TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto. Krista Lehtomaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto. Krista Lehtomaa"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Krista Lehtomaa MARKKINOINTIAIHEISEN MOBIILIN KUVAVIESTINNÄN TOIMIVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT PÄÄTELAITTEIDEN KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomiinsinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Työn ohjaaja Professori Pirkko Oittinen Professori Pirkko Oittinen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Tekijä Krista Lehtomaa Työn nimi DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Päiväys Sivumäärä 83 Markkinointiaiheisen mobiilin kuvaviestinnän toimivuuteen vaikuttavat tekijät päätelaitteiden käyttäjien näkökulmasta Professuuri Koodi Viestintätekniikka Työn valvoja AS-75 Professori Pirkko Oittinen Työn ohjaaja Professori Pirkko Oittinen Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli etsiä tekijät, jotka vaikuttavat kuluttajien näkökulmasta markkinoijien ja kuluttajien välisen mobiilin kuvaviestinnän toimivuuteen. Toissijaisena tavoitteena oli selvittää, miten luonnolliset kuvat, viivapiirrokset, yksinkertaiset graafiset kuviot ja tekstit toimivat mobiilin päätelaitteen näytöllä, ja mitä rajoituksia pieni päätelaite tuo mainonnan strategioiden hyödyntämiseen. Tutkimuksessa perehdyttiin sekä mainosten ja ilmoitusten että palvelujen kuvalliseen viestintään. Tutkimus on jaettu kahteen pääosaan. Kirjallisuustarkastelussa kuvataan tekijöitä, jotka vaikuttavat mobiilin kuva- ja markkinointiviestinnän toimivuuteen. Kokeellinen osa perustuu koesuunnitelmaan, joka tehtiin kirjallisuuden pohjalta ennen varsinaisten kokeiden suorittamista. Koska kuvaviestintää haluttiin tutkia sekä olemassa olevan että tulevaisuuden päätelaitteen välityksellä, varsinaiset kokeet suoritettiin kahdessa vaiheessa. Molemmissa vaiheissa koehenkilöt arvioivat heille näytettyjen kuvien kokonaistoimivuutta, suorittivat näkemiseen liittyviä tehtäviä ja vastasivat mobiileja mainoksia ja ilmoituksia koskeviin kysymyksiin. Kokeiden avulla selvitettiin, kuinka päätelaitteiden käyttäjät kokevat markkinointiviestintään liittyvien kuvien toimivuuden näytön ominaisuuksista riippuen. Kokeissa havaittiin yksinkertaisten graafisten kuvioiden (grafiikoiden, logojen ja tuotemerkkien) toimivan pienellä näytöllä hyvin. Luonnollisten kuvien toimivuus taas riippui näytön toistamien värien määrästä. Toimivuuden kokemiseen vaikutti kuvien käyttötarkoitus. Näytön koon ja pikselien ruutukaavan todettiin vaikuttavan erityisesti kirjainten ominaisuuksiin. Tulosten perusteella mobiili päätelaite soveltuu huonosti ensisijaiseksi viestintävälineeksi ja mainonnan strategioita voidaan hyödyntää rajoitetusti mobiilimainonnassa. Avainsanat mobiili kuvaviestintä, toimivuus Kieli suomi

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Computer Science and Engineering Author Krista Lehtomaa Title of Thesis ABSTRACT OF MASTER S THESIS Date Pages 83 Factors affecting the feasibility of marketing-related mobile image communications from the point of view of terminal device users Chair Chair Code Media Technology Supervisor AS-75 Professor Pirkko Oittinen Instructor Professor Pirkko Oittinen The primary objective of this study was to find the factors that affect the mobile image communications between consumers and advertisers. The point of view taken was consumers. The secondary objective of the study was to investigate how natural images, drawings, simple graphic images and texts work on mobile device display and what limitations the small display brings to the utilization of advertising strategies. The thesis focused on image communications in advertisements as well as in services. The study is divided into two main parts. In the literature review, the factors affecting the feasibility of mobile image and marketing communications are described. The empirical part is based on a plan, which was designed on the basis of the literature study before the tests were carried out. The actual tests were conducted in two phases, because the objective was to investigate image communications both in current and future device. In both phases test persons judged the overall feasibility of images shown to them, carried out tasks related to seeing and answered questions concerning mobile advertisements. The purpose of the tests was to investigate how the end users experienced the feasibility of images related to the marketing communications, when the features of the display vary. The tests showed, that simple graphical images (graphics, logos, trademarks) functioned well in a small display. The feasibility of natural images depended on the number of colours used by the display. The experience of feasibility was affected by the usage purpose of the images. The size of the display and the pixel grid were shown to have an effect especially on the quality of characters, like letters. On the basis of the results, it can be stated, that mobile device is not suitable for primary means of communications and advertising strategies have only limited applicability in mobile marketing. Keywords mobile image communications, feasibility Language Finnish

4 ALKUSANAT Laadin diplomityöni Teknillisen korkeakoulun Viestintätekniikan laboratoriossa välisenä aikana. Haluan kiittää koko laboratorion henkilökuntaa saamastani tuesta ja avusta sekä Graafisen teollisuuden tutkimussäätiötä diplomityöni rahoittamisesta. Erityisesti haluan kiittää professori Pirkko Oittista, joka antoi minulle mahdollisuuden diplomityön tekemiseen aiheesta, jossa pystyin hyödyntämään sivuaineopintojani Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisessa korkeakoulusta. Lisäksi haluan kiittää Riikka Hiidenkaria arvokkaista elämänohjeista, Esa Ojansivua katuuskottavuuskonsultoinnista, Jarkko Haatajaa, Janne Lainetta, Harri Saarimäkeä, Ville Silvekoskea, Henri Ståhlia ja Matias Vakkilaista muuten vaan hyvästä seurasta, Tapio Rantaa hyväntekeväisyydestä ja Toni Nylundia ruoka-avusta. Kiitos myös kaikille koekaniineilleni. Olette ihania! Vanhemmilleni, isälle ja äidille suuret kiitokset antamastanne rahallisesta tuesta. Omistan tämän työn pienille ja suloisille mölleröille. Espoossa Krista Lehtomaa

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Tutkimuksen rakenne NÄKÖHAVAINNON SYNTYMINEN Näköaistin toiminta Näköaistimuksen syntymiseen vaadittavat tekijät Havaitseminen Muistijärjestelmät KUVASUUNNITTELUN TEKIJÄT Yleistä Värit Värisävy, kylläisyys ja kirkkaus Kontrasti Värien käytettävyyteen vaikuttavia tekijöitä Värit litteällä näytöllä Kirjaimet ja viivat Näyttölaitteen typografia Typografialle litteillä näytöillä asetettuja vaatimuksia Kuva-alue Selaaminen Liike Katselukulma PÄÄTELAITTEET, PALVELUT JA KÄYTTÄJÄT Teknologian kehitysvaiheet Päätelaitteet Yleistä Matkapuhelimet, kämmentietokoneet ja älypuhelimet Palvelut Päätelaitteiden ja palvelujen käyttäjät...32

6 5 MAINONTA JA TUOTEINFORMAATIO Mainokset ja niiden havaitseminen Tuoteinformaatio ja sen etsiminen Mainonnan strategiat ja niiden mediavaatimukset Mainonnan strategiat Strategioiden mediavaatimukset Matkapuhelin- ja verkkomainonta Yleistä Matkapuhelinmainonta Verkkomainonta KOESUUNNITELMA Yleistä Koehenkilöt Koeolosuhteet TULOKSET Yleistä Mainokset ja ilmoitukset Tuotteen tunnistaminen ja muistaminen Informatiivisten tuotteiden mainokset Transformatiivisten tuotteiden mainokset Kanta-asiakkaille suunnattu ilmoitus Suhtautuminen mobiilisti lähetettyihin mainoksiin ja ilmoituksiin Asunnonvälityspalvelu Pohjapiirrokset Huoneet ja materiaalit Yleiset mobiilia kuvaviestintää koskevat tulokset Luotettavuusanalyysi Yleiset luotettavuusriskit Tämän tutkimuksen luotettavuusriskit JOHTOPÄÄTÖKSET Mainokset Yleistä Strategiat Palvelut...73

7 8.2.1 Yleistä Pohjapiirrokset ja materiaalit YHTEENVETO...75 LÄHDELUETTELO...78 LIITE 1: KYSYMYKSET

8 TERMILUETTELO Altistuminen, (exposure) Voimakkuus, jolla ihminen huomaa ärsykkeen. Katselukulma, (viewing angle) Tarkastelusuunnan ja näytön normaalin välinen kulma. Termiä käytetään ilmaisemaan, kuinka laajasta sektorista näyttöä voidaan tarkastella. Katselukulma ilmoitetaan usein erikseen vaaka- ja pystysuuntaan. Kirkkaus, (brightness) Värisävyn suhteellinen vaaleus tai tummuus, joka riippuu valon intensiteetistä. Kontrasti, (perceptual contrast) Kahden pinnan välillä havaittu kirkkaus-, vaaleus tai sävyero. Kontrastisuhde, (contrast ratio) Tarkasteltavan alueen suurimman ja pienimmän luminanssin välinen suhde. Kuva-alue (area of the screen) Alue näytön pinnalla, joka on käytössä informaation esittämiseen. Kylläisyys, saturaatio, (saturation) Puhtaan värin suhde muihin väreihin. Litteä näyttö, (flat panel display, FPD) Näyttö, joka on selvästi ohuempi kuin katodisädeputkitekniikalla toteutettu näyttö. Logo, (logo) Matkapuhelimen näytölle tilattava pikkukuva tai muu tunnus. Luminanssi, (luminance)

9 Pinnan valovoiman tiheys tiettyyn suuntaan. Yksikkö [cd m -2 ]. Matkapuhelinpalvelu, (mobile service) Tekstiviestipalvelu, johon yksityiset tekstiviestit eivät kuulu. Nestekidenäyttö, (liquid crystal display, LCD) Nestekidetekniikalla toteutettu näyttö. Näyttö, näyttölaite, (display device) Sähköinen laite, jonka välityksellä esitetään digitaalista informaatiota. Osaväripikseli, (sub-pixel) Valkoinen pikseli muodostuu yleensä kolmesta (yksi jokaista pääväriä kohti) osaväripikselistä. Osaväripikselit tuottavat väriavaruuden additiiviseen värinmuodostukseen pohjautuen. Peruslinja, (base line) Kuvitteellinen viiva samassa linjassa kirjainten alareunan kanssa. Pikseli, (pixel) Informaatiopinnan pienin itsenäisesti ohjattava yksikkö. Pikselikoko, (pixel pitch) Kahden pikselin keskikohdan välinen etäisyys litteällä näytöllä. Määritellään erikseen sekä vaaka- että pystysuuntaan. Pistekoko, (dot size) Välimatka peruslinjalta toiselle tekstissä, jonka riviväliin ei ole tehty muutoksia. Resoluutio, (resolution) Erottelukyky. Termi kertoo esimerkiksi kuvan pikselitiheyden. Sensorinen muisti, (sensory memory)

10 Väliaikainen varasto aistivälitteiselle informaatiolle. Säilömuisti, (long-term memory) Suhteellisen pysyvä informaatiovarasto. Tarkkaavaisuus, (attention) Voimakkuus, jolla ihminen keskittyy ärsykkeeseen. Toisto, (frequency) Altistumiskertojen lukumäärä. Tulkinta, (interpretation) Ärsykkeelle annettu merkitys. Typografia, (typography) Kirjainten muotoilua ja asettelua käsittelevä taiteen ja tieteen laji. Työmuisti, (short-term memory) Väliaikainen varasto käsittelyn kohteena olevalle informaatiolle. Valaistusvoimakkuus, (illuminance) Pinnalle saapuvan valovirran tiheys. Yksikkö luksi [lx]. Verkkopalvelu (network service) Internetin välityksellä käytettävä palvelu. Värimatriisinäyttö, (colour matrix display, CMD) Säännöllisestä kaksiulotteisesta kuvapistematriisista muodostuva näyttöpinta, joka pystyy toistamaan ihmisen havaitsemat värit rajatulla tarkkuudella. Värisävy, (hue) Visuaalinen aistimus, joka vastaa havaittua väriä.

11 LYHENTEET CIE EDGE GPRS GSM HSCSD JNC MMS PDA UMTS WAP WWW International Commission on Illumination Enhanced Data Rates for GSM Evolution General Packet Radio Services Global System for Mobile Communication High Speed Circuit Switched Data Just Noticeable Difference Multimedia Messaging Services Personal Digital Assistant Universal Mobile Telecommunications System Wireless Application Protocol World Wide Web

12 1 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Kehitys mobiilimarkkinoilla on nopeaa. Uusia teknologioita ja niihin perustuvia tuotteita ja palveluja tuodaan markkinoille lähes päivittäin. Kaistanleveyksien kasvaessä kehittyy muun viestinnän ohessa myös mobiili eli langaton kuvaviestintä. Sillä tarkoitetaan ajasta ja paikasta riippumatonta kuvallista viestintää, joka tapahtuu mobiilin päätelaitteen ja yleisesti käytössä olevan verkon välityksellä. Langaton kuvaviestintä sisältää sekä kuluttajien keskinäisen viestinnän että kuluttajien ja markkinoijien välisen viestinnän. /26/ Kuluttajat ja markkinoijat viestivät keskenään mainosten ja erilaisten palvelujen välityksellä. Mobiilimainonta ja -palvelut ovat kuitenkin lapsenkengissään, sillä erilaisia mahdollisuuksia vasta kehitellään ja testataan. Julkisuuden perusteella mobiilimarkkinointiin näyttää liittyvän paljon odotuksia, sillä päätelaitteiden henkilökohtaisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia personoidulle viestinnälle. Asiantuntijat näkevät mobiilin päätelaitteen kuitenkin vain lähinnä tukimediana, jonka välityksellä tapahtuvaa viestintää tulisi kehittää osana yrityksen muita markkinointiponnisteluja. Kuluttajat puolestaan eivät suoranaisesti kaipaa mainoksia vaan palveluja. Mainokset voivat kuitenkin kuulua palveluun tai palvelu voi perustua mainontaan, joten mobiilimainonta tulee varmasti toimimaan muodossa tai toisessa. /18, 26/ Tällä hetkellä mobiilisti voidaan käyttää sekä matkapuhelin- että verkkopalveluja. Mainonnan osalta taas puhutaan matkapuhelin- ja verkkomainonnasta. Mobiilimainonta on yleisnimitys kaikelle mobiilin päätelaitteen kautta tapahtuvalle mainonnalle, olipa kysymyksessä sitten matkapuhelin- tai verkkomainonta. Matkapuhelinpalveluilla tarkoitetaan kaikkia muita tekstiviestipalveluja paitsi yksityisiä tekstiviestejä. Verkkopalvelut taas ovat internetin välityksellä käytettäviä palveluja kuten esimerkiksi WAP-palveluja. Tulevaisuuden päätelaitteilla käytetään ns. kolmannen sukupolven matkapuhelinpalveluja, jotka ovat matkapuhelin- ja verkkopalvelujen integraatioita. Niitä voidaan sekä hakea verkosta että tilata päätelaitteisiin. /18, 26/

13 2 Kuluttajien ja markkinoijien välisellä kuvaviestinnälle on jo syntynyt kysyntää, sillä neljästä suosituimmasta matkapuhelinpalvelusta kaksi perustuu kuvalliseen viestintään. Logon eli pikkukuvan tilaaminen on käytetyin matkapuhelinpalvelu. Logo on noin 21 prosentilla naisista ja 24 prosentilla miehistä, jotka käyttävät matkapuhelinta. Logot ovat erityisesti nuorten suosiossa, sillä 65 prosenttia vuotiaista nuorista on tilannut logoja. Luku laskee tasaisesti iän kasvaessa. Yli 40-vuotiaista matkapuhelimen käyttäjistä logo on vain noin 13 prosentilla, ja yli 60-vuotiailla logoja ei enää juuri tavata. Kuvaviestit yltävät sijalle neljä, ja ne ovat myös lähinnä nuorison suosiossa. Naisista niitä on käyttänyt 12 prosenttia ja miehistä 10. Sekä nuoret naiset että miehet lähettelevät kuvaviestejä. Iäkkäämmät miehet eivät niitä juuri lähettele toisin kuin naiset, joiden keskuudessa kuvaviestien lähettäminen on suosittua iästä riippumatta. Ilmiötä on selitetty kuvaviestien postikorttimaisuudella ja sillä, että naiset lähettävät miehiä enemmän postikortteja. Lähivuosina langattomalle kuvaviestinnälle syntyneen kysynnän oletetaan laajenevan voimakkaasti palvelujen kehittyessä ja monipuolistuessa. /18/ Internet on muuttanut suhdettamme kuvaviestintään monin tavoin. Käyttöliittymät perustuvat kuvakkeineen ja linkkeineen voimakkaasti visuaaliseen ilmaisuun, ja navigointi verkostojen maailmassa on tehnyt kuvallisesta päättelystä tärkeää. Grafiikka on myös noussut aivan uudenlaiseen rooliin. Langaton internet on tuomassa kuvat nyt myös langattomiin ympäristöihin. Esimerkiksi GPRS-yhteydellä voidaan siirtää sujuvasti liikkumatonta kuvaa ja tulevaisuuden UMTS-yhteydellä liikkuvaa kuvaa. Perinteinen digitaalinen kuvaviestintä tulee kuitenkin langattoman internetin myötä muuttumaan, sillä pienet päätelaitteet ja hitaat tiedonsiirtoyhteydet asettavat sen soveltamiseen omat rajoituksensa. /26, 29/ Kolmannen sukupolven matkapuhelinvisioissa esitetään mitä erilaisempia kuvansiirto- ja käsittelyominaisuuksia /29/. Langatonta kuvaviestintää on kuitenkin tutkittu vähän, eikä ole tiedossa, millaiseksi kuluttajien ja markkinoijien välinen kuvaviestintä muodostuu kolmannen sukupolven matkapuhelinverkoissa ja tulevaisuuden päätelaitteissa. Kuluttajat ovat kuitenkin se tekijä, joka viime kädessä määrittelee, millaiseksi mobiili kuvaviestintä kehittyy ja vakiintuu.

14 3 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien näkökulmasta markkinoijien ja kuluttajien välisen mobiilin kuvaviestinnän toimivuuteen. Toimivuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kuvan antamaa laatuvaikutelmaa, joka on monitahoinen ilmiö. Näytön teknisten ominaisuuksien ohella mm. näköjärjestelmän toiminta, havaintopsykologia sekä arvot ja asenteet vaikuttavat toimivuuden kokemiseen. /40/ Toissijaisena tavoitteena on selvittää, miten luonnolliset kuvat, viivapiirrokset, yksinkertaiset graafiset kuviot ja tekstit toimivat mobiilin päätelaitteen näytöllä, ja mitä rajoituksia pieni päätelaite tuo mainonnan strategioiden hyödyntämiseen. Tutkimuksessa perehdytään sekä mainosten ja ilmoitusten että palvelujen kuvalliseen viestintään. Tutkimus keskittyy vain kuluttajien ja markkinoijien väliseen mobiiliin kuvaviestintään. Kuluttajien keskinäinen viestintä on siis rajattu pois. Koska kuvaviestinnän toimivuuteen vaikuttavat monet tekijät, asioita tarkastellaan laaja-alaisesti melko yleisellä tasolla. Päätelaitteiden osalta perehdytään vain värinäyttöisiin kämmentietokoneisiin ja älypuhelimiin. Kuvaviestinnän toimivuutta selvitetään sekä olemassa olevan että tulevaisuuden päätelaitteen avulla. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Teoriaosa laadittiin kirjallisuuden pohjalta. Siinä kuvataan tekijöitä, jotka vaikuttavat mobiilin kuva- ja markkinointiviestinnän toimivuuteen. Kokeellinen osa perustuu koesuunnitelmaan, joka tehtiin ennen varsinaisten kokeiden suorittamista. Varsinaiset kokeet suoritettiin kahdessa vaiheessa. Niiden pohjalta selvitettiin, kuinka päätelaitteiden käyttäjät kokevat markkinointiviestintään liittyvien kuvien toimivuuden näytön ominaisuuksista riippuen. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimus on jaettu yhdeksään osaan. Luku 1 esittelee aiheen lukijalle, määrittelee tutkimuksen tavoitteet ja kertoo lyhyesti tutkimuksen toteuttamisesta. Luvussa kuvataan myös diplomityön rakenne.

15 4 Teoriaosa koostuu luvuista 2-5. Koska tutkimuksessa käsitellään visuaalista informaatiota, luku 2 tarkastelee näköhavainnon syntymistä. Aluksi käydään lyhyesti läpi näköaistin toiminta ja aistimuksen syntymiseen vaadittavat tekijät. Tämän jälkeen perehdytään havaitsemisprosessin eri vaiheisiin. Luvun lopussa esitellään ihmisen muistijärjestelmät. Luku 3 käsittelee graafisen suunnittelun kannalta oleellisia tekijöitä, koska ne vaikuttavat voimakkaasti visuaalisen informaation välittymiseen ja kokemiseen. Tekijöitä on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman mobiilista näkökulmasta. Luvussa 4 kuvataan tekijöitä, jotka myös vaikuttavat mobiilin kuvaviestinnän hyödyntämiseen. Siinä käydään läpi teknologian kehitysvaiheet toisen sukupolven järjestelmistä kolmannen sukupolven järjestelmiin. Tämän jälkeen keskitytään päätelaitteisiin, matkapuhelin- ja verkkopalveluihin sekä niiden käyttäjiin. Luku 5 käsittelee mainontaa. Siinä perehdytään mainonnan strategioihin ja niiden mediavaatimuksiin sekä kerrotaan kuluttajien suhtautumisesta matkapuhelin- ja verkkomainontaan. Sen pohjalta voidaan ymmärtää, mitä rajoituksia pieni päätelaite tuo mainonnan strategioiden hyödyntämiseen. Kokeellinen osa käsittää luvut 6-7. Luku 6 kertoo koesuunnitelmasta, joka tehtiin ennen varsinaisten kokeiden suorittamista. Siinä kuvataan koeaineistot, -menetelmät, -henkilöt ja -olosuhteet sekä niiden valintaan vaikuttaneet tekijät. Varsinaisten kokeiden tulokset esitellään luvussa 7. Ne on jaettu mainoksia ja ilmoituksia, asunnonvälityspalvelua sekä mobiilia kuvaviestintää yleisesti koskeviin tuloksiin. Luvun lopussa perehdytään tulosten luotettavuuteen luotettavuusanalyysin avulla. Luku 8 on omistettu johtopäätöksille. Johtopäätöksiä on tehty sekä kirjallisuuden että testeistä saatujen tulosten pohjalta. Luku 9 on yhteenveto.

16 5 2 NÄKÖHAVAINNON SYNTYMINEN 2.1 Näköaistin toiminta Silmäterä eli pupilli ohjaa sisääntulevan valon linssin keskiosiin. Se myös säätelee jonkin verran verkkokalvolle tulevan valon määrää. Linssi huolehtii kuvan tarkennuksesta. Verkkokalvokuvan terävyys ja syväterävyysalue ovat sitä suurempia, mitä pienempi pupilli on. Kun valoa on vähän, pupilli laajenee, mutta terävyys ja syväterävyysalue heikentyvät. /15, 20/ Katseltava kohde projisoituu ylösalaisin ja 2-ulotteisena silmän verkkokalvolle. Ihmisen stereonäkö voimistaa kolmiulotteista vaikutelmaa ympäröivästä maailmasta. Kun kaksi hieman erilaista kuvaa yhdistyy syvyysvaikutelmaksi, kohteen etäisyys arvioidaan eri silmien verkkokalvokuvien vastinpisteiden poikkeamista (disparaatiosta). /15, 20/ Verkkokalvolla on kahdentyyppisiä soluja: tappeja ja sauvoja. Tappisolut toimivat kirkkaassa valossa ja niitä on kolmenlaisia. Ne ovat herkkiä hieman toisistaan poikkeaville valon aallonpituuksille ja aikaansaavat värinäön. Sauvasolut ovat 500 kertaa valoherkempiä kuin tapit. Ne toimivat hämärässä, eivätkä ne välitä väri-informaatiota. Ihminen ei siis näe värejä hämärässä. Tapit sijaitsevat verkkokalvon keskiosassa ja sauvat reunamilla. /15, 40/ Tappisoluja on eniten verkkokalvolla optisen akselin toisessa päässä fovean eli tarkan näkemisen alueella. Ihminen näkee yksityiskohdat tarkimmin, kun ne projisoituvat tälle alueelle. Pienin havaittava kuva-alkio on kooltaan noin 20 µm noin 25 cm etäisyydeltä katsottaessa. Päätelaitteen käyttäjän ei tulisi havaita näytön pikseleiden teräviä reunoja. Kun näyttöä on tarkoitus katsoa noin 50 cm etäisyydeltä, pikseleiden tulisi olla kooltaan pienempiä kuin 40 µm. /40/ Verkkokalvon soluista tieto kulkee hermosäikeitä pitkin näköhermoihin. Näköhermot leikkaavat toisensa näköhermoristissä eli optisessa kiasmassa siten, että verkkokalvon vasemmanpuoleiset säikeet menevät vasempaan aivopuoliskoon ja oikeat oikeanpuoleiseen. Aivopuoliskot ovat erikoistuneet siten, että yleensä oikea puoli

17 6 käsittelee visuaalista tietoa ja vasen verbaalista. Jaolla ei kuitenkaan ole käytännössä merkitystä, sillä aivopuoliskot ovat yhteydessä keskenään. Kuvassa 1 on poikkileikkaus ihmisen silmästä. /15, 20/ KUVA 1. Silmän rakenne /16/ Koska ihminen näkee vain pienen alueen tarkasti, silmät tekevät jatkuvasti liikesarjoja. Liikesarjoja on kahdenlaisia: hyvin nopeita tai hitaita pieniä liikahduksia tai suuria hyppäyksiä. Silmä ei ota tietoa passiivisesti vastaan, vaan sitä etsitään kuvan tarjoamien viitteiden, esimerkiksi värien ja viivojen perusteella. Myös assosiaatiot vaikuttavat asioiden havaitsemiseen. /20/ 2.2 Näköaistimuksen syntymiseen vaadittavat tekijät Näköhavainnon syntymiseen tarvitaan valoa, riittävä kontrasti (valoisuusero) ja erottumiskynnyksen ylittyminen. Erottumiskynnys riippuu kontrastista. Mitä pienempi kuvio on, sitä voimakkaampi kontrastin on oltava, jotta se erottuisi. /20/ Näkyvyyteen vaikuttaa myös katseluetäisyys eli verkkokalvolle projisoituvan kuvan koko. Sen mittana käytetään näkökulmaa, jonka vaikutusta voidaan tarkastella kontrastiherkkyysfunktion avulla. Kontrastiherkkyydellä kuvataan, miten näköjärjestelmä erottaa pieniä luminanssieroja. Se lasketaan kaavalla 1 /41/:

18 7 C = 1 (1) T jossa, C = kontrastiherkkyys T = JND JND (just noticeable difference) on juuri erottuva ero, joka tunnetaan myös nimellä kontrastikynnys. Kontrastikynnyksen tunteminen antaa suoraan vastauksen kysymykseen, näkyykö yksityiskohta. Kun C on yhtäsuuri kuin 1, yksityiskohta erottuu. Kun C on suurempi kuin 1, yksityiskohta näkyy. Katsoja ei voi erottaa yksityiskohtaa, kun C on pienempi kuin 1. Kuvassa 2 on kontrastiherkkyysfunktio. Siinä kontrastiherkkyys kuvataan taajuuden (jaksoa/näkökulman aste) funktiona. Kontrastiherkkyys saavuttaa tietyllä taajuudella maksimiarvonsa, joka vastaa 30 cm lukuetäisyydellä yksityiskohtaa, jonka läpimitta on 1,3 mm. Kun etäisyys on kolme metriä, kontrastiherkkyyden maksimiarvo vastaa 13 mm. Ihmisen näköjärjestelmä siis korostaa etäisyydestä riippuen tietyn kokoisia yksityiskohtia. /40, 41/

19 8 KUVA 2. Ihmissilmän kontrastiherkkyysfunktio /41/ Edellä on mainittu vähimmäisvaatimukset näköaistimuksen syntymiselle. Ne ovat kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä, joita ilman informaatio ei välity vastaanottajalle. Katseen pysäyttämiseksi ja katselijalle merkityksellisen tulkinnan aikaansaamiseksi vaaditaan kuitenkin paljon muutakin. /20/ 2.3 Havaitseminen Havaitseminen on prosessi, joka koostuu kolmesta vaiheesta: altistumisesta, tarkkaavaisuuden kohdistamisesta ja tulkitsemisesta /8/. Altistumisella tarkoitetaan voimakkuutta, jolla ihminen huomaa ärsykkeen. Yleensä huomio kiinnittyy kerrallaan vain yhteen asiaan, jolloin ihminen ei ole tietoinen muista tai ei välitä niistä. Aikaisemmat kokemukset vaikuttavat altistumiseen ja siihen, mitä ihminen haluaa prosessoida. Todennäköisimmin hän huomaa tiedostettuihin tai tiedostomattomiin tarpeisiinsa liittyvät ärsykkeet. Myös mukautuminen vaikuttaa altistumiseen. Ärsykkeeseen ei enää kiinnitetä huomiota, kun siitä on tullut liian tuttu. /8, 42/

20 9 Tarkkaavaisuuden kohdistamisella tarkoitetaan voimakkuutta, jolla ihminen keskittyy ärsykkeeseen. Hän voi esimerkiksi kohdistaa tarkkaavaisuutensa tekstin väriin tai keskittyä lukemaan itse tekstiä. Kun useat asiat kilpailevat huomiosta, kiinnittyy tarkkaavaisuus usein ärsykkeeseen, joka eroaa ympäristöstään jollakin tavalla. /8, 42/ Tulkinta tarkoittaa merkitystä, jonka ihminen antaa ärsykkeelle. Siihen vaikuttavat hänen ennakkoluulonsa, tarpeensa ja kokemuksensa. /8/ 2.4 Muistijärjestelmät Informaation käsittelyä varten ihmisellä on kolme erilaista muistijärjestelmää: sensorinen muisti, työmuisti eli lyhytkestoinen muisti ja säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti /8/. Sensorista (aistinvaraista) muistia kutsutaan näköaistin yhteydessä ikonimuistiksi. Silmän välittämä sensorinen informaatio, yksityiskohtainen kuva tallentuu sinne muutamiksi sekunnin kymmenesosiksi. /8, 17, 49/ Tarkkaavaisuuden kohteeksi joutunut informaatio siirtyy työmuistiin, jossa alkaa varsinainen tietojenkäsittely. Työmuisti pitää sisällään informaation, jota olemme kullakin hetkellä käsittelemässä, ja siellä suoritetaan ensimmäinen tulkinta näköhavainnosta. Ensimmäisellä tulkinnalla tarkoitetaan käsitteen muodostusta siitä, mistä saattaisi olla kysymys, jonka jälkeen etsitään vahvistavaa todistusaineistoa odotuksille. Ensimmäinen tulkinta näköhavainnosta säilyy työmuistissa noin 20 sekuntia. Tässä vaiheessa kuvasta on pudonnut pois tulkitsijan kannalta epäolennaisia seikkoja. Vaikka työmuisti on kapasiteetiltään rajallinen, voidaan siellä olevia asioita kerrata, ja näin ollen pidentää aikaa, jonka muistikuvat ovat aktiivisesti mielessä. /8, 17, 49/ Informaatio, joka on joutunut syvällisen prosessoinnin tai kertauksen kohteeksi, tallentuu pysyvästi tai pitkäksi aikaa säilömuistiin. Jotta ärsykkeen tulkinta voitaisiin hyväksyä ja tallentaa pitkäkestoiseen muistiin, on aisti- ja muistiperäisen tiedon sovittava yhteen. Pitkäkestoinen muisti on kapasiteetiltään rajoittamaton. /8, 17, 49/

21 10 KUVA 3. Muistijärjestelmät /15/ Ihmisen muistijärjestelmät on esitetty kuvassa 3. Visuaalinen kohde, työmuistin sisältö sekä säilömuistista mieleen palautunut, asiayhteyteen liittyvä tieto, vaikuttavat siis siihen, mitä ihminen näkee /20/.

22 11 3 KUVASUUNNITTELUN TEKIJÄT 3.1 Yleistä Kuvien tulee ilmaista ja viestiä jotakin, jonka esittämiseen teksti ei sovi tai sopii huonommin. Niiden pitää myös sekä sisällöltään että sijoittelultaan liittyä tekstiin, jota ne havainnollistavat. Käyttötarkoituksensa perusteella kuvat voidaan jakaa kahdeksaan ryhmään, jotka on lueteltu alla. /28/ Korvaamattomilla kuvilla tarkoitetaan kuvia, jotka esittävät informaatiota, jota on mahdotonta tai erittäin vaikeaa korvata sanoilla. Sanallista esitystä tukevilla kuvilla korostetaan ja havainnollistetaan tekstiä, joka toimii myös ilman kuvia. Katseenvangitsevia kuvia käytetään esimerkiksi mainonnassa. Niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä tekstin kanssa. Tekstin tylsyyden katkaisevia kuvia käytetään lukijoiden piristämiseen, sillä monista ihmisistä on ikävää lukea pelkkää tekstiä. Koristekuvilla tarkoitetaan esimerkiksi dokumenttien taustakuvia. Niitäkin voidaan käyttää tekstin tylsyyden katkaisemiseen. Tunnus- tai symbolikuvilla tarkoitetaan esimerkiksi logoja ja tuotemerkkejä. Niitä käytetään assosiaatioiden luomiseen. Kiinnekuvia käytetään laajoissa jutuissa, joihin lukija palaa useasti. Lukija löytää niiden avulla etsimänsä asiat helposti. Tunnelmaa luovia kuvia löytyy esimerkiksi historiallisissa ja maantietellisissä dokumenteissä. Ne auttavat lukijoita eläytymään tekstiin. Kuvia voidaan käyttää sekä oikein että väärin. Kun esimerkiksi koristekuvia käytetään väärin, ne häiritsevät tekstin ymmärtämistä. Kuvien väärinkäyttöä on myös korvaamattomien kuvien poisjättäminen silloin, kun niitä tarvitaan. Tässä luvussa ei kiinnitetä kuvien käyttötarkoitukseen ja oikeaan käyttöön tämän enempää huomiota, vaan käsitellään yksittäisten kuvien suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä kuten esimerkiksi värejä, kirjaimia, tilan käyttöä ja liikettä. /28/

23 Värit Värisävy, kylläisyys ja kirkkaus Väri on aistimus, jonka valo synnyttää silmän välityksellä keskushermostossa. Värit luokitellaan kolmen psykologisen ulottuvuuden: värisävyn, kylläisyyden ja kirkkauden mukaan. /10, 15/ Ihmissilmän havaitsevat värit osuvat aallonpituusalueelle nm (nanometriä). Jokaista aallonpituutta vastaa tietyn värisävyn aistiminen. Värisävyllä tarkoitetaan itse väriä kuten esimerkiksi punaista, sinistä tai violettia, ja siihen vaikuttaa valon aallonpituuden lisäksi ympäristön värillisyys. Kylläisyys eli saturaatio tarkoittaa värin puhtautta. Se määrittelee, kuinka paljon puhdasta väriä on suhteessa muihin väreihin. Mitä puhtaampi väri on, sitä korkeampi on sen saturaatio. Murrettu väri syntyy, kun puhtaaseen väriin lisätään esimerkiksi sen vastaväriä. Kirkkaus eli vaaleus tarkoittaa värin suhteellista vaaleutta tai tummuutta, joka riippuu valon intensiteetistä. /15, 20, 41/ Kontrasti Kontrasti on kahden pinnan välillä havaittu kirkkaus-, vaaleus tai sävyero. Sanalla on myös muita merkityksiä. Sillä voidaan tarkoittaa mitattavaa fysikaalista suuretta tai viitata mihin tahansa vastakkaisuuteen. /20/ Näköjärjestelmä voimistaa kontrastia. Se korostaa pintojen äärialueiden kontrastia ja luo vaikutelman ääriviivasta. Kun katse kiinnitetään esimerkiksi mustaan kuvioon, näyttää sen vaalea tausta todellista vaaleammalta. Sama fysikaalinen harmaasävy keskellä ympäröivää aluetta näyttää erilaiselta taustasta riippuen. /20/ Näytön kontrasti on suositeltavaa ilmoittaa kontrastisuhteen avulla. Se lasketaan kaavalla 2 /48/: L w C R = (2) Lb

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

Kuvan pehmennys. Tulosteiden hallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Kuvan pehmennys. Tulosteiden hallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tulostinajuri tuottaa parhaan mahdollisen tulostuslaadun erilaisiin tulostustarpeisiin. Joskus saattaa kuitenkin olla tarpeen muuttaa tulostettavan asiakirjan ulkonäköä enemmän kuin tulostinajuri sallii.

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

Tunnuksen päivitys 19.9.2012

Tunnuksen päivitys 19.9.2012 Tunnuksen päivitys 19.9.2012 2 Tampereen yliopiston tunnus Tampereen yliopiston tunnus Tuhannet ihmiset näkevät Tampereen yliopiston tunnuksen päivittäin lomakkeissa, nettisivuilla, raporteissa, esitteissä.

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 Johdanto 3

Sisällysluettelo. 1 Johdanto 3 GRAAFINEN OHJEISTO Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Logon/liikemerkin rakenne 3 2.1 Logon/liikemerkin rakenne 4 markkinointiviestinnässä 2.2 Suoja-alue 4 2.3 Värit ja esitystavat 5 2.4 Värit markkinointiviestinnässä

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia Graafinen ohjeistus Taustaa Logon elementit Mittasuhtet Suoja-alue Värimääritykset Logon sijoittelu Kirjasintyypit eli typografia Taustaa Nuorten Kotkien alkuperäinen logo on vaakunamalliseen kehyksen

Lisätiedot

Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen

Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston ja sen yksiköiden www-sivuilla noudatetaan yliopiston www-politiikan peruslinjauksia sekä graafisen ohjeiston mukaista visuaalista linjaa. Yhtenäisellä

Lisätiedot

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko Sisällys Sisällys 1. Esipuhe Teksti 2. Liikemerkki ja värit eri käyttötilanteissa 2.1 Esimerkkejä liikemerkin käytöstä eri taustoissa 3. Liikemerkin mitat ja suoja-alue 4. Logo ja liikemerkki 5. Slogan

Lisätiedot

2.1 Tunnus. TUNNUKSEN KÄYTÖN RAJOITUKSET Käytä kuhunkin käyttötarpeeseen suunniteltuja originaaleja logoversioita www-sivujen logopankista

2.1 Tunnus. TUNNUKSEN KÄYTÖN RAJOITUKSET Käytä kuhunkin käyttötarpeeseen suunniteltuja originaaleja logoversioita www-sivujen logopankista 2.1 Tunnus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU GRAAFINEN OHJEISTO 7 Lahden ammattikorkeakoulun merkki perustuu vahvaan, tunnistettavaan kirjainmuotoiluun, joka on linjassa ilmeessä käytettävän muun typografian kanssa.

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1.0

Graafinen ohjeisto 1.0 Graafinen ohjeisto 1.0 01 01 Peruselementit Logo POP vakuutuksen logo on suunniteltu digitaaliseen ympäristöön ja siksi digitaalinen näkyvyys määrittelee ilmeen. Play-elementti Play-elementti painikkeenomaisena

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus 5/2012

Graafinen ohjeistus 5/2012 Graafinen ohjeistus 5/2012 Tunnus Kauppakamari-tunnus on muotoilultaan selkeä ja moderni nimilogo. Se viestii suoraselkäisen ja pelkistetyn olemuksensa ansiosta luotettavuutta ja asiantuntemusta. Perustunnus

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY Ohjeiston sisältö Tämän ohjeiston tarkoitus on antaa selkeät suuntaviivat Ollila Trans Oy:n viestinnälle. Annettuja ohjeita noudattamalla yrityksestä annetaan yhtenäinen,

Lisätiedot

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm Graafinen ohje Tunnus Oulu Sinfonian tunnuksena käytetään ensisijaisesti ohessa kuvattua liikemerkin ja nimilogon kiinteää yhdistelmää. Käytössä on huolehdittava, että tunnuksen mittasuhteet sekä nimilogon

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ henri.t.talviaho@student.jyu.fi Kuva 1. Nuoli TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 30.3.2016 1. Näytöt... 3 1.1. Kuvaputkinäytöt (Cathode Ray Tube (CRT))... 3 1.2. Kuvanlaatuun vaikuttavia tekijöitä...

Lisätiedot

Graafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1

Graafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Graafiset ohjeet Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Sisältö Tunnus...3 Typografia...4 Värit...5 Käyntikortit ja sähköinen allekirjoitus...6 Lomakkeet

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 2(12) Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tunnus 4 - Tunnuksen koko 5 - Tunnuksen suoja-alue 6 - Tunnuksen käyttö 7 3. Värimääritykset

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja 3M Toimistotuotteet Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät Näin käytämme logoja Sisältö: 1 Yleistä tuotenimistä ja logoista 1 2 3M-logo 1 2.1 3M logon käyttö internetissä 3 3 Post-it -logo 4 3.1 Perusviestilaput

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola Kuva xhtml-sivulla Mirja Jaakkola Sisältö 3. Kuva www-sivulla 4. img-elementti 5. Kuvan koko 6. Kuvan keskitys vaakasuoraan & kuvateksti 7. Kuvan tasaus pystysuoraan 8. Esimerkki: pystysuora tasaus eri

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA

KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA SISÄLLYS 1. KUVAN TUOMINEN PAINTIIN...1 1.1. TALLENNETUN KUVAN HAKEMINEN...1 1.2. KUVAN KOPIOIMINEN JA LIITTÄMINEN...1 1.1. PRINT

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Anatomisia taitekohtia kannattaa varoa. Anatomisia taitekohtia ovat nilkat, polvet, haarus, kyynärpää ja yleensä vartalon taitekohdat.

Anatomisia taitekohtia kannattaa varoa. Anatomisia taitekohtia ovat nilkat, polvet, haarus, kyynärpää ja yleensä vartalon taitekohdat. 1 2 Dokumentin aiheen totuus on usein laajempi kuin mitä videolle on voitu vangita. Siksi dokumentin ennakkotutkimusvaihe on olennainen dokumentin lopullisen totuudellisuuden kannalta. Tässä vaiheessa

Lisätiedot

Triangle Colorscale. Created for design CMYK GUIDE. Intuitiivinen, tarkka ja käytännöllinen

Triangle Colorscale. Created for design CMYK GUIDE. Intuitiivinen, tarkka ja käytännöllinen Created for design CMYK GUIDE Intuitiivinen, tarkka ja käytännöllinen CMYK GUIDE -kartasta värit löytyvät nopeasti, ja ne ovat painettuina juuri sitä mitä valittiinkin! INTUITIIVINEN Suunnittelijan nopea

Lisätiedot

PIKSELIT JA RESOLUUTIO

PIKSELIT JA RESOLUUTIO PIKSELIT JA RESOLUUTIO 22.2.2015 ATK Seniorit Mukanetti ry / Tuula P 2 Pikselit ja resoluutio Outoja sanoja Outoja käsitteitä Mikä resoluutio? Mikä pikseli? Mitä tarkoittavat? Miksi niitä on? Milloin tarvitaan?

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 21.01.2013

Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Tunnus Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu. Finna-palvelu auttaa käyttäjiä

Lisätiedot

Johtokunta 2.11.2009 155. Graafinen ohjeistus

Johtokunta 2.11.2009 155. Graafinen ohjeistus Johtokunta 2.11.2009 155 Graafinen ohjeistus Sisällys: 1. Käyttäjälle 3 2. Liikelaitoskuntayhtymän logo ja sen käyttö 4 3. Graafisen ilmeen perusvärit 6 4. Kirjasimet ja tekstityypit 7 5. Liikelaitoskuntayhtymän

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Opas Joensuun kaupunginteatterin visuaalisen ilmeen käyttöön

Opas Joensuun kaupunginteatterin visuaalisen ilmeen käyttöön Opas Joensuun kaupunginteatterin visuaalisen ilmeen käyttöön Johdanto sisällysluettelo Logo... 3 Logon käyttö... 4 Logon sovellukset... 5 Väripaletti... 6 Joensuun kaupunginteatteri on saanut uuden visuaalisen

Lisätiedot

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston. Graafinen ohjeisto

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston. Graafinen ohjeisto Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston Graafinen ohjeisto Logo Liekkireunat Otsikkoteksti Luetteloteksti Osoite Graafisen ilmeen osat Valkeakosken ammatti- ja aikuiskoulutuskeskuksen visuaalinen ilme muodostuu

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k)

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k) PMS 288 C PMS 360 C PMS 220 C PMS 1525 C PMS 143 C SANOMALEHTIIN 95c, 50m, 10y, 5k 35c, 0m, 100y, 0k 15c, 85m, 17y, 5k 10c, 45m, 95y, 2k 100c, 0m, 50y, 5k 0c, 20m, 100y, 0k KÄYTÖSSÄ ON KAKSI ISKULAUSETTA.

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

Melan graafinen ohje. Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu.

Melan graafinen ohje. Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu. Melan graafinen ohje Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu. Selkeä ja yhtenäinen ilme vahvistaa positiivista mielikuvaa Melasta.

Lisätiedot

hannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto

hannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto Tunnus ja värisymboliikka Merkin muoto perustuu lentävään kuukkeliin, joka on Kuusamon metsien onnea tuova seuralainen. Lennon suunta on positiivisesti ylös vasemmalle, joka on kokonaisuutta

Lisätiedot

MICROSOFT ADVERTISING GRAAFINEN OHJEISTUS. Nykytilanne. Microsoft Advertising -palvelun logo

MICROSOFT ADVERTISING GRAAFINEN OHJEISTUS. Nykytilanne. Microsoft Advertising -palvelun logo MICROSOFT ADVERTISING GRAAFINEN OHJEISTUS Nykytilanne Microsoftin mainonnassa käytettävä visuaalinen identiteetti koostuu nyt viidestä pakollisesta visuaalisesta elementistä, jotka ovat Microsoft Advertising

Lisätiedot

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS KUVAMUOKKAUS HARJOITUS PUNASILMÄISYYS, VÄRI, KUVAKOKO, RAJAUS PUNASILMÄISYYS Kuvien punasilmäisyyden joutuu kohtaamaan usein huolimatta kameroiden hyvistä ominaisuuksista. Ohjelma tarjoaa hyvän työvälineen

Lisätiedot

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005 SUDOKU - ratkaisuohjeet Jarno Tuimala 18.9.2005 Japanilainen sudoku Seuraavassa on esitetty ohjeet japanilaistyyppisten sudoku-ristikoiden ratkontaan. Japanilaisia ristikoita luonnehtivat seuraavat piirteet:

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Uusi norppa, uusi logo

Uusi norppa, uusi logo Graafiset ohjeet Miksi graafiset ohjeet? Uusi norppa, uusi logo Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta Suomen luonnonsuojeluliiton viestintään. Saimaanorppa tuli SLL:n

Lisätiedot

HEIKKINEN YHTIÖT YRITYSILME 071212

HEIKKINEN YHTIÖT YRITYSILME 071212 LOGON PERUSVERSIO PERUSVERSIO Ensisijaisesti käytettävä versio logosta. Käytetään valkoisella tai hyvin vaalealla pinnalla. PERUSVERSIO PUNAINEN NEGA Käytetään tässä ohjeistossa määritellyllä punaisella

Lisätiedot

KOUVOLAN JENKKIPALLO RY. GRAAFINEN OHJEISTO / GRAPHIC MANUAL

KOUVOLAN JENKKIPALLO RY. GRAAFINEN OHJEISTO / GRAPHIC MANUAL KOUVOLAN JENKKIPALLO RY. GRAAFINEN OHJEISTO / GRAPHIC MANUAL JOHDANTO INTRODUCTION Kouvolan Indiansin graafinen ohjeisto antaa ohjeistukset visuaalisen ilmeen kanssa toimimiseen. Ohjeiston on tarkoitus

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Graafisen ohjeiston sisältö 2

Graafisen ohjeiston sisältö 2 Graafinen ohjeisto Graafisen ohjeiston sisältö 2 Tämä on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Paja Gallerian graafinen ohjeisto, jota tulee noudattaa aina tehtäessä siihen liittyvää materiaalia. Graafisen

Lisätiedot

SISÄLLYS SISÄLLYS 2 TUNNUS 3 SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO 4 VÄRIMÄÄRITYKSET 5 TYPOGRAFIA 6 GRAAFISET ELEMENTIT 7 KÄYNTIKORTIT 8 KIRJELOMAKKEET 9

SISÄLLYS SISÄLLYS 2 TUNNUS 3 SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO 4 VÄRIMÄÄRITYKSET 5 TYPOGRAFIA 6 GRAAFISET ELEMENTIT 7 KÄYNTIKORTIT 8 KIRJELOMAKKEET 9 Suomen Lions-liitto ry:n GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS SISÄLLYS 2 TUNNUS 3 SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO 4 VÄRIMÄÄRITYKSET 5 TYPOGRAFIA 6 GRAAFISET ELEMENTIT 7 KÄYNTIKORTIT 8 KIRJELOMAKKEET 9 KIRJEKUORET 10

Lisätiedot

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi luettavuuden parantamiseksi 2.4.2009 Valtion taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 2 Sisällys Typografia ja luettavuus...3 Kuka hyötyy selkeästä taitosta...3 Miksi selkeä taitto on hyvä...4 Miten tehdä

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n uudistuneen ilmeen graafinen ohjeistus on käytännön työkalu kaikille viestinnän kanssa tekemisissä oleville.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n uudistuneen ilmeen graafinen ohjeistus on käytännön työkalu kaikille viestinnän kanssa tekemisissä oleville. Graafinen ohjeisto Miten graafisilla sovelluksilla viestitään ja opastetaan? Toimiva graafinen ilme sovelluksineen kiteyttää yrityksen imagon, yhtenäistää yrityskulttuuria ja vapauttaa tärkeitä resursseja

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1

GRAAFINEN OHJEISTO 1 GRAAFINEN OHJEISTO 1 LIEHUTA LIPPUAMME YLPEYDELLÄ. Alkusanat 3 Tunnus 4 Värit 9 Typografia 10 Kaari 12 Sovelluksia 13 2 LIPULLINEN RATKAISU Aktiivinen ja valveilla oleva ammattiyhdistysliike tukee työntekijää

Lisätiedot

Tietokonegrafiikan perusteet

Tietokonegrafiikan perusteet Tietokonegrafiikan perusteet Kuvamallit Koordinaattijärjestelmät Ihmisnäön ominaisuudet Grafiikkalaitteisto Abstrakti kangas Piirtäminen Teksti Leikkaaminen Väri Petri Vuorimaa 1 Kuvamallit Kuvien esittämiseen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 3.2. Tunnus (ilman koulutus-sanaa) ja tunnuksen suoja-alue Tunnuksen muotoilu perustuu sanaan FINVA, erillistä liikemerkkiä ei käytetä. Tunnuksessa yhteen sulautuvat Finanssi ja vakuutus.

Lisätiedot

Adobe Photoshop Elements, kuvakäsittelyn perusteet

Adobe Photoshop Elements, kuvakäsittelyn perusteet Sivu 1 / 8 Adobe Photoshop Elements, kuvakäsittelyn perusteet Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit - kääntää kuvan - valita kuvasta vain tietyn alueen ja poistaa kuvasta muut (eng. crop, suom. rajaus) - muuttaa

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Turku Centre for Computer Science

Graafinen ohjeisto. Turku Centre for Computer Science Graafinen ohjeisto Turku Centre for Computer Science tunnus Tunnus. Turku Centre for Computer Sciencen tunnus muodostuu kahdesta elementistä: nuolimaisesta liikemerkistä ja TUCSnimilogosta. Liikemerkkiä

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita.

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Graafinen ohjeisto Tunnus Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Visio: Suomi on Euroopan kilpailukykyisin

Lisätiedot

Värit. Logon käyttö ANILIINI VIOLETTI TUMMA VIOLETTI MUSTA VAALEA VIOLETTI

Värit. Logon käyttö ANILIINI VIOLETTI TUMMA VIOLETTI MUSTA VAALEA VIOLETTI GRAAFINEN OHJEISTO 1.9.2011 Värit Kaikessa FolkJamin viestintä- ja muussa materiaalissa käytetään alla olevia värejä. Mikäli jostain syystä ei voida käyttää täsmälleen kyseisiä sävyjä (esimerkiksi vaatepainatuksissa

Lisätiedot

Passikuva - Käyttöohje Pispalan Insinööritoimisto Oy

Passikuva - Käyttöohje Pispalan Insinööritoimisto Oy Passikuva - Käyttöohje Pispalan Insinööritoimisto Oy Pispalan Insinööritoimisto Oy Harry Karvonen harry.karvonen@pispalanit.fi 27. lokakuuta 2013 Passikuva - Käyttöohje Sisältö i Sisältö 1 Passikuva 1

Lisätiedot

SMART Board harjoituksia 09 - Notebook 10 Notebookin perustyökalujen käyttäminen 2 Yritä tehdä tehtävät sivulta 1 ilman että katsot vastauksia.

SMART Board harjoituksia 09 - Notebook 10 Notebookin perustyökalujen käyttäminen 2 Yritä tehdä tehtävät sivulta 1 ilman että katsot vastauksia. SMART Board harjoituksia 09 - Notebookin perustyökalujen käyttäminen 2 Yritä tehdä tehtävät sivulta 1 ilman että katsot vastauksia. http://www.kouluon.fi/ Harjoitus 1-09: Taikakynä Avaa edellisessä harjoituksessa

Lisätiedot

Yhtenäinen ja johdonmukainen visuaalinen ilme heijastaa Fennovoiman toiminnan laatua, luotettavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Yhtenäinen ja johdonmukainen visuaalinen ilme heijastaa Fennovoiman toiminnan laatua, luotettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Graafinen ohjeisto 2 Johdanto Sisältö Graafinen ohjeisto on apuväline, jota noudattamalla Fennovoiman visuaalisesta ilmeestä rakentuu tunnistettava ja laadullisesti yhtenäinen kokonaisuus. Yhtenäinen ja

Lisätiedot

G r a a f i n e n o h j e i s t u s

G r a a f i n e n o h j e i s t u s Graafinen ohjeistus Naisten Valmiusliiton graafinen ilme on merkittävä osa yleisölle välittyvästä mielikuvasta. Graafisen ohjeistuksen avulla luodaan huoliteltu ja yhtenäinen ilme, joka antaa Naisten Valmiusliitosta

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki

Kauniaisten kaupunki Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...

Lisätiedot

KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA

KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA Ohjeistuksessa käydään läpi kuvan koon ja kuvan kankaan koon muuntaminen esimerkin avulla. Ohjeistus on laadittu auttamaan kuvien muokkaamista kuvakommunikaatiota

Lisätiedot

THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet. Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys

THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet. Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys Palveluvaaka.fi & Omahoitopolut.fi Teemavärit Kansalaispalveluiden ilmeeseen

Lisätiedot

Valo, valonsäde, väri

Valo, valonsäde, väri Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Valo, valonsäde, väri Näkeminen, valonlähteet Pimeässä ei ole valoa, eikä pimeässä näe. Näkeminen perustuu esineiden lähettämään valoon,

Lisätiedot

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti: HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen! Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan

Lisätiedot