTA 2013! 37 T. VAPAA-AIKATOIMEN VÄKI
38
39 Seurojen vuosiavustusten jakoperusteet Liite 4 36
40 37
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotLIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ
LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ Juuan kunnan liikuntastrategia vuosille 2018-2021 Sisällysluettelo 1. Juuan kunnan päästrategia 2. Liikuntalaki
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
Lisätiedot1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus
PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotTällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.
Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotLiikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU
1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotLIIKUNTAKYSELY RAPORTTI
2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotAlkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)
5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen
LisätiedotAjankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta
Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotSivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.
Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille
LisätiedotLiikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480
Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti
LisätiedotMänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA
LisätiedotKÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...
KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto
LisätiedotLiikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018
Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Mikä on selonteko ja mitä sillä tavoitellaan? valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle selonteon hallintoa
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)
LisätiedotUusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset
LisätiedotHE 190/2014. Paikallisella yhteistyöllä tarkoitetaan kunnan viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.
Kari Sjöholm 21018 2 Kari Sjöholm 2018 Kari Sjöholm [pvm] 3 Kari Sjöholm 2018 HE 190/2014 Hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö on keskeistä liikunnan edistämiseksi. Kunnan eri toimialojen poikkihallinnollinen
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotLiikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016
Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 6.10.2016 Tilastokatsaus 9/2016 1 Johdanto THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö keräävät tietoa kuntien toiminnasta ja resursseista kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotJuuan kunnan liikuntastrategia
Juuan kunnan liikuntastrategia 2015-2017 Strateginen päämäärä: Liikunnan merkityksen kasvattaminen osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 1. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotTähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina
Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen
Lisätiedot1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta
1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
LisätiedotKokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa
KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotPADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi...
PADASJOEN KUNTA 1 johdanto...3 2 lyhyen aikavälin tavoitteet (0 1 vuotta)...4 2.1 Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen 2.2 Liikunta-alueet 2.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotVesilahden kunnan liikuntastrategia 2010 2015
Vesilahden kunnan liikuntastrategia 2010 2015 Vesilahden kunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 LIIKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU... 4 LIIKUNTALAKI VELVOITTAA...
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotIlomantsin kunnan liikunta- ja nuorisotoimen toimintaohjelma
Ilomantsin kunnan liikunta- ja nuorisotoimen toimintaohjelma Ilomantsin kunnan strategia Ilomantsin kunnassa on kuntastrategia ja hyvinvointisuunnitelma, joka pohjautuu kuntastrategiaan. Hyvinvointisuunnitelman
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotNURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset
NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY 07 Tulokset TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastanneet seurat Seuratyyppi Klaukkalan Kiri Ry Klaukkalan NMKY ry Kurra Hockey ry Nurmijärven Hiihtoseura ry Nurmijärven Jalkapalloseura
LisätiedotTampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotLiikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus
Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Hallintojohtaja Sami Niemi, Vapaa-aikajohtaja Hannele Alanärä Liikunnan ajankohtaisseminaari Turku 22.9.2016 1 Liikkuva koulu -> Liikkuva Muurame 2014-
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015
TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,
LisätiedotLiikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos
Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä
LisätiedotSITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa
SITOUTUMINEN Ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa Miten liikuntatoimen luottamushenkilöhallinnossa (lautakunta/kuntayhtymän hallitus yms.) on käsitelty seuraavia kansallisia ohjelmia ja suosituksia?
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotErityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotTEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista
TEAviisari 2016 Oma kuntani Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista Liikunnan edistäminen kunnissa 2016 tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena on seurata
LisätiedotEspoo Active City Liikuntapalvelut
E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotLIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN
LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian
LisätiedotSyksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset
Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset Kysely koski perheen yhteistä harrastamista ja harrastamiseen liittyviä toiveita Pirkkalassa. Kyselyyn vastanneiden perheiden lasten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:
LisätiedotENNAKKOMATERIAALI 2015
ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko
LisätiedotKuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen
LisätiedotTehtäväalue: Hyvinvointi LIITE 1
Tehtäväalue: 210501 Hyvinvointi LIITE 1 Hyvinvointilautakunnan tehtävät ja toimivalta Lautakunta johtaa ja kehittää hyvinvointitoimialaa (aikaisemmat kirjasto- ja kulttuuritoimen ja vapaa-aikatoimen toimialat)
LisätiedotTulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen
TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007
Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotAJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus
AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan
Lisätiedot2. luento hallinnollinen näkökulma
JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan
LisätiedotPalokan koulukeskuskysely
- Palokan koulukeskuskyselyssä kysyttiin kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiseksi koulukeskus voisi muodostua - Kysely toteutettiin hankkeen suunnittelussa mukana olevien osapuolten yhteistyönä - Käyttäjien
Lisätiedot(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta
TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06
LisätiedotLiikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki
Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki Asukkaita 25 507 (1.1.2014/Kuntaliitto) 75 km Oulusta etelään Perämeren rannalla Perustettu
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotVUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala
VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /
LisätiedotArviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
LisätiedotLajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto. Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars
Lajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto 2018 Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars Seuratoiminnan kasvumahdollisuudet Koko väestö Drop out Harrastajat liikunta- ja urheiluseurassa
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotVUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015
VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet
LisätiedotLiikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle
Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle 2017 2020 Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien
LisätiedotLiikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015
1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotOppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.
Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun
LisätiedotLiikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa
Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
Lisätiedot