Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara. Lapsiparkki -palvelukonsepti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara. Lapsiparkki -palvelukonsepti"

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Lapsiparkki -palvelukonsepti Hyttinen, Junnila, Koponen Lehtinen, Lehto, Lyytikäinen Raportti Joulukuu, 2014

2 Sisällys 1 Johdanto Suurpelto Suurpelto alueena Asuminen ja palvelut Palveluidea Suunnittelun lähtökohdat Liikuntapalvelut Vapaa-ajan vietto Lapsille suunnattu liikunta Palvelumuotoilu ja projektin keskeiset käsitteet Teoreettiset käsitteet Keskeiset käsitteet palvelukonseptissa Ymmärrä vaiheen menetelmät Tutkimusmenetelmät Asiakasymmärryksen menetelmät Kehitä vaiheen menetelmät Customer journey Tulevaisuuden arviointi Toteuta vaiheen menetelmät Storyboard Kokemuspolku Palvelukonsepti Palvelun asiakkaat ja arvolupaus Palvelun järjestäminen Kriittiset resurssit Yhteistyökumppanit Tulovirrat ja kustannukset Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Kuvat Kuviot Taulukot... 48

3 Liitteet... 49

4 4 1 Johdanto Tämä raportti laadittiin projektityön ja sen tuloksena syntyneen palvelukonseptin kuvailuksi Palvelumuotoilulla innovaatioihin (01225) opintojaksolla syksyllä Opintojaksoon sisältyi palvelumuotoilun projekti, johon jaettiin aiheet syksyn alussa. Tässä raportissa esiteltävän projektin aiheena oli pop up-palveluiden kehittäminen Espoon Suurpeltoon. Tavoitteena oli tuottaa toimiva ja toteutettavissa oleva yritysidea asiakkaalle eli toimeksiantajalle. Palveluidean tuli pohjautua Suurpellon asukkaiden toiveisiin, joita pyrittiin tutkimaan ja kartoittamaan projektin alkuvaiheissa. Palvelun kehittämisen tuli tapahtua asiakaslähtöisesti ja palvelumuotoilun periaatteiden avulla. Projektin tuotos liittyi Suurpellon kehittämishankkeeseen, ja työn varsinaiset toimeksiantajat olivat projektinjohtaja Pekka Vikkula sekä Suurpellon alueen palvelukoordinaattori Netta Savinko. Projektiorganisaatioon kuuluivat näin ollen Suurpellon kehittämishankkeen toimijat eli Suurpellon markkinointi Oy sekä Espoon kaupunki. Yhteyshenkilönä toimi palvelukoordinaattori Netta Savinko. Yhteyshenkilön kautta toteutettiin yhteydenpitoa myös projektin kannalta tärkeisiin vapaaehtoisiin sidosryhmiin, kuten Suurpelto-seuraan sekä Suurpellon alueen asukkaisiin eli mahdollisiin palvelumme loppukäyttäjiin. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Laurea-ammattikorkeakoulun puolelta Palvelumuotoilulla innovaatioihin opintojakson ohjaajat Mervi Niemelä ja Päivi Harmoinen. Projektityö toteutettiin tiimissä, johon kuuluivat Ola Hyttinen, Hertta Junnila, Antti Koponen, Krista Lehtinen, Vilma Lehto sekä Elisa Lyytikäinen. Kukin tiimin jäsen valittiin vuorollaan projektipäälliköksi, joka vastasi viestinnästä yhteyshenkilön suuntaan sekä huolehti aikataulussa pysymisestä ja tehtävien suorittamisesta hyväksytysti. Projekti pyrittiin järjestämään siten, että jokaisella tiimin jäsenellä olisi yhtä suuri rooli sekä idean suunnittelussa että valmiin konseptin laatimisessa. Tässä raportissa kerrotaan palvelukonseptista sekä sen suunnittelun ja toteutuksen vaiheista. Aluksi kerrotaan perustietoa Suurpellosta, jonka jälkeen esitellään projektin alkuvaiheessa kehitetty palveluidea. Tässä vaiheessa pyritään tuomaan esille, mikä tekee suunnitellusta palvelusta tarpeellisen ja kuinka sen voisi toteuttaa Suurpellossa pop up-yrittäjyyden keinoin. Projekti rakentui kolmen vaiheen varaan, jotka olivat ymmärrä, kehitä ja toteuta. Raporttiin on liitetty oleellisimpien käsitteiden selitteet sekä teoriaa esimerkiksi tutkimusmenetelmistä, joita on käytetty tutkittaessa palvelutarvetta Suurpellon asukkaiden keskuudessa. Ideointi- ja toteutusvaiheet sekä niissä käytetyt menetelmät kuvataan niin ikään tarkasti. Valmis tuotos, eli palvelukonsepti, esitellään raportin lopussa, luvussa 7. Luvussa 8 eli viimeisessä luvussa on

5 5 pohdintaa projektin onnistumisesta ja siitä, onko tuotetulle palvelulle tarvetta myös tulevaisuudessa. 2 Suurpelto Tässä luvussa kerrotaan projektin kohdealueena olevasta Suurpellosta. Kappaleissa on esitelty Suurpellon erityispiirteitä niin ympäristön kuin väestönkin kannalta, jonka lisäksi huomioon on otettu myös Suurpellon arvot ja kehittämisen lähtökohdat. Tieto Suurpellon tämän hetkisestä palvelutarjonnasta oli tärkeä lähtökohta tälle projektille, minkä vuoksi myös siitä hankittiin tietoa. 2.1 Suurpelto alueena Espoon Suurpelto on rakenteilla oleva alue, joka sijaitsee Henttaan, Mankkaan ja Olarin välissä Kaakkois-Espoossa. Alueen rakentaminen aloitettiin 18. tammikuuta 2007 ja sen on suunniteltu valmistuvan täysin vuoteen 2020 mennessä. Alueen rakentamisessa otetaan kestävää kehitystä tukevat arvot huomioon ja käytetään uusia innovaatioita sekä sovelletaan erilaisia rakentamisvaihtoehtoja. Suurpellon arvoja ovat näiden lisäksi uudet palvelukonseptit, kansainvälisyys ja perhekeskeisyys. Suurpellossa on korkeatasoisia asuntoja, jotka ovat suurimmaksi osaksi lapsiperheiden ja senioreiden asuttamia. Alueen valmistuttua se tarjoaa kodin noin suurpeltolaiselle. (Espoo 2012a.) Suurpellon yksilöllinen puistokaupunki sijaitsee aivan Espoon keskellä. Alue ulottuu Olarista Turunväylälle asti ja osa sijaitsee Mankkaan puolella, Kehä II:sta itään. Sijaintinsa puolesta Suurpellosta on hyvät joukkoliikenneyhteydet Kamppiin ja Tapiolaan. Julkinen liikenne tulee kehittymään ajan myötä ja tavoitteena on, että asukkaat pystyvät liikkumaan ilman autoa. Liikkumista helpottavat uudet bussilinjat ja länsimetro, joka valmistuu (Suurpellon markkinointi Oy 2014c.) Suurpelto sijaitsee lähellä luontoa. Alue on pinta-alaltaan 325 hehtaaria ja noin 90 hehtaaria on kaavoitettu puistoiksi ja virkistyskäyttöä varten. Lisäksi asuintalojen maanalaiset parkkihallit säästävät tilaa ulkoilu- ja puistoalueita varten. Espoon 880 hehtaarin kokoinen keskuspuisto aukeaa aivan vierestä ja sieltä löytyvät valaistut ulkoilureitit ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi perheen pienimmille löytyy hyvin suosittu Angry Birds puisto. (Suurpellon markkinointi Oy 2014d.) Espoon väestön rakenne poikkeaa muista kunnista siten, että siellä asuu enemmän nuoria, korkeakoulutettuja, vieraskielisiä sekä tulotasoltaan korkeampaa väestöä. Espoossa väestönkasvu alkoi voimakkaasti vasta 50-luvulla, kun Tapiolan rakentaminen alkoi. (Jokiranta 2007.)

6 6 Alueella asuva väestö edustaa myös useaa eri kulttuuria, mistä johtuen alueen palveluntarjoajien on otettava huomioon heidän erilaiset tarpeensa (Savinko & Vikkula 2014). Espoon Suurpellossa asuu tällä hetkellä noin 2300 asukasta. Luku tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa hyvin paljon, sillä tilastokeskuksen indikaattorin mukaan Suurpeltoon on ennustettu 518 % suuruinen väestönkasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Väestönkasvu on tällöin suurinta koko Espoossa. Väestö koostuu nuorista työssäkäyvistä aikuisista, alle 15-vuotiaista lapsista sekä senioreista. Suurin osa asukkaista on lapsiperheitä ja alle 10 % suurpeltolaisista asuu yksin. Tulotasoltaan alue sijoittuu kolmen kärkijoukkoon Haukilahden, Westendin ja Suvisaariston kanssa, sillä yli 50 %:lla asukkaista on vähintään yksi korkeakoulututkinto. (Tilastokeskus 2012.) 2.2 Asuminen ja palvelut Asuminen Suurpellossa on suunniteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa kaikille omaan elämäntilanteeseen sopivan kodin ja asumismuodon. Omistusasuntojen lisäksi alueelle rakennetaan vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Rakennusoikeutta on kaiken kaikkiaan noin miljoona kerrosneliömetriä. Kestävä kehitys ja uudet innovaatiot on otettu huomioon talojen sekä ulkoalueiden suunnittelussa. Suurpellossa on esimerkiksi Suomen ensimmäinen automaattinen maan alla kulkeva jätteenkeräysjärjestelmä ja energiaa säästävä katuvalaistus. Lisäksi rakentamisessa on käytetty muun muassa matalaenergia- ja passiivitaloratkaisuja. (Mensio & Åkerblom 2012; Suurpellon markkinointi Oy 2014a.) Suurpellon sekä Henttaan puistokadun varteen kaavaillaan liike- ja palvelutiloja vapaa-ajan harrastustoimintaan ja päivittäisiä palveluita varten. Lisäksi Kehä II:n varteen on kaavoitettu toimitiloja. Alueelle on tulossa kansainvälinen koulu, suomalainen peruskoulu sekä useita päiväkoteja. (Espoo 2012b.) 3 Palveluidea Projektin tuotokseksi kaavaillun palveluidean lähtökohtana on perhekeskeisyys, joka on yksi Suurpellon asuinalueen visioista. Ideaa liikuntapalvelusta suunniteltiin ja toteutettiin siitä näkökulmasta, että vanhemmat hyötyisivät lapsille suunnatusta ohjelmasta, sillä he saisivat omaa aikaa ja rauhaa lapsen ollessa liikuntatilaisuudessa. Lapsille tarjottaisiin mahdollisimman hauskaa sekä mielenkiintoista urheilua. Tavoitteena olikin kehittää liikuntapalvelu, joka innostaisi lapsia liikkumaan ja joka koettaisiin Suurpellon asukkaiden keskuudessa hyödylliseksi sekä arjen keskellä tärkeäksi palveluksi.

7 7 3.1 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun apuna käytettiin projektin alkuvaiheessa Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa eli AJA -hankkeen (2014) laatimaa kartoitusta Suurpellon asukkaiden palvelutoiveista. Pop up-palveluideaa lähestyttiin tutkimalla tätä materiaalia Suurpellon asukkaiden toivomista palveluista, jolloin huomattiin erilaisten liikuntapalveluiden olevan yksi yleisimmistä toiveista kaikissa ikäjakaumissa. Liikuntapalvelut tuntuvat olevan yleisesti nouseva trendi, joten sellaisen suunnittelu tuntui luontevalta. Projektitiimin ideaksi muodostuikin lapsille suunnattu liikuntapäivä pop up-yrittäjyyden keinoin. Liikuntapalvelun kohderyhmä rajattiin suurpeltolaisiin lapsiin, sillä alueella asuu paljon lapsiperheitä ja palvelulle voisi täten olla paljon kysyntää. Tarkoituksena on myös luoda palvelu, jossa liikunnallisen toiminnan taustalla ei ole kilpailuhenkisyyttä (Lasten ja nuorten liikunta kaipaa asennemuutosta 2013) Liikuntapalvelut Liikuntapalveluilla tarkoitetaan yleisesti palveluja, jotka tarjoavat asiakkaalle mahdollisuuden ylläpitää omaa fyysistä kuntoa. Liikuntapalvelut voivat olla ohjattuja tai henkilön itsensä toteutettavissa. Ohjattuja palveluja ovat muun muassa ryhmäliikunta tai vaikkapa kuntosaliohjaus. Henkilön itsensä käyttämiin palveluihin lukeutuvat yksityisten tahojen, kunnan tai seuran tarjoamat mahdollisuudet harjoittaa liikuntaa, esim. tenniksen tai jalkapallon pelaaminen. Tässä projektissa keskitytään lapsille suunnattuihin, ohjattuihin liikuntapalveluihin. Projektissa pyritään kehittämään 3-6-vuotiaille lapsille Suurpellon alueella toteutettavia ohjattuja liikuntapalveluja. Tällaisia palveluja voisivat olla esimerkiksi liikuntapuistossa toteutettavat ryhmäliikuntatunnit tai kerho- ja päiväkodin tiloissa toteutettavat ohjatut liikuntatuokiot. Tarkoituksena on motivoida lapsia liikkumaan monipuolisesti ja ryhmässä toimien Vapaa-ajan vietto Ajankäyttö voidaan jakaa esimerkiksi ihmissuhdeaikaan, virkistysaikaan ja työaikaan. Ihmissuhdeajalla tarkoitetaan esimerkiksi yhdessä rentoutumista, mikä on varsinkin lapsille ja nuorille tärkeää. Virkistymisajalla tarkoitetaan toimintaa, joka on nautintoa tuottavaa ja innostavaa ja siten rentouttavaa. (MLL 2014a.) Ohjattu lasten liikuntatoiminta pyrkii tukemaan näitä kahta tavoitetta. Lasten ja perheiden ajankäyttöä tutkinut Hannu Pääkkönen on havainnut tutkimuksissaan perheiden ongelmaksi muun muassa sen, että vanhempien on vaikeaa sovittaa yhteen lasten-

8 8 hoito ja työelämä. Erityisesti lasten vapaa-ajantoiminta on perheille haasteellista jatkuvan kiireen vuoksi. Erityistä huolta perheille tuottavat pienten koululaisten iltapäivät. Pääkkönen käsittelee eri tutkimuksia ja osoittaa, että vaikka vapaa-ajan määrä on kasvanut kovasti, eri väestöryhmissä kehitys on hyvin erilaista. Erityisesti lapsiperheet, joissa vanhemmat käyvät työssä, kokevat elämän hyvin kiireiseksi. (Pääkkönen 2010.) Ihmissuhde- ja virkistysaika on siis yhä pienempi osa päivästä. Kiireisten vanhempien on todennäköisesti usein turvauduttava urheiluseurojen tarjoamiin erityisharrastuksiin, jotta lapsi saisi liikuntaa, sillä vanhemmilla ei välttämättä ole mahdollisuutta liikkua lapsen kanssa omalla vapaa-ajallaan. Pääkkönen esittää tutkimuksessaan kiinnostavan ajatuksen siitä, ettei edes vuonna 2009 tehdyssä, jopa 3-vuotiaitakin käsittelevässä kansallisessa liikuntatutkimuksessa, saatu tarkkoja tietoja siitä, kuinka paljon lapset todellakin liikkuvat varsinaisten liikuntaharrastusten ulkopuolella, siis esimerkiksi yhdessä leikkien ryhmässä (Pääkkönen 2010). Tässä projektissa onkin tarkoituksena lisätä nimenomaan ohjattua, mutta vapaamuotoista leikinomaista liikuntaa, joka ei ole varsinaista lajinharrastamista. Tällainen vapaa-ajantoiminta lisännee lasten yleistä liikunnallista aktiivisuutta ja yhdessäoloa. 3.2 Lapsille suunnattu liikunta Viime vuosina on uutisoitu paljon nuorten kunnon heikkenemisestä ja liikunnallisuuden vähenemisestä. Viikolla 39/2014 Helsingin Sanomissa keskusteltiin vilkkaasti lasten kunnosta ja liikuntamahdollisuuksien kehittämisestä mielekkäiksi. Opetusneuvos Matti Pietilä sanoo, että nuorten passiivisuuden lisääntyminen näkyy tylyinä lukuina: - - ylipainoisten 7-vuotiaiden poikien osuus ikäluokasta on kahdeksankertaistunut sotien jälkeen - - vain yksi sadasta alakoululaisesta liikkuu reippaasti kaksi tuntia päivässä. Pietilä tähdentää lasten liikuntaharrastusten olevan merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen kysymys. (Kylmänen 2014.) Huonoihin liikuntatottumuksiin vaikuttaa osaltaan yhteiskunnan kiireellistyminen sekä elämää helpottavan teknologian kehittyminen. Toisaalta harrastusten jatkuva kallistuminen ja nykyinen hintataso voivat tulla monelle esteeksi mietittäessä lapsen liikuntaharrastuksia. (Boxberg 2014; Konttinen 2014.) Viikon 39/2014 lehtikirjoituksista kävi myös ilmi, että koululiikunta on liian kilpailuhenkistä ja suorituspainotteista. Lapsena opittu liikunnallisuus ja taidot ovat kuitenkin ensi arvoisen tärkeitä ja tukevat nuoren liikunnallisen elämäntavan jatkumista jatkossa. Nykyään lapsille on kuitenkin vaikeaa löytää hinnan ja vanhempien aikatauluihin sopivaa yhteisöllistä harrastustoimintaa, jota lapsi kaipaa. Harrastustoiminnan pitäisi lapsella olla yhteisöllistä ja innostavaa, koska lapsi harvoin kykenee yksinään motivoitumaan liikuntaan, eikä yksin urheileminen ole lapsen terveyden ja turvallisuuden kannalta järkevää. Yhteisöllisessä

9 9 harrastuksessa lapsi oppii myös tärkeitä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. (MLL 2014b; Suomen Sydänliitto 2014.) Lapsille suunnatun liikunnan pitäisi siis olla yhteisöllistä ja innostavaa toimintaa, mikä kehittää heidän lihasmotoriikkaansa ja yhteistyössä tarvittavia taitoja. Esimerkiksi Keski- Euroopassa tehdyt laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että nykylapset ovat motoristisesti heikompia kuin ikätoverit 1970-luvulla. (Kylmänen 2014.) Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsille suunnattu liikunta on ohjattua, jotta motoriset taidot kehittyvät monipuolisesti (UKK Instituutti 2014). Ohjatulla liikunnalla voidaan erilaisia harjoitteita tekemällä vahvistaa lapsen lihaskuntoa, tasapainoa ja koordinaatiokykyä (temppuradat, pallopelit), jotka ovat edullisia ja helppoja toteuttaa eivätkä siten vaadi isoja investointeja. Liikuntapalvelun tuottajan tulisi myös pyrkiä edistämään lapsen tietoisuutta omatoimisista mahdollisuuksista liikkua, joista lapsi voi vanhemmiten höytyä. Myös lapsena opitut motoriset taidot helpottavat liikuntaa myöhemmällä iällä, koska lapsi on jo nuorempana oppinut käyttämään ja aktivoimaan lihaksistoaan oikeassa järjestyksessä, niin että esimerkiksi hyvinkin yleisessä kuntosalilla tehtävässä takakyykyssä on ensin aktivoitava liikkeen suorittavat päälihasryhmät ja tämän jälkeen liikettä tukevat. Lapsen liikunnallisia tottumuksia ja tietoisuutta omatoimisesta harrastamisesta voidaan kehittää järjestämällä liikuntaa vaihdellen ulkona ja sisällä, toimintaa ja tekemisiä vaihdellen. Tällä tavoin toteutettu liikunta opettaa lapselle, ettei ainut vaihtoehto ole harrastaa kilpaurheilua. Nykyään on nähtävissä kahden ääripään trendi: kilpaurheilu ja liikkumattomuus (Lapsille pitää taata liikunnan ilo, 2014). Edellä mainituin keinoin voitaneen tähän vääristymään kuitenkin puuttua ja vaikuttaa. 4 Palvelumuotoilu ja projektin keskeiset käsitteet Palvelumuotoilun periaatteiden mukaan palvelun suunnittelu tapahtuu asiakasymmärryksen kautta eli mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Tämä tarkoittaa palvelun suunnittelemista erityisesti loppukäyttäjälle, mutta myös asiakkaalle eli toimeksiantajalle. Seuraavissa kahdessa luvussa on esitelty projektiin kuuluvia käsitteitä. Ensimmäisen alaluvun käsitteet muodostavat teoreettisen viitekehyksen ja jälkimmäinen esittelee tuotoksena syntyvän palvelukonseptin kannalta keskeiset käsitteet. 4.1 Teoreettiset käsitteet Palvelumuotoilu (Service Design, SD) on uusi tapa lähestyä palveluiden tuottamista, sillä se korostaa palvelun tuottajan ja asiakkaan välistä suhdetta. Palvelumuotoilun tavoitteena on tuottaa paras mahdollinen palvelu niin asiakkaalle kuin yritykselle. Moritzin (2005, 39) mu-

10 10 kaan palvelumuotoilu pitää sisällään niin oikeiden asiakasryhmien määrittelyn sekä ymmärryksen organisaation asemasta ja markkinoista kuin myös palveluiden suunnittelun, kehittämisen ja tuottamisen. Näin palvelumuotoilu ei ole vain yksi osa palveluiden tuottamista, vaan jatkuvasti käynnissä oleva prosessi. Parhaimmillaan palvelumuotoilu tuottaa jatkuvasti parempia ja kilpailijoiden tarjonnasta poikkeavia palveluja, ja tuo näin yritykselle kilpailuetua. (Moritz 2005, 40.) Palvelumuotoilu on uusi ala, jonka tarkoituksena on auttaa palveluiden kehittämisessä toimivimmiksi ja houkuttelevimmiksi. Yritykset saavat palvelumuotoilun avulla tehokkuutta toimintaansa ja kehityksen myötä voidaan parantaa niin palveluiden tuottavuutta kuin asiakkaiden tyytyväisyyttä. Palvelumuotoilulla voidaan näin ollen saada aikaan monipuolisempaa ja loppukäyttäjän näkökulmasta parempaa tarjontaa. (Moritz 2005, 39.) Palvelumuotoilulla voidaan saavuttaa hyötyjä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Miettinen (toim., 2011, 14-15) esittää Herton ym. (2010) kolmivaiheisen mallin, jonka mukaan palvelumuotoilulla voidaan saavuttaa liiketaloudellista hyötyä. Käytännössä palvelun tuottaminen alkaa asiakastarpeiden ja mahdollisuuksien muuntamisella mitattaviksi palvelutavoitteiksi, jonka jälkeen palvelutuottaminen suunnitellaan tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Lopuksi toteutunutta palvelua ja sen tuottamiseen kohdistuneita muutoksia arvioidaan. Innovaatioksi voidaan käsittää jokin uutuus tai uudeksi koettu asia, ja innovaatiosta puhutaankin täysin uudenlaisen ja toimivaksi havaitun palvelun tai tuotteen kohdalla. Myös tutut tuotteet tai palvelut voivat olla innovaatioita, jos ne liitetään uuteen asiayhteyteen ja niitä käytetään uudella tavalla. Hyviä ideoita on paljon, mutta kaikki ideat eivät ole innovaatioita: mm. Pirilän, Roivaksen & Vehkaperän (2013, 22) mukaan hyvä idean tulee aina tarjota myös käytännöllistä arvoa jollekin ollakseen innovaatio. Innovaation määritelmään liittyy yleensä toteuttamiskelpoisuus ja toteuttaminen. Mm. Haukola, Lempiälä & Moisio (2009) määrittelevät innovaation hyödynnettäväksi keksinnöksi, tuotteeksi, palveluksi tai liiketoimintamalliksi, jolla on uutuusarvoa. Vasta hyödynnetty keksintö on innovaatio. Innovaatiot voidaan jakaa edelleen joko vähittäisiin eli hitaasti kehittyviin tai radikaaleihin, eli hyvin kumouksellisiin tapahtumiin tai muutoksiin. Hitaasti kehittyvät eli inkrementaaliset innovaatiot ovat tyypillisesti paranneltuja tuotteita tai toimintatapoja, kun taas radikaalit innovaatiot pyrkivät luomaan uusia markkinoita uusilla ratkaisuilla. (Haukola, Lempiälä & Moisio 2009, ) Palvelu on suunnittelu- ja kehitystyön tuloksena syntyvä ns. aineeton tuote, jonka tarkoitus on tarjota kokemista tai tekemistä, jonka kuluttaminen tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Lisäar-

11 11 von tulee olla sellaista, mitä asiakas ei saa ilman palvelun kuluttamista. Aholan, Arajärven & Kananojan (2010, 17) mukaan esimerkiksi hyvinvointipalveluita tulisi aina tarkkailla arvontuottamisnäkökulmasta eli siitä, miten ne onnistuvat hyvinvoinnin edistämisessä ja osallistavuuden mahdollistamisessa. Arantolan ja Simosen (2009, 3) mukaan asiakkaan kokema lisäarvo muodostuu, kun palvelun käytön tarjoama hyöty ja positiiviset seuraukset kohtaavat asiakkaan tavoitteiden kanssa. Palveluita voivat tarjota niin julkiset kuin yksityisetkin tahot kuten yritykset ja järjestöt (Ahola ym. 2010, 16-17). Palvelu kohdistetaan yleensä tietylle kohderyhmälle. Käyttötarkoituksensa mukaan palveluita voidaan jakaa esimerkiksi hyvinvointipalveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, tai kauppapalveluihin sekä vapaa-ajan palveluihin, jotka tähtäävät tarpeen ohella tuottamaan kuluttajille mielekkäitä ajanviettotapoja. Pop up kuvaa terminä väliaikaista, yllättävää, ikään kuin tyhjästä ilmestyvää paikkaa tai asiaa, johon liittyy usein myös toimintaa. Liiketoiminnassa pop up-toiminnalla viitataan esimerkiksi yritysten hetkellisesti tavallisesta poikkeavaan ympäristöön pystyttämiin liiketiloihin ja siellä tehtävään liiketoimintaan. Pop up-tyylinen liiketoiminta tapahtuu tietyssä paikassa tiettynä ajanjaksona, jonka kesto on usein lyhytaikainen. Niin uudet kuin vanhemmatkin yritykset voivat hyödyntää pop up-toimintaa markkinoidessaan tuotteitaan esimerkiksi uuden kampanjan yhteydessä tai selvittäessään kuluttajien kiinnostusta uusiin tuotteisiin tai palveluihin. Pop up -liiketoiminnalla voidaan pyrkiä tietyn kohderyhmän tai yleisen huomion herättämiseen. Pop upin keinoin tapahtuvan liiketoiminnan yllätyksellisyyden ja erikoisuuden avulla on mahdollista kiinnittää myös niiden kuluttajien huomio, jotka eivät aiemmin ole suunnitelleet palvelun tai tuotteen hankkimista. Pop up on näin ollen hyvä keino houkutella uusia asiakkaita tai tehdä omaa tuotetta tunnetummaksi. (Westfield 2012.) 4.2 Keskeiset käsitteet palvelukonseptissa Asiakas tarkoittaa sitä tahoa, jolle tuote tai palvelu suunnitellaan ja tuotetaan. Tämän projektin yhteydessä asiakas voi tarkoittaa joko toimeksiantajaa eli Suurpellon markkinointi Oy:n toimihenkilöitä tai projektin tuotoksen varsinaista kohderyhmää, asiakkaan asiakasta eli Suurpellon perheiden vanhempia. Raportissa onkin erotettu toisistaan projektin asiakas ja palvelun asiakas, jolloin projektin asiakas on Suurpellon markkinointi Oy ja palvelun asiakas suurpeltolainen vanhempi. Loppukäyttäjällä tarkoitetaan tuotoksen lopullista käyttäjää eli suurpeltolaisia lapsiperheitä. Loppukäyttäjään voidaan viitata sekä aikuisista että lapsista puhuttaessa, sillä molemmat ovat Lapsiparkki-palvelumme käyttäjiä. Aikuiset eli lasten vanhemmat voidaan määritellä pal-

12 12 velun passiivisiksi ja lapset aktiivisiksi loppukäyttäjiksi. Useimmin aikuisista puhutaan kuitenkin palvelun asiakkaina. Lapsella tarkoitetaan projektissa liikuntapalvelun loppukäyttäjää eli noin 3-6-vuotiasta, alle kouluikäistä suurpeltolaista. Aikuisella tarkoitetaan projektin yhteydessä iästä riippumatta suurpeltolaista vanhempaa, eli palvelun asiakasta ja passiivista loppukäyttäjää. Projektin tuotos, lapsiparkki, suunnitellaan houkuttelevaksi palveluksi juuri Suurpellon vanhempien keskuudessa, sillä tuotoksena halutaan ideoida heille tapa viettää omaa aikaa sillä välin, kun lapsille järjestetään liikunnallista ohjelmaa. Aikuiset on tässä yhteydessä rajattu tarkoittamaan lähinnä niitä vanhempia, joiden lapset ovat liikuntapalvelun mahdollisia loppukäyttäjiä, eli alle kouluikäisiä, 3-6-vuotiaita. Erilaisia palvelumme kohderyhmään kuuluvia aikuisia esitellään tarkemmin tämän raportin luvussa 5. Lapsiparkki on paikka, jonne vanhemmat voivat jättää lapsensa lyhytaikaiseen hoitoon käydessään omilla asioillaan, kuten ostoksilla tai kuntosalilla. Lapsiparkki-palvelua tarjotaankin usein ostos- ja kuntokeskusten sekä joidenkin korkeakoulujen yhteydessä (mm. HYY 2014). Parkissa on aikuisia, jotka huolehtivat lapsista vanhempien poissa ollessa. Lapsiparkkitoiminta voi olla maksullista tai maksutonta. Projektin varsinaiseksi tuotokseksi ideoitiin lapsiparkki, jota suunnitellaan ja markkinoidaan suurpeltolaisille vanhemmille. Lapsiparkin ideana on tarjota ennalta suunniteltua, liikuntapainotteista aktiviteettia lapsille, jotta vanhemmat saisivat omaa aikaa esimerkiksi asioiden hoitamiseen tai rentoutumiseen ennalta määriteltynä ajankohtana. Vanhemmat eivät täten osallistu palveluun yhdessä lasten kanssa, paitsi jos palveluun tuotavat lapset ovat hyvin pieniä tai aivan aluksi ujoja jäämään palveluun yksin. 5 Ymmärrä vaiheen menetelmät Tässä luvussa kerrotaan erilaisista projektin työstämiseen käytetyistä menetelmistä. Tutkimusmenetelmät -luvussa kerrotaan menetelmistä, joita käytettiin Suurpellon asukkaiden, eli Lapsiparkin asiakaskunnan, toiveiden ja odotusten kartoittamiseksi. Tutkimusmenetelmiksi valittiin tutkimuskysely ja vapaamuotoinen teemahaastattelu sekä benchmarking. Luvussa mainitaan myös Suurpellon ulkopuolella asuville lapsiperheille tehdyt haastattelut, joiden avulla hankittiin lisätietoa palvelutarpeesta. Toisessa alaluvussa esitellään asiakasymmäryksen menetelmät, joita ovat PESTE- ja GPS-analyysit sekä asiakasprofiilit.

13 Tutkimusmenetelmät Kyselytutkimus Mahdollisten asiakkaiden mielipiteiden kartoittamiseksi suoritettiin tutkimuskysely sekä paperiversiona että sähköisesti. Kyselytutkimus on menetelmä, jonka avulla saadaan selville millä tavalla vastaajaryhmät suhtautuvat kysyttävään asiaan. Kyselytutkimuksen tulisi olla huolellisesti suunniteltu sekä sen tulisi tuottaa numeromuodossa ilmaistavaa dataa. Kyselytutkimuksessa käytetään yleensä tietyn määrän kysymyksiä sisältävää vastauslomaketta. Kyselytutkimuksen ongelmana on yleensä se, etteivät kaikki vastaajat halua vastata kyselyihin. Tällöin vastausten jakauma saattaa olla vino, eli vastauksista jää pois ne joilla ei ole kiinnostusta kysymyksessä olevaa aihetta kohtaan. (Anttila 1998.) Kysely laadittiin paperiversiona sekä e-lomakkeena. Pyrkimyksenä oli tehdä pienimuotoisen tutkimuskysely palvelukonseptin kohderyhmälle, eli suurpeltolaisille vanhemmille, jonka avulla oli mahdollista selvittää, olisiko vanhemmilla kiinnostusta tai tarvetta suunnittelun alla olevalle palvelulle. Paperiset kyselylomakkeet välitettiin Suurpellon päiväkotiin, ja sähköinen kysely suunnattiin Suurpelto-seuran jäsenille. Päiväkodin käyttöaste on melko suuri, ja kyselyyn toivottiin ja odotettiin mahdollisimman paljon vastauksia. Lapsiparkki-palveluun voi kuitenkin osallistua vain rajallinen määrä lapsia kerrallaan, ja käytännössä tarpeeksi tietoa palvelutarpeesta olisi ollut mahdollista saada jo pienemmällä vastausmäärällä vastausta olisi kertonut siitä, että mahdollisia asiakkaita olisi riittävästi. Molemmat kyselylomakkeet sisälsivät samat kolme lyhyttä kysymystä. Ensimmäiseksi kysyttiin, olisivatko vastaajat kiinnostuneita viikonloppuisin järjestettävästä Lapsiparkki palvelusta. Seuraavassa kohdassa vanhemmat saivat vapaasti kertoa, millaista tekemistä he toivoisivat palvelun tarjoavan heidän lapsilleen. Lopuksi vanhempia pyydettiin vielä täyttämään heidän lapsiensa iät lomakkeeseen. Päiväkotikysely toteutettiin viikolla 44. Tutkimusaika oli hyvin rajallinen, vain yhden viikon mittainen. Viikon aikana saatiin ainoastaan kaksi vastausta, joista kuitenkin molemmat olivat positiivisia. Molemmat vastaajista olivat kiinnostuneita Lapsiparkki-palvelusta, ja toivoivat liikuntaa, ulkoilua sekä energian purkamista. Lapsien iät vastasivat myös hyvin ennalta määriteltyä kohderyhmää. E-lomake kysely toteutettiin viikoilla Pidemmästä vastausajasta huolimatta kyselyyn vastasi vain kolme ihmistä. Kaikki vastanneet olivat kiinnostuneita palvelusta ja vastanneiden lapsien ikä rajoittui 3-4 vuotiaisiin. Lapsiparkin tekemiseksi toivottiin pelejä, leikkejä, hyppelyä, juoksentelua, satuliikuntaa, nukketeatterileikkejä sekä ohjattua tanssia. Vastauksia saatiin kuitenkin kaiken kaikkiaan liian vähän, jotta asukkaiden palvelutarpeesta olisi voitu tehdä yleistyksiä.

14 14 Kyselytutkimuksen epäonnistuminen johtui todennäköisesti monesta tekijästä. Lopullisesta kyselylomakkeiden jakamisesta ei vastattu itse, sillä paperisten kyselylomakkeiden jako tapahtui Suurpellon päiväkodin välityksellä ja sähköistä lomaketta jaettiin Suurpelto-seuran puheenjohtajan Anita Järvisalon avustuksella. Näin ollen on epäselvää, kuinka monelle vanhemmalle kyselylomake on lopulta jaettu. Vastauksia olisi ehkä tullut enemmän, jos lomakkeet olisi välitetty omatoimisesti. Pienten lasten vanhemmilla on todennäköisesti myös kova kiire, ja näin ollen monet kyselylomakkeen saaneista vanhemmista eivät välttämättä ole ehtineet tai muistaneet täyttää lomaketta. Lisäksi tutkimusaika oli melko rajallinen. Lisävastausten saamiseksi laadittiin Vauva.fi sivustolle kysely, joka oli osoitettu lapsiperheille asuinpaikasta riippumatta. Motiivina kyselyn julkaisemiselle oli palvelukonseptin kiinnostavuuden tutkiminen lapsiperheiden keskuudessa. Kyselyn mukaan kirjoitettiin saate, jossa kerrottiin tutkimuksen toteuttaja, tavoitteet ja merkitys. Kysely oli sivustolla noin viikon ajan avoinna Kysely koostui viidestä kysymyksestä: 1. Olisitteko kiinnostuneita alle kouluikäisille (noin 3-6 vuotiaille lapsille) järjestettävästä lapsiparkkipalvelusta? 2. Sopisiko lapsiparkkipalvelun ajankohdaksi paremmin viikonloppu vai arkipäivä? Miksi? 3. Uskoisitteko käyttävänne palvelua todennäköisemmin, jos se sijaitsisi hyvin lyhyen matkan päässä kodistanne? Mikä olisi pisin matka, jonka olisitte valmis kulkemaan palveluun? 4. Minkälaista ajanvietettä toivoisitte lapsille lapsiparkki-palveluumme? 5. Kuinka paljon olisitte valmiita maksamaan tällaisesta palvelusta? Vastauksia saatiin kolme kappaletta. Kaikki vastanneet olivat kiinnostuneita palvelusta, mikäli se olisi lyhyen matkan päässä kotoa (n. 10 min). Ohjelmaksi toivottiin liikunnallisia leikkejä, muskaria tai muita lasta kehittäviä ohjelmanumeroita. Asiakkaat olivat valmiita maksamaan palvelun käytöstä keskimäärin 5-10 euroa tunnilta. Kaikkien vastaajien kesken heräsi eniten kysymyksiä Lapsiparkin kapasiteetista, eli siitä, kuinka monta vetäjää Lapsiparkissa olisi suhteessa lasten määrään. Mikäli ryhmässä olisi erityistä tukea tarvitsevia lapsia, kasvaisi ohjaajien tarve. Vastauksien vähäisen määrän vuoksi kyselytutkimus ei tälläkään kertaa tuottanut hyvää tulosta. Tämän perusteella pääteltiin, ettei kyselytutkimus ollut oikea tapa tavoittaa Suurpellon asukkaita ja lapsiperheiden toivomuksia. Paremman asiakasymmärryksen saavuttamiseksi päätettiin tehdä myös kvantitatiivisia kyselyjä tukevia tutkimushaastatteluja.

15 15 Haastattelu Haastattelu on laajasti käytetty kvalitatiivinen menetelmä, joka sopii useimpiin tilanteisiin. Sitä käytetään tutkimusaineiston saamiseksi ja sillä on aina etukäteen suunnitellut tavoitteet. Haastattelussa haastattelija ja haastateltava keskustelevat ennalta valitun tutkimusaiheen asioista. Keskustelua voidaan käydä muun muassa kasvokkain, puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeilla. Haastattelun käyttöä perustellaan usein sen antaman monipuolisen sekä perusteellisen tiedon takia, mutta sen heikkoudeksi kuitenkin muodostuu usein epävarmuus vastauksien todenperäisyydestä. Haastattelun tukena käytetäänkin usein havainnointia. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 34; 42.) Haastattelu voidaan käydä vähemmän tai enemmän strukturoidusti riippuen valitun haastattelun tyypistä. Karkeasti haastattelut voidaan jakaa kahteen ryhmään, strukturoituihin sekä avoimiin eli stukturoimattomiin ja puolistrukturoituihin haastatteluihin. Strukturoidussa haastattelussa haastattelijalla on haastateltavalle valmiit kysymyslomakkeet valmiine vastausvaihtoehtoineen, kun taas strukturoimattomissa ja puolistukturoiduissa kysymysten esitystavat vaihtelevat eikä niihin ole valmiita vastausvaihtoehtoja. Haastattelu voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmähaastatteluna. Se, minkälainen haastattelu järjestetään, riippuu aina siitä minkälaista tietoa tavoitellaan eikä siihen ole vain yhtä oikeaa tapaa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, ) Vaikka kyselytutkimukset epäonnistuivat, kertoivat kuitenkin kaikki kyselyihin vastanneet olevansa kiinnostuneita viikonloppuisin järjestettävästä Lapsiparkki-palvelusta. Tämän vuoksi päätettiin käyttää haastattelua yhtenä tiedonkeruun menetelmänä ja tukena kyselytutkimuksille. Haastattelujen avulla haluttiin selvittää kyselyjen tavoin kohderyhmän palvelutarpeita ja kiinnostusta. Haastattelututkimus päätettiin toteuttaa sekä suurpeltolaisille että muualla asuville lapsiperheille. Kaikista haastatteluista uskottiin saatavan käyttökelpoista tietoa, sillä lapsiperheillä lienee perustavanlaatuisesti hyvin samanlaisia tarpeita asuinpaikasta riippumatta. Toteutimme kaikki haastattelut viikoilla Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti, sekä valmiita kysymyksiä että tilanteen mukaan sovellettavia tarkentavia kysymyksiä esittäen. Kaikilta haastateltavilta pyrittiin kuitenkin selvittämään samat perusasiat, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Haastattelun peruskysymyksiä olivat 1. Olisitteko kiinnostuneita alle kouluikäisille (noin 3-6 vuotiaille lapsille) järjestettävästä liikuntapalvelusta? 2. Sopisiko liikuntapalvelun ajankohdaksi paremmin viikonloppu vai arkipäivä? Miksi?

16 16 Tarkentavia lisäkysymyksiä olivat esimerkiksi seuraavat: 3. Uskoisitteko käyttävänne palvelua todennäköisemmin, jos se sijaitsisi hyvin lyhyen matkan päässä kodistanne? 4. Minkälaista ajanvietettä toivoisitte lapsille liikuntapalveluumme? 5. Kuinka paljon olisitte valmiita maksamaan tällaisesta palvelusta? Haastateltavana oli yhteensä 11 henkilöä, joiden perheeseen kuului yksi tai useampi alle kouluikäinen lapsi. Haastateltavat henkilöt olivat satunnaisesti valittuja ja kotoisin pääkaupunkiseudulta. Jokaiselle haastateltavalle kerrottiin palveluidea mahdollisimman tarkasti, heidän kanssaan keskusteltiin ja he saivat esittää omia ehdotuksiaan idean kehittämiseksi. Joidenkin haastateltavien kanssa keskusteltiin tarkemminkin palvelun sisällöstä ja ajankohdasta, erilaisia vaihtoehtoja kartoittaen. Haastateltavat saivat vastata vapaasti kysymyksiin, koska heille ei esitetty valmiita vastausvaihtoehtoja. Ensimmäisellä kysymyksellä kartoitettiin yleisesti kiinnostusta ja asiakastarvetta Lapsiparkkia kohtaan. Haastatteluista ilmeni, että suurin osa vastaajista oli kiinnostuneita Lapsiparkista. Vain kolme haastateltavaa vastasi, etteivät he jättäisi missään nimessä lastaan toisten hoitoon tai ettei heillä ollut muusta syystä tarvetta kyseiselle palvelulle. Vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa valvojien sekä lasten määrä. Seuraavaksi pyrittiin selvittämään mahdollista totetutusajankohtaa, eli olisiko vanhemmilla oman vapaa-ajan tarvetta ennemmin arkisin vai viikonloppuisin. Kaikki haastateltavat toivoivat Lapsiparkki palvelun ajankohdaksi arkipäivää/-iltaa, koska se helpottaisi arkisten rutiinien hoitamista kiireisissä lapsiperheissä. Lisäksi vanhemmilla olisi aikaa käydä omissa harrastuksissaan. Arkipäivä; viikonloppuisin on paljon muuta tekemistä, ja tehdään juttuja yhdessä perheen kanssa. Arkena on hoidettavia asioita ja tarvitsen useammin omaa aikaa. Arki, koska silloin on paljon omia asioita, joita tulee hoitaa. Viikonloppuna sukulaiset ehtivät helpommin avuksi, mutta arkena on hankalampaa hoitaa omia juttuja, kuten käydä kunnolla kaupassa, kun on kolme lasta koko ajan mukana. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kuinka suuri merkitys Lapsiparkin sijainnilla olisi. Kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että matkan pituudella on paljon merkitystä, koska palvelun on tarkoitus helpottaa arkea eikä päinvastoin. Haastateltavat toivoivat, että Lapsiparkki sijaitsisi käve-

17 17 lymatkan päässä tai esim. kauppareitin varrella. Tällöin palvelun tuottama arvo olisi suurin ja siitä olisi eniten hyötyä perheille. Neljäs kysymys liittyi Lapsiparkissa järjestettäviin aktiviteetteihin. Tämän suhteen kaikki vastanneet olivat yksimielisiä, koska kaikki toivoivat jotain liikunnallista, mutta ei liian ohjattua toimintaa. Esille nousseita ehdotuksia olivat esimerkiksi ryhmäpelit, koordinaatiota kehittävät leikit, metsäretket, trampoliini ja temppurata. Toivon palveluun paljon energianpurkamista, liikunnallista tekemistä. Aktiviteetit toteutettaisiin leikin kautta, eli ei mitään vakavaa. Olisi kiva, jos lapset saisivat itse keksiä tekemistä, eli vaikka palvelu järjestetään ohjatussa tilassa, niin kannustettaisiin myös omatoimisuuteen ja katsottaisiin, että kaikille on jotain mieluista. Toivoisin, että ohjaajat olisivat kuitenkin ammattitaitoisia eivätkä ryhmät liian isoja, jotta lapsen uskaltaa jättää sinne leikkimään. Viimeiseksi kartoitettiin mahdollista hintaa Lapsiparkki-palvelulle. Haastatteluissa tuli ilmi, että vanhemmat olisivat valmiita maksamaan palvelusta noin 5-10 euroa tunnilta. Palvelusta voitaisiin maksaa enemmän, jos sen sijainti olisi todella hyvä tai jos palvelun kesto olisi esimerkiksi tunnin sijaan kaksi tuntia. Kymmentä euroa suurempaa hintaa vanhemmat eivät kuitenkaan olisi valmiita maksamaan. Vanhemmilta tiedusteltiin lisäksi, olisiko heillä erityistä kiinnostusta tai tarvetta palvelulle esimerkiksi joulun sesonkiaikana. Joulun aikaan järjestettävä palvelu koettiin haastateltavien keskuudessa mielekkääksi, koska silloin on paljon asioita hoidettavana ja jouluostokset olisi Lapsiparkki-palvelun myötä mahdollista tehdä rauhassa. Säännöllinen Lapsiparkki olisi kuitenkin kiinnostavampi, jotta lapsella olisi oma harrastus ja Lapsiparkkia voitaisiin hyödyntää kiireen keskellä myös joulunajan ulkopuolella. Varsinaisen asiakaskunnan ajatusten kartoittamiseksi käytiin Suurpellon infopaviljongilla haastattelemassa seurakunnan perhekahvilan jäseniä. Haastattelu järjestettiin niin, että paikalla olevat kolme vanhempaa ja kaksi ohjaajaa saivat vapaasti kertoa omia mielipiteitään. Tutkittavat teemat eivät eronneet aiemmista haastatteluista. Haastateltavat pitivät ajatusta Lapsiparkki-palvelusta erittäin hyvänä ja toivoivat sen ajankohdaksi arkipäivää, joko aamu- tai iltapäivää. Haastattelussa kävi ilmi, että osa suurpeltolaisista vanhemmista on vienyt lapsensa Olarin kappelin iltapäiväkerhoon, mutta sijainti on ollut hieman liian kaukainen. Haastatellut olivat sitä mieltä, että lapsiparkki olisi hyvä järjestää esimerkiksi Suurpellon infopaviljongilla tai jossain muussa Suurpellossa sijaitsevassa rakennuk-

18 18 sessa. Haastateltavien mielestä Suurpellosta riittäisi tarpeeksi lapsia tulemaan kyseiseen toimintaan, joten palvelua ei välttämättä tarvitsisi suunnata muille kuin suurpeltolaisille. Ohjelmatoiveena olivat esimerkiksi musiikkiliikunta ja pallopelit, joiden vastaajat uskoivat kiinnostavan 2-6-vuotiaita. Myös hiihto oli ehdotuksena vanhemmille lapsille. Ikärajaa ehdotettiin asetettavaksi kaksivuotiaista eteenpäin, koska haastateltavien mielestä jo tämän ikäinen lapsi olisi hyvä saada kerhotoimintaan mukaan. Jos lapsi ei kuitenkaan ole halukas jäämään kerhoon yksin, tulisi toisen vanhemmistä jäädä hänen kanssaan paikan päälle. Haastateltujen kanssa pohdittiin myös ryhmän jakoa kahteen, jolloin nuoremmat lapset (2-4 - vuotiaat) ja vanhemmat lapset (4-6 -vuotiaat) osallistuisivat kerhoon eri päivinä. Jos taas Lapsiparkissa olisi vähintään kaksi ohjaajaa, kerho voitaisiin pitää samana päivänä, mutta jakaa esimerkiksi kahteen eri ryhmään. Yhteenvetona niin kyselyiden kuin haastatteluidenkin perusteella voidaan todeta, että Suurpellossa olisi toivetta suunnitellulle palvelulle. Vastaukset olivat positiivisia ja varsinkin seurakunnan perhekahvilan haastateltavat olivat heti kiinnostuneita Lapsiparkista. Palvelulle pohdittu ikäraja tuntui sopivan haastatelluille, mutta palautteen perusteella alaikäraja alennettiin kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Haastattelujen perusteella Lapsiparkin ajankohta siirrettiin viikonlopusta arkipäivään. Kyselystä ja haastattelusta saatujen vastausten perusteella Lapsiparkissa voitaisiin järjestää muun muassa leikkejä, ohjattua tanssia, pelejä ja muuta liikuntaa. Benchmarking Lapsiparkin konseptia suunnitellessa käytettiin avuksi myös benchmarkingia, eli vertailuanalyysiä. Benchmarkingin avulla saadaan tärkeää tietoa samanlaisten palveluiden toiminnoista ja sen avulla voidaan saada uusia ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Menetelmää käytetäänkin yleensä prosessien sekä laatujärjestelmien parantamisen välineenä. Benchmarkingia voidaan toteuttaa tekemällä haastatteluja tai etsimällä tietoa kirjoista, internetistä ja artikkeleista. (E-conomic 2013.) Konseptin aiheena on Lapsiparkki Suurpellossa, joten benchmarking rajattiin Espoon alueiden toimintoihin. Googlen hakusanalla lapsiparkki espoo, löytyy lähinnä kauppakeskusten sekä kuntosalien yhteydessä olevia lapsiparkkeja. Eniten lapsiparkkiin liittyvää tietoa löytyi Ikean, Sellon sekä Elixian sivuilta. Seuraavissa kappaleissa on lisää tietoa kyseisten paikkojen lapsiparkeista. Espoon Ikeassa on 3-7 vuotiaille tarkoitettu ilmainen Småland -niminen valvottu leikkihuone. Ideana on se, että perheen tullessa ostoksille, voi lapsen jättää leikkihuoneeseen yhdeksi

19 19 tunniksi ja ruuhka-aikoina 45 minuutiksi. Smålandin aktiviteetteina ovat pallomeri, elokuvat, kiipeily, piirtäminen sekä leikkiminen. Ikealla on myös lapsille suunnattu tarjouspäivä tiistaisin, jolloin lapset saavat syödä ilmaiseksi yläkerrassa sijaitsevassa ravintolassa. (Ikea 2014.) Kauppakeskus Sellossa sijaitsee ilmainen lapsiparkki, joka on auki lauantaisin. Palvelun käyttö on rajattu 3-7-vuotiaille lapsille ja hoitoaika on yksi tunti. Lapsiparkin nimi on Jellonaparkki ja sinne mahtuu kerrallaan 20 lasta. Lapsiparkin tavoitteena on antaa vanhemmille omaa aikaa esimerkiksi liikunnan harrastamiseen tai ostoksien tekoon. Sellon Jellonaparkin aukiolo on vain 4 tuntia, kello (S-kanava 2013.) Elixian sivujen mukaan heidän lapsiparkkinsa tavoitteena on auttaa jäseniä elämään aktiivista elämää ja tätä varten heillä on asiakkaille järjestetty lastenhoito. Elixian mukaan lastenhoito kuntosalilla antaa lapsille vahvan ja myönteisen kuvan harjoittelusta ja liikunnasta. (Sats 2014.) Lastenhoitopalvelu tunnetaan Elixiassa nimeltä MiniSats ja se on ilmainen palvelu, jos käyttäjä omistaa SATS-jäsenyyden. Hoitoaika on rajattu 1,5 tuntiin ja ikäraja on kolmesta kuukaudesta 11-vuotiaisiin. MiniSats tarjoaa lapsille tekemistä pallomeressä ja puuhanurkassa sekä television katsomista. (Sats 2011.) 5.2 Asiakasymmärryksen menetelmät PESTE-analyysi PESTE-analyysiä käytetään apumenetelmänä selvittämään muutosvoiman vaikutusta laajasti ja useasta eri näkökulmasta: poliittisesta, ekonomisesta, sosiaalisesta, teknologisesta ja ekologisesta. Mikäli näkökulmat ovat ristiriidassa keskenään, pohditaan niiden todennäköisyyttä ja määräävyyttä. Analyysiä voidaan hyödyntää erilaisten tulevaisuusskenaarioiden laatimisessa tai taustamateriaalina toiminnan skenaarioita luotaessa. (SeAMK 2014b.) Analyysi auttaa ymmärtämään laajemmin toimintaympäristöä. Toimintaympäristön ymmärtäminen helpottaa käsittämään, kuinka mahdollisuuksien haitat voidaan minimoida ja hyödyt maksimoida. (CIPD 2014.) PESTE-analyysi tiivistettiin taulukkoon 1. Suurpelto-projektimme asiakkaana ja toimeksiantajana toimii Suurpellon markkinointi Oy. Suurpelto on uusi asuinalue Espoossa, ja sen visiona on kasvaa nopeasti ja ympäristöystävällisesti uniikiksi puistokaupungiksi. Erityisesti kestävää kehitystä ja innovaatioita painotetaan Suurpellon alueesta puhuttaessa. (Savinko & Vikkula 2014.) Suurpellon markkinointi Oy:n toimintaympäristöä analysoitiin PESTE-analyysillä. Analyysin avulla pyritään hahmottamaan asiakkaan toimintaympäristöä laajemmin (CIPD 2014).

20 20 Poliittisesta näkökulmasta tarkasteltaessa Suurpellon markkinointi Oy:n toimintaympäristöön vaikuttavat kehityspolitiikka, sekä kansainvälistyminen. Ekonominen näkökulma kattaa taloudellisen toimintaympäristön, joka koostuu julkisesta rahoituksesta, sekä pienyrittäjyyden tukemisesta. Suurpellon markkinointi Oy:n sosiaalinen toimintaympäristö koostuu perhekeskeisyydestä ja elinikäisestä oppimisesta, sekä kulttuurien monimuotoisuuden mahdollistamisesta. Teknologinen toimintaympäristö painottuu nykyhetkessä lähinnä vain informaatio- ja tietoliikenteeseen, mutta uusia innovaatioita halutaan hyödyntää tulevaisuudessa niin paljon kuin mahdollista. Ekologinen toimintaympäristö on Suurpellolle erittäin merkittävä. Ympäristötietoisuuteen ja kestävään kehitykseen halutaan panostaa runsaasti. Teknologiaa ja ekologisuutta halutaan myös mahdollisuuksien mukaan yhdistää, mistä hyvänä esimerkkinä onkin Suurpellon alueen edistyksellinen jätehuoltojärjestelmä (Suurpellon markkinointi 2014b). Taulukko 1. PESTE-analyysi Suurpellon markkinointi Oy:stä Persona Persona on keksitty, yksityiskohtainen ja konkreettinen malliesimerkki kohderyhmän jäsenestä. Se on menetelmä, joka auttaa palveluntuottajaa muistamaan kohdeasiakkaan helposti tuotteen sunnitteluvaiheessa ja muotoilemaan siitä sopivan useille eri kohderyhmille. Personien avulla yrityksien ja palveluntuottajien on helpompi ajatella käyttäjälähtöisesti palvelua muotoillessa. Menetelmää käytettäessä palveluntuottaja voi keskittyä vain tiettyyn asiakasryhmään, ja tehdä parempia ratkaisuja palvelun suhteen. Lisäksi personien avulla voidaan kehittää empatiaa ja kiinnostusta kohderyhmiä kohtaan, mitä muut menetelmät eivät tarjoa. (Adlin & Pruitt 2010, 1.)

21 21 Suurpellon markkinointi Oy:n tarkoituksena on tuottaa toimeksiannolla uudenlaisia ja innovatiivisia palveluita Suurpellon alueen asukkaille, joita on nykyhetkellä noin Projektin pyrkimyksenä on tuottaa asiakkaan asiakkaille, eli Suurpellon asukkaille, uudenlainen palvelu, joka täyttää jonkin heidän tarpeensa. Koska alueen asukkaista suurin osa on lapsiperheitä, valikoituivat he projektin kohderyhmäksi ja näin myös palvelun loppukäyttäjäksi. Loppukäyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka oikeasti käyttää palvelua, eikä vain osta sitä (Wikipedia 2013). Lapsiparkki-palvelun loppukäyttäjään ja hänen tarpeisiinsa päätettiin tutustua käyttämällä Persona-menetelmää. Menetelmässä luodaan kohderyhmästä kuvitteellinen edustaja, jonka olemuksesta tehdään mahdollisimman realistinen ja tarkka. Personan avulla palveluntarjoajan on helpompi ymmärtää loppukäyttäjän tarpeita. (Adlin & Pruitt 2010, 1.) Koska kohderyhmäksi valikoituivat lapsiperheet, oli personia tehtävä useampi, jotta ne kattaisivat nykypäivän moninaiset perhemuodot. Lisäksi tällöin informaatio loppukäyttäjästä on monipuolisempaa ja sitä on enemmän. Kuva 1. Persona 1, yksinhuoltajaisä

22 22 Kuva 2. Persona 2, kansainvälisen perheen edustaja Kuva 3. Persona 3, "perinteisen perheen" äiti Personien avulla selvitettiin loppukäyttäjien tarvetta omalle ajalle, sekä lapsien uusiin ihmisiin ja alueeseen tutustuttamiselle. Aikuiset asukkaat kaipaavat palvelua, joka tarjoaisi heidän lapsilleen virikkeellistä tekemistä turvallisessa ympäristössä, jotta he saisivat hieman aikaa itselleen ja omille askareilleen, jotka olisivat haastavia suorittaa lasten läsnäollessa. Palvelu pyrkii täyttämään nämä tarpeet. GPS-analyysi Jotta loppukäyttäjää ja hänen käyttäytymistään sekä tarpeitaan ymmärrettäisiin paremmin, tehtiin kohderyhmästä GPS-työkalun avulla analyysi. GPS:n avulla voidaan kehittää uusia ideoita, ja pohtia trendien vaikutusta esimerkiksi loppukäyttäjien käyttäytymiseen. Se myös kannustaa perehtymään sen avulla käsiteltävään asiaan syvällisemmin. (SeAMK 2014a.) Tässä ta-

23 23 pauksessa analyysiä käytettiin loppukäyttäjän toimintaympäristön ja tarpeiden selvittämiseen. Kuvio 1. GPS-analyysi Suurpellon alueen asukkaista Kuviossa 1 esitetään neljä suurpeltolaisen lapsiperheen arjen trendiä. Ensimmäisenä trendinä esitetään aikuisten kiireet työelämässä, jotka saattavat venähtää jopa viikonlopulle joissain tapauksissa. Toinen trendi on lasten teknologian ja internetin käytön lisääntyminen, mikä näkyy leikkimisen vaihtumisena pelaamiseen ja liikunnan sekä ulkoilun vähenemisenä. Kolmas trendi, lasten ulkoleikkien vähentyminen, on suoraan vaikutuksessa edellisen kanssa. Vanhat ulkoleikit ovat vaihtuneet internet- ja konsolipeleihin, ja raikas ulkoilma sisäilmaan. Neljäntenä trendinä on mainittu uusi asuinalue, joka koskettaa juuri suurpeltolaisia. Koska alue kehittyy edelleen, lisääntyvät sen palvelumahdollisuudet jatkuvasti (Suurpellon markkinointi Oy 2014c). Asukkaat eivät välttämättä ole ehtineet tutustua alueeseen täysin. Alueeseen tutustuminen mahdollistaa myös helpomman tutustumisen kanssa-asukkaisiin, ja leikkikavereitakin saattaisi löytyä helpommin tutustumalla muun muassa alueen leikkipuistoihin. 6 Kehitä vaiheen menetelmät Projektin tarkoituksena on luoda palvelu, joka helpottaisi vanhempien työtaakkaa viikonloppuisin, tarjoaisi lapsille uusia ja liikunnallisia virikkeitä sekä tutustuttaisi heitä uusiin ihmisiin sekä uuteen asuinympäristöön. Mikäli mahdollista, palvelun kehittämisessä pyritään myös Suurpellon vision mukaisesti kehittämään ja käyttämään uusia innovaatioita ja tukemaan ympäristöystävällisyyttä sekä pienyrittäjyyttä.

24 24 Erilaisten analyysien avulla saatujen tietojen mukaan palvelun kehittämisessä päätettiin keskittyä vastaamaan lapsiperheiden tarpeisiin. Tässä luvussa esitellään menetelmiä, jotka liittyivät projektin kehitä-vaiheeseen. Kehitä-vaiheessa ideaa muokattiin asiakkaan näkökulmasta houkuttelevammaksi ja luodaan katsaus palveluidean tulevaisuuteen. Käytetyt menetelmät valikoituivat sen mukaan, kuinka käyttökelpoisiksi ne koettiin kaavaillun tuotoksen kannalta. 6.1 Customer journey Customer journey eli palvelupolku tarkoittaa visuaalista karttaa, jonka avulla hahmotetaan asiakkaan kokema matka/reitti tarjottavan palvelun luokse. Polun avulla on helppo hahmottaa mahdolliset tilanteet ja kokemukset joita asiakas kokee matkan aikana ja täten ymmärtää mihin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota. Tyypillisin käytäntö palvelupolkua luodessa on ensiin keksiä persoona ja hänelle jokin tavoite mihin päästä. Persoonan ja tavoitteen väliin tulee erilaisia etappeja, joiden aiheuttamia kokemuksia kuvataan esimerkiksi post it -lapuilla. (Kahn & Tallec 2009.) Palvelupolun hahmottamiseen ei ole asetettu minkäänlaisia standardeja, joten sen ulkomuoto voi olla mikä vain. Mahdollisimman hyvän polun kartoittamiseksi olisi hyvä sisällyttää ainakin seuraavat seikat: asiakkaan tilalle asettuminen, tiedon kerääminen, asiakkaiden segmentointi, erilaisten tunnetilojen huomioonottaminen sekä ajankäyttö. On tärkeää asettua mahdollisen asiakkaan rooliin ja ymmärtää, miten eri asiakassegmentit toimisivat omalla palvelupolullaan. Myös asiakkaan kokemat mahdolliset tunnetilat on huomioitava. (Tincher 2014.) Palvelupolku Lapsiparkki-palvelun käytöstä laadittiin storyboardin muotoon projektityön visualisointivaiheessa. Storyboardista sekä muusta tarinankerronnasta ja visualisoinnista kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 7.

25 Tulevaisuuden arviointi Tulevaisuusverstas Kuva 4. Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstas-menetelmää (kuva 4) käytettiin kartoittamaan mahdollisia ongelmia Lapsiparkki-palvelun tarjoamisessa. Tulevaisuusverstas on yksi menetelmä, jota voidaan käyttää ongelmanratkaisussa. Sitä ovat kehittäneet niin sosiaali- kuin yhteiskuntapoliitikot, että tutkijat. Menetelmän tarkoituksena on päästää jokainen työryhmän jäsen ääneen demokraattisesti niin, etteivät he jää äänekkäämpien ryhmän jäsenten jalkoihin. Tulevaisuusverstaassa aloitetaan aina ongelmavaiheella, jotta kaikki oleelliset ongelmat ja teemat joista halutaan eroon, tulevat kartoitettua. (Hassinen & Partus Oy 2008, 61.) Palvelun toimivuuden kannalta oleellisimmiksi ongelmiksi nousivat joko palvelun loppukäyttäjien, eli lasten, vähäisyys alueella, tai loppukäyttäjien määrän räjähdysmäinen kasvu. Tulevaisuusverstasta hyödynnettiin kokoamalla suurelle paperille post-it lapuille kirjoitettuja ratkaisuja tulevaisuuden mahdollisiin ongelmiin. Mikäli tulevaisuudessa loppukäyttäjien määrä vähenisi merkittävästi, olisi vaihtoehtoina esimerkiksi palvelun suuntaaminen jollekin toiselle asiakassegmentille, tai palvelualueen muuttaminen toiselle asuinalueelle. Runsaasti lisääntyneeseen loppukäyttäjien määrään ratkaisuna nähtiin muun muassa isompien tilojen hankkiminen toimintaa varten sekä lisähenkilökunnan palkkaaminen.

26 26 Kuusi ajatteluhattua Kuva 5. Kuusi ajatteluhattua Palvelun ideointiprosessia päätettiin tukea käyttämällä Kuuden ajatteluhatun ajattelu- ja keskustelumenetelmää (kuva 5). Kuusi ajatteluhattua perustuu työryhmän samansuuntaiseen ajatteluun saman näkökulman kautta, kuten esimerkiksi idean käsittelemiseen tunnepohjalta. Jotta kokonaiskuva olisi monipuolinen, vaihdetaan näkökulmaa tasaisesti. Menetelmän mukaan ideaa käsitellään kuudella eri ajattelutyylillä, joita edustavat menetelmän nimen mukaisesti hatut. Ryhmän jäsenet laittavat hatut päähänsä ja ajattelevat hatun värin edustaman näkökulman kautta ideaa. Sininen hattu edustaa kokonaiskuvaa, punainen tunnetta, keltainen positiivisia ajatuksia, musta kriittisiä ajatuksia, valkoinen tietoa ja vihreä uusia mahdollisuuksia. Menetelmä on helppo ja sitä voidaan käyttää lähes kaikissa yhdessä ajattelua vaativissa tilanteissa, kuten oppimistilanteissa. (Hassinen & Partus Oy 2008, 63.) Menetelmää käytettiin siten, että erilaiset hatut aseteltiin aiheen eli värin mukaan post itlappujen avulla paperille. Lappujen eri värit edustavat eri ajattelun näkökulmia. Valkoiset laput edustavat työryhmän faktatietoa ideasta, kuten tietoa alueen asukkaista ja heidän tarpeistaan. Punaiset laput kuvastavat tunteita, joita palveluidea ryhmäläisissä herättää. Lueteltuina ovat muun muassa energisyys, positiivisuus sekä iloisuus. Keltaiset laput kertovat ryh-

27 27 mäläisten kokemista mahdollisuuksista, joita palvelu tuo mukanaan: yhteisöllisyydestä, hauskasta harrastuksesta ja vanhempien omasta ajasta arjen keskellä. Koska mustia lappuja ei ollut saatavilla, korvasi ryhmä ne oransseilla. Oranssit laput edustavat siis ryhmän kriittisiä ajatuksia ja mahdollisia ongelmatilanteita, joita olivat esimerkiksi vanhempien luottamuspula palveluntarjoajaan, kiusaaminen sekä palvelun tarjoamispaikan turvallisuus. Vihreät laput kuvastavat ryhmäläisten näkemyksiä palvelun tuottamista uusista mahdollisuuksista, joita ovat palvelun laajentaminen muillekin asuinalueille, sekä Suurpellon asukkaiden entisestään kasvava yhteisöllisyyden tunne. Sinisille lapuilla tehtiin yhteenveto jokaisesta näkökulmasta tukemaan kokonaiskuvan hahmottamista. Aivoriihi & vuodenaikakello Kuva 6. Vuodenaikakello Aivoriihi -menetelmää käytettiin Lapsiparkki-palvelun aktiviteettien keksimisongelman ratkaisemiseen. Aivoriihi-menetelmässä tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon erilaisia ideoita ilman kritiikin pelkoa. Menetelmää on helppo käyttää, ja se soveltuu hyvin ongelmien

28 28 ratkaisuun, joihin on useampi kuin yksi oikea vastaus. (Hassinen & Partus Oy 2008, 46.) Ryhmä teki menetelmästä visuaalisen vedoksen post it -lappujen avulla paperille. Aktiviteettien keksiminen aloitettiin miettimällä sopivaa tekemistä eri vuodenajoille (kuva 6). Kuitenkin osa aktiviteeteista soveltuu kaikkiin vuodenaikoihin, joten jaottelua kavennettiin vain kesän ja talven leikkeihin ja peleihin. Kevääseen ja kesään sijoitettiin muun muassa perinneleikit, kuten kirkonrotta - ja kymmenen tikkua laudalla -pelit, sekä jalkapallo, sulkapallo, uiminen ja onkiminen. Talveen ja syksyyn sijoitettiin esimerkiksi lehtikasojen rakentaminen, jääkiekon pelaaminen, lumiukkojen rakentaminen ja laskettelu. 7 Toteuta vaiheen menetelmät Tässä luvussa kerrotaan, kuinka asiakkaiden palvelukokemukset tiivistettiin visuaalisiksi esityksiksi storyboard- ja kokemuspolku -menetelmiä hyödyntäen. Luku sisältää myös teoriaa visualisoinnin ja tarinankerronnan merkityksestä palveluidean myynnissä ja markkinoinnissa. Toteuta vaiheessa Lapsiparkki-palveluideaa pyrittiin laatimaan valmiin konseptin muotoon. Tuotos, eli Lapsiparkki-palvelukonsepti, esitellään myöhemmin luvussa Storyboard Visualisointi on yksi myynnin ja markkinoinnin tehokeinoista. Sen avulla pyritään luomaan kuva tuotteesta tai palvelusta joko konkreettisesti, tai tarinankerronnan kautta. Visualisointia hyödynnetään yleisesti myös muun tiedon esittämisessä: esimerkiksi vaikeasti selitettävät tai monimutkaiset aiheet ovat usein helpommin sisäistettävissä visuaalisessa muodossa. Esteettisesti miellyttävät kuvat jäävät helpommin mieleen, herättäen myös positiivisia tunteita. Käyttäjätiedon ja kokemusten visualisoinnilla tavoitellaan kuitenkin ensisijaisesti ymmärrettävämpää tapaa asian esittämiselle. Esteettisten pyrkimysten ei näin ollen saa antaa häiritä tiedon selkeyttä ja informatiivisuutta. (Taloussanomat 2014.) Tarinat ovat vakiinnuttaneet paikkansa myynnin työkaluna, ja tarinan keinoin esitetty myyntipuhe voikin tehota jopa paremmin kuin pelkkien faktojen kertominen. Se herättää usein helpommin kuuntelijan kiinnostuksen, ja juonen edetessä kuuntelija samaistuu päähenkilöihin miettiessään tarinaa omien kokemustensa kautta. Kuulija rakentaa itse mielessään kuvan kuulemastaan tilanteesta, kuten hän tekisi esimerkiksi lukiessaan kirjaa. Hyvät tarinat herättävät erilaisia tunteita kuulijassa, jolloin hän pitää tarinanomaista kerrontaa kiinnostavampana ja muistaa sen helposti vielä pitkään kuulemansa jälkeen. (Rauhala 2014.) Tarinat ovat myös konkreettisen visualisoinnin lähtökohtana. Käyttäjien ymmärtäminen on tärkeä osa palvelumuotoilua, ja erilaiset käyttäjätarinat ovatkin hyvä tapa muotoilla käyttä-

29 29 jätietoa. Palvelun käytön tarina voidaan visualisoida esimerkiksi kokemus- tai palvelupolun muotoon, ja käyttäjätieto voidaan esittää personien kautta. Lapsiparkki-ideasta laadittiin storyboard eli kuvien kautta kerrottu palvelupolkutarina (kuva 7) projektityön visualisointivaiheessa. Palvelun esimerkkikäyttäjäksi valittiin eräs kohderyhmän kuvitteellisista jäsenistä, Adam Ambassador (kuva 2). Storyboardin idea on kuvata käyttäjän lähtötilanne ja palvelutarve, itse palvelun käyttö, sen tuottamat hyödyt sekä palvelun käytön jälkeinen tilanne. Suurempi kuva storyboardista on myös raportin liitteenä (liite 3). Kuva 7. Storyboard Lapsiparkki-palvelun käytöstä Esimerkkikäyttäjän lähtökohdat palvelun käytölle ovat helppous ja nopeus. Adam Ambassador haluaa poikansa tutustuvan asuinalueensa samanikäisiin leikkitovereihin turvallisesti ja ohjatusti. Koska hän on työssään kiireinen, ei hän ehdi viedä lastaan kovin kauas harrastuksiin. Adamin vaimo joutuu tekemään lähes kaikki perheen kotityöt, ja on vapaa-ajan tarpeessa. Poikakin on tylsistynyt, sillä vanhemmat eivät ole löytäneet hänelle sopivaa harrastusta läheltä, eivätkä ehdi viettää tarpeeksi aikaa hänen kanssaan. Adam päättääkin kokeilla tarjolla olevaa Lapsiparkki-palvelua, sillä se on lähellä ja tarjoaa lapsille mielekästä ja aktiivista tekemistä ohjatusti ja turvallisesti. Vanhemmat ehtivät myös viettää rentouttavan vapaahetken lapsen ollessa liikuntapalvelussa.

30 Kokemuspolku Palvelupolku kuvaa loppukäyttäjän kokemuksen lähtötilanteesta alkaen. Palvelun käyttäjän kokemat tunteet ovat hyvin tärkeitä palvelupolun laatimisessa. Visualisoidun, tarinallisen palvelupolun lisäksi laadittiin myös kokemuspolku (taulukko 2), joka esittää käyttäjän kokemat tunteet palvelun käytön eri vaiheissa. Taulukko 2. Kokemuspolku Esimerkkikäyttäjä kokee alkuvaiheessa turhautumista, stressaantuneisuutta ja kiirettä, sillä hoidettavia asioita on liikaa, eikä aika riitä lapsen leikittämiseen. Tieto Lapsiparkki-palvelusta on kuitenkin helposti saatavissa niin Suurpellon asuintalojen palvelueteisistä kuin myös päiväkodista ja Internetistä. Esimerkkikäyttäjä etsii tietoa harrastusmahdollisuuksista ja kiinnostuu palvelusta, jolloin turhautuneisuuden tunne vaihtuu uteliaisuudeksi. Ilmoittautuminen palveluun käy helposti, ja käyttäjä tuntee helpotusta ja iloa ratkaisun löytymisen vuoksi. Koska palvelu on kaiken liäksi aivan lähellä, loppukäyttäjän ei tarvitse käyttää saamaansa vapaaaikaa ylimääräiseen autoiluun, mikä lisää palvelun käytöstä saatavaa positiivisen kokemuksen tunnetta. Palvelun käytön loppuvaiheessa käyttäjä tuntee olonsa rentoutuneeksi ja positiiviseksi. Koska palvelun käyttö oli yksinkertaista ja toimivaa, kokee käyttäjä sen hyödylliseksi ja uskoo käyttävänsä sitä myös jatkossa. Uuden ajan varaaminen lisää innostusta jo uuden käyttökerran odotusvaiheessa.

31 31 8 Palvelukonsepti Tässä luvussa esitellään projektin tuotoksena syntynyt Lapsiparkki-palvelukonsepti. Palvelukonseptista laadittiin Business Model Canvas, joka esittää tiiviissä muodossa palvelun järjestämisessä huomioitavat asiat. Se kuvaa paitsi palvelun toiminnalliset seikat, myös palvelun asiakassuhteet ja palvelun asiakkaille lupaaman hyödyn. Canvasiin on lisäksi kirjattu järjestämiseen tarvittavat resurssit, kustannusrakenne ja tulovirrat sekä tärkeimmät yhteistyökumppanit. Kaikki Canvasin pääkohdat on kirjoitettu auki ja jokaiseen kohtaan on liitetty pohdintaa siitä, miksi käsiteltävä teema on tärkeä tai mikä sen yhteys palvelun järjestämiseen on. Business Model Canvas on raportin liitteenä (liite 2). 8.1 Palvelun asiakkaat ja arvolupaus Pop up-yrittäjyysideaksi valikoitui liikunnallinen lapsiparkki. Suunniteltu konsepti rakentuu yhden Suurpellon vision, perhekeskeisyyden, ympärille, sillä Suurpellossa asuu paljon lapsiperheitä. Vaikka palvelu ei tarjoa perheille yhteistä tekemistä, kohdistuu sen vaikutus kuitenkin jokaiselle perheen jäsenelle. Palvelun asiakkaita ovat suurpeltolaiset vanhemmat ja loppukäyttäjiä heidän alle kouluikäiset (2-6 -vuotiaat) lapsensa. Lapsiparkki-nimi kuvaa hyvin palvelua, mutta palveluntarjoaja voi halutessaan kääntää nimen kokonaan englanniksi tai käyttää englanninkielistä vastinetta suomenkielisen nimen rinnalla. Palvelun arvolupaus on tarjota vanhemmille omaa aikaa ja samalla kehittää alle kouluikäisille lapsille valmiiksi suunniteltua sekä ammattimaisesti ohjattua liikunnallista toimintaa. Projektityönä halutaan tarjota asiakkaalle eli toimeksiantajalle valmis palvelukonsepti, jonka toteuttaminen ei ole liian kallista ja joka on helppo järjestää pop up-henkisesti sopivan järjestäjän löytyessä. Lapsiparkista pyritään kehittämään sellainen, joka palvelee hyvin juuri suurpeltolaisia perheitä eli palvelun käyttäjiä. Tämän mahdollistamiseksi tutkittiin suurpeltolaisten perheiden toiveita kyselyjen ja haastattelujen avulla, ja palvelua kehitettiin näiden toiveiden mukaan. Valmiin palvelun asiakas on suurpeltolainen vanhempi. Asiakassuhde muodostetaan luottamuksen ja mahdollisimman suuren hyödyn tarjoamisen kautta. Luottamusta rakennetaan turvallisuustekijöiden korostamisella, ohjaajien ammattitaidon takaamisella, informatiivisuudella ja palvelun yksinkertaisella käytöllä. Palvelun tuottamia hyötyjä ajatellaan niin lapsen, kuin aikuisenkin kannalta. Asiakkaan palvelutarpeen lähtökohta on tilanne, jossa vanhempi on kiireinen tai stressaantunut, ja tarvitsee aikaa omien asioidensa hoitoon, harrastamiseen tai rentoutumiseen. Näin

32 32 ollen käyttäjän palvelumme käytöstä saama hyöty on oma aika, jonka vanhempi voi käyttää haluamallaan tavalla. Pop up-henkisesti toteutettava palvelu pyritään toteuttamaan asiakkaita eniten hyödyttävänä ajankohtana joko arkisin tai viikonloppuisin. Asiakkaiden toiveiden mukaan palvelua voidaan järjestää myös esimerkiksi ennen pyhäpäiviä, kuten joulua, jotta vanhemmat voivat tehdä suurempia ostoksia sekä kotitöitä helpommin ja nopeammin. Palveluntarjoaja on lähellä asiakkaita, jotta sen hyödyntäminen olisi helppoa ja nopeaa ja käyttäjän palvelun käytöstä saama arvo olisi mahdollisimman suuri. Lapsiparkki-palvelun tarkoituksena on myös tarjota edullinen vaihtoehto kalliille urheiluharrastuksille ja samalla mahdollisuus kaikille lapsille kokeilla erilaisia urheilulajeja ilman nykyajan urheiluharrastuksia leimaavaa kilpailuhenkisyyttä. Palvelun käyttäjlle tuotetun hyödyn kannalta lähtökohtana on sellaisen palvelun ideointi, joka sopii alle kouluikäisten suurpeltolaisten harrastusmahdollisuudeksi. Lapsiparkki tarjoaa perheen alle kouluikäisille lapsille paitsi monipuolisia liikuntamuotoja, myös mahdollisuuden oppia sosiaalisia taitoja ja saada uusia ystäviä Suurpellosta. Iän ja kokemuksen mukaan suunniteltavat erilaiset liikuntalajit kehittävät lasten kuntoa ja koordinaatiota, ja innostavat heitä liikuntaharrastusten pariin. Kohderyhmän tavoittaminen ja innostaminen palvelun kokeiluun on toteuttamisen kannalta tärkeää. Potentiaaliset asiakkaat voidaan tavoittaa eri keinoin, joko paikan päällä Suurpellossa tai Internetin kautta. Parhaita asiakkaiden tavoittamisen kanavia ovat Suurpellossa jo toimiva päiväkoti sekä erilaiset lasten ja perheiden kerhot ja tapahtumat. Suurpellossa järjestettävät asukasillat ja Suurpelto-seuran tapaamiset ovat myös yksi mahdollinen keino kontaktoida kaikkia asukkaita, mutta haasteena on tällöin juuri Lapsiparkki-palvelun asiakkaiden kohdistettu tavoittaminen. Palvelusta voidaan jakaa tietoa Suurpellon asuintalojen sekä esimerkiksi päiväkodin tai Infopaviljongin infotauluilla. Jos palvelua järjestetään säännöllisesti, lasten vanhempien kanssa on tärkeää keskustella siitä, kuinka kukin lapsi on viihtynyt palvelussa, onko palvelu toiminut sovitulla tavalla ja onko siitä ollut hyötyä perheille. Jatkuvan seurannan avulla palvelua voidaan kehittää entistä enemmän asiakkaiden haluamaan suuntaan. Aikuiset voivat osallistua Lapsiparkin aktiviteettien suunnitteluun myös sen toteutuessa, eivät vain konseptia suunnitellessa. 8.2 Palvelun järjestäminen Suurpellon alueen kehittyessä edellytykset palvelun järjestämiselle paranevat. Alueelle muuttaa enemmän ihmisiä ja lapsiperheitä, jotka ovat palvelun kohderyhmä. Asiakkaiden määrä tulee näissä olosuhteissa lisääntymään. Lapsiparkki-palvelun käyttöön saatavat tilat voivat

33 33 lisääntyä, kun alueelle rakennetaan uusia rakennuksia, ja Opinmäen kampus valmistuu lähivuosina (Suurpellon markkinointi Oy 2014c). Palvelun järjestäminen Suurpellossa helpottuu tilojen parantuessa. On todennäköistä, että myös vanhemmat jättävät lapsensa mielellään Lapsiparkki-palveluun, kun käytössä on hyvät, uudet tilat, joissa lasten on turvallista olla. Suurpellon palvelutilanne on vielä heikko, mutta palveluiden lisääntyessä myös kiinnostus ja tarve Lapsiparkki-palvelulle lisääntyy. Asiakkaiden odotuksista ja toiveista otettiin selvää, ja tämän jälkeen luotiin aiempien personien ja tulosten pohjalta uusi, todellisuutta vastaava persona (kuva 8). Persona kertoo asiakasryhmästä palveluntarjoajalle tärkeitä tietoja, kuten iän ja sijainnin, sekä millaisia ensisijaisia tarpeita asiakkailla on. Kuva 8. Persona 4, Suurpeltolaisperhe Palveluiden kehittyessä vanhemmat haluavat mahdollisesti tehdä ostoksia Suurpellon alueella, käydä kahviloissa tai liikuntaharrastuksissa tai nauttia muusta Suurpellon tarjonnasta. Alueella toimiva Lapsiparkki-palvelu helpottaa tällöin perheiden arkea tarjoamalla vanhemmille mahdollisuuden kaivattuun vapaa-aikaan, jonka voi käyttää asioiden hoitamiseen tai omiin harrastuksiin. Esimerkiksi joulu koettiin palvelun kannalta kannattavana aikana, sillä vanhemmilla on tarve saada vapaa-aikaa jouluostosten tekemistä varten. Palvelun järjestämiselle on edellytyksiä, mutta onnistuminen vaatii myös paljon resursseja. Useimmat näistä ovat riippuvaisia käytettävänä olevan rahoituksen määrästä. Toteuttaminen ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman yrittäjää tai asiakkaita, sillä he ovat liiketoiminnan kulmakivi. Seuraavissa alaluvussa esitellään kriittisimpiä resursseja, jotka on otettava huomioon

34 34 palvelun tuottamisessa sekä palveluntarjoajalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tämän jälkeen esitellään palvelun järjestämisen arvioitu kustannusrakenne ja tulovirrat Kriittiset resurssit Asiakkaat ovat Lapsiparkki-palvelun kriittisin resurssi. Asiakkaita tulee olla melko paljon, jos palvelun tarjoaja pyrkii kattamaan järjestämisestä aiheutuvat kulut saamillaan voitoilla. Jos palvelulle ei ole kysyntää, sen järjestäminen ei ole mielekästä. Potentiaalisen asiakaskunnan tavoittaminen oikeiden kanavien kautta on tärkeää, ja heidät tulee saada vakuuttuneeksi palvelun toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Asiakkaiden informointi palveluajoista ja tarjonnasta sekä muista osallistumiseen liittyvistä seikoista on olennainen osa palveluntarjoajan työtä. Lapsiparkki-palvelua järjestettäessä on otettava useita seikkoja huomioon: ammattitaitoiset järjestäjät, sopivat tilat, välineet ja turvallisuus. Niistä on pidettävä tarkasti huolta hyvän ja luotettavan palvelun aikaansaamiseksi, jota asiakkaat arvostavat. Palvelun tuottamisen on kuitenkin oltava joustavaa, jotta asiakkaiden toiveisiin voitaisiin vastata mahdollisimman hyvin. Palvelun järjestämisen edellytyksenä on palvelukonseptista innostunut yrittäjä, joka haluaa toteuttaa Lapsiparkki-palvelun ja kehittää sitä edelleen tarpeensa mukaan. Palveluntarjoaja on siis toteuttamisen kannalta erittäin kriittinen resurssi. Yrittäjä voi itse toimia palvelun ohjaajana, mutta suuremman lapsimäärän niin vaatiessa tulee hänen hankkia muita ohjaajia työskentelemään yhdessä hänen kanssaan. Ohjaajien ammattitaitoisuus on erittäin tärkeää, jotta lasten turvallisuus palvelun käyttäjinä on taattu ja lasten vanhemmat voivat huoletta jättää heidät ohjaajien hoitoon. Heidän on oltava kielitaitoisia sekä ymmärtää kulttuurilliset erot asiakaskunnan monikulttuurisuuden vuoksi. Ohjaajia on myös oltava riittävästi ja heidän tulee olla tavoitettavissa nopeasti tehtäviin, jos tarve niin vaatii. Tilojen, joissa Lapsiparkki-palvelu tuotetaan, on oltava tarkoituksenmukaiset. Niiden tulee olla turvalliset ja tarpeeksi suuret lasten ryhmäkokoon nähden. Tilojen on oltava monikäyttöiset ja sovelluttava niin erilaisiin peleihin kuin leikkeihin, ja mahdollisuuksien mukaan useisiin aktiviteetteihin samanaikaisesti. Palvelun järjestäjä voi vuokrata liikuntapalvelulle tilan Suurpellosta, esimerkiksi koulun liikuntasalin tai tilat sisäurheilukeskuksesta. Suurpellon lähettyvillä Niittykummussa sijaitsee esimerkiksi Esport Areena sekä Esport Center, joista on vuokrattavissa erilaisia liikuntatiloja. Suurpellon koulu, Opinmäen kampus, on vielä rakennusvaiheessa, mutta vain noin kilometrin päässä sijaitsee Olarin koulu ja lukio, sekä Steiner-koulu, jonka tiloja voi mahdollisesti vuokrata Lapsiparkki-palvelun käyttöön.

35 35 Koska palvelun tarkoituksena on tuottaa lapsille liikunnallista tekemistä, on tilojen mahdollistettava runsas liikkuminen. Ideana on säiden salliessa olla mahdollisimman paljon raikkaassa ulkoilmassa, joten erilaiset puistot, leikkipuistot ja urheilukentät soveltuvat mainiosti tarkoitukseen. Suurpellon alueella on paljon luontoa, joka soveltuu hyvin ulkoleikkeihin. Ulkotilat ovat erityisen hyvät erilaisten pelien järjestämiseen, ja ulkopeleihin voidaan mahdollisesti ottaa mukaan enemmän lapsia kuin sisätiloihin mahtuisi. Ulkotiloissa ollessa on kuitenkin huomioitava alueen laajuus ja mahdolliset ympäröivät vaaratekijät. Esimerkiksi Suurpellon alueella on useita työmaita, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Lapsiparkki-palvelun tuottava taho voi joko ostaa tai vuokrata toimintaan tarvittavat välineet. Välineitä voi vuokrata erilaisista urheilukeskuksista ja ohjaajat voivat myös toivoa lasten tuovan mahdollisesti omia välineitään mukanaan. Vuokrattujen ja ostettujen välineiden kunto on tarkastettava ennen niiden luovuttamista lasten käyttöön. Välineitä hankittaessa on myös otettava niiden käyttäjät huomioon. Niiden on oltava lapsille sopivan kokoisia ja painoisia. Liian isoilla tai raskailla välineillä leikkiessään lapset usein satuttavat itsensä tai mahdollisesti muita. Välineiden on myös kestettävä lasten leikit, eivätkä ne saa rikkoutua helposti. Palvelun käyttäjän turvallisuuden takaaminen on tärkeä osa palvelun tuottamista. Varsinkin loppukäyttäjien ollessa lapsia ja asiakkaat heidän vanhempiaan, on turvallisuudesta huolehtiminen erityisen tärkeää luottamuksen luomiseksi asiakkaan ja palveluntarjoajan välille. Riittävä ammattitaitoisten ohjaajien määrä, kielitaito, vakuutus, ensiavun saatavuus ja vanhempien tavoittaminen hätätapauksissa ovat keskeisiä turvallisuusasioita, joista huolehtiminen on tärkeää. Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt kolmentoista lapsen ylärajan yhden ohjaajan valvonnassa olevalle lapsimäärälle. Mikäli ryhmässä on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, kutistuu ryhmän koko seitsemään lapseen per ohjaaja. Nämä päätökset koskevat arkipäivisin järjestettävää lakisääteistä iltapäiväkerhotoimintaa. (Lakisääteisen perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet 2014.) Mikäli iltapäiväkerho-tyyppistä toimintaa suunnitellaan viikonlopulle, on todennäköisimmin viisainta pitäytyä samoissa ohjeistuksissa. Jotta Lapsiparkki-palvelua käyttävien lasten turvallisuus ei vaarantuisi, on ryhmäkoko pidettävä seitsemän ja kolmentoista lapsen välillä jokaista ohjaajaa kohden. Alueen monikulttuurisuuden takia ohjaajien tulee osata suomen lisäksi ainakin englantia sekä ruotsia, muut kielet lasketaan myös eduksi. Ohjaajilta tulee vaatia myös lastenhoitoon liittyvää koulutusta, tai vähintään aikaisempaa kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja kattavaa näyttöä pätevyydestä tehtävään. Kuitenkin vähintään yhden ohjaajan on täytettävä ministeriön asettamat

36 36 kelpoisuusvaatimukset ja rikostausta on selvitettävä kaikilta ohjaajilta (Lakisääteisen perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet 2014). Vakuutusasioista on huolehdittava Lapsiparkki-palvelua järjestettäessä. Palvelun tuottajan on hankittava kaikki palvelun loppukäyttäjät sekä työntekijät kattava tapaturmavakuutus. Työntekijöille on oltava vastuuvakuutus. Vakuutusasiakirjat on hyvä pitää mukana palvelun tuottamisessa epäselvyyksien ja väärinkäsitysten välttämiseksi. Vakuutuksien voimassaoloista on huolehdittava ja ne on päivitettävä ajoissa. Palvelun järjestäjän otettava myös perusteellisesti selvää, mitä otettu vakuutus kattaa, ja kattaako se myös esimerkiksi matkat palvelulle ja sieltä kotiin. Hätätilanteissa on tärkeää pystyä toimimaan tehokkaasti ja nopeasti. Siksi on hyvä olla olemassa selkeät ohjeistukset erilaisten hätätilanteiden varalle. Paloturvallisuudesta on huolehdittava ja pelastussuunnitelmat oltava valmiina sekä esitettävissä viranomaisille ja niistä kiinnostuneille vanhemmille. Nopeasta ensiavun saatavuudesta on huolehdittava, esimerkiksi vaatimalla vähintään yhdeltä paikalla olevalta ohjaajalta ensiaputaitoja. Ohjaajilla on oltava käytössään palvelun käynnissäolon aikana vähintään yksi puhelin jota päivystetään, sillä vanhemmat tulee pystyä tavoittamaan nopeasti hätätilanteen sattuessa. Tämän vuoksi vanhemmilta on syytä kerätä päivitetyt ja paikkansa pitävät yhteystiedot heidän ilmoittaessaan lapsensa palveluun ja tarkistaa ne vielä, kun lapsi tuodaan palvelun käyttäjäksi. Hätätilanteista vanhemmille soitettaville puheluille tulisi olla selkeät toimintaohjeet, jotta turhalta paniikilta vältyttäisiin Yhteistyökumppanit Lapsiparkki-palvelu ei voi menestyä ilman yhteistyökumppaneita. Espoon kaupunki sekä Suurpellon markkinointi Oy toimivat palvelun yhteistyökumppaneina, sillä Lapsiparkki-palvelun konsepti toteutetaan toimeksiantona heidän käyttöönsä ja myös kehitettäväkseen ja toteutettavakseen, jos se katsotaan aiheelliseksi. Sekä projektitiimimme että palvelun myöhempi järjestäjä voi tavoittaa asiakkaita ja markkinoida palvelua Suurpellon markkinointi Oy:n avulla. Palvelukonseptin suunnitellut tiimi saa lisäksi toimeksiantajalta palautetta ja kehitysehdotuksia, jotta valmis tuotos olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen. Palvelun järjestämisen kannalta tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat sopivien tilojen hallinnoijat sekä liikuntavälineiden valmistajat ja yritykset, jotka vuokraavat liikuntavälineitä muiden käyttöön. Sopivat tilat ja turvalliset välineet ovat järjestämisen kannalta tärkeä resurssi, joten hyvät ja moninaiset suhteet näitä tarjoaviin yhteistyökumppaneihin ovat eduksi palvelun-

37 37 tarjoajalle. Palveluntarjoaja voi pyrkiä hankkimaan toiminnalle sponsoreita, jotka helpottavat välineiden saamista suurissakin määrin. Asiakkaiden kannalta on otettava huomioon monta asiaa, kuten heidän ajankäyttönsä, kulttuurinsa, lasten erityispiirteet ja terveydelliset seikat sekä asiakkaan toiveet palvelun sisällöstä ja järjestämisajankohdasta. Asiakkaat ovatkin paitsi kriittinen resurssi, myös tärkeä yhteistyökumppani, sillä heidän osallistumisensa palvelun kehittämiseen lisää myös heidän tyytyväisyyttään palvelun toimintaan. Asiakkaiden erityispiirteiden tai heiltä tulleiden kehitysehdotusten laiminlyönti voi johtaa käyttäjäkunnan vähenemiseen. Yrittäjän tukiverkostot tarkoittavat niitä tahoja, joista yrittäjä saa apua ja tukea toiminnan aloittamiseen ja jotka muodostuvat usein tärkeiksi alkavalle yrittäjälle. Tukiverkostoon kuuluvat paitsi paikat, joista yrittäjä saa tietoa ja ohjausta yrityksen perustamiseen liittyen, myös rahoituksen lähteet, yrityksen muut työntekijät ja oma henkilökohtainen tukiverkosto. Yrittäjä saa apua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin seikkoihin esimerkiksi ELYkeskuksilta tai Yritys-Suomen puhelinpalvelusta Tulovirrat ja kustannukset Palvelun tulovirran muodostaa kokonaisuudessaan palveluntarjoajan asiakkailta saamat voitot sekä sponsoritulot. Palvelun järjestäjä voi kattaa osan menoista saamillaan tuloilla, mutta aluksi Lapsiparkki-yrittäjältä vaaditaan omaa pääomaa. Koska Lapsiparkki-yrittäminen ei todennäköisesti ole järjestäjän päätoiminen elannonhankintakeino, ei hän välttämättä saa uusille yrityksille myönnettäviä starttirahoja tai muita tukia (TE-palvelut ). Käytännössä palveluntarjoaja määrittelee itse sopivan asiakkailta perittävän korvauksen palveluun osallistumisesta. Jotta toiminta olisi tehokasta ja kannattavaa, tulee palveluntarjoajan määritellä sopivat hinnat palvelun järjestämisestä aiheutuvien kulujen mukaan. Palvelun järjestämisen kustannukset tulisi kuitenkin pitää mahdollisimman alhaisina, sillä ne ovat suoraan verrannolliset palvelun käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Jos järjestämiskustannukset kasvavat liian suuriksi, palveluntarjoaja joutuu korottamaan asiakashintoja ja asiakkaan kynnys palvelun käytölle kasvaa. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomisen helpottamiseksi lapsiparkkiin on suunniteltu kertamaksun lisäksi 10 kerran kortteja sekä kausikortteja, joilla asiakas saadaan houkuteltua paikalle entistä helpommin. Lapsiparkki-palvelulle sopivien tilojen hankkiminen muodostaa olennaisen osan järjestämisen kokonaiskustannuksista. Ulkona, puistoissa tai muualla luonnossa järjestettävät tilaisuudet eivät tuo kustannuksia, mutta sisätilojen vuokrahinnat ovat osa budjettia. Tilavuokrat ovat

38 38 ainakin Suurpellon alueella kohtuulliset, joten vuokrahintojen ei uskota olevan esteenä palvelun järjestämiselle. Alkuvaiheessa, jos palveluun ilmoittautuu vain vähän lapsia tai lapset ovat hyvin pieniä, palvelun voi mahdollisesti järjestää myös Suurpellon Infopaviljongissa, jonka kustannukset ovat erittäin kohtuulliset. Infopaviljonki ei sovi liikunnalliselle lapsiparkille kovin hyvin, jos lapset ovat jo vanhempia ja heitä on paljon, sillä tila on pieni, eikä siellä voisi kovinkaan hyvin järjestää erilaisia pelejä tai leikkejä. Paviljonki sopisi kuitenkin pienemmille lapsille, esimerkiksi pienelle ryhmälle 2-3 vuotiaita, sillä heille voisi järjestää jotain pienimuotoisempaa leikkiä, johon ei tarvita isoa tilaa. Välineiden hankkiminen on toinen tärkeä kustannuserä. Lapsiparkissa on tarkoitus järjestää monipuolista liikunnallista tekemistä, jolloin palvelussa voidaan hyödyntää erilaisia välineitä. Jos palveluun tulevat lapset tuovat välineet mukanaan kotoa, eivät ne tuo lisäkustannuksia palvelun järjestäjälle. Palveluun tarvittavat välineet voidaan vaihtoehtoisesti vuokrata erikseen eri liikuntalajeja järjestettäessä. Välineiden vuokraaminen on kätevä vaihtoehto, jotta kustannukset eivät kasva liian suuriksi. Jos Lapsiparkkia toteutetaan esimerkiksi koulujen liikuntatiloissa tai muissa liikunnan järjestämiseen tarkoitetuissa tiloissa, voidaan näistä mahdollisesti saada välineitä käyttöön tilan vuokran hinnalla. Palveluntarjoaja voi hankkia liikuntavälineitä myös omistukseensa, jolloin niitä voi mahdollisesti säilyttää jossakin Suurpellossa sijaitsevassa tilassa, josta ne on kätevää ottaa käyttöön Lapsiparkin kulloisestakin järjestämispaikasta huolimatta. Palveluntarjoajan omistuksessa olevat välineet voivat olla jumppamattoja, palloja, tai muita edullisia, monipuolisesti eri lajeihin soveltuvia liikuntavälineitä. Kaikkien tarvittavien välineiden ostaminen nostaa kuitenkin palvelun järjestämisen kustannuksia huomattavasti ja vähentää näin ollen palvelun toimintaedellytyksiä. Yhtenä mahdollisena keinona välineiden hankintaan on myös sponsorointi. Tällöin sponsorina toimiva yhteistyökumppani tarjoaisi urheiluvälineitä palveluntarjoajalle lainaan tai omaksi sovittua vastiketta, esimerkiksi mainoksia, vastaan. Tämä tilanne hyödyttäisi niin palveluntarjoajaa kuin yhteistyökumppaniakin, sillä tällöin välineistä ei tulisi palveluntarjoajalle kustannuksia ja yhteistyökumppani saisi hyvää mainosta. Jos palveluntarjoaja ei itse toimi Lapsiparkin ohjaajana tai tarvitsee avukseen muita, on hän velvollinen hankkimaan riittävän määrän ohjaajia palvelun järjestämistä varten. Jos palveluntarjoaja palkkaa ohjaajat työsuhteeseen, tulee jokaisen kanssa tehdä kirjallinen työsopimus. Palkan suuruuden ja maksusuoritusten suhteen tulee noudattaa lakisääteisiä ehtoja. Palveluntarjoajan tulee hakea tietoa yksityisen sektorin palvelutoiminnan työehtosopimuksista, kuten Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta (EK) saadakseen tiedot vähimmäispalkoista ja erilliskorvauksista. Hän voi halutessaan hakea apua laillisen työsuhteen aloittamiseen myös

39 39 Lastentarhanopettajaliitolta (LTOL), Opetusalan Ammattijärjestöltä (OAJ) tai sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestöltä Talentialta. Palkan suuruus määräytyy ohjaajan koulutus- ja kokemustaustan perusteella sekä työtuntien määrän mukaan. Sopiva palkkaus noudattaa koulutustaustan mukaisesti esimerkiksi lastenhoitajan tai lastentarhanopettajan palkkauksen kriteerejä. Jos työhön sopiva koulutus puuttuu, tulee palveluntarjoajan tarkastella ohjaajan soveltuvuutta tämän kokemuksen kautta ja selvittää kohtuullisen korvauksen määrä. Muita palvelun järjestämiseen kuuluvia kustannuksia ovat turvallisuuden varmistamisen sekä markkinoinnin kulut. Jotta lapsille taattaisiin mahdollisimman turvallinen harrastus, tulee palvelua järjestettäessä huolehtia riittävistä vakuutuksista ja tapaturmatilanteisiin on varauduttava ensiapupakkauksin. Palveluntarjoajan tulee hankkia kaikki palvelun käyttäjien ja työntekijöiden kannalta pakolliset ja olennaiset vakuutukset, joiden hinnat riippuvat palvelun järjestäjän tekemistä sopimuksista. Ensiapupakkauksia voi ostaa esimerkiksi apteekeista, päivittäistavarakaupoista tai erikoisvarusteliikkeistä. Yhden pakkauksen hinta vaihtelee sisällön kattavuuden mukaan noin 10 eurosta lähes 60 euroon (Apteekkishop 2014; Apteekkituotteet.fi 2014). Ensiapupakkauksen sisältämiä tarvikkeita on oltava riittävä määrä suhteessa palvelun käyttäjiin ja työntekijöihin, joten ensiavun järjestämiseen tulee panostaa. Jotta Lapsiparkki-palvelu menestyisi, tulee sitä markkinoida Suurpellon alueella asuville perheille. Palvelun järjestäjä huolehtii markkinoinnista, suunnitellen sopivat markkinointikanavat ja markkinoinnin ajankohdan tarpeen mukaan. Lapsiparkin markkinoinnissa korostuu palveluntarjoajan oma aktiivisuus, jotta markkinointikustannukset saadaan pidettyä alhaisina. Palveluntarjoajalle ilmaisia tai hyvin edullisia markkinointikeinoja ovat ilmoittaminen Suurpellon asuinrakennusten, päiväkodin tai Infopaviljongin ilmoitustauluilla, Suurpellon kotisivuilla, eri Facebook-ryhmissä tai muissa sosiaalisen median kanavissa, joissa kohderyhmä on aktiivinen ja tavoitettavissa. Palvelusta kannattaa lisäksi laatia informatiivinen, mutta yksinkertainen esite, joka kuitenkin kiinnittää mahdollisen asiakkaan huomion. Esite voidaan tehdä itse, jolloin sen laatiminen on edullisinta. Esitteitä voidaan jakaa Suurpellossa ja ulkopaikkakunnissa, jos palveluntarjoaja kokee sen tarpeelliseksi. Palveluntarjoaja voi lisäksi järjestää infotilaisuuksia esimerkiksi Suurpellon palvelueteistiloissa tai Infopaviljongilla, jolloin hän maksaa alhaista tuntivuokraa tilojen hallinnoijille.

40 40 9 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä luvussa kerrotaan johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin projektille asetetut tavoitteet toteutuivat ja onko laadittu tuotos suunnitelman mukainen. Tuotoksen osalta pohditaan sitä, onko se asiakkaan toiveiden mukainen ja otettiinko sen suunnittelussa käyttäjät huomioon tarpeeksi hyvin. Lisäksi otetaan kantaa siihen, kuinka tarpeellisena ja käyttökelpoisena suunniteltu konsepti nähdään tulevaisuuden kannalta. Tämä raportti laadittiin paitsi oppimistehtävänä Palvelumuotoilulla innovaatioihinopintojaksolle, myös projektin toimeksiantajien eli asiakkaiden käyttöön. Tämä tarkoittaa, että projektin asiakkaat voivat hyödyntää tätä raporttia haluamallaan tavalla ja Lapsiparkkipalvelukonseptista voidaan jakaa tietoa Suurpellossa myös syksyn 2014 jälkeen. Projektiin ei sisältynyt palvelun kokeiluvaihetta. Konseptista kiinnostuva yrittäjä saa kuitenkin tästä raportista tietoa ja ohjeistusta palvelun järjestämistä varten, joten myöhempi palvelun pop upkokeilu ja toteuttaminen Suurpellossa on täysin mahdollinen. Raporttiin pyrittiin luomaan selkeä kuva projektin eri vaiheista. Konseptin suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheissa hyödynnettiin paljon erilaisia menetelmiä, joihin liittyvät teoriat sekä eri vaiheet kuvattiin mahdollisimman tarkasti. Raportin rakenne haluttiin pitää yksinkertaisena ja loogisena, jotta siitä olisi helppo seurata projektin kulkua. Selkeän jäsennyksen avulla myös konseptin toteuttamisesta kiinnostuva yrittäjä voi poimia itselleen tärkeät teemat järjestämiseen liittyvästä ohjeistuksesta. Projektiin sisältyi monta työvaihetta. Taustatyö oli merkittävässä osassa projektin alkuvaihetta, sillä tiimin tuli selvittää, mitkä ovat tuotokselle asiakkaiden toimesta asetetut vaatimukset ja lähtökohdat. Tämän jälkeen oli pohdittava, minkälaiselle palvelulle Suurpellossa olisi kysyntää ja mikä idea olisi sijainnin ja alueen asukaskunnan perusteella toteuttamiskelpoinen ja hyödyllinen. Lopulta päädyttiin suunnittelemaan lapsille järjestettävää ohjelmaa, sillä sitä pidettiin tiimin saamien lähteiden mukaan toivottavana ja tarpeellisena palveluna. Varsinaiseksi myytäväksi tuotteeksi valikoitui sittemmin lasten vanhemmille tarjottava vapaa-aika: näin kohderyhmäksi muodostuivat suurpeltolaiset perheet ja yhtä tärkeää Suurpellon visiota, eli perhekeskeisyyttä, voitiin pitää projektin lähtökohtana. Taustatyön tekeminen konseptin laatimiseksi onnistui projektissa hyvin ja sillä saatua tietoa voitiin hyödyntää eri vaiheissa. Projektin asiakkaiden toiveesta suunnittelussa huomioitiin Suurpellon arvot ja kehityssuunnat sekä asukkaiden mielipiteet. Tavoitteena oli siis saada selville, onko Suurpellossa tarvetta Lapsiparkki-palvelulle sekä luoda toimiva konsepti sellaisen toteuttamiseksi. Tuotoksen aikaansaamiseksi käytettiin useita tiedonhankintakanavia, mutta paras keino kohderyhmän tarpeen kartoittamiseksi oli tutkia itse

41 41 Suurpellossa asuvilta perheiltä heidän mielenkiintoaan palvelua kohtaan. Kyseinen vaihe projektissa osoittautui hieman vaikeaksi, koska tiimin oli hankalaa saada haastattelutilanteita luotua Suurpellossa. Viimeinen haastattelu Suurpellon Infopaviljongilla osoittautui kuitenkin tärkeäksi projektin kannalta. Seurakunnan perhekavilan jäsenet olivat positiivisia Lapsiparkkipalvelun suhteen ja selvästi kiinnostuneita osallistumaan kyseiseen toimintaan, jos sellainen toteutettaisiin. Perhekahvilan osallistujilta saatiin myös arvokasta palautetta ja ehdotuksia toiminnan suunnitteluun, ja palautteen pohjalta Lapsiparkki-suunnitelmaa muutettiin entistä enemmän mahdollisten käyttäjien toivomaan suuntaan. Tiimin mielestä projektin tuotos eli Lapsiparkki-palvelukonsepti on toteuttamiskelpoinen ja riittävän kattava. Konseptista kiinnostuva yrittäjä saa tämän raportin pohjalta paitsi idean omaan yritykseen, myös paljon tietoa siitä, mitä kyseisen palvelun järjestäminen vaatii ja mitä seikkoja hänen tulee yrittäjänä ottaa huomioon. Lapsiparkki-palvelun suunnittelussa pyrittiin ottamaan kaikki tekijät huomioon, jotta varsinainen toteutus olisi tulevaisuudessa mahdollisimman sujuva. Palvelun järjestämistä varten listattiin esimerkiksi kriittiset resurssit siten, ettei mitään tärkeää vaihetta onnistuneen toteutuksen kannalta unohdettaisi. Lapsiparkki-palvelun mahdolliselle toteuttajalle selvitettiin myös vaadittavat lailliset määräykset sekä esimerkiksi vakuutusten hankinnassa huomioon otettavat asiat. Vaikka Lapsiparkki-yrittäjälle haluttiin luoda yritysidea ja valmis konsepti, jää hänelle luonnollisesti myös vapautta palvelun toteuttamiseen. Järjestäjä päättää viime kädessä itse esimerkiksi toteuttamisajankohdasta ja palvelun lopullisesta sisällöstä. Hän määrittelee itse myös tavoittelemansa tulot ja järjestää sen pohjalta kustannusrakenteen tuottojen kanssa yhteneväksi. Palvelun järjestämiseen liittyvässä ohjeistuksessa on toki otettu huomioon myös nämä teemat, mutta niihin liittyvät ohjeet ovat viitteellisiä. Täten toiminnan saaminen kannattavaksi on yrittäjän itsensä vastuulla. Tätä tuotosta tehdessä pyrittiin ottamaan Suurpellossa asuvien perheiden ajatukset ja toiveet mahdollisimman hyvin huomioon. Tiimin tekemän asiakkaiden toiveiden kartottamisen perusteella voidaan todeta, että Lapsiparkki-yrittäminen olisi positiivinen asia ja oikean henkilön käsissä toiminnan kokeileminen olisi kannattavaa. Suurpellon kasvaessa on erilaisille palveluille kysyntää, ja Lapsiparkki-palvelulla olisi mahdollisuus liittyä osaksi monipuolistuvan Suurpellon toimintoja ja kehittyä edelleen asiakkaiden toiveiden mukaan.

42 42 Lähteet Adlin, T. & Pruitt, J The Essential Persona Lifecycle: Your Guide to Building and Using Personas. Burlington: Morgan Kaufmann Publishers. Ahola, P., Arajärvi, P. & Kananoja, A Yhteiset vai ostetut? Sosiaalipalvelut hyvinvoinnin ja osallisuuden tuottajina. Viitattu Anttila, P Survey eli kyselytutkimus Metodix. Viitattu to_ja_tiedon_hankinta/09_tutkimusmenetelmat/21_survey_eli_kyselytutkimus Apteekkishop Ensiapulaukku. Viitattu Apteekkituotteet.fi Ensiaputarvikkeet. Viitattu s/haavanhoito/ensiapu Arantola, H. & Simonen, K Palvelemisesta palveluliiketoimintaan Asiakasymmärrys palveluliiketoiminnan perustana. Helsinki: Tekes. Boxberg, K Lasten liikuntaharrastukset kallistuneet rajusti monen lajin tilanne kestämätön. Helsingin Sanomat Viitattu anne+kest%c3%a4m%c3%a4t%c3%b6n/a CIPD PESTLE analysis. Viitattu E-conomic Mitä tarkoittaa bechmarking?. Viitattu Espoo. 2012a. Suurpelto. Viitattu FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/SuurMatinkyla/Su urpelto Espoo. 2012b. Suurpelto I, Viitattu FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/SuurMatinkyla/Su urpelto I_ Haukola, T., Lempiälä, T. & Moisio, E Palkitseminen ja innovatiivisuus. Tutkimustuloksia ja havaintoja rahallisesta palkitsemisesta innovatiivisilla työpaikoilla. Viitattu https://www.tem.fi/files/24455/tem_47_2009_tyo_ja_yrit.pdf Hertto, P., Jäppinen, M., Ketola, T. & Rönnholm, R Delivering return on service design investments. Touchpoint. The Journal of Service Design. 2/2010, Artikkeliin viitattu teoksessa Miettinen, S. (toim.) Palvelumuotoilu uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Hirsjärvi, S. & Hurme, H Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. HYY HYY:n lapsiparkki. Viitattu

43 43 Ikea Ikea ja lapset. Viitattu Jokiranta, T Espoon väestöennuste Espoo: Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä. Kahn, P. & Tallec, C Customer journey mapping game. Viitattu Konttinen, M Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset karanneet käsistä harrastaminen tullut joillekin jopa mahdottomaksi. Viitattu harrasta minen_tullut_joillekin_jopa_mahdottomaksi/ Kylmänen, E Jumppatunti uudistuu. Helsingin Sanomat Lakisääteisen perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet Espoo. Viitattu Lapsille pitää taata liikunnan ilo Helsingin Sanomat. Viitattu Lasten ja nuorten liikunta kaipaa asennemuutosta Turun Sanomat. Viitattu muutosta Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL. 2014a. Hyvä ajanhallinta. Viitattu Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL. 2014b. Lapsen liikunta. Viitattu Mensio, V. & Åkerblom, S Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä. Espoo: Wordpress. Miettinen, S. (toim.) Palvelumuotoilu uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. 2. painos. Helsinki: Teknologiainfo Teknova. Moritz, S Service Design. A practical access to an evolving field. Viitattu Access to Service Design.pdf Pirilä, K., Roivas, M. & Vehkaperä, U Innostu ja innovoi Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin. Viitattu stu_ja_innovoi.pdf Pääkkönen, H Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä. Tutkimuksia 254, Tilastokeskus. Viitattu Sats Jätä lapset hoitoon harjoittelun ajaksi! Viitattu Sats Lastenhoito. Viitattu

44 44 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu SeAMK. 2014a. GPS-työkalu. Viitattu Seinäjoen Ammattikorkeakoulu SeAMK. 2014b. PESTE-analyysi. Viitattu S-kanava Lapsiparkki antaa vanhemmille aikaa. Viitattu https://www.s-kanava.fi/uutinen/lapsiparkki-antaa-vanhemmille-aikaa/428855_ Suomen Sydänliitto Ry Lapsen liikunta. Viitattu Suurpellon markkinointi Oy. 2014a. Asuminen. Viitattu Suurpellon markkinointi Oy. 2014b. Jätehuolto. Viitattu Suurpellon markkinointi Oy. 2014c. Palvelut. Viitattu Suurpellon markkinointi Oy. 2014d. Suurpelto. Viitattu Taloussanomat Tiedon visualisointi auttaa ymmärtämään avointa tietoa. Viitattu TE-palvelut Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki. Viitattu Tilastokeskus Espoo alueittain. Espoo: Espoon kaupunki. Tincher, J Customer Journey Map- the Top 10 Requirements. Viitattu requirements UKK Instituutti Lasten ja nuorten liikuntasuositukset. Viitattu kuntasuositukset. Westfield What is pop-up retail? Pop-up brand space. Viitattu Wikipedia Loppukäyttäjä. Viitattu Julkaisemattomat lähteet Hassinen, J. & Partus Oy Ideointityökalupakki. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Leppävaara. Espoo. PowerPoint-esitys. Rauhala, M Tarinankerronta & visualisointi palvelumuotoilussa. Laureaammattikorkeakoulu. Laurea Leppävaara. Espoo. PowerPoint-esitys.

45 Savinko, N. & Vikkula, P Suurpelto-toimeksianto. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Leppävaara. Espoo. PowerPoint-esitys. 45

46 46 Kuvat Kuva 1. Persona 1, yksinhuoltajaisä Kuva 2. Persona 2, kansainvälisen perheen edustaja Kuva 3. Persona 3, "perinteisen perheen" äiti Kuva 4. Tulevaisuusverstas Kuva 5. Kuusi ajatteluhattua Kuva 6. Vuodenaikakello Kuva 7. Storyboard Lapsiparkki-palvelun käytöstä Kuva 8. Persona 4, Suurpeltolaisperhe... 33

47 47 Kuviot Kuvio 1. GPS-analyysi Suurpellon alueen asukkaista... 23

48 48 Taulukot Taulukko 1. PESTE-analyysi Suurpellon markkinointi Oy:stä Taulukko 2. Kokemuspolku... 30

49 49 Liitteet Liite 1. Tiivistelmä Lapsiparkki-palvelusta Liite 2. Business Model Canvas Liite 3. Storyboard Lapsiparkki-palvelusta... 54

50 Liite 1. Tiivistelmä Lapsiparkki-palvelusta 50 Liite 1

51 51 Liite 1

52 52 Liite 1

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013.

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Saara Hanhela Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampusten opiskelijoille ja henkilöstölle tehtiin liikuntakysely keväällä 2013. Kysely

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Understanding Ymmärrä Thinking Pohdi Generating Kehitä Filtering Seulo Explaining Selitä Realising Toteuta Ymmärrä Tässä vaiheessa kerätään tietoa suunnittelukohteesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

TAPIOLASTA SUURPELTOON

TAPIOLASTA SUURPELTOON TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014

Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014 Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014 Suurpellosta muodostuu seuraavan 10-15 vuoden aikana uusi innovatiivinen asuin-, koulutus- ja yritysympäristö Pekka Vikkula Suurpellon projektijohtaja Espoon kaupunki KESKEINEN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti Lähivoimalahanke Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-hanke järjesti syksyllä 2013 asukaskyselyn Kaukajärven asuinalueella (Kaukajärvi-Annala). Sähköinen

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot