Pertti Sillanpää. PAIKALLISLEHDET VERKOSSA analyysi nykytilanteesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pertti Sillanpää. PAIKALLISLEHDET VERKOSSA analyysi nykytilanteesta"

Transkriptio

1 Pertti Sillanpää PAIKALLISLEHDET VERKOSSA analyysi nykytilanteesta Digisilta

2 TIIVISTELMÄ Paikallislehdillä on tärkeä rooli paikallisen tiedon levittäjänä sekä yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentajana. Niiden tulevaisuutta uhkaavat nousevat paino- ja jakelukustannukset. Pieniltä lehdiltä puuttuu resursseja siirtyä hallitusti digitaaliseen jakeluun, joka toisi helpotusta kustannuspaineisiin ja vapauttaisi voimavaroja sisällön kehittämiseen. Digisilta on Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän osaston kaksivuotinen EU-rahoitteinen hanke. Sen tavoitteena on auttaa tilattavia paikallislehtiä tuomaan digitaalinen vaihtoehto printtilehden rinnalle. Hankkeessa on mukana kuusi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ilmestyvää paikallislehteä. Kolme osallistuu pilotointeihin, joissa tutkitaan digitaalisen julkaisun toimittamista erilaisille tabletlaitteille ja käytettävyyttä. Lisäksi tutkitaan hankkeen sidosryhmien valmiuksia käyttää digitaalista paikallislehteä ja osallistua sen sisältöjen tuottamiseen. Hankkeen tarpeisiin analysoitiin 12 paikallisen lehden verkkolehdet ja haastateltiin päätoimittajat helmikuussa Kaksi lehdistä on ilmaiseksi jaettavaa kaupunkilehteä. Yksi lehdistä ilmestyy Lapissa, yksi Kainuussa ja loput kymmenen Pohjois-Pohjanmaalta. Kaikki lehdet kuuluvat Sanomalehtien liittoon ja Julkisen sanan neuvostoon eli ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää journalistista tapaa. Täydentävinä aineistoina käytettiin Digisilta-hankkeeseen osallistuville lehdille tehtyä haastattelua sekä Eeva Pentikäisen opinnäytetyötä, jossa hän tutki kahden paikallislehden Internetin käyttöä journalistisessa työssä. Selvityksissä kävi ilmi, että lehdet ovat digitaalisessa kehityksessä hyvin eri vaiheessa. Useimmat perustelivat verkossa olemista pakolla. Verkko on siis rasite, koska sen ei koeta antavan takaisin taloudellisia panostuksia. Vaatimatonta satsausta verkkoon selitettiin tyypillisesti resurssipulalla. Paikallislehdille verkon tehtävänä on lähinnä mainostaa printtiä. Sitä ei koeta omaksi mediakseen, eikä sen mahdollisuuksia hyödynnetä. Ilmainen sosiaalinen media Facebook oli käytössä kymmenellä lehdellä. Parhaimmillaan se oli vuorovaikutteinen kanava, joka osallisti lukijoita, mutta tyypillisimmillään vain yhdensuuntaista viestintää ja juttujen markkinointia. Vuorovaikutusta lukijoihin painotettiin ja sosiaalinen media koettiin hyväksi välineeksi, vaikka sen mahdollisuuksia ei juuri hyödynnettykään. Yksi selitys oli, että lukijat eivät ole aktiivisia netin käyttäjiä ja perinteisemmät kanavat toimivat paremmin. Lukijoiden aineistojen hyödyntäminen verkossa oli vaatimatonta. Tyypillisiä yhteistyötahoja sisällöntuotannossa olivat koulut, kunnalliset organisaatiot, seurakunta, järjestöt, urheiluseurat ja yritykset. Jokaisella lehdellä oli kehittämisajatuksia. Ne vaihtelivat näköislehden tekemisestä sen viemiseen tablettiin, liikkuvan kuvan lisäämisestä omaan Youtube-kanavaan. Keskeisiksi kehittämishaasteiksi nousivat vuorovaikutuksen lisääminen, verkon mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen, innostuneen ja kehitysmyönteisen asenteen löytäminen ja lukijoiden ottaminen mukaan journalistiseen prosessiin. Vielä ei mietitä sitä, miten lukijat saataisiin printistä verkkoon; verkolla houkutellaan heitä printin pariin. Journalismissa kaivataan myös uusia työtapoja, kuten joukkoistamista. Paikallislehdet ovat paitsi sisällön myös tekniikan suhteen murrosvaiheessa. Erot lehtien kesken olivat suuria. Digitalisoitumisen vuoksi on ajankohtaista päivittää toimitusjärjestelmiä, ja tilausta on erityisesti järjestelmälle, joka on helppokäyttöinen, edullinen ja integroituu helposti muihin jo käytössä oleviin järjestelmiin. 2

3 SISÄLLYS 1 TAUSTAA AINEISTO JA MENETELMÄ Tiedonhankinta integroitiin opetukseen Analyysiä, haastatteluja, havainnointia Verkkolehti vai verkkosivut KESKEISET TULOKSET Netissä olemisen pakko Kuka päivittää verkkolehteä? Keskeinen sisältö Sosiaalinen media parantaa vuorovaikutusta Vuorovaikutus oleellista Lukijoiden aineistot Yhteistyötahot Mitä tulevaisuudensuunnitelmia? KEHITTÄMISHAASTEITA Vuorovaikutusta, intoa ja avoimuutta Uusia työtapoja Lopuksi LÄHTEET

4 1 TAUSTAA Paikallislehdillä on olennaisen tärkeä rooli paikallisen tiedon välityksessä ja yhteisöllisyyden ja levikkialueensa identiteetin rakentamisessa. Ne kaipaavat kipeästi kehittämistä mediakentän muutoksissa, mutta lehdillä ei ole aikaa eikä rahaa ottaa omaehtoisesti haltuun digitaalista julkaisemista ja kouluttaa väkeään. Kehittämisvalmiudet ja asenteet eivät myöskään ole parhaat mahdolliset, koska ala on voinut elää pitkään suojassa isommilta muutoksilta (Tiitinen 2011, 27-28). Nousevat jakelu- ja painokustannukset tulevat väistämättä heikentämään paperilehtien kannattavuutta, jopa vaarantamaan niiden olemassaolon. Internet ja sähköiset lukulaitteet, siis sähköinen jakelu, on paitsi uhka myös suuri mahdollisuus paikallislehdille parantaa lukijoiden palveluja ja taloudellista tulosta. Paikallislehtien ongelmana on murroskausi, jolloin paperilehden kannattavuus hiipuu, mutta digilehden ansainta kasvaa hitaasti. Paikallislehden muuttuminen paikallisportaaliksi kestää vuosia ja tämä kuolemanlaakso voi koitua monen paikallislehden kohtaloksi. (Henriksson 2011, ) Tässä tilanteessa paikallislehtiä, kuten koko alaa, arveluttaa, milloin nettiin sijoitetut panostukset saadaan takaisin (Viestinnän keskusliitto 2009). Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa paikallislehtien verkossa olemisen nykytilaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman Digisilta-hankkeen tarpeisiin. Nykytilanteen analyysin ansiosta voidaan kehittämistoimia kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Digisilta on kaksivuotinen EU-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on auttaa tilattavia paikallislehtiä tuomaan digitaalinen vaihtoehto printtilehden rinnalle ja tutkia nettijulkaisemisen uusia mahdollisuuksia niin tekijän kuin lukijankin näkökulmasta. Pyrkimyksenä on myös löytää keinoja lisätä yhteisöllistä sisällöntuotantoa paikallislehden sidosryhmien kanssa. (Ks. Digisilta 2013.) Digisilta on jatkoa Lokkaali-hankkeelle, joka oli vastaava viestinnän koulutusohjelman vetämä kaksivuotinen EU-rahoitteinen hanke. Siinä koulutettiin Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien henkilöstöä vuosina (ks. Lokkaali 2011 ja Alakangas & Sillanpää ) 4

5 2 AINEISTO JA MENETELMÄ 2.1 Tiedonhankinta integroitiin opetukseen Selvityksen aineisto koostuu 12 paikallisen lehden verkkolehtien analyysistä ja haastatteluista. Kaksi lehdistä on ilmaiseksi jaettavaa kaupunkilehteä. Yksi lehdistä ilmestyy Lapissa, yksi Kainuussa ja loput kymmenen Pohjois-Pohjanmaalta. Kaikki lehdet kuuluvat Sanomalehtien liittoon ja Julkisen sanan neuvostoon eli ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita ja hyvää journalistista tapaa (ks. Julkisen sanan neuvosto 2013). Itsenäisiä eli lehtikonsernien ulkopuolisia lehdistä on kolme. Selvityksen tiedonhankinta integroitiin opetukseen. Se toteutettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjemassa osana journalistiopiskelijoiden opintojaksoja Median verkkoyhteisöt ja Paikallisjournalismi. Toisen vuoden opiskelijoista hankkeeseen osallistuivat Mari Aho, Eetu Halonen, Aleksi Hiltula, Matias Kaipio, Eetu Kupulisoja, Arttu Kärkkäinen, Miika Manninen, Miika Mattola, Ida Näslund, Perttu Räisänen ja Emilia Saarela sekä kolmannen vuoden opiskelijoista Eeva Pentikäinen. Tietoa haettiin paitsi paikallislehtien kehittämistä varten myös koulutuksen tarpeisiin ja opiskelijoiden tiedollisen pääoman kartuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan, hankkeiden ja opetuksen integroiminen on tärkeää paitsi oppimisen myös ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävän vuoksi (ks. Ammattikorkeakoululaki 4 ). Digisilta-hankkeessa tässä tavoitteessa on onnistuttu hyvin (Sillanpää 2013). Kysymyksiin vastasivat päätoimittajat paitsi yhdessä lehdessä toimitussihteeri, jolle päätoimittaja oli delegoinut vastaamisen. Kuusi haastatteluista toteutettiin kasvokkain, kun opiskelijat tutustuivat Paikallisjournalismin opintojaksolla kukin omaan lehteensä kahden päivän ajan helmikuussa Loput haastatteluista tehtiin puhelimitse tai sähköpostilla. Vertailu- ja täydentävänä aineistona on Digisillan projektipäällikkö Senni Laineen ja projektityöntekijä Minna Karukan lehdille tekemät haastattelut. He tapasivat kuuden lehden edustajat helmi-maaliskuussa Lehdistä neljä oli samoja kuin tässä selvityksessä. Tämä tiedonhankinta kohdistui enemmän paikallislehtien toimitusjärjestelmiin ja teknisiin valmiuksiin digitalisoitumisessa. Toisena rinnakkaisaineistona on Eeva Pentikäisen opinnäytetyö (2013), jossa hän tutki kahden paikallislehden Internetin käyttöä journalistisessa työssä. 5

6 2.2 Analyysiä, haastatteluja, havainnointia Opiskelijat hankkivat lehdistä perustiedot esimerkiksi mediakortista sekä analysoivat lehtien nettisivut ennen haastatteluja. Analyysissä kiinnitettiin huomiota muun muassa seuraaviin tekijöihin: millaista journalistista aineistoa verkkosivuilla on tarjolla ilmaiseksi ja maksullisena, millaisia osioita/osastoja verkkosivuilla on, sivujen päivitystahti, ilmoitusten määrä ja mahdollisten yhteistyötahojen näkyvyys. Lisäksi selvitettiin, onko lehti sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa tai onko sillä Twitter-tili. Haastatteluilla selvitettiin lehtien digitaalista olemassaoloa, verkkostrategiaa ja käytäntöjä. Sen lisäksi selvitettiin yhteistoimintaa sidosryhmien kanssa sisällöntuotannossa ja tulevaisuudensuunnitelmia. Päätoimittajilta kysyttiin muun muassa: Miksi ollaan netissä ja miksi netissä oleminen on juuri sen laajuista kuin nyt on? Millä perusteella valitaan julkaistavat jutut? Miten usein sivuja päivitetään ja kuka vastaa verkkoaineiston päivittämisestä? Miksi ollaan/ei olla sosiaalisessa mediassa? Millaiseksi lehti kokee vuorovaikutuksensa lukijoihinsa ja millaisia muotoja sillä on? Millaisia lukijoiden tuottamia sisältöjä lehti käyttää? Onko yhteistyötä sisältöjen tuotannossa toimituksen ulkopuolisten tahojen kanssa? Mitä lehti haluaisi/aikoo muuttaa lähitulevaisuudessa verkossa olemisensa suhteen? Analyysien ja haastattelujen lisäksi kuuden paikallislehden verkkotoimintaa päästiin myös havainnoimaan kahden päivän ajan. Kaiken tämän pohjalta opiskelijat kirjoittivat lehdille kehittämisehdotuksia. Niistä on tähän raporttiin koostettu yhteenveto, jossa ei eritellä yksittäisiä lehtiä. Raportissa ei ylipäätään tarkastella lehtiä yksittäistapauksina vaan pyritään hahmottamaan laajempaa yleiskuvaa pohjoissuomalaisten paikallislehtien nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Lehdet ovat digitalisoitumisessaan eri vaiheessa ja verkkoaktiivisuus vaihtelee lehtien välillä suuresti. Sen vuoksi aineisto pääsee usein ääneen, myös ääripäitä tuodaan esille. Esille nostetaan myös hyviä tapoja toimia, jotta tieto niistä leviäisi. 2.3 Verkkolehti vai verkkosivut Verkkolehti on verkossa säännöllisesti ilmestyvä julkaisu tai palvelu, joka sisältää sanomaja aikakauslehdille tyypillistä aineistoa (Kuutti 2006, 254). Eeva Pentikäisen mukaan paikallislehtien verkkolehdet ovat usein limittyneet tiiviisti yhteen lehden verkkosivujen kanssa. Tällöin voidaan puhua verkkosivuista, joilla on myös toimituksellista sisältöä ja esimerkiksi näköislehti. Verkkosivut ja verkkolehti ovat Pentikäisen mukaan kaksi eri asiaa. Verk- 6

7 kosivuilta löytyy paperilehdelle tyypillistä päivittyvää aineistoa, mutta siellä on usein myös staattista tietoa lehdestä yrityksenä, yhteydenottokanavia ja tilaus- sekä ilmoituspalveluita. Voisi siis sanoa, että paikallislehdillä on verkkosivut, joilta löytyy verkkolehti sekä muuta aineistoa tai palveluita. (Pentikäinen 2013, 11.) Selvityksessä Internetistä käytetään puhekielistä käsitettä netti, joka on vakiintunut myös osaksi media-alan työkommunikaatiota. Synonyyminä sille käytetään niin ikään yleisesti käytössä olevaa käsitettä verkko. 3 KESKEISET TULOKSET 3.1 Netissä olemisen pakko Pohjoissuomalaisten paikallislehtien digitaalinen jalanjälki alkaa olla viidentoista vuoden ikäinen. Nettiin mentiin pääsääntöisesti vuosituhannen vaihteen tienoilla. On myös lehtiä, jotka ovat olleet netissä vasta 2005 tai 2007 lähtien. Edelleen suhde digitaaliseen julkaisemiseen on ongelmallinen; hyviä selityksiä on monia, mutta viime kädessä kaikki kiteytyy resursseihin. Netissä ei olla yhtä näkyvästi kuin lehti haluaisi. Tämä johtuu resurssipulasta. Resurssipulaa on toki monenlaista, muutakin kuin puutetta rahasta. Netissä olemisen perusteluissa toistuu usein pakko: ollaan, koska kaikki muutkin ovat. Oleminen on myös sen näköistä: tehdään vain välttämätön. Toki kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla. Lähtötilanteesta ollaan jo kaukana. Staattinen nettisivusto perustettiin alun perin lähinnä sitä varten, että yhteystiedot ja mediakortti löytyvät netistä. Toimituksellista puolta tai muuta sisältöä ei silloin katsottu tärkeäksi - -. Ilmaiseksi jaettavan nettimateriaalin tarkoituksena on mainostaa printtiä. Syykin on selvä, kuten yksi päätoimittaja kiteyttää: Pääpaino on printissä, koska raha tulee sieltä. Paikallislehtien voikin nähdä edelleen elävän nettilehtien kehityksen ensimmäistä niin kutsuttua lapiolehtivaihetta, jossa ei käytetä hyväksi verkon erityispiirteitä vaan julkaistaan printtilehden sisältöä sellaisenaan muokkaamatta sitä verkolla ominaiseen muotoon (Kuusisto ja Pippuri 1998, 27; Karhu 2006, 14). Kehittämisen avaimet eivät yhden päätoimittajan mukaan ole 7

8 nettimainonnassa vaan sisällön maksullisuudessa. Nettisivuista pitäisi tehdä maksullista, että niitä voisi kehittää. Netti on käytännössä meillä ilmaistuote. Pitäisi saada mainostajat mukaan verkkoon. Verkkopalvelun sisältöä ollaan koko ajan laajentamassa. Laajuus riippuu resursseista, sillä itsestään palvelu ei verkkoon päädy. Nettinäkyvyys ja vuorovaikutus eivät tule ilmaiseksi, niiden eteen on tehtävä töitä ja varattava resurssia. Nettiin satsaaminen on ongelmallista, koska sitä kautta ei kuitenkaan tule rahaa. Verkon merkitys ymmärretään ja se nähdään omana medianaan, joka voi pelkän mainostamisen sijasta myös tukea printtilehteä. Digitaalinen lehti tavoittaa kustannustehokkaasti myös ydinlevikkialueen ulkopuolella asuvat. Netti ja paperilehti tukevat toisiaan. Tavoitteena on rakentaa syvä vuorovaikutus lukijan kanssa hyödyntämällä eri välineitä. Haluamme näkyä myös sitä kautta. Netin kautta uutisia voivat seurata myös muualla asuvat. Maksullinen näköislehti oli tutkimusajankohtana olemassa tai juuri tulossa kuta kuinkin kaikilla. Tutkimusjoukosta vain yhdeltä lehdeltä se puuttui. Näköislehti on otettu käyttöön pääsääntöisesti välillä Tutkimukseen osallistuneilla kahdella ilmaiseksi jaettavalla kaupunkilehdellä myös näköislehti on ilmainen. 3.2 Kuka päivittää verkkolehteä? Verkkolehden, siis verkkosivujen journalistisen sisällön, päivitystahti on tyypillisesti sidoksissa printtilehden julkaisuaikatauluun. Jatkuvaa päivittäminen harrastettiin vain muutamassa lehdessä. Viitenä päivänä viikossa ilmestyvien lehtien nettisivuja päivitetään vain poikkeustapauksissa viikonloppuna, jolloin lehti ei ilmesty. Oli hyvin poikkeuksellista, että verkkosivulla julkaistaisiin sellaista journalistista sisältöä, jota ei julkaistaisi printissä. Ilmaiseksi jaettaville kaupunkilehdille tämä oli luontevampaa. Facebook-sivun päivittäminen ei ollut niin suorassa yhteydessä paperilehden ilmestymisajankohtaan kuin verkkosivulla julkaistavat uutiset. Nettisisältöjä päivittävät toimittajat, mutta myös muiden työpanosta voidaan käyttää, kuten painopinnan valmistajat tai atk-vastaava. Kahdessa lehdessä päivitysvastuussa oli koko toimitus, tyypillisemmin kuitenkin toimituksesta oli valittu yksi vastuuhenkilö. Yhdessä lehdessä nettiä päivitti toimitussihteeri. Facebook on tyypillisesti toimittajien vastuulla. 8

9 Satsaaminen nettiin tuo tulosta. Erään päätoimittajan mukaan kävijämäärissä näkyy selvästi se, että yhden toimittajan aikaa on korostetusti resurssoitu sosiaalisen mediaan ja verkkolehden päivittämiseen. Toisaalta valitetaan resurssipulaa. Netissä olemisen laajuus määräytyy sen mukaan, mitkä ovat resurssit. Kolme toimittajaa pyörittää lehteä käytännössä ja netissä ehditään olla lopulta aika vähän. 3.3 Keskeinen sisältö Verkkolehden osastojako on kirjavaa. Joissain lehdissä ei ole juttujen kategorisointia ollenkaan. Joissain sisältö on niin niukkaa, ettei sille ole tarvettakaan. Kun tarkoituksena on mainostaa printtilehteä, verkkoon valitaan tyypillisesti pääuutinen ja kiinnostusta herättäviä pätkiä pidemmistä jutuista. Julkaisemme vain osan lehdessä olevista jutuista, mutta joukossa on aina jokin lehden pääuutisista. Mielenkiintoiset tärpit tehdään lyhyinä juttuina verkkoon ja sitten laajennetaan isoiksi jutuiksi printtilehteen. Nettiin valikoituu joka lehdestä kaksi uutista, joista toinen on lehden pääuutinen. Lisäksi nettiin lisätään pääkirjoitus, yleisönosaston kirjoitukset sekä nuortenpalsta Lukarissa julkaistavat jutut. Toistaiseksi ilmaista journalistista materiaalia 3 juttua per lehti. Lyhyt juttu kokonaan, pitkästä nettiversio. Samana päivänä kuin paperilehti ilmestyy, sivuille laitetaan kolme juttua ja 5-10 vinkkiä paperilehdestä. Viikottain uusi viikon kysymys. Muutamassa lehdessä julkaistiin myös paperilehden ilmestymispäivien välillä uutisia, mutta ne eivät ohita koskaan netin päätehtävää: tukea printtiä. Osassa jutuissa halutaan asia nopeasti ihmisten tietoon, salamauutisia tärkeistä asioista, esimerkiksi onnettomuudet. Toinen aspekti on omien juttujen buffaamista, että meillä on tällaista juttua lehdessä. Uutisia ja materiaalia voidaan laittaa lehtipäivien ulkopuolella ja yleensä nettiin tulee lyhyt ennakkojuttu, joka sitten taustoitetaan paperilehdessä. Ilmaislehdessä tilanne on toinen. Koska näköislehti on printin tavoin ilmainen, ei yhtä suurta printin mainostustarvetta ole kuin tilattavalla paikallislehdellä. Ilmaislehdessä verkkoon voidaan tehdä enemmän sisältöä, julkaista verkossa juttuja, joita ei paperilehdestä löydy. Ilmaislehdissäkin toki sivuja päivitetään eniten uuden lehden ilmestyessä. Painetta esillä oloon voi 9

10 kuvitella tulevan paitsi lukijoiden myös ilmoittajien suunnasta. Tämä ei kuitenkaan käynyt ilmi selvityksessä. Toistenkin medioiden jakamaa yleistä uutismateriaalia ei ole syytä pantata. Toisaalta nettijulkaisemisessa tavoitellaan myös lukijoiden aktivointia: Sinne valitaan uutinen, jonka uskotaan herättävän keskustelua, plus poliisipätkät, jotka ovat muillakin lehdillä, ja joita ei siksi toinne säästellä. Aktiivisimmissa lehdissä osataan hyödyntää netin vuorovaikutteisuutta, synnyttää verkossa keskustelua ja ohjata printin synnyttämää keskustelua verkkoon. Mikä verkossa voisi kiinnostaa, mistä saa lyhyesti kerrottua, mitä muut alueen mediat uutisoivat, mitä aiheita haluamme nostaa verkkokeskusteluun. Jos nettiin ei satsata, sekin näkyy: Lukijoilta tulee vain vähän palautetta netin sisällöistä.- - Välillä juttuihin tulee hieman enemmän kommentointia, mutta yleensä on aika hiljaista. 3.4 Sosiaalinen media parantaa vuorovaikutusta Sosiaalinen media on huomattu hyväksi vuorovaikutuksen kanavaksi. Toisessa ääripäässä ei olla ollenkaan Facebookissa resurssipulaan vedoten. Paikallislehdissä sosiaalinen media tarkoittaa korostetusti Facebookia. Esimerkiksi Twitteriä käytti yksi ja toiselle se oli tulossa. Yhdeltä löytyi Youtube-kanava ja toinen suunnitteli sen käyttöönottoa. Kaksi ilmoitti tarjoavansa RSS-syötteitä. Facebook on otettu käyttöön tyypillisesti vuonna 2010, joissain lehdissä vuotta aiemmin ja jossain vuotta myöhemmin. Kaksi lehteä ei ollut kyselyn hetkellä Facebookissa. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa nähdään myös resurssikysymyksenä: Facebookissa emme ole, koska sen arvo olisi lähinnä tietolähteissä. Meillä on pieni toimitus ja se [sosiaalinen media] vaatisi erillisen toimittajan. Sosiaalisen median käyttöön on selkeät syynsä: nuorten lukijoiden tavoittelu, vuorovaikutuksen lisääminen ja näkyvyyden parantaminen. Sosiaalisen median käyttö ei sinällään vaadi rahaa, vain työpanoksen. Nuoremman polven ja sähköiseen maailmaan orientoituneiden palvelemista, saadaan erilaisia kontaktipintoja lehteen. 10

11 Sieltä saa uusia yhteyksiä. Ollaan haettu juttuihin haastateltavia ym. Lähdimme Facebookiin, jotta pääsemme enemmän esille netissä ja vuorovaikutukseen lukijoiden kanssa. FB:ssä olemme osaltaan paikanneet toimivan verkkosivuston puutetta. Facebookon monelle lehdelle kuitenkin lähes pelkästään yksisuuntainen kanava toimitukselta lukijoille, mainostetaan omaa tekemistä ja juttuja. Jos päätarkoitus on mainostaa seuraavan päivän lehteä, ei keskustelua ja vuorovaikutusta synny. Se on hyvä tiedotus- ja mainoskanava muun muassa omille kampanjoille. Sosiaalisen median merkitys ymmärretään, mutta sen käytön kehittämisessä ollaan lähes kädettömiä. Puuttuu tietoa ja taitoa, osaamisresurssia, jota on alettu paikata kouluttautumisella. Facebook ja sosiaalinen media on tämän päivän juttu ja sieltä ei kannata olla pois. Tosin päivittäminen on yhden toimittajan harteilla, eikä resursseista johtuen ole kovin tehokasta. Suunnitelmia verkon ja sosiaalisen median suuntaan kuitenkin on ja siihen on ruvettu kouluttautumaan. Joissain lehdissä lukijat otetaan mukaan jutuntekoon jo aiheiden valinnassa, samalla käynnistetään keskustelua ja etsitään juttuihin ideoita ja haastateltavia. FB:ssä toimittajat kyselevät lukijoilta mielipiteitä erilaisista aluetta koskevista aiheista, kertoilevat lehden yleisiä kuulumisia ja suosittelevat erilaisia menoja. Sinne tänne on ripolteltu juttureferaatteja ja uutis/lukijoiden kuvia. Sosiaalinen media (etenkin Facebook) on meille tärkeä palvelu lisätä vuorovaikutusta lukijoidemme kanssa. Saamme myös paljon arvokkaita juttuvinkkejä sekä järjestämme kilpailuja FB:ssa. Lukijoiden tuttuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta vahvistaaksemme. Jotta lehti olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä eri lukijaryhmille. Tyypillisesti Facebookissa on kasvoton lehti. Toimittajat kyllä voivat käyttää omia profiilejaan, kun tarvitsevat lukijoiden apua. Tällöin apua on kuitenkin antamassa vain valikoitunut oma kaveripiiri. Lehdellä voi olla myös perinteiset vakiintuneet kanavat, jolloin sosiaaliseen mediaan panostamista ei nähdä tärkeäksi. Yhden lehden päätoimittaja totesi: nettiä enemmän juttuvinkkejä tulee lehteen puhelimitse ja suorina juttuvinkkeinä kasvokkain. Jos lehden toimituksessa on työssä vanhan ajan lehtimiehiä, joille sosiaalinen media on vähän kummajainen, on vastuu siitä lykätty nuorimmalle toimittajalle. Innostusta voi vähentää 11

12 myös se, ettei lehden tilaajissa ole monia nettinatiiveja. Nuorten lukijoiden saaminen mukaan lehden yhteisöön mukaan kuitenkin vaatii verkkotoiminnan kehittämistä. 3.5 Vuorovaikutus oleellista Vuorovaikutusta lukijoihin korostetaan, mutta siinä nähdään myös selkeä kehittämisen paikka. Vuorovaikutuksen kehittämisessä uskotaan digitaaliseen yhteyteen. Yhdelläkään paikallislehdellä vuorovaikutus lukijoiden kanssa on tuskin tarpeeksi hyvällä tasolla. Myöskään meillä se ei ole riittävää. Nettiportaalin käyttöönotto toivottavasti lisää vuorovaikutusta. Sosiaalinen media nähdään merkittäväksi mahdollisuudeksi, mutta se on kuitenkin vain yksi väline muiden joukossa. Netti ja sosiaalinen media eivät ole korvanneet perinteisiä vuorovaikutuksen kanavia. Kysymys voi olla myös siitä, että lukijatkaan eivät ole tottuneita netin käyttäjiä. Ehdottomasti tärkeää, koitamme rohkaista entistä enemmän ihmisiä siihen, vasta on avattu youtube-kanava. Se on yksi tärkeimmistä asioista. Se on välitöntä palautetta. Ihmiset käyvät paljon toimituksessa antamassa palautetta sekä juttuvinkkejä ja antavat netissäkin yllättävän hyvin ruusuja ja risuja. Vuorovaikutuksen tärkeys riippuu siitä, millaista vuorovaikutus on. Lukijat ovat meihin yhteydessä sähköpostitse, puhelimella tai nykäisemällä toimittajaa hihasta Vuorovaikutusta lukijoihin voidaan rakentaa monella tavalla. Netti ei korvaa aiempia menetelmiä vaan tulee siihen rinnalle, toki myös helpottaa vuorovaikutusta teknisesti, tekee siitä vaivattomampaa. Vuorovaikutus on erittäin tärkeää. Muotoja muun muassa aktiivinen FB-ryhmä, erilaiset kilpailut, tapahtumat, lukijamatkat, lukijoiden mielipiteet ja kuvat, juttuvinkit sekä mahdollisimman matala kynnys toimitukseen. Lukijat ovat tärkeitä. Toimittajat elävät kylän elämänsykkeessä ja kohtaavat lukijoita siellä. Verkon kautta yhteydenottoja tulee lopulta hyvin vähän. Tilaajista suuri osa ei välttämättä edes ole verkossa. Juttuvinkkejä tulee silloin tällöin ja niitä sitten punnitaan ja arvioidaan, mitkä niistä päätyvät jutuksi. 12

13 Suhde lukijoihin rakentuu aktiivisella työllä, ja siinä työssä pelkkä sosiaalinen media, verkkojuttujen kommentointimahdollisuus tai sähköposti eivät riitä. Kyse on myös brändistä ja yhteisöllisyydestä. Lukijoiden kynnys ottaa yhteyttä halutaan pitää matalana. Se [hyvä vuorovaikutus] vahvistaa lehden brändiä ja sitä, että lukija kokee lehden omakseen. Lukijapalautetta ja yhteydenottoja tulee puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviestillä, nettipalautteena (linkin kautta), Facebookissa ja postitse. Lisäksi lukijat saattavat poiketa toimituksessa. Näymme itse katukuvassa juttukeikoilla ja tilaisuuksissa ja olemme myös itse järjestäneet erilaisia kohtaamis- ja keskustelutilaisuuksia lukijoille. Päätoimittajana olen vieraillut esim. yhdistysten luona kertomassa lehdestä ja toimituksessa käy vierailuryhmiä. Hyvä vuorovaikutus lukijoihin on lehdelle etu. Yksi päätoimittaja kuvaili toimivaa vuorovaikutusta ja sen monia menetelmiä: Meille tulee paljon juttuvinkkejä ja juttutoiveita, jotka tietysti ovat erittäin tärkeitä, vaikka pystymmekin toteuttamaan niistä vain pienen osan. Pyrimme toteuttamaan myös lukijoiden pieniä juttuaiheita, jotka eivät kiinnosta maakuntalehtiä. Lukijoiden mielipiteitä julkaisemme joka lehdessä. - - FB:n myötä lukijat ovat innostuneet lähettämään meille valokuvia, joita julkaisemme sekä FB:ssä että paperilehdessä. Kuvia tulee joka viikko vähintään kymmenkunta. Jos kuva antaa aihetta, teemme kuvan ympärille jutun (esimerkiksi erikoiset lintuhavainnot). FB:tä käytämme myös niin, että viritämme siellä keskustelun aiheesta, josta olemme tekemässä juttua. Käytämme FB:ssä annettuja kommentteja jutun ohessa paperilehdessä. FB:n kautta etsimme haastateltavia tai tietolähteitä juttuihin. Myös moni toimituksen juttuidea on syntynyt toimittajien oman FBseurannan kautta. 3.6 Lukijoiden aineistot Paikallislehdissä on perinteisesti julkaistu erilaisia lukijoiden lähettämiä aineistoja, kuten mielipidekirjoituksia, valokuvia ja runoja. Edelleen mielipidekirjoitukset ovat suurin lukijasisältöjen kategoria. Mielipidesivu ollut aina vilkas, siksi osittain että sinne saa kirjoittaa nimimerkillä, lukijoiden kuvia julkaistaan, ihmiset tuottaa hyvin erilaisia asioita, joku lähettää runon, joku pakinan, joku kirja-arvosteluja, joskus käytetään epävirallisia avustajia, "kansalaisjournalismia", nuorten palstalle nuoret kirjoittavat nuorille. Eräs lehti kertoo alueensa tapahtumista etukäteen, eikä käy niissä, mutta julkaisee tapahtumista lukijoiden tekemiä juttuja jälkikäteen. Lukijat tarjoavat juttuja myös esimerkiksi matkoiltaan. Mielipidepalstan kirjoituksia, joita ei toisaalta tule paljoa. Välillä lukijat tarjoavat lehteen itse kirjoittamiaan juttuja esim. matkoiltaan. Lisäksi meillä on lehdessä noin viisitoista vakioavustajaa, jotka kirjoittavat lehteen kolumneja ja pakinoita. 13

14 Lisäksi julkaisemme lukijoiden omia juttuja esimerkiksi tapahtumista. Emme itse käy lainkaan paikan päällä tapahtumissa emmekä raportoi niistä jälkeenpäin, vaan mieluummin kerromme tapahtumista etukäteen ja palvelemme lukijaa näin. Lukijoilta tuleva posti voi olla mielipiteiden lisäksi myös valokuvia tai tapahtumatiedotteita. Moni lehti ylläpitää tapahtumakalenteria. Yhdellä lehdellä on suosittu vauvaliite, jossa julkaistaan kuva mahdollisimman monesta edellisenä vuonna syntyneestä vauvasta. Vanhemmat itse lähettävät vauvansa kuvan. Liite on suosittu, sillä päätoimittajan noin 70 prosenttia syntyneiden kuvista on julkaistu siinä. Lukijoiden toimittamaa sisältöä aiotaan julkaista jatkossa entistä enemmän, koska verkkolehdessä tila on periaatteessa rajaton printtilehteen verrattuna. Käytämme lukijoiden juttuja ja kuvia. Entistä enemmän tulevaisuudessa. Mielipidekirjoituksia, runoja, kuvia, tekstiviestejä, verkko- ja Facebook-kommentteja, matkakertomuksia, urheilukisatuloksia raportteja sekä tilattuja kolumneja tietyiltä lukijoilta. Lisäksi meillä on lukijaraati, jolle tehdään nettikyselyitä muutaman kerran vuodessa. Tulosten pohjalta tehdään juttuja. Lukijan kuva on ollut sen puolitoistavuotisen historiansa aikana äärimmäisen suosittu. Se on nyt tarkoitus viedä myös verkkoon. 3.7 Yhteistyötahot Paikallislehtiä tehdään pienellä porukalla ja rajallisin resurssein, siksi lukijoiden toimittamat ilmaisaineistot ovat tervetulleista. Yksittäisiltä lukijoilta aineiston saaminen on kuitenkin aina satunnaista, ellei sitten ole kyse suhteellisen pysyvistä avustajasuhteista. Onko lehdillä vakiintuneita suhteita erilaisiin sidosryhmiin tai muihin yhteistyötahoihin, jotka tuottaisivat sisältöä lehteen? Tällaisia voisivat olla esimerkiksi koulut, kunnalliset organisaatiot, seurakunta, järjestöt, urheiluseurat ja yritykset. Kaksi lehteä ilmoitti, että varsinaisia sidosryhmäyhteistyökumppaneita ei sisällöntuotannossa ole. Yksi päätoimittaja näki asian niin, että paikallislehden juttujen lähteitä ja yhteistyökumppaneita ovat käytännössä kaikki lehden ilmestymisalueella olevat tahot. Tyypillisimpiä kumppaneita ovat kunta, seurakunta, koulut ja urheiluseurat. Seurakunnalta saamme materiaalia torstain lehtiin. Kunnanvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenillä on mahdollisuus kolumnin kirjoittamiseen. Säännöllistä yhteistyötä vain muutaman järjestön kanssa. Myös urheilujuttuja tulee 14

15 säännöllisesti ulkopuolelta. Kirkkoherralla on kuukausittain kolumnivuoro. Kouluilta tulee joskus piirustuksia ja muuta, mutta se ei ole säännöllistä. Teemme mediayhteistyötä Oulunsalon kirkonkylän koulun kanssa sekä lukuisten yhdistysten ja Oulun kaupungin kanssa. Emme paitsi kummikoulumme, joka tuottaa jonkin verran sisältöä lehteen sekä satunnaisesti muiden levikkialueemme koulujen. Urheiluseurat lähettävät meille tiedotteita/tietoja, joista muokkaamme juttuja. Yhteistyötä muiden tahojen kanssa edustavat liitteet printissä ja näköislehdessä, esim. seurakunta, urheiluseurat ja yrittäjäjärjestöt tuottavat lehteen aineistoa. Mahdollisuuksia yhteisöllisen sisällöntuotantoon ei ole pyritty järjestelmällisesti kehittämään. Myöskään yhteistyön pelisäännöt eivät aina ole selvillä. Kuntaliitteitä ja urheiluliitteitä tehdään silloin tällöin. Digisilta-hankkeessa olemme mukana. Tarkoitus on saada lehti myös mobiili- ja tablettiversioksi. EU-vetoiset hankkeet ostavat tilaa. Koulujen kanssa yhteistyö on ollut vähäistä. Sieltä on kylläkin tullut joskus isoja, monen sivun mittaisia osallistumispyyntöjä. He eivät täysin ymmärrä, kuinka paljon kuusi (6) sivua meille on. Yritykset tyytyvät mainospuoleen. Ulkopuolisten sisällöntuottajien aineistot voi kokea myös ongelmalliseksi siinä mielessä, että päätösvalta sisällöstä tulee aina olla toimituksessa (Journalistin ohjeet ja liite, 2011). Luovutetaanko päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, jos ilman toimituksen kontrollia sidosryhmät tuottavat materiaalia vaikkapa verkkolehteen. Jos toimituksen resurssit eivät riitä etukäteismoderointiin, sisältöä voidaan muokata myös jälkikäteen. Viime kädessä lehti vastaa, mitä sivuillaan julkaisee, myös verkossa. Tämä pätee myös juttujen kommentointiin ja keskustelualueisiin. 3.8 Mitä tulevaisuudensuunnitelmia? Kysyimme myös sitä, mitä lehti aikoo tai haluaisi muuttaa tulevaisuudessa verkossa olemisensa suhteen? Paineita verkkonäkyvyyden lisäämisen on, mutta suunnitelmat ovat maltillisia, seurataan lähinnä mitä muut tekevät. Kovin tarkkoja visioita ei ole tai niitä ei haluta kertoa. Näköislehteä markkinoidaan isolla volyymilla. Facebookiakin olisi mukava kehittää. Nuorta väkeä pitäisi saada houkuteltua paremmin. Sivujen kehittämisestä ei ole visiota, mutta kuvamateriaalia voisi hyödyntää paremmin. Seurataan, mitä muut tekevät. Yksi lehti oli juuri avaamassa uutta portaalia, joka tulee sisältämään eri palveluita, kuten lukijakilpailuja, videoita ja kuvia, keskustelumahdollisuuksia, blogeja, uutisia, mainoksia ja ehkä menolistan. Syyskuussa 2013, seitsemän kuukautta haastattelusta, verkkosivujen suunnitellusta sisällöstä on toteutunut vain osa. Tämä kertoo osaltaan siitä, että verkon kehittäminen vaatii panostuksia ja osaamista, pelkät hyvät ideat eivät riitä. 15

16 Vaiheessa perusteellinen verkkopalvelujen uudelleenrakentaminen, mitä se sitten lopulta on ei vielä tiedetä, mutta mietitään, kauppamiesten kanssa palaverit käynnissä mutta julkaisupäivää ei tiedossa. Näköislehti tulee kohta. Uusi verkkosivu on ikään kuin näyteikkuna lehteen eli sinne tulee juttuja tai vinkkejä jutuista, joita on lehdessä. Juttuja voi kommentoida. Verkkosivuilla on näkymä meidän Facebookiin, joka edelleen pysyy tärkeässä roolissa. Facebookiin tulee vapaamuotoisempaa materiaalia, joka ei välttämättä liity lainkaan paperilehden tekemiseen. Vasta kouluttauduimme verkkoa varten. Otsikointien ja juttujen kirjoittamisen koukuttavuutta pitäisi saada lisää verkkokirjoittamiseen. Tarjoamme jatkossa entistä laajempaa sisältöä verkossa. Verkkoamme ollaan kehittämässä, mutta kehittämisen linjauksia emme vielä julkista. Näköislehteä halutaan kehittää niin, että sitä voi lukea esim. tabletilla. Erään päätoimittajan sanoissa kiteytyy paljon nykytilanteesta, joka myös selittää verkkoon satsaamisen varovaisuudesta: Niin paljon on niitä, jotka eivät seuraa meitä lainkaan. Kunhan ne hakeutuisivat sen verran sivuillemme, että osaisivat mennä sinne sitten, kun on oikeasti aihetta. Ollaanko pattitilanteessa? Nettisivuja ei kehitetä, koska ei ole lukijoita ja digitaalisesta jakelusta ei tule rahaa. Verkko ei kuitenkaan ilman kehittämistä houkuta lukijoita ja sitä kautta mahdollista ansainnan kehittymistä. 4 KEHITTÄMISHAASTEITA 4.1. Vuorovaikutusta, intoa ja avoimuutta Lopuksi tuon esille opiskelijoiden havaitsemia kehittämishaasteita. Kunkin opiskelijan kehittämisehdotukset kohdistuvat yhteen lehteen. Koska lehtiä ei yksilöidä, kehittämisehdotuksiakin tulee lukea yleisellä tasolla. Lehdet ovat digitalisoitumiskehityksessä eri vaiheissa ja sen vuoksi niiden kehittämistarpeetkin ovat erilaisia. Opiskelijoiden kehittämisehdotuksia pidän tärkeinä, koska he ovat verkkomedian suurkuluttajia ja sitä kautta varsinkin käyttäjinä asiantuntijoita. 16

17 Opiskelijat kiinnittivät erityisesti huomiota siihen, että vuorovaikutusta verkossa tulisi kehittää. Verkossa ei ole suoranaista keskustelua toimittajan ja lukijoiden välillä, mikä olisi mielestäni tervetullutta. Sosiaalisessa mediassa lukijoita pitäisi saada aktivoitua enemmän ja saada heidät osallistumaan juttujen tekoon enemmän. Aktiivisuutta ja tönimistä tarvitaan verkossa. Nyt esimerkiksi Facebookiin heitetään vain juttutärppejä. Sinne voisi rakentaa ideariihiä, ajatushautomoita, joukkoistaa väkeä tai vaan provosoida sakkia heittämään huulta. Toimittajan tulisi olla siellä aktiivinen. Keskustelua lukijoiden kanssa voisi herätellä, se auttaisi molempia osapuolia. Siihen toimintaan Facebook on hyvä kanava. Yksi opiskelija havaitsi ongelmia myös asenteissa. Asennemuutosta tarvitaan. Verkkosivu ja sosiaalinen media nähdään täysin sivutuotteena, vaikka niiden pitäisi olla toiminnan kampiakseli. Toimittajien pitäisi ensin ottaa sosiaalinen media haltuun omassa elämässään ja sitten ruveta miettimään, miten sitä voisi hyödyntää lehtityössä. Nuoria lukijoita ei saada mukaan ja lehtien tulevaisuutta turvattua, ellei läsnäoloon verkossa panosteta. Nuorten lukijoiden saaminen lehden yhteisöön mukaan vaatii merkittävää terästäytymistä verkossa. Aina voi parantaa, vaikka asiat olisivat jo nyt hyvin. Lehti hyödyntää facebookia esimerkillisellä tavalla. Harva lehti pyytää siellä lähettämään juttuideoita, etsii haastateltavia ja kommentoi mukana lukijoiden kommentteihin. Lisäksi lehdessä ilmestyneet helmet päivitetään facebook-sivuille. Sosiaalisesta mediasta on hyvin suoriuduttu toimituksen kokoon nähden. Lukijoiden kuvia julkaistaan laajasti lehden verkkosivuilla. Palautetta toimitukselle voi lähettää kätevästi etusivun linkistä. Miinusta on se, että lukijoiden lyhyitä mielipiteitä ei julkaista verkossa. Pitkät julkaistaan, mutta herää kysymys että kuka ne oikein jaksaa lukea. Tiivistämistä tarvittaisiin. Toimittajien tulisi esiintyä myös lehden Facebook-sivulla omalla nimellään. Tämä tekisi suhteen lukijoihin läheisemmäksi. Facebookin kautta voidaan myös avata toimitusprosessia ja jutun tekoa uudella tavalla. Mielestäni kaikkien lehtien facebook-sivuille olisi hyödyksi, jos toimittajat esiintyisivät siellä nimillään (kuten lukijatkin) eivätkä lehden nimissä. Lisäksi olisi mielestäni parempi, jos lukijoiden apua pyydettäisiin enemmän myös lehden facebook-sivujen kautta. Lehden facebook-sivujen kautta voi tavoittaa laajemman tai erilaisen ihmisjoukon kuin oman profiilin kautta. Ehkäpä kaikkein tehokkainta olisi käyttää molempia? Lukijat voisivat pitää myös siitä, että he saisivat facebookin kautta maistiaisia seuraavan päivän lehdestä, making of -kuvia (joita olisi sikahelppo ottaa juttukeikoilla) ja töissä sattuneita kommelluksia. Toimittajat jakavat niitä jo omissa profiileissaan. Mikseivät siis myös lehden facebook-sivuilla? 17

18 Nettiin tulisi suhtautua luovasti ja innostuneesti, nähdä se mahdollisuutena. Lukijoita ei houkutella, jos se on edelleenkin vain välttämättömyys, ei kehittämisen kohde. Kuten päätoimittaja itsekin totesi, lehden nettijutut ovat monesti hieman tasapaksuja. Rohkeasti vain uusia sisältöjä kehiin, esimerkiksi videoilla ja kuvilla saisi roimasti lisäarvoa sivuille. Lehden verkkosivuja tulisi kehittää nykyaikaisemmaksi ja uskottavammaksi. Vaikka paikallislehdissä halutaan usein julkaista "kivoja ja mukavia juttuja", olisi välillä virkistävää lukea lehdestä kriittisempiäkin juttuja. Paikallislehden nettisivuja parantaisi toimiva näköislehti ja helppo vuositilauksen maksutapa. Myös näköislehdet kaipaavat kehittämistä. Lehden näköisversio on vähän kökkö luettava, toivottavasti se paranee jatkossa, niin että sitä on kivempi lukea vaikkapa tabletilla. 4.2 Uusia työtapoja Eeva Pentikäinen tarkastelee Digisilta-hankkeeseen kytkeytyvässä opinnäytetyössään sitä, miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin. Esimerkkeinä olivat pohjoispohjalaiset paikallislehdet Rantapohja ja Koillissanomat. Seuraavassa joitain kehittämisajatuksia (ks. tarkemmin Pentikäinen 2013, 37-53). Pentikäinen löytää keskeisiksi kehittämiskohteiksi uudet työtavat, vuorovaikutuksen ja kannattavuuden. Uusista työtavoista hän mainitsee joukkoistamisen, avoimen jutun teon, lukijoiden aktivoimisen, datajournalismin ja kuratoinnin. Pentikäinen korostaa avoimuutta ja vuorovaikutusta. Hänen mukaansa toimittajat voivat esimerkiksi vaikuttaa verkkolehdessä ja sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen laatuun osallistumalla siihen itse omalla nimellään. Lukijat ylipäätään haluavat keskustella ihmisten, eivät kasvottoman lehden kanssa. Pentikäinen on optimistinen myös verkkolehden ansainnan suhteen. Hän uskoo, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan verkossa tiedosta, joka on luotettavaa ja hyödyllistä ja jollaista ei saa muualta. Ansaintamallit myös kehittyvät koko ajan ja niille tulee olla avoin. Tässäkin mielessä vuorovaikutukseen kannattaa panostaa, sillä se sitouttaa lukijan lehteen. Ehkä lukija ostaa verkkolehden mieluummin, jos hän kokee maksavansa jonkinlaista jäsenmaksua, ei tuotteen tilausta. Lukemalla verkkolehteä hän kokee olevansa osa yhteisöä, jonka toimintaan 18

19 hän voi vaikuttaa. Lehti voi myydä myös muuta kuin sisältöä ja ilmoitustilaa. Pentikäinen vastaa resurssipulaa valittaville lehdille, että taloudellisia satsauksia tärkeämpää on innostus. Verkossa on esimerkiksi paljon ilmaisia työkaluja. Senni Laineen ja Minna Karukan kuudelle paikallislehdelle tekemässä haastattelussa ei ilmennyt aiemmin esitettyyn ristiriitaista tietoa. Saatu tilannekuva täydentyi tekniikan osalta. Kävi ilmi, että paikallislehdet ovat paitsi sisällön myös tekniikan suhteen murrosvaiheessa. Erot lehtien kesken olivat suuria. Digitalisoitumisen vuoksi on ajankohtaista päivittää toimitusjärjestelmiä, ja tilausta on erityisesti järjestelmälle, joka on helppokäyttöinen, edullinen ja integroituu helposti muihin jo käytössä oleviin järjestelmiin. Näköislehtien tilaajamäärät ovat vielä pieniä, ja nykyisellä tekniikalla näköislehdet eivät skaalaudu eri päätelaitteisiin. Lehdet kaipasivat uusia ideoita sosiaalisen median yhteisölliseen hyödyntämiseen. Kiinnostusta herättää myös liikkuvan kuvan käyttö. Sisällöntuotannon laajentamisessa nousivat esille paikallisten avustajien blogit ja keskustelupalstat, mutta etukäteismoderointiin ei ole resursseja. (Laine 2013.) 4.3 Lopuksi Mitä verkko on muuttanut, paitsi antanut enemmän tilaa julkaista lukijoiden toimittamaa sisältöä? Ei juuri mitään. Valtaosassa paikallislehtiä digitalisoitumisen mahdollisuuksia vuorovaikutuksessa ei vielä ole käytetty kunnolla hyväksi, vaikka ne monessa lehdessä tiedostetaankin. Tyypillisimmin, joskin varsin satunnaisesti, käytetään Facebookia tiedonhankinnassa. Myöskään verkon ja printin synergia ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tyypillinen lienee yhden päätoimittajan lausahdus: Verkkokeskustelua tuodaan joskus printtiin. Olennaisia kysymyksiä ovat: Miten saadaan printin siirrettyä lukijat nettiin? Mistä saadaan rahat kehitystyöhön? Mistä löydetään tieto, taito ja ennen kaikkea into kehittää paikallislehden verkkojournalismia. Oma kysymyksensä on, millaisella tekniikalla digitaalinen sisällöntuotanto ja jakelu ovat toteutettavissa. Tilanne tiedostetaan, mutta asenne odottava, ei juuri innostunut. Netti koetaan enemmän uhaksi kuin mahdollisuudeksi. Katsotaan ensin, mitä muut tekevät. Ja kun muutkaan eivät tee juuri mitään, kehitys pysähtyy. Erityisesti odotetaan, että joku ratkaisee ansaintaongelman. Tuskin se tulee olemaan yhtä helppo kuin nykyinen, joka perustuu vuosittaisiin tilausmaksuihin ja ilmoitustuloihin. 19

20 Murrosaika herättää aina pelkoja. Koulutuksella voidaan auttaa, mutta koulutus ei riitä. Tietoa pitää myös jakaa avoimesti, jotta voimme oppia toinen toisiltamme. Päähuomio tulee kohdistaa oppimiseen. Oppimista tapahtuu joka päivä, jos on motivaatiota ja oppimiselle luodaan otollinen ja innostava ympäristö. Työ tuleekin nähdä jatkuvana oppimisprosessina. (Ks. Sydänmaanlakka 2007, ) Sitä se ei välttämättä ole ollut vakaiden vuosien aikana, mutta nyt ajat ovat muuttuneet pysyvästi. LÄHTEET Alakangas, U. & Sillanpää, P Näin se tehtiin: Lokkaali Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien tulevaisuus. Teoksessa U. Alakangas & P. Sillanpää (toim.) LoCaali 2.0; ajatuksia paikallislehtien tulevaisuudesta. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Saatavilla: Ammattikorkeakoululaki /351. Digisilta Luettu , Henriksson, A Paikallisportaali pelastaa paikallislehdet. Teoksessa U. Alakangas & P. Sillanpää (toim.) LoCaali 2.0; ajatuksia paikallislehtien tulevaisuudesta. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Saatavilla: Journalistin ohjeet ja liite Julkisen sanan neuvosto. Luettu , Julkisen sanan neuvosto JSN, Julkisen sanan neuvosto. Luettu , Karhu, S Verkkolehti vai lehden kuva verkossa? Etelä-Saimaan verkkolehden lukijaprofiili ja lukijoiden näkemys verkkolehden merkityksestä ja formaatista. Teoksessa P. Aula, J. Matikainen ja M. Villi (toim.) Tutkielmamatka verkkoviestintään. Helsinki: Yliopistopaino, Kuusisto, P. & Pippuri, M Verkkojulkaisun eväät. Tampere: Tampereen yliopisto. Laine, S Hankkeeseen osallistuvien lehtien taustakyselyn yhteenveto. Luettu , (vaatii salasanan) Lokkaali Lokkaali - Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien tulevaisuus. Luettu , Pentikäinen, E Pakkopullaa vai mahdollisuus Miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään, ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Saatavilla: 20

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Somevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut

Somevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut Somevinkkejä seurakuntavaalien ehdokkaille 16.9.2014 Eija Harju, Espoon seurakunnat, viestintäpalvelut Some on vuorovaikutusta Kuuntelemista, oppimista ja jakamista Keskusteleva äänensävy Viestitään samanaikaisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sosiaalinen markkinointi kasvattaa tunnettuutta ja liiketoimintaa!

Sosiaalinen markkinointi kasvattaa tunnettuutta ja liiketoimintaa! Sosiaalinen markkinointi kasvattaa tunnettuutta ja liiketoimintaa! Pitkä matka on tultu, muttei ikinä pidä unohtaa mistä on lähdetty. Ilman tavoitteita et voi niitä saavuttaa. Mitä haluat somelta? Mieti

Lisätiedot

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma 31.1.2013 Viestintävaliokunta Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

ecommerce Growth

ecommerce Growth MITEN TEEN TULOKSELLISTA YHTEISTYÖTÄ SISÄLLÖNTUOTTAJIEN KANSSA ecommerce Growth 15.9.2016 INNA- PIRJETTA LAHTI @innastus Inna-Pirjetta Lahti Kohtaamistoimisto Innastus PING Helsinki Elämyksiä, valmennuksia

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Verkkosivut tuloskuntoon

Verkkosivut tuloskuntoon Verkkosivut tuloskuntoon 10 tapaa kasvattaa yrityksen verkkosivuston markkinointivoimaa Jari Juslén 2013-2-7 Jari Juslén Jari Juslén KTM, MBA Yrittäjä, Akatemia 24/7 Oy Konsultoint, koulutukset, markkinointpalvelut

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Edulliset vaalipaketit

Edulliset vaalipaketit Edulliset vaalipaketit Hyödyntämällä kampanjassasi Kalevan kaikkia medioita tavoitat äänestäjät kattavammin ja kampanjasi jää paremmin mieleen. Valitse valmiista esimerkkipaketeista tarpeisiisi ja budjettiisi

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Hiekkis. Some-strategia

Hiekkis. Some-strategia Hiekkis Some-strategia Some-strategian sisällys Valitsimme tähän some-strategiaan neljä tämän hetken suosituinta ja käytetyintä some-kanavaa nuorten keskuudessa. Projekti suunniteltiin ja toteutettiin

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Mietteitä verkkokurssin pitämisestä. Jarkko Lehmuskenttä Tietotekniikan opettaja Turun sivistystoimialan hallinto Suunnittelu- ja kehittämispalvelut

Mietteitä verkkokurssin pitämisestä. Jarkko Lehmuskenttä Tietotekniikan opettaja Turun sivistystoimialan hallinto Suunnittelu- ja kehittämispalvelut Mietteitä verkkokurssin pitämisestä Jarkko Lehmuskenttä Tietotekniikan opettaja Turun sivistystoimialan hallinto Suunnittelu- ja kehittämispalvelut Miten tehdä verkkokurssi? Ehdottomasti tärkein: tee verkkokurssi!

Lisätiedot

Suomen joukkueen Viestintä

Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen viestintä Jamposti * Suomen joukkueen virallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy ennen leiriä neljä kertaa, leirillä joka päivä ja leirin jälkeen kerran. * Nro

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Sisältömarkkinointi Suomessa

Sisältömarkkinointi Suomessa Sisältömarkkinointi Suomessa 2014 Vastaajat Vastaajien asema Ylin johto 11 % Päällikkötaso 36 % Asiantuntija 43 % Yrittäjä 4 % Jokin muu, mikä 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikki (KA:2.6, Hajonta:0.97)

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050 Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja #sitoumus2050 Tervetuloa mukaan! Suomi osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Euroopan kestävän kehityksen viikkoon. Kestävän

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Facebook-sivun ylläpito

Facebook-sivun ylläpito Facebook-sivun ylläpito Facebook-sivun viestinnän tehostaminen 2013-5-29 Materiaaleista Koulutuksen videotallenteet ja muut materiaalit ovat käytössänne osoitteessa http://akatemia.fi/fbyk-tilaajien-alue/

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi-kyselystä Somepulssi 2016 -kyselyssä kartoitettiin sosiaalisen median

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012 Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

PAKKOPULLAA VAI MAHDOLLISUUS Miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään, ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin

PAKKOPULLAA VAI MAHDOLLISUUS Miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään, ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin Eeva Pentikäinen PAKKOPULLAA VAI MAHDOLLISUUS Miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään, ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin PAKKOPULLAA VAI MAHDOLLISUUS Miten paikallislehdet

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja 22. 29.11.2015 #Sitoumus2050 #Pariisi2015 Tulossa sitoumuksen tehneiden yhteinen some-kampanja

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY

OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY KURSSIPLANNER OSA 1: PAKETOI OSAAMISESI KURSSIIN, JOKA MYY ASIANTUNTEMUS / ELÄMÄNKOKEMUS: Missä itse olet onnistunut, menestynyt tai mitä olet saavuttanut, missä olet erityisen hyvä (ja tiedät että kaikki

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot