Kulttuuritoimijan tiedotusopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuritoimijan tiedotusopas"

Transkriptio

1 Kulttuuritoimijan tiedotusopas C. 56

2 Kulttuuritoimijan tiedotusopas Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Liitto Julkaisu C:56 (päivitys joulukuussa 2010) ISBN ISSN Taitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen Emme vastaa oppaan mahdollisista virheellisistä tiedoista.

3 Esipuhe Oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun viestinnän merkitys on korostunut viime vuosina viestintäkanavien määrän ja enenevän informaatiotulvan myötä. Oman viestin saaminen kohderyhmän tietoisuuteen on jatkuvasti haastavampaa. Tämä opas lähestyy viestintää ja tiedotusta kulttuuritoimijan tarpeiden näkökulmasta. Oppaan tarkoituksena on toimia kattavana apuvälineenä kulttuuritoiminnan tiedotuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kulttuuritoimijan tiedotusopas on päivitetty versio vuonna 2001 julkaistusta tiedotusoppaasta. Alkuperäinen Kulttuuritoimijan tiedotusopas julkaistiin Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämiskeskushanke Trissan tuottamana. Hankkeen toteutti Etelä-Pohjanmaan liitto, joka on myös tämän päivitetyn oppaan julkaisija. Samassa sarjassa Kulttuuritoimijan oppaan kanssa on julkaistu Kulttuuritoimijan markkinointiopas, Tapahtumajärjestäjän opas sekä Kulttuuritoimijan kansainvälistymisopas. Oppaiden on tarkoitus myös tukea toisiaan, liittyväthän kulttuuritoimijoiden hankkeisiin usein kaikki nämä elementit: itse tapahtuma, sen markkinointi ja tiedotustoiminta sekä yhä useammin myös kansainvälisyys. Kaikki neljä opasta ovat saatavilla sähköisessä muodossa Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalissa: Oppaiden alkuperäiset versiot ovat olleet suosittuja, ja niiden painokset ovat kuluneet niin kulttuuritoimijoiden kuin kulttuurialan opiskelijoiden käsissä. Tämä suosio on antanut Etelä-Pohjanmaan liitolle ja sen kulttuurilautakunnalle vahvat perusteet tuottaa saataville oppaiden päivitetyt versiot. Etelä-Pohjanmaan liitto ja kulttuurilautakunta kiittävät kaikkia kirjoittajia sekä työprosessin eri vaiheissa mukana ollutta liiton kulttuurin kehittämisen tiimiä. Toivottavasti kiinnostuneet lukijat löytävät uudistetun tiedotusoppaan entistäkin laajemmin. Asko Peltola Maakuntajohtaja Marjatta Eväsoja Kulttuurijohtaja

4 Sisällys 1. Yleistä tiedottamisesta... 6 Tiedotustyön elementtejä...6 Viestintätapahtuma...6 Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen...7 Tiedotustoiminnan perusteet Tiedottamisen valmistelu... 9 Tavoite selkeäksi...9 Kohdeyleisön rajaaminen...9 Kirjoittamisprosessi Tiedotteen laatiminen...11 Tiedotteen rakenne Tiedotteen tyyli Tiedotteen otsikointi Tiedotteen alku ja loppu Tiedotteen julkaiseminen Tiedotussuunnitelma Tiedotusvälineet ja mediakontaktit...16 Toimitusten työrytmi Tiedotustoiminta toimittajan näkökulmasta...17 Yhteisön omat viestintävälineet Tiedotustilaisuus...20 Käytännön järjestelyt ennen tiedotustilaisuutta Tiedotustilaisuuden kulku... 23

5 7. Haastattelutilanne...24 Haastattelun aikana Haastattelun jälkeen Radiohaastattelun ominaispiirteitä Viestintäprojektit, tapahtumat ja messut...26 Tapahtumatiedotus Tiedottaminen messuilla ja tapahtumissa Merkkipäivä ja juhlavuosi Verkkoviestintä...28 Sähköpostin ja internetsivujen käyttö tiedottamisessa Internet Sähköposti Sosiaalinen media WWW-sivujen laatiminen...31 Millaiset ovat hyvät internetsivut? Lehti-ilmoituksen laatiminen...34 Ilmoitusten varaaminen, peruutus ja ilmoitushintojen muutokset Sähköinen aineisto Materiaalin toimittaminen Valmiin mainoksen toimittaminen Vastuu virheistä ja reklamaatiot Sanastoa Mediarekisteri ja sähköpostilistat...38 Liiteet Lähteet

6 Tiedottaminen vaatii monenlaista tietoa, taitoa ja harkintaa. Lopputuloksesta mestari tunnetaan, kuten seppä Taina Uutelakin. Kuva: Tuija Hirvinen. 1. Yleistä tiedottamisesta Tiedotustyön elementtejä Tiedottaminen saattaa tuntua hyvin arkiselta, mutta se on myös tietoa, taitoa ja harkintaa vaativaa työtä. Sen vaikutukset tuntuvat välittömästi, mutta sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia. Tiedotustyötä ei saa pitää itsestäänselvyytenä tai pelkkänä rutiinina. Kokeneenkin tiedottajan on jatkuvasti tarkasteltava kriittisesti oman työnsä vaikutuksia ja pyrittävä uusien kokemusten kautta parantamaan osaamistaan. Viestinnän olemassaolo huomataan yleensä vasta silloin, kun jokin menee pieleen, kun tieto vääristyy tai muuttuu oleellisesti matkan varrella. Syntipukkia haetaan silloin informaation toimimattomuudesta sen sijaan, että tarkasteltaisiin, miten tiedotus on järjestetty yhteisön sisällä. Vaikka erilaiset viestintätekniikat kehittyvätkin jatkuvasti, tiedotustoiminnan perusta on edelleen ihmisläheisyydessä. Digitalisoituminen ei ole muuttanut tiedottamisen perusideaa: jollakin on yksinkertaisesti tarve kertoa muille jotakin. Viestinnän ja tiedottamisen perustiedot on hyvä olla hallussa, jotta tiedotus onnistuisi. Tämän lisäksi on käytettävä runsaasti maalaisjärkeä ja hitusen psykologiaa. Sattumankaan osuutta ei kannata sulkea pois tiedotustoiminnasta. Viestintätapahtuma Viestintä on periaatteessa sanomien lähettämistä ja vastaanottamista. Todellisuudessa viestintätapahtuma on kuitenkin huomattavasti tätä monimutkaisempi vuorovaikutusprosessi viestin lähet- 6

7 täjän ja sen vastaanottajan välillä. Tapahtumaan sisältyy monia sattumanvaraisia ja odottamattomia elementtejä, kuten lähettäjän ja vastaanottajan erilaiset taustat ja aiemmat kokemukset, viestintätilanne sekä sanojen runsaus tai vaikeaselkoisuus. Mitä enemmän tiedotustyötä tekee, sitä enemmän oppii arvioimaan edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksia. Vastaanottajan tunteminen parantaa mahdollisuuksia saada viesti perille halutussa muodossa. Viestintätapahtuman oleellisin tekijä on luonnollisesti itse sanoma eli se, mitä halutaan sanoa. Tämän vuoksi esimerkiksi viestin selkeyden tärkeyttä ei voida painottaa liikaa. Huolellisesti mietitty sanoma, joka on selkeä ja kertoo asiasta riittävästi, on hyvää ja vieläpä ilmaista mainosta tiedottavalle yhteisölle. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Tiedottaminen voidaan määritellä yhteisön sisällä ja siitä ulospäin tapahtuvaksi tiedonvälitykseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedottamisesta vastaavan henkilön/henkilöiden on huolehdittava sekä yhteisön sisäisestä että ulkoisesta tiedonkulusta, koska yhteisön sisällä hyvin toimiva tiedonvälitys luo edellytykset ulkoiselle tiedottamiselle. Sisäisen tiedottamisen tehtävänä on tukea henkilöstöä ja edistää yhteistoimintaa. Sisäisen tiedotustoiminnan tavallisimpana välineenä käytetään sähköpostia tai intranetiä, mutta pienimmissä organisaatioissa tieto voi saavuttaa vastaanottajan vaikkapa palavereissa tai kahvipöytäkeskusteluissa. Pienen ja suuren yhteisön sisäisessä tiedonkulussa saattaakin olla paljon eroja. Sisäiseen tiedottamiseen kuuluu myös esimerkiksi tapahtuman vapaaehtois- tai talkootyöntekijöiden informoiminen jonkun vastuuhenkilön kautta. Yhtä lailla yhdistyksen tai seuran jäsenet katsotaan yleensä kuuluviksi sisäisen tiedotuksen piiriin. Pienessä yhteisössä henkilökohtainen yhteydenpito yleensä riittää ja tehtävät voidaan toteuttaa nopeasti. Lisäksi sanoman perillemeno voidaan tarkistaa helposti. Suuressa yhteisössä puolestaan tarvitaan enemmän tiedottamisen välineitä ja toistoa sekä kauaskantoisia suunnitelmia. Tällöin erityisesti kirjallisen tiedottamisen tärkeys korostuu. Yhteisön kasvaessa myös tiedottamisen tarve kasvaa, jolloin on erityisen tärkeää, että tieto kulkee sujuvasti kaikkiin suuntiin. Ulkoista tiedottamista ovat esimerkiksi lehdistötiedotteiden laatiminen ja lehdistötilaisuuksien järjestäminen, messutiedottaminen ja verkkotiedottaminen. Sisäisen viestinnän kohderyhmänä ovat yhteisön työntekijät. Ulkoisen viestinnän kohderyhmä on paljon hajanaisempi ja se on kartoitettava tarkemmin. Ulkoisen viestinnän keskeisenä lähtökohtana ovat yhteistyö- ja muut kohderyhmät, joiden määritteleminen on välttämätöntä ulkoisen tiedottamisen rakentamiseksi. Kohderyhmien kartoittamiseksi on hyvä kysyä seuraavanlaisia kysymyksiä: Kenelle tieto on välttämätöntä? Ketkä tarvitsevat tietoa, jota voimme tarjota? Keille tarjoamastamme tiedosta voisi olla hyötyä? Keiden olisi hyvä tietää tiedottamastamme asiasta? Onko olemassa ryhmiä, joille tiedosta ei ole mitään hyötyä? Kuka ei saa missään nimessä tietää asiaa joko ollenkaan tai ainakaan ennen muita? Tiedotustoiminnan perusteet Tehokas tiedotustoiminta on nopeaa, ymmärrettävää ja totuudenmukaista. On myös tärkeää tiedottaa oikeaan aikaan oikeille kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja eri sidosryhmille. Lisäksi yhteisön ulkoisen tiedotuksen keskeisistä asioista on hyvä tiedottaa omalle väelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedotustoiminta voidaan käsittää periaatteessa kahdella tavalla. Jotkut näkevät tiedottamisen yksittäisenä toimintana, kuten esimerkiksi infotilaisuutena tai lehdistötiedotteena. Jotkut taas arvostavat tiedottamisen jatkuvuutta ja pitkän aikavälin kantavuutta. Oli yhteisön koko mikä tahansa, olisi tiedottamista syytä harkita molemmista näkökulmista käsin. Esimerkiksi vuoden alussa voidaan luoda kokonaisvaltainen tiedotussuunnitelma, jossa käydään läpi seuraavan vuoden tapahtumat. Pienessä yhteisössä tämä suunnitelma voi kattaa vaikkapa vain pari kuukautta pääasia on, että tie- 7

8 dottamista suunnitellaan yhteisön omilla ehdoilla. Tiedotussuunnitelmaa laadittaessa määritellään tavoitteet, sisältö, kohderyhmät ja viestinvälineet sekä tehdään työnjako ja jaetaan vastuualueet. Lisäksi arvioidaan kustannukset, suunnitellaan aikataulu ja sovitaan tiedottamisen seurannasta sekä sen jälkeisestä arvioinnista ja palautteenannosta. Näihin asioihin palataan myöhemmin tässä oppaassa. Tärkeintä on, ettei yhteisön sisäisen tai ulkoisen tiedotuksen merkitystä vähätellä, vaan yhteisön johdonkin pitäisi olla mukana tiedotustoiminnan suunnittelussa ja pyrkiä luomaan suotuisa ilmapiiri tiedonvälitykselle. Näin vastuuhenkilön työ helpottuu ja tiedotustoiminta saa ansaitsemansa paikan yhteisön toiminnassa. Tiedottamisessa kannattaa ajatella myös tulevaisuutta, sillä toimiva tiedottaminen ylläpitää ja luo hyviä suhteita sekä lisää työpaikan viihtyvyyttä. On luonnollista, että yhteisö käy toimintansa aikana läpi useita eri vaiheita, jolloin myös viestinnän tarve on eri aikoina erilaista. Tiettyjä periaatteita kannattaa kuitenkin noudattaa, jotta tiedottamisesta olisi hyötyä sekä lähettäjälle että vastaanottajalle. Tiedottaminen on tiimityötä. Vastuuhenkilön lisäksi yhteisön johdonkin tulisi olla mukana tiedotustoiminnan suunnittelussa ja myönteisen ilmapiirin luomisessa. Kuvassa Eira Nevanpään taideliikuntakoulun oppilaita. Kuva: Studio P. Suovaara. Tiedottamisen pääperiaatteet: tiedottamisen tarve kasvaa yhteisön koon kasvaessa tiedon on kuljettava kaikkiin suuntiin tiedotuksen on tapahduttava oikeaan aikaan sanoman tarve on selvitettävä itselleen sanoman on oltava tarkoituksenmukainen ja ymmärrettävä epämiellyttävistäkin asioista on tiedotettava sanoman perillemeno on tarkistettava saatua palautetta kannattaa käyttää hyväksi 8

9 2. Tiedottamisen valmistelu Tavoite selkeäksi Tiedotustoiminnan ja sen onnistumisen kannalta on ensiarvoista, että sille on asetettu tavoitteet. Tehokkaasta toiminnasta ei voida puhua, ellei sille ole asetettu tavoitteita tai jos ne ovat vain ylimalkaisia. Jokainen yhteisö tarvitsee tiedotustoiminnalleen tavoitteen ja kokonaisnäkemyksen. Moni yhteisö onkin nykyään laatinut täsmälliset tiedotustoiminnan periaatteet ja koonnut ne kirjalliseen muotoon. Tällainen periaateohjelma on jokaisessa yhteisössä suunniteltava juuri kyseistä yhteisöä varten. Mikäli yhteisö haluaa itselleen täsmälliset tiedotustoiminnan periaatteet, sen kannattaa kysyä itseltään seuraavat kysymykset: millaista tiedotuspolitiikkaa yhteisö noudattaa? mitkä ovat sen keskeiset periaatteet ja tavoitteet? mihin tiedottaminen kohdistetaan? mitä keinoja tiedottamisessa käytetään? miten tiedotusvastuu jakaantuu ja miten tiedotus organisoidaan? Tiedottamisen kohderyhmää ja viestin suuntaamista oikealle yleisölle kannattaa miettiä tarkoin. Kuvassa Provinssirockin yleisöä. Kuva: Martti Hautamäki. kenties vieläkin pienemmälle ryhmälle. Kohderyhmää rajattaessa kannattaa aloittaa ensin pienestä alueesta ja laajentaa sitä sitten tarpeen mukaan. Kirjoittamisprosessi Kohdeyleisön rajaaminen Kun tiedotetta ryhdytään laatimaan, kannattaa esittää tiedotteen tekemisen peruskysymykset: kuka sanoo, kenelle, mitä, missä, milloin ja miksi. Viestin suuntaamiseen halutuille kohderyhmille käytetään harvoin liikaa aikaa ja vaivaa. Tiedote viritetään halutun kohderyhmän taajuudelle, sillä lukijalle ei ole samantekevää, millainen hänelle tarkoitettu viesti on. Hän lukee sen hyötyäkseen tekstistä jotenkin, joten tiedottajan pitää ottaa lukija huomioon jo tekstiä suunniteltaessa. Erityisesti kulttuurialan toimijoiden on tiedotustyötä tehdessään muistettava, ettei tiedotetta laadita toimittajille, vaan suurelle yleisölle. Toimittajat toimivat ainoastaan viestin välittäjinä helpottaen omalta osaltaan viestin perillemenoa. Kannattaa myös miettiä, halutaanko valtakunnallista tai alueellista huomiota vai kohdistetaanko sanoma Vain harva teksti on valmis silloin, kun asia on hahmoteltu paperille ja pituutta on saatu riittävästi. Kirjoittamiseen pitää käyttää aikaa ja harkintaa, tekstiä pitää muokata ja hioa, kunnes lopputulos on sellainen, että se voidaan hyvällä omallatunnolla lähettää vastaanottajalle. Tekstin tarkoituksena on palvella vastaanottajaa ja vaikuttaa siihen, millaisena vastaanottaja asian näkee. Hyvä teksti on myös kieliopillisesti oikeaa ja se välittää tiedotteen antajasta pätevän ja uskottavan kuvan vastaanottajalle. Kirjoittamista kannattaa ajatella monivivahteisena prosessina, jolloin voi luopua mielikuvasta, että teksti alkaa ensimmäisen virkkeen isolla alkukirjaimella ja siitä jatketaan eteenpäin, kunnes päästään viimeiseen pisteeseen. Kun tästä ajattelutavasta pääsee irti ja tekstiä ajatellaan erilaisten vaiheiden summana, saa tekstin suunnittelukin enemmän merkitystä. 9

10 Kirjoittajia on monenlaisia, eikä kaikille sovi samanlainen tapa kirjoittaa. Kirjoitusprosessissa on kuitenkin havaittavissa monia vaiheita, joita kannattaa myös omaa tekstiään kirjoittaessaan miettiä. Kirjoitusprosessin vaiheet: suunnittelu tiedon keruu eri tavoin sisällön valinta käsittelyjärjestyksen suunnittelu luonnosteleminen kirjoittaminen muokkaaminen palautteen hakeminen viimeistely Kirjoitusprosessi ei kuitenkaan etene orjallisesti vaihe vaiheelta edellistä kaavaa noudattaen, vaan kuten jo mainittiin, jokaisella kirjoittajalla on oma tapansa tuottaa tekstiä. Kirjoitusprosessin vaiheiden järjestys saattaa vaihtua, ne voidaan tehdä samanaikaisesti tai suunnitelmia täytyy jostain syystä vielä viime hetkessä muuttaa. 10 Tiedotteen tyylin määrää tiedottava taho, kyseessä oleva asia, tiedottamisen tapa ja kohdeyleisö. Luovuuskaan ei ole kiellettyä. Kuva: Elina Viitanen.

11 3. Tiedotteen laatiminen Kirjallista tiedotetta kannattaa käyttää aina silloin, kun tiedotettavana on uutinen. Tiedotetta laadittaessa on syytä muistaa, että siinä tiedotetaan vain yhdestä asiasta tai tapahtumasta. Tiedotteet voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin tiedotteisiin. Itse tiedotettava teksti voi olla nimeltään tiedote, lehdistötiedote, kutsu, saate tai lähete. Tiedotteet voidaan myös toimittaa tiedotus- ja henkilöstölehdiksi. Tyyliltään muista tiedotteista poikkeaa ns. asiakastiedote, jossa on vahva suhdetoiminnallinen lataus. Tämä tiedotetyyppi koostuu tiedottamisesta, suhdetoiminnasta ja mainonnasta, mutta olennaista on, että asiakkaan näkökulma on aina etusijalla. Tiedotteen rakenne Tiedotteen rakenne perustuu ns. kärkikolmiomalliin, jonka avulla tähdennetään tärkeää asiaa käsittelemällä se ensimmäisenä. Kärkikolmiomalli kuvaa siis jäsentelyä, jossa painavin asia sijoitetaan alkuun ja paino vähenee loppua kohden. Tätä rakennetta käytetään sekä uutisissa että tiedotteissa, koska se sopii kiireiselle lukijalle; hän voi lukea vain tekstin alun eikä silti jää vaille oleellista tietoa. Lehtijutuissa kärkikolmiomallia käytetään myös sen vuoksi, että sen voi helposti katkaista palstatilan loppuessa ilman, että jutusta häviää sisältö. (ks. liite 1: Tiedote) Kärkikolmiomalli voi edetä esimerkiksi: päätöksestä perusteluihin ja taustoihin lukijaa koskevasta sovelluksesta yleisperiaatteeseen lukijaa koskevasta poikkeuksesta pääsääntöön Tiedotteen tärkein asia on se tapahtuma, jonka takia tiedote kirjoitetaan. Edetään siis tapahtuman pääpiirteistä yksityiskohtiin ja taustoihin. Usein tiedotettava asia on jokin muutos aikaisempaan käytäntöön, kuten: Näyttelytilamme on avoinna ensi viikolla vain kello (eikä 10 16, kuten tavallisesta). Syynä tähän on Tiedottavan tekstin rakenne: tärkein asia alkuun ja otsikkoon pääasiat ensin, yksityiskohdat ja taustat myöhemmin Tiedotteen tyyli Tiedotteen tyyli riippuu luonnollisesti asiasta ja tiedotteen antajasta. Erilaisista nimityksistä tiedotetaan varsin muodollisesti, kun taas tapahtumista tiedottaessa voi valita humoristisen ja kevyen sävyn, joka tuo esille tapahtuman henkeä. Myös ikävistä asioista on tiedotettava. Lehdistötiedotetta kirjoitettaessa on arvioitava, mikä tiedotettavassa asiassa kiinnostaa suurta yleisöä. Jos tiedotettavalla asialla on suuri uutisarvo, siitä tehdään juttu, vaikka tiedote olisikin hankalasti luettavissa. Toisaalta, kun tiedote kilpailee muiden tiedotteiden kanssa uutiskynnyksen ylittämisestä, on silmäiltävyydellä ja helppolukuisuudella suuri merkitys. Joskus tiedote on sellaisenaan julkaisukelpoinen, jolloin se on helppo ottaa lehteen, vaikka sen uutisarvo ei olisikaan kovin korkea. Usein tiedotteen teksti toimii kiinnostuksen herättäjänä ja pohjana artikkelin laatimiselle, vaikka usein tiedotusvälineet julkaisevat tiedotteiden tekstiä sellaisenaankin. Kummassakin tapauksessa tekstin pitää olla hyvin jäsennelty, tyyliltään aiheeseen sopiva ja sanamuodoiltaan ymmärrettävä. Hyvä ja selkeä tiedote toimii myös eräänlaisena imagonluojana ja käyntikorttina. Lisäksi ymmärrettävä teksti välittyy ongelmitta toimittajan jutusta, jolloin vältytään ikäviltä asiavirheiltä ja väärinkäsityksiltä. Kun tiedotteen tekstiä muokataan, pitää aika ajoin tarkistaa, että asia tarjoillaan helposti purtavana eli mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti. Kirjoittajan onkin osattava irrottaa itsensä työpaikan näkökulmasta sekä työympäristön kielenkäytöstä ja suunnattava tekstinsä yleisölle. Yksinkertaisesti kirjoitettu teksti tavoittaa huomattavasti enemmän lukijoita kuin erikoisalan termejä 11

12 vilisevä tiedote. Toisin sanoen, mikä on selvää kirjoittajalle, ei välttämättä ole selvää lukijalle. Hyvä keino selvittää tekstin tyyli on sen luettaminen jollakulla mattimeikäläisellä. Tiedotteesta ei kannata tehdä pitkää. Kirjoittamaton sääntö on, että tekstin pitää mahtua yhdelle A4-koon arkille. Tiedotteeseen on valikoitava vain asian tärkeimmät puolet, jos kerrottavaa on paljon. Mikäli tämä ei riitä vastaanottajalle, hän pyytää asiasta lisää tietoa. Tämän vuoksi tiedotteen loppuun pitää sijoittaa näkyvästi esille sellaisen henkilön nimi ja yhteystiedot, joka antaa asiasta lisätietoa. Jos yhteisön internetsivuilta löytyy tiedotetta tukevaa materiaalia, on sekin tärkeää mainita tiedotteen lopussa. Tiedotteen otsikointi Tiedotteen otsikko yleensä nimeää aiheen ja tiivistää olennaisen sisällön. Sen tarkoituksena on säästää lukijaa lukemasta kaikkea. Tiivistävä otsikko on yleensä lyhyt ja käskyn tai väitteen muotoon puettu, kuten: Tarja Halonen tulee Tangomarkkinoille! Tarja Halonen Tangomarkkinoille! Esimerkkiotsikosta on jätetty pois itsestään selvä predikaattiverbi tulee, jolloin lauseeseen saadaan enemmän iskevyyttä ja nasevuutta. Tällaista tiivistävää otsikointia laadittaessa on huolehdittava siitä, että otsikko todella tiivistää tekstin olennaisen sisällön. Mikäli tekstin laadinnassa on käytetty kärkikolmiomallia, on olennainen asia helppo nostaa otsikkoon. Tiedotteen pääotsikko kertoo tekstin pääasian. Väliotsikoiden käyttöäkään ei sovi unohtaa, mikäli teksti on pitkä. Väliotsikkoa kannattaa käyttää, jos tiedotteessa on pääasian lisäksi toisistaan poikkeavia alakohtia. Pääotsikkona voisi olla esimerkiksi: Kulttuurimatkojen määrärahoja jaettiin. Tällöin väliotsikkoina voisivat olla Teatteri- ja oopperamatkat ja Taidenäyttelyt. Väliotsikot tekevät tekstistä väljempää ja miellyttävämmän näköistä. Ne myös auttavat löytämään nopeasti tietoa juuri itseä kiinnostavista asioista. Tiedotteen alku Otsikon lisäksi tekstistä luetaan varmasti vain alku ja loppu, joten niiden muotoiluun on syytä paneutua huolellisesti. Alku myös usein ratkaisee jatketaanko tekstin lukemista. Alulla on tekstissä kaksi tehtävää. Toisaalta se johdattelee lukijan tekstiin antamalla vihjeitä tekstin sisällöstä ja käsittelytavasta, toisaalta sen pitäisi olla kiinnostava, että lukija haluaa lukea enemmän. Tiedotetta laadittaessa pyritään ensisijaisesti siihen, että johdanto on asiallinen ja ytimekäs. Huomiota herättäviä keinojakin voi toki käyttää, mutta niiden käytössä kannattaa olla varovainen ja miettiä tarkkaan, onko niistä saatava hyöty riskejä suurempi. Hyvä tiedote saa olla myös persoonallinen ja värikäs, mutta itse sanoman ytimen pitää löytyä mutkattomasti yhdellä silmäyksellä. Tiedotteen alussa pyritään vastaamaan heti kysymyksiin kuka, mitä, missä ja milloin. Tämänkaltainen tiivistelmäalku välittää olennaisen informaation nopeasti. Lehdistötiedotteessa esimerkki voisi olla vaikkapa seuraavanlainen: Kaupunginteatteri suljetaan remonttitöiden vuoksi tiistaina noin kahden viikon ajaksi. Vastaavasti asiakastiedotuksessa voidaan alku kiteyttää seuraavasti: Muodin psykologia -kurssi alkaa Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistossa, osoitteessa Keskuskatu 34 (Kampustalo), lauantaina klo Kuten näistä esimerkeistä huomaa, kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse välttämättä vastata tässä järjestyksessä, koska joskus lauseesta tulee ytimekäs, kun jätetään pois asioita, jotka vastaanottajan oletetaan jo tietävän (kuten Kaupunginteatterin sijainnin). Yhteystiedot pitää kuitenkin aina liittää tiedotteeseen, viimeistään tiedotteen loppuun. ja loppu Tiedottavissa teksteissä teksti loppuu samalla kuin tiedotettava asiakin, joten mitään erillistä lopetusta tiedotteisiin ei kannata keinotekoisesti yrittää 12

13 liittää. Lopussa ei myöskään pidä esitellä aivan uutta eikä varsinkaan yksityiskohtaista tietoa, vaan viimeinen virke saa mielellään olla lyhyt aivan niin kuin ensimmäinenkin. Tiedotteen loppuun on kuitenkin ehdottomasti lisättävä kaikki tarpeelliset yhteystiedot. Tiedotteen julkaiseminen Tiedottamisen välineitä ja kanavia arvioitaessa on otettava huomioon ainakin ne seikat, jotka liittyvät niiden soveltuvuuteen kussakin tilanteessa. Lähtökohtana on se, että kanavan pitää tavoittaa haluttu kohderyhmä. Toiseksi tämän kanavan on sovelluttava haluttujen asioiden välittämiseen. Lopuksi on mietittävä, millainen rooli kanavalla on kohderyhmässä. Tiedotteen lähettämisen suunnittelu aloitetaan arvioimalla, onko uutisella kantavuutta valtakunnallisiin medioihin, maakuntalehtiin, paikallismedioihin tai yleis-, ammatti- tai muihin erikoismedioihin. Tässä vaiheessa siis arvioidaan, onko uutinen sisällöltään ja painoarvoltaan valtakunnallinen, paikallinen, erikoisalan uutinen vai kenties kaikkia näitä. Ensin karsitaan ne mediaryhmät, jotka eivät missään tapauksessa tule kyseeseen. Seuraavaksi karsitaan ryhmien sisältä ne, joita uutinen ei kosketa millään tavalla. Ammatti- ja erikoislehdistä poimitaan ne, joiden arvellaan kiinnostuvan tiedotettavasta aiheesta. Suurimmilla medioilla on aluetoimituksia ja -toimittajia ympäri Suomea. Tiedote kannattaa lähettää sekä pää- että aluetoimitukseen ja siinä on hyvä mainita, että tiedote on lähetetty kumpaankin osoitteeseen. Nimellä lähetetyt tiedotteet menevät parhaiten perille. Omaan mediarekisteriin kannattaa tallettaa toimittajanimiä mahdollisimman paljon, koska moni toimittaja toimii nykyisin vapaana journalistina. Tiedotteen lähettämistapa määräytyy tilanteen ja tiedotettavan aiheen luonteen mukaan. Nopein tapa lähettää tiedote on sähköpostitse, mutta toimittajaa voi lähestyä myös kirjepostilla, varsinkin jos esimerkiksi yhteisöstäsi tai tapahtumastasi on uutta esitemateriaalia. Kannattaa myös miettiä, kirjoittaako tiedotteen suoraan sähköpostin viestikenttään vai liittääkö sen viestin mukana liitetiedostona. Hyvä tiedote on selkeä, tiivis ja informatiivinen niin kuin sydänketju! Kuva: Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. 13

14 4. Tiedotussuunnitelma Kun ajatellaan tiedotetta laajempaa kokonaisuutta, puhutaan usein tiedotus- ja viestintäsuunnitelmasta. Se kattaa koko yhteisön toiminnan tiettynä ajanjaksona. Toimintatavoitteiden pohjalta rakennetaan tiedotuksen edellytykset, joten on tärkeää, että yhteisö on asettanut jonkinlaisen tavoitteen tulevaisuuteen. Seuraavassa esitellään ne elementit, joiden avulla esimerkiksi vuoden mittainen tiedotussuunnitelma voidaan toteuttaa. Hyvän tiedotussuunnitelman ei tarvitse olla pitkä. Suppeimmillaan se voi sisältää vain yksinkertaisen aikataulun projektiin liittyvästä tiedotuksesta. Tiedotussuunnitelman pitää sisältää kuitenkin kohderyhmien lisäksi ainakin tiedotuksen aikataulun ja vastuuhenkilöt sekä luettelon mahdollisesti käytettävistä tiedotusvälineistä (tiedotteet, tiedotustilaisuudet, seminaarit ja messut, artikkelit, mainokset ja omat internetsivut sisäistä tiedotusta unohtamatta), kustannukset ja mielellään myös tiedottamisen tulosten seurannan. Esimerkiksi vuoden mittainen tiedotussuunnitelma laaditaan yleensä edellisen vuoden lopussa tai heti vuoden alussa. Suunnitelmaa tehtäessä käydään läpi edellisen vuoden tapahtumia ja mietitään, miten toimintaa voisi tehostaa, missä tehtiin virheitä ja miten asiat voisi tehdä paremmin. Samalla voi tarkistaa, onko mediarekisteri ajantasainen. Tiedotussuunnitelmaa laadittaessa kannattaa olla rehellinen itselleen. Kampanjat, jotka työmääränsä, budjettinsa tai tavoitteidensa puolesta ovat mahdottomia hoitaa, voi suosiolla jättää hautumaan ja odottamaan, kunnes resurssit antavat myöten ja suunnitelman voi toteuttaa. Viestinnän suunnittelussa voi käyttää parhaana katsomaansa välinettä, olipa se sitten ruutupaperi, kalenteri tai tietokoneen suunnitteluohjelma. Pääasia on, ettei suunnitelmasta tehdä liian vaikeaa ja että se laaditaan sellaiseksi, että sitä voi vaivatta täydentää tai muuttaa. Mikäli kohderyhmä, tavoite tai tiedotuskanava, budjetti tai sanoma ei ole vielä selkiytynyt, on syytä palata alkuun ja miettiä, miksi, miten ja kenelle yhteisön pitää viestiä. Viestinnän suunnittelu voidaan aloittaa vaikkapa tekemällä yksinkertainen viestinnän suunnittelun perusmatriisi, jonka avulla voidaan miettiä tiedotuksen jäsentämistä ja kohdentamista halutulle kohderyhmälle. Tiedotussuunnitelman antoisin osuus onkin kunnon aivoriihi. Kun edellisen vuoden kokemukset on käsitelty, annetaan ideoiden lentää. Ne voidaan kirjata vaikka seuraavanlaiseen taulukkoon. Kohderyhmä Tavoite Sanoma Keino / toimenpide Viestinnän suunnittelun perusmatriisi. (Kotoaro 1991) Kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Tiedote X X X X Budjetti Mikäli kohderyhmä tunnetaan ja seuraavan vuoden tavoitteet ovat selkeänä mielessä, voidaan laatia tiedotuksen vuositaulukko. Suunnitelman runko muodostetaan jo tiedossa olevista tapahtumista, jotka sijoitetaan viestintäkalenteriin mahdollisimman selkeästi ja väljästi, vaikkapa seuraavalla tavalla: Touko Tiedotustilaisuus X X Lehti-ilmoitukset X X Messut Seminaari X X X Muut X X Samalla nimetään luonnollisesti henkilöt, jotka vastaavat kunkin tehtävän hoitamisesta. Mikäli toiminta on vilkkainta tiettynä vuodenaikana, voidaan tältä ajalta tehdä tarkempi viikko- ja päiväkohtainen kalenteri. Sen avulla tapahtumat pysyvät paremmin muistissa ja toimintaa voidaan tarkemmin jäsennellä eri viikonpäiville. Yllä olevan X 14

15 Tulevaisuuteen kannattaa varautua, Jussi-bodylla tai ilman. Hyvä tiedotussuunnitelma varmistaa, että tiedotus toimii tarkoituksenmukaisesti. Kuva: Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. suunnitelman lisäksi olisi esimerkiksi syytä tehdä helmikuulle tarkempi suunnitelma, koska toiminta näkyy keskittyvän nimenomaan tälle kuukaudelle. Suunnitelma kannattaa toki laatia, vaikka kaikki tapahtumat eivät olisikaan vielä tiedossa. Mikäli yhteisö on mukana järjestämässä jotakin tapahtumaa, kannattaa tehdä tapahtumakohtainen tiedotussuunnitelma, hienosti kutsuttuna projektisuunnitelma, jossa eritellään aikataulun lisäksi kohderyhmät, tiedotuskeinot ja -kanavat sekä budjetti. Tiedotussuunnitelmaa laadittaessa voidaan käyttää apuna molempia yllä olevia taulukoita apunasi. Vaikka kohderyhmä, tavoite, sanoma, tiedotuskeino ja budjetti olisivatkin selvillä, on taulukon avulla hyvä tarkkailla suunnitelman etenemistä ja kontrolloida muun muassa budjettia. 15

16 5. Tiedotusvälineet ja mediakontaktit Pyrkiessään välittämään tietoa yleisölle joukkoviestimet ovat riippuvaisia viestintuottajista eli erilaisista yhteisöistä. Tiedotusvälineet tarvitsevat myös yhteisöjen asiantuntemusta ja näkemyksiä; esimerkiksi kulttuurin kentän toimijat voivat tarjota tiedotusvälineille oman alansa asiantuntijatietoa. Näin yhteisöt ovat välillisesti mukana yleisön mielipiteiden ja asenteiden muokkaamisessa. Yhteisöjen tarjotessa tietoa tiedotusvälineille nämä analysoivat sitä ja välittävät sen eteenpäin valitsemassaan muodossa. Tiedottaja tai yhteisön tiedottamisesta vastaava henkilö ei useinkaan pysty valvomaan sitä, millaisena yhteisön välittämä sanoma tulee ulos, koska tiedotusvälineillä on omat toimintaperiaatteensa, jotka määräytyvät niiden tehtävien ja yleisön mukaan. Medialle lähetetyn tiedotteen vastaanottoon vaikuttavat kyseisen median tavoitteet, suunnitelmat ja sen hetkinen uutistilanne. Myös se, että tiedote on nopeasti muokattavissa ja mahdollisimman valmiiksi kirjoitettu, edesauttaa tiedotteen julkaisua ja helpottaa toimittajan työtä. Myös tiedotteen sisältö ja uutisarvo vaikuttavat sanoman esillepääsyyn. Niin ikään yhteisön tunnettuus, yhteisökuva ja viestintäosaaminen vaikuttavat tiedotteen saamaan kohteluun. Tämän vuoksi tiedotustoiminnasta vastaavien ja käytännön tehtäviä hoitavien henkilöiden kannattaa luoda henkilökohtaiset suhteet tiedotusvälineiden edustajiin. Asiallinen, hyvä tiedottaminen ja tiedotusvälineiden palvelu silloin, kun yhteisöön otetaan yhteyttä, ovat parhaita suhteiden rakennuspuita. Toimitusten työrytmi Lehdistön työrytmin tunteminen on tiedottajalle tärkeää. Sama koskee myös lehdistön toimintaperiaatteita määräaikana julkaistavan tiedon suhteen, joten myös pienen yhteisön tiedotustoiminnassa kannattaa ottaa huomioon lehdistön toivomukset aineiston toimittamisesta lehdistön käyttöön. Lehdistötiedote yleensä päivätään, varsinkin jos tiedote on aikaan sidottu ja jos jakeluun kuuluu useita tiedotusvälineitä. Tavallista on myös, että tiedotteen yläkulmassa on maininta milloin tiedote on julkaisuvapaa. Se voidaan mainita jopa tunnin tai puolen tunnin tarkkuudella, jos asia sitä vaatii. Julkaisuajankohtaa merkittäessä on hyvä miettiä, ehtivätkö esimerkiksi iltapäivälehdet saamaan tiedotteen riittävän ajoissa. Jos vaikkapa tiedotustilaisuus on aamupäivällä, on mielekästä toimittaa aineisto jo viimeistään edellisenä iltana, sillä harva toimittaja on työpaikallaan varhain aamulla. Toimituksissa on yleensä aamuyhdeksältä työnjakopalaverit ja aamuvuoro lopettaa työnsä noin klo Iltavuoroissa on päivävuoroa vähemmän tekijöitä, joissain toimituksissa ei iltatyöläisiä ole ollenkaan. Optimiaika tiedottamiselle tai tiedotustilaisuuden järjestämiselle on klo , koska silloin tiedotettava asia ehtii nauhoitettunakin vielä mukaan esimerkiksi radioiden saman päivän lähetyksiin. Aikakauslehdissä aikataulut ovat yksilöllisiä; viikkolehdet toimitetaan yleensä edellisen viikon loppuun mennessä, joten julkaistavaksi haluttu materiaali pitää toimittaa viikon alkupäivinä. Myös paikallislehdet noudattavat lehtikohtaisia aikataulujaan. Jos haluaa, että oman kunnan lehti saa julkaistuksi uutisen esimerkiksi torstain lehdessä keskiviikkona pidetystä tiedotustilaisuudesta, vaikka lehti menisi painoon jo tiistaina, on joustavuus paikallaan. Harvoin tiedotettavana oleva asia on sellainen, ettei aineistoa voisi luovuttaa lehdelle jo päivää aiemmin. Ehdottoman joustamaton kannattaa kuitenkin olla siinä, ettei mikään lehti saa ainoana julkaista uutista ennakkoon niin, että muut joutuisivat ensin lukemaan, mitä jokin toinen lehti on asiasta jo kertonut. Toimitusten työrytmin tuntemus kannattaa ulottaa myös toimituksen viikoittaiseen työskentelyyn. Valtakunnallisessa tiedottamisessa uutisruuhka ajoittuu usein perjantaihin, kun taas maanantaina on viikonpäivistä hiljaisin. Viikonlopputapahtumasta tiedottaessa tiedotteet pitää lähettää hyvissä ajoin torstaina tai jo aiemmin toimituksiin, sillä viikonlop- 16

17 puna toimituksissakin on vain perusmiehitys. Jos tiedottamisen ajankohta on vapaasti päätettävissä, on syytä miettiä sille otollisin aika. Käytettävissä on muun muassa STT:n (http://www.stt. fi) vuosittain julkaisema tapahtumakalenteri, joka kertoo tulevista tapahtumista aina vuodeksi eteenpäin. Sen avulla on helppo tarkistaa, ettei sijoita tapahtumaansa päällekkäin julkisuudesta kilpailevan tapahtuman kanssa. Pienten tapahtumajärjestäjien kannattaa toisaalta myös vetää yhtä köyttä ja pyrkiä järjestämään samanaikaisesti tapahtumia, jotka jollakin tapaa tukevat toisiaan. Huomioitavaa Tiedottajan kannattaa yleensä joustaa aikataulun sovittamiseksi lehdistölle sopivaksi Millekään lehdelle ei sovi antaa ennakkojulkaisuoikeutta uutiseen, jota tarjoillaan myöhemmin muille Julkaisuvapaa-ajankohta kannattaa määritellä, mikäli se nähdään aiheelliseksi Selvitä kysymykseen tulevien tiedotusvälineiden aikataulu ja tee päätös tiedottamisesta vasta sen jälkeen Muista, että uutiskynnys ei ole aina yhtä korkea Tiedotustoiminta toimittajan näkökulmasta Tiedotusvälineet ovat olemassa ihmisiä varten ja ne täytetään asioilla, jotka kiinnostavat niiden kohdeyleisöä. Tämän vuoksi ei kannata arkailla tai pyydellä anteeksi sitä, että vaivaat toimittajaa tiedotusmateriaalillasi, vaan toimituksiin kannattaa pitää jatkuvasti yhteyttä. Toimittajat ovat yleisön palvelijoita, jotka tarvitsevat usein juttua kirjoittaessaan apua alan asiantuntijalta eli yhteisön tiedottajalta, joka osaltaan helpottaa heidän työtään. Olipa kyse mistä tahansa tiedotusvälineestä, niiden toiminnassa on huomioitavissa ainakin seuraavat peruspyrkimykset: Jokainen toimitus ja toimittaja pyrkii poimimaan asioiden ja tapahtumien tiedossa olevasta kokonaisannista kaikkein keskeisimmän ja tärkeimmän. Lähtökohtana on siis ajatus, että toimitus haluaa tietoa kaikista tapahtumista. Tällöin tulee kuitenkin vastaan julkaisutilan resurssien rajallisuus, joka rajoittaa julkaistavien juttujen määrää. Lisäksi jokainen väline pyrkii luomaan omaleimaisuutta omaan harkintaan perustuvalla profiilin luomisella. Tiedotusvälineet pyrkivät myös huolehtimaan uutisoinnin jatkuvuudesta ja erilaisten näkökulmien luomisesta. Pidemmällä aikavälillä katsottuna juuri nämä tekijät luovat lehden linjan. Pääasia on se, että yhteisö vaikuttaa vireältä ja että tiedottaminen on asiantuntevaa ja tapahtuu säännöllisin väliajoin. Hiljaisuus viestittää epätietoisuutta ja epäluuloisuutta, joten yhteisö voi antaa itsestään taustatietoja, tehdä itseään tunnetuksi ja tarjota uutisia. Kun suuria uutisia ei ole tarjolla, voi keskittyä laajoihin aihealueisiin ja taustoihin. Tiedottaja voi tarjota valmiin näkökulman vanhempaankin asiaan, jolloin toimittajan on helppo tarttua aiheeseen. Kulttuurialan toimijat ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että he saavat lähestulkoon aina asiansa esille. Näyttelyistä ja muista tapahtumista tehdään yleensä juttu, mutta ne eivät ole toimituksen silmissä varsinaista akuuttia uutismateriaalia. Tämän vuoksi juttu ei välttämättä ilmesty vielä seuraavan päivän lehdessä, mutta parin päivän sisällä se kuitenkin todennäköisesti julkaistaan. Lisäksi lehdillä on yleensä viikon jollekin päivälle varattu tavallista suurempi tila nimenomaan kulttuuritoiminnan esittelylle, joten tämänkin vuoksi jutun ilmestymistä saattaa joskus joutua hieman odottelemaan. Tiedotustoimintaa varten kannattaa pitää yllä ajankohtaista toimittajaverkostoa ja muistaa erityisesti toimittajat, jotka tekevät juttuja yhteisön toimialueella. Toimitusrekisteriä on helppo pitää yllä tavallisella tekstinkäsittely- tai taulukointiohjelmalla, jolloin sitä on myös helppo muokata tarpeen tullen. 17

18 18 Tiedotusvälineillä on oma työrytminsä, josta kannattaa olla selvillä. Kiireettömämpään aikaan saattaa oman viestinsä saada mediassa helpommin läpi. Kuva: Pentti Pennanen.

19 Yhteisön omat viestintävälineet Julkisten tiedotusvälineiden lisäksi yhteisöllä kannattaa olla oma viestintävälineensä, olipa se sitten www-sivujen, julisteen tai lehden muodossa. Oma viestintäväline mahdollistaa omien asioiden tiedottamisen halutulla tavalla. Sen avulla voi julkistaa tiedotetta tukevaa materiaalia, kuten esimerkiksi kuvia ja taustatietoa. Tällä tavalla yhteisön on helppo tiedottaa sidosryhmilleen, kuten yhteisön jäsenille, tukijoille ja päättäjille sekä myös tiedotusvälineiden edustajille. Yhteisön www-sivuilla voi julkaista tapahtumakalenterin sekä antaa tietoja viime hetken muutoksista tms. Sivustoa voi käyttää myös sisäisen tiedottamisen välineenä. Tämän vuoksi muun muassa tiedotteisiin sekä muiden viestintävälineiden avulla tuotettuihin ilmoituksiin kannattaa aina liittää yhteisön www-sivujen osoite. Tiedottamisen keinoja: tiedotteet tiedotustilaisuudet www-sivut sosiaalinen media lehti-ilmoitukset juttuaiheet tiedotusvälineille mainosjulisteet julkiset ilmoitustaulut radio, televisio postitus suoraan kohderyhmille esim. sähköpostitse avoimien ovien päivät projektit, tapahtumat, messut oma julkaisu esitteet toimintakertomus Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaali on maakunnan kulttuurin ja taiteen keskusportaali. Sitä ylläpitää Etelä- Pohjanmaan liitto ja sen yhteydessä toimiva Kulttuurin kehittämiskeskus Trissa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaali löytyy osoitteesta 19

20 Tiedotustilaisuus on toimittajalle tirkistysaukko tiedotettavaan asiaan. Tärkeintä on tuoda esille olennainen. Kuva: Etelä-Pohjanmaan liitto. 6. Tiedotustilaisuus Lehdistötilaisuus kannattaa järjestää silloin, kun tiedotettava asia vaatii henkilökohtaista kontaktia, kuten näyttelyt, uusien tilojen esittely, asiantuntijakommentit tai kokemisen arvoinen esitys. Kyseeseen voivat tulla myös laajat asiakaskokonaisuudet, jotka vaativat tarkempaa tiedottamista. Toisaalta, jos tiedotettava asia voidaan hyvin selvittää pelkän tiedotteen ja sitä tukevan materiaalin avulla, on mietittävä onko tiedotustilaisuutta mielekästä järjestää. Tiedotustilaisuuden tarpeellisuus voidaan testata seuraavilla kysymyksillä: Onko uutisarvo riittävä eli onko yhteisöllä todella uutta ja tärkeää kerrottavaa? Onko uutiskysyntä niin suuri, että toimittajia ei pystytä palvelemaan enää henkilökohtaisesti? Kun tiedotustilaisuutta järjestetään, olisi hyvä kysyä, millaiseen tiedotustilaisuuteen itse haluaisi mennä. Tilaisuuden järjestämisessä on käytettävä tasapuolisesti sekä järkeä että mielikuvitusta. Vieraanvaraisuus ei saa olla liioiteltua, sillä toimittajat saattavat katsoa tyrkyttämistä karsaasti ja se voi vaikuttaa saatuun palstatilaan. Tärkeintä tässäkin on tilaisuuden sujuvuus ja avoin suhtautuminen tiedotettavaan asiaan ja toimittajien kysymyksiin. Käytännön järjestelyt ennen tiedotustilaisuutta Mieti sopiva paikka tiedotustilaisuudelle ja varaa se. Paikan pitää olla hengeltään samanlainen kuin tiedotettava asia, ei siis liian juhlava eikä myöskään 20

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen Viestintäkanava valitaan

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus Järjestöseminaari 31.1.2015. Maj Rasilainen Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus Järjestöseminaari 31.1.2015. Maj Rasilainen Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus Järjestöseminaari 31.1.2015 Maj Rasilainen Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Mikä on ainejärjestön tarkoitus ja tavoitteet? Järjestää kivaa toimintaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Primuksen ja Wilman viestitoiminnot

Primuksen ja Wilman viestitoiminnot Primuksen ja Wilman viestitoiminnot StarSoftin käyttäjäpäivä Hämeenlinna, 10.11.2009 Tapio Aalto Viestintämahdollisuudet Primus Sähköpostit Tekstiviestit Wilma Ilmoitustaulu Pikaviestit Sähköposti Tekstiviestit

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

TAPAHTUMATIETOJEN YLLÄPIDON KÄYTTÖOHJE

TAPAHTUMATIETOJEN YLLÄPIDON KÄYTTÖOHJE TAPAHTUMATIETOJEN YLLÄPIDON KÄYTTÖOHJE Menovinkit Keskiviikon Kulttuuri KE ja päivän Kulttuuri-osaston Kalenteri-sivulle. Yhdistystoiminta Maanantain Mielipide-osastolle. Näyttelyt Keskiviikon Kulttuuri

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen Journalistin reitti Tavoitteet Journalistin reitin tavoitteena on tutustua mediaympäristöön ja erityisesti uutisen tekstilajiin. Journalistin reitillä laaditaan oma uutinen, jota varten haetaan tietoa,

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje Palvelupyyntöjärjestelmä Asiakkaan ohje Festum Software Oy Palvelupyyntöjärjestelmä asiakkaan ohje 2 ( 8 ) Sisällysluettelo 1. Palvelupyyntöjärjestelmä osana asiakastukea... 3 2. Käytön aloittaminen...

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014

POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Viestintäsuunnitelma, selvitysvaihe 8.9.2014 POHJOIS-KARJALAN SOTE-HANKE 1/6 Käsitelty koordinaatioryhmän kokouksessa 21.8.2014, valmistelevassa sihteeristössä 28.8.2014 sekä ollut kuntajohtajien kommentoitavana 28.8.2014 1.9.2014. Hyväksytty ohjausryhmässä

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Sähköposti - muistuttaa tavallista kannettavaa postia monin tavoin ekijä ja päivämäärä

Sähköposti - muistuttaa tavallista kannettavaa postia monin tavoin ekijä ja päivämäärä 1 Sähköposti - muistuttaa tavallista kannettavaa postia monin tavoin 14.2.2012ekijä ja päivämäärä Sähköpostiviestin kirjoitusohjeita 2 Kirjoita lyhyitä ja kieliasultaan moitteettomia viestejä (isot alkukirjaimet

Lisätiedot

Hankeviestintä. Jussi Ronkainen. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences /

Hankeviestintä. Jussi Ronkainen. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / Hankeviestintä Jussi Ronkainen VIESTINTÄ 1) viestintä informaation siirtona 2) viestintä merkitysten tuottamisena, sekä 3) viestintä yhteisyyden tuottamisena Tiedottaminen merkitsee tiedolla varustamista,

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu!

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu! Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu Mika Mars Account Manager, FM epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Worldpress ohje. Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen

Worldpress ohje. Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen Worldpress ohje Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen Kun päivität sivuja, kirjaudu omalla salasanalla ja lisäksi jäsenten yhteisellä

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot