Munasarjasyöpä on suomalaisten naisten viidenneksi
|
|
- Yrjö Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Syövän vaara munasarjasyöpään sairastuneiden lähisukulaisilla 1 Annika Auranen, Eero Pukkala, Juha Mäkinen, Risto Sankila, Seija Grénman ja Tuula Salmi Suomalaisiin henkilörekistereihin perustuvassa tutkimuksessamme selvitettiin syövän vaaraa munasarjasyöpään sairastuneiden lähisukulaisilla. Yleinen sairastuvuus syöpään ei poikennut missään sukulaisryhmässä väestön keskimääräisestä. Indeksipotilaiden sisarten sairastuvuus munasarjasyöpään oli kuitenkin keskimääräiseen nähden 3.7-kertainen. Vaarasuhde oli käänteisesti riippuvainen indeksipotilaan sairastumisiästä ja sisaren iästä. Sairastuvuus munasarjasyöpään oli selvimmin normaalia suurempi niillä sisarilla, joiden perheessä todettiin munasarjasyövän lisäksi myös rintasyöpää. Vallitsevasti periytyviä munasarjasyöpä- tai rintasyöpäalttiutta tai kumpaakin aiheuttavia geenivirheitä on jo löydetty. Aineistomme viittaa myös peittyvästi periytyvien munasarjasyövälle altistavien geenien olemassaoloon. Munasarjasyöpä on suomalaisten naisten viidenneksi yleisin syöpä. Vuosittain Suomessa todetaan yli 400 uutta invasiivista munasarjasyöpää, joista valtaosa on epiteeliperäisiä (Finnish Cancer Registry 1996). Munasarjasyövän ennuste on huonompi kuin syöpien ennuste keskimäärin: vuosina todetuissa invasiivisessa syövässä sairastuneiden viiden vuoden elossaololuku oli 36 % (Finnish Cancer Registry 1996) Lähisukulaisella todettu munasarjasyöpä on ikää lukuun ottamatta taudin voimakkain tunnettu riskitekijä (Hartge ym. 1989). Ensimmäisen asteen sukulaisella (äidillä, sisarella tai tyttärellä) todetun munasarjasyövän on arvioitu lisäävän naisen sairastumisriskin kaksin- tai jopa lähes viisinkertaiseksi (Hartge ym. 1989, Schildkraut ym. 1989, Parazzini ym. 1992, Houlston ym. 1993, Kerber ja Slattery 1995). Vaarasuhteen lisääntymisen syitä ei täysin tiedetä. Viime vuosina on tunnistettu vallitsevasti 1 Kirjoitus perustuu tekijöiden aiemmin julkaistuun artikkeliin Cancer incidence in the first-degree relatives of ovarian cancer patients. Br J Cancer 74: , 1996 periytyviä syövälle altistavia geenivirheitä, jotka liittyvät myös munasarjasyöpään. Merkittävin näistä on rintasyöpägeeninä tunnettu BRCA1, jonka on arvioitu olevan osallisena noin 90 %:ssa perheistä, joissa esiintyy sekä rintasyöpää että munasarjasyöpää (Narod ym. 1995). Myös toinen rintasyöpägeeni, BRCA2, altistaa munasarjasyövälle (Wooster ym. 1995). Periytyvää paksusuolisyöpää aiheuttavat geenimutaatiot saattavat aiheuttaa myös munasarjasyöpää (Mecklin ja Järvinen 1991, Aaltonen ym. 1994). Näiden vallitsevasti periytyvien syöpägeenien osuus epidemiologisissa tutkimuksissa todettuun vaarasuhteen kasvuun on kuitenkin määrittämättä, sillä yleisin perheittäisen munasarjasyövän muoto on vain kahden lähisukulaisen sairastuminen ilman, että vallitsevaa periytymistä voidaan selkeästi osoittaa (Greggi ym. 1990, Grover ym. 1993, Piver ym. 1993). Olemme tutkimuksessamme pyrkineet selvittämään munasarjasyövän perheittäisen esiintymisen epidemiologiaa aikaisempia tutkimuksia tarkemmin. Tutkimuksen tekoon kannustivat tietyt suomalaiset erityispiirteet: geneettisesti yhtenäinen väestö, luotettava väestökirjanpito ja vuodesta 1953 toiminut Suomen Syöpärekisteri. 46 Duodecim 113: 46 50, 1997 A. Auranen ym.
2 Aineisto ja menetelmät T a u l u k k o 1. Aineiston 559:n munasarjasyöpää sairastavan indeksipotilaan jakauma iän ja syövän histologisen tyypin mukaan. Ikäryhmä ja Potilaita tyyppi n % Ikäryhmä, v < Histologinen tyyppi seroosinen musinoosinen endometrioidi 50 9 kirkassolu 24 4 anaplastinen 37 7 luokitus puuttui Tutkimukseen valittiin Suomessa vuosina diagnosoidut epiteeliperäiseen munasarjasyöpään alle 76-vuotiaana sairastuneet potilaat sekä heidän vanhempansa, sisaruksensa ja lapsensa. Potilaita oli kaikkiaan 863. Heidän sukulaistensa henkilötiedot saatiin seurakuntien väestörekistereistä ja väestön keskusrekisteristä. Omaisia seurattiin kuolemaan tai vuoden 1993 loppuun asti. Täydelliset omaistiedot seurantatietoineen saatiin kaikkiaan 559 potilaan osalta. Näiden potilaiden ikäjakauma ja munasarjasyöpien histologinen jakauma on esitetty taulukossa 1. Sukulaisten syöpätapaukset etsittiin Suomen Syöpärekisteristä. Vuosina kuolleiden sukulaisten osalta seuranta pohjautui käsihakuun, kun taas vuoden 1967 alussa elossa olleiden sukulaisten syövät tarkistettiin tietokonepohjaisesta rekisteristä henkilötunnuksen avulla. Lisäksi selvitettiin vuosina kuolleiden naispuolisten sukulaisten kuolemansyy kuolintodistuksista. Syöpätapausmäärät ja seurannan henkilövuodet laskettiin joka sukulaiskategorialle erikseen viisivuotisikäryhmittäin eri kalenterijaksoille. Odotusarvot laskettiin kertomalla henkilövuodet joka ikäryhmässä kutakin ajankohtaa vastaavalla syövän ilmaantuvuudella. Tutkimukseen valittiin syöpälajit, joiden oli aikaisempien tutkimusten perusteella havaittu liittyvän munasarjasyöpään, sekä tietyt yleiset syöpälajit. Valitut syövät olivat: munasarja-, rinta- ja kohdunkaulan syöpä, kohdunrungon syöpä, eturauhas-, maha-, paksusuoli-, peräsuoli-, keuhko- ja haimasyöpä sekä ihomelanooma. Munasarjasyövän odotusarvoista vähennettiin vuosien odotusarvot (indeksipotilaiden syövät). Sukulaisten syöpävaaran arviointi pohjautui havaittujen ja odotettujen syöpämäärien osamääränä laskettuun vakioituun ilmaantuvuussuhteeseen (standardized incidence ratio, SIR, josta seuraavassa käytetään yksinkertaisesti nimeä vaarasuhde). Tilastollisen merkitsevyyden toteamiseen käytettiin Mantel Haenszelin χ 2 -testiä, ja 95 %:n luottamusvälit laskettiin olettaen, että havaittujen tapausten määrä seuraa Poisson-jakaumaa. Aineiston validoimiseksi vaarasuhde laskettiin ensin erikseen syöpätietojen manuaaliseen keräykseen perustuneelle ajanjaksolle Kaikkien syöpien vakioitu ilmaantuvuussuhde tällä ajanjaksolla oli sekä naisilla että miehillä 0.7 (95 %:n luottamusväli ). Tämän merkitsevästi odotettua pienemmän vaarasuhteen katsottiin johtuvan tietojen manuaaliseen keräykseen liittyvistä epätarkkuustekijöistä, joten aineiston lopullinen analyysi aloitettiin ajankohdasta Seuranta päätettiin vuoden 1993 loppuun. Tutkimukselle oli Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen lupa. Tulokset Aineiston 559 potilaalla oli kaikkiaan lähisukulaista (vanhemmat, sisarukset, lapset). Munasarjasyöpä todettiin 31 sukulaisella 27:ssä eri perheessä. Kahdeksan syövistä oli todettu ennen seuranta-ajan alkua ( ). Neljässä perheessä (0.7 % kaikista perheistä) oli kolme munasarjasyöpää ja 23 perheessä (4.1 % kaikista perheistä) kaksi. Sairastuneista sukulaisista kolme oli potilaan äitejä ja 28 sisaruksia. Niistä neljästä perheestä, joissa esiintyi kolme munasarjasyöpää, T a u l u k k o 2. Sukulaisten määrä, havaittujen ja odotettujen syöpätapausten määrä sekä vaarasuhde (95 %:n luottamusväleineen) sukulaisuusryhmittäin. Sukulaisuus- Sukulaisia Havaittu Odotettu Vaarasuhde suhde n syöpiä syöpiä Kaikki naiset ( ) äidit ( ) sisaret ( ) tyttäret ( ) Kaikki miehet ( ) isät ( ) veljet ( ) pojat ( ) Syövän vaara munasarjasyöpää potevien lähisukulaisilla 47
3 T a u l u k k o 3. Havaittujen ja odotettujen syöpätapausten määrä ja vaarasuhde munasarjasyöpään sairastuneiden sukulaisilla kohde-elimen ja sukupuolen mukaan. Elin Sukupuoli Havaittu Odotettu Vaarasuhde 95 %:n luottamusväli Rinta N Munasarja N Kohdunkaula N Kohdunrunko N Eturauhanen M Maha N M Paksusuoli N M Peräsuoli N M Haima N M Keuhko N M Iho (melanooma) N M kolmessa vain sisarukset olivat sairastuneet. Kymmenessä kahden tai useamman munasarjasyöpätapauksen perheessä (yhteensä 27:stä) todettiin kussakin yksi rintasyöpä. Kaikkiaan sukulaista oli elossa seurantaajan alkaessa. Sukulaisia seurattiin henkilövuotta (keskiarvo 23 vuotta). Sukulaisten yleinen sairastuvuus syöpään ei ollut odotettua suurempi (taulukko 2). Eri syöpätyypeistä ainoastaan sairastuvuus munasarjasyöpään oli merkitsevästi suurempi kuin väestössä keskimäärin (taulukko 3). Kaikkien naispuolisten sukulaisten yhteenlaskettu munasarjasyövän vaarasuhde oli 2.8 (95 %:n luottamusväli ). Äitien vaarasuhde oli 0.6 ( ) ja sisarten 3.7 ( ). Sisarten sairastuvuus munasarjasyöpään oli riippuvainen indeksipotilaan iästä munasarjasyövän toteamisen aikaan ja sisaren iästä seurannan aikana: molemmissa tapauksissa vaarasuhde pieneni iän kasvaessa (taulukko 4). Aineiston 918 sisaresta 118 (13 %) kuului perheisiin, joissa oli todettu myös rintasyöpää. Sairastuvuus munasarjasyöpään oli näillä sisarilla selvästi suurempi (vaarasuhde 9.2, ) kuin sisaruksilla, joiden perheessä ei rintasyöpää esiintynyt (vaarasuhde 2.9, ). Niissä 27 perheessä, joissa esiintyi kaksi tai useampia munasarjasyöpiä, todettiin sisarilla seitsemän rintasyöpää; odotusarvo oli 1.6 (vaarasuhde 4.3, ). Indeksipotilaiden miespuolisilla sukulaisilla ei todettu odotettua suurempaa tai pienempää sairastuvuutta syöpään (taulukko 3). Aineiston jakaminen isiin ja veljiin ei muuttanut tuloksia. Indeksipotilaan sairastumisiällä ei ollut merkitystä veljien sairastuvuuteen, ei myöskään rintasyövän tai useiden munasarjasyöpien esiintymisellä perheessä. Maha- tai suolistosyövän esiintymisellä perheessä ei ollut vaikutusta siihen, millainen oli veljien ja sisarten muu sairastavuus syöpään. Pohdinta Kuvaamassamme suomalaisaineistossa munasarjasyövän kasautumista esiintyi lähes 5 %:ssa eli 27:ssa aineiston 559 perheestä. Omaisten vaarasuhde 2.8 on suunnilleen samansuuruinen kuin aiemmin raportoidut luvut (Hartge ym. 1989, Schildkraut ym. 1989, Parazzini ym. 1992, Houlston ym. 1993, Kerber ja Slattery 1995). Kun suomalaisnaisen elinikäinen todennäköisyys sairastua munasarjasyöpään on keskimäärin noin 1.4 %, se on munasarjasyöpään sairastuneen sisarilla noin 5 % (jos oletetaan, että elinikäinen vaarasuhde on heillä 3.5-kertainen). Mikäli vaarasuhteen suuruuden syynä on pääosin peritty alt- 48 A. Auranen ym.
4 T a u l u k k o 4. Munasarjasyöpään sairastuneiden sisarilla havaittujen munasarjasyöpien määrä sekä vaarasuhde sisaren ja potilaan iän mukaan jaoteltuna. Indeksipotilaan ikä diagnoosin aikaan, v Sisaren ikä < Koko kohortti seuranta-aikana, v Syöpiä Vaarasuhde Syöpiä Vaarasuhde Syöpiä Vaarasuhde Syöpiä Vaarasuhde Yhteensä tius, suurentunut riski kuitenkin jakautuu epätasaisesti ja kohdistuu vain sisariin, jotka ovat perineet altistavan mutaation. Vaarasuhteen pieneneminen iän myötä on periytyville syöville tyypillinen piirre. Vaikka munasarjasyövän familiaalisuuden yhteydestä ikään on ristiriitaisia tuloksia (Schildkraut ym. 1989, Parazzini ym. 1992, Houlston ym. 1993, Narod ym. 1994, Kerber ja Slattery 1995), käänteinen ikäriippuvuus oli omassa tutkimuksessamme selkeä ja vahvistaa käsitystä, että perheittäin esiintyvä munasarjasyöpä johtuu pääosin perityistä tekijöistä. Se, että normaalia suurempi sairastuvuus munasarjasyöpään kohdistuu lähinnä potilaan sisariin, viittaa peittyvään periytymismalliin. Seurantaajan rajoittaminen vuosiin saattaa osin vääristää tulosta, sillä lähes puolet aineiston potilaiden äideistä oli kuollut ennen seuranta-ajan alkua. Kuitenkin kaikkien vuoden 1935 jälkeen kuolleiden äitien kuolemansyyt olivat tiedossa, ja ainoastaan kolmella se oli munasarjasyöpä. Mahdollisuuteen, että alttius munasarjasyöpään periytyy peittyvästi, on aiemmin viitattu kahdesti. Ensimmäinen viittaus pohjautui munasarjasyöpäpotilaiden vanhempien keskimääräistä tavallisempaan verisukulaisuuteen (Cramer ym. 1983), toinen siihen, että kuolleisuus munasarjasyöpään oli potilaiden sisarilla runsaampaa kuin äideillä (Easton ym. 1996). Vaikka alttiuden munasarjasyöpään on todettu sukupuuanalyysien perusteella noudattavan vallitsevaa periytymistapaa (Lynch ym. 1991), saattaa vallitsevasti periytyvä munasarjasyöpä muodostaa vain näkyvimmän osan periytyvästä munasarjasyövästä, ja väistyvää periytymismallia on vaikeampi havaita. Munasarjasyövän tiedetään liittyvän BRCA1- ja BRCA2-geenimutaatioiden aiheuttamaan periytyvään rintasyöpään (Lynch ym. 1974, Narod ym. 1995, Wooster ym. 1995) ja DNA-korjausgeenien mutaatioiden aiheuttamaan periytyvään paksusuolisyöpään (Lynch ym. 1986, Aaltonen ym. 1994). Aineistossamme sukulaisten sairastuvuus rinta- tai paksusuolisyöpään ei ollut lisääntynyt, mutta rinta- ja munasarjasyövän välinen yhteys oli havaittavissa myös tässä tutkimuksessa. Kuitenkaan valtaosassa niistä perheistä, joissa esiintyi kaksi tai useampia munasarjasyöpätapauksia, ei todettu rintasyöpää. Tämän perusteella arvioimme, että periytyvään paksusuolisyöpään liittyvät mutaatiot ja rinta- ja munasarjasyövälle altistavat perityt mutaatiot ovat harvinaisia munasarjasyöpää potevilla. Tutkimuksessamme olemme pystyneet välttämään aiempien selvitysten suurimman menetelmällisen heikkouden eli anamnestiset, varmistamattomat tiedot sairastuvuudesta syöpään. Lisäksi oli mahdollista verrata sukulaiskohortin syöpävaaraa suoraan koko väestön syöpävaaraan eikä erillistä verrokkiotosta tarvittu. Periytymismallia ei tässä tutkimuksessa pystytä määrittämään, mutta keskimääräistä suurempi sairastuvuus munasarjasyöpään lähinnä potilaan sisarilla viittaa peittyvästi periytyvien tekijöiden olemassaoloon tai epätodennäköisemmin ympäristötekijöihin, jotka vaikuttavat sisarten sairastumisvaaraan. Vielä tunnistamattomien munasarjasyövälle altistavien geenivirheiden etsiminen varsinkin suomalaisväestössä on siis perusteltua. *** Tutkimusta ovat tukeneet Turun Yliopistosäätiö, Suomen Syöpäsäätiö ja Ida Montinin säätiö Syövän vaara munasarjasyöpää potevien lähisukulaisilla 49
5 Kirjallisuutta Aaltonen L A, Peltomäki P, Mecklin J-P, ym.: Replication errors in benign and malignant tumors from hereditary nonpolyposis colorectal cancer patients. Cancer Res 54: , 1994 Cramer D W, Hutchison G B, Welch W R, ym.: Determinants of ovarian cancer risk. I. Reproductive experiences and family history. J Natl Cancer Inst 71: , 1983 Easton D F, Matthews F E, Ford D, ym.: Cancer mortality in relatives of women with ovarian cancer: the OPCS study. Int J Cancer 65: , 1996 Finnish Cancer Registry: Cancer incidence in Finland Cancer Statistics of the National Research and Development Centre for Welfare and Health. Cancer Society of Finland Publication No. 57, Helsinki 1996 Greggi S, Genuardi M, Benedetti-Panici P, ym.: Analysis of 138 consecutive ovarian cancer patients: incidence and characteristics of familial cases. Gynecol Oncol 39: , 1990 Grover S, Quinn M A, Weideman P: Patterns of inheritance of ovarian cancer. An analysis from an ovarian cancer screening program. Cancer 72: , 1993 Hartge P, Schiffman M H, Hoover R, ym.: A case-control study of epithelial ovarian cancer. Am J Obstet Gynecol 161: 10 16, 1989 Houlston R S, Collins A, Slack J, ym.: Risk of ovarian cancer and genetic relationship to other cancers in families. Hum Hered 43: , 1993 Kerber R A, Slattery M L: The impact of family history on ovarian cancer risk. The Utah population database. Arch Intern Med 155: , 1995 Lynch H T, Guirgis H A, Albert S, ym.: Familial association of carcinoma of the breast and ovary. Surg Gynecol Obst 138: , 1974 Lynch H T, Bewtra C, Lynch J F: Familial ovarian carcinoma. Clinical nuances. Am J Med 81: , 1986 Lynch H T, Conway T, Lynch J: Hereditary ovarian cancer. Pedigree studies, part II. Cancer Genet Cytogenet 52: , 1991 Mecklin J-P, Järvinen H J: Tumor spectrum in Cancer Family Syndrome (hereditary nonpolyposis colorectal cancer). Cancer 68: , 1991 Narod S A, Madlensky L, Bradley L, ym.: Hereditary and familial ovarian cancer in Southern Ontario. Cancer 74: , 1994 Narod S A, Ford D, Devilee P, ym.: An evaluation of genetic heterogeneity on 145 breast-ovarian cancer families. Am J Hum Genet 56: , 1995 Parazzini F, Negri E, La Vecchia C, ym.: Family history of reproductive cancers and ovarian cancer risk: an Italian case-control study. Am J Epid 135: 35 40, 1992 Piver M S, Baker T R, Jishi M F, ym.: Familial ovarian cancer. A report of 658 families from the Gilda Radner familial ovarian cancer registry Cancer 71: , 1993 Schildkraut J M, Risch N, Thompson D: Evaluating genetic association among ovarian, breast and endometrial cancer: evidence for a breast/ovarian cancer relationship. Am J Hum Genet 45: , 1989 Wooster R, Bignell G, Lancaster J, ym.: Identification of the breast cancer susceptibility gene BRCA2. Nature 378: , 1995 ANNIKA AURANEN, LL, tutkija JUHA MÄKINEN, dosentti, apulaisopettaja SEIJA GRÉNMAN, dosentti, osastonlääkäri TUULA SALMI, dosentti, osastonylilääkäri TYKS:n naistenklinikka, Turku EERO PUKKALA, FT, dosentti, tutkija RISTO SANKILA, LL, tutkija Suomen Syöpärekisteri, Liisankatu 21 B, Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotMunasarjasyöpä on Suomessa toiseksi yleisin
KATSAUS Leena Anttila ja Seija Grénman Endokriinisilla tekijöillä on geneettisten ja ympäristötekijöiden lisäksi merkittävä osuus munasarjasyövän synnyssä. Ehkäisytablettien käytön ja raskauksien munasarjasyövältä
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotPerinnöllisyyden merkitys gynekologisissa syövissä miten riskihenkilöt löydetään?
Gynekologinen syöpä Arto Leminen Perinnöllisyyden merkitys gynekologisissa syövissä miten riskihenkilöt löydetään? Suomessa vuosittain todettavista gynekologisista syövistä puolet (noin 750) on kohdun
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
Lisätiedot4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS
4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä
LisätiedotPERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA-, MUNASARJA- JA KOHTUSYÖVÄLLE
PERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA, MUNASARJA JA KOHTUSYÖVÄLLE RINTASYÖPÄ Vuosittain diagnosoidaan yli 1,600,000 uutta rintasyöpätapausta maailmanlaajuisesti. Keskimäärin yksi kahdeksasta naisesta saa rintasyöpädiagnoosin
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotGynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa
Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa
LisätiedotMunasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN OPAS PERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA-, MUNASARJA- JA KOHTUSYÖVÄLLE
LÄÄKETIETEELLINEN OPAS PERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA-, MUNASARJA- JA KOHTUSYÖVÄLLE EDUT KATTAVA Paneelin kattamien geenien on tieellisesti osoitettu liittyvän rinta-, kohtu- ja munasarjasyöpiin. Potilaan
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotSyöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13
26.11.2018 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 2016 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 5 Riski sairastua ja kuolla syöpään 16 6 Vallitsevuus 17 7 Taulukot 19 7.1 Ilmaantuvuus, kuolleisuus
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotPerinnöllisen rintasyövän alttiusgeenit Suomessa. Heli Nevanlinna ja Olli-P. Kallioniemi
Katsaus Perinnöllisen rintasyövän alttiusgeenit Suomessa Heli Nevanlinna ja Olli-P. Kallioniemi Peritty rintasyöpäalttius on tunnettu kymmeniä vuosia, mutta asia on tullut kliinisesti ajankohtaiseksi,
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotSyöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4
8.2.219 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Syöpätilanne 216 3 3 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4 4 Potilaiden elossaolo 13 4.1 Elossaololuvut alueittain.......................................... 16 5 Riski sairastua ja
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotLonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla
Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla Tomi Istolainen 1, Reijo Sund 1,2, Toni Rikkonen 1, Heikki Kröger 1,3 1. TULES-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto 2. Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus,
LisätiedotRekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotYleispatologia Johdanto
Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset
LisätiedotSyöpä iäkkäällä naisella
Peeter Karihtala ja Ulla Puistola TEEMA: IKÄÄNTYVÄN NAISEN TERVEYS Syöpä iäkkäällä naisella Väestön ikääntyessä syöpien esiintyvyys on kasvanut ja tullee jatkamaan kasvuaan tulevina vuosi kymmeninä. Iäkkäiden,
LisätiedotOppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi
Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotEstrogeeni lisää solun jakautumista, vähentää
Estrogeeni Lisääntyykö vai väheneekö syöpävaara estrogeenihoidolla? Annika Auranen, Seija Grénman, Leena Anttila ja Tuula Salmi Rintasyövän ja kohdunrungon syövän vaaran on todettu lisääntyvän pitkäaikaisen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotRintasyövän perinnöllisyys
Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus
LisätiedotPaikallisten ympäristötekijöiden terveysvaikutusten
Ympäristö Eero Pukkala»Melkein kaikki syövät aiheutuvat ympäristötekijöistä.» Tässä syöpäepidemiologien vakiolauseessa luullaan usein puhuttavan ilmasta, vedestä, maaperästä, säteilystä ja muista ulkopuolellamme
LisätiedotLataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa
Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen Lataa Kirjailija: Katja Hautamäki-Lamminen ISBN: 9789514487590 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.41 Mb Suomalaisista
LisätiedotMeretojan taudin myöhäisvaiheet
Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotRINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ
RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotSyövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus
Syövän ilmaantuvuus, syöpäpotilaiden ennuste ja syöpäkuolleisuus Eero Pukkala, Tadeusz Dyba, Timo Hakulinen ja Risto Sankila Syöpä nyt Syöpä on yleinen sairaus. Suomessa elää yli 2 ihmistä, joilta on elämän
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotDNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotKeuhkosyövän ennuste pysyy edelleen huonona
Eija-Riitta Salomaa ja Maija Walta ALKUPERÄISTUTKIMUS Hoitotulokset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 2004 2011 JOHDANTO. Uusista hoitokeinoista huolimatta keuhkosyövän ennuste on pysynyt huonona.
LisätiedotSyöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto
Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa
LisätiedotBRCA-kantaja ja hormonihoidot
BRCA-kantaja ja hormonihoidot 1. 1 0. 2 0 1 1 T u o h i l a m p i H A N N A H A U T A M Ä K I, E R I K O I S T U V A L Ä Ä K Ä R I H Y K S N K L Esityksen sisältö Yleistä BRCA-mutaatioista Esiintyvyys
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotDNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen
DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy
LisätiedotHormonihoidot ja munasarjasyöpä. Seija Grenman ja Tuula Salmi
Katsaus Hormonihoidot ja munasarjasyöpä Seija Grenman ja Tuula Salmi Munasarjasyöpä on naisten neljänneksi yleisin syöpä, mutta siihen kuolee vuosittain enemmän potilaita kuin muihin gynekologisiin syöpiin
LisätiedotNeurofibromatoosi 1:n suuri syöpäalttius edellyttää valpasta seurantaa
Roope A. Kallionpää, Elina Uusitalo, Sirkku Peltonen ja Juha Peltonen Neurofibromatoosi 1:n suuri syöpäalttius edellyttää valpasta seurantaa Neurofibromatoosi 1 (NF1) on useille syöpätyypeille altistava
LisätiedotSyöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä
Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotEhkäisy ja syöpäriski. Dosentti, LT Riitta Luoto UKK-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ehkäisy ja syöpäriski Dosentti, LT Riitta Luoto UKK-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ehkäisy ja syöpäriski plussat ja miinukset Pieni syöpäriski Suuri syöpäriski Ehkäisy ja syöpäriski plussat
LisätiedotRaportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta
Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.
LisätiedotTurun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm
Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotKuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain
Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain 01-41 Taudit ja tapaturmainen A00-R99, X45 001-799, E851 000-796, E860 01-03 Tartunta- ja loistauteja
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotOrganisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa
Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen
LisätiedotDigihyvinvointi perheissä
Digihyvinvointi perheissä Yhteydenpito ja sosiaalinen media Sukupolvien ketju -hankkeen 3. kierroksen alustavia tuloksia Hans Hämäläinen & Mirkka Danielsbacka 17 Esityksen sisältö Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu lapsuusiän syövän jälkeen. TtM Susanna Mört, Hoitotieteen laitos, Turun Yliopisto
Terveyteen liittyvä elämänlaatu lapsuusiän syövän jälkeen TtM Susanna Mört, Hoitotieteen laitos, Turun Yliopisto Ohjaajat: Prof. Sanna Salanterä, Hoitotieteen laitos, Turun Yliopisto ja Dos. Päivi Lähteenmäki,
LisätiedotNäkövammaisuuden kehitystrendit Matti Ojamo, tutkimuspäällikkö
Näkövammarekisteri Näkövammaisuuden kehitystrendit Matti Ojamo, tutkimuspäällikkö Suomen silmälääkäriyhdistyksen syyskoulutuspäivät 18.11.2017 SOKEUDEN AIHEUTTAJAT SUOMESSA 1963 15-64v. sokeutuneet Vannas-Raivion
LisätiedotSyöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
Lisätiedot12 SYÖPÄ. 12.1 Yhteiset perusraportit. 12.2 Muut tieteelliset julkaisut. 12.2.001 Etiology of Kaposi sarcoma in Finland (26.1.
12 SYÖPÄ 12.1 Yhteiset perusraportit 12.2 Muut tieteelliset julkaisut 12.2.001 Etiology of Kaposi sarcoma in Finland (26.1.2011) The main general aim of our research effort is identification of high/moderate-penetrance
LisätiedotPERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto
PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI
LisätiedotENDOMETRIOOSI JA SYÖPÄRISKI 24.9.2015. Ralf Bützow
ENDOMETRIOOSI JA SYÖPÄRISKI 24.9.2015 Ralf Bützow HUSLAB/Naistensairaalan tutkimuslaboratorio Karsinoomat Itusolukasvaimet Sex cordstroomatuumorit ENDOMETRIOOSI 6 % (2-22%) OVARIOKARSINOOMA 1,5 % ENDOMETRIOOSI
LisätiedotOnko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan?
Ralf Bützow KATSAUS Onko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan? Uusimman morfologisen ja molekulaarisen tiedon valossa alkaa näyttää siltä, että epiteliaalisten munasarjasyöpien eli karsinoomien
LisätiedotJoustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit
Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotEurooppalaiset osaamisverkostot - kokemuksia
Eurooppalaiset osaamisverkostot - kokemuksia Sirkku Peltonen Dosentti, Ihotautien el Turun yliopisto ja Tyks sirkku.peltonen@tyks.fi Tyksin osallistuminen ERN verkostoihin Haun auetessa keväällä 2016 ei
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotTyEL-kuolevuusperusteesta
TyEL-kuolevuusperusteesta 26.5.2015 29.5.2015 Kuolevuusperusteesta Tuomas Hakkarainen 1 Tarve kuolevuusperusteelle TyEL-vakuutuksessa Työnantajan eläkevakuutuksen vanhuuseläkevastuut ovat pitkäikäisiä,
LisätiedotPerinnöllinen ei-polypoottinen kolorektaalisyöpä
Toni Seppälä, Kirsi Pylvänäinen, Laura Renkonen-Sinisalo, Jan Böhm, Teijo Kuopio, Heikki J. Järvinen ja Jukka-Pekka Mecklin Lynchin oireyhtymän diagnostiikka ja hoito Lynchin oireyhtymällä tarkoitetaan
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotSyöpäseulonnan perusteet
Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari
Lisätiedot