Kulttuuritoimijan tiedotusopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuritoimijan tiedotusopas"

Transkriptio

1 Kulttuuritoimijan tiedotusopas C. 56

2 Kulttuuritoimijan tiedotusopas Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Liitto Julkaisu C:56 (päivitys joulukuussa 2010) ISBN ISSN Taitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen Emme vastaa oppaan mahdollisista virheellisistä tiedoista.

3 Esipuhe Oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun viestinnän merkitys on korostunut viime vuosina viestintäkanavien määrän ja enenevän informaatiotulvan myötä. Oman viestin saaminen kohderyhmän tietoisuuteen on jatkuvasti haastavampaa. Tämä opas lähestyy viestintää ja tiedotusta kulttuuritoimijan tarpeiden näkökulmasta. Oppaan tarkoituksena on toimia kattavana apuvälineenä kulttuuritoiminnan tiedotuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kulttuuritoimijan tiedotusopas on päivitetty versio vuonna 2001 julkaistusta tiedotusoppaasta. Alkuperäinen Kulttuuritoimijan tiedotusopas julkaistiin Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämiskeskushanke Trissan tuottamana. Hankkeen toteutti Etelä-Pohjanmaan liitto, joka on myös tämän päivitetyn oppaan julkaisija. Samassa sarjassa Kulttuuritoimijan oppaan kanssa on julkaistu Kulttuuritoimijan markkinointiopas, Tapahtumajärjestäjän opas sekä Kulttuuritoimijan kansainvälistymisopas. Oppaiden on tarkoitus myös tukea toisiaan, liittyväthän kulttuuritoimijoiden hankkeisiin usein kaikki nämä elementit: itse tapahtuma, sen markkinointi ja tiedotustoiminta sekä yhä useammin myös kansainvälisyys. Kaikki neljä opasta ovat saatavilla sähköisessä muodossa Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalissa: Oppaiden alkuperäiset versiot ovat olleet suosittuja, ja niiden painokset ovat kuluneet niin kulttuuritoimijoiden kuin kulttuurialan opiskelijoiden käsissä. Tämä suosio on antanut Etelä-Pohjanmaan liitolle ja sen kulttuurilautakunnalle vahvat perusteet tuottaa saataville oppaiden päivitetyt versiot. Etelä-Pohjanmaan liitto ja kulttuurilautakunta kiittävät kaikkia kirjoittajia sekä työprosessin eri vaiheissa mukana ollutta liiton kulttuurin kehittämisen tiimiä. Toivottavasti kiinnostuneet lukijat löytävät uudistetun tiedotusoppaan entistäkin laajemmin. Asko Peltola Maakuntajohtaja Marjatta Eväsoja Kulttuurijohtaja

4 Sisällys 1. Yleistä tiedottamisesta... 6 Tiedotustyön elementtejä...6 Viestintätapahtuma...6 Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen...7 Tiedotustoiminnan perusteet Tiedottamisen valmistelu... 9 Tavoite selkeäksi...9 Kohdeyleisön rajaaminen...9 Kirjoittamisprosessi Tiedotteen laatiminen...11 Tiedotteen rakenne Tiedotteen tyyli Tiedotteen otsikointi Tiedotteen alku ja loppu Tiedotteen julkaiseminen Tiedotussuunnitelma Tiedotusvälineet ja mediakontaktit...16 Toimitusten työrytmi Tiedotustoiminta toimittajan näkökulmasta...17 Yhteisön omat viestintävälineet Tiedotustilaisuus...20 Käytännön järjestelyt ennen tiedotustilaisuutta Tiedotustilaisuuden kulku... 23

5 7. Haastattelutilanne...24 Haastattelun aikana Haastattelun jälkeen Radiohaastattelun ominaispiirteitä Viestintäprojektit, tapahtumat ja messut...26 Tapahtumatiedotus Tiedottaminen messuilla ja tapahtumissa Merkkipäivä ja juhlavuosi Verkkoviestintä...28 Sähköpostin ja internetsivujen käyttö tiedottamisessa Internet Sähköposti Sosiaalinen media WWW-sivujen laatiminen...31 Millaiset ovat hyvät internetsivut? Lehti-ilmoituksen laatiminen...34 Ilmoitusten varaaminen, peruutus ja ilmoitushintojen muutokset Sähköinen aineisto Materiaalin toimittaminen Valmiin mainoksen toimittaminen Vastuu virheistä ja reklamaatiot Sanastoa Mediarekisteri ja sähköpostilistat...38 Liiteet Lähteet

6 Tiedottaminen vaatii monenlaista tietoa, taitoa ja harkintaa. Lopputuloksesta mestari tunnetaan, kuten seppä Taina Uutelakin. Kuva: Tuija Hirvinen. 1. Yleistä tiedottamisesta Tiedotustyön elementtejä Tiedottaminen saattaa tuntua hyvin arkiselta, mutta se on myös tietoa, taitoa ja harkintaa vaativaa työtä. Sen vaikutukset tuntuvat välittömästi, mutta sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia. Tiedotustyötä ei saa pitää itsestäänselvyytenä tai pelkkänä rutiinina. Kokeneenkin tiedottajan on jatkuvasti tarkasteltava kriittisesti oman työnsä vaikutuksia ja pyrittävä uusien kokemusten kautta parantamaan osaamistaan. Viestinnän olemassaolo huomataan yleensä vasta silloin, kun jokin menee pieleen, kun tieto vääristyy tai muuttuu oleellisesti matkan varrella. Syntipukkia haetaan silloin informaation toimimattomuudesta sen sijaan, että tarkasteltaisiin, miten tiedotus on järjestetty yhteisön sisällä. Vaikka erilaiset viestintätekniikat kehittyvätkin jatkuvasti, tiedotustoiminnan perusta on edelleen ihmisläheisyydessä. Digitalisoituminen ei ole muuttanut tiedottamisen perusideaa: jollakin on yksinkertaisesti tarve kertoa muille jotakin. Viestinnän ja tiedottamisen perustiedot on hyvä olla hallussa, jotta tiedotus onnistuisi. Tämän lisäksi on käytettävä runsaasti maalaisjärkeä ja hitusen psykologiaa. Sattumankaan osuutta ei kannata sulkea pois tiedotustoiminnasta. Viestintätapahtuma Viestintä on periaatteessa sanomien lähettämistä ja vastaanottamista. Todellisuudessa viestintätapahtuma on kuitenkin huomattavasti tätä monimutkaisempi vuorovaikutusprosessi viestin lähet- 6

7 täjän ja sen vastaanottajan välillä. Tapahtumaan sisältyy monia sattumanvaraisia ja odottamattomia elementtejä, kuten lähettäjän ja vastaanottajan erilaiset taustat ja aiemmat kokemukset, viestintätilanne sekä sanojen runsaus tai vaikeaselkoisuus. Mitä enemmän tiedotustyötä tekee, sitä enemmän oppii arvioimaan edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksia. Vastaanottajan tunteminen parantaa mahdollisuuksia saada viesti perille halutussa muodossa. Viestintätapahtuman oleellisin tekijä on luonnollisesti itse sanoma eli se, mitä halutaan sanoa. Tämän vuoksi esimerkiksi viestin selkeyden tärkeyttä ei voida painottaa liikaa. Huolellisesti mietitty sanoma, joka on selkeä ja kertoo asiasta riittävästi, on hyvää ja vieläpä ilmaista mainosta tiedottavalle yhteisölle. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Tiedottaminen voidaan määritellä yhteisön sisällä ja siitä ulospäin tapahtuvaksi tiedonvälitykseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedottamisesta vastaavan henkilön/henkilöiden on huolehdittava sekä yhteisön sisäisestä että ulkoisesta tiedonkulusta, koska yhteisön sisällä hyvin toimiva tiedonvälitys luo edellytykset ulkoiselle tiedottamiselle. Sisäisen tiedottamisen tehtävänä on tukea henkilöstöä ja edistää yhteistoimintaa. Sisäisen tiedotustoiminnan tavallisimpana välineenä käytetään sähköpostia tai intranetiä, mutta pienimmissä organisaatioissa tieto voi saavuttaa vastaanottajan vaikkapa palavereissa tai kahvipöytäkeskusteluissa. Pienen ja suuren yhteisön sisäisessä tiedonkulussa saattaakin olla paljon eroja. Sisäiseen tiedottamiseen kuuluu myös esimerkiksi tapahtuman vapaaehtois- tai talkootyöntekijöiden informoiminen jonkun vastuuhenkilön kautta. Yhtä lailla yhdistyksen tai seuran jäsenet katsotaan yleensä kuuluviksi sisäisen tiedotuksen piiriin. Pienessä yhteisössä henkilökohtainen yhteydenpito yleensä riittää ja tehtävät voidaan toteuttaa nopeasti. Lisäksi sanoman perillemeno voidaan tarkistaa helposti. Suuressa yhteisössä puolestaan tarvitaan enemmän tiedottamisen välineitä ja toistoa sekä kauaskantoisia suunnitelmia. Tällöin erityisesti kirjallisen tiedottamisen tärkeys korostuu. Yhteisön kasvaessa myös tiedottamisen tarve kasvaa, jolloin on erityisen tärkeää, että tieto kulkee sujuvasti kaikkiin suuntiin. Ulkoista tiedottamista ovat esimerkiksi lehdistötiedotteiden laatiminen ja lehdistötilaisuuksien järjestäminen, messutiedottaminen ja verkkotiedottaminen. Sisäisen viestinnän kohderyhmänä ovat yhteisön työntekijät. Ulkoisen viestinnän kohderyhmä on paljon hajanaisempi ja se on kartoitettava tarkemmin. Ulkoisen viestinnän keskeisenä lähtökohtana ovat yhteistyö- ja muut kohderyhmät, joiden määritteleminen on välttämätöntä ulkoisen tiedottamisen rakentamiseksi. Kohderyhmien kartoittamiseksi on hyvä kysyä seuraavanlaisia kysymyksiä: Kenelle tieto on välttämätöntä? Ketkä tarvitsevat tietoa, jota voimme tarjota? Keille tarjoamastamme tiedosta voisi olla hyötyä? Keiden olisi hyvä tietää tiedottamastamme asiasta? Onko olemassa ryhmiä, joille tiedosta ei ole mitään hyötyä? Kuka ei saa missään nimessä tietää asiaa joko ollenkaan tai ainakaan ennen muita? Tiedotustoiminnan perusteet Tehokas tiedotustoiminta on nopeaa, ymmärrettävää ja totuudenmukaista. On myös tärkeää tiedottaa oikeaan aikaan oikeille kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja eri sidosryhmille. Lisäksi yhteisön ulkoisen tiedotuksen keskeisistä asioista on hyvä tiedottaa omalle väelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedotustoiminta voidaan käsittää periaatteessa kahdella tavalla. Jotkut näkevät tiedottamisen yksittäisenä toimintana, kuten esimerkiksi infotilaisuutena tai lehdistötiedotteena. Jotkut taas arvostavat tiedottamisen jatkuvuutta ja pitkän aikavälin kantavuutta. Oli yhteisön koko mikä tahansa, olisi tiedottamista syytä harkita molemmista näkökulmista käsin. Esimerkiksi vuoden alussa voidaan luoda kokonaisvaltainen tiedotussuunnitelma, jossa käydään läpi seuraavan vuoden tapahtumat. Pienessä yhteisössä tämä suunnitelma voi kattaa vaikkapa vain pari kuukautta pääasia on, että tie- 7

8 dottamista suunnitellaan yhteisön omilla ehdoilla. Tiedotussuunnitelmaa laadittaessa määritellään tavoitteet, sisältö, kohderyhmät ja viestinvälineet sekä tehdään työnjako ja jaetaan vastuualueet. Lisäksi arvioidaan kustannukset, suunnitellaan aikataulu ja sovitaan tiedottamisen seurannasta sekä sen jälkeisestä arvioinnista ja palautteenannosta. Näihin asioihin palataan myöhemmin tässä oppaassa. Tärkeintä on, ettei yhteisön sisäisen tai ulkoisen tiedotuksen merkitystä vähätellä, vaan yhteisön johdonkin pitäisi olla mukana tiedotustoiminnan suunnittelussa ja pyrkiä luomaan suotuisa ilmapiiri tiedonvälitykselle. Näin vastuuhenkilön työ helpottuu ja tiedotustoiminta saa ansaitsemansa paikan yhteisön toiminnassa. Tiedottamisessa kannattaa ajatella myös tulevaisuutta, sillä toimiva tiedottaminen ylläpitää ja luo hyviä suhteita sekä lisää työpaikan viihtyvyyttä. On luonnollista, että yhteisö käy toimintansa aikana läpi useita eri vaiheita, jolloin myös viestinnän tarve on eri aikoina erilaista. Tiettyjä periaatteita kannattaa kuitenkin noudattaa, jotta tiedottamisesta olisi hyötyä sekä lähettäjälle että vastaanottajalle. Tiedottaminen on tiimityötä. Vastuuhenkilön lisäksi yhteisön johdonkin tulisi olla mukana tiedotustoiminnan suunnittelussa ja myönteisen ilmapiirin luomisessa. Kuvassa Eira Nevanpään taideliikuntakoulun oppilaita. Kuva: Studio P. Suovaara. Tiedottamisen pääperiaatteet: tiedottamisen tarve kasvaa yhteisön koon kasvaessa tiedon on kuljettava kaikkiin suuntiin tiedotuksen on tapahduttava oikeaan aikaan sanoman tarve on selvitettävä itselleen sanoman on oltava tarkoituksenmukainen ja ymmärrettävä epämiellyttävistäkin asioista on tiedotettava sanoman perillemeno on tarkistettava saatua palautetta kannattaa käyttää hyväksi 8

9 2. Tiedottamisen valmistelu Tavoite selkeäksi Tiedotustoiminnan ja sen onnistumisen kannalta on ensiarvoista, että sille on asetettu tavoitteet. Tehokkaasta toiminnasta ei voida puhua, ellei sille ole asetettu tavoitteita tai jos ne ovat vain ylimalkaisia. Jokainen yhteisö tarvitsee tiedotustoiminnalleen tavoitteen ja kokonaisnäkemyksen. Moni yhteisö onkin nykyään laatinut täsmälliset tiedotustoiminnan periaatteet ja koonnut ne kirjalliseen muotoon. Tällainen periaateohjelma on jokaisessa yhteisössä suunniteltava juuri kyseistä yhteisöä varten. Mikäli yhteisö haluaa itselleen täsmälliset tiedotustoiminnan periaatteet, sen kannattaa kysyä itseltään seuraavat kysymykset: millaista tiedotuspolitiikkaa yhteisö noudattaa? mitkä ovat sen keskeiset periaatteet ja tavoitteet? mihin tiedottaminen kohdistetaan? mitä keinoja tiedottamisessa käytetään? miten tiedotusvastuu jakaantuu ja miten tiedotus organisoidaan? Tiedottamisen kohderyhmää ja viestin suuntaamista oikealle yleisölle kannattaa miettiä tarkoin. Kuvassa Provinssirockin yleisöä. Kuva: Martti Hautamäki. kenties vieläkin pienemmälle ryhmälle. Kohderyhmää rajattaessa kannattaa aloittaa ensin pienestä alueesta ja laajentaa sitä sitten tarpeen mukaan. Kirjoittamisprosessi Kohdeyleisön rajaaminen Kun tiedotetta ryhdytään laatimaan, kannattaa esittää tiedotteen tekemisen peruskysymykset: kuka sanoo, kenelle, mitä, missä, milloin ja miksi. Viestin suuntaamiseen halutuille kohderyhmille käytetään harvoin liikaa aikaa ja vaivaa. Tiedote viritetään halutun kohderyhmän taajuudelle, sillä lukijalle ei ole samantekevää, millainen hänelle tarkoitettu viesti on. Hän lukee sen hyötyäkseen tekstistä jotenkin, joten tiedottajan pitää ottaa lukija huomioon jo tekstiä suunniteltaessa. Erityisesti kulttuurialan toimijoiden on tiedotustyötä tehdessään muistettava, ettei tiedotetta laadita toimittajille, vaan suurelle yleisölle. Toimittajat toimivat ainoastaan viestin välittäjinä helpottaen omalta osaltaan viestin perillemenoa. Kannattaa myös miettiä, halutaanko valtakunnallista tai alueellista huomiota vai kohdistetaanko sanoma Vain harva teksti on valmis silloin, kun asia on hahmoteltu paperille ja pituutta on saatu riittävästi. Kirjoittamiseen pitää käyttää aikaa ja harkintaa, tekstiä pitää muokata ja hioa, kunnes lopputulos on sellainen, että se voidaan hyvällä omallatunnolla lähettää vastaanottajalle. Tekstin tarkoituksena on palvella vastaanottajaa ja vaikuttaa siihen, millaisena vastaanottaja asian näkee. Hyvä teksti on myös kieliopillisesti oikeaa ja se välittää tiedotteen antajasta pätevän ja uskottavan kuvan vastaanottajalle. Kirjoittamista kannattaa ajatella monivivahteisena prosessina, jolloin voi luopua mielikuvasta, että teksti alkaa ensimmäisen virkkeen isolla alkukirjaimella ja siitä jatketaan eteenpäin, kunnes päästään viimeiseen pisteeseen. Kun tästä ajattelutavasta pääsee irti ja tekstiä ajatellaan erilaisten vaiheiden summana, saa tekstin suunnittelukin enemmän merkitystä. 9

10 Kirjoittajia on monenlaisia, eikä kaikille sovi samanlainen tapa kirjoittaa. Kirjoitusprosessissa on kuitenkin havaittavissa monia vaiheita, joita kannattaa myös omaa tekstiään kirjoittaessaan miettiä. Kirjoitusprosessin vaiheet: suunnittelu tiedon keruu eri tavoin sisällön valinta käsittelyjärjestyksen suunnittelu luonnosteleminen kirjoittaminen muokkaaminen palautteen hakeminen viimeistely Kirjoitusprosessi ei kuitenkaan etene orjallisesti vaihe vaiheelta edellistä kaavaa noudattaen, vaan kuten jo mainittiin, jokaisella kirjoittajalla on oma tapansa tuottaa tekstiä. Kirjoitusprosessin vaiheiden järjestys saattaa vaihtua, ne voidaan tehdä samanaikaisesti tai suunnitelmia täytyy jostain syystä vielä viime hetkessä muuttaa. 10 Tiedotteen tyylin määrää tiedottava taho, kyseessä oleva asia, tiedottamisen tapa ja kohdeyleisö. Luovuuskaan ei ole kiellettyä. Kuva: Elina Viitanen.

11 3. Tiedotteen laatiminen Kirjallista tiedotetta kannattaa käyttää aina silloin, kun tiedotettavana on uutinen. Tiedotetta laadittaessa on syytä muistaa, että siinä tiedotetaan vain yhdestä asiasta tai tapahtumasta. Tiedotteet voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin tiedotteisiin. Itse tiedotettava teksti voi olla nimeltään tiedote, lehdistötiedote, kutsu, saate tai lähete. Tiedotteet voidaan myös toimittaa tiedotus- ja henkilöstölehdiksi. Tyyliltään muista tiedotteista poikkeaa ns. asiakastiedote, jossa on vahva suhdetoiminnallinen lataus. Tämä tiedotetyyppi koostuu tiedottamisesta, suhdetoiminnasta ja mainonnasta, mutta olennaista on, että asiakkaan näkökulma on aina etusijalla. Tiedotteen rakenne Tiedotteen rakenne perustuu ns. kärkikolmiomalliin, jonka avulla tähdennetään tärkeää asiaa käsittelemällä se ensimmäisenä. Kärkikolmiomalli kuvaa siis jäsentelyä, jossa painavin asia sijoitetaan alkuun ja paino vähenee loppua kohden. Tätä rakennetta käytetään sekä uutisissa että tiedotteissa, koska se sopii kiireiselle lukijalle; hän voi lukea vain tekstin alun eikä silti jää vaille oleellista tietoa. Lehtijutuissa kärkikolmiomallia käytetään myös sen vuoksi, että sen voi helposti katkaista palstatilan loppuessa ilman, että jutusta häviää sisältö. (ks. liite 1: Tiedote) Kärkikolmiomalli voi edetä esimerkiksi: päätöksestä perusteluihin ja taustoihin lukijaa koskevasta sovelluksesta yleisperiaatteeseen lukijaa koskevasta poikkeuksesta pääsääntöön Tiedotteen tärkein asia on se tapahtuma, jonka takia tiedote kirjoitetaan. Edetään siis tapahtuman pääpiirteistä yksityiskohtiin ja taustoihin. Usein tiedotettava asia on jokin muutos aikaisempaan käytäntöön, kuten: Näyttelytilamme on avoinna ensi viikolla vain kello (eikä 10 16, kuten tavallisesta). Syynä tähän on Tiedottavan tekstin rakenne: tärkein asia alkuun ja otsikkoon pääasiat ensin, yksityiskohdat ja taustat myöhemmin Tiedotteen tyyli Tiedotteen tyyli riippuu luonnollisesti asiasta ja tiedotteen antajasta. Erilaisista nimityksistä tiedotetaan varsin muodollisesti, kun taas tapahtumista tiedottaessa voi valita humoristisen ja kevyen sävyn, joka tuo esille tapahtuman henkeä. Myös ikävistä asioista on tiedotettava. Lehdistötiedotetta kirjoitettaessa on arvioitava, mikä tiedotettavassa asiassa kiinnostaa suurta yleisöä. Jos tiedotettavalla asialla on suuri uutisarvo, siitä tehdään juttu, vaikka tiedote olisikin hankalasti luettavissa. Toisaalta, kun tiedote kilpailee muiden tiedotteiden kanssa uutiskynnyksen ylittämisestä, on silmäiltävyydellä ja helppolukuisuudella suuri merkitys. Joskus tiedote on sellaisenaan julkaisukelpoinen, jolloin se on helppo ottaa lehteen, vaikka sen uutisarvo ei olisikaan kovin korkea. Usein tiedotteen teksti toimii kiinnostuksen herättäjänä ja pohjana artikkelin laatimiselle, vaikka usein tiedotusvälineet julkaisevat tiedotteiden tekstiä sellaisenaankin. Kummassakin tapauksessa tekstin pitää olla hyvin jäsennelty, tyyliltään aiheeseen sopiva ja sanamuodoiltaan ymmärrettävä. Hyvä ja selkeä tiedote toimii myös eräänlaisena imagonluojana ja käyntikorttina. Lisäksi ymmärrettävä teksti välittyy ongelmitta toimittajan jutusta, jolloin vältytään ikäviltä asiavirheiltä ja väärinkäsityksiltä. Kun tiedotteen tekstiä muokataan, pitää aika ajoin tarkistaa, että asia tarjoillaan helposti purtavana eli mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti. Kirjoittajan onkin osattava irrottaa itsensä työpaikan näkökulmasta sekä työympäristön kielenkäytöstä ja suunnattava tekstinsä yleisölle. Yksinkertaisesti kirjoitettu teksti tavoittaa huomattavasti enemmän lukijoita kuin erikoisalan termejä 11

12 vilisevä tiedote. Toisin sanoen, mikä on selvää kirjoittajalle, ei välttämättä ole selvää lukijalle. Hyvä keino selvittää tekstin tyyli on sen luettaminen jollakulla mattimeikäläisellä. Tiedotteesta ei kannata tehdä pitkää. Kirjoittamaton sääntö on, että tekstin pitää mahtua yhdelle A4-koon arkille. Tiedotteeseen on valikoitava vain asian tärkeimmät puolet, jos kerrottavaa on paljon. Mikäli tämä ei riitä vastaanottajalle, hän pyytää asiasta lisää tietoa. Tämän vuoksi tiedotteen loppuun pitää sijoittaa näkyvästi esille sellaisen henkilön nimi ja yhteystiedot, joka antaa asiasta lisätietoa. Jos yhteisön internetsivuilta löytyy tiedotetta tukevaa materiaalia, on sekin tärkeää mainita tiedotteen lopussa. Tiedotteen otsikointi Tiedotteen otsikko yleensä nimeää aiheen ja tiivistää olennaisen sisällön. Sen tarkoituksena on säästää lukijaa lukemasta kaikkea. Tiivistävä otsikko on yleensä lyhyt ja käskyn tai väitteen muotoon puettu, kuten: Tarja Halonen tulee Tangomarkkinoille! Tarja Halonen Tangomarkkinoille! Esimerkkiotsikosta on jätetty pois itsestään selvä predikaattiverbi tulee, jolloin lauseeseen saadaan enemmän iskevyyttä ja nasevuutta. Tällaista tiivistävää otsikointia laadittaessa on huolehdittava siitä, että otsikko todella tiivistää tekstin olennaisen sisällön. Mikäli tekstin laadinnassa on käytetty kärkikolmiomallia, on olennainen asia helppo nostaa otsikkoon. Tiedotteen pääotsikko kertoo tekstin pääasian. Väliotsikoiden käyttöäkään ei sovi unohtaa, mikäli teksti on pitkä. Väliotsikkoa kannattaa käyttää, jos tiedotteessa on pääasian lisäksi toisistaan poikkeavia alakohtia. Pääotsikkona voisi olla esimerkiksi: Kulttuurimatkojen määrärahoja jaettiin. Tällöin väliotsikkoina voisivat olla Teatteri- ja oopperamatkat ja Taidenäyttelyt. Väliotsikot tekevät tekstistä väljempää ja miellyttävämmän näköistä. Ne myös auttavat löytämään nopeasti tietoa juuri itseä kiinnostavista asioista. Tiedotteen alku Otsikon lisäksi tekstistä luetaan varmasti vain alku ja loppu, joten niiden muotoiluun on syytä paneutua huolellisesti. Alku myös usein ratkaisee jatketaanko tekstin lukemista. Alulla on tekstissä kaksi tehtävää. Toisaalta se johdattelee lukijan tekstiin antamalla vihjeitä tekstin sisällöstä ja käsittelytavasta, toisaalta sen pitäisi olla kiinnostava, että lukija haluaa lukea enemmän. Tiedotetta laadittaessa pyritään ensisijaisesti siihen, että johdanto on asiallinen ja ytimekäs. Huomiota herättäviä keinojakin voi toki käyttää, mutta niiden käytössä kannattaa olla varovainen ja miettiä tarkkaan, onko niistä saatava hyöty riskejä suurempi. Hyvä tiedote saa olla myös persoonallinen ja värikäs, mutta itse sanoman ytimen pitää löytyä mutkattomasti yhdellä silmäyksellä. Tiedotteen alussa pyritään vastaamaan heti kysymyksiin kuka, mitä, missä ja milloin. Tämänkaltainen tiivistelmäalku välittää olennaisen informaation nopeasti. Lehdistötiedotteessa esimerkki voisi olla vaikkapa seuraavanlainen: Kaupunginteatteri suljetaan remonttitöiden vuoksi tiistaina noin kahden viikon ajaksi. Vastaavasti asiakastiedotuksessa voidaan alku kiteyttää seuraavasti: Muodin psykologia -kurssi alkaa Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa, osoitteessa Keskuskatu 34 (Kampustalo), lauantaina klo Kuten näistä esimerkeistä huomaa, kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse välttämättä vastata tässä järjestyksessä, koska joskus lauseesta tulee ytimekäs, kun jätetään pois asioita, jotka vastaanottajan oletetaan jo tietävän (kuten Kaupunginteatterin sijainnin). Yhteystiedot pitää kuitenkin aina liittää tiedotteeseen, viimeistään tiedotteen loppuun. ja loppu Tiedottavissa teksteissä teksti loppuu samalla kuin tiedotettava asiakin, joten mitään erillistä lopetusta tiedotteisiin ei kannata keinotekoisesti yrittää 12

13 liittää. Lopussa ei myöskään pidä esitellä aivan uutta eikä varsinkaan yksityiskohtaista tietoa, vaan viimeinen virke saa mielellään olla lyhyt aivan niin kuin ensimmäinenkin. Tiedotteen loppuun on kuitenkin ehdottomasti lisättävä kaikki tarpeelliset yhteystiedot. Tiedotteen julkaiseminen Tiedottamisen välineitä ja kanavia arvioitaessa on otettava huomioon ainakin ne seikat, jotka liittyvät niiden soveltuvuuteen kussakin tilanteessa. Lähtökohtana on se, että kanavan pitää tavoittaa haluttu kohderyhmä. Toiseksi tämän kanavan on sovelluttava haluttujen asioiden välittämiseen. Lopuksi on mietittävä, millainen rooli kanavalla on kohderyhmässä. Tiedotteen lähettämisen suunnittelu aloitetaan arvioimalla, onko uutisella kantavuutta valtakunnallisiin medioihin, maakuntalehtiin, paikallismedioihin tai yleis-, ammatti- tai muihin erikoismedioihin. Tässä vaiheessa siis arvioidaan, onko uutinen sisällöltään ja painoarvoltaan valtakunnallinen, paikallinen, erikoisalan uutinen vai kenties kaikkia näitä. Ensin karsitaan ne mediaryhmät, jotka eivät missään tapauksessa tule kyseeseen. Seuraavaksi karsitaan ryhmien sisältä ne, joita uutinen ei kosketa millään tavalla. Ammatti- ja erikoislehdistä poimitaan ne, joiden arvellaan kiinnostuvan tiedotettavasta aiheesta. Suurimmilla medioilla on aluetoimituksia ja -toimittajia ympäri Suomea. Tiedote kannattaa lähettää sekä pää- että aluetoimitukseen ja siinä on hyvä mainita, että tiedote on lähetetty kumpaankin osoitteeseen. Nimellä lähetetyt tiedotteet menevät parhaiten perille. Omaan mediarekisteriin kannattaa tallettaa toimittajanimiä mahdollisimman paljon, koska moni toimittaja toimii nykyisin vapaana journalistina. Tiedotteen lähettämistapa määräytyy tilanteen ja tiedotettavan aiheen luonteen mukaan. Nopein tapa lähettää tiedote on sähköpostitse, mutta toimittajaa voi lähestyä myös kirjepostilla, varsinkin jos esimerkiksi yhteisöstäsi tai tapahtumastasi on uutta esitemateriaalia. Kannattaa myös miettiä, kirjoittaako tiedotteen suoraan sähköpostin viestikenttään vai liittääkö sen viestin mukana liitetiedostona. Hyvä tiedote on selkeä, tiivis ja informatiivinen niin kuin sydänketju! Kuva: Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. 13

14 4. Tiedotussuunnitelma Kun ajatellaan tiedotetta laajempaa kokonaisuutta, puhutaan usein tiedotus- ja viestintäsuunnitelmasta. Se kattaa koko yhteisön toiminnan tiettynä ajanjaksona. Toimintatavoitteiden pohjalta rakennetaan tiedotuksen edellytykset, joten on tärkeää, että yhteisö on asettanut jonkinlaisen tavoitteen tulevaisuuteen. Seuraavassa esitellään ne elementit, joiden avulla esimerkiksi vuoden mittainen tiedotussuunnitelma voidaan toteuttaa. Hyvän tiedotussuunnitelman ei tarvitse olla pitkä. Suppeimmillaan se voi sisältää vain yksinkertaisen aikataulun projektiin liittyvästä tiedotuksesta. Tiedotussuunnitelman pitää sisältää kuitenkin kohderyhmien lisäksi ainakin tiedotuksen aikataulun ja vastuuhenkilöt sekä luettelon mahdollisesti käytettävistä tiedotusvälineistä (tiedotteet, tiedotustilaisuudet, seminaarit ja messut, artikkelit, mainokset ja omat internetsivut sisäistä tiedotusta unohtamatta), kustannukset ja mielellään myös tiedottamisen tulosten seurannan. Esimerkiksi vuoden mittainen tiedotussuunnitelma laaditaan yleensä edellisen vuoden lopussa tai heti vuoden alussa. Suunnitelmaa tehtäessä käydään läpi edellisen vuoden tapahtumia ja mietitään, miten toimintaa voisi tehostaa, missä tehtiin virheitä ja miten asiat voisi tehdä paremmin. Samalla voi tarkistaa, onko mediarekisteri ajantasainen. Tiedotussuunnitelmaa laadittaessa kannattaa olla rehellinen itselleen. Kampanjat, jotka työmääränsä, budjettinsa tai tavoitteidensa puolesta ovat mahdottomia hoitaa, voi suosiolla jättää hautumaan ja odottamaan, kunnes resurssit antavat myöten ja suunnitelman voi toteuttaa. Viestinnän suunnittelussa voi käyttää parhaana katsomaansa välinettä, olipa se sitten ruutupaperi, kalenteri tai tietokoneen suunnitteluohjelma. Pääasia on, ettei suunnitelmasta tehdä liian vaikeaa ja että se laaditaan sellaiseksi, että sitä voi vaivatta täydentää tai muuttaa. Mikäli kohderyhmä, tavoite tai tiedotuskanava, budjetti tai sanoma ei ole vielä selkiytynyt, on syytä palata alkuun ja miettiä, miksi, miten ja kenelle yhteisön pitää viestiä. Viestinnän suunnittelu voidaan aloittaa vaikkapa tekemällä yksinkertainen viestinnän suunnittelun perusmatriisi, jonka avulla voidaan miettiä tiedotuksen jäsentämistä ja kohdentamista halutulle kohderyhmälle. Tiedotussuunnitelman antoisin osuus onkin kunnon aivoriihi. Kun edellisen vuoden kokemukset on käsitelty, annetaan ideoiden lentää. Ne voidaan kirjata vaikka seuraavanlaiseen taulukkoon. Kohderyhmä Tavoite Sanoma Keino / toimenpide Viestinnän suunnittelun perusmatriisi. (Kotoaro 1991) Kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Tiedote X X X X Budjetti Mikäli kohderyhmä tunnetaan ja seuraavan vuoden tavoitteet ovat selkeänä mielessä, voidaan laatia tiedotuksen vuositaulukko. Suunnitelman runko muodostetaan jo tiedossa olevista tapahtumista, jotka sijoitetaan viestintäkalenteriin mahdollisimman selkeästi ja väljästi, vaikkapa seuraavalla tavalla: Touko Tiedotustilaisuus X X Lehti-ilmoitukset X X Messut Seminaari X X X Muut X X Samalla nimetään luonnollisesti henkilöt, jotka vastaavat kunkin tehtävän hoitamisesta. Mikäli toiminta on vilkkainta tiettynä vuodenaikana, voidaan tältä ajalta tehdä tarkempi viikko- ja päiväkohtainen kalenteri. Sen avulla tapahtumat pysyvät paremmin muistissa ja toimintaa voidaan tarkemmin jäsennellä eri viikonpäiville. Yllä olevan X 14

15 Tulevaisuuteen kannattaa varautua, Jussi-bodylla tai ilman. Hyvä tiedotussuunnitelma varmistaa, että tiedotus toimii tarkoituksenmukaisesti. Kuva: Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. suunnitelman lisäksi olisi esimerkiksi syytä tehdä helmikuulle tarkempi suunnitelma, koska toiminta näkyy keskittyvän nimenomaan tälle kuukaudelle. Suunnitelma kannattaa toki laatia, vaikka kaikki tapahtumat eivät olisikaan vielä tiedossa. Mikäli yhteisö on mukana järjestämässä jotakin tapahtumaa, kannattaa tehdä tapahtumakohtainen tiedotussuunnitelma, hienosti kutsuttuna projektisuunnitelma, jossa eritellään aikataulun lisäksi kohderyhmät, tiedotuskeinot ja -kanavat sekä budjetti. Tiedotussuunnitelmaa laadittaessa voidaan käyttää apuna molempia yllä olevia taulukoita apunasi. Vaikka kohderyhmä, tavoite, sanoma, tiedotuskeino ja budjetti olisivatkin selvillä, on taulukon avulla hyvä tarkkailla suunnitelman etenemistä ja kontrolloida muun muassa budjettia. 15

16 5. Tiedotusvälineet ja mediakontaktit Pyrkiessään välittämään tietoa yleisölle joukkoviestimet ovat riippuvaisia viestintuottajista eli erilaisista yhteisöistä. Tiedotusvälineet tarvitsevat myös yhteisöjen asiantuntemusta ja näkemyksiä; esimerkiksi kulttuurin kentän toimijat voivat tarjota tiedotusvälineille oman alansa asiantuntijatietoa. Näin yhteisöt ovat välillisesti mukana yleisön mielipiteiden ja asenteiden muokkaamisessa. Yhteisöjen tarjotessa tietoa tiedotusvälineille nämä analysoivat sitä ja välittävät sen eteenpäin valitsemassaan muodossa. Tiedottaja tai yhteisön tiedottamisesta vastaava henkilö ei useinkaan pysty valvomaan sitä, millaisena yhteisön välittämä sanoma tulee ulos, koska tiedotusvälineillä on omat toimintaperiaatteensa, jotka määräytyvät niiden tehtävien ja yleisön mukaan. Medialle lähetetyn tiedotteen vastaanottoon vaikuttavat kyseisen median tavoitteet, suunnitelmat ja sen hetkinen uutistilanne. Myös se, että tiedote on nopeasti muokattavissa ja mahdollisimman valmiiksi kirjoitettu, edesauttaa tiedotteen julkaisua ja helpottaa toimittajan työtä. Myös tiedotteen sisältö ja uutisarvo vaikuttavat sanoman esillepääsyyn. Niin ikään yhteisön tunnettuus, yhteisökuva ja viestintäosaaminen vaikuttavat tiedotteen saamaan kohteluun. Tämän vuoksi tiedotustoiminnasta vastaavien ja käytännön tehtäviä hoitavien henkilöiden kannattaa luoda henkilökohtaiset suhteet tiedotusvälineiden edustajiin. Asiallinen, hyvä tiedottaminen ja tiedotusvälineiden palvelu silloin, kun yhteisöön otetaan yhteyttä, ovat parhaita suhteiden rakennuspuita. Toimitusten työrytmi Lehdistön työrytmin tunteminen on tiedottajalle tärkeää. Sama koskee myös lehdistön toimintaperiaatteita määräaikana julkaistavan tiedon suhteen, joten myös pienen yhteisön tiedotustoiminnassa kannattaa ottaa huomioon lehdistön toivomukset aineiston toimittamisesta lehdistön käyttöön. Lehdistötiedote yleensä päivätään, varsinkin jos tiedote on aikaan sidottu ja jos jakeluun kuuluu useita tiedotusvälineitä. Tavallista on myös, että tiedotteen yläkulmassa on maininta milloin tiedote on julkaisuvapaa. Se voidaan mainita jopa tunnin tai puolen tunnin tarkkuudella, jos asia sitä vaatii. Julkaisuajankohtaa merkittäessä on hyvä miettiä, ehtivätkö esimerkiksi iltapäivälehdet saamaan tiedotteen riittävän ajoissa. Jos vaikkapa tiedotustilaisuus on aamupäivällä, on mielekästä toimittaa aineisto jo viimeistään edellisenä iltana, sillä harva toimittaja on työpaikallaan varhain aamulla. Toimituksissa on yleensä aamuyhdeksältä työnjakopalaverit ja aamuvuoro lopettaa työnsä noin klo Iltavuoroissa on päivävuoroa vähemmän tekijöitä, joissain toimituksissa ei iltatyöläisiä ole ollenkaan. Optimiaika tiedottamiselle tai tiedotustilaisuuden järjestämiselle on klo , koska silloin tiedotettava asia ehtii nauhoitettunakin vielä mukaan esimerkiksi radioiden saman päivän lähetyksiin. Aikakauslehdissä aikataulut ovat yksilöllisiä; viikkolehdet toimitetaan yleensä edellisen viikon loppuun mennessä, joten julkaistavaksi haluttu materiaali pitää toimittaa viikon alkupäivinä. Myös paikallislehdet noudattavat lehtikohtaisia aikataulujaan. Jos haluaa, että oman kunnan lehti saa julkaistuksi uutisen esimerkiksi torstain lehdessä keskiviikkona pidetystä tiedotustilaisuudesta, vaikka lehti menisi painoon jo tiistaina, on joustavuus paikallaan. Harvoin tiedotettavana oleva asia on sellainen, ettei aineistoa voisi luovuttaa lehdelle jo päivää aiemmin. Ehdottoman joustamaton kannattaa kuitenkin olla siinä, ettei mikään lehti saa ainoana julkaista uutista ennakkoon niin, että muut joutuisivat ensin lukemaan, mitä jokin toinen lehti on asiasta jo kertonut. Toimitusten työrytmin tuntemus kannattaa ulottaa myös toimituksen viikoittaiseen työskentelyyn. Valtakunnallisessa tiedottamisessa uutisruuhka ajoittuu usein perjantaihin, kun taas maanantaina on viikonpäivistä hiljaisin. Viikonlopputapahtumasta tiedottaessa tiedotteet pitää lähettää hyvissä ajoin torstaina tai jo aiemmin toimituksiin, sillä viikonlop- 16

17 puna toimituksissakin on vain perusmiehitys. Jos tiedottamisen ajankohta on vapaasti päätettävissä, on syytä miettiä sille otollisin aika. Käytettävissä on muun muassa STT:n (http://www.stt. fi) vuosittain julkaisema tapahtumakalenteri, joka kertoo tulevista tapahtumista aina vuodeksi eteenpäin. Sen avulla on helppo tarkistaa, ettei sijoita tapahtumaansa päällekkäin julkisuudesta kilpailevan tapahtuman kanssa. Pienten tapahtumajärjestäjien kannattaa toisaalta myös vetää yhtä köyttä ja pyrkiä järjestämään samanaikaisesti tapahtumia, jotka jollakin tapaa tukevat toisiaan. Huomioitavaa Tiedottajan kannattaa yleensä joustaa aikataulun sovittamiseksi lehdistölle sopivaksi Millekään lehdelle ei sovi antaa ennakkojulkaisuoikeutta uutiseen, jota tarjoillaan myöhemmin muille Julkaisuvapaa-ajankohta kannattaa määritellä, mikäli se nähdään aiheelliseksi Selvitä kysymykseen tulevien tiedotusvälineiden aikataulu ja tee päätös tiedottamisesta vasta sen jälkeen Muista, että uutiskynnys ei ole aina yhtä korkea Tiedotustoiminta toimittajan näkökulmasta Tiedotusvälineet ovat olemassa ihmisiä varten ja ne täytetään asioilla, jotka kiinnostavat niiden kohdeyleisöä. Tämän vuoksi ei kannata arkailla tai pyydellä anteeksi sitä, että vaivaat toimittajaa tiedotusmateriaalillasi, vaan toimituksiin kannattaa pitää jatkuvasti yhteyttä. Toimittajat ovat yleisön palvelijoita, jotka tarvitsevat usein juttua kirjoittaessaan apua alan asiantuntijalta eli yhteisön tiedottajalta, joka osaltaan helpottaa heidän työtään. Olipa kyse mistä tahansa tiedotusvälineestä, niiden toiminnassa on huomioitavissa ainakin seuraavat peruspyrkimykset: Jokainen toimitus ja toimittaja pyrkii poimimaan asioiden ja tapahtumien tiedossa olevasta kokonaisannista kaikkein keskeisimmän ja tärkeimmän. Lähtökohtana on siis ajatus, että toimitus haluaa tietoa kaikista tapahtumista. Tällöin tulee kuitenkin vastaan julkaisutilan resurssien rajallisuus, joka rajoittaa julkaistavien juttujen määrää. Lisäksi jokainen väline pyrkii luomaan omaleimaisuutta omaan harkintaan perustuvalla profiilin luomisella. Tiedotusvälineet pyrkivät myös huolehtimaan uutisoinnin jatkuvuudesta ja erilaisten näkökulmien luomisesta. Pidemmällä aikavälillä katsottuna juuri nämä tekijät luovat lehden linjan. Pääasia on se, että yhteisö vaikuttaa vireältä ja että tiedottaminen on asiantuntevaa ja tapahtuu säännöllisin väliajoin. Hiljaisuus viestittää epätietoisuutta ja epäluuloisuutta, joten yhteisö voi antaa itsestään taustatietoja, tehdä itseään tunnetuksi ja tarjota uutisia. Kun suuria uutisia ei ole tarjolla, voi keskittyä laajoihin aihealueisiin ja taustoihin. Tiedottaja voi tarjota valmiin näkökulman vanhempaankin asiaan, jolloin toimittajan on helppo tarttua aiheeseen. Kulttuurialan toimijat ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että he saavat lähestulkoon aina asiansa esille. Näyttelyistä ja muista tapahtumista tehdään yleensä juttu, mutta ne eivät ole toimituksen silmissä varsinaista akuuttia uutismateriaalia. Tämän vuoksi juttu ei välttämättä ilmesty vielä seuraavan päivän lehdessä, mutta parin päivän sisällä se kuitenkin todennäköisesti julkaistaan. Lisäksi lehdillä on yleensä viikon jollekin päivälle varattu tavallista suurempi tila nimenomaan kulttuuritoiminnan esittelylle, joten tämänkin vuoksi jutun ilmestymistä saattaa joskus joutua hieman odottelemaan. Tiedotustoimintaa varten kannattaa pitää yllä ajankohtaista toimittajaverkostoa ja muistaa erityisesti toimittajat, jotka tekevät juttuja yhteisön toimialueella. Toimitusrekisteriä on helppo pitää yllä tavallisella tekstinkäsittely- tai taulukointiohjelmalla, jolloin sitä on myös helppo muokata tarpeen tullen. 17

18 18 Tiedotusvälineillä on oma työrytminsä, josta kannattaa olla selvillä. Kiireettömämpään aikaan saattaa oman viestinsä saada mediassa helpommin läpi. Kuva: Pentti Pennanen.

19 Yhteisön omat viestintävälineet Julkisten tiedotusvälineiden lisäksi yhteisöllä kannattaa olla oma viestintävälineensä, olipa se sitten www-sivujen, julisteen tai lehden muodossa. Oma viestintäväline mahdollistaa omien asioiden tiedottamisen halutulla tavalla. Sen avulla voi julkistaa tiedotetta tukevaa materiaalia, kuten esimerkiksi kuvia ja taustatietoa. Tällä tavalla yhteisön on helppo tiedottaa sidosryhmilleen, kuten yhteisön jäsenille, tukijoille ja päättäjille sekä myös tiedotusvälineiden edustajille. Yhteisön www-sivuilla voi julkaista tapahtumakalenterin sekä antaa tietoja viime hetken muutoksista tms. Sivustoa voi käyttää myös sisäisen tiedottamisen välineenä. Tämän vuoksi muun muassa tiedotteisiin sekä muiden viestintävälineiden avulla tuotettuihin ilmoituksiin kannattaa aina liittää yhteisön www-sivujen osoite. Tiedottamisen keinoja: tiedotteet tiedotustilaisuudet www-sivut sosiaalinen media lehti-ilmoitukset juttuaiheet tiedotusvälineille mainosjulisteet julkiset ilmoitustaulut radio, televisio postitus suoraan kohderyhmille esim. sähköpostitse avoimien ovien päivät projektit, tapahtumat, messut oma julkaisu esitteet toimintakertomus Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaali on maakunnan kulttuurin ja taiteen keskusportaali. Sitä ylläpitää Etelä- Pohjanmaan liitto ja sen yhteydessä toimiva Kulttuurin kehittämiskeskus Trissa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaali löytyy osoitteesta 19

20 Tiedotustilaisuus on toimittajalle tirkistysaukko tiedotettavaan asiaan. Tärkeintä on tuoda esille olennainen. Kuva: Etelä-Pohjanmaan liitto. 6. Tiedotustilaisuus Lehdistötilaisuus kannattaa järjestää silloin, kun tiedotettava asia vaatii henkilökohtaista kontaktia, kuten näyttelyt, uusien tilojen esittely, asiantuntijakommentit tai kokemisen arvoinen esitys. Kyseeseen voivat tulla myös laajat asiakaskokonaisuudet, jotka vaativat tarkempaa tiedottamista. Toisaalta, jos tiedotettava asia voidaan hyvin selvittää pelkän tiedotteen ja sitä tukevan materiaalin avulla, on mietittävä onko tiedotustilaisuutta mielekästä järjestää. Tiedotustilaisuuden tarpeellisuus voidaan testata seuraavilla kysymyksillä: Onko uutisarvo riittävä eli onko yhteisöllä todella uutta ja tärkeää kerrottavaa? Onko uutiskysyntä niin suuri, että toimittajia ei pystytä palvelemaan enää henkilökohtaisesti? Kun tiedotustilaisuutta järjestetään, olisi hyvä kysyä, millaiseen tiedotustilaisuuteen itse haluaisi mennä. Tilaisuuden järjestämisessä on käytettävä tasapuolisesti sekä järkeä että mielikuvitusta. Vieraanvaraisuus ei saa olla liioiteltua, sillä toimittajat saattavat katsoa tyrkyttämistä karsaasti ja se voi vaikuttaa saatuun palstatilaan. Tärkeintä tässäkin on tilaisuuden sujuvuus ja avoin suhtautuminen tiedotettavaan asiaan ja toimittajien kysymyksiin. Käytännön järjestelyt ennen tiedotustilaisuutta Mieti sopiva paikka tiedotustilaisuudelle ja varaa se. Paikan pitää olla hengeltään samanlainen kuin tiedotettava asia, ei siis liian juhlava eikä myöskään 20

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Ainejärjestöjen tiedotus ja viestintä Ainejärjestö yhdistää opiskelijoita ja välittää tietoa eri suuntiin. Sen kautta opiskelijat saavat tärkeää tietoa ja ainejärjestö

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus Järjestöseminaari 31.1.2015. Maj Rasilainen Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus Järjestöseminaari 31.1.2015. Maj Rasilainen Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus Järjestöseminaari 31.1.2015 Maj Rasilainen Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Mikä on ainejärjestön tarkoitus ja tavoitteet? Järjestää kivaa toimintaa

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 Sisältö ARVI-menettelyn perusteet... 1 Arvioinnin syöttäminen... 2 Arvion lähettäminen TE-toimistoon... 5 Sovelluksen sulkeminen... 6 Virhetilanteiden

Lisätiedot

Kuinka lähetän lehdistötiedotteen tehokkaasti maailmalle?

Kuinka lähetän lehdistötiedotteen tehokkaasti maailmalle? Kuinka lähetän lehdistötiedotteen tehokkaasti maailmalle? Riina Vasala Johtaja, PR Cloud Koodiviidakko Oy epressi.com epressi.com on kotimainen palvelu. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä Seuran mediaviestintä Perusteita ja pelisääntöjä Miksi seura viestii? Jousiammunta, seura ja sen toiminta eivät näy lehtien palstoilla, jos seurat eivät tiedota Myös SM-kisojen osalta vastuu mediaviestinnästä

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

MITÄ VOI JA MITÄ KANNATTAA TEHDÄ ITSE

MITÄ VOI JA MITÄ KANNATTAA TEHDÄ ITSE Osaavat kädet luovat maailmoja MITÄ VOI JA MITÄ KANNATTAA TEHDÄ ITSE Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Petäjä-opisto / Olli Ruohomäki 12.10.2012 Viestinnällä on monia tehtäviä Tiedottaa tulevista tai

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Käytännön hankeviestintää

Käytännön hankeviestintää Käytännön hankeviestintää Hankeseminaari 22.5.2008, Folkhälsan, Helsinki Katja Huumo / YTR Katja Huumo/YTR 1 Hankkeet ovat Erilaisia: tutkimushankkeilla ja kehittämishankkeilla oma logiikkansa : mihin

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Tähän käsikirjaan on koottu Ecomiin liittyviä yleisiä aiheita ja toimintatapoja, joiden opiskelemisesta on hyötyä kaikille Ecomin käyttäjille. 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ohjeita käsikirjan

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Primuksen ja Wilman viestitoiminnot

Primuksen ja Wilman viestitoiminnot Primuksen ja Wilman viestitoiminnot StarSoftin käyttäjäpäivä Hämeenlinna, 10.11.2009 Tapio Aalto Viestintämahdollisuudet Primus Sähköpostit Tekstiviestit Wilma Ilmoitustaulu Pikaviestit Sähköposti Tekstiviestit

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio Esityslistojen kirjoituskoulu Tuuli Aaltio Lähtökohta: Hallintolakiin sisältyvä hyvän kielenkäytön vaatimus: Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä Avuksi listatekstin lukijalle:

Lisätiedot

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta.

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Mistä on kyse Lyhyt palvelukuvaus Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Kuntarekry.fi on valtakunnallinen kunta-alan työnhakupalvelu ja kuntatyönantajien rekrytointipalvelu.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot