SOS-Lapsikylän. vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-Lapsikylän. vuosikertomus"

Transkriptio

1 SOS-Lapsikylän vuosikertomus

2 SOS-LAPSIKYLÄN VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYS 4 ESIPUHE 16 TALOUS 6 TOIMINNAN TARKOITUS 18 VAIKUTTAMIS- TOIMINTA 8 SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI AIKAJANANA 20 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 10 LASTENSUOJELU 22 TOIMINNAN TUKEMINEN 14 HENKILÖSTÖ Minullekin on tapahtunut aika paljon viime vuoden aikana. Pääsin eskariin ja opin sitomaan kengännauhat. 2 3

3 ESIPUHE SOS-Lapsikylä kehittyy ja vastaa lastensuojelun haasteisiin Kivaa, että pihalla on aina kavereita, joiden kanssa voi leikkiä. Lastensuojelu kuten koko yhteiskunta elää voimakasta murrosta. Muutosvoimina toimivat globalisoituminen, väestön ikääntyminen, tietotekniikan kiihtyvä kehitys, katastrofien lisääntyminen sekä pula puhtaasta vedestä ja ruuasta. Epävarmuuden lisääntyessä yhteiskunnissa se heijastuu myös lasten ja perheiden elämään turvattomuutena. Euroopan tasolla yhdeksi merkittäväksi yhteiskuntarauhan ja hyvinvoinnin uhaksi on noussut nuorten työttömyys ja kiinnittymättömyys yhteiskuntaan. Suomessa lastensuojelun suurimmat kipupisteet ovat olleet lisääntyvä suojelun tarve sekä myöhäinen avun saaminen. Varhainen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy eivät juhlapuheiden nostoista huolimatta konkretisoidu poliittisessa päätöksenteossa eivätkä resurssien jaossa. Sijaishuollon palveluissa perhehoidon osuus on edelleen liian pieni ja sukulais- ja läheisverkostoja ei osata hyödyntää riittävästi. Kaiken kaikkiaan palvelujärjestelmä on vahvasti sektoroitunut ja kokonaisvaltainen auttaminen on hyvin hankalaa. Lastensuojelun palvelujen kilpailutuksen sijaan tai lisäksi olisi löydettävä vahvaa pitkäjännitteistä kumppanuutta eri toimijoiden välille. SOS-Lapsikylän taakse jääneen toimintavuoden tavoitteet kytkeytyivät edellä mainittuihin kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin. Toiminnallamme paransimme edelleen lasten mahdollisuutta päästä perhehoitoon. Perhekuntoutuksen avulla mahdollistimme myös lasten kasvun jatkumista omassa kodissaan omien vanhempien kanssa. Yhteisöllinen vahvaa tukea antava hoitomuoto ja erityisesti sisarusten mahdollisuus sijoittua samaan kotiin ovat ainutlaatuisia palveluja Suomessa. Niiden tarpeellisuudesta kertoo, että lapsikylät ja nuorisokoti eivät ole pystyneet vastaamaan kaikkiin sijoitus- tai avohuollon palvelukyselyihin. Olemme onnistuneesti luoneet lastensuojelun tulevaisuuden haasteisiin vastaavan integroidun lapsikylämallin, mikä jatkoi laajenemistaan Tampereella. Käyn- Kiitos kaikille lapsikylien työntekijöille, toimintaamme tukeneille lahjoittajille sekä sidosryhmille, jotka ovat edesauttaneet lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämisessä. nistimme myös selvitykset ja suunnitelmat Tapiolan SOS-lapsikylän kehittämiseksi. Lasten ja nuorten osallisuutta ja yksilöllistä hoitoa kehitimme luomalla palautejärjestelmää hoidon arvioimiseksi sekä avaamalla nuorille itsenäisyyttä tukevan nettiportaalin, nuorten itsensä tekemänä. Toiminnan kehittämisen ja laajentamisen yhtenä mahdollistajana ovat yksityis- ja yrityslahjoittajamme. Molempien tahojen tuki kasvoi toimintavuotena. SOS-Lapsikylän toiminnan tulee perustua lähitulevaisuudessakin yhteiskunnan muuttamiseen lapsille ja perheille paremmaksi paikaksi elää. Hyvinvoinnin lisääminen tapahtuu parhaiten auttamalla lapsia ja perheitä riittävän aikaisin. Silloin kun sijaishuoltoa tarvitaan, on tarjottava mahdollisuus perhehoitoon ja tarvittaessa pitkäaikaiseen yksilölliseen tukeen. Kuitenkin perhehoidossakin tavoitteena tulee aina olla ensisijaisesti kuntouttaa lapsia ja vanhempia sekä yhdistää perhe. SOS-Lapsikylä on vahva lasten auttaja kotimaassa. Tehtävää tukee laaja kansainvälinen SOS-lapsikylien verkosto 133 maassa. Suomen toiminnan aloittaminen mahdollistui aikanaan vahvalla tuella, jota saimme muilta jäsenjärjestöiltä. Vastavuoroisesti olemme nyt voimavarojemme puitteissa pystyneet auttamaan niitä SOS-lapsikyliä maailmalla, joissa apua on eniten tarvittu. Taloudellista tukea olemme kanavoineet SOS-lapsikyläsäätiön kautta. Tätä solidaarisuutta meidän on myös jatkossa osoitettava ja pyrittävä lisäämään. Kansainvälinen järjestömme, SOS Children s Villages International, on tarjonnut meille erinomaisen reitin sekä saada että jakaa lastensuojelun osaamista ja auttaa lapsia muissakin maissa. Kansainvälisesti Suomen toimintaa pidetään laadukkaana ja vaikuttavana. Kansainvälinen SOS-lapsikyläjärjestö on viime vuosina uusiutunut voimakkaasti ja tehostanut toimintaansa lastensuojelukentällä. Se toimii myös tiiviissä yhteistyössä muiden lastensuojelujärjestöjen kanssa. Suomella on hyvä edustus kansainvälisessä järjestössämme. Meidän on yhä tiiviimmin seurattava yhteiskunnassa ja lastensuojelutarpeissa tapahtuvia muutoksia. Yhteistyön syventäminen kuntien ja alan toimijoiden kanssa lisää lastensuojelun vaikuttavuutta. Uusien palvelumuotojen kehittäminen tarpeita vastaavaksi merkitsee henkilöstömme osaamisen lisäämistä, vahvasti yhdessä tekemistä sekä oppimista. Porrastamalla palveluja, mahdollistamalla erilaisia perhehoidon muotoja ja luomalla eheitä palveluketjuja olemme osaltamme rakentamassa lapsiystävällistä ja turvallista yhteiskuntaa, jossa jokainen lapsi kokee olevansa arvokas. Seppo Kemppinen Jari Ketola 4 5

4 Toiminnan tarkoitus Visio Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Missio SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Ongelmia ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuu työssämme yhä enenevässä määrin. Arvot Rohkeus: me toimimme Kehitämme innovatiivisesti toimintaamme. Uskallamme kyseenalaistaa, oppia ja toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Sitoutuminen: pidämme lupauksemme Rakennamme lapsille ja nuorille hyvää elämää. Arvostamme kestäviä suhteita yhteistyökumppaneihimme. Luottamus: uskomme toisiimme Kunnioitamme toistemme osaamista ja edistämme avointa vuorovaikutusta. Vastuullisuus: olemme luotettavia kumppaneita Suurin vastuumme on taata lasten ja nuorten hyvinvointi ja hyvä huolenpito. Toimimme vastuullisesti kuntien, lahjoittajien ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Strategia Näissä me aiomme onnistua räätälöimme yksilöllisiä lastensuojelupalveluita tuotamme kustannustehokasta perhehoitoa tuemme perheitä ja lapsia varhaisen avuntarpeen vaiheessa. SOS-Lapsikylän tehtävänä on muuttaa yhteiskuntaa lapsille paremmaksi paikaksi kasvaa ja elää. Siihen pyrimme tukemalla perheitä ja lapsia heidän omissa kodeissaan tai SOS-lapsikyläkodeissa. Kaikissa tilanteissa on SOS-Lapsikylän työntekijän uskallettava toimia lapsen puolesta ja lapsen parhaaksi. Muutokseen, jota tarvitaan lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi, tarvitaan aikaa ja siksi arvostamme työntekijöiden sitoutumista ja pitkäjännitteisyyttä. Luottamus lapsiin ja lapsen läheisiin sekä yhteistyötahoihimme syntyy arvostavassa vuorovaikutuksessa, jossa SOS-Lapsikylän työntekijät kohtaavat jokaisen ihmisen yksilönä. Toimintamme tärkein edellytys on löytää arvoihimme sitoutuneita vanhempia ja muuta henkilökuntaa. Yksin emme pärjää, ja siksi tarvitsemme lapsille lisäarvoa tuottavia kumppanuuksia. Olemme lapsia, nuoria ja kokonaisia perheitä varten Lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden tunnistaminen sekä syvällinen ymmärtäminen on kaikissa tilanteissa olennaista. Kumppanuuksia luomalla haluamme olla rakentamassa vaikuttavampaa lastensuojelua ja panostamme omalla osaamisellamme hyvinvoinnin lisäämiseen. Mukana muutoksessa SOS-Lapsikylä ei tyydy ainoastaan sopeutumaan ympäristön muutoksiin, vaan myös toimii aktiivisesti auttaakseen lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden. SOS-Lapsikylä kykenee kyseenalaistamaan omia toimintamallejaan ja toimialalla vallitsevia uskomuksia sekä luomaan tehokkaita ja innovatiivisia kestävän kehityksen toimintamalleja. Meitä innostaa SOS-Lapsikylä saa voimansa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisääntymisestä. Haluamme olla edistämässä sitä, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Me pyrimme lisäämään varhaista tukea perheille ja lapsille, että he voisivat elää yhdessä omassa kodissaan. lisäämään sijoittajakunnan kanssa solmittuun toimeksiantosuhteeseen perustuvaa perhehoitoa ja ympäristöön hajautetun lapsikylän mallia. muuttamaan lastensuojelun toimintamalleja ja lainsäädäntöä lapsiystävällisemmiksi, tasa-arvoisemmiksi sekä yksilölliset tarpeet huomioiviksi. saamaan lisää tukijoita toiminnallemme. Lapsikylään ei ollut kiva muuttaa, mutta on kivaa, että saadaan hyvää ruokaa. Äitiä on ikävä, mutta onneksi saadaan asua veljen kanssa samassa kodissa. 6 7

5 SOS-Lapsikylän vuosi 2013 lyhyesti SOS-Lapsikylän auttamisen malli on ainutlaatuinen, voimakkaaseen yhteisölliseen ajatteluun ja turvaan perustuvana. Jari Ketola, toiminnanjohtaja TAMMIKUU Lapin SOS-lapsikylä käynnisti Murmansk-yhteistyöprojektin Venäjän kanssa. Projektin tarkoituksena on auttaa ja tukea itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria Venäjällä ja Suomessa. Tampereen SOS-lapsikylän sosiaalikeskus SOStari käynnisti toimintansa sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän voimin. TOUKOKUU Duudsonien huutokauppaama Kimi Räikkösen kisapuku toi SOS-Lapsikylälle euroa. HELMIKUU SOS-Lapsikylän nuorisokodin perhekuntoutukseen tuli ensimmäinen perhe. MAALISKUU Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön uusi puheenjohtaja Siddhartha Kaul vieraili Suomessa ja kannusti suomalaisia auttamaan myös maailman lapsia. KESÄKUU Tapiolan SOS-lapsikylän lapsia vieraili tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona Mäntyniemessä kertomassa lapsille tärkeistä asioista, muun muassa turvallisuuden, nukkumisen ja ruoan merkityksestä. HUHTIKUU Vihannin kylän perhekuntoutuksessa aloitti ensimmäinen perhe. LOKAKUU SOS-Lapsikylän uudistetut verkkosivut avattiin. HEINÄKUU Viidellä vuosikymmenellä Punkaharjulla SOS-lapsikylävanhempana toimineen Mimmi Siikavirran eläkkeelle lähdön juhlaan kokoontui iso joukko hänen hoitamiaan lapsia ja muita tärkeitä ihmisiä vuosikymmenten varrelta. Sijoitettujen nuorten itsenäistymispurjehdus seilattiin Itämerellä Suomen Purjelaivasäätiön Kuunari Helenalla. MARRASKUU Lasten oikeutta osallisuuteen ja mielipiteen ilmaisuun vahvistettiin, kun SOS-Lapsikylässä otettiin käyttöön lapsille räätälöity sähköinen palautejärjestelmä ILSU. SOS-Lapsikylä käynnisti hätäapukeräyksen taifuuni Haiyanin uhrien auttamiseksi Filippiineillä. ELOKUU SOS-Lapsikylä ja Samsung tuottivat yhteistyössä Omaelämä.net -verkkosivut tarjoamaan tukea itsenäistyvien nuorten elämään. JOULUKUU Kaarinan SOS-lapsikylä otti lapsiedustajia mukaan kylän johtoryhmään. ROHKEASTI LAPSEN PUO- LESTA mitaleita jaettiin kolme kappaletta rohkeasti lapsen puolesta toimineille. SOS-Lapsikylän historian kohokohtia: 1962 SOS-lapsikylätoiminta alkoi Suomessa, SOS-Lapsikylä ry perustettiin 1966 SOS-lapsikylä Espoon Tapiolaan ja yhdeksän lapsen sisarussarja muuttaa lapsikylän ensimmäisiksi asukkaiksi SOS-lapsikylä Punkaharjulle 1979 SOS-lapsikylä Ylitorniolle 1989 ensimmäiset pariskunnat aloittivat SOS-lapsikylävanhempina maailmassa 1989 SOS-lapsikyläsäätiö perustettiin 2003 SOS-lapsikylä Kaarinaan 2010 SOS-Lapsikylä käynnistää perhekuntoutuksen ja avohuollon tukitoimien tarjoamisen 1977 Matinkylän oppilaskoti avataan Espoossa 1974 SOS-Lapsikylän nuorisokoti Vaajakoskelle 1980 Savonlinnan oppilaskoti avataan 2001 Theraplay-terapia tuli osaksi SOS-Lapsikylän toimintaa 2012 SOS-lapsikylä Tampereelle 1982 SOS-lapsikylä Vihantiin 8 9

6 LASTENSUOJELU SOS-Lapsikylä auttoi useampia lapsia kuin koskaan aiemmin Avohuolto 350 Huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja sijaishuollossa työskentelyn tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen aina, kun se on lapsen edun mukaista. Toimintavuonna SOS-Lapsikylässä sijoituksesta poistuneista lapsista yli kolmasosa palasi omille vanhemmilleen. Lastensuojelu lukuina Toimintavuoden aikana SOS-Lapsikylän lastensuojelupalvelujen piirissä olleita vuotiaita lapsia ja nuoria oli yhteensä 359, mikä oli 27 prosenttia enemmän kuin vuonna Lisäksi SOS-Lapsikylän omarahoitteisen jatkohuollon eli 21 vuotta täyttäneiden sosiaalisen ja taloudellisen tuen piirissä olleita entisiä sijoitettuja oli 66 (+68 perheenjäsentä). Jatkohuolto mukaan lukien lastensuojelupalvelujen piirissä oli yhteensä 425 lasta, nuorta ja aikuista. Uudet sijoitukset Sijaishuolto* * sijoitusmuoto: avohuollon tukitoimen sijoitus, kiireellinen sijoitus, hallinto-oikeuden väliaikaismääräys, huostassa ja jälkihuollon sijoitus Avohuollon palvelut käytön mukaan SOS-Lapsikylän jälkihuoltoon 23% Oman kunnan jälkihuoltoon 11% Hallinto-oikeuden määräys 2% Sijoitus avohuollon tukitoimena 15% Kiireellinen sijoitus 49% Kotiopetus ja koulunkäynnin tuki 8% Tapaamiset 6% Leirit ja muu 8% Perhetyö ja -kuntoutus 29% Kotiutunut 34% Toiseen laitokseen 27% Itsenäistynyt 5% Päättyneet sijoitukset Tahdonvastainen huostaanotto 24% Huostaanotto 10% Jälkihuolto 15% Tukiperhe tai -henkilö 34% Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti viimeiset 20 vuotta. Lastensuojelun asiakkaina on jo noin lasta eli kymmenen prosenttia kaikista vuotiaista lapsista. Viime vuosina erityisen huolestuneita on oltu kiireellisesti sijoitettujen lasten määrän kasvusta. Huostaanotot ovat puolestaan kohdistuneet aikaisempaa enemmän nuoruusikäisiin. Lastensuojelussa on meneillään iso murros Suomessa, kun kalliista ja osin tehottomastakin sijaishuollosta - erityisesti lastensuojelun laitoshuollosta - pyritään kevyempiin ja taloudellisesti edullisempiin ratkaisuihin. Tavoitteena on tehostaa toimia huostaanottojen vähentämiseksi. Painopistettä siirretään ennaltaehkäisyyn, varhaisiin perheiden tukipalveluihin ja laitosvaltaisuuden purkamiseen. Monipuolista keinovalikoimaa tarvitaan, sillä lastensuojelun asiakaslapset ja -perheet eivät ole yksi yhtenäinen joukko eivätkä siten samat auttamiskeinot sovi kaikille. SOS-Lapsikylä on tarttunut edellä mainittuun haasteeseen ja kehittänyt palveluja, joilla vahvistetaan vanhemmuutta ja tuetaan perheiden pysymistä yhdessä. Toimintavuonna tämänkaltaisten, niin sanottujen lastensuojelun avohuollon palvelujen piirissä oli SOS- Lapsikylässä enemmän lapsia ja perheitä kuin koskaan aikaisemmin. Uusia sijoituksia tehtiin ennätysmäärä eli 41, mutta vastaavasti sijoituksesta poistuneita oli runsaasti eli 44. Tämä kertoo aikaisempaa nopeammasta lasten vaihtuvuudesta ja lyhentyvistä sijoitusajoista. Keskimääräinen sijoituksen kesto lapsikylissä on lyhentynyt 1,5 vuotta kolmessa vuodessa ja toimintavuonna se oli noin viisi vuotta. Uusista sijoituksista lähes puolet oli kiireellisiä sijoituksia, mikä heijastaa viime vuosien valtakunnallista suuntausta kiireellisten sijoitusten määrän kasvusta. Avohuollossa eniten lapsia (60) tuettiin tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnassa ja seuraavaksi eniten eli 52 lasta (24 perhettä, 35 vanhempaa) perhetyön ja perhekuntoutuksen piirissä. Osa lapsista oli useampien eri tukitoimien piirissä

7 On ollut upeaa nähdä, kuinka täysin sirpaleina olleesta lapsesta on kasvanut upea maljakko. Kun lapsesta välitetään, on hänessä itsessään suunnaton korjaava voima. - Kari Kiesiläinen, Kaarinan SOS-lapsikylän eläkkeelle vuonna 2013 jäänyt johtaja 12 13

8 HENKILÖSTÖ Lapsen ja hänen perheensä kohtaaminen on tehtävämme ydin Kun äiti tulee tapaamaan minua ja mun siskoa, me odotetaan sitä aina tosi paljon. Tuki ja hallinto (kylät ja nuorisokoti) 17% Henkilöstöosuudet eri tehtäväryhmissä Avohuolto 7% Keskustoimisto 10% Lapsikylävanhempi 24% Meillä SOS-Lapsikylässä on keskeistä, että toimimme työssämme sitoutuneesti, luotettavasti ja lasten edun mukaisesti. Pyrimme pysyvyyteen henkilöstössä, laadukkaaseen toimintaan ja siihen, että henkilöstö kokee työn iloa. Lasten antamaan palautteeseen suhtaudumme aina vakavasti ja pyrimme varmistamaan, että työntekijät toimivat työssään vastuullisesti ja toimintaamme ohjaavia lakeja ja ohjeita noudattaen. Myös työntekijöiden antama palaute on meille arvokasta toiminnan kehittämisessä. Vuonna 2013 hoidimme noin 200 lasta 36 perinteisessä lapsikyläkodissa ja viidessä sijaisperhekodissa. Perinteisellä lapsikyläkodilla tarkoitetaan lapsikylässä toimivaa kotia, jossa työskentelee lapsikylävanhempi tai -pariskunta työsopimussuhteessa SOS-Lapsikylään. Sijaisperhe ei työskentele työsopimussuhteessa lapsikylään, vaan toimii itsenäisenä sijaisperheenä toimeksiantosopimussuhteessa kuntaan. Kunta puolestaan ostaa si- jaisperheen tarvitsemat tukipalvelut SOS-Lapsikylältä. Sijaisperheiden osuus kaikista SOS-Lapsikylän kodeista kasvoi. Vuoden lopussa SOS-Lapsikylän toiminnassa olevista kodeista sijaisperhekoteja oli 12 % (10 %). Tavoitteemme on jatkossa lisätä toimeksiantosopimussuhteella toimivien sijaisperheiden osuutta kaikista perheistä. Toimintavuoden päättyessä meillä oli tiedossamme useita sijaisperheiksi sopivia perheitä, joihin voidaan sijoittaa lapsia tulevana vuonna. Avohuollon palvelut ja toiminta kasvoivat vuoden 2013 aikana suunnitellusti. Avohuollon tukitoimien piirissä vuoden aikana oli 152 lasta ja nuorta sekä heidän vanhempiaan. Avohuollon henkilöstömäärä lisääntyi, ja vuoden päättyessä työntekijöitä oli 15, joista kolmanneksen työsuhde alkoi vuoden aikana. Vuoden 2013 aikana yhdistyksen henkilöstömäärä kasvoi 11 prosenttia edellisvuotisesta ja vuoden päättyessä henkilöstövahvuus oli 192,2 henkilötyövuotta Ohjaajat 22% (173,1). Henkilöstöstämme suurin osa työskentelee hoito- ja kasvatustehtävissä. Lapsen ja hänen perheensä kohtaaminen ammattitaitoisesti ja vastavuoroisesti on tehtävämme ydin. Organisaation osaamisen on mahdollistettava tämä tehtävä. Olemme kiinnittäneet henkilöstön osaamisen vahvistamiseen erityistä huomioita usean vuoden ajan ja soveltuvan tutkinnon omaavien osuus koko henkilöstöstä kasvaa koko ajan. Myös esimiesten johtamisosaamista Lapsikylävanhemman sijainen 20% vahvistetaan omalla sisäisellä koulutusohjelmallamme. Kyetäksemme vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin ja saadaksemme entistäkin parempia tuloksia, meidän on parannettava organisaatiomme toimintakykyä. Sen vahvistamiseksi olemme jatkaneet toimintatapojen yhdenmukaistamista, henkilöstöhallinnollisten prosessien kuvaamista ja kehittämistä. Auditoinnit toimipisteissä varmistavat osaltaan toimintojen yhdenmukaisuutta ja laatua

9 RAHOITUS JA VAROJEN KÄYTTÖ Talous Varainhankinnan tuotot olivat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Testamenttilahjoituksia saatiin yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Muut lahjoitukset olivat euroa. Yritysyhteistyötuottoja kertyi euroa. Varainhankinnan tuotot 2013 Muut tuotot 4% Yritysyhteistyötuotot 8% Muut lahjoitukset 15% SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella oli 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Testamenttilahjoitukset 73% Tuotot Toimintamme kokonaistuotot olivat 18 miljoonaa euroa. Hoitomaksutuotoista 88 prosenttia kertyi sijaishuollosta ja 12 prosenttia avohuollosta. Ne kasvoivat 1,1 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Avohuollon osuus tulee kasvamaan lähivuosina SOS-Lapsikylä ry:n toiminnan suuntautuessa yhä voimakkaammin avohuoltoon ja perheiden varhaiseen tukemiseen. Avustukset sisälsivät euroa toiminta- ja investointiavustuksia SOS-lapsikyläsäätiöltä. Lisäksi saatiin Euroopan komissiolta euroa Muurmanskin alueella toteutettavaan jälkihuoltonuorten hankkeeseen. SOS-Lapsikylä ry toteuttaa hanketta yhteistyössä Venäjän SOS-lapsikyläjärjestön kanssa. Muut tuotot euroa koostuivat mm. vuokratuotoista sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan korko- ja osinkotuotoista. Varainhankinnan tuotot 22% Avustukset 5% SOS-Lapsikylä ry:n tuotot 2013 Muut tuotot 3% Hoitomaksut 70% Kulut Toimintamme kokonaiskulut toimintavuonna olivat 15,8 miljoonaa euroa. SOS-Lapsikylä ry:n toiminta on henkilövaltaista. 57,6 prosenttia toimintavuoden kaikista kuluista oli lakisääteisiä palkka- ja henkilösivukuluja. Käyttömaksut sisälsivät vapaaehtoisia henkilösivukuluja, toimitilojen ylläpito- ja käyttökuluja sekä toimisto- ja hallinnollisia kuluja. Käyttömaksut kasvoivat edellisvuodesta. Kasvu liittyy muun muassa toimeksiantosuhteisille sijaisvanhemmille maksettuihin palkkioihin ja sivukuluihin. Muut kulut 1,1 miljoonaa euroa koostuivat varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluista, poistoista sekä investointiavustuksen siirrosta taseeseen. Varainhankinnan kulut olivat 12 prosenttia varainhankinnan tuotoista. SOS-Lapsikylä ry:n kulut 2013 Muut kulut 7% Kotien hoitomenot 9% Käyttömaksut 26% Henkilöstökulut 58% 16 17

10 VAIKUTTAMISTOIMINTA Julkaistessa kuvien oheen merkintä Copyright Tasavallan presidentin kanslia Rohkeasti lapsen puolesta Viestintä Vuoden 2013 tavoitteena oli viestinnän ja mediatyön keinoin rakentaa yhdistyksen profiilia, joka muodostuu lastensuojelupalveluiden tuottajasta, lastensuojelun sektorilla vaikuttajasta sekä varainhankinnan toimijasta. Sisällöllisesti viestintä keskittyi SOS-Lapsikylän maineen rakentamiseen perhehoitoa tarjoavana lastensuojelujärjestönä, jolla on ainutlaatuinen toimintakonsepti. Myös sijoitettuina kasvaneiden nuorten itsenäistymisen tukeminen näkyi viestinnässämme. Muita tavoitteitamme olivat sijaisvanhempien rekrytoiminen sekä testamentti- ja lahjoittajakannan kasvattaminen. SOS-Lapsikylä ry:ssä olemme pyrkineet vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnassa lasten ja perheiden tarpeet otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon ja perhehoidon asema sijaishuollossa vahvistuisi. Meille jokainen lapsi on tärkeä ja jokaisen lapsen tulisi saada kokea olevansa arvokas. Siksi myös lapsen osallisuutta häntä koskevissa asioissa on ryhdytty vahvistamaan. Sijaishuollosta saamamme kokemuksen ja tutkimusten kautta olemme havainneet, miten tärkeää on, että Lennukin tahtoo läheisyyttä, rakkautta ja rapsutusta! sijaishuollosta itsenäistyvä nuori saa riittävästi tukea: taloudellisen tuen lisäksi nuori tarvitsee myös henkistä tukea sekä luotettavan, tutun aikuisen apua. Toimintamme keskeisiä tavoitteita tuettiin päivittäisen viestinnän ja mediatyön ohessa myös seuraavin keinoin: Perhehoitoliiton perhehoidon kehittäjätyöryhmässä olimme mukana toteuttamassa Ajoissa kotiin rekrytointikampanjaa sijaisvanhempien rekrytoimiseksi. Myös SOS-lapsikyläsäätiö on ollut edistämässä perhehoitoa Suomessa. Se jakoi apurahoja lastensuojelun perhehoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten liikunta- ja musiikkiharrastusten tukemiseen. Lastensuojelun asiantuntijoita rohkaistiin julkiseen keskusteluun. Lastensuojelun keskusliiton viestintätoimikunnassa tuotettiin yhteistyössä opas Lastensuojelu ja julkisuus lastensuojelun ammattilaisille avuksi median kohtaamiseen. Lapsen osallisuutta vahvistimme tuottamalla lapsille verkkoon oman palautesivuston ILSUn, jonka kautta lapsi saa nostaa keskusteluun ilojaan ja surujaan haluamansa henkilön kanssa. Kaikkien itsenäistyvien nuorten tueksi kolme SOSlapsikylässä asuvaa nuorta tuotti Samsungin kanssa yhteistyössä omaelämä.net -verkkosivut. Itsenäistyvien nuorten tukemisesta järjestimme julkisen paneelikeskustelun yhdessä Aamulehden kanssa. Osallistuimme kansainvälisen työmme ja kummitoiminnan markkinoimiseksi Maailma kylässä -tapahtumaan Helsingissä. Jaoimme ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalit entiselle Tapiolan kylänjohtajalle ja sittemmin toiminnanjohtajalle Erkki Rikkoselle, suurlahjoittaja Irma Fennanderille ja Suomen Palloliitolle. Tutkimuksia SOS-Lapsikylä ry ja tutkija Teemu Vauhkonen: Tutkimus lastensuojelun asiakasmäärien vaihtelusta ja palvelujen tarpeesta Riikka Jokela: Kuullaan, mutta kuunnellaanko? Huostaan otetun ja sijoitetun lapsen kokemuksia osallisuudesta lastensuojelun asiakkuudessaan (Pro gradu -tutkielma) Jouko Kiesiläinen: Huostaan otettujen, koulussa hyvin ja heikommin menestyvien 4-6 -luokkalaisten opiskelustrategiat (kandidaatintutkielma) Kolme tutkielmaa lapsen osallisuuden toteutumisesta sijaishuollossa: Sari Carlsson, Ainutkertainen lapsuuteni Lasten kokemuksia osallisuudesta Kaarinan SOS-lapsikylässä; Ida Ernvall ja Johannes Jahnukainen, Lasten osallisuus Tapiolan SOS-lapsikylän arjessa ja Kimmo Honkanen, Nuorten osallisuus SOS-lapsikylässä Koulutus Sijaishuollon päivät: Omavalvonta SOS-Lapsikylässä, Anna-Liisa Koisti-Auer; Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen, Sonja Vanhanen SOS-Lapsikylän koordinoima Itsenäistyminen elämänvaiheena tutkimus oli esillä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä konferenssissa jälkihuollon tutkimuksesta Pohjoismaissa. Projektit, hankkeet ja työryhmät Lastensuojelun neuvottelukunta, joka koordinoi LSKL:n lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Toiminnalla pyritään turvaamaan ja parantamaan lastensuojelupalveluiden laatua ja toimintaedellytyksiä sekä vahvistamaan alan asiantuntijuutta. LSKL:n viestintätoimikunta Kehittämishanke sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukemiseksi ja jälleen yhdistämiseksi Ehjä ry:n projekti Kadonnutta vanhempaa etsimässä Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n Voikukkia-projektin ohjaus- ja markkinointityöryhmät (lasten huostaanoton kokeneiden vanhempien tukemiseksi) Suomen psykologiliiton lastensuojelupsykologien ammatillinen työryhmä Perhehoidon päivien suunnittelutyöryhmä (Pesäpuu ry ja Perhehoitoliitto) Hallitustyö: Ehjä ry, VaLa ry 18 19

11 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyössä on voimaa Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön 133 maassa toimiva verkosto tarjoaa laajat mahdollisuudet tiedon jakamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Vuonna 2013 SOS-Lapsikylä oli mukana useissa yhteistyöryhmissä niin maailman, Euroopan, Pohjoismaiden kuin Baltian tasoilla. Lastensuojelun ohjelmayhteistyö Families First -projektissa tarkoituksenamme oli vahvistaa SOS-lapsikyläperheiden kanssa tehtävää työtä siten, että laitosmaisia ratkaisuja vältetään. Families First -projektissa tuotimme suositukset, jotka esittelimme Suomen kaikissa lapsikylissä SOS Parent -työryhmässä meidän tarkoituksenamme on ollut jakaa eri maiden erilaisia rekrytointimalleja ja hyviä käytäntöjä. Työryhmässä jaamme myös lapsikylävanhempien tukeen, koulutukseen ja kotitiimityöskentelyyn liittyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Työryhmään kuuluvat edustajat Espanjasta, Ranskasta, Portugalista, Norjasta, Belgiasta, Italiasta ja Suomesta. EUNA Network -työryhmä koostuu Euroopan ja Pohjois-Amerikan SOS-lapsikyläjärjestöjen lastensuojelupalveluiden johtavista työntekijöistä. Työryhmämme kokoontuu vuosittain jakamaan tietoa eri maissa ja kansainvälisessä SOS-lapsikyläorganisaatiossa meneillään olevista kehittämishankkeista sekä projekteista ja keskustelemaan yhteisistä haasteista. Kantalahden SOS-lapsikylän ja Lapin SOS-lapsikylän kaksivuotinen yhteisprojekti, Sijaishuollosta itsenäistyvien tukeminen Murmanskin alueella ja Lapissa, alkoi vuonna Projektimme tukee ja kehittää Venäjän ja Suomen SOS-lapsikyläorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja sen tavoitteina on kehittää tukitoimenpiteitä Murmanskin ja Lapin alueen sijoitettuina oleville nuorille jälkihuoltovaiheeseen, vahvistaa nuorten aktiivista elämää, tukea nuorten sopeutumista yhteiskuntaan, ehkäistä rikollista ja päihdekäyttäytymistä sekä luoda organisaatio, joka suojaa ja vahvistaa nuorten oikeuksia ja niiden toteutumista. Yhteistyö Baltian maiden kanssa Suomen SOS-Lapsikylä tukee Baltian maiden lapsikylätoimintaa ja toimii läheisessä yhteistyössä palvelujen kehittämisessä. Olemme strateginen kumppani Viron SOS-lapsikyläjärjestölle ja tuemme heidän pyrkimyksiään saavuttaa omavaraisuus lastensuojelupalvelujen tuottamisessa. Yhteistyötä linjataan vuosittaisissa kehittämisseminaareissa ja kehittämishankkeissa. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaat ovat merkittäviä kansainvälisen lapsikylätoiminnan tukijoita ja rahoittajia. Pohjoismaiden SOS-lapsikyläjärjestöjen edustajat tapaavat yhteistyökokouksissa, joiden tavoitteena on jakaa kehittää yhteisiä varainhankinnan menetelmiä ja löytää potentiaalisia, ylikansallisia rahoittajia. Yhtenäiset linjaukset luovat pohjan myös yhteiselle vaikuttamistoiminnalle kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kehittämiseksi. Koulussa on hauskaa. Osaan jo lukea. Haluan isona lääkäriksi ja pelastaa muita ihmisiä. Kerran näin valokuvan kummini olohuoneesta, jossa oli hyllyssä minun kuvani. Siitä tuli kiva olo. Perheiden tukeminen Sierra Leonessa Ulkoasiainministeriön tuella vuonna 2009 aloitettu perheiden tukemisen hanke Sierra Leonessa sai ministeriöltä jatkorahoitusta vuosille Hanketta toteutetaan yhteistyössä Sierra Leonen SOS-lapsikyläjärjestön ja kansainvälisen kattojärjestön kanssa. Hankkeen tarkoitus on parantaa huoltajien ja yhteisön kykyä huolehtia lapsistaan. Hankkeen piirissä on vajaat 1000 lasta ja 200 huoltajaa, joista suurin osa on yksinhuoltajaäitejä. Huoltajat saavat mm. lukutaitokoulutusta, ammatillista koulutusta ja mikrolainoja, jotta hankkeen päätyttyä he olisivat taloudellisesti itsenäisiä ja kykenisivät itse vastaamaan lastensa koulutuksesta, ravinnosta, terveydestä ja muusta hyvinvoinnista. Vuonna 2013 säätiö haki ulkoasiainministeriöltä rahoitusta toiselle perheiden tukemisen hankkeelle Sierra Leonen Makeniin. Ministeriö myönsi hankkeelle euroa kolmelle vuodelle. Hanke alkaa tammikuussa SOS-lapsikyläsäätiön kehitysyhteistyöohjelma valmistui keväällä Se perustuu syksyllä 2012 tehtyyn selvitykseen, joka arvioi säätiön edellytyksiä kehittää sen harjoittamaa julkisrahoitteista kehitysyhteistyötä. Ohjelma tukee kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön yhteistä visiota, jonka mukaan jokaisella lapsella on oikeus elää perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Ohjelma keskittyy kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin: lapsiin, jotka ovat vaarassa menettää perheensä esimerkiksi köyhyyden ja sairauksien vuoksi

12 TOIMINNAN TUKEMINEN Yritysyhteistyö Yrityskumppanimme vuonna 2013 Maailmaa voi muuttaa SOS-Lapsikylän omatoimisella varainhankinnalla mahdollistamme toimintamme piirissä oleville lapsille ja nuorille tukea arjen haasteisiin, mutta myös kokemuksia ja elämyksiä, jotka kantavat läpi elämän. Lahjoitusvaroin toteutimme muun muassa nuorten itsenäistymispurjehduksen, sähly- ja jalkapalloturnaukset sekä leirikeskuksessamme Oravanpesällä järjestetyt leirit. Nuorille suunnattu nettisivusto Omaelämä.net mahdollistui niin ikään yrityskumppanimme Samsungin tuen avulla ja nuorten itsenäistymisen kynnystä madallettiin erinäisin tavaralahjoituksin. Varainhankinnan tuotoilla kehitämme myös toimintaamme, jotta pystyisimme auttamaan yhä useampaa lastensuojelun piirissä olevaa lasta ja nuorta sekä heidän perheitään. Tärkeänä esimerkkinä tästä voidaan mainita perhekuntoutuksen käynnistäminen useammassa kylässämme. Lahjoitukset yksityishenkilöiltä Lasten auttaminen Suomessa Kuukausilahjoittajien merkitys toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi on suuri. Vuonna 2013 panostimme erityisesti uusien kotimaan kuukausilahjoittajien sitouttamiseen ja onnistuimme nelinkertaistamaan kuukausilahjoittajien määrän. Lahjoittajien hankinnassa käytimme katumarkkinointia suurimmissa kaupungeissa sekä myös tehokkaita digitaalisen markkinoinnin keinoja, kuten Facebook-näkyvyyttä, jota tuettiin maksuttomalla mainonnalla Radio Novan taajuudella sekä Ylen Me ollaan päästy jo kolmatta kesää tänne leirille. Parasta on lettujen paistaminen nuotiolla ja kalastaminen. Meillä on aina kisa siitä, kuka nappaa isoimman vonkaleen. TV-kanavilla. Kampanjointimme keskiössä oli Elli, jonka tarinan avulla halusimme tuoda esiin monen suomalaisen, lastensuojelun apua tarvitsevan lapsen turvattomuuden. Monet suomalaiset tukevat meitä myös säännöllisesti kertalahjoituksilla. Tämän lisäksi yhä useampi valitsi SOS-Lapsikylän merkkipäivämuistamisensa kohteeksi. Merkkipäivälahjoittaminen on hieno tapa antaa hyvän kiertää. Maailman lasten auttaminen Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön tuen piirissä olevia lapsien auttaminen ympäri maailman on mahdollista kummitoimintamme kautta. Apua lapsille kanavoi SOS-lapsikyläsäätiö, joka tarjoaa mahdollisuuden ryhtyä kummiksi lapsikylissä asuville lapsille yli 80 maassa. Vuoden 2013 aikana kummien määrä yli kaksinkertaistui, mikä on hieno osoitus siitä, että lahjoittajilla on sydämessään tilaa niin Suomessa kuin maailmallakin asuvien lasten ahdingolle ja hädälle. Toteutimme myös tukijoillemme suunnatun hätäapukeräyksen Filippiinien luonnonkatastrofin yhteydessä. Perinteisesti kotimaan toimintaamme tukeneiden henkilöiden vahva kaiku pyyntöömme osoitti meille, että tukijoidemme silmissä jokainen lapsi on arvokas oli hän vaarassa täällä kotimaassa tai hädänalaisena maailmalla. Keräyksen avulla pystyimme tukemaan Filippiinien SOS-lapsikyläjärjestön tärkeää työtä hädässä olevien lasten ja perheiden puolesta. Niin yritystoiminnassa kuin lastensuojelussa pitkäjännitteisyys, sitoutuneisuus ja jatkuvuus ovat tärkeitä. Viime vuosien aikana olemme saaneet kumppaneiksemme yrityksiä, jotka arvostavat tuloksellista työtämme lasten ja nuorten hyväksi. Kumppaniemme tuen avulla olemme mahdollistaneet Tampereen SOS-lapsikylän käynnistämisen ja heidän avullaan pystymme myös laajentamaan kylän toimintaa ja auttamaan yhä useampaa lasta. Lisäksi monet kehittämishankkeistamme on voitu käynnistää yrityskumppaneidemme ja muiden yrityslahjoittajien tuella. Kyliin on voitu ostaa palveluita ja tehdä välttämättömiä hankintoja arjen helpottamiseksi. Kylissä asuvat lapset ja sieltä itsenäistyvät nuoret ovat saaneet suorina tavaralahjoituksina toivomiaan välineitä ja tarvikkeita, joista on heille pitkäaikaista iloa ja hyötyä, esimerkiksi Fiskarsin astiapaketit, Helkama-pyörät ja Samsungin kannettavat tietokoneet. Yritysyhteistyötä voidaan toteuttaa monin eri tavoin pitkäaikaisesta yrityskumppanuudesta ja -kummiudesta kertalahjoituksiin ja yksittäisiin kampanjoihin. Yritysyhteistyö pyritään räätälöimään niin, että se vastaa sekä toimintamme tarpeisiin että tukijoidemme odotuksiin. Muut meitä yli 5000 euron lahjoituksella tukeneet yritykset: Patria Oyj Gerako Oy Valio Oy DSV Road Oy Are Oy Bayer Oy Testamenttilahjoitus Testamenttilahjoittaminen on aina toimintamme alkuvuosista lähtien luonut vahvan kivijalan toimintamme jatkuvuudelle. Vuosi 2013 oli testamenttilahjoittamisen osalta erityisen tuloksellinen yhdistyksellemme. Testamentti on hyvä tapa taata avun saannin jatkuvuus avun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille myös tulevaisuudessa. Testamentista, joka kohdistetaan yleishyödylliselle taholle, ei koidu veroseuraamuksia vastaanottajalle. Lahjoittaja voi olla varma, että kaikki hänen testamenttaamansa varat päätyvät juuri siihen tarkoitukseen, mihin lahjoittaja on ne halunnut kohdistaa. Fiskars Corporation AdLibris Finland Oy Xacti LLC Hartwall Capital Oy AB Oy Samlink Ab FS Film Oy SOS-Lapsikylä on Vastuullisen Lahjoittaminen ry:n jäsen

13 Toimipisteet: Kaarinan SOS-lapsikylä Lapin SOS-lapsikylä, Ylitornio Punkaharjun SOS-lapsikylä SOS-Lapsikylän nuorisokoti, Jyväskylä Tampereen SOS-lapsikylä Tapiolan SOS-lapsikylä, Espoo Vihannin SOS-lapsikylä SOS-Lapsikylän keskustoimisto Snellmaninkatu Helsinki Puh. (09) Fax (09) facebook/soslapsikyla Kannen kuvitus: Hanna Nieminen I Graafinen suunnittelu: Elise Liikala Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ

PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ 4 S uomessa ainakin joka kymmenes lapsi kasvaa ilman riittävää huolenpitoa. SOS-Lapsikylä taistelee sen puolesta, että yhä useampi haavoittuvassa asemassa oleva

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ. Vuosikertomus 2017

PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ. Vuosikertomus 2017 PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ 1 Vuosikertomus 2017 4 SOS-Lapsikylän tavoitteena on auttaa heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria sekä lisätä lapsiperheiden hyvinvointia Suomessa ja

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto

Lisätiedot

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

HESETA RY STRATEGIA

HESETA RY STRATEGIA HESETA RY STRATEGIA 2018-2022 1 SISÄLLYSLUETTELO SIVU MISSIO 2 VISIO 2 ARVOT 2 STRATEGISET LINJAUKSET 2018-2022 3 YHTEISÖLLISYYS 3 ASIANTUNTIJUUS 4 VAIKUTTAVUUS 5 2 MISSIO Edistämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social

Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social 23.5.2017 Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka taistelee lapsen oikeuksien puolesta laadukkaan

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Nuorisokodista nuoren kotiin

Nuorisokodista nuoren kotiin Nuorisokodista nuoren kotiin Lotilan avotyöyksikkö Nuorisokodin johtaja Vesa Lankinen Lastensuojelun palvelupäällikkö Anne Seppälä TERVE-SOS 7.5.2015 Avotyön lähtökohtia Lastensuojelulain 36 :n mukainen

Lisätiedot

Nuorisokodista nuoren kotiin

Nuorisokodista nuoren kotiin Nuorisokodista nuoren kotiin Lotilan avotyöyksikkö Nuorisokodinjohtaja Vesa Lankinen Peurunka 27.10.2015 Avotyön lähtökohtia Lastensuojelulain 36 :n mukainen avohuollon tukitoimi, jos terveys ja kehitys

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, jossa tehdään töitä lapsen

Lisätiedot

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sijaishuoltopaikkaan tulo Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Pyhärannan strategia 2017-2021 (strategiatoimikunnan esitys 15.5.2017 kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle) Pyhäranta Asukkaita 2100 + 1000 Ihode Reila Rohdainen

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry #MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna (päivitetty 8.6.2018) Lastensuojeluasian vireille tulo kuutoskaupungeissa vuonna Lastensuojeluilmoitukset 16 311 7 879

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.

Lisätiedot

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja Tukemaan toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia Elämä on joukkuepeliä. 20.12.2018 Petri Oinonen ja Sari Paananen Kunta tai alue (väkiluku) PERHEKESKUSTOIMINNAN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot