VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA MARKKINOINTI

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA MARKKINOINTI Olli Kopakkala VERKKOKAUPAN INTERNET-MARKKINOINNIN TOIMEPITEIDEN KUSTANNUSTEHOKAS ALLOKOINTI KÄVIJÄSEURANNAN TUOTTAMIA TIETOJA HYÖDYNTÄEN Markkinoinnin Kandidaatintutkielma VAASA 2010

2 1 SISÄLLYSLUETTELO!"!#$$%!$&'(('$)* +* +,+,*(-./012345*.46/70.-8*94*.4: * ;* +,<,*(-./03-/815*64/1551*94*6494-8* ;* <,*>#B"C#!'&DEF(E)GC'$HE(* I* <,+,*J77K21*E542L.0M8* I* <,<,*!577N0* O* <,=,*>?:09? *.4: * P* =,*GE>&>)F'HED>>"F)"F("* +Q* =,+,*G4/-/7517A * +Q* =,+,<,*G4/-/7517A */ R7//--8*!-A16/4-A4884* ++* =,<,*G4/ * +<* =,<,<,*G4/ */ R7//--8*!-A16/4-A4884* +;* ;,*!)!"EE$"!'F*H'S"EF*!"B&!()(* +T* ;,+,*% * *31U048.4* +T* ;,<,*! *31U04*L60.L8.15*346// : ?88?* ;,=,*V4M1N77/05*RLWUL5.?30515*!-A16/4-A45*346// * +O* ;,;,*(X0..16* +P* ;,;,<,*(X0..16*!-A16/4-A45*346// * <Q* ;,T,*%7-(-N1*78454* Y346// * <+* <<* T,*Z$)J"(* <=* T,<,*% *N27K108.4* <=* T,=,*%60.L8N27K05*A * <;* T,;,*H46// *3-0U15*N27K10884* @,<,*!-A16/4-A45*8?R/WA // * <O* <O* <P* I,*C)G()\##([>!'(* =+* $#GS'$&'(('$)* =;*

3 2 $""((''(* ;Q* $""('*+,*)6K *R4/-.-27/808.4*!-A16/4-AA4,]0^5*40/4:?2022?*++,+<,<QQPY+,=,<Q+Q* */?:09?.* *:00//7/7R ,* ;Q* $""('*=,*!-A16/4-A45*J77K21*EUX76U8Y/ /81.*40/4:?2022?*+;,+<,<QQPYO,=,<Q+Q, * ;+* $""('*;,*!-A16/4-A45*34/81.-.*R4/-/751/?:09?.*40/4:?2022?*+;,+<,<QQPYO,=,<Q+Q,* ;<* $""('*T,*!-A16/4-AA445*V4M1N77/Y80: *844A-511.*/?:09?.*40/4:?2022?*+,++,<QQPY +Q,=,<Q+Q,* ;=* $""('*@,*!-A16/4-AA445*(X0..16,M73^8.4*40/4:?2022?*+,++,<QQPY+Q,=,<Q+Q*844A-511.* /?:09?.,* ;=* $""('*I,**EUU.R08,M7305*4542L.00//4*/?:09W0U15*94/4308.4* :-915*205/108.?* 40/4:?2022?*<;,++,<QQPY+<,=,<Q+Q,* ;=* $""('*O,*G024:0./-.05,M73*_N27K08.4*80:-0221* */?:09?.*40/4:?2022?*+,++,<QQPY +Q,=,<Q+Q,+* ;;* $""('*P,*!-A16/4-A45*--.08/069115* *H402`R03A*34884A R * 40/4:?2022?*346648/--*<QQP*_*R-R.0/--*<Q+Q,* ;;* $""('*+Q,*!-A16/4-A45*--.08/069115*/4-..4*:16//7/4-AA445*844A-511.*/?:09?.* 40/4:?2022?*+,++,<QQPY+Q,=,<Q+Q,* ;T*

4 3 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä(t): Olli Vili Johannes Kopakkala Tutkielman nimi: Verkkokaupan Internet-markkinointitoimenpiteiden kustannustehokas allokointi kävijäseurannan tuottamia tietoja hyödyntäen.! Ohjaaja: KTT Ari Huuhka Tutkinto: Kauppatieteiden kandidaatti Oppiaine: Markkinointi Linja (tai koulutusohjelma): Aloitusvuosi:2010 Valmistumisvuosi: 2010 Sivumäärä: 43 TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa käsitellään verkkokaupan internet-markkinointia. Tutkielmassa käydään läpi erilaisia internet-markkinoinnin muotoja, sekä analysoidaan ja vertaillaan niiden kustannustehokkuutta toisiinsa nähden. Internet-markkinoinnin erilaisia toimenpiteitä ja muotoja esitellään yleisellä tasolla ja sen jälkeen niiden hyödyntämistä käsitellään Superkauppa.fi verkkokaupan avulla. Tutkimuksessa käytetään lähdeaineistona kävijäseurantatyökalujen tuottamaa informaatiota. Tämän vuoksi myös erilaiset kävijäseurantatyökalut on otettu yleiseen esittelyyn. Internet-markkinointitoimenpiteistä on otettu käsittelyyn hakukonemarkkinointi, markkinointi sosiaalisessa mediassa ja blogeissa sekä sähköpostimarkkinointi. Tutkielma on selkeyden vuoksi rajattu näihin markkinointimuotoihin, koska ne ovat verkkokaupan internet-markkinoinnin kannalta kaikkein tärkeimmät. Johtopäätöksenä tutkielmassa on se, että verkkokaupan markkinoinnissa erilaisten seurantatyökalujen käyttö on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi käy ilmi, että hakukonemarkkinointi on ainakin Superkaupan osalta ollut kaikkein eniten myyntiä tuottanut markkinoinnin muoto. Sähköpostimarkkinointi on ollut kaikkein tehokkainta tulosprosentin perusteella ja kohdistettu blogimarkkinointi on tuottanut sekä paljon kävijöitä että myyntiä. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa markkinointi ei ole tuottanut juurikaan tulosta. AVAINSANAT: Internet-markkinointi, verkkokauppa, hakukonemarkkinointi, sosiaalinen media.

5 4 1. JOHDANTO Internet-markkinointiin kulutetut investoinnit ovat kasvaneet lähivuosina nopeaan tahtiin. Samaan aikaan lähes kaikki muut mainosmuodot ovat vähentäneet suosiotaan. Vuonna 2009 Internet-markkinointiin käytettiin Mainonnan Neuvottelukunnan TNX Metrix Oy:ltä tilaaman tutkimuksen (2010) mukaan Suomessa 149,2 miljoonaa euroa, joka vastasi 12,6% koko mediamainonnasta. Internet-markkinointiin käytettiin siis enemmän rahaa, kuin esimerkiksi aikakauslehtimainontaan tai radiomainontaan. Silti Snoobi Oy:n suuntaa-antavan tutkimuksen mukaan vain noin 25%:lla suomalaisista yrityssivustoista oli vuonna 2008 asennettuna minkäänlaista kävijäseurantaa. Kuten tässä tutkielmassa tullaan esittämään, kävijäseurantatyökalut kertovat tarkkaan internet-markkinointitoimenpiteiden kustannustehokkuuden. Koska niin harva yritys seuraa sivustonsa kävijöiden liikkeitä, voidaan olettaa, että suurta osaa tämänhetkisen verkkomarkkinoinnin tuloksista ei seurata lainkaan Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet Tämän tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on esitellä tärkeimmät internetmarkkinoinnin osa-alueet sekä vertailla ja analysoida niiden kustannustehokkuutta verkosivustojen avulla tapahtuvassa tuotteiden myynnissä. Tutkielman toisena tarkoituksena on osoittaa kävijäseurantaohjelmistojen arvo Internetissä toteuttettavan liiketoiminnan seurannassa. Kävijäseurantaohjelmien avulla on mahdollista seurata tarkasti kuinka kustannustehokkaita erilaiset mainosvaihtoehdot ovat. Tämän vuoksi näkökulmaksi on valittu markkinointitavat jotka tuovat suoraan myyntiä, eikä esimerkiksi brändin arvon kasvattamista ole otettu huomioon tässä tutkielmassa. Tämän kandidaatintutkielman yhtenä tarkoituksena on perustella se, että kävijäseurantaohjelmien käyttö on erittäin oleellinen osa verkkomarkkinoinnin tuloksien seurantaa. Samalla osoitetaan kuinka verkkokaupan eri mainoskanavat tuottavat myyntiä. Tutkielman tavoitteena on osoittaa verkkokauppojen markkinoinnista päättäville tahoille, kuinka verkkokauppojen markkinoinititoimenpiteiden tuloksia voidaan seurata ja analysoida erilaisten työkalujen avulla Tutkimuksen rakenne ja rajaus

6 5 Internet-markkinointi on noussut viimeisten vuosien aikana yhä tärkeämpään rooliin yritysten markkinointikanavana. Koska kyseinen alue on varsin uusi, niin se on monelle markkinointihenkilölle ja päättäjälle vielä hyvin vieras. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten internet-markkinointia voidaan käyttää kustannustehokkaasti hyödyksi yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Tässä tutkielmassa yritykset on rajattu selvyyden vuoksi suoraan verkossa tuotteitaan myyviin verkkokauppoihin. Tutkielma keskittyy suomenkielisten verkkokauppojen internetmarkkinointitoimenpiteisiin. Internet-markkinoinnin keinot poikkeavat jonkin verran eri maissa, joten selkeyden vuoksi käsittelyyn on otettu ainoastaan kotimaan markkinoilla toimivien internet-myymälöiden markkinointitoimenpiteet. Tutkielmaa käsitellään toiminta-analyyttisen tutkimusotteen näkökulmasta. Tutkielma etenee siten, että aluksi käydään läpi muutama yleinen kävijäseurantaohjelma ja niiden yleiset toimintaperiaatteet. Kävijäseurantatyökaluista esitellään Suomessa eniten käytetyt ohjelmat, Snoobi sekä Google Analytics. Tämän jälkeen esitellään erilaisia verkkomarkkinoinnin tapoja ja näiden kustannustehokkuutta. Esittelyyn on valittu seuraavia internet-markkinoininnin keinoja: hakukonemarkkinointi, eli kertamaksullinen mainonta hakukoneissa, sekä hakukoneoptimointi, jossa hakukoneista pyritään saamaan mahdollisimman paljon ns. Orgaanisia, eli ilmaisia hakijoita. Hakukoneista keskitytään lähinnä Googleen, koska sillä on käytännössä monopoliasema Suomessa. Sosiaalisen median sivustoiksi lasketaan tässä tutkimuksessa varsin rajallinen joukko sivustoja, jotka täyttävät kyseisessä kappaleessa tarkemmin eritellyt ehdot. Blogit-kohta on eroteltu omaksi kappaleekseen, koska niiden avulla markkinoiminen on tällä hetkellä hyvin erilaista verrattuna moniin muihin verkkomarkkinoinnin muotoihin. Sähköpostimarkkinoinnista esitellään muutama yleinen toimintamuoto, yrityksen omille asiakkaille lähettämistä mainosviesteistä uusasiakashankintaan sähköpostin välityksellä. Jotta työstä ei tulisi liian laajaa, on sen ulkopuolelle jätetty monia tärkeitäkin internet-markkinoinnin toimenpiteitä. Esimerkiksi bannerimarkkinointi on yksi tämän hetken käytetyimmistä mainostusmuodoista verkossa. Se ei kuitenkaan ole kaikkein sopivin vaihtoehto pienille ja keskisuurille yrityksille, joten se on karsittu pois tästä työstä. Samoin rajatun tilan vuoksi tässä tutkielmassa ei käsitellä kumppanuusmarkkinointia, jossa verkkokauppias maksaa ulkopuoliselle verkkosivuston omistajalle provision tämän kautta tulleista myynneistä. Läpi työn esitellään ja analysoidaan eri toimenpiteiden hintaa ja tehokkuutta verkkokauppiaita ajatellen. Käytännön esimerkkinä mukana on Superkauppa verkkokauppa, jonka kautta teoriaa peilataan. Lopun johtopäätökset luvussa

7 6 esitellään kootusti taulukko tutkielmassa käsitellyistä markkinointimuodoista ja niiden tehokkuudesta Keskeiset käsitteet Kustannustehokkuus Kustannustehokuudella tarkoitetaan tässä tutkielmassa lukua joka saadaan jakamalla markkinointitoimenpiteen aikaansaama myynti toimenpiteen kuluilla. Mitä suurempi tämä luku on, sitä kustannustehokkaampaa markkinointi on. Markkinointitoimenpide Markkinointitoimenpiteellä tarkoitetaan yksittäistä toimintoa jonka tavoitteena on luoda yritykselle voittoa Superkaupan taustat Superkauppa on Origodesign Oy:n vuonna 2009 perustama vaasalainen verkkokauppa. Origodesign Oy on verkkokauppojen toteuttamiseen erikoistunut yritys. Superkaupan perustamisen taustalla on ollut halu luoda omaa osaamista parhaiten esittelevä verkkokauppa. Lisäksi tavoitteena on ollut toteuttaa kilpailijoita tehokkaampaa internet-markkinointia ja lähteä hakemaan myynnin kasvua tätä kautta. Origodesign Oy on tulospohjaisella rahoituksella toimiva yritys, joka tarkoittaa, että jokaisen markkinointitoimenpiteen pitäisi tuottaa itsensä nopeasti takaisin. Omistan itse osan Origodesign Oy:stä ja olen päävastuussa Superkaupan markkinoinnista. Koska olen itse ollut mukana toteuttamassa Superkaupan markkinointia, en voi arvostella tekemiäni päätöksiä täysin objektiivisesti. Tämän vuoksi olen pyrkinyt esittämään jokaisen markkinointimuodon kulut ja tulokset mahdollisimman selkeästi tarkkojen numeroiden avulla. Koska Superkauppa on nuori verkkokauppa, tulee ottaa huomioon, että sillä ei vielä ole välttämättä samanlaista brändiarvoa kuin sen kilpailijoilla. Superkauppa on nuori verkkokauppa, jonka vuoksi sen toimintaan liittyvät luvut sopivat siis vain siihen, eikä niitä voi suoraan yleistää.

8 7 2. KÄVIJÄSEURANTAOHJELMAT Web Analytics Associationin virallisen määritelmän mukaan web-analytiikka on Internet-datan mittaamista, keräämistä, analysointia ja raportointia verkkosivujen tarkoituksen ymmärtämiseksi sekä verkon käytön optimoimiseksi (Web Analytics is the measurement, collection, analysis and reporting of Internet data for the purposes of understanding and optimizing Web usage.). Kävijäseurantaohjelmat keräävät siis tietoa tietyn verkkosivuston käyttäjistä Google Analytics Google Analytics on suosituin suomalaisilla sivustoilla käytetty kävijäseurantaohjelma (Snoobi 2008). Ilmainen Google Analytics-ohjelma kertoo mm. Kuinka monta kävijää sivustolla on käynyt tietyllä aikavälillä, mistä kävijät ovat tulleet, mitä kävijät ovat sivustolla tehneet ja kuinka pitkään kävijät ovat viettäneet aikaa sivustolla. Google Analytics tarjoaa myös verkkokauppaseurannan, jonka avulla voidaan seurata mitä tuotteita kävijät ovat ostaneet ja minkälaiset käyttäjät ostavat tuotteita kaikkein eniten. (Google 2010) Google Analyticsissä on lisäksi paljon säädettäviä ominaisuuksia. Ohjelmalla pystytään mm. Jaottelemaan kävijöitä segmentteihin erilaisten määritteiden avulla. Google Analyticsin avulla voidaan esimerkiksi luoda segmentti kävijöistä, jotka ostavat tuotteita ensimmäisellä käyntikerralla ja näin selvittää mitä kautta tällaiset impulssiostajat löytävät tiensä verkkokauppaan. (Google) Google Analytics seuraa verkkosivuston kävijöitä jäljitteiden avulla. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle seurattavalle sivulle tulee lisätä yksilöllinen JavaScript-seurantakoodi. (Google; Paananen 2006)

9 8 Kuva 1. Google Analytics kävijäseurannan käyttäjäpaneelin etusivu 2.2. Snoobi Snoobi on suomalaisen Snoobi Oy:n kehittämä maksullinen kävijäseurantaohjelma. Se on pääpiirteissään hyvin samankaltainen kuin Google Analytics. Snoobi tarjoaa kuitenkin helppokäyttöisiä mahdollisuuksia esimerkiksi B2B myyntiliidien erottelemiseksi. Snoobi tarjoaa yhteistyössä Asiakastiedon kanssa mahdollisuuden erotella verkkosivuston vierailijat heidän yrityksensä toimialan, liikevaihdon sekä paikkakunnan perusteella. Tämä mahdollistaa esimerkiksi helsinkiläisten mainostoimistojen erottelemisen omaksi segmentikseen. Käytännössä tämä ominaisuus tarkoittaa, että esimerkiksi B2B-kauppaan erikoistunut yritys voi kerätä tietoa siitä, mitkä yritykset vierailevat heidän verkkosivuillaan ja ottaa itse suoraan yhteyttä näihin (Henriksson 2010).

10 Kävijäseurannan tavoitteet Kävijäseurantatyökaluilla on mahdollista selvittää lukemattomia erilaisia asioita. Tämän vuoksi tavotteiden asettaminen yrityksen omia tarpeita vastaaviksi on erittäin tärkeää. Kuten Phippen, Sheppard ja Furnell artikkelissaan A practical evaluation of Web analytics (2004) toteavat, yrityksille ei enää missään nimessä riitä pelkästään kävijöiden lukumäärän seuraaminen. Pelkästään yhteen lukuun nojautuminen on riskialtista. Esimerkiksi automaattisesti verkosta tietoa poimivat robotit voivat lisätä sivuston kävijämääriä huomattavasti, tuomatta kuitenkaan aitoa hyötyä yritykselle. Tässä tutkielmassa keskitytään verkkokauppiaan näkökulmaan. Tällöin tärkein seurattava asia on sisään tulevan rahan määrä ja lähde josta eniten rahaa käyttävät asiakkaat saapuvat. Tämän lisäksi on syytä seurata sitä, kuinka pitkään käyttäjät viihtyvät verkkokaupan sivuilla, sekä koittaa paikallistaa mahdolliset ongelmakohdat, joissa ostotapahtuma keskeytyy.

11 10 3. HAKUKONEMARKKINOINTI Hakukonemarkkinointi on yläkäsite joka pitää sisällään hakukoneoptimoinnin, sekä hakusanamarkkinoinnin. Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on saavuttaa hyvät tulokset hakukoneiden ns. orgaanisissa tuloksissa, kun taas maksullisella hakusanamainonnalla tarkoitetaan mainostilan ostamista hakukoneista tietyillä hakutulossivuilla (degeyter 2005). Hakusanamainonnassa maksetaan jokaisesta kävijästä erikseen, kun taas hakukoneoptimoinnilla saavutetut kävijät eivät itsessään maksa mitään. Kuva 2. Orgaaniset hakutulokset joihin voidaan vaikuttaa hakukoneoptimoinnilla, sekä maksetut mainospaikat, joista voidaan ostaa mainoksia klikkausperusteisella hinnoittelulla Hakukoneoptimointi Hakukoneoptimoinnin tarkoituksena on tehdä verkkosivustosta sellainen, että se näkyy hakukoneiden tuloksissa mahdollisimman korkealla. Kaikkien kauneimmasta ja parasta sisältöä sisältävästä sivustosta ei ole mitään hyötyä, jos kukaan ei löydä sitä (Journal of Visual Communication in Medicine 2006). Hakukoneoptimoinnissa kiinnitetään huomiota sivuston rakenteellisiin seikkoihin, sekä ulkopuolelta tuleviin linkkeihin. Googlen hakukoneoptimoijan oppaassa (Google s Search Engine

12 11 Optimization Starter Guidessa esitellään seuraavat sivuston sisäiset asiat joihin kannattaa kiinnittää huomiota: Yksilöllisten ja tarkkojen otsikoiden käyttäminen, koodin sisäisten kuvailumerkintöjen käyttäminen, sivuston verkko-osoitteen rakenteen selkokielisyys ja loogisuus, sivuston navigoinnin yksinkertaistaminen, hyvän sisällön tarjoaminen, tarkan linkkitekstin käyttäminen, otsikointi-merkistön oikeanlainen käyttö, kuvien optimointi, robots.txt efektiivinen käyttö sekä nofollowmerkistön oikeaoppinen käyttö (Google 2008). Näiden sivuston merkintätapoihin ja sisältöön liittyvien seikkojen lisäksi hakukoneet arvottavat sivustoja niihin linkittävien sivustojen lukumäärän ja arvon perusteella. Google oli ensimmäinen joka toi akateemisesta maailmasta tutun viittausten perusteella laskettavan arvostuksen myös hakukoneisiin. Googlen kehittäjät Lawrence Larry Page sekä Sergey Birn julkaisivat vuonna 1998 artikkelin The Anatomy of Large-Scale Hypertextual Web Search Engine, jossa esiteltiin ensimmäistä kertaa Google PageRank -arvosteluastelumalli. Googlen PageRank perustuu lyhykäisyydessään siihen, että lasketaan kuinka monta linkkiä sivustolle osoittaa ja kuinka arvokkaita nämä sivustot ovat, eli kuinka monta linkkiä näille linkittäville sivustoille osoittaa. Vuosien aikana hakukoneet ovat kehittyneet jatkuvasti ja linkkien arvostus lasketaan nykyään monimutkaisten algoritmien mukaan. Alan asiantuntijoiden mukaan linkkien arvoon vaikuttavat todennäköisesti ainakin seuraavat seikat: Linkin otsikko, linkin ikä, linkin muoto (kuva, teksti), linkin ympärillä oleva teksti, linkkien määrä sivulla, sivulla olevien linkkien aiheiden yhteneväisyys, sivuston ikä, sivuston aihe, koko domainin saamien linkkien määrä sekä domainin ikä (Wiep, K). Koska nämä tiedot ovat hakukoneyhtiöiden liikesalaisuuksia, ei voida olla täysin varmoja miten suuria vaikutuksia niillä on sivuston hakukonenäkyvyyteen. Kiinnittämällä näihin kaikkiin jonkin verran huomiota, voidaan varmistaa hakukonenäkyvyyden paraneminen pitkällä aikavälillä Hakukoneoptimoinnin kustannustehokkuus Superkaupassa Koska hakukoneoptimoinnin toteuttaminen vaatii sekä teknistä osaamista, että oman sivuston sisällön kehittämistä, tarkoittaa tämä sitä, että hakukoneoptimointipalveluja on yleensä pakko hankkia ulkopuoliselta asiantuntijayritykseltä. Tästä maksettavalle korvaukselle on hiukan hankalaa laskea ROI:ta, koska hakukoneoptimoinnilla saavutettujen hyötyjen mittaaminen saattaa olla tietyissä tapauksissa hankalaa. Esimerkiksi verkkokaupoissa, kuten Superkaupassa, jossa tuotekatalogi muuttuu melko nopeaan tahtiin, on vaikea sanoa suoraan mistä tietty myynnin lisäys tai kävijämäärien kasvu on johtunut. Ongelmia mittaamisessa aiheuttaa myös se, että

13 12 hakukoneoptimoinnin tulosten näkymisessä voi mennä useita kuukausia. Yksinkertaisin tapa jonka olen keksinyt Superkaupan hakukoneoptimoinnin tulosten mittaamiseen on hakukoneista tietyillä avainsanoilla tulleiden kävijöiden lukumäärän kasvu hakukoneoptimoinnin aloittamisen ja nykyhetken välillä. Jotta laskelmat olisivat luotettavia, pitäisi vertailukohtaa olla vuosien ajalta, muuten esimerkiksi sesongit vaikuttavat liikaa tilastoihin. Toinen vaihtoehto olisi seurata sivuston sijoituksia hakukoneissa tietyillä hakusanoilla ja verrata tätä tulosta kävijämäärien ja myynnin kasvuun. Näin saataisiin hyvä arvio siitä kuinka kustannustehokasta hakukoneoptimointi on ollut tietyllä aikavälillä. Superkaupassa orgaanisista hakutuloksista sivulle saapuneiden kävijöiden määrä on noussut joulukuun keskimääräisestä 497,25 viikkokävijästä helmikuun 768,5 viikkokävijään. Kun keskimääräisen orgaanisista hakutuloksista tulleen kävijän arvo on Superkaupan verkkokaupassa 60 senttiä, voidaan laskea, että verkkokaupan myynti on kasvanut hakukoneoptimoinnin seurauksena kuukausitasolla 216,9 euroa. Prosenteissa kasvua on tapahtunut näiden kuukausien välillä +88,7%. Kun hakukoneoptimointiin on kulutettu kuukaudessa 20 tuntia aikaa, voidaan laskea hakukoneoptimointiin kulutetun työn arvoksi 10,845 euroa. Tämän verran voidaan siis kuluttaa rahaa tuntia kohti hakukoneoptimointiin, jotta aikaisemmin saavutettu myynnin kuukausittainen kasvu pystyisi kattamaan aiheutuneet kustannukset. Näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että hakukoneoptimointi tulee lisäämään verkkokaupan myyntiä myös tulevaisuudessa. Jos hakukoneoptimointia ei osteta alkutyön jälkeen lisää, saadaan ROI:ksi huomattavasti suurempi luku. Vuoden ajaltahan hakukoneoptimoinnin tuoma myynnin kokonaislisäys olisi näiden laskelmien mukaan 2602,8 euroa, jolloin työn arvoksi myynninlisäyksenä tulisi 130, 14 euroa tuntia kohtaan. (LIITE 1) Hakusanamainonta IAB Finland, joka on osa The European Interactive Advertising Bureau:ta) määrittelee hakusanamainonnan seuraavalla tavalla: Hakukoneiden avulla tapahtuvaa mainontaa. Hakukonemainonnassa mainostajat ostavat mainoksia näkymään esim. Hakukoneiden hakutulossivuilla. Kohdistus tapahtuu yleisesti käyttäjän antaman hakusanan perusteella. Hakukonemainontaa myydään yleisesti klikki-, näyttö- ja aikasidonnaisen hinnoittelun mukaisesti.

14 13 Hakukonemainonnassa siis ostetaan mainoksia, siten että ne näkyvät, kun käyttäjä hakee hakukoneesta tietyllä hakusanalla. Maksetut mainokset näkyvät Googlessa Kuvan 2. Osoittamalla tavalla. Ne ovat orgaanisten hakutulosten ympärillä samannäköisinä linkkeinä kuin tavallisetkin hakutulokset. Olen henkilökohtaisesti kuullut monelta henkilöltä, etteivät he edes ole huomanneet kyseisten mainosten olemassaoloa, vaan sekoittavat ne usein tavallisiin hakutuloksiin. Hakusanoilla mainostaminen on tämän vuoksi oikein tehtynä todella tehokasta. Se tarjoaa mahdollisuuden kohdistaa mainos sellaisiin asiakkaisiin jotka tietävät jo mitä haluavat ostaa ja ohjata heidät vain omille sivuille. Verkkokaupoille tällainen mainostaminen on ymmärrettävästi todella tehokasta, varsinkin kun yksi mainosklikkaus maksaa halvimmillaan vain viisi senttiä. Sen sijaan korkeimmillaan klikkausten hinnat lähentelevät jopa kymmentä euroa, erityisesti internetmarkkinointiin keskittyvillä hakusanoilla (LIITE 2). Tämä klikkihintojen suuri vaihtelu tarkoittaa sitä, että hakusanojen valinta on erittäin tärkeää. On löydettävä ne hakusanat jotka tuottavat mahdollisimman pienellä panostuksella mahdollisimman suuren tuoton. Tässä apuun tulevat jälleen kävijäseurantaohjelmat, jotka kertovat lähes suoraan, kuinka paljon tietty hakusana on tuottanut verkkokaupalle myyntiä. Ilman etukäteisdataa on vaikea tietää mitkä hakusanat oikeasti tuottavat rahaa. Jos sivustolla on jo ennen hakusanamainonnan aloittamista ollut asennettuna kävijäseurantaohjelma, niin kävijäseurannasta nähdään mitkä orgaanisen haun hakusanat ovat tuottaneet myyntiä ja nämä hakusanat voidaan suoraan lisätä hakusanamainontaan. Suosituimpia hakusanamainonnan sivustoja ovat Googlen Adwords, Yahoon Search Enginen Marketing sekä Microsoftin AdCenter. Näistä hakukoneista Googlella on lähes monopoliasema hakukoneiden puolella ja samalla ilmeisesti hakusanamainonnan puolella (Karkimo A, 2007). Tämän vuoksi käsittelen tässä tutkielmassa pääasiassa Googlen tarjoamaa Adwords-hakusanamainontapalvelua. Yahoon ja Microsoftin palvelut ovat perustoiminnoiltaan hyvin samankaltaisia vielä tällä hetkellä. Microsoft ja Yahoo ovat saaneet 19.2 Yhdysvaltain ja Euroopan kilpailuviranomaisilta luvan yhdistää voimansa hakutoiminnoissaan sekä mainosmyynnissään. Odotettavissa on siis luultavasti muutoksia markkinaosuuksissa. (Yleisradio 2010)

15 Hakusanamainonnan kustannustehokkuus Superkaupassa Superkaupan hakusanamainonnan työkaluksi on valittu Google Adwords, sen helppokäyttöisyyden ja vallitsevan markkina-aseman vuoksi. Hakusanamainonnan kustannustehokkuutta on myös helppo mitata Google Analytics - kävijäseurantaohjelman tarjoamien tietojen avulla. Lasketaan vain kuinka paljon rahaa mainontaan on käytetty ja kuinka paljon se on tuottanut myyntiä. Yhteensä Superkaupan hakusanamainontaan on käytetty rahaa välisenä aikana 716,87 euroa. (LIITTEET 3 ja 4) Tämä rahasumma on tuottanut myyntiä samalla aikavälillä 4602,5 euroa. Tuottoa on siis syntynyt noin 642 prosenttia. Kulutetun rahan lisäksi tulisi laskea kuinka paljon aikaa kampanjan pystyttämiseen on kulunut ja tälle ajalle sopiva korvaus. Koko kampanjan rakentamiseen ja kehittämiseen on kulunut aikaa yhteensä noin kymmenen tuntia, jolloin kriittinen piste kampanjan tuomien myyntien suhteen saavutetaan pisteessä, jossa yhden tunnin hinnaksi määritellään 388 euroa (4602,5-716,87/10). Hakusanamainonta on siis erittäin kustannustehokasta. Siihen kulutettu aika ja raha saadaan moninkertaisena takaisin. Hakusanamainonnan etuna suhteessa hakukoneoptimointiin on se, että hakusanamainonnassa mainoskampanjan tuotot realisoituvat huomattavasti nopeammin. Neljännestä liitteestä käy ilmi, että yksi hakusanamainonnalla saavutettu kävijä tuottaa keskimäärin noin 1,37 euroa, kun taas hakukoneista saapuvat kävijät tuottavat vain 0,61 euroa. Hakusanamainonnalla sivustolle saadut kävijät ovat siis tuottoisampia kuin tavalliset hakukoneiden kautta sivuille saapuneet kävijät. Hakusanamainontaa voi kuitenkin tehdä monella tavalla ja saavutetut tulokset riippuvat pitkälti mainoskampanjan suunnittelijan omista taidoista. Superkaupan tapauksessa hakusanamainoskampanjat ovat olleet kokonaisuudessaan tehokkaita, vaikka mukana on ollut myös avainsanoja, jotka eivät ole tuottaneet lainkaan myyntiä. Tulee myös huomata, että Google Analytics ei näytä aivan tarkasti onko jokin hakusana tuottanut myyntiä vai ei. Google Adwordsissä voidaan määritellä hakusanaksi laajasti esimerkiksi kissa, siten, että mainos näkyy hakutuloksissa hakijoille jotka etsivät sanalla kissa, mutta myös sanalla kissanpentu, kissan ruoka ym. Google Analytics näyttää tämän hakusanan kuitenkin aina hakusanana kissa, mikä ei tietenkään kerro koko totuutta (William, E). Google Analyticsin asetuksia muokkaamalla saa kävijäseurantatyökalun näyttämään myös aidot hakusanat, mutta koska tämä vaatii hyvin paljon teknistä osaamista ja tietämystä, jää monilta huomaamatta mitkä tarkat hakusanat todellisuudessa tuovat myyntiä.

16 15 4. SOSIAALISEN MEDIAN SIVUSTOT 4.1. Yleisesti sosiaalisesta mediasta Sosiaalinen media, jota kutsutaan myös termillä yhteisöllinen media on ollut viime aikoina todella paljon esillä lehdissä, radiossa, televisiossa ja muissa medioissa. Tämä johtuu osaltaan sosiaalisen median sivustojen lisääntymisestä ja osaltaan mielestäni pelkästään uuden trendisanan keksimisestä. Mitä sosiaalinen media sitten on? Jussi-Pekka Erkkola (2008:2) määrittelee sosiaalisen median käsitteen lopputyössään Sosiaalisen median käsitteestä seuraavalla tavalla: Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja -rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Helpoiten sosiaalisen median ymmärtää, kun tarkastelee minkälaiset sivustot yleisesti ottaen lasketaan sosiaalisen median käsitteen alle. Tällaisia sivustoja ovat Sosiaalinen media opetuksessa (Kalliala & Toikkanen 2009) -kirjan mukaan mm. Delicious kirjanmerkkien jakopalvelu, Digg uutisten jakopalvelu, Wordpress blogipalvelu, Blogger-blogipalvelu, Vuodatus-blogipalvelu, Twitter-pikaviestintäpalvelu, Wikipedia-avoin tietosanakirja, Flickr-kuvien jakopalvelu, YouTube-videoiden jakopalvelu, Vimeo-videoiden jakopalvelu, Facebook-yhteisöpalvelu, MySpaceyhteisöpalvelu musiikin kuuntelijoille, IRC-Galleria-nettiyhteisö, LinkedInammattilaisten verkostoitumispalvelu, Ning-pienyhteisöpalvelu sekä Second Lifevirtuaalimaailma. Sivustoja yhdistää selkeästi yhteisöllinen sisällön luominen ja jakaminen toisille saman verkoston jäsenille. Näissä verkostoissa on tietoa käsittämättömän paljon: Facebookilla on yli 400 miljoonaa aktiivista käyttäjää jotka jakavat tietoa toisilleen. Käyttäjät ovat myös hyvin aktiivisia: puolet jäsenistä käy sivustolla joka päivä (Facebook 2010), Flickr-kuvanjakopalvelussa on yli 4 miljardia kuvaa (Flickr 2009) ja YouTuben katsotuinta videota on katsottu yli 167 miljoonaa kertaa (YouTube 2010). Nämä luvut antavat kuvaa siitä kuinka suosittuja sosiaalisen median palvelut ovat ja kuinka paljon tietoa ne sisältävät. On selvää, että suurin osa tästä tavallisten ihmisten jakamasta tiedosta on henkilökohtaista, eikä sisällä kovinkaan paljon hyödyllistä informaatiota. Informaation lajittelulla on näissä palveluissa siis todella kriittinen merkitys. Toisaalta käyttäjät jakavat hyvää informaatiota aktiivisesti toisilleen, mutta toisaalta he tarvitsevat myös jonkin verran

17 16 apua tietojen lajittelussa. Kaikki nämä seikat vaikuttavat siihen kuinka hyvin yrityksen on mahdollista käyttää sosiaalista mediaa markkinointikanavana Sosiaalinen media yritysten markkinointiviestinnässä Sosiaalinen media on vielä tällä hetkellä varsin uusi asia ja samalla se on kuitenkin niin suuren mediahuomion kohteena, että lienee syytä tarkastella sitä hieman tarkemmin myös yleisesti yritysten markkinointiviestinnän näkökulmasta. Sosiaalisen median suhdetta markkinointiviestinnässä voidaan lähteä purkamaan Word-of-Mouth-termin kautta. Kyseinen termi käännetään usein suusta-suuhun markkinoinniksi tai viraalimarkkinoinniksi. Käsitteellä tarkoitetaan tilannetta jossa kuluttaja keskustelee jostakin tuotteesta toisen kuluttajan kanssa. Jo vuonna 1967 Johan Arndt tutki Word-of-Mouth käsitettä ja totesi, että se on kuluttajalle hyvin tärkeä, ellei jopa tärkein tiedonlähde. Vuosien saatossa kuluttajien saamat maksetut markkinointiviestit ja -sanomat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Samaan aikaan kuluttajien luottamus näitä viestejä kohtaan on heikentynyt. Tämän vuoksi suustasuuhun markkinointi on noussut arvossaan ajan myötä yhä tärkeämmäksi. Vuosina Word-of-Mouthin arvo kasvoi jo niin suureksi, että kuluttajat arvostivat sitä tuplasti enemmän kuin muita markkinointiviestejä. (Keller & Berry 2003). Sosiaalisen median nousu on vienyt osan Word-of-Mouth-keskusteluista mukanaan internetiin. Erona perinteiseen Word-of-Mouthiin on se, että verkossa kuluttaja voi kertoa kokemuksistaan käytännössä rajattomalle määrälle ihmisiä. Paul Gillin esittelee kirjassaan The New Influencers (2007) ajatuksen siitä, että perinteinen markkinointiviisaus, jonka mukaan tyytymätön asiakas kertoo kokemuksistaan kymmenelle henkilölle on vanhentunut ja nykyään tyytymätön asiakas voi kertoa kokemuksistaan 10 miljoonalle ihmiselle. Sanojensa tueksi Gillin ottaa esimerkiksi Vincent Ferrarin tapauksen. Vincent julkaisi blogissaan nauhan, jossa hän väitteli AOL-yrityksen asiakaspalvelijan kanssa liittymänsä sulkemisesta. Nauha levisi nopeasti verkossa ja jopa 300,000 ihmistä kuunteli sen Ferrarin blogista. Myöhemmin myös massamedian edustajat, kuten The New York Times sekä NBC uutisoivat aiheesta ja AOL sai todella paljon negatiivista julkisuutta (Gillin 2007). On siis selvää, että sosiaalinen media voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen imagoon ja brändiin. Omien kokemuksieni perusteella uskon, että hyvin hoidettu yritystoiminta saa toisaalta myös kiitosta sosiaalisessa mediassa. Superkaupan asiakkaat ovat suositelleet verkkokauppaa yhteisöllisessä mediassa tuttavilleen, varsinkin jos he ovat saaneet erityisen hyvää asiakaspalvelua liittyen erilaisiin ongelmatapauksiin. Kaikesta

18 17 huolimatta vaikuttaa kuitenkin siltä, että edelleen huonot uutiset leviävät verkossa yritysten ja tuotteiden suhteen paljon nopeammin kuin hyvät kokemukset.. Ho:n ja Dempseyn artikkelissa Viral marketing: Motivations to forward online content (2009) kerrotaan viisi syytä miksi käyttäjät jakavat sisältöä toisilleen verkossa. Nämä syyt ovat: yleinen mukana olemisen tarve, tarve kuulua ryhmään, tarve olla erilainen, tarve olla altruistinen sekä tarve henkilökohtaiseen kasvuun (Ho & Dempsey 2009). Nämä yleiset tarpeet joita tyydytetään jakamalla sisältöä tuttaville, tuntuvat kattavan varsin hyvin suuren osan syistä joiden vuoksi verkkosisältöä jaetaan. Samat syyt luultavasti pätevät myös siihen, minkälaisia tilapäivityksiä käyttäjät tekevät Facebookkiin tai Twitteriin, eli mitä tietoja he haluavat jakaa itsestään muille käyttäjille. Henkilöt jotka kaipaavat ammatillista arvostusta jakavat omaan työhönsä liittyviä tietoja ja linkkejä. Ihmiset jotka haluavat osoittaa kannatustaan tiettyä jalkapalloseuraa kohtaan jakavat tähän seuraan liittyviä tietoja tuttavilleen jne. Omakohtaisesta kokemuksesta olen huomannut asian menevän suurin piirtein näin. Asia ei tietenkään ole aivan näin mustavalkoista ja jalkapalloseuraa kannattava henkilö kertoo toki myös perhe-elämästään ja julkaisee kuvia lapsistaan sekä kertoo työpaikastaan. Käyttäjillä on monia erilaisia rooleja, joita he edustavat myös verkkopalveluissa. Kuitenkin tapa jolla asiat ilmaistaan määrittelee jossain määrin sen, mitä tarkoitusperiä käyttäjällä on. Yritykset eivät voi enää kontrolloida brändeistä käytävää keskustelua samalla tavalla kuin aikaisemmin. Christopher Vollmer ja Geoffrey Precourt ilmaisevat kirjassaan Always On (2008) asian varsin hyvin: kuluttajat ovat nyt vallassa; heillä on parempi pääsy informaatioon ja suurempi valta media kulutukseen kuin koskaan aikaisemmin. Tämä kuvaa nykyistä tilannetta erittäin hyvin. Varsinkin verkossa tiedon hankkiminen ja jakaminen on erittäin helppoa. Heikkoja tuotteita tai huonoa palvelua tarjoavia yrityksiä ei voida enää myydä kuluttajille pelkästään hyvällä markkinoinnilla. Markkinoinnilla luotujen mielikuvien tulee vastata yhä enemmän tuotteiden ja palveluiden todellisia ominaisuuksia. Kuluttajia voidaan kuitenkin yhä hieman ohjailla verkkokeskusteluissa. Luomalla hyvät olosuhteet kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa, voidaan lisätä kuluttajien sitoutuneisuutta yritykseen, sekä lisätä yleistä tietoutta oman yrityksen toiminnasta, tuotteista ja sekä palveluista. (Mangold & Faulds 2009). Seuraavissa luvuissa esitellään muutama esimerkki, miten tämä käytännössä onnistuu.

19 Facebookin hyödyntäminen Superkaupan markkinoinnissa Facebook on vuonna 2004 perustettu yhteisöpalvelu, jolla noin 400 miljoonaa käyttäjää ympäri maailman. Facebook tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden luoda sivustolle profiilin ja lisätä kavereita joiden kanssa voi olla sosiaalisessa kanssakäymisessä internetin välityksellä. Keskustelumahdollisuuden lisäksi Facebookin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kuvien lisääminen, tapahtumien ja ryhmien luominen sekä linkkien ja henkilökohtaisten uutisten jakaminen ns. Tilapäivitysten avulla (Facebook 2010). Facebook on suuren suosionsa ansiosta erittäin hyvä paikka markkinoida tuotteita ja palveluita. Facebookissa on mahdollista mainostaa sekä kohdistettujen mainosten avulla, että luomalla ilmaisia fanisivuja. Facebookin avulla on mahdollista kohdistaa mainokset erittäin tarkasti kohderyhmän tietojen mukaan. Voidaan esimerkiksi valita kohderyhmä iän, sukupuolen, asuinpaikan, koulun, mielenkiinnon kohteiden ym. Perusteella. Yrityksille jotka tietävät tarkalleen oman kohderyhmänsä, Facebookin maksullisten mainostoimintojen käyttö on helppoa. Facebookissa ja Google AdWordsissä on molemmissa mahdollista kohdistaa mainokset hyvin tarkasti. Erona on kuitenkin se, että siinä missä AdWords-käyttäjät etsivät jo valmiiksi tuotetta, tulee Facebook-markkinoinnissa myydä tuotteita kuluttajille, jotka eivät välttämättä ole vielä edes tietoisia kyseisen tuotteen olemassaolosta. Facebook-markkinointi on siis tässä mielessä enemmän Pull-markkinointia, vaikkakin hyvin kohdennettua sellaista. Tämän vuoksi Facebookin kautta ei välttämättä saa yhtä paljon suoraa myyntiä, kuin AdWordsin kautta. Facebook mahdollistaa kuitenkin asiakkaiden sitouttamisen yritykseen tai sen tuotteisiin paljon tehokkaammin. (O Neill 2009). Superkauppa on hyödyntänyt Facebook-markkinointia tähän mennessä ilmaisten työkalujen avulla. Superkaupalle on luotu Facebook fanisivu, jonne oli liittynyt jo 500 ihmistä. (Kopakkala 2010). Fanisivun jäseniä on kerätty Superkaupan sähköpostilistan avulla, Superkaupan verkkokaupassa olevan linkin kautta sekä mainostamalla ilmaiseksi Facebookin yhteisöissä. Tarkoituksena on kehittää Facebook-strategiaa siten, että maksullisten mainosten määrää tullaan lisäämään. Nämä maksulliset mainokset tullaan jakamaan puoliksi itse verkkokauppaan vieviin mainoksiin, sekä puoliksi verkkokaupan fanisivua mainostaviin mainoksiin. Näin saadaan verkkokaupalle tarvittavia suoria myyntejä, mutta myös rakennettua laajempaa uskollisten asiakkaiden joukkoa. Ns. brandiheimoa. Tähän mennessä Facebookin kautta Superkauppaan on löytänyt yhteensä 3126 kävijää, jotka ovat tuottaneet verkkokaupalle myyntiä 485,11 euroa, joka antaa yhden

20 19 käynnin arvoksi 0,16 euroa. Tämä on yli puolet vähemmän, kuin mikä on sivuston keskimääräisen kävijän arvo (0,49 euroa). Myös verkkokaupan tulosprosentti, eli kuinka suuri osa kävijöistä ostaa tuotteita verkkokaupasta, 0,29% on noin puolet heikompi kuin sivuston keskiarvo 0,59%. (Liite 5.) Vaikuttaa siltä, että Facebookista sivustolle tulevat kävijät ovat paljon heikompilaatuisia ja tuottavat vähemmän rahaa kuin tavalliset käyttäjät. Pitää kuitenkin ottaa huomioon aikaisemmin esitetty ajatus, siitä että Facebookissa tapahtuva markkinointi on ns. Pull-markkinointia, jossa uusille asiakkaille yritetään tyrkyttää tuotetta, josta he eivät välttämättä edes tiedä mitään. Tämän seurauksena tietenkin tulosprosentti heikkenee. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että kun asiakkaat eivät vielä tunne tuotetta, saattaa ostopäätös jäädä myöhempään aikaan, jolloin kävijä ei enää rekisteröidy Facebookin kautta tulleeksi, vaan esimerkiksi suoraan sivustolle kirjautuneeksi tai hakukoneen kautta tulleeksi kävijäksi. Vaikka nämä kaikki asiat otetaan huomion, on selvää etteivät Facebookista tulleet kävijät ole lähellekään yhtä arvokkaita kuin hakusanamainonnalla saavutetut kävijät, joiden keskimääräinen arvo on 1,37 euroa (Liite 4). Toisaalta koska Facebookin fanisivu-toiminto on ilmainen, on turha lopettaa Facebookissa markkinoimista. Samoin on odotettavissa, että ajan myötä kun faniryhmän koko kasvaa, niin myös siitä saavutettu hyöty kasvaa. Superkauppa on myös lisännyt sivustolleen nappulan, jonka avulla käyttäjät voivat helposti jakaa superkaupan tuotteiden esittelysivuja suoraan ystävilleen Facebookissa. Tätä toimintoa varten verkkokauppaan on myös lisätty tuotteita, jotka oletettavasti kiinnostavat kuluttajia, tai ovat sellaisia, että käyttäjät mielellään jakavat niitä toisilleen. Esimerkkinä tällaisesta tuotteesta on aidonkokoinen Terminator-mallinnos, joka maksaa 6999 euroa. Tämä tuote on niin kallis, että harva asiakas oikeasti tilaa sitä. Tarkoituksena on kuitenkin, että tuote tuntuisi kävijöistä niin hauskalta tai jopa turhalta, että he kertoisivat siitä eteenpäin tuttavilleen (Superkauppa 2010). Liite 7:stä huomaamme, että kävijät ovat jakaneet tuotesivuja tuttavilleen 92 kertaa. Nappulan lisäämisessä verkkosivustolle meni aikaa noin yhden tunnin verran, joten siitä saatu hyöty on ollut suurempi kuin siihen kulutettu aika Twitter Twitter on pikaviestintä- tai ns. Mikrobloggauspalvelu, jossa voi kirjoittaa 140 merkin pituisia päivityksiä, jotka näkyvät käyttäjille, jotka seuraavat sinua. Yksinkertaisella idealla toimiva sivusto on saanut maailmanlaajuisesti jo noin 60 miljoonaa käyttäjää (The Economist 2010). Suomessa tai jossakin Suomen suurimmista kaupungeissa asuviksi itsensä on ilmoittanut Twitterissä vain reilu 4000 käyttäjää (Lonka 2009). Suomessa kyseinen palvelu on siis lähinnä pienen piirin käytössä. On kuitenkin