KaVio Pilottihanke yliopistojen ja korkeakoulujen välisen kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KaVio Pilottihanke yliopistojen ja korkeakoulujen välisen kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto opetusteknologiakeskus KaVio Pilottihanke yliopistojen ja korkeakoulujen välisen kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittämiseksi Mika Paakkanen - Heikki Riikonen - Kari Tuononen

2 KaVio Pilottihanke yliopistojen ja korkeakoulujen välisen kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittämiseksi ISBN (nid.) ISBN (pdf ) ISBN (html) Yliopistopaino, Helsinki 2005

3 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Esipuhe Kavio - hanke oli kahden organisaation yhteistyöhanke, jossa pilotoitiin ja testattiin videoneuvottelujärjestelmien yhteensopivuutta organisaatioiden välillä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin ja Oulun yliopistojen välillä. Helsingin yliopistossa hankkeeseen osallistui opetusteknologiakeskus ja Tietotekniikkaosasto. Oulun yliopistossa toteutuksesta on vastannut Sähkö- ja tietotekniikan osastolla Erilliskoulutuksen ja opetusteknologian tiimi. Projektityöryhmässä ovat olleet mukana: Sami Andberg, Helsingin yliopisto, opetusteknologiakeskus Terho Lauri, Oulun yliopisto, Sähkö- ja tietekniikan osasto Tapani Liljavirta, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto Juha Mattsson, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto Mika Paakkanen, Oulun yliopisto, Sähkö- ja tietekniikan osasto Heikki Riikonen, Oulun yliopisto, Sähkö- ja tietekniikan osasto Kari Tuononen, Helsingin yliopisto, opetusteknologiakeskus Projektiryhmä on osallistunut aktiivisesti hankkeen toteutukseen ja projektiraportin valmistelemiseen. Hankkeesta saatuja kokemuksia pyritään hyödyntämään jatkossa erityisesti hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa. Toivottavasti hankkeessa saadut kokemukset hyödyttävät videoneuvottelun parissa työskenteleviä ja videoneuvottelupalveluja kehittäviä osapuolia. Helsingissä Joulukuussa 2004 Työryhmän puolesta Kari Tuononen 3

4 KaVio - Pilottihanke Sisällysluettelo Esipuhe Sisällysluettelo Tausta ja tavoitteet Johdanto Hankkeen tavoitteet Toteuttajat Työkentely hankkeen aikana Teknologia Videoneuvottelusillat Palvelinohjelmistot Päätelaitteet E.164-numerointi Testausalusta H Palomuurit Tulokset ja toteutus Testaussuunnittelu Testauksen kohde ja tavoitteet Testauksen organisointi ja raportointi Testien toteutus Hankkeen eteneminen kuvaus vaiheittain Arviointi ja johtopäätökset Tavoitteet ja niiden arviointi Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla videoneuvottelu voidaan järjestää loppukäyttäjän toimesta Videoneuvottelun teknisen tuen tehtäväkentän vähentäminen ja helpottaminen Testata E.164 järjestelmän toimivuus organisaatioiden välisessä videoneuvotteluliikenteessä ja ottaa järjestelmä käyttöön toteuttajaorganisaatioissa Yhdistää eri organisaatioiden paikallisen tason videoneuvottelujärjestelmät niin, että ne toimivat ongelmitta mahdollisimman tietoturvallisesti organisaatioiden palomuurien läpi Tehostaa molemmissa toteuttajaorganisaatioissa mittavia investointeja vaatineen videoneuvotteluinfrastruktuurin (päätelaitteet, neuvottelusillat ja palvelimet) käyttöä Liitteet...20 Liite 1. Monipistesillat Suomessa ja niiden yhdyshenkilöt...20 Liite 2. E.164 Numerointi FUNET-verkossa...22 Liite 3. Laitekonfiguraatiot...25 Liite 4. Palomuuriasetukset

5 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 1. Tausta ja tavoitteet 1.1 Johdanto Videoneuvottelu ja siihen liittyvän teknologian merkitys on jatkuvasti kasvanut yliopistotoiminnassa. Videoneuvottelun käytöllä pyritään ensisijaisesti säästämään kustannuksia. Todellinen säästö muodostuu lähinnä matkustamisiin menetetystä työajasta. Videoneuvottelu on koulutusteknologisena ratkaisuna keskeisessä roolissa etäopetuksessa ja sitä käytetään varsin yleisesti hallinnoinnin apuvälineenä kokouksia järjestettäessä. Videoneuvottelu soveltuu myös projektityöskentelyyn ja suunnitteluun henkilöiden työskennellessä eri paikkakunnilla. Videoneuvotteluteknologia on kehittynyt harppauksin viimeisen 5-6 kuuden vuoden aikana. ISDN-yhteyksillä muodostetut kahdenväliset varsin vaatimattomalla kuvan ja äänen laadulla toimivat neuvottelut ovat vaihtumassa TV-tasoiselle kuvalla (1,5 Mbps) ja stereotasoisella äänellä (14 Khz) toimiviin monipisteneuvotteluihin, joissa jokainen voi samanaikaisesti nähdä muut neuvotteluun osallistujat tai jopa valita haluamansa ruutunäkymän. Neuvottelujen yhteydessä jaetaan tietokonesovelluksia, joiden dokumentteja voidaan kokouksen kuluessa muokata lähes reaaliaikaisesti. Yliopistojen videoneuvottelulaitekanta on kasvanut tasaisella vauhdilla. Monipisteneuvottelujen vaatimia neuvottelusiltoja on yliopistoista ja yliopistokeskuksista useita (Liite 1). Lisäksi käytössä on päätelaitteistoa, jotka mahdollistavat monipisteneuvottelut (yleensä max. 4 osallistujaa). Videoneuvottelun käyttö ei missään vaiheessa ole ollut helppoa ja luotettavaa. Neuvotteluun osallistuminen on edellyttänyt siirtymistä erillisiin videoneuvottelutiloihin tai henkilökohtaisen desktop-videoneuvottelulaitteen ja -ohjelmiston käyttöönottoa. Varsin yleisenä käytäntönä on, että videoneuvottelut käynnistetään teknisen tuen avulla ja neuvottelu on tilattava hyvissä ajoin ennen sen toteutumista. Videoneuvottelujen tekniselle tuelle taas neuvottelu on usein aiheuttanut suhteettoman suuren ennakkovalmistelun usein puutteellisten osallistujatietojen takia. Monipisteneuvottelut ovat vaatineet ennakkotestauksia ja lukuisia puhelinsoittoja tekniikasta vastaavien välillä, ennen kuin ongelmat on saatu ratkaistua. Ennakkovalmisteluista huolimatta neuvotteluissa on saattanut esiintyä yllättäviä teknisiä ongelmia. Videoneuvotteluteknologian kehittyminen ja siirtyminen IP-neuvotteluihin Internetin välityksellä ei ole ratkaissut edellä mainittuja ongelmia. IP-teknologian tietoturvaratkaisut (palomuurit) aiheuttavat ongelmia videoneuvotteluliikenteelle. IP-teknologialla käytetty H.323-standardi sisältää useita erilaisia ääni- ja kuvakoodekkeja, joita kaikki laitteet eivät tue. Teknologian eri sukupolviin kuuluvat laitteet eivät kaikissa tapauksissa ole yhteensopivia. Osa ongelmista on kuitenkin kyetty ratkaisemaan. Kuvan- ja äänenlaatu ovat merkittävästi parantuneet teknologian kehittymisen myötä. Videoneuvottelun toteuttamisessa ei yleensä riitä, että tekniikka toimii 95 %:sti. Puuttuva 5 %:a voi tuhota koko neuvottelun. Tällöin huomio kiinnittyy sisällön sijasta epäolennaisiin, kuten esimerkiksi nykivään kuvaan tai pätkivään ääneen. Usein videoneuvottelussa esitettyjen kuvien, kaavioiden tai presentaatioiden epäselvyys kiinnittää seuraajan huomion epäolennaiseen. Vaikka sisältö on asiantuntevaa ja laadukasta, yksikin epäselvä kaavio voi saada aikaan tunteen epäonnistuneesta neuvottelusta. 5

6 KaVio - Pilottihanke Videoneuvottelusta ei ole missään vaiheessa tullut käyttäjäläheistä. Kehitys on osin vienyt sitä kauemmaksi peruskäyttäjästä. 1.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteet ovat osin rinnakkaiset vuonna 2003 Suomen virtuaaliyliopiston julkaisemassa raportissa videoteknologian tilasta yliopistoissa. 1 Siinä selvitystyötä tehnyt asiantuntijapooli päätyy suosittelemaan mm. seuraavien kehityshankkeiden käynnistämistä videoteknologian ja videoneuvottelujen käyttöä avustavien palveluiden kehittämiseksi: - Yhteinen varausjärjestelmä videoneuvottelusilloille. Palvelusivusto, josta näkyy kunkin järjestelmässä olevan videoneuvottelusillan vapaana olevat resurssit kalenterimuodossa ja jonka kautta voi tehdä siltavarauksen haluamalleen sillalle. - Yhteinen videoneuvottelulaitteiden numerointi sekä laitteisto- ja yhteystietorekisteri. Suomeen yliopistoihin laaditaan E.164-numero-osoitteisto, jota ylläpitämään pystytetään master-gatekeeper. Yliopistoilla otetaan käyttöön omat H.323-zonet ja gatekeeperit. Samalla perustetaan puhelinluettelo-tyyppinen palvelu, johon lisätään videoneuvottelulaitteet E.164-numeroineen sekä yhteyshenkilötiedot. - Palomuuriselvitys. Keskitetty tietopankki palomuurien aiheuttamista ongelmista videoneuvottelulle ja yksisuuntaiselle mediamateriaalin siirrolle sekä ratkaisumallit/suositukset ongelmien poistamiseksi. Kohderyhmänä sekä tavalliset käyttäjät (ongelman tiedostamis- ja reagointitaso) että tietoverkkoyhteyksien ylläpitäjät (analysointi- ja ratkaisu/toimenpidetaso). KAVIO-hankkeen tavoitteena on testata ja kehittää videoneuvottelujen toteuttamista parantavia ja helpottavia ratkaisumalleja. Konkreettisina tavoitteina ovat: 1) Luoda ja testata malli, jonka avulla videoneuvottelu ja monipisteneuvottelu voidaan järjestää loppukäyttäjän toimesta. 2) Helpottaa, jäsentää ja vähentää videoneuvottelujen teknisen tuen tehtäväkenttää. 3) Testata E.164-järjestelmän toimivuus useiden eri organisaatioiden välisessä videoneuvotteluliikenteessä ja ottaa numerointijärjestelmä käyttöön hankkeen toteuttajaorganisaatioissa. 4) Yhdistää eri organisaatioiden paikallisen tason videoneuvottelujärjestelmät niin, että ne toimivat ongelmitta tietoturvariskit minimoiden ja huomioiden organisaatioiden palomuurien läpi. 5) Tehostaa molemmissa toteuttajaorganisaatioissa mittavia investointeja vaatineen videoneuvotteluinfrastruktuurin (päätelaitteet, neuvottelusillat ja palvelimet) käyttöä. Hanke toteutettiin olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Ennakko-oletuksena on pidetty, että toteuttajaorganisaatioiden varsin yhtenäinen videoneuvottelujärjetelmän infrastruktuuri helpottaa hankkeen tavoitteiden toteutusta. 1 No 6 Janne Sariola (toim.): Videoteknologian käyttö yliopistoissa (729 kb) Suomen virtuaaliyliopiston palveluhankkeiden määrittelyraportti. Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikkö. Espoo ISBN

7 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 1.3 Toteuttajat Hanke on toteutettu yhteistyössä Oulun ja Helsingin yliopistojen välillä. Oulun yliopistossa toteutuksesta on vastannut Sähkö- ja tietotekniikan osastolla Erilliskoulutuksen ja opetusteknologian tiimi ja Helsingin yliopistossa Opetusteknologiakeskus ja Tietotekniikkaosasto. Konsultaatio- ja testausapua on saatu laitteistotoimittaja Videra Oy:lta. Projektityöryhmässä ovat olleet mukana: Sami Andberg, HY, Opetusteknologiakeskus Terho Lauri, OY, Sähkö- ja tietekniikan osasto Tapani Liljavirta, HY, Tietotekniikkaosasto Juha Mattsson, HY, Tietotekniikkaosasto Markku Ojala, Videra Oy Mika Paakkanen, OY, Sähkö- ja tietekniikan osasto Heikki Riikonen, OY, Sähkö- ja tietekniikan osasto Kari Tuononen, HY, Opetusteknologiakeskus 1.4 Työkentely hankkeen aikana KaVio-hankkeen osapuolet olivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen aikana. Yhteistyövälineinä käytettiin videoneuvottelua, internetpuhelu-/chat-palveluita (Skype) sekä Optima-ryhmätyöohjelmistoa ( Hankkeen aikana järjestettiin kaksi työpajaa (1-2 päivää), joissa mm. tarkasteltiin hankkeen etenemistä, suunniteltiin tulevaa ja sovittiin vastuunjaosta. Lisäksi tutustuttiin perusteellisesti yhteistyöorganisaatioiden videoneuvottelupalveluun, tiloihin ja infrastruktuuriin. Projektiryhmä järjesti lukuisia kokouksia ja suunnittelupalavereja videoneuvottelun välityksellä. Testien aikana internetpuhelut ja online-keskustelut auttoivat yhteydenpidossa merkittävästi. Tätä kautta kyettiin ratkomaan testauksessa ilmenneitä ongelmia reaaliaikaisesti. Optima-ryhmätyöohjelmisto toimi työskentely- ja dokumenttien jakoalustana. Kaikki hankkeen aikana tuotetut dokumentit ovat olleet saatavilla siellä (kuva 1). Kuva 1. Optima - ryhmätyöskentelyalustana. 7

8 KaVio - Pilottihanke Ryhmätyöympäristöön kerättiin videoneuvottelutekniikkaan liittyvää materiaali projektiryhmän käyttöön sekä pilotissa käytettyjen laitteistojen ja ohjelmistojen manuaaleja, kokousasiakirjat, testaussuunnitelma, testausraportit sekä työpajamuistiot. Hankkeella ei ollut toimijoiden lisäksi ulkopuolisia rahoittajia. Hanke toteutettiin ajanjaksolla maalis-lokakuu

9 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 2. Teknologia H.323-neuvottelut yleistyvät niiden luotettavuuden parantuessa. IP-yhteydet ovat yliopistojen ja korkeakoulujen välillä FUNET-verkkoa käyttäen huomattavasti ISDN-liittymiä käyttäviin yhteyksiin verrattuna edullisempia. IP-yhteyden käyttö esimerkiksi omalta työasemalta on joustavaa. IP-pistoke löytyy jokaisesta työhuoneesta, mutta ISDN vain harvasta tilasta. 2 IP-neuvottelujen kompastuskivi löytyy organisaatioiden välisistä palomuureista. H.323 neuvottelu ei yleensä toimi ilman erityistoimenpiteitä useamman lähiverkkoaan palomuurilla suojaavan organisaation välillä. Helsingin ja Oulun yliopistolle on hankittu viime vuosien aikana tekniikaltaan yhtenevät videoneuvottelusillat ja videokonferenssijärjestelmään liittyvät palvelinohjelmistot. Koko testiohjelma, poikkeuksena testit Videran kanssa, toteutettiin H.323 ympäristössä, mutta laitteistoihin määritettiin myös soitto-ominaisuudet H.320 ja H.323 laitteistojen välille. Soitot IP: n ja ISDN:n välillä ovat mahdollisia kumpaankin suuntaan samoin kuin ISDN:n väliset soitot. Päätavoitteena oli rakentaa ja testata IP-ympäristössä toimiva videokonferenssijärjestelmä ja määrittää siihen tarvittavat palomuuriasetukset. H.323-neuvottelu vaatii toimiakseen lukuisten palomuuriporttien avaamista. Tässä hankkeessa käytetyt videoneuvottelua avustavat palvelinohjelmistot vaativat erillisten palomuuriporttien avaamista toimiakseen yhtenä kokonaisuutena. Palomuuriasetusten selvittäminen ja konfigurointi oli yksi tämän hankkeen haastavimmista tehtävistä. 2.1 Videoneuvottelusillat Helsingin yliopiston videoneuvottelusilta (MCU) on Polycom Accord MGC-50 (2 runkoa), johon saa 10 kpl ja maksimissaan 36 IP-H.323 Yhdessä kokouksessa voi IP-yhteyksiä kuitenkin olla enintään 34. Jos IP-yhteyksissä käytetään suurempia nopeuksia, niin osanottajamäärä vastaavasti laskee. Nopeudella 768 Kbs IP-kyky on 12+6 yhteyttä ja T1 nopeudella 6+3. Toinen Polycom Accord MGC-50 (MCU 1) silloista oli määritetty gatekeeper käyttöön. Tähän ei ollut liitetty ISDN-yhteyksiä. Oulun sillasta on H.323 paikoista 12 määritetty gatekeeperin käyttöön samoin kuin ISDN-numeroavaruudesta 20 numeroa. Kaikki sillat ovat Polycomin MGC sarjaa. Taulukossa 1 on esitetty testeissä käytettyjen siltojen keskeisiä ominaisuuksia. Taulukko 1. Helsingin ja Oulun yliopiston videoneuvottelusillat. Silta H.323 (384kb/s) H.320 (384kb/s) CP/TC OY MGC / on HY MGC 50 (1) HY MGC 50 (2) / - 12 / on IP ,81 2 Toisaalta ISDN tarjoaa vielä tällä hetkellä harvaan asutuilla seuduilla luotettavimman ja usein ainoan mahdollisen yhteystavan videoneuvottelu toteuttamiselle. 9

10 KaVio - Pilottihanke 2.2 Palvelinohjelmistot 3 Hankkeessa testattiin usean videoneuvottelua avustavan palvelinohjelmiston muodostamaa kokonaisuutta. Käytettyjen palvelimien ja ohjelmistojen tiedot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Palvelinohjelmistot, versiot ja kapasiteetti. Ohjelmistot OY Palvelin Versio Käyttötarkoitus Lisenssejä Pathnavigator 2*3.2 GHz, 2 Gb RAM 5.2 Gatekeeper 30 puhelua / 100 rekisteröintiä Weboffice 2*2,8 GHz, 6.02 Sovelluksenjako 125 käyttäjää WebCommander 1 Gb RAM 5.6 MCU- etäkäyttö - Ohjelmistot HY Palvelin Versio Käyttötarkoitus Lisenssejä Pathnavigator P3 600MHz, 2 Gb RAM 5.2 Gatekeeper 30 puhelua / 100 rekisteröintiä Weboffice Xeon 6.02 Sovelluksenjako 125 käyttäjää WebCommander 2*1,8 GHz, 1 Gb RAM 5.6 MCU- etäkäyttö - Polycomin PathNavigator -ohjelmistoa käytettiin sekä Helsingissä että Oulussa gatekeeperinä, jonka avulla voidaan helpottaa videoneuvottelujen hallittavuutta ja parantaa resurssien käyttöä. Samalla käyttäjän itsensä käynnistämät neuvottelut etäpäätteiltä mahdollistuvat. Weboffice -ohjelmistoa käytetään neuvotteluaineiston, esimerkiksi dokumenttien, jaossa. Siihen yhdistetty videoneuvotteluominaisuus helpottaa samanaikaista kommunikaatiota. WebCommanderin avulla voidaan videoneuvottelusiltaan muodostaa yliopiston verkonalueesta riippumattoman etähallinta- ja monitorointiyhteys. WebOffice:n videoneuvotteluominaisuuksien hyödyntäminen vaatii WebCommander ohjelmiston käyttöönottoa. Molemmissa hankeorganisaatioissa palvelimet on asennettu konfiguraatioliitteen mukaisesti (liite 2). Oulun palvelimet on mitoitettu maksimikäyttäjämäärien mukaan, jotta vältettäisiin alitehoisista laitteistoista johtuvat ongelmat. Weboffice ja WebCommander ovat asennettu samaan palvelimeen Windows SQL serverin kanssa, joka toimii kaikkien ohjelmistojen tietovarastona. Helsingin yliopistossa ohjelmistot ovat samoja. Palvelinkonfiguraatio on hieman pienempitehoinen ja tietokantaohjelmistona on Microsoft SQL Desktop Edition. 2.3 Päätelaitteet Testeissä käytettiin useita eri päätelaitemalleja kolmelta eri valmistajalta. Polycomin ja Videran (Vcon) laitteista mukana olivat ViaVideo I (Helsinki) ViaVideo II (Oulu, Helsinki) ipower 9800 (Helsinki) sekä Videra st512 (Oulu). 3 Yksityiskohtaisempaa tietoa Polycom:n ohjelmistoista löytyy osoitteesta 10

11 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Tandbergin laitteista käytettiin Tandberg 880 NPP(Helsinki) Tandberg 800 NPP+MS(Helsinki). 2.4 E.164-numerointi Hankkeen tavoitteena oli testata E.164-numerointijärjestelmän toimivuus useiden eri organisaatioiden välisessä videoneuvotteluliikenteessä sekä ottaa numerointijärjestelmä käyttöön hankkeen toteuttajaorganisaatioissa. E.164-numerointia käytetään videoneuvottelulaitteen osoitetietona IP- tai ISDN-osoitteen sijasta. 4 E.164 numeroinnin selkeänä etuna nähdään se, että tietyllä käyttäjällä voi olla käytössää aina sama numero, vaikka laitteen sijainti ja/tai IP-osoite muuttuu. Numero on helppo siirtää uuteen laitteeseen, kun käyttäjä muuttaa paikasta toiseen. Jaettuja osoitteistoja ei tarvitse erikseen päivittää. Numerointijärjestelmän avulla voidaan luoda maanlaajuinen standardi IP-videoneuvottelulaitteiden osoitteille. Sama numerointi voidaan liittää myös kansainväliseen verkkoon lisäämällä numeron eteen maatunnus, jolloin käyttöön saadaan kansainvälisen tason osoitteisto. Numeroinnin periaatteena on tässä hankkeessa käytetty Jussi Talaskiven ehdottamaa E.164- numeroinnin periaatetta: 5 - E.164 on muotoa xxxyyzznnnn, missä xxx = organisaatio yy = 1. taso, esim. tiedekunta zz = 2. taso, esim. laitos nnnn = neuvottelulaitteen numero - xxx osan määrittely: - Aakkostetusta luettelosta jaetaan jäsenorganisaatiolle numero aloittaen numerosta 200 (2-alkuiset sisältävät yliopistot ja amk:t, 3-alkuiset muut Funetin jäsenet) - Numerot 0 ja 1 on suljettu pois, jotta vältetään 0-alkuiset numerot ja hätänumero 112. Esimerkkeinä Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston E.164 numeroinnit: - OY, Sähkö- ja tietotekniikan osastolla numerot ovat muotoa nn 225 = Oulun yliopiston tunnus 4500 = yliopiston sisäinen vastuualueen tunnus (STO) 10nn = laitteen numero. 6 HY, Tietotekniikkaosastolla numerot muodostuvat vastaavasti nnnn 209 = Helsingin yliopiston tunnus 10 = tiedekunnan tunnus 50 = laitoksen numero nnnn = laitteen numero. 4 Ominaisuus on tuettu useimmissa videoneuvottelulaitteissa ja -ohjelmistoissa. 5 Tarkemmin liitteessä 3. 6 Laitteen numerossa ei käytetä 0-alkuisia jotta numerosta tulisi selkeämpi. 11

12 KaVio - Pilottihanke 2.5 Testausalusta Kuvissa (kuva 2 ja 3) on esitetty testaualustana käytetyt laitteistot ja niiden väliset verkkoyhteydet. Etäpäätteisiin (Terminals) on määritetty kunkin yliopiston gatekeeperin IP-osoite (PathNavigator), joka pitää kirjaa rekisteröityneistä laitteista ja niiden nimistä. Lisäksi gatekeeperiin on liitetty yliopiston videoneuvottelusilta, jonka välityksellä monipiste- ja IP-ISDN ja ISDN-IP soitot toimivat. Gatekeeperit ovat yhteydessä toisiinsa ja toimivat polunlöytäjinä videoneuvottelulaitteiden välille. WebOffice toimii aineistonjako-ohjelmistona ja siihen voidaan liittää pathnavigatorin ja videoneuvottelusillan avulla monipiste-videoneuvotteluominaisuudet erillistä videoneuvotteluohjelmistoa ei tarvita. 7 WebCommander on liitetty siltaan ja SQL-tietokantaan. WbCommander:n avulla sillan varaustilannetta voi tarkastellla ja tehdä käyttövarauksen internetin ylitse mistä tahansa. SQL-palvelin toimii tietovarastona kaikille em. ohjelmistoille. Lisäksi Oulun infrastruktuuriin kuuluvat CuSeeMe-ohjelmistopohjainen silta ja Exchange-palvelin, joita ei vielä näissä testeissä otettu mukaan. Myös PanOulu-WLAN verkon liittäminen pathnavigatoriin siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Kuva 2. Oulun yliopiston testiympäristö kaaviokuvana. Helsingin yliopiston laite- ja ohjelmistokanta on lähes yhteneväinen. Edellä esitetyn lisäksi on Helsingin järjestelmään kytketty Torrent VCG, jonka avulla saadaan videoneuvottelusillassa toteutettu monipisteneuvottelu tallennettua ja jaettua edelleen internetin välityksellä laajemmalle joukolle. 7 Vaatii ViaVideo II laitteen toimiakseen integroituna WebOfficeen 12

13 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Kuva 3. Helsingin yliopiston testiympäristö kaaviokuvana. 2.6 H.350 Kyseessä on International Telecommunication Unionin ITU:n standardi jossa kuvataan multimediakonferenssien hakemistopalveluiden arkkitehtuuri käyttäen LDAP 8 internetprotokollaa. Tarkempi kuvaus standardista löytyy ITU:n 9 ja ViDeNetin 10 sivustoilta. KaVio-hankkeessa ei vielä otettu käyttöön tätä standardia, mutta koska pyrkimyksenä on luoda koko maan kattava osoitetietokanta niin asiaan perehdyttiin yleisellä tasolla. H.350 pohjalta tehtävä osoitetietokantaan pystytään yhdistämään nyt käytössä olleen testialustan gatekeeperit, jolloin käyttäjien ja videoneuvottelulaitteiden haku helpottuu. Tähän standardiin voidaan myös yhdistää jo testattu E.164 numerointi laitteen yhdeksi osoitetiedoksi voidaan merkitä E.164 numero

14 KaVio - Pilottihanke 2.7 Palomuurit Testeissä todettiin yliopistojen palomuurien konfiguraatiotarvetta kolmessa eri kategoriassa. 1) Päätelaitteet Helsingin yliopistossa täytetään lomake, jonka perusteella päätelaitteen iposoitteen perusteella avataan H.323 portit (liite 3) Oulussa portit avataan pyynnöstä haluttuihin ip-osoitteisiin 2) Sillat Siltojen H.323 kortit palomuurien ulkopuolella 3) Gatekeeper Oulu/HY liitteen 3 mukaiset portit auki, lisänä normaaliin H.323 portteihin 1719 UDP RAS only Testien loppuvaiheessa palomuureista oli avattu em. kategorioiden mukaiset portit. Testien perusteella yliopistojen palomuurien normaaliasetukset eivät salli kuvatun kaltaista videoneuvottelujärjestelmää, vaan vaaditaan palomuurien erillistä aukaisua. Jokaisessa testiin osallistuneessa organisaatiossa havaittiin palomuurien vaatimien säätöjen olevan erilaista mikä aiheutui erilaisista palomuuriohjelmistoista. Laitetoimittajalta saatujen tietojen mukaan marraskuussa 2004 tulevassa Pathnavigator-versiossa portteja ei tarvitse avata palomuureista yhtä paljon, joten palomuuriasetuksia voidaan kiristää jonkin verran. Päätelaitteiden videoneuvotteluihin tarvitsemaa porttimäärää voidaan vähentää jos käytettävä laite tukee videoneuvottelun tarvitsemien porttien määrittelyä. 14

15 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 3. Tulokset ja toteutus 3.1 Testaussuunnittelu Testaussuunnitelmassa käytiin läpi pääpiirteittäin Oulun- ja Helsingin yliopiston Pathnavigator, Webcommander ja Weboffice ohjelmistojen sekä MCU 50/100 videoneuvottelusiltojen yhteistoiminnallisuuden testaus Testauksen kohde ja tavoitteet Keskeisintä testauksessa oli Pathnavigator-ohjelmiston toimivuuden testaaminen, koska kaikki muut ohjelmistot sekä videoneuvottelusillat on linkitetty toisiinsa Pathnavigatorin kautta. Tärkeintä oli saada Oulun- ja Helsingin yliopistojen omat Pathnavigator-ohjelmistot toimimaan yhdessä. Tulevaisuuden tavoitteena on jakaa videoneuvottelusiltojen mahdollisia ylimääräisiä resursseja eri organisaatioiden välillä, monipuolistaa videoneuvottelujen mahdollisuuksia ja parantaa videoneuvotteluyhteyksien toimivuutta. Käyttäjille mahdollistettiin point-to-point- ja monipisteneuvottelujen luominen ja käynnistäminen ilman erillistä varausta ja teknistä tukea Testauksen organisointi ja raportointi Testaukseen osallistuivat Oulun yliopistolta Mika Paakkanen, Terho Lauri, Heikki Riikonen ja Harri Hämeenkorpi sekä Helsingin yliopistolta Tapani Liljavirta, Kari Tuononen, Sami Andberg ja Juha Mattsson. Kaikki henkilöt eivät olleet mukana jokaisessa testissä, vaan testeihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan. Osittain testauksessa oli mukana myös laitteisto-/ohjelmistotoimittaja Videra Oy:n Markku Ojala. 3.2 Testien toteutus Testaukset aloitettiin kesäkuussa 2004 ja ne pyrittiin suorittamaan laaditun testausaikataulun mukaisesti missä ei täysin onnistuttu. Kesälomakausi ja Helsingin yliopiston verkossa olleet ongelmat aiheuttivat muutoksia aikatauluun. Testauksen tiedotuskanavana käytettiin Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston Optima-oppimisympäristössä olevaa V-network pilot -työtilaa. Ennen jokaista testaustapahtumaa laadittiin Optimaan tarkempi kuvaus testattavasta kohteesta, testin aikataulu sekä määritettiin testiin osallistuvat henkilöt. Ennen testiä otettiin monipistevideoneuvotteluyhteys Oulun yliopiston videoneuvottelusiltaan ja käytiin lyhyesti läpi kyseinen testitapahtuma. Optimaan tallennettiin kaikki testaukseen liittyvä materiaali ja dokumentit. Jokaisesta testaustapahtumasta laadittiin raportti, jossa kuvattiin testin tulokset ja ongelmat. 15

16 KaVio - Pilottihanke 3.3 Hankkeen eteneminen kuvaus vaiheittain Hanke eteni lähes ennalta laaditun suunnitelmien mukaisesti. Ensimmäinen yhteinen kokous pidettiin videoneuvottelun välityksellä. Kokouksessa esiteltiin projektiryhmälle alustavasti hankkeen ideat ja tavoitteet. Tätä oli edeltänyt muutamia epävirallisia tunnusteluja yhteistyöhalukkuudesta toimijoiden välillä, yhteisistä intresseistä ja asiantuntijuuden jakamisesta. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin jatkotyöskentelystä. Rutiininomaiset kokoukset järjestetään videoneuvottelun välityksellä Hankkeen aikana pidetään kaksi työpajaa, joissa tutustutaan organisaatioiden tekniseen infrastruktuuriin, analysoidaan toteutetut testaukset sekä ideoidaan hankkeen jatkoa. Hanke jaettiin kolmeen vaiheeseen; 1. Organisaation sisäinen rakennus ja testaus 2. Testaus organisaatioiden välillä 3. Tulosten analysointi Ensimmäisessä vaiheessa hankkeeseen osallistuvat organisaatiot huolehtivat laitteiden nimeämisestä. Nimeämisessä käytettiin Funet-työvaliokunnan hyväksymää numerointijärjestelmää. Käytettävien laitteiden tiedot kerättiin Optima-ympäristöön. Helsingin yliopistossa päätettiin ottaa Pathnavigatorille käyttöön pilottivaiheessa MCU1 (MGC 50). Oulun yliopistossa gatekeeper-asetukset hoidettiin yhdellä siltarungolla (MGC100), josta toinen H kortti liitettiin Pathnavigatoriin. Oulussa rakennettiin ja viimeisteltiin tarvittava palvelinrakenne ja aloitettiin organisaation sisäinen ohjelmistojen konfigurointi sekä eri toimintojen testaus. Tämä työvaihe saatetiin loppuun aikataulun mukaisesti. Työmäärä osoittautui yllättävän suureksi ohjelmistojen konfiguroinnissa ja sisäisessä testauksessa. Toisessa vaiheessa alkoi aktiivinen testaus organisaatioiden välillä. Testejä suoritettiin kesän ja syksyn 2004 aikana kymmenen. Aluksi yhteyksissä ilmeni lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia - mikään ei toiminut. Kahden ensimmäisen testin aikana Helsingin yliopistoon ei saatu kuin puhelinyhteys johtuen Helsingin yliopiston verkko-ongelmista. Verkkoyhteyksien palattua normaaleiksi todettiin palvelinohjelmistojen versiot erilaisiksi, joten yhdessä laitetoimittajan päivitettiin Helsingin yliopiston palvelinsovellukset uusimpiin versioihin sekä siirrettiin Pathnavigator eri palvelimelle kuin WebOffice ja WebCommander. Eri versioiden välinen kommunikaatio ei ollut halutulla tasolla. Päivitykset todettiin välttämättömiksi. Seuraavissa testeissä törmättiin kirjaimellisesti palomuureihin. Yhdessä laitetoimittajan kanssa aloitettiin etsimään tarvittavaa palomuurikonfiguraatiota. Helsingin yliopiston palomuuria säädettiin Pathnavigatorin vaatimalle tasolle. Yhdessä Oulun yliopiston palomuurin säätämisen kanssa tämä toimenpide mahdollisti varsinaisten videoneuvottelutestien aloittamisen. Palomuurien H.323 porttien tarkistus ja 1719 UDP portin kahden eri H.323 protokollan, H.323 RAS ja H.323 Ras only -porttien avaus mahdollisti liikenteen Pathnavigatoreiden välillä. Yhteyskutsut alkoivat toimia myös E.164-numeroinneilla ja aliaksilla. 16

17 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen WebOfficen ja siihen integroidun videoneuvottelun testaus on vielä kesken. Ensimmäisissä varsinaisissa yhteyskokeiluissa organisaatioiden sisällä WebOfficen toimintaan oli mahdollista liittää myös videoneuvottelu. Tämä toimi erityisesti point to point-neuvottelussa. Monipisteneuvottelut ja WebOfficen vaatima siltaresurssien määrittely ovat vielä työn alla ja vaativat lisätestausta. Kolmantena vaiheena ollut tulosten arviointi käydään läpi seuraavassa osiossa. 17

18 KaVio - Pilottihanke 4. Arviointi ja johtopäätökset Tavoiteosiossa määritettyjen viiden pääkohdan toteutumista arvioitiin Oulussa pidetyn työpajan aikana. Samalla mietittiin kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Seuraavassa tavoitteiden arviointi jaoteltuna pääkohtien mukaan. 4.1 Tavoitteet ja niiden arviointi Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla videoneuvottelu voidaan järjestää loppukäyttäjän toimesta Lähtökohtana järjestelmän suunnittelussa oli Polycomin tuotantomalli, jota pyrittiin soveltamaan korkeakouluympäristöön. Tämän mallin pääongelmaksi osoittautui sen soveltaminen kahden eri organisaation rajapinnoissa. Yksittäisen organisaation sisällä se toimi hyvin, mutta organisaatioiden väliset yhteydet osoittautuivat ongelmallisiksi. Toisena ongelmana on laitekannan hetorogeenisyys, sillä varsinkin vanhemmat laitteet eivät toimi hyvin yhteen uudempien kanssa ja eri valmistajien laitteiden yhteensopivuudessa myös on havaittavissa ongelmia. Monipisteneuvottelujen käynnistäminen onnistui WebOfficen ja ViaVideo II avulla, mutta toimintavarmuutta ei kyetty luomaan. Toimintakulttuuria on kehitettävä ja karsittava päällekkäisiä toimintoja eri organisaatioissa. Yhteinen varaus- ja hallinnnointijärjestelmä tulisi rakentaa, mikä mahdollistaisi resurssien tehokkaamman käytön. Lisävaatimuksina neuvottelujen käynnistämistä ajatellen todettiin loppukäyttäjän kannalta seuraavaa: 1) Loppukäyttäjille on luotava kalenterinäkymä, josta nähdään videoneuvottelusiltojen vapaat resurssit. Samalla on luotava neuvottelujen varausmekanismi. 2) Kokousten nimeäminen on standardoitava eri organisaatioissa ja organisaatioiden sisällä. 3) Loppukäyttäjän on ymmärrettävä systeemin toiminta. Tämä asettaa vaatimuksia koulutukselle ja tukitoiminnalle. 4) Operaattorilla tulee olla oikeus estää neuvottelu. Mikäli resurssit eivät riitä, aiemmin tehdyt varaukset menevät on-demand neuvottelujen edelle. Tuotantokelpoista järjestelmää ei kyetty rakentamaan. Toimivia osioita saatiin aikaiseksi, muttei toimivaa kokonaisuutta. Mallin toteuttaminen vaatii jatkokehittelyä Videoneuvottelun teknisen tuen tehtäväkentän vähentäminen ja helpottaminen Tavoite ei toteutunut. Järjestelmän kehittäminen lisäsi työmäärää huomattavasti. Tämä johtui rakentamisen ja konfiguroinnin vaatimasta työpanoksesta. Itse operoinnin työmäärä ei lisääntynyt. Työryhmässä katsotaan, että valmiin järjestelmän käyttöönotto muuttaa operaattorin työnkuvaa enemmän varsinaiseen operaattorin toimintaan. Perustoimintoja voitaneen siirtää loppukäyttäjälle (vrt. esimerkiksi pankkien internet-palvelut). 18

19 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Testata E.164 järjestelmän toimivuus organisaatioiden välisessä videoneuvotteluliikenteessä ja ottaa järjestelmä käyttöön toteuttajaorganisaatioissa Tavoite toteutui hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa osittain. Testiin osallistuneet tahot ottivat käyttöön E.164 numeroinnin. Koko organisaatioiden laajuista numeroinnin käyttöönottoa ei toteutettu. Neuvottelu kyettiin perustamaan käyttäen e.164 numerointia. Varsinaisen hyödyn järjestelmästä saa vasta, kun käytössä on Directory-palvelu, joka mahdollistaa sinne kirjattujen numerotietojen hakemisen palvelimelta suoraan laitteeseen. E.164 numeroiden käyttö manuaalisesti syötettynä ei ole sen helpompaa kuin IP-numeroiden. Aliasnimien käyttö osoittautui helpoksi, erityisesti sähköpostiosoitteen käyttäminen aliaksena tuntui käytännölliseltä ja toimivalta ratkaisulta. Yhteisen videoneuvotteluhakemiston toteuttaminen olisi ensiarvoisen tärkeää käytön helppouden kannalta. Työryhmässä todettiin tämän olevan yksi mahdollinen tavoite VideoFunethankkeelle Yhdistää eri organisaatioiden paikallisen tason videoneuvottelujärjestelmät niin, että ne toimivat ongelmitta mahdollisimman tietoturvallisesti organisaatioiden palomuurien läpi Järjestelmät saatiin toimimaan yhtenä kokonaisuutena poislukien siltojen käyttö. Kummakin hankeosapuolen silta on vain oman organisaation neuvottelujen käytössä. Sillat olisi voitu yhdistää, mutta sitä ei katsottu tarpeelliseksi tässä vaiheessa. Palomuurien kanssa esiintyneet ongelmat olivat osin yllätys. Normaalien H.323 porttien avaaminen ei täysin riittänyt vaan palomuureja jouduttiin konfiguroimaan laajemmin pathnavigatorien käytön onnistumiseksi. Ongelmat kuitenkin selvitettiin ja järjestelmä saatiin toimintakuntoon. Palomuurien avaamiseksi tiettyyn päätelaitteeseen on HY:ssä kehitetty lomakepalvelu, jolla voidaan automaattisesti avata H.323 portit halutuksi ajaksi (1 min 31 vrk). Henkilökohtaisen videoneuvottelun kannalta tämä on hyödyllinen ja toimiva palvelu, mikä tulisi projektityöryhmän mielestä saada muuallakin käyttöön Tehostaa molemmissa toteuttajaorganisaatioissa mittavia investointeja vaatineen videoneuvotteluinfrastruktuurin (päätelaitteet, neuvottelusillat ja palvelimet) käyttöä Laitteistojen käyttö ja tieto-taito on lisääntynyt projektin aikana. Tietämyksen levittäminen totetuttajaorganisaatioiden välillä on onnistunut. Tämänkaltaisen pilotoinnin suorittaminen olisi yksin ollut mahdotonta. Käytetyt laitteistot saatiin toimimaan kussakin organisaatiossa sisäisesti, mutta järjestelmien organisaatioiden välinen integrointi ja toiminnallisuuksien määrittely ei olisi onnistunut ilman tiedonvaihtoa. 19

20 KaVio - Pilottihanke 5. Liitteet Liite 1. Yliopistojen monipistesillat Suomessa ja niiden yhdyshenkilöt 11 Korkeakoulu Jyväskylän yliopisto Lappeenrannan tekninen yliopisto Oulun yliopisto MCU -laite Radvision MCU-323 H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Jussi Talaskivi, jussi.talaskivi[at]jyu.fi Ohjeistus ja varaus tapauskohtaisesti sähköpostin välityksellä Radvision MCU-323 H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Ilmari Laakkonen, ilmari.laakkonen[at]lut.fi Varaukset web ( ja sähköposti. Polycom Accord MGC-100 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Timo Ervasti, timo.ervasti[at]oulu.fi Varaukset sähköpostilla tukihenkilöille, joita on 5 kappaletta. Tukihenkilöt päivittävät sillan omaa varausjärjestelmää. CUSeeME Conference Server 6.0d H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö Mika Paakkanen, mika.paakkanen[at]ee.oulu.fi Ohjeistus ja varaukset sähköpostitse Helsingin yliopisto TKK Koulutuskeskus Dipoli Chydenius-instituutti Videoserver BS-2006 H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö Timo Ervasti, timo.ervasti[at]oulu.fi Ohjeistus ja varaukset sähköpostitse. Polycom Accord MGC-50 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Sanna Vänttinen, atk-videoneuvottelu@helsinki.fi Ohjeistus ja varaukset webin kautta ja osittain sähköpostilla. Lisätietoja: Ezenia! Series 2000 H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö Kristiina Gustafsson, kristiina.gustafsson[at]hut.fi Varaus ja ohjeistus sähköpostitse Polycom Accord MGC-50 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Pentti Impiö, pentti.impio[at]chydenius.fi Varaukset ja ohjeistus sähköpostilla

21 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Yliopistojen monipistesillat Suomessa ja niiden yhdyshenkilöt 11 Korkeakoulu Turun yliopisto Seinäjoen ammattikorkeakoulu Diakonia ammattikorkeakoulu CSC - Tieteellinen Laskenta Oy MCU -laite Polycom Accord MGC-50 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Jani Pöyhönen, jani.poyhonen[at]utu.fi Varaukset ja ohjeistus sähköpostilla Tandberg MCU H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Hannu Mansikka, hannu.mansikka[at]seamk.fi Varaukset ja ohjeistus sähköpostilla Polycom Accord MGC-50 H.323 ja H.320 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Sakari Salla, sakari.salla[at]diak.fi Varaukset ja ohjeistus sähköpostilla CUSeeME Conference Server 6.0d H.323 videoneuvottelu Yhteyshenkilö: Jani Tiihonen, jani.tiihonen[at]csc.fi Varaukset: 21

22 KaVio - Pilottihanke Liite 2. E.164 Numerointi FUNET-verkossa Funet-klubin vuosikokous ( ) hyväksyi oheisen E.164 numeroehdotuksen. Luonnos (Jussi Talaskivi/Jyväskylän yliopisto) H.323 laitteiden E.164 numerosuositus Funet-verkossa Numerosuositus on laadittu helpottamaan videoneuvottelulaitteiden yhteensopivuutta ja estämään mahdollisia päällekkäisyyksiä organisaatioiden välillä. Suositus käsittää ainoastaan organisaatiotason numeromääritykset. Ensimmäisen ja toisen tason määrittelyihin pätee ainoastaan numeron pituuteen liittyvät suositukset (organisaation sisäisen numeron pitää olla vähintään kuusi numeroa pitkä). Muutoin tasojon määritykset jäävät organisaation omalle vastuulle. E.164 on muotoa: xxxyyzznnnn xxx = organisaatio yy = 1. taso (esim. tiedekunta) zz = 2. taso (esim. laitos) nnnn = neuvottelulaiteen numero Jossa xxx vastaa: 200 CSC 201 ARCADA - Nylands svenska yrkeshögskola 202 Diakonia-ammattikorkeakoulu 203 Espoon - Vantaan ammattikorkeakoulu Laurea 204 Espoon - Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu 205 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 206 Helsingin ammattikorkeakoulu,stadia 207 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu 208 Helsingin kauppakorkeakoulu 209 Helsingin Yliopisto 210 Hämeen ammattikorkeakoulu 211 Joensuun yliopisto 212 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 213 Jyväskylän yliopisto 214 Kajaanin ammattikorkeakoulu 215 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 216 Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu 217 Kuopion yliopisto 218 Kuvataideakatemia 219 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 220 Lahden ammattikorkeakoulu 221 Lapin Yliopisto 222 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 22

23 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen 223 Mikkelin ammattikorkeakoulu 224 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 225 Oulun Yliopisto 226 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu227 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 228 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu 229 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 230 Satakunnan ammattikorkeakoulu 231 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 232 Sibelius-Akatemia 233 Svenska handelshögskolan 234 Svenska yrkeshögskolan 235 Taideteollinen korkeakoulu 236 Tampereen ammattikorkeakoulu 237 Tampereen Teknillinen Korkeakoulu 238 Tampereen yliopisto 239 Teatterikorkeakoulu 240 Teknillinen korkeakoulu 241 Turun kauppakorkeakoulu 242 Turun ammattikorkeakoulu 243 Turun yliopisto 244 Vaasan ammattikorkeakoulu 245 Vaasan yliopisto 246 Åbo Akademi 247 Yrkeshögskolan Sydväst 248 Yrittäjien ammattikorkeakoulu 301 Arkistolaitos 302 Suomen Eduskunta 303 Euroopan Metsäinstituutti 304 Fysiikan tutkimuslaitos 305 Geodeettinen laitos 306 Geologian tutkimuskeskus 307 Helsingin yliopistollinen keskusairaala 308 Ilmatieteen laitos 309 Kansanterveyslaitos 310 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 311 Kuopion yliopistollinen sairaala 312 Lääkelaitos 313 Merentutkimuslaitos 314 Metsäntutkimuslaitos 315 Museovirasto 316 Opetusministeriö 317 Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos 318 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 319 Seinäjoen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 320 Seinäjoen ammattioppilaitos 321 Stakes 322 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 323 Suomen Akatemia 23

24 KaVio - Pilottihanke 324 Suomen pankki 325 Suomen ympäristökeskus 326 Säteilyturvakeskus 327 Tampereen yliopistollinen sairaala 328 Teknologian kehittämiskeskus 329 Tilastokeskus 330 Työterveyslaitos 331 Valtion taidemuseo 332 Varastokirjasto 333 Venäjän ja Itä-Euroopan Instituutti 334 VTT 335 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 24

25 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen LIITE 3. Laitekonfiguraatiot Testauksessa käytettyjen palvelinohjelmistojen asennus tulee tapahtua seuraavan listan mukaisesti: 1. SQL Server palvelimeen 1 2. PathNavigator palvelimeen 2 3. WebCommander palvelimeen 1 4. WebOffice mieluiten omaan palvelimeen, mutta näistä kahdesta mieluummin palvelimeen 1 SQL Server: - Käyttöjärjestelmä win server 2000/ asennus normaalisti Weboffice: - tarvittava palvelinrauta riippuu lisenssimäärästä - palvelinohjelmistona win 2000 server, win 2003 server - asennus: noudata ohjelmiston asennusohjeita - määritettävää: Gatekeeper ip Muut Webofficet, ip:t WebCommander, ip Pathnavigator: - palvelinrauta, riippuu lisenssimäärästä - palvelinohjelmistona win 2000 server, mahd. myöh. win 2003 server - asennuksessa määritettävä SQL- palvelimen ip - asetukset yliopiston mukaan, tärkeimpinä silta- ja naapuri- gatekeeperasetukset - määritettävä käytettävän sillan/siltojen kanssa yhtenevät prefix-asetukset ISDN-IP soitoille - yliopistokohtaiset asetukset, mm. E.164 prefix ym. WebCommander: - asennus ohjeitten mukaan - määritettävä sillan ip-numero, SQL palvelinasetukset 25

26 KaVio - Pilottihanke Liite 4. Palomuuriasetukset Tarvittavat porttien aukaisut yliopistojen palomuureihin. Sekä päätelaitteisiin että Gatekeepereihin tulee avata seuraavan listan mukaiset portit. H.323 Client Port Type Description 80 Static TCP HTTP Interface X 389 Static TCP ILS Registration (LDAP) X 1503 Static TCP T.120 X 1718 Static TCP Gatekeeper Discovery X 1719 Static TCP Gatekeeper RAS X 1720 Static TCP H.323 Call Set-up X 1731 Static TCP Audio Call Control 8080 Static TCP HTTP Server Push X Dynamic TCP H.245 (Call Parameters) X Dynamic UDP RTP (Video Stream Data) X Dynamic UDP RTP (Audio Stream Data) X Dynamic UDP RTCP (Control Information) Portit pitää avata molempiin suuntiin, jotta kuva- ja ääni kulkee molempiin suuntiin. Gatekeeper-keskustelu tapahtuu porteissa

27 Kansallisen videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Muistiinpanoja: 27

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 3.5.2010 200 / vaihtokk, kk YO 177925 Aalto-yliopisto 221 1 243 248 600 255 000-6 400 Helsingin kauppakorkeakoulu 94 200 Taideteollinen korkeakoulu 26 400

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2009-10 200 / vaihtokk, kk toteuma + toteuma + haettu, ka) haettu, ka), kk 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu 102 471 94 200 105 502 85 340 8 860 29604 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo , ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2008-09 170 / vaihtokk, kk Keskim EU lähtijöistä (2v (2v vaihdon 08/09 lähtijöistä 2007-08 EU toteuma) toteuma) kesto, kk 07/08 + OPM 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN 9.5.2012 245 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto-yliopisto 263 1,494 366,030 273,600 92430 29604 Helsingin yliopisto 438 2,771 678,895 554,200

Lisätiedot

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén 1 Korkeakoulujen talouden tunnusluvut 2015-2016 Johtaja Hannu Sirén Vakavaraisuus, ammattikorkeakoulut Omavaraisuusaste Centria ammattikorkeakoulu 74 % 73 % Diakonia ammattikorkeakoulu 79 % 82 % Haaga

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Liite 1. Sopijaosapuolet

Liite 1. Sopijaosapuolet Liite 1. Sopijaosapuolet Aalto-yliopisto, Y-tunnus 0245902-6 Arkistolaitos, Y-tunnus 0245885-9 Eduskunnan kanslia, Y-tunnus 0245977-1 Helsingin yliopisto, Y-tunnus 0313471-7 Itä-Suomen yliopisto, Y-tunnus

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Erasmus liikkuvuus Suomesta Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88

Lisätiedot

Videoteknologia tulevaisuuden haasteiden edessä

Videoteknologia tulevaisuuden haasteiden edessä Videoteknologia tulevaisuuden haasteiden edessä TieVie-seminaari 11.12.2006 Kari Tuononen kari.tuononen@helsinki.fi Verkkopedagogiikan asiantuntija Pohdi Miten tulevaisuudessa voisit hyödyntää videoteknologiaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Megakonferenssi 15.5.2002 Loppuraportti. Jani Tiihonen CSC Tieteellinen Laskenta Oy raportti valmistunut 29.9.2002

Megakonferenssi 15.5.2002 Loppuraportti. Jani Tiihonen CSC Tieteellinen Laskenta Oy raportti valmistunut 29.9.2002 Megakonferenssi 15.5.2002 Loppuraportti Jani Tiihonen CSC Tieteellinen Laskenta Oy raportti valmistunut 29.9.2002 Sisältö Esittely...2 Tekniikkaa ja tilastoja...2 Megakonferenssin kulku...4 Yhteenveto...5

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Videoneuvottelusiltojen ketjutus Raportti 7.2.2002

Videoneuvottelusiltojen ketjutus Raportti 7.2.2002 Videoneuvottelusiltojen ketjutus Raportti 7.2.2002 Jani Tiihonen Jussi Talaskivi Timo Hatakka Timo Ervasti CSC Jyväskylän yliopisto LTKK Oulun yliopisto 2 Sisällys Johdanto... 2 Videoneuvottelusiltojen

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 288 1 632 375 360 370 300 5 060 29604 Helsingin yliopisto 472

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke

Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke Joustavia opiskelumahdollisuuksia tuetusti Exam-kevätpäivät (31.5.2018) Joustavia opiskelumahdollisuuksia tuetusti Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulujen kehittämishanke. Tukea

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1 Marraskuu 2014 1 (22) Tekniset vaatimukset Marraskuu 2014 2 (22) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -

Lisätiedot

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 300 / vaihtokk. Tukisumma euroa

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 300 / vaihtokk. Tukisumma euroa ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 300 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 288 1 428 428 400 388 700 39 700 29604 Helsingin yliopisto 420 2 314 694 200 628 160

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen JulkICTLab-projektihakemus v0.4 2 (6) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö v0.4 3 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

Videoneuvottelu Kari Tuononen Verkkopedagogiikan asiantuntija Opetusteknologiakeskus

Videoneuvottelu Kari Tuononen Verkkopedagogiikan asiantuntija  Opetusteknologiakeskus Videoneuvottelu Kari Tuononen kari.tuononen@helsinki.fi Verkkopedagogiikan asiantuntija http://ok.helsinki.fi/videoneuvottelu Opetusteknologiakeskus Videoteknologia määrittelyä a) Videoneuvottelu -> videoneuvotteluteknologiat

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto OKM:n koordinoima hanke Tavoitteet: yhteisen asiakaskäyttöliittymän

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Antti Parkkinen ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus Projektiopinnot kevät 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTUSTUMINEN IPV6 OSOITTEISIIN

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

Visma Software Oy

Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan ja siihen liittyvän muun materiaalin kopiointi on kielletty ilman :n

Lisätiedot

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 380 / vaihtokk. Tukisumma euroa

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 380 / vaihtokk. Tukisumma euroa ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 380 / vaihtokk - KK YO 991256096 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 304 1458 554 040 428 400 125 640 999994535 Helsingin yliopisto 376 1934 734 920

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Crossroads - kertomus DImuuntokoulutuksen. koulutusteknologian tantereella. TieVie koulutus

Crossroads - kertomus DImuuntokoulutuksen. koulutusteknologian tantereella. TieVie koulutus Crossroads - kertomus DImuuntokoulutuksen taipaleesta koulutusteknologian tantereella TieVie koulutus 24.9.2004 Tietoteollisuusalan DImuuntokoulutus (DIMK) käynnistettiin osana Tietoteollisuusohjelmaa

Lisätiedot

Kokemuksia koulutusverkostossa - case TieVie. Markku Närhi, Jyväskylän yliopisto Merja Ruotsalainen, Oulun yliopisto

Kokemuksia koulutusverkostossa - case TieVie. Markku Närhi, Jyväskylän yliopisto Merja Ruotsalainen, Oulun yliopisto Kokemuksia koulutusverkostossa - case TieVie Markku Närhi, Jyväskylän yliopisto Merja Ruotsalainen, Oulun yliopisto TieVie-yhteisö Osallistujat» v. 2001 2002 (200 + 60 hlöä)» v. 2002 2003 (160 + 80 hlöä)»

Lisätiedot

Visma Nova Webservice Versio 1.1 /

Visma Nova Webservice Versio 1.1 / Visma Nova Webservice Versio 1.1 / 31.10.2018 pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan ja siihen liittyvän muun

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 292 1 558 358 340 375 360-17 020 29604 Helsingin yliopisto 420 2 520 579 600 670 220-90

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto 1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS 2016 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmien toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI Opintojen ulkopuolelle jääneet ja opintonsa keskeyttäneet nuoret Pekka Myrskylä Tilastokeskus 19.04.2012 Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) 1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta

Lisätiedot

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011 WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS SISÄLLYS 1 TALOUSHALLINNON OSA-ALUEPROJEKTIN TAVOITE... 1 2 RAPORTOINNIN PERUSTA HAMKISSA... 1 3 TESTIRAPORTTI, OPH KUSTANNUSTIETOJEN RAPORTOINTI...

Lisätiedot

McAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0

McAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0 Julkaisutiedot McAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0 McAfee epolicy Orchestrator -ohjelmiston kanssa käytettäväksi Sisällys Tietoja tästä julkaisusta Uudet toiminnot Parannukset Ratkaistut

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS Asennusopas Observit RSS Versio 5.3 Huomautus Tämä opas on uusia asennuksia varten. Axis-kamerapaketti sisältää käytettävän lehtisen. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä tukeen: +46 60 61 67 50. Tarjoaja:

Lisätiedot

Pikaopas. Valintanauhan näyttäminen tai piilottaminen Avaa valintanauha napsauttamalla välilehteä, tai kiinnitä se pysyvästi näkyviin.

Pikaopas. Valintanauhan näyttäminen tai piilottaminen Avaa valintanauha napsauttamalla välilehteä, tai kiinnitä se pysyvästi näkyviin. Pikaopas Microsoft Visio 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Päivitetyt mallit Mallien avulla voit nopeasti

Lisätiedot

Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle

Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle 2 Sisällys 1 Palvelunhallinta... 3 1.1 Käyttäjäryhmän luominen... 3 2 Tehtävienhallinta- perustiedot... 4 2.1 Yhtiön perustiedot... 4 2.2 Tehtävä-/

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö

Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus 14.10.2015 Valtiovarainministeriö 1 1 Taustaa Nykyisten videoneuvottelulaitteiden sopimus päättyy vuoden 2015 lopussa.

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa 13 / S 14.02.13 1( 8) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Degree Programme in Plastics Technology 75 75 4 167 17 368 244 67 398 428 4 84 766 446 381 7 0 282 245 1127 1046 663 5 14 12.23 12. 4. 10.21

Lisätiedot

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS IT Education Center Agenda Yleistä työasemien hallinnasta Työasemien hallinta

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Terveydenhuollon Atk-päivät 2009

Terveydenhuollon Atk-päivät 2009 Terveydenhuollon Atk-päivät 2009 26. 27.5.2009, Jyväskylä Mika Kolhinoja Teknologiakonsultti Citrix CCA, Citrix CCEA, Citrix CCSP, Microsoft MCP, Microsoft MCSA, Microsoft MCSE, Microsoft MCTS, Microsoft

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

Palvelun toteuttaminen hajautetussa palvelualustassa

Palvelun toteuttaminen hajautetussa palvelualustassa toteuttaminen hajautetussa palvelualustassa Diplomityöseminaariesitys 20.8.2002 Mika Laurell Aihe Aihe: toteuttaminen hajautetussa palvelualustassa Valvoja: prof. Seppo J. Halme, Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 ANVIA PILVI kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 Anvia Pilvi TIESITKÖ, ETTÄ YLI PUOLET SUOMALAISYRITYKSISTÄ KÄYTTÄÄ PILVIPALVELUITA? Anvia Pilvi on suomalaisille yrityksille tarkoitettu palvelu,

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

KONSORTIOSOPIMUS TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN (avoinyliopisto.fi) JÄRJESTÄMISEKSI

KONSORTIOSOPIMUS TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN (avoinyliopisto.fi) JÄRJESTÄMISEKSI KONSORTIOSOPIMUS TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN (avoinyliopisto.fi) JÄRJESTÄMISEKSI Sivu 1 / 9 1. Sopimusosapuolet Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti Mooan

Ylläpitodokumentti Mooan Ylläpitodokumentti Mooan Helsinki 16.08.06 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op/6ov) Projektiryhmä Heikki Aitakangas

Lisätiedot

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla Sivu 1/6 Yhteysopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 7 Windows Server 2008 R2 Windows Server 2008

Lisätiedot

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision

Lisätiedot

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tietie-yhteistyö, verkko-opetusta vuodesta 1996

Tietie-yhteistyö, verkko-opetusta vuodesta 1996 Tietie-yhteistyö, verkko-opetusta vuodesta 1996 Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei/ Tietie-yhteistyö TIEtojenkäsittelyä TIEtotekniikan avulla Tietie-projekti

Lisätiedot

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Videoneuvottelu uusi tapa kommunikoida 3. TelePresencen tuomat mahdollisuudet 4. TelePresence ratkaisun osat 5. Toimintaympäristö 6. Huoneen varustaminen 7. Yhteystiedot JOHDANTO

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW KOTA/AMKOTA-seminaari 23-24.9.2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Suunnittelupäällikkö Matti Joensuu Oulun yliopisto OY:n tietovarastopilotti Käynnistyi joulukuussa

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot