Pertti Sillanpää. PAIKALLISLEHDET VERKOSSA analyysi nykytilanteesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pertti Sillanpää. PAIKALLISLEHDET VERKOSSA analyysi nykytilanteesta"

Transkriptio

1 Pertti Sillanpää PAIKALLISLEHDET VERKOSSA analyysi nykytilanteesta Digisilta

2 TIIVISTELMÄ Paikallislehdillä on tärkeä rooli paikallisen tiedon levittäjänä sekä yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentajana. Niiden tulevaisuutta uhkaavat nousevat paino- ja jakelukustannukset. Pieniltä lehdiltä puuttuu resursseja siirtyä hallitusti digitaaliseen jakeluun, joka toisi helpotusta kustannuspaineisiin ja vapauttaisi voimavaroja sisällön kehittämiseen. Digisilta on Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän osaston kaksivuotinen EU-rahoitteinen hanke. Sen tavoitteena on auttaa tilattavia paikallislehtiä tuomaan digitaalinen vaihtoehto printtilehden rinnalle. Hankkeessa on mukana kuusi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ilmestyvää paikallislehteä. Kolme osallistuu pilotointeihin, joissa tutkitaan digitaalisen julkaisun toimittamista erilaisille tabletlaitteille ja käytettävyyttä. Lisäksi tutkitaan hankkeen sidosryhmien valmiuksia käyttää digitaalista paikallislehteä ja osallistua sen sisältöjen tuottamiseen. Hankkeen tarpeisiin analysoitiin 12 paikallisen lehden verkkolehdet ja haastateltiin päätoimittajat helmikuussa Kaksi lehdistä on ilmaiseksi jaettavaa kaupunkilehteä. Yksi lehdistä ilmestyy Lapissa, yksi Kainuussa ja loput kymmenen Pohjois-Pohjanmaalta. Kaikki lehdet kuuluvat Sanomalehtien liittoon ja Julkisen sanan neuvostoon eli ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää journalistista tapaa. Täydentävinä aineistoina käytettiin Digisilta-hankkeeseen osallistuville lehdille tehtyä haastattelua sekä Eeva Pentikäisen opinnäytetyötä, jossa hän tutki kahden paikallislehden Internetin käyttöä journalistisessa työssä. Selvityksissä kävi ilmi, että lehdet ovat digitaalisessa kehityksessä hyvin eri vaiheessa. Useimmat perustelivat verkossa olemista pakolla. Verkko on siis rasite, koska sen ei koeta antavan takaisin taloudellisia panostuksia. Vaatimatonta satsausta verkkoon selitettiin tyypillisesti resurssipulalla. Paikallislehdille verkon tehtävänä on lähinnä mainostaa printtiä. Sitä ei koeta omaksi mediakseen, eikä sen mahdollisuuksia hyödynnetä. Ilmainen sosiaalinen media Facebook oli käytössä kymmenellä lehdellä. Parhaimmillaan se oli vuorovaikutteinen kanava, joka osallisti lukijoita, mutta tyypillisimmillään vain yhdensuuntaista viestintää ja juttujen markkinointia. Vuorovaikutusta lukijoihin painotettiin ja sosiaalinen media koettiin hyväksi välineeksi, vaikka sen mahdollisuuksia ei juuri hyödynnettykään. Yksi selitys oli, että lukijat eivät ole aktiivisia netin käyttäjiä ja perinteisemmät kanavat toimivat paremmin. Lukijoiden aineistojen hyödyntäminen verkossa oli vaatimatonta. Tyypillisiä yhteistyötahoja sisällöntuotannossa olivat koulut, kunnalliset organisaatiot, seurakunta, järjestöt, urheiluseurat ja yritykset. Jokaisella lehdellä oli kehittämisajatuksia. Ne vaihtelivat näköislehden tekemisestä sen viemiseen tablettiin, liikkuvan kuvan lisäämisestä omaan Youtube-kanavaan. Keskeisiksi kehittämishaasteiksi nousivat vuorovaikutuksen lisääminen, verkon mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen, innostuneen ja kehitysmyönteisen asenteen löytäminen ja lukijoiden ottaminen mukaan journalistiseen prosessiin. Vielä ei mietitä sitä, miten lukijat saataisiin printistä verkkoon; verkolla houkutellaan heitä printin pariin. Journalismissa kaivataan myös uusia työtapoja, kuten joukkoistamista. Paikallislehdet ovat paitsi sisällön myös tekniikan suhteen murrosvaiheessa. Erot lehtien kesken olivat suuria. Digitalisoitumisen vuoksi on ajankohtaista päivittää toimitusjärjestelmiä, ja tilausta on erityisesti järjestelmälle, joka on helppokäyttöinen, edullinen ja integroituu helposti muihin jo käytössä oleviin järjestelmiin. 2

3 SISÄLLYS 1 TAUSTAA AINEISTO JA MENETELMÄ Tiedonhankinta integroitiin opetukseen Analyysiä, haastatteluja, havainnointia Verkkolehti vai verkkosivut KESKEISET TULOKSET Netissä olemisen pakko Kuka päivittää verkkolehteä? Keskeinen sisältö Sosiaalinen media parantaa vuorovaikutusta Vuorovaikutus oleellista Lukijoiden aineistot Yhteistyötahot Mitä tulevaisuudensuunnitelmia? KEHITTÄMISHAASTEITA Vuorovaikutusta, intoa ja avoimuutta Uusia työtapoja Lopuksi LÄHTEET

4 1 TAUSTAA Paikallislehdillä on olennaisen tärkeä rooli paikallisen tiedon välityksessä ja yhteisöllisyyden ja levikkialueensa identiteetin rakentamisessa. Ne kaipaavat kipeästi kehittämistä mediakentän muutoksissa, mutta lehdillä ei ole aikaa eikä rahaa ottaa omaehtoisesti haltuun digitaalista julkaisemista ja kouluttaa väkeään. Kehittämisvalmiudet ja asenteet eivät myöskään ole parhaat mahdolliset, koska ala on voinut elää pitkään suojassa isommilta muutoksilta (Tiitinen 2011, 27-28). Nousevat jakelu- ja painokustannukset tulevat väistämättä heikentämään paperilehtien kannattavuutta, jopa vaarantamaan niiden olemassaolon. Internet ja sähköiset lukulaitteet, siis sähköinen jakelu, on paitsi uhka myös suuri mahdollisuus paikallislehdille parantaa lukijoiden palveluja ja taloudellista tulosta. Paikallislehtien ongelmana on murroskausi, jolloin paperilehden kannattavuus hiipuu, mutta digilehden ansainta kasvaa hitaasti. Paikallislehden muuttuminen paikallisportaaliksi kestää vuosia ja tämä kuolemanlaakso voi koitua monen paikallislehden kohtaloksi. (Henriksson 2011, ) Tässä tilanteessa paikallislehtiä, kuten koko alaa, arveluttaa, milloin nettiin sijoitetut panostukset saadaan takaisin (Viestinnän keskusliitto 2009). Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa paikallislehtien verkossa olemisen nykytilaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman Digisilta-hankkeen tarpeisiin. Nykytilanteen analyysin ansiosta voidaan kehittämistoimia kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Digisilta on kaksivuotinen EU-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on auttaa tilattavia paikallislehtiä tuomaan digitaalinen vaihtoehto printtilehden rinnalle ja tutkia nettijulkaisemisen uusia mahdollisuuksia niin tekijän kuin lukijankin näkökulmasta. Pyrkimyksenä on myös löytää keinoja lisätä yhteisöllistä sisällöntuotantoa paikallislehden sidosryhmien kanssa. (Ks. Digisilta 2013.) Digisilta on jatkoa Lokkaali-hankkeelle, joka oli vastaava viestinnän koulutusohjelman vetämä kaksivuotinen EU-rahoitteinen hanke. Siinä koulutettiin Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien henkilöstöä vuosina (ks. Lokkaali 2011 ja Alakangas & Sillanpää ) 4

5 2 AINEISTO JA MENETELMÄ 2.1 Tiedonhankinta integroitiin opetukseen Selvityksen aineisto koostuu 12 paikallisen lehden verkkolehtien analyysistä ja haastatteluista. Kaksi lehdistä on ilmaiseksi jaettavaa kaupunkilehteä. Yksi lehdistä ilmestyy Lapissa, yksi Kainuussa ja loput kymmenen Pohjois-Pohjanmaalta. Kaikki lehdet kuuluvat Sanomalehtien liittoon ja Julkisen sanan neuvostoon eli ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita ja hyvää journalistista tapaa (ks. Julkisen sanan neuvosto 2013). Itsenäisiä eli lehtikonsernien ulkopuolisia lehdistä on kolme. Selvityksen tiedonhankinta integroitiin opetukseen. Se toteutettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjemassa osana journalistiopiskelijoiden opintojaksoja Median verkkoyhteisöt ja Paikallisjournalismi. Toisen vuoden opiskelijoista hankkeeseen osallistuivat Mari Aho, Eetu Halonen, Aleksi Hiltula, Matias Kaipio, Eetu Kupulisoja, Arttu Kärkkäinen, Miika Manninen, Miika Mattola, Ida Näslund, Perttu Räisänen ja Emilia Saarela sekä kolmannen vuoden opiskelijoista Eeva Pentikäinen. Tietoa haettiin paitsi paikallislehtien kehittämistä varten myös koulutuksen tarpeisiin ja opiskelijoiden tiedollisen pääoman kartuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan, hankkeiden ja opetuksen integroiminen on tärkeää paitsi oppimisen myös ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävän vuoksi (ks. Ammattikorkeakoululaki 4 ). Digisilta-hankkeessa tässä tavoitteessa on onnistuttu hyvin (Sillanpää 2013). Kysymyksiin vastasivat päätoimittajat paitsi yhdessä lehdessä toimitussihteeri, jolle päätoimittaja oli delegoinut vastaamisen. Kuusi haastatteluista toteutettiin kasvokkain, kun opiskelijat tutustuivat Paikallisjournalismin opintojaksolla kukin omaan lehteensä kahden päivän ajan helmikuussa Loput haastatteluista tehtiin puhelimitse tai sähköpostilla. Vertailu- ja täydentävänä aineistona on Digisillan projektipäällikkö Senni Laineen ja projektityöntekijä Minna Karukan lehdille tekemät haastattelut. He tapasivat kuuden lehden edustajat helmi-maaliskuussa Lehdistä neljä oli samoja kuin tässä selvityksessä. Tämä tiedonhankinta kohdistui enemmän paikallislehtien toimitusjärjestelmiin ja teknisiin valmiuksiin digitalisoitumisessa. Toisena rinnakkaisaineistona on Eeva Pentikäisen opinnäytetyö (2013), jossa hän tutki kahden paikallislehden Internetin käyttöä journalistisessa työssä. 5

6 2.2 Analyysiä, haastatteluja, havainnointia Opiskelijat hankkivat lehdistä perustiedot esimerkiksi mediakortista sekä analysoivat lehtien nettisivut ennen haastatteluja. Analyysissä kiinnitettiin huomiota muun muassa seuraaviin tekijöihin: millaista journalistista aineistoa verkkosivuilla on tarjolla ilmaiseksi ja maksullisena, millaisia osioita/osastoja verkkosivuilla on, sivujen päivitystahti, ilmoitusten määrä ja mahdollisten yhteistyötahojen näkyvyys. Lisäksi selvitettiin, onko lehti sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa tai onko sillä Twitter-tili. Haastatteluilla selvitettiin lehtien digitaalista olemassaoloa, verkkostrategiaa ja käytäntöjä. Sen lisäksi selvitettiin yhteistoimintaa sidosryhmien kanssa sisällöntuotannossa ja tulevaisuudensuunnitelmia. Päätoimittajilta kysyttiin muun muassa: Miksi ollaan netissä ja miksi netissä oleminen on juuri sen laajuista kuin nyt on? Millä perusteella valitaan julkaistavat jutut? Miten usein sivuja päivitetään ja kuka vastaa verkkoaineiston päivittämisestä? Miksi ollaan/ei olla sosiaalisessa mediassa? Millaiseksi lehti kokee vuorovaikutuksensa lukijoihinsa ja millaisia muotoja sillä on? Millaisia lukijoiden tuottamia sisältöjä lehti käyttää? Onko yhteistyötä sisältöjen tuotannossa toimituksen ulkopuolisten tahojen kanssa? Mitä lehti haluaisi/aikoo muuttaa lähitulevaisuudessa verkossa olemisensa suhteen? Analyysien ja haastattelujen lisäksi kuuden paikallislehden verkkotoimintaa päästiin myös havainnoimaan kahden päivän ajan. Kaiken tämän pohjalta opiskelijat kirjoittivat lehdille kehittämisehdotuksia. Niistä on tähän raporttiin koostettu yhteenveto, jossa ei eritellä yksittäisiä lehtiä. Raportissa ei ylipäätään tarkastella lehtiä yksittäistapauksina vaan pyritään hahmottamaan laajempaa yleiskuvaa pohjoissuomalaisten paikallislehtien nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Lehdet ovat digitalisoitumisessaan eri vaiheessa ja verkkoaktiivisuus vaihtelee lehtien välillä suuresti. Sen vuoksi aineisto pääsee usein ääneen, myös ääripäitä tuodaan esille. Esille nostetaan myös hyviä tapoja toimia, jotta tieto niistä leviäisi. 2.3 Verkkolehti vai verkkosivut Verkkolehti on verkossa säännöllisesti ilmestyvä julkaisu tai palvelu, joka sisältää sanomaja aikakauslehdille tyypillistä aineistoa (Kuutti 2006, 254). Eeva Pentikäisen mukaan paikallislehtien verkkolehdet ovat usein limittyneet tiiviisti yhteen lehden verkkosivujen kanssa. Tällöin voidaan puhua verkkosivuista, joilla on myös toimituksellista sisältöä ja esimerkiksi näköislehti. Verkkosivut ja verkkolehti ovat Pentikäisen mukaan kaksi eri asiaa. Verk- 6

7 kosivuilta löytyy paperilehdelle tyypillistä päivittyvää aineistoa, mutta siellä on usein myös staattista tietoa lehdestä yrityksenä, yhteydenottokanavia ja tilaus- sekä ilmoituspalveluita. Voisi siis sanoa, että paikallislehdillä on verkkosivut, joilta löytyy verkkolehti sekä muuta aineistoa tai palveluita. (Pentikäinen 2013, 11.) Selvityksessä Internetistä käytetään puhekielistä käsitettä netti, joka on vakiintunut myös osaksi media-alan työkommunikaatiota. Synonyyminä sille käytetään niin ikään yleisesti käytössä olevaa käsitettä verkko. 3 KESKEISET TULOKSET 3.1 Netissä olemisen pakko Pohjoissuomalaisten paikallislehtien digitaalinen jalanjälki alkaa olla viidentoista vuoden ikäinen. Nettiin mentiin pääsääntöisesti vuosituhannen vaihteen tienoilla. On myös lehtiä, jotka ovat olleet netissä vasta 2005 tai 2007 lähtien. Edelleen suhde digitaaliseen julkaisemiseen on ongelmallinen; hyviä selityksiä on monia, mutta viime kädessä kaikki kiteytyy resursseihin. Netissä ei olla yhtä näkyvästi kuin lehti haluaisi. Tämä johtuu resurssipulasta. Resurssipulaa on toki monenlaista, muutakin kuin puutetta rahasta. Netissä olemisen perusteluissa toistuu usein pakko: ollaan, koska kaikki muutkin ovat. Oleminen on myös sen näköistä: tehdään vain välttämätön. Toki kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla. Lähtötilanteesta ollaan jo kaukana. Staattinen nettisivusto perustettiin alun perin lähinnä sitä varten, että yhteystiedot ja mediakortti löytyvät netistä. Toimituksellista puolta tai muuta sisältöä ei silloin katsottu tärkeäksi - -. Ilmaiseksi jaettavan nettimateriaalin tarkoituksena on mainostaa printtiä. Syykin on selvä, kuten yksi päätoimittaja kiteyttää: Pääpaino on printissä, koska raha tulee sieltä. Paikallislehtien voikin nähdä edelleen elävän nettilehtien kehityksen ensimmäistä niin kutsuttua lapiolehtivaihetta, jossa ei käytetä hyväksi verkon erityispiirteitä vaan julkaistaan printtilehden sisältöä sellaisenaan muokkaamatta sitä verkolla ominaiseen muotoon (Kuusisto ja Pippuri 1998, 27; Karhu 2006, 14). Kehittämisen avaimet eivät yhden päätoimittajan mukaan ole 7

8 nettimainonnassa vaan sisällön maksullisuudessa. Nettisivuista pitäisi tehdä maksullista, että niitä voisi kehittää. Netti on käytännössä meillä ilmaistuote. Pitäisi saada mainostajat mukaan verkkoon. Verkkopalvelun sisältöä ollaan koko ajan laajentamassa. Laajuus riippuu resursseista, sillä itsestään palvelu ei verkkoon päädy. Nettinäkyvyys ja vuorovaikutus eivät tule ilmaiseksi, niiden eteen on tehtävä töitä ja varattava resurssia. Nettiin satsaaminen on ongelmallista, koska sitä kautta ei kuitenkaan tule rahaa. Verkon merkitys ymmärretään ja se nähdään omana medianaan, joka voi pelkän mainostamisen sijasta myös tukea printtilehteä. Digitaalinen lehti tavoittaa kustannustehokkaasti myös ydinlevikkialueen ulkopuolella asuvat. Netti ja paperilehti tukevat toisiaan. Tavoitteena on rakentaa syvä vuorovaikutus lukijan kanssa hyödyntämällä eri välineitä. Haluamme näkyä myös sitä kautta. Netin kautta uutisia voivat seurata myös muualla asuvat. Maksullinen näköislehti oli tutkimusajankohtana olemassa tai juuri tulossa kuta kuinkin kaikilla. Tutkimusjoukosta vain yhdeltä lehdeltä se puuttui. Näköislehti on otettu käyttöön pääsääntöisesti välillä Tutkimukseen osallistuneilla kahdella ilmaiseksi jaettavalla kaupunkilehdellä myös näköislehti on ilmainen. 3.2 Kuka päivittää verkkolehteä? Verkkolehden, siis verkkosivujen journalistisen sisällön, päivitystahti on tyypillisesti sidoksissa printtilehden julkaisuaikatauluun. Jatkuvaa päivittäminen harrastettiin vain muutamassa lehdessä. Viitenä päivänä viikossa ilmestyvien lehtien nettisivuja päivitetään vain poikkeustapauksissa viikonloppuna, jolloin lehti ei ilmesty. Oli hyvin poikkeuksellista, että verkkosivulla julkaistaisiin sellaista journalistista sisältöä, jota ei julkaistaisi printissä. Ilmaiseksi jaettaville kaupunkilehdille tämä oli luontevampaa. Facebook-sivun päivittäminen ei ollut niin suorassa yhteydessä paperilehden ilmestymisajankohtaan kuin verkkosivulla julkaistavat uutiset. Nettisisältöjä päivittävät toimittajat, mutta myös muiden työpanosta voidaan käyttää, kuten painopinnan valmistajat tai atk-vastaava. Kahdessa lehdessä päivitysvastuussa oli koko toimitus, tyypillisemmin kuitenkin toimituksesta oli valittu yksi vastuuhenkilö. Yhdessä lehdessä nettiä päivitti toimitussihteeri. Facebook on tyypillisesti toimittajien vastuulla. 8

9 Satsaaminen nettiin tuo tulosta. Erään päätoimittajan mukaan kävijämäärissä näkyy selvästi se, että yhden toimittajan aikaa on korostetusti resurssoitu sosiaalisen mediaan ja verkkolehden päivittämiseen. Toisaalta valitetaan resurssipulaa. Netissä olemisen laajuus määräytyy sen mukaan, mitkä ovat resurssit. Kolme toimittajaa pyörittää lehteä käytännössä ja netissä ehditään olla lopulta aika vähän. 3.3 Keskeinen sisältö Verkkolehden osastojako on kirjavaa. Joissain lehdissä ei ole juttujen kategorisointia ollenkaan. Joissain sisältö on niin niukkaa, ettei sille ole tarvettakaan. Kun tarkoituksena on mainostaa printtilehteä, verkkoon valitaan tyypillisesti pääuutinen ja kiinnostusta herättäviä pätkiä pidemmistä jutuista. Julkaisemme vain osan lehdessä olevista jutuista, mutta joukossa on aina jokin lehden pääuutisista. Mielenkiintoiset tärpit tehdään lyhyinä juttuina verkkoon ja sitten laajennetaan isoiksi jutuiksi printtilehteen. Nettiin valikoituu joka lehdestä kaksi uutista, joista toinen on lehden pääuutinen. Lisäksi nettiin lisätään pääkirjoitus, yleisönosaston kirjoitukset sekä nuortenpalsta Lukarissa julkaistavat jutut. Toistaiseksi ilmaista journalistista materiaalia 3 juttua per lehti. Lyhyt juttu kokonaan, pitkästä nettiversio. Samana päivänä kuin paperilehti ilmestyy, sivuille laitetaan kolme juttua ja 5-10 vinkkiä paperilehdestä. Viikottain uusi viikon kysymys. Muutamassa lehdessä julkaistiin myös paperilehden ilmestymispäivien välillä uutisia, mutta ne eivät ohita koskaan netin päätehtävää: tukea printtiä. Osassa jutuissa halutaan asia nopeasti ihmisten tietoon, salamauutisia tärkeistä asioista, esimerkiksi onnettomuudet. Toinen aspekti on omien juttujen buffaamista, että meillä on tällaista juttua lehdessä. Uutisia ja materiaalia voidaan laittaa lehtipäivien ulkopuolella ja yleensä nettiin tulee lyhyt ennakkojuttu, joka sitten taustoitetaan paperilehdessä. Ilmaislehdessä tilanne on toinen. Koska näköislehti on printin tavoin ilmainen, ei yhtä suurta printin mainostustarvetta ole kuin tilattavalla paikallislehdellä. Ilmaislehdessä verkkoon voidaan tehdä enemmän sisältöä, julkaista verkossa juttuja, joita ei paperilehdestä löydy. Ilmaislehdissäkin toki sivuja päivitetään eniten uuden lehden ilmestyessä. Painetta esillä oloon voi 9

10 kuvitella tulevan paitsi lukijoiden myös ilmoittajien suunnasta. Tämä ei kuitenkaan käynyt ilmi selvityksessä. Toistenkin medioiden jakamaa yleistä uutismateriaalia ei ole syytä pantata. Toisaalta nettijulkaisemisessa tavoitellaan myös lukijoiden aktivointia: Sinne valitaan uutinen, jonka uskotaan herättävän keskustelua, plus poliisipätkät, jotka ovat muillakin lehdillä, ja joita ei siksi toinne säästellä. Aktiivisimmissa lehdissä osataan hyödyntää netin vuorovaikutteisuutta, synnyttää verkossa keskustelua ja ohjata printin synnyttämää keskustelua verkkoon. Mikä verkossa voisi kiinnostaa, mistä saa lyhyesti kerrottua, mitä muut alueen mediat uutisoivat, mitä aiheita haluamme nostaa verkkokeskusteluun. Jos nettiin ei satsata, sekin näkyy: Lukijoilta tulee vain vähän palautetta netin sisällöistä.- - Välillä juttuihin tulee hieman enemmän kommentointia, mutta yleensä on aika hiljaista. 3.4 Sosiaalinen media parantaa vuorovaikutusta Sosiaalinen media on huomattu hyväksi vuorovaikutuksen kanavaksi. Toisessa ääripäässä ei olla ollenkaan Facebookissa resurssipulaan vedoten. Paikallislehdissä sosiaalinen media tarkoittaa korostetusti Facebookia. Esimerkiksi Twitteriä käytti yksi ja toiselle se oli tulossa. Yhdeltä löytyi Youtube-kanava ja toinen suunnitteli sen käyttöönottoa. Kaksi ilmoitti tarjoavansa RSS-syötteitä. Facebook on otettu käyttöön tyypillisesti vuonna 2010, joissain lehdissä vuotta aiemmin ja jossain vuotta myöhemmin. Kaksi lehteä ei ollut kyselyn hetkellä Facebookissa. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa nähdään myös resurssikysymyksenä: Facebookissa emme ole, koska sen arvo olisi lähinnä tietolähteissä. Meillä on pieni toimitus ja se [sosiaalinen media] vaatisi erillisen toimittajan. Sosiaalisen median käyttöön on selkeät syynsä: nuorten lukijoiden tavoittelu, vuorovaikutuksen lisääminen ja näkyvyyden parantaminen. Sosiaalisen median käyttö ei sinällään vaadi rahaa, vain työpanoksen. Nuoremman polven ja sähköiseen maailmaan orientoituneiden palvelemista, saadaan erilaisia kontaktipintoja lehteen. 10

11 Sieltä saa uusia yhteyksiä. Ollaan haettu juttuihin haastateltavia ym. Lähdimme Facebookiin, jotta pääsemme enemmän esille netissä ja vuorovaikutukseen lukijoiden kanssa. FB:ssä olemme osaltaan paikanneet toimivan verkkosivuston puutetta. Facebookon monelle lehdelle kuitenkin lähes pelkästään yksisuuntainen kanava toimitukselta lukijoille, mainostetaan omaa tekemistä ja juttuja. Jos päätarkoitus on mainostaa seuraavan päivän lehteä, ei keskustelua ja vuorovaikutusta synny. Se on hyvä tiedotus- ja mainoskanava muun muassa omille kampanjoille. Sosiaalisen median merkitys ymmärretään, mutta sen käytön kehittämisessä ollaan lähes kädettömiä. Puuttuu tietoa ja taitoa, osaamisresurssia, jota on alettu paikata kouluttautumisella. Facebook ja sosiaalinen media on tämän päivän juttu ja sieltä ei kannata olla pois. Tosin päivittäminen on yhden toimittajan harteilla, eikä resursseista johtuen ole kovin tehokasta. Suunnitelmia verkon ja sosiaalisen median suuntaan kuitenkin on ja siihen on ruvettu kouluttautumaan. Joissain lehdissä lukijat otetaan mukaan jutuntekoon jo aiheiden valinnassa, samalla käynnistetään keskustelua ja etsitään juttuihin ideoita ja haastateltavia. FB:ssä toimittajat kyselevät lukijoilta mielipiteitä erilaisista aluetta koskevista aiheista, kertoilevat lehden yleisiä kuulumisia ja suosittelevat erilaisia menoja. Sinne tänne on ripolteltu juttureferaatteja ja uutis/lukijoiden kuvia. Sosiaalinen media (etenkin Facebook) on meille tärkeä palvelu lisätä vuorovaikutusta lukijoidemme kanssa. Saamme myös paljon arvokkaita juttuvinkkejä sekä järjestämme kilpailuja FB:ssa. Lukijoiden tuttuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta vahvistaaksemme. Jotta lehti olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä eri lukijaryhmille. Tyypillisesti Facebookissa on kasvoton lehti. Toimittajat kyllä voivat käyttää omia profiilejaan, kun tarvitsevat lukijoiden apua. Tällöin apua on kuitenkin antamassa vain valikoitunut oma kaveripiiri. Lehdellä voi olla myös perinteiset vakiintuneet kanavat, jolloin sosiaaliseen mediaan panostamista ei nähdä tärkeäksi. Yhden lehden päätoimittaja totesi: nettiä enemmän juttuvinkkejä tulee lehteen puhelimitse ja suorina juttuvinkkeinä kasvokkain. Jos lehden toimituksessa on työssä vanhan ajan lehtimiehiä, joille sosiaalinen media on vähän kummajainen, on vastuu siitä lykätty nuorimmalle toimittajalle. Innostusta voi vähentää 11

12 myös se, ettei lehden tilaajissa ole monia nettinatiiveja. Nuorten lukijoiden saaminen mukaan lehden yhteisöön mukaan kuitenkin vaatii verkkotoiminnan kehittämistä. 3.5 Vuorovaikutus oleellista Vuorovaikutusta lukijoihin korostetaan, mutta siinä nähdään myös selkeä kehittämisen paikka. Vuorovaikutuksen kehittämisessä uskotaan digitaaliseen yhteyteen. Yhdelläkään paikallislehdellä vuorovaikutus lukijoiden kanssa on tuskin tarpeeksi hyvällä tasolla. Myöskään meillä se ei ole riittävää. Nettiportaalin käyttöönotto toivottavasti lisää vuorovaikutusta. Sosiaalinen media nähdään merkittäväksi mahdollisuudeksi, mutta se on kuitenkin vain yksi väline muiden joukossa. Netti ja sosiaalinen media eivät ole korvanneet perinteisiä vuorovaikutuksen kanavia. Kysymys voi olla myös siitä, että lukijatkaan eivät ole tottuneita netin käyttäjiä. Ehdottomasti tärkeää, koitamme rohkaista entistä enemmän ihmisiä siihen, vasta on avattu youtube-kanava. Se on yksi tärkeimmistä asioista. Se on välitöntä palautetta. Ihmiset käyvät paljon toimituksessa antamassa palautetta sekä juttuvinkkejä ja antavat netissäkin yllättävän hyvin ruusuja ja risuja. Vuorovaikutuksen tärkeys riippuu siitä, millaista vuorovaikutus on. Lukijat ovat meihin yhteydessä sähköpostitse, puhelimella tai nykäisemällä toimittajaa hihasta Vuorovaikutusta lukijoihin voidaan rakentaa monella tavalla. Netti ei korvaa aiempia menetelmiä vaan tulee siihen rinnalle, toki myös helpottaa vuorovaikutusta teknisesti, tekee siitä vaivattomampaa. Vuorovaikutus on erittäin tärkeää. Muotoja muun muassa aktiivinen FB-ryhmä, erilaiset kilpailut, tapahtumat, lukijamatkat, lukijoiden mielipiteet ja kuvat, juttuvinkit sekä mahdollisimman matala kynnys toimitukseen. Lukijat ovat tärkeitä. Toimittajat elävät kylän elämänsykkeessä ja kohtaavat lukijoita siellä. Verkon kautta yhteydenottoja tulee lopulta hyvin vähän. Tilaajista suuri osa ei välttämättä edes ole verkossa. Juttuvinkkejä tulee silloin tällöin ja niitä sitten punnitaan ja arvioidaan, mitkä niistä päätyvät jutuksi. 12

13 Suhde lukijoihin rakentuu aktiivisella työllä, ja siinä työssä pelkkä sosiaalinen media, verkkojuttujen kommentointimahdollisuus tai sähköposti eivät riitä. Kyse on myös brändistä ja yhteisöllisyydestä. Lukijoiden kynnys ottaa yhteyttä halutaan pitää matalana. Se [hyvä vuorovaikutus] vahvistaa lehden brändiä ja sitä, että lukija kokee lehden omakseen. Lukijapalautetta ja yhteydenottoja tulee puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviestillä, nettipalautteena (linkin kautta), Facebookissa ja postitse. Lisäksi lukijat saattavat poiketa toimituksessa. Näymme itse katukuvassa juttukeikoilla ja tilaisuuksissa ja olemme myös itse järjestäneet erilaisia kohtaamis- ja keskustelutilaisuuksia lukijoille. Päätoimittajana olen vieraillut esim. yhdistysten luona kertomassa lehdestä ja toimituksessa käy vierailuryhmiä. Hyvä vuorovaikutus lukijoihin on lehdelle etu. Yksi päätoimittaja kuvaili toimivaa vuorovaikutusta ja sen monia menetelmiä: Meille tulee paljon juttuvinkkejä ja juttutoiveita, jotka tietysti ovat erittäin tärkeitä, vaikka pystymmekin toteuttamaan niistä vain pienen osan. Pyrimme toteuttamaan myös lukijoiden pieniä juttuaiheita, jotka eivät kiinnosta maakuntalehtiä. Lukijoiden mielipiteitä julkaisemme joka lehdessä. - - FB:n myötä lukijat ovat innostuneet lähettämään meille valokuvia, joita julkaisemme sekä FB:ssä että paperilehdessä. Kuvia tulee joka viikko vähintään kymmenkunta. Jos kuva antaa aihetta, teemme kuvan ympärille jutun (esimerkiksi erikoiset lintuhavainnot). FB:tä käytämme myös niin, että viritämme siellä keskustelun aiheesta, josta olemme tekemässä juttua. Käytämme FB:ssä annettuja kommentteja jutun ohessa paperilehdessä. FB:n kautta etsimme haastateltavia tai tietolähteitä juttuihin. Myös moni toimituksen juttuidea on syntynyt toimittajien oman FBseurannan kautta. 3.6 Lukijoiden aineistot Paikallislehdissä on perinteisesti julkaistu erilaisia lukijoiden lähettämiä aineistoja, kuten mielipidekirjoituksia, valokuvia ja runoja. Edelleen mielipidekirjoitukset ovat suurin lukijasisältöjen kategoria. Mielipidesivu ollut aina vilkas, siksi osittain että sinne saa kirjoittaa nimimerkillä, lukijoiden kuvia julkaistaan, ihmiset tuottaa hyvin erilaisia asioita, joku lähettää runon, joku pakinan, joku kirja-arvosteluja, joskus käytetään epävirallisia avustajia, "kansalaisjournalismia", nuorten palstalle nuoret kirjoittavat nuorille. Eräs lehti kertoo alueensa tapahtumista etukäteen, eikä käy niissä, mutta julkaisee tapahtumista lukijoiden tekemiä juttuja jälkikäteen. Lukijat tarjoavat juttuja myös esimerkiksi matkoiltaan. Mielipidepalstan kirjoituksia, joita ei toisaalta tule paljoa. Välillä lukijat tarjoavat lehteen itse kirjoittamiaan juttuja esim. matkoiltaan. Lisäksi meillä on lehdessä noin viisitoista vakioavustajaa, jotka kirjoittavat lehteen kolumneja ja pakinoita. 13

14 Lisäksi julkaisemme lukijoiden omia juttuja esimerkiksi tapahtumista. Emme itse käy lainkaan paikan päällä tapahtumissa emmekä raportoi niistä jälkeenpäin, vaan mieluummin kerromme tapahtumista etukäteen ja palvelemme lukijaa näin. Lukijoilta tuleva posti voi olla mielipiteiden lisäksi myös valokuvia tai tapahtumatiedotteita. Moni lehti ylläpitää tapahtumakalenteria. Yhdellä lehdellä on suosittu vauvaliite, jossa julkaistaan kuva mahdollisimman monesta edellisenä vuonna syntyneestä vauvasta. Vanhemmat itse lähettävät vauvansa kuvan. Liite on suosittu, sillä päätoimittajan noin 70 prosenttia syntyneiden kuvista on julkaistu siinä. Lukijoiden toimittamaa sisältöä aiotaan julkaista jatkossa entistä enemmän, koska verkkolehdessä tila on periaatteessa rajaton printtilehteen verrattuna. Käytämme lukijoiden juttuja ja kuvia. Entistä enemmän tulevaisuudessa. Mielipidekirjoituksia, runoja, kuvia, tekstiviestejä, verkko- ja Facebook-kommentteja, matkakertomuksia, urheilukisatuloksia raportteja sekä tilattuja kolumneja tietyiltä lukijoilta. Lisäksi meillä on lukijaraati, jolle tehdään nettikyselyitä muutaman kerran vuodessa. Tulosten pohjalta tehdään juttuja. Lukijan kuva on ollut sen puolitoistavuotisen historiansa aikana äärimmäisen suosittu. Se on nyt tarkoitus viedä myös verkkoon. 3.7 Yhteistyötahot Paikallislehtiä tehdään pienellä porukalla ja rajallisin resurssein, siksi lukijoiden toimittamat ilmaisaineistot ovat tervetulleista. Yksittäisiltä lukijoilta aineiston saaminen on kuitenkin aina satunnaista, ellei sitten ole kyse suhteellisen pysyvistä avustajasuhteista. Onko lehdillä vakiintuneita suhteita erilaisiin sidosryhmiin tai muihin yhteistyötahoihin, jotka tuottaisivat sisältöä lehteen? Tällaisia voisivat olla esimerkiksi koulut, kunnalliset organisaatiot, seurakunta, järjestöt, urheiluseurat ja yritykset. Kaksi lehteä ilmoitti, että varsinaisia sidosryhmäyhteistyökumppaneita ei sisällöntuotannossa ole. Yksi päätoimittaja näki asian niin, että paikallislehden juttujen lähteitä ja yhteistyökumppaneita ovat käytännössä kaikki lehden ilmestymisalueella olevat tahot. Tyypillisimpiä kumppaneita ovat kunta, seurakunta, koulut ja urheiluseurat. Seurakunnalta saamme materiaalia torstain lehtiin. Kunnanvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenillä on mahdollisuus kolumnin kirjoittamiseen. Säännöllistä yhteistyötä vain muutaman järjestön kanssa. Myös urheilujuttuja tulee 14

15 säännöllisesti ulkopuolelta. Kirkkoherralla on kuukausittain kolumnivuoro. Kouluilta tulee joskus piirustuksia ja muuta, mutta se ei ole säännöllistä. Teemme mediayhteistyötä Oulunsalon kirkonkylän koulun kanssa sekä lukuisten yhdistysten ja Oulun kaupungin kanssa. Emme paitsi kummikoulumme, joka tuottaa jonkin verran sisältöä lehteen sekä satunnaisesti muiden levikkialueemme koulujen. Urheiluseurat lähettävät meille tiedotteita/tietoja, joista muokkaamme juttuja. Yhteistyötä muiden tahojen kanssa edustavat liitteet printissä ja näköislehdessä, esim. seurakunta, urheiluseurat ja yrittäjäjärjestöt tuottavat lehteen aineistoa. Mahdollisuuksia yhteisöllisen sisällöntuotantoon ei ole pyritty järjestelmällisesti kehittämään. Myöskään yhteistyön pelisäännöt eivät aina ole selvillä. Kuntaliitteitä ja urheiluliitteitä tehdään silloin tällöin. Digisilta-hankkeessa olemme mukana. Tarkoitus on saada lehti myös mobiili- ja tablettiversioksi. EU-vetoiset hankkeet ostavat tilaa. Koulujen kanssa yhteistyö on ollut vähäistä. Sieltä on kylläkin tullut joskus isoja, monen sivun mittaisia osallistumispyyntöjä. He eivät täysin ymmärrä, kuinka paljon kuusi (6) sivua meille on. Yritykset tyytyvät mainospuoleen. Ulkopuolisten sisällöntuottajien aineistot voi kokea myös ongelmalliseksi siinä mielessä, että päätösvalta sisällöstä tulee aina olla toimituksessa (Journalistin ohjeet ja liite, 2011). Luovutetaanko päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, jos ilman toimituksen kontrollia sidosryhmät tuottavat materiaalia vaikkapa verkkolehteen. Jos toimituksen resurssit eivät riitä etukäteismoderointiin, sisältöä voidaan muokata myös jälkikäteen. Viime kädessä lehti vastaa, mitä sivuillaan julkaisee, myös verkossa. Tämä pätee myös juttujen kommentointiin ja keskustelualueisiin. 3.8 Mitä tulevaisuudensuunnitelmia? Kysyimme myös sitä, mitä lehti aikoo tai haluaisi muuttaa tulevaisuudessa verkossa olemisensa suhteen? Paineita verkkonäkyvyyden lisäämisen on, mutta suunnitelmat ovat maltillisia, seurataan lähinnä mitä muut tekevät. Kovin tarkkoja visioita ei ole tai niitä ei haluta kertoa. Näköislehteä markkinoidaan isolla volyymilla. Facebookiakin olisi mukava kehittää. Nuorta väkeä pitäisi saada houkuteltua paremmin. Sivujen kehittämisestä ei ole visiota, mutta kuvamateriaalia voisi hyödyntää paremmin. Seurataan, mitä muut tekevät. Yksi lehti oli juuri avaamassa uutta portaalia, joka tulee sisältämään eri palveluita, kuten lukijakilpailuja, videoita ja kuvia, keskustelumahdollisuuksia, blogeja, uutisia, mainoksia ja ehkä menolistan. Syyskuussa 2013, seitsemän kuukautta haastattelusta, verkkosivujen suunnitellusta sisällöstä on toteutunut vain osa. Tämä kertoo osaltaan siitä, että verkon kehittäminen vaatii panostuksia ja osaamista, pelkät hyvät ideat eivät riitä. 15

16 Vaiheessa perusteellinen verkkopalvelujen uudelleenrakentaminen, mitä se sitten lopulta on ei vielä tiedetä, mutta mietitään, kauppamiesten kanssa palaverit käynnissä mutta julkaisupäivää ei tiedossa. Näköislehti tulee kohta. Uusi verkkosivu on ikään kuin näyteikkuna lehteen eli sinne tulee juttuja tai vinkkejä jutuista, joita on lehdessä. Juttuja voi kommentoida. Verkkosivuilla on näkymä meidän Facebookiin, joka edelleen pysyy tärkeässä roolissa. Facebookiin tulee vapaamuotoisempaa materiaalia, joka ei välttämättä liity lainkaan paperilehden tekemiseen. Vasta kouluttauduimme verkkoa varten. Otsikointien ja juttujen kirjoittamisen koukuttavuutta pitäisi saada lisää verkkokirjoittamiseen. Tarjoamme jatkossa entistä laajempaa sisältöä verkossa. Verkkoamme ollaan kehittämässä, mutta kehittämisen linjauksia emme vielä julkista. Näköislehteä halutaan kehittää niin, että sitä voi lukea esim. tabletilla. Erään päätoimittajan sanoissa kiteytyy paljon nykytilanteesta, joka myös selittää verkkoon satsaamisen varovaisuudesta: Niin paljon on niitä, jotka eivät seuraa meitä lainkaan. Kunhan ne hakeutuisivat sen verran sivuillemme, että osaisivat mennä sinne sitten, kun on oikeasti aihetta. Ollaanko pattitilanteessa? Nettisivuja ei kehitetä, koska ei ole lukijoita ja digitaalisesta jakelusta ei tule rahaa. Verkko ei kuitenkaan ilman kehittämistä houkuta lukijoita ja sitä kautta mahdollista ansainnan kehittymistä. 4 KEHITTÄMISHAASTEITA 4.1. Vuorovaikutusta, intoa ja avoimuutta Lopuksi tuon esille opiskelijoiden havaitsemia kehittämishaasteita. Kunkin opiskelijan kehittämisehdotukset kohdistuvat yhteen lehteen. Koska lehtiä ei yksilöidä, kehittämisehdotuksiakin tulee lukea yleisellä tasolla. Lehdet ovat digitalisoitumiskehityksessä eri vaiheissa ja sen vuoksi niiden kehittämistarpeetkin ovat erilaisia. Opiskelijoiden kehittämisehdotuksia pidän tärkeinä, koska he ovat verkkomedian suurkuluttajia ja sitä kautta varsinkin käyttäjinä asiantuntijoita. 16

17 Opiskelijat kiinnittivät erityisesti huomiota siihen, että vuorovaikutusta verkossa tulisi kehittää. Verkossa ei ole suoranaista keskustelua toimittajan ja lukijoiden välillä, mikä olisi mielestäni tervetullutta. Sosiaalisessa mediassa lukijoita pitäisi saada aktivoitua enemmän ja saada heidät osallistumaan juttujen tekoon enemmän. Aktiivisuutta ja tönimistä tarvitaan verkossa. Nyt esimerkiksi Facebookiin heitetään vain juttutärppejä. Sinne voisi rakentaa ideariihiä, ajatushautomoita, joukkoistaa väkeä tai vaan provosoida sakkia heittämään huulta. Toimittajan tulisi olla siellä aktiivinen. Keskustelua lukijoiden kanssa voisi herätellä, se auttaisi molempia osapuolia. Siihen toimintaan Facebook on hyvä kanava. Yksi opiskelija havaitsi ongelmia myös asenteissa. Asennemuutosta tarvitaan. Verkkosivu ja sosiaalinen media nähdään täysin sivutuotteena, vaikka niiden pitäisi olla toiminnan kampiakseli. Toimittajien pitäisi ensin ottaa sosiaalinen media haltuun omassa elämässään ja sitten ruveta miettimään, miten sitä voisi hyödyntää lehtityössä. Nuoria lukijoita ei saada mukaan ja lehtien tulevaisuutta turvattua, ellei läsnäoloon verkossa panosteta. Nuorten lukijoiden saaminen lehden yhteisöön mukaan vaatii merkittävää terästäytymistä verkossa. Aina voi parantaa, vaikka asiat olisivat jo nyt hyvin. Lehti hyödyntää facebookia esimerkillisellä tavalla. Harva lehti pyytää siellä lähettämään juttuideoita, etsii haastateltavia ja kommentoi mukana lukijoiden kommentteihin. Lisäksi lehdessä ilmestyneet helmet päivitetään facebook-sivuille. Sosiaalisesta mediasta on hyvin suoriuduttu toimituksen kokoon nähden. Lukijoiden kuvia julkaistaan laajasti lehden verkkosivuilla. Palautetta toimitukselle voi lähettää kätevästi etusivun linkistä. Miinusta on se, että lukijoiden lyhyitä mielipiteitä ei julkaista verkossa. Pitkät julkaistaan, mutta herää kysymys että kuka ne oikein jaksaa lukea. Tiivistämistä tarvittaisiin. Toimittajien tulisi esiintyä myös lehden Facebook-sivulla omalla nimellään. Tämä tekisi suhteen lukijoihin läheisemmäksi. Facebookin kautta voidaan myös avata toimitusprosessia ja jutun tekoa uudella tavalla. Mielestäni kaikkien lehtien facebook-sivuille olisi hyödyksi, jos toimittajat esiintyisivät siellä nimillään (kuten lukijatkin) eivätkä lehden nimissä. Lisäksi olisi mielestäni parempi, jos lukijoiden apua pyydettäisiin enemmän myös lehden facebook-sivujen kautta. Lehden facebook-sivujen kautta voi tavoittaa laajemman tai erilaisen ihmisjoukon kuin oman profiilin kautta. Ehkäpä kaikkein tehokkainta olisi käyttää molempia? Lukijat voisivat pitää myös siitä, että he saisivat facebookin kautta maistiaisia seuraavan päivän lehdestä, making of -kuvia (joita olisi sikahelppo ottaa juttukeikoilla) ja töissä sattuneita kommelluksia. Toimittajat jakavat niitä jo omissa profiileissaan. Mikseivät siis myös lehden facebook-sivuilla? 17

18 Nettiin tulisi suhtautua luovasti ja innostuneesti, nähdä se mahdollisuutena. Lukijoita ei houkutella, jos se on edelleenkin vain välttämättömyys, ei kehittämisen kohde. Kuten päätoimittaja itsekin totesi, lehden nettijutut ovat monesti hieman tasapaksuja. Rohkeasti vain uusia sisältöjä kehiin, esimerkiksi videoilla ja kuvilla saisi roimasti lisäarvoa sivuille. Lehden verkkosivuja tulisi kehittää nykyaikaisemmaksi ja uskottavammaksi. Vaikka paikallislehdissä halutaan usein julkaista "kivoja ja mukavia juttuja", olisi välillä virkistävää lukea lehdestä kriittisempiäkin juttuja. Paikallislehden nettisivuja parantaisi toimiva näköislehti ja helppo vuositilauksen maksutapa. Myös näköislehdet kaipaavat kehittämistä. Lehden näköisversio on vähän kökkö luettava, toivottavasti se paranee jatkossa, niin että sitä on kivempi lukea vaikkapa tabletilla. 4.2 Uusia työtapoja Eeva Pentikäinen tarkastelee Digisilta-hankkeeseen kytkeytyvässä opinnäytetyössään sitä, miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin. Esimerkkeinä olivat pohjoispohjalaiset paikallislehdet Rantapohja ja Koillissanomat. Seuraavassa joitain kehittämisajatuksia (ks. tarkemmin Pentikäinen 2013, 37-53). Pentikäinen löytää keskeisiksi kehittämiskohteiksi uudet työtavat, vuorovaikutuksen ja kannattavuuden. Uusista työtavoista hän mainitsee joukkoistamisen, avoimen jutun teon, lukijoiden aktivoimisen, datajournalismin ja kuratoinnin. Pentikäinen korostaa avoimuutta ja vuorovaikutusta. Hänen mukaansa toimittajat voivat esimerkiksi vaikuttaa verkkolehdessä ja sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen laatuun osallistumalla siihen itse omalla nimellään. Lukijat ylipäätään haluavat keskustella ihmisten, eivät kasvottoman lehden kanssa. Pentikäinen on optimistinen myös verkkolehden ansainnan suhteen. Hän uskoo, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan verkossa tiedosta, joka on luotettavaa ja hyödyllistä ja jollaista ei saa muualta. Ansaintamallit myös kehittyvät koko ajan ja niille tulee olla avoin. Tässäkin mielessä vuorovaikutukseen kannattaa panostaa, sillä se sitouttaa lukijan lehteen. Ehkä lukija ostaa verkkolehden mieluummin, jos hän kokee maksavansa jonkinlaista jäsenmaksua, ei tuotteen tilausta. Lukemalla verkkolehteä hän kokee olevansa osa yhteisöä, jonka toimintaan 18

19 hän voi vaikuttaa. Lehti voi myydä myös muuta kuin sisältöä ja ilmoitustilaa. Pentikäinen vastaa resurssipulaa valittaville lehdille, että taloudellisia satsauksia tärkeämpää on innostus. Verkossa on esimerkiksi paljon ilmaisia työkaluja. Senni Laineen ja Minna Karukan kuudelle paikallislehdelle tekemässä haastattelussa ei ilmennyt aiemmin esitettyyn ristiriitaista tietoa. Saatu tilannekuva täydentyi tekniikan osalta. Kävi ilmi, että paikallislehdet ovat paitsi sisällön myös tekniikan suhteen murrosvaiheessa. Erot lehtien kesken olivat suuria. Digitalisoitumisen vuoksi on ajankohtaista päivittää toimitusjärjestelmiä, ja tilausta on erityisesti järjestelmälle, joka on helppokäyttöinen, edullinen ja integroituu helposti muihin jo käytössä oleviin järjestelmiin. Näköislehtien tilaajamäärät ovat vielä pieniä, ja nykyisellä tekniikalla näköislehdet eivät skaalaudu eri päätelaitteisiin. Lehdet kaipasivat uusia ideoita sosiaalisen median yhteisölliseen hyödyntämiseen. Kiinnostusta herättää myös liikkuvan kuvan käyttö. Sisällöntuotannon laajentamisessa nousivat esille paikallisten avustajien blogit ja keskustelupalstat, mutta etukäteismoderointiin ei ole resursseja. (Laine 2013.) 4.3 Lopuksi Mitä verkko on muuttanut, paitsi antanut enemmän tilaa julkaista lukijoiden toimittamaa sisältöä? Ei juuri mitään. Valtaosassa paikallislehtiä digitalisoitumisen mahdollisuuksia vuorovaikutuksessa ei vielä ole käytetty kunnolla hyväksi, vaikka ne monessa lehdessä tiedostetaankin. Tyypillisimmin, joskin varsin satunnaisesti, käytetään Facebookia tiedonhankinnassa. Myöskään verkon ja printin synergia ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tyypillinen lienee yhden päätoimittajan lausahdus: Verkkokeskustelua tuodaan joskus printtiin. Olennaisia kysymyksiä ovat: Miten saadaan printin siirrettyä lukijat nettiin? Mistä saadaan rahat kehitystyöhön? Mistä löydetään tieto, taito ja ennen kaikkea into kehittää paikallislehden verkkojournalismia. Oma kysymyksensä on, millaisella tekniikalla digitaalinen sisällöntuotanto ja jakelu ovat toteutettavissa. Tilanne tiedostetaan, mutta asenne odottava, ei juuri innostunut. Netti koetaan enemmän uhaksi kuin mahdollisuudeksi. Katsotaan ensin, mitä muut tekevät. Ja kun muutkaan eivät tee juuri mitään, kehitys pysähtyy. Erityisesti odotetaan, että joku ratkaisee ansaintaongelman. Tuskin se tulee olemaan yhtä helppo kuin nykyinen, joka perustuu vuosittaisiin tilausmaksuihin ja ilmoitustuloihin. 19

20 Murrosaika herättää aina pelkoja. Koulutuksella voidaan auttaa, mutta koulutus ei riitä. Tietoa pitää myös jakaa avoimesti, jotta voimme oppia toinen toisiltamme. Päähuomio tulee kohdistaa oppimiseen. Oppimista tapahtuu joka päivä, jos on motivaatiota ja oppimiselle luodaan otollinen ja innostava ympäristö. Työ tuleekin nähdä jatkuvana oppimisprosessina. (Ks. Sydänmaanlakka 2007, ) Sitä se ei välttämättä ole ollut vakaiden vuosien aikana, mutta nyt ajat ovat muuttuneet pysyvästi. LÄHTEET Alakangas, U. & Sillanpää, P Näin se tehtiin: Lokkaali Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien tulevaisuus. Teoksessa U. Alakangas & P. Sillanpää (toim.) LoCaali 2.0; ajatuksia paikallislehtien tulevaisuudesta. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Saatavilla: Ammattikorkeakoululaki /351. Digisilta Luettu , Henriksson, A Paikallisportaali pelastaa paikallislehdet. Teoksessa U. Alakangas & P. Sillanpää (toim.) LoCaali 2.0; ajatuksia paikallislehtien tulevaisuudesta. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Saatavilla: Journalistin ohjeet ja liite Julkisen sanan neuvosto. Luettu , Julkisen sanan neuvosto JSN, Julkisen sanan neuvosto. Luettu , Karhu, S Verkkolehti vai lehden kuva verkossa? Etelä-Saimaan verkkolehden lukijaprofiili ja lukijoiden näkemys verkkolehden merkityksestä ja formaatista. Teoksessa P. Aula, J. Matikainen ja M. Villi (toim.) Tutkielmamatka verkkoviestintään. Helsinki: Yliopistopaino, Kuusisto, P. & Pippuri, M Verkkojulkaisun eväät. Tampere: Tampereen yliopisto. Laine, S Hankkeeseen osallistuvien lehtien taustakyselyn yhteenveto. Luettu , (vaatii salasanan) Lokkaali Lokkaali - Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien tulevaisuus. Luettu , Pentikäinen, E Pakkopullaa vai mahdollisuus Miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään, ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Saatavilla: 20

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

AIMO käyttötapauksia

AIMO käyttötapauksia AIMO käyttötapauksia Dialog - mforum Asiakaskontaktit ja asiointipalvelut Case: Ilkka - Ystävänpäivätilaus ILKAN YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA Sanomalehti Ilkka toteutti AIMOn Dialog-palvelun avulla näkyvästi ystävänpäivän

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu Tiina Laisi-Puheloinen Muutama sana Oikotiestä Oikotie.fi:n tavoitteena on olla suomalaisten tärkein asunto-, auto- ja työelämän palvelu. Tavoitamme

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Ainejärjestöjen tiedotus ja viestintä Ainejärjestö yhdistää opiskelijoita ja välittää tietoa eri suuntiin. Sen kautta opiskelijat saavat tärkeää tietoa ja ainejärjestö

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi?

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mitä teet ensimmäiseksi, kun etsit tietoa jostain asiasta? Luultavimmin Google- haun, etkä ole ainut: ihmiset ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin käyttämään sähköisiä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Mikä on facebook? Rekisteröityminen

Mikä on facebook? Rekisteröityminen Mikä on facebook? Facebook on Internetissä toimiva sosiaalinen palvelu, jonka tarkoituksena on yhdistää ystäviä, työ ja opiskelu kavereita ja tuttuja. Ihmiset käyttävät facebookkia ollakseen yhteydessä

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Helpoin tapa hoitaa yrityksesi näkyvyys. Markkinointipalvelusi verkossa

Helpoin tapa hoitaa yrityksesi näkyvyys. Markkinointipalvelusi verkossa Helpoin tapa hoitaa yrityksesi näkyvyys. Markkinointipalvelusi verkossa Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. markkinointitoimet ovat nyt omassa hallinnassasi yhden, helppokäyttöisen sähköisen

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Brändikirja. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Brändikirja. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Brändikirja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Lukijalle 2 Lukijalle Tämän brändikirjan tarkoitus on avata identiteettiämme, innostaa sinua ajattelemaan uudella tavalla ja sitä kautta selkeyttää

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus Katsaus verkkojulkaisuihin Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus Käytettävyys Käytettävyys eli: - navigoitavuus - sivuston rakenteen selkeys - intuitiivisuus, asioiden löydettävyys - yhteystietojen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla?

Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla? Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla? 29.10.2014 Digiaamiainen Markkinointi lukijan näkökulmasta Lukija seuraa itseään kiinnostavia aiheita eri kanavista joukkoon

Lisätiedot

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten.

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. Graafinen ohjeisto LOGOT Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. x x x x x x SUOJA-ALUE Logon ympärille jätettävä ihanteellinen minimialue

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 VIESTINTÄ JA YHTEIS- KUNTASUHTEET -YKSIKKÖ Vastaa koko yliopiston viestinnän kehittämisestä yhdessä

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

TWITTER. itsmf aamiaisseminaari 4.9.2014. Marika Siniaalto Grapevine Media Oy

TWITTER. itsmf aamiaisseminaari 4.9.2014. Marika Siniaalto Grapevine Media Oy TWITTER itsmf aamiaisseminaari 4.9.2014 Marika Siniaalto Grapevine Media Oy TERVETULOA! YHTEYSTIEDOT Marika Siniaalto Grapevine Media Oy p. 045 674 4768 marika.siniaalto@grapevine.fi @MarikaSiniaalto Grapevine

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa. Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.

Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa. Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3. Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.2012, Wanha Satama Ennen kuin aloitat mieti seuraavia: Kohderyhmä Tavoitteet Mitä on

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6. Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Energiansäästöviikko

Energiansäästöviikko Energiansäästöviikko verkossa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Motiva Oy, 2012 Nina Alsi ja Leila Timonen Aitoja tekoja joka päivä Energiansäästöviikko on aina lokakuussa viikolla 41 Tänä vuonna

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa - Facebook

Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa - Facebook Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa - Facebook Sisältö Facebook ja sen käyttö Suomessa Yrityksen

Lisätiedot

PAKKOPULLAA VAI MAHDOLLISUUS Miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään, ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin

PAKKOPULLAA VAI MAHDOLLISUUS Miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään, ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin Eeva Pentikäinen PAKKOPULLAA VAI MAHDOLLISUUS Miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään, ja miten ne voisivat hyödyntää sitä paremmin PAKKOPULLAA VAI MAHDOLLISUUS Miten paikallislehdet

Lisätiedot