vuosikertomus 2012 SISÄLTÖ

Transkriptio

1 vuosikertomus 2012

2 vuosikertomus 2012 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus... 3 Kanatalous Hallituksen toimintakertomus... 6 Jäsenistö, hallinto, henkilöstö... 9 Tuloslaskelma...10 Rahoituslaskelma Tase Jakokelpoisten varojen käyttöehdotus Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Hallintoneuvoston lausunto Missio Tarjoamme korkealaatuisia kananmunatuotteita sekä luomme vastuullisella toiminnalla lisäarvoa asiakkaillemme ja omistajillemme. vuosikertomus 2 / 16

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 alusta koko EU:ssa voimaan astunut munivien kanojen hyvinvointidirektiivi leimasi kananmunamarkkinoita koko vuoden ja sen seurauksena markkinavaihtelut olivat ennennäkemättömiä. Alkuvuonna EU:ssa syntyi pula kananmunista ja hinnat nousivat korkeuksiin. Syksyllä tuotanto kääntyi kasvuun, kun monessa jäsenvaltiossa uusiin tuotantomuotoihin siirtyminen vihdoin eteni. Suomessa koettiin pääsiäisen alla historiallinen kananmunien niukkuus ja kauppojen hyllyt ammottivat ajoittain tyhjyyttään kananmunista. Vaikka Suomalaiset kananmunatuottajat olivat noudattaneet direktiiviä ja investoineet kanojen hyvinvointiin ajoissa, johti alkuvuoden kananmunien voimakas kysynnän kasvu niukkuuteen, joka herätti laajaa julkisuutta ja kasvatti entisestään kysyntää. Koko vuoden kananmunien kulutuksen kasvu oli mainiolla viiden prosentin tasolla ja myönteinen kehitys onkin jatkunut jo kuusi vuotta peräkkäin. Kulutuksen kasvu ei ole tullut itsestään, vaan sen eteen on alalla pitkään tehty määrätietoista menekinedistämistyötä. Erityisen ilahduttavaa on, että alan toimijat ovat tälle vuodelle yhdessä sitoutuneet lisäämään panostuksia tiedottamiseen ja menekinedistämiseen Totta munasta -teemalla. Vuosi 2012 oli Munakunnassa isojen onnistuneiden uudistusten vuosi. Investoinnit vaikuttivat kaikkien Meidän Munakunta-tuotantoketjussa toimivien toimintaan ja antoivat mahdollisuudet uuden oppimiseen. Uudistusten ja muutosten ansioista Meidän Munakunnan toiminta on entistä parempaa, tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Tänä vuonna 2013 jatkamme investointeja, jolla parannamme tehokkuutta ja pienennämme ympäristörasituksia. Vuonna 2012 Munakunta konsernin liikevaihto kasvoi 15 prosentilla 53,8 miljoonaan euroon. Myynnin kasvu tuli paremmasta myynnin jakaumasta sekä myönteisestä hintojen kehityksestä. Tuottajillemme maksoimme 12 prosenttia edellisvuotta korkeampaa keskitilityshintaa. Tilikauden tulos oli hienosti vajaan miljoonan euroa voitollinen ja omavaraisuusaste parani. Esitän parhaimmat kiitokseni asiakkaille, henkilöstölle, luottamusjohdolle ja jäsenillemme. Teidän kanssa olemme yhdessä rakentaneet kilpailukykyisen Meidän Munakunnan. 3 / 16 vuosikertomus

4 vuosikertomus 4 / 16

5 KANATALOUS VUONNA 2012 TUOTANTO JA TUOTANTORAKENNE Vuonna 2012 kananmunia tuotettiin Suomessa hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kokonaistuotanto laski 62,8 miljoonasta kilosta 62,7 kiloon. Omavaraisuusaste laski 111 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 114 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa häkkituotannon osuus kokonaistuotannosta oli 63 prosenttia. Häkkituotannosta pääosa oli virikehäkkituotantoa. Lattiatuotantoa oli loppuvuonna prosenttia ja luomutuotantoa 4 prosenttia. Suomessa viime vuosien investoinnit ovat nopeuttaneet siirtymistä 2012 hyväksyttäviin tuotantomuotoihin. Tuotannon kannattavuus kohosi vuonna 2012 EU:n alueella hintojen noustessa ja laskennallinen marginaali on ollut koko vuoden selvästi 5 vuoden keskiarvoa korkeammalla. Kannattavuus on edelleen kuitenkin heikolla tasolla rehujen kalliin hinnan vuoksi. ELÄINTEN MÄÄRÄ JA TUOTANTO Haudonnat (sis. tuonnin) milj. kpl 3,57 3,24 3,01 3,18 Kanojen määrä milj. kpl 3,10 3,50 3,30 3,70 Kananmunien tuotanto milj. kg 53,9 61,5 62,0 62,7 KANANMUNANTUOTANNON JAKAUTUMINEN Tilojen oma käyttö ja suoramyynti milj. kg 0,5 0,5 0,8 0,5 Pakkaamoiden kautta markkinoille milj. kg 53,4 61,0 62,3 62,2 KANANMUNIEN KULUTUS JA MARKKINOINTI Pakatut kuorimunat + munavalmisteet (sis. valmistetuonnin) milj. kg 50,2 52,0 53,6 56,0 Kulutus henkeä kohti kg 9,5 9,8 10,0 10,5 Kuorikananmunien vienti milj. kg 4,7 8,5 8,1 6,7 Munajalosteiden vienti milj. kg 2,2 2,3 3,9 4,6 Kokonaisvienti milj. kg 6,9 10,8 12,0 11,3 TUOTANNON OMAVARAISUUS % Kaikkien pakkaamoiden käsittelemä kananmunamäärä oli 62,2 miljoonaa kiloa, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna 0,1 prosenttia. Pakkaamoiden vastaanotosta toimitettiin tuoteteollisuuteen 6,0 miljoonaa kiloa, mikä on n. 20 % prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2012 haudottiin 3,18 miljoonaa poikasta, 5 prosenttia edellisvuotta enemmän. KULUTUS Vuonna 2012 kananmunien kokonaiskulutus kasvoi 4,5 prosenttia, ja oli 56 miljoonaa kiloa. Kulutus henkeä kohden nousi hieman edellisen vuoden tasolta, ja oli 10,5 kiloa. Kuorimunien kulutus oli 48,9 miljoonaa kiloa, jossa oli kasvua 5,1 prosenttia. Munavalmisteiden kulutus oli 7,9 miljoonaa kiloa. Munavalmisteiden ja kuorimunien tuonti nousi vuodesta 2011, kuorimunien tuonti lähes kaksinkertaistui ollen yhteensä 4,2 miljoonaa kiloa. Kananmunan kulutuksen kasvuun olivat merkittävinä tekijöinä kananmunan terveysmielikuvan parantuminen sekä vaikean taloudellisen tilanteen tuoma edullisten elintarvikkeiden kysynnän kasvu. Kananmunien kuluttajahinta nousi edellisvuoden tasosta n. 21 prosenttia. Kananmunien keskimääräinen kuluttajahinta oli 4,28 euroa/kg. VIENTI Kokonaisvientimäärä vuonna 2012 oli 11,2 miljoonaa kiloa. 7,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kuorimunia vietiin 6,7 miljoonaa kiloa, 18,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa viennistä (47 prosenttia) suuntautui Ruotsiin. Muita vientimaita olivat mm. Saksa ja Viro. Vientihinta nousi 50 prosenttia edellisvuodesta (0,83 ) ja oli keskimäärin 1,20 euroa/kg. Munavalmisteita vietiin 4,6 miljoonaa kiloa, kasvua edelliseen vuoteen 17,1 prosenttia. TUOTTAJAHINTA Vuonna 2012 kananmunien tuottajahinta kaikki laatuluokat ja tuotantomuodot huomioiden kohosi 21 prosentilla ja oli keskimäärin 115 s/kg. Lattiakanaloiden tuottajahinta oli tammikuussa prosenttia korkeampi kuin tammikuussa Luomukanaloiden tuottajahinta oli hieman alhaisempi, 2 prosenttia, ja virikehäkkikanaloiden tuottajahinta oli 15 prosenttia korkeampi kuin tammikuussa / 16 vuosikertomus

6 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vuoden 2012 alusta munivien kanojen hyvinvointidirektiivi kielsi EU:ssa kanojen pidon varustelemattomissa häkeissä. Siitä huolimatta että, direktiiviä ei kaikissa jäsenmaissa noudatettu syntyi EU:ssa vuoden alussa pula kananmunista, mikä nosti kananmunien hinnat ennätystasolle. Vuoden loppuun mennessä tuotanto oli palautunut lähes aikaisemmalle tasolle. Suomessa direktiiviä noudatettiin ja tuotanto notkahti alkuvuonna aiheuttaen historiallisen kananmunapulan pääsiäisen alla. Munakunnassa saavutettiin hienosti vuoden 2012 isot päätavoitteet; voitollinen tulos, isojen toiminnallisten uudistusten läpivienti sekä korkeammat tilityshinnat. Munakunnan pakkaamo- ja keräilytoimintoihin investoitiin voimakkaasti. Oripään pakkaamolle hankittiin uusi pakkauskone, Kaarinan pakkaamolle lavaltapurkajarobotti, sekä pesulinjat muovikennoja ja lavoja varten. Kananmunien keräilyssä siirryttiin syksyllä käyttämään muovikennoja, mikä muutti toimintaa läpi koko tuotantoketjun tuottajalta pakkaamolle. Muovikennojen käytöllä parannettiin entisestään koko tuotantoketjulle tärkeää hygieniaa ja laatua, sekä tehostettiin tilankäyttöä. Muovikennojen käyttöönoton myötä kuljetusten määrää pystyttiin myös vähentämään. Näillä toimenpiteillä jätemäärää ja ympäristökuormituksia vähennettiin merkittävästi. Munakunnan kotimaan kuorimunamyynti kehittyi hyvin ja myynti suurkeittiösektorille kasvoi selvästi mm. uusien tuotteiden ansiosta. Kananmunajalosteissa kotimaan markkinaasema laski hieman leipomosektorilla. Vastaavasti onnistuimme kasvattamaan munajalosteiden myyntiä Ruotsiin ja Baltiaan. Munakunnan kananmunahankinta omilta tuottajilta laski edellisvuodesta 25,2 miljoonaan kiloon. Konsernin kananmunaraaka-aineenkäyttö oli edellisvuoden tasolla 28,3 miljoonaa kiloa. Maksoimme tuottajillemme keskimäärin 110 senttiä kananmunakilolta, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Munakunta konsernin liikevaihto vuonna 2012 kasvoi 15 prosentilla 53,8 miljoonaan euroon. Konsernin tulos ennen veroja parani edellisvuodesta kahdella miljoonalla eurolla, ja oli hyvä, 0,9 miljoonaa euroa. Toiminnalliset kulut olivat edellisvuotta korkeammat myynnin kasvun ja monien uudistusten läpiviennin seurauksena. Konsernin omavaraisuusaste parani edellisvuodesta 38,2 prosenttiin. KANANMUNAKAUPPA KOTIMAAN KANANMUNAMARKKINOINTI Kananmunien kotimaan kulutus nousi vuoden 2011 tasolta ja kulutus henkilöä kohden oli 10,5 kiloa, noin 167 kananmunaa vuodessa. Kananmunia myytiin yhteensä 56,2 miljoonaa kiloa, joista kuorikananmunien osuus oli 88 prosenttia. Kuorikananmunien myynti lisääntyi 5,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 haasteellisessa ympäristössä onnistuimme kotimaan kuorimuna ja horeca myynnissä hyvin. Kuorimunamyynti kehittyi 17 prosenttia ja horecamyynti 14 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Molemmilla osa-alueilla pystyimme kevään vaikeassa raaka-ainetilanteessa tasaisiin toimituksiin kaikille asiakasryhmille. Panostimme vahvasti myös Kultamuna kuluttajaviestintään. Kevään ja syksyn aikana toteutimme näyttävät Kultamunakas kampanjat sekä aikakausi- ja sanomalehdissä, verkossa ja myymälöissä. Horeca sektorilla jatkoimme Ikääntyvien ravitsemus-projektia toteuttamalla ravitsemuskokeen vanhusten palvelutalon kanssa, sekä järjestämällä yhteistyökumppanien kanssa juhlaseminaarin noin 150 vaikuttajalle ja osallistumalla syksyn Ateria 2012 messutapahtumaan. KUORIKANANMUNIEN VIENTI Kananmunien kokonaisvienti Suomesta oli 11 miljoonaa kiloa, jossa laskua edellisvuoteen verrattuna 7 prosenttia. Kuorimunia vietiin 6 miljoonaa kiloa, vähennystä edelliseen vuoteen 2011 oli 18 prosenttia. Munakunnan kuorimunien vienti oli konsernin sisäistä vientiä AS Eesti Munatootedille Viroon, 0,9 miljoonaa kiloa. KANANMUNATUOTTEIDEN KAUPPA Kananmunavalmisteiden kulutus oli Suomessa 7 miljoonaa kiloa. Kulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Kananmunavalmisteiden vienti kasvoi 17 prosenttia, ja oli kuorimuniksi muunnettuna 4,6 miljoonaa kiloa. Munakunta valmisti viime vuonna kananmunatuotteita 5,6 miljoonaa kiloa. Vuoden alkupuoliskolla raaka-aineen saatavuus oli heikko ja hinnat korkeat. Syksyn aikana tuotantotilanne normalisoitui ja samanaikaisesti kilpailu kotimaan vuosikertomus 6 / 16

7 asiakkaista kiihtyi. Munakunnan markkinaosuus kotimaassa laski hieman, mutta vastaavasti munajalosteiden vienti Baltiaan ja Ruotsiin kasvoi. Tytäryhtiö AS Eesti Munatooted:n toimintavuosi oli haasteellinen. Munamassojen myynnin kasvu Baltiassa nosti AS Eesti Munatooted:n liikevaihtoa 17 prosenttia, 4,4 miljoonaan euroon. Alkuvuoden korkeat raaka-aineiden ostohinnat rasittivat kannattavuutta ja koko vuoden tulos jäi tappiolle. KANANMUNATUOTEVALMISTUKSEN JA PAKKAAMOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kananmunatuotevalmistuksessa veden kulutus oli valmistunutta tuotekiloa kohden lähes samalla tasolla kuin vuonna Jätevesien laatu parantui edelleen vuoden aikana ja kuormitustekijöissä arvot alenivat ympäristönhallintaohjelman päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti. Marraskuussa pakkaamoilla otettiin käyttöön muovikennot, joiden vaikutuksesta jätemäärä ja ympäristökuormitus vähenivät merkittävästi. ALKUTUOTANTO Vuonna 2012 kotimaan kananmunien kokonaistuotantomäärä kasvoi 0,2 prosenttia ollen 62,4 miljoonaa kiloa. Munivien kanojen hyvinvointidirektiivi, mikä kielsi kanojen pidon ns. perinteisissä varustelemattomissa häkeissä alkaen, johti siihen, että moni kananmunantuottaja lopetti tuotantonsa vuoden 2011 loppupuolella, ja tämä johti alkuvuodesta kananmunapulaan. Munakunta järjesti tuottajilleen maaliskuussa ja marraskuussa eri alueilla Meidän Munakunta keskustelutilaisuuksia joihin tuottajat osallistuivat aktiivisesti. Tilaisuuksissa käsiteltiin kananmuna-alan näkymiä sekä tuottajien omistaman osuuskunnan, Munakunnan kehitystä ja suunnitelmia. Kesällä tuottajille järjestettiin kesäteatteri-ilta. Tammikuussa Munakunnan jäsenet sekä henkilökunta juhlivat yhdessä 90 vuotta täyttänyttä Meidän Munakuntaa. Vuonna 2012 Munakunta osti omilta tuottajiltaan 25,2 miljoonaa kiloa kananmunia, noin miljoona kiloa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Munakunnan hankinnasta loppuvuonna lattiatuotannon osuus oli 40 prosenttia ja luomutuotannon 4 prosenttia. TUOTANTOTOIMINTA Pakkaamoiden käsittelemät määrät laskivat hieman vuoden 2011 tasosta. Kaarinassa pakattiin 15,8 miljoonaa kiloa (17,3), Oripäässä 7,8 miljoonaa kiloa (8,8) ja Närpiön munapakkaamossa rahtipakattiin 1,6 miljoonaa kiloa (1,4). Valmistepuolen raaka-ainekäyttö laski hieman edellisvuodesta ja oli 6,1 miljoonaa kiloa. Pakkaamotoimintaa tehostettiin siirtymällä kuitukennoista muovikennoihin. Oripään pakkaamolle hankittiin uusi pakkauskone, Kaarinan pakkaamolle hankittiin lavaltapurkajarobotti, sekä pesulinjasto muovikennoille, lavoille ja välilevyille. Tuotantotoiminta uudistettiin madaltamalla organisaatiota ja siirtymällä tiimiorganisaatioon. Laadunvalvonta ja laatupäällikköpalvelut ostetaan Netfoodlab Oy:ltä. Kaarinan pakkaamolle suunniteltiin uusi työaikajärjestely, joka otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. TARVIKEKAUPPA Tarvikemyynti kävi hyvin ja liikevaihto nousi kolmeen miljoonaan euroon. Big Dutchmanin lukuun myytiin lisäksi kanalaitteita reilun miljoonan euron edestä. Big Dutchman virikehäkkejä myytiin kanapaikalle ja Natura lattia- ja kerroslattia laitteita kanapaikalle. Rehustukseen toimitettiin kuljettimia ja punnitusjärjestelmiä, ja niihin automaattiset ohjausjärjestelmät. Ilmastoinnin osuus liikevaihdosta oli n. 30 %, päätuotemerkkeinä Skov ja Multifan. Lihasiipikarjasektorille toimitettiin Big Dutchman ruokintaja juomalaitteita, Skov ilmastointia ja tuotannonohjausta. Tarvikeosaston kokonaisvahvuus oli 9 henkilöä. TULOS Munakunta konsernin liikevaihto oli 53,8 miljoonaa euroa (46,7 milj. euroa vuonna 2011) ja emoyhtiön 52,3 miljoonaa euroa (45,2 milj. euroa vuonna 2011). Konsernin kokonaismyyntimäärät olivat edellisvuoden tasolla, mutta paremman myynnin jakauman ansiosta liikevaihto kasvoi. Vuonna 2012 maksoimme tuottajilta hankkimistamme kaikista kananmunista keskimäärin 109,8 s/kg, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna Munakunta maksoi hieman alan keskiarvoa alempaa tilityshintaa. Konsernin toiminnalliset kulut olivat seitsemän prosenttia edellisvuotta suuremmat myynnin kasvun sekä isojen uudistushankkeiden johdosta. Konsernin tulos ennen satunnaiseriä oli hyvä 0,9 miljoonaa euroa (-1,1 milj. euroa vuonna 2011). Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli 0,7 miljoonaa euroa (-1,3 milj. euroa vuonna 2011). Emoyhtiön satunnaisissa erissä on saatuja konserniavustuksia 0,2 miljoonaa euroa sekä fuusiotappio -1,1 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste parani konsernissa 38,2 prosenttiin ja oli emoyhtiössä 41 prosenttia. Konsernin maksuvalmius on tyydyttävä. Osuuspääomia kerättiin jäseniltä 0,5 miljoonaa euroa. 7 / 16 vuosikertomus

8 VUODEN 2013 NÄKYMÄT Kananmunien tuotanto on EU-alueella palautunut aikaisemmalle tasolle. Suomessa tuotanto on tehtyjen kanalainvestointien johdosta kasvanut edellisvuotta suuremmaksi. Kananmunien kysynnän pitkään jatkunut kasvu hidastui vuoden 2012 lopulla. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisvuodesta kasvavan kysynnän ja parempien myyntihintojen ansiosta. Toteutettujen ja meneillään olevien uudistusten ansiosta tavoitteena on toiminnan tehokkuuden paraneminen kuluvan vuoden aikana. Syksyllä 2012 alkaneen viljan hintojen nousun myötä tuottajien rehukustannukset ovat nousseet ja Kultamuna Kasvuratkaisusopimusten ehtojen mukaisesti olemme nostaneet tuottajahintojamme kuluvan vuoden alussa. Yrityksen toimintaympäristössä on epävarmuustekijöitä, jotka saattavat heijastua kuluvan tilikauden myyntiin ja tulokseen. Kotimaan kananmunien kysynnän odotetaan kasvavan hieman. Kananmunien tuotannon kysyntää suuremman kasvun johdosta kilpailutilanne kotimaan markkinoilla saattaa kiristyä. Viljan hintojen ja rehukustannusten vaihtelut vaikuttavat Kultamuna Kasvuratkaisusopimusten kautta tilityshintoihimme. Jos maassamme tavataan vastustettavia eläintauteja, ne voivat aiheuttaa häiriöitä tavaravirtoihin, heikentää kananmunien kysyntää ja jopa johtaa tuotteiden takaisinvetoon markkinoilla. Munakunnassa on toimintasuunnitelma eläintautien varalta ja epidemiatapauksia varten vakuutusturva. TUNNUSLUVUT EURO Liikevaihto Palkat ja palkkiot Liiketulos - % Oman pääoman tuotto Omavaraisuusaste Henkilöstö keskimäärin MUNAKUNTA KONSERNI ,3 % -2,9 % -5,6 % 1,8 % -2,2 % -5,5 % 10,9 % -19,9 % -18,7 % 17,2 % -23,5 % -37,4 % 41,0 % 42,7 % 48,7 % 38,2 % 35,1 % 41,7 % KONSERNIN KOTIMAAN KUORIMUNAMYYNTI KONSERNIN HANKINTA TUOTTAJILTA KONSERNIN LIIKEVAIHTO Milj. kg Milj. kg 40 Kuorikananmunat Tarvikekauppa Milj. Euroa 60 Kananmunatuotteet vuosikertomus 8 / 16

9 JÄSENISTÖ, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JÄSENISTÖ Vuoden lopussa osuuskuntaan kuului 228 jäsentä. Vuoden aikana Munakuntaan liittyi uusia jäseniä 4 ja Munakunnasta erosi 18 jäsentä. OSUUSKUNNAN KOKOUS Varsinainen osuuskunnankokous pidettiin Liedossa Kokouksessa oli edustettuna 22 henkilöjäsentä. HALLINTONEUVOSTO Hallintoneuvosto piti vuoden aikana 3 kokousta. Hallintoneuvoston sihteerinä toimi kaupallinen johtaja Juha-Pekka Takku. Hallintoneuvoston tarkkailijoina toimivat Kalle Kirvelä, Jussi Takala ja Hannes Uusitalo sekä varalla Kari Laaksonen. HALLINTONEUVOSTON JÄSENET VUONNA 2012 Vuodesta Jukka Huittinen Salo, pj Sirpa Heikkilä Mynämäki Kalle Kirvelä Pöytyä Kari Laaksonen Mynämäki Sari Lehtinen Yläne Mikael Melin Mustasaari Ville Nurmi Kokemäki Juha Pihanperä Uusikaupunki Esa Röyskö Ilmajoki Pekka Saarinen Loimaa Veikko Salin Salo Jussi Takala Alajärvi Seppo Tapio Sastamala Hannes Uusitalo Loppi Jirka Villanen Kauhajoki Tommi Vippola Laitila Jouni Vähätalo Lieto HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2012 Vuodesta Nykyinen toimikausi päättyy Nykyinen toimikausi päättyy HALLITUS Hallitus piti vuoden aikana 9 kokousta, joista 1 oli puhelinkokous. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 92 prosenttia. TILINTARKASTAJAT KPMG Oy Ab (tilintarkastustoimisto KHT-yhteisö), jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Niklas Oikia, Turusta. HENKILÖSTÖ Kertomusvuoden aikana järjestettiin koko konsernin henkilöstölle tiedotustilaisuuksia. TYKY- toiminnan puitteissa henkilöstöä kannustettiin harrastamaan omaehtoista liikuntaa tarjoamalla liikuntaseteleitä. Lisäksi henkilökunnalle kustannettiin osallistumismaksut alueen suurimpiin liikuntatapahtumiin. HR toimintojen kehittämiseksi käynnistettiin syksyllä yhteistyö HR Partner Oy:n kanssa. Munakunnan koko henkilöstöllä on hoitoturvavakuutus täydentämässä työterveyshuoltoa ja edistämässä nopeaa hoitoon pääsyä sairaustapauksissa. Toimitusjohtajana toimii Jan Lähde. HENKILÖSTÖ JAKAANTUI TILIKAUDEN LOPUSSA SEURAAVASTI Munakunta henkilöä AS Eesti Munatooted henkilöä Yhteensä henkilöä KONSERNIRAKENNE Kiinteistö Oy Piispanristintie 8 sulautui Munakuntaan Munakunta konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi täysin omistettu tytäryhtiö AS Eesti Munatooted sekä osakkuusyhtiö Närpes Äggpackeri - Närpiön Munapakkaamo Ab Oy. Jarmo Mäntyharju Oripää, pj Kari Lammi Koski Tl, vpj Mikko Ala-Äijälä Rauma Pasi Pärnänen Seinäjoki Jari-Pekka Rautamaa Naantali Kaija Viljanen Helsinki / 16 vuosikertomus

10 TULOSLASKELMA MUNAKUNTA MUNAKUNTA KONSERNI 1000 Euro LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Osuus osakkuusyritysten tuloksista Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKETULOS Rahoitustuotot ja kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot -64 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ vuosikertomus 10 / 16

11 RAHOITUSLASKELMA MUNAKUNTA MUNAKUNTA KONSERNI 1000 Euro LIIKETOIMINTA Tulorahoitus Liiketulos Oikaisut liiketulokseen Rahoitustuotot ja kulut Satunnaiset erät Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (-), vähennys (+) Korottomat lyhytaikaiset velat lisäys (+), vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit Investoinnit omistusyhteysyrityksiin -32 Käyttöomaisuuden myyntituotot Rahavirta ennen rahoitusta RAHOITUS Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+) Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (-) Osuuspääoman korot, osingot Oman pääoman lisäys Oman pääoman palautukset Muut rahoituserät Likvidien varojen lisäys (+), vähennys (-) Fuusiossa siirtyneet rahavarat 5 Likvidit varat Likvidit varat / 16 vuosikertomus

12 TASE MUNAKUNTA MUNAKUNTA KONSERNI 1000 Euro VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Konserniliikearvo Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet / Tavarat Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ vuosikertomus 12 / 16

13 TASE MUNAKUNTA MUNAKUNTA KONSERNI 1000 Euro VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Muut rahastot Vararahasto Käyttörahasto Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Kirjanpitolain mukainen tilinpäätös kokonaisuudessaan on saatavissa Munakunnan pääkonttorista. 13 / 16 vuosikertomus

14 vuosikertomus 14 / 16

15 JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTTÖEHDOTUS Munakunnan jakokelpoiset varat muodostuvat seuraavasti: Käyttörahasto ,07 Tilikauden alijäämä , ,66 Hallitus ehdottaa, että vapaasta omasta pääomasta jaetaan 4 %:n suuruinen korko (92.308,75) sääntöjen mukaan tilikauden alussa maksettuna olleille osuusmaksuille ja että tilikauden alijäämä kirjataan käyttörahaston vähennykseksi. Osuuspääoman korko maksetaan vuoden 2013 kesäkuun loppuun mennessä. TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kaarinassa Jarmo Mäntyharju Kari Lammi Mikko Ala-Äijälä puheenjohtaja Pasi Pärnänen Jari-Pekka Rautamaa Kaija Viljanen Jan Lähde toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Lieto Niklas Oikia KHT 15 / 16 vuosikertomus

16 MUNAKUNTA Pääkonttori, pakkaamo, jalostetuotanto sekä tarvike Kaarina, Piispanristi Puh. (02) Fax (02) Postiosoite: PL 6, PIISPANRISTI Käyntiosoite: Piispanristintie 8 ILMAJOEN PALVELUPISTE Puh. (06) Fax (06) ORIPÄÄN PAKKAAMO Salamäentie ORIPÄÄ Puh. (02) Fax (02) vuosikertomus 2012