LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2 Hyväksytty: Alavieskan kunnanvaltuusto Nivalan kaupunginvaltuusto Sievin kunnanvaltuusto Ylivieskan kaupunginvaltuusto Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallitus

3 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAUSTAA NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Kallion alueen väestörakenne Asuminen ja kasvuympäristö..7 Työllisyys, työttömyys ja koulutustaso...8 Lapsiperheiden pienituloisuus. 8 Terveys Päihteet ja häiriökäyttäytyminen....9 Lastensuojelun tilanne Kallion alueella Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut ja ongelmia ehkäisevät toimet Perusterveydenhuollon palvelut 11 Neuvolatoiminta..11 Äitiys- ja lastenneuvola.. 12 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Erityispalvelut.. 15 Terapiakeskus..15 Erityistyöntekijät: terveyskeskuspsykologi, puheterapia, toimintaterapia Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut...16 Perheneuvola Päivähoito Kasvatuskumppanuus ja varhainen tuki Koulu ja kouluttautuminen Oppilashuolto Koulukuraattori ja koulupsykologi...22 Kouluttautuminen alueella Nuorisotyö.. 23 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut...23 Vapaa-ajantoiminta ja harrastusmahdollisuudet 24 Erityisnuorisotyö ja etsivä nuorisotyö Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö sekä vertaisryhmät..25 Seurakunnat..25 Paikalliset järjestöt ja yhdistykset. 26 Vertaisryhmät Aikuissosiaalityö...28 Sosiaalipäivystys...29 Kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajat..30 Sovittelutoiminta Eroperheiden sosiaalityö (lastenvalvojat) Perhetyö Ennaltaehkäisevä perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelutyö kunnassa Lastensuojeluasiakkuuden vireilletulo..34 Lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys...34 Asiakassuunnitelma Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun avohuollon perusteet

4 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Kalliossa Lasten sijais- ja jälkihuolto Sijaishuolto Jälkihuolto. 40 Lasten sijais- ja jälkihuolto Kalliossa Lastensuojelulain mukaisten tehtävien toteuttaminen lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Neuvola Päivähoito Koulu Erityispalvelut 44 Perheneuvola LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISTOIMET Neuvola Päivähoito Koulu ja kouluttautuminen Perusopetus Ammatillinen opetus Nuorisotyö Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö ja yksityisen palveluntuottajat Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Lastensuojelun sosiaalityö Erityispalvelut Terapiakeskus Perheneuvola Kuntien palautetta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta Asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia palveluista YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN TOIMINTA- YMPÄRISTÖISSÄ LOPPUYHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Johtopäätökset ja yhteenveto Suunnitelman toteutus, seuranta ja arviointi KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET (taulukko) LIITTEET 3

5 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAUSTAA Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi (L 417/2007, 12 ). Uudistetun lain tavoitteena on, että lastensuojelun painopiste siirtyisi ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Tehtävä koskee koko lasten ja nuorten palvelujen kenttää. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on uusi lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Lastensuojelu määritellään ko. laissa laajasti, kaikkia viranomaisia koskevaksi toiminnaksi. LASTEN HYVINVOINTI ON KOKO KUNNAN LAAJA-ALAINEN TEHTÄVÄKOKONAISUUS kasvuolot: kasvuyhteisöjen turvallisuus, virikkeisyys ja riskiolosuhteita vähentävä ja ehkäisevä toiminta kasvua ja kehitystä edistävät kasvua tukevat Peruspalvelut: neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, mielenterveysja päihdepalvelut, nuorisotyö, liikuntatoimi ym. Ehkäisevä lastensuojelu kasvua korjaavat Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu suojelu Lapsuuden eri ikävaiheissa 4

6 Lastensuojelu on 1) lasten hyvinvoinnin edistämistä kehittämällä kasvuoloja ja tukemalla lapsia ja kasvattajia peruspalveluissa ja yhdyskuntasuunnittelussa. 2) ehkäisevien palvelujen kehittämistä kasvatuksen tukemiseksi. Ehkäiseviä palveluita ovat peruspalveluissa annettava erityinen tuki, joka on jo kohdennettua, erityisiin tarpeisiin räätälöityä apua. 3) lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, joka sisältää lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, huostaanoton, kiireellisen sijoituksen, sijaishuollon ja jälkihuollon. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaisissa yhteistoiminta-alueissa mukana olevien kuntien on perusteltua laatia suunnitelma koko yhteistoiminta-alueelle. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (L 365/1995) mukaista talousarvioita ja suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma kattaa eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta on eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma ja sen tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3) lastensuojelun tarpeesta kunnissa, 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteutumisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on: antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. 5

7 Suunnitelmassa kunnan tulee osoittaa, kuinka palvelut järjestetään ja resursoidaan. Se on myös yhteinen sopimus siitä, mihin suuntaan lasten ja nuorten palveluja yhteistyössä kehitetään. Suunnitelmalla tulisi myös kyetä ehkäisemään hyvinvoinnin eriarvoistumista toiminta-alueen sisällä ja siihen johtavia tekijöitä. Kallion peruspalvelukuntayhtymä on aloittanut toimintansa Kallio tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Kallion lastensuojelun suunnitelman laatiminen on aloitettu keväällä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion lastensuojelusuunnitelmaa on valmistanut työryhmä, jonka jäseninä on ollut lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä. Työryhmään on kuulunut terveydenhuollon, sosiaalialan, koulun, nuorisotyön, seurakuntien edustajia sekä kuntien edustajia ja luottamushenkilöitä sekä Kalliosta että Kallion alueen peruskunnista Alavieskasta, Nivalasta, Sievistä ja Ylivieskasta. Suunnitelmaa tehdessä on pyritty huomioimaan eri ammattikuntien, yhteisöjen, järjestöjen sekä asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta on keskusteltu Kallion sosiaalijaostossa ja kunnissa on järjestetty keskustelu/kuulemistilaisuudet suunnitelman osalta. Työryhmään ovat kuuluneet: Puheenjohtaja, palvelujohtaja Pirjo Matikainen, Kallio Sihteeri, sosiaalityöntekijä Pia Sipilä, Kallio Perhetyönohjaaja, vs. sosiaalityöntekijä Kaija Leppälä, Kallio Johtava sosiaalityöntekijä Iiris Ojanlatva, Kallio Sosiaalityöntekijä Mervi Salo, Kallio Sosiaalityöntekijä Kristiina Saarenpää, Kallio Varhaiskasvatuspalveluiden palvelupäällikkö Ulla-Maija Miettilä, Kallio Avoterveydenhuollon osastonhoitaja Pirjo Jääskelä, Kallio Perheneuvolan psykologi Talvikki Isomaa, Kallio Terapiakeskuksen osastonhoitaja Terhi Manni, Kallio Marja Isokääntä, Kallion Yhtymähallitus, Alavieskan kunta Eeva-Leena Ainasoja, Nivalan kaupunki Kulttuuri-(nuoriso) sihteeri Anita Ohtamaa, Nivalan kaupunki Nuoriso-ohjaaja Outi Santavuori, Sievin kunta Koulujen sosiaalityöntekijä Matti Strömmer, Ylivieskan kaupunki Lastenohjaaja Kaarina Jaatinen, Ylivieskan seurakunta Nuoriso-ohjaaja Leena Taka-Eilola, Alavieskan seurakunta Pastori Sanna Jukkola, Nivalan seurakunta Lastenohjaaja Anne Pöllä, Sievin seurakunta Sosionomi Sari Mannila, käsikirjoittaja 6

8 2 NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 2.1 Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Kallion alueen lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa on tarkastelu osin kunnittain sekä osin vertaamalla suunnilleen saman väestömäärän omaaviin seutukuntiin ja valtakunnalliseen tilanteeseen (liite 1). Tilastoja ja erilaisia tunnuslukuja tarkastelemalla on pyritty luomaan kokonaiskuva alueen lasten ja nuorten tämän hetkisestä tilanteesta sekä tekijöistä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten oloihin ja hyvinvointiin. Kallion alueen väestörakenne Vuoden 2010 alussa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion väestömäärä oli noin asukasta. Asukkaista alle 18-vuotiaita vuonna 2008 oli 29,3 prosenttia. Kallion alue eroaa koko maan keskiarvosta lasten ja nuorten runsaalla osuudella aikuisväestöön suhteutettuna vuotiaita väestöstä oli eli 10,75 prosenttia koko väestöstä. Alle 6 -vuotiaiden määrä on Kallion alueella ollut viime vuosina kasvussa. (liitteet 2. ja 3.). Vuonna 2008 nykyisissä Kallioon kuuluvissa kunnissa oli yhteensä perhettä. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alle -18 -vuotias lapsi oli noin 45 % perhetyypeistä. Tarkasteltuna suhteessa koko maan ja suunnilleen saman väestöpohjan omaaviin alueisiin, erottuu Kallio selkeästi lapsiperheiden runsaalla määrällä (liite 4). Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 12,6 prosenttia ja vähemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Kallion alueen kuntien huoltosuhteen (demografinen) keskiarvo vuonna 2008 oli 64,95. Koko Suomen osalta vastaava luku oli 50,3. Kallion alueen huoltosuhteessa näkyy sekä lasten että myös vanhusten suuri määrä suhteessa työikäiseen (15 64 vuotta) väestöön. Asuminen ja kasvuympäristö Asuinympäristönä Kallion peruspalvelukuntayhtymän alue jakautuu kuntaryhmityksen mukaan Alavieskan ja Sievin osalta maaseutumaisiin kuntiin ja vastaavasti Nivala ja Ylivieska lukeutuvat taajaan asuttuihin kuntiin. Kallion alueen väkiluvun prosentuaalinen kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2008 on ollut Ylivieskan, Nivalan ja Sievin osalta yhteensä noin 0,5 prosenttia, Alavieskassa väkiluku on vähentynyt 0,3 prosenttia. Vuonna 2008 Kallion alueen lapsiperheistä lähes 40 prosenttia asui ahtaasti. Koko Suomen osalta vastaava luku oli noin 30 prosenttia. Asuntokuntia vuonna 2008 oli Kallion alueella yhteensä , asuntokunnan keskikoko Kallion alueella oli 2,51 asukasta, kun taas koko maassa vastaava luku oli 2,09 asukasta. 7

9 Turvallisuuden kokeminen asuinalueella myöhään viikonloppuiltaisin oli vuosien välillä vähentynyt Kallion kunnista Nivalassa (alle 80 % tunsi olonsa turvalliseksi), muissa Kallion kunnissa olonsa turvalliseksi koki yli 80 %. Ylivieskassa vain 53 % koki olonsa turvalliseksi viikonloppuna asuinalueen keskustassa. (Jokilaaksojen poliisilaitoksen turvallisuustutkimus 2009) Työllisyys, työttömyys ja koulutustaso Työttömiä työnhakijoita vuoden 2009 aikana Kallion kunnissa oli keskimäärin yhteensä henkilöä. Kunnittain tarkasteltuna työttömiä työnhakijoita oli Alavieskassa vuonna 2009 keskimäärin 148, Nivalassa 561, Sievissä 201 ja Ylivieskassa 728. Työttömyysaste Kalliossa vuonna 2009 oli keskimäärin 11,4 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Kallion alueella oli 282 vuoden 2009 aikana. Lisäystä vuoden takaiseen oli 115 henkilöä. Kaikista työttömistä oli Kallion alueen kunnissa keskimäärin 282 henkilöä ollut työttömänä yli vuoden. Koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2008 jäi vuotiaista Kallion alueella 10 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Kallion alueen kuntien työpaikkarakenne painottui vuoden 2007 tilaston mukaan Sievin osalta voimakkaasti teollisuuteen (lähes 60 prosenttia), muissa kunnissa palvelualan työpaikkojen osuus on suurin, ja etenkin Ylivieskassa huomattava (72 %). Lapsiperheiden pienituloisuus Lapsiperheistä pienituloisia Kallion alueella vuonna 2007 oli lähes 20 prosenttia. Vuonna 2006 lapsiperheistä pienituloisia oli 17,65 prosenttia. On selvää, että lapsiperheiden pienituloisuus ei ole vähentynyt nykyisenkään taloudellisen kehityksen valossa. Pienituloisuuden kasvu on ollut suurinta niissä lapsiperheissä, joiden nuorin lapsi oli alle 7-vuotias. Yksinhuoltajakotitalouksissa pienituloisten määrä on lähes nelinkertaistunut. Toimeentulotukea saaneita asiakasperheitä Kalliossa oli vuonna perhettä, lisäystä edellisvuodesta 248 perhettä. Lapsiperheiden hyvinvointi 2009 raportissa todetaan asumiskustannusten ja velkaisuuden vaikuttavan perheiden toimeentuloon tulokehityksen ohella. Etenkin vuokralla asuvien lapsiperheiden vuokrien nousu on suhteessa tulokehitykseen ollut nopeampaa. Lapsiperheiden velkaisuusaste on 2000-luvulla noussut raportin mukaan noin 40 prosenttia. Terveys Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille suunnattu THL:n kouluterveyskysely 2009 antaa suuntaviivoja Kallion alueen lasten hyvinvoinnista. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kertoi Kallion alueen kunnissa kokeneensa keskimäärin 15 prosenttia oppilaista; Alavieskassa ja Nivalassa 18 %, Sievissä ja Ylivieskassa 12 %. Terveydentilansa 8

10 keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 18,5 prosenttia kaikista alueen 8. ja 9. luokan oppilaista, Alavieskassa jopa 26 prosenttia. Liikunnan harrastaminen oppilailla oli kuitenkin lisääntynyt. (liite 5.) Myös ammatillisten oppilaitosten nuorisoasteen tutkintoon johtavan koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat osallistuivat Nivalassa ja Ylivieskassa kouluterveyskyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 448 opiskelijaa. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta koki Nivalassa 11 % opiskelijoista ja Ylivieskassa 18 % opiskelijoista. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki Nivalassa 21 % opiskelijoista ja Ylivieskassa 19 % opiskelijoista. Nivalassa ammattiin opiskelevista 49 % ja Ylivieskassa ammattiin opiskelevista 45 % ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tienneet aina, missä opiskelija vietti viikonloppuiltansa. Perheneuvolassa käyntejä tilastoitiin Kalliossa vuonna 2009 yhteensä 626 käyntiä. Yleisimpinä käyntisyinä kirjautuivat lasten psyykkiset oireet sekä lapsen oppimiseen ja kehitykseen liittyvät ongelmat. Lasten ja nuortenpsykiatrian hoitopäiviä Kalliossa vuonna 2009 tilastoitiin yhteensä 691. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita vuotiaita on Nivalassa ja Sievissä keskimäärin enemmän kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. (liite 6.) Aikuisväestön terveystilastot kertovat, että mielenterveysperusteisesti työeläkkeellä ja sairauspäivärahalla oltiin alueen kunnissa vuosin enemmän kuin valtakunnallisesti, sama koskee sairauspäivärahaa saaneita henkilöitä. (liite 7. ja 8.) Päihteet ja häiriökäyttäytyminen Vuoden 2009 kouluterveyskyselyssä (Kallion peruskunnat) ilmoitti 8. ja 9. luokan oppilaista olevansa tosihumalassa vähintään kerran kuussa 13,25 prosenttia. Alavieskassa vuoden 2009 kyselyn perusteella on tyttöjen humalajuominen poikia yleisempää (pojat 10 %, tytöt 13 %). Päivittäin ilmoitti tupakoivansa 14 % oppilaista, pojista Ylivieskassa jopa 26 prosenttia. (liitteet 9. ja 10.) Laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa ainakin kerran vajaa 2 prosenttia. Nivalan ammattiopiston opiskelijoista lähes puolet ilmoitti tupakoivansa päivittäin, vastaavasti lukiolaisista Kallion alueella tupakoi noin 11 %. Päihdesairauksien hoitojaksoja Kallion alueella vuotiailla 1000 vastaavanikäistä kohden oli vuoden 2008 tilaston mukaan 4,9 hoitojaksoa, mikä on enemmän kuin koko maan keskiarvo (=3,3). Päihdehuollon laitoskuntoutushoitopäivien määrä Kalliossa on noussut vuodesta 2008 vuoteen hoitopäivää ollen vuonna päivää. Vuonna 2009 Kallion alueen kunnissa poliisi tilastoi 120 pahoinpitelyrikosta, päihtymyksen takia säilöön otettuja kertyi 432. Vuoden 2008 tilaston mukaan poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia 1000 asukasta kohden tilastoitiin Kallion kunnista eniten Nivalassa (7,2), muiden Kallion kuntien yhteenlasketun keskiarvon jäädessä 3,3 9

11 rikokseen. Vuonna 2009 alaikäisiä rikoksesta epäiltyjä sovittelutoiminnan piirissä oli yhteensä 41 henkilöä, heistä alle 15 vuotiaita oli 17 henkilöä (nivalaisia 12, ja ylivieskalaisia 5). Valtakunnallinen tutkimus (2008) peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta osoittaa lapsen perheen merkityksen väkivallan kasautumisessa. Vanhempien alkoholinkäytön tiheys lisää väkivallan riskiä perheessä. Vanhempien koulutuksella ei ollut selvää yhteyttä nuorten kokemaan väkivaltaan, sen sijaan vanhempien työttömyys ja etenkin perheen taloudellinen tilanne oli voimakkaasti yhteydessä lasten kasaantuneeseen väkivaltaan. Lastensuojelun tilanne Kallion alueella Vuoden 2009 kuluessa Kallion alueella tehtiin 430 lastensuojeluilmoitusta. (liite 11.) Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut uuden lastensuojelulain myötä. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin Kalliossa yhteensä 246. Lastensuojelun asiakkaina on ollut peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuoden 2009 aikana yhteensä 726 lasta ja nuorta. Ylivieskassa asiakaslapsia on ollut 333, Nivalassa 248, Sievissä 80 ja Alavieskassa 65. Vuonna 2009 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 113 asiakasta ja hoitopäiviä kertyi yhteensä Lisäystä edellisvuoteen oli yhteensä 2007 hoitopäivää. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden ja lasten ja nuorten hoitopäivien määrä on kokonaisuudessaan viime vuosina ollut kasvussa. (liite 12.) Kalliossa on kuitenkin vuoden 2008 tilaston perusteella koko maan keskiarvoon verrattuna vähemmän sijoitettuna tai avohuollollisten tukitoimien piirissä olevia vuotiaita kuin valtakunnallisesti (sotkanet). Lasten ja nuorten hyvinvoinnin riskitekijöitä: työllisyys ja talous kehittyvät negatiiviseen suuntaan (vanhempien ongelmat heijastuvat lasten elämään). aikuisten lisääntynyt päihteidenkäyttö lisää lasten ongelmia (päihdebarometri 2009). turvattomuuden lisääntyminen (Jokilaaksojen poliisilaitoksen turvallisuustutkimus 2009). eriarvoisuuden lisääntyminen (asuinalue-erot, palveluiden saatavuus, perheiden syrjäytyminen, tulokehitys). kuntien niukat resurssit heijastuvat lasten ja nuorten palvelutarjontaan. Myönteisiä tekijöitä: päihteiden käyttö on keskimäärin vähentynyt (kouluterveyskysely 2009). masentuneisuuden kokeminen lievittynyt (kouluterveyskysely 2009). koulutustarjonta ammatillisissa oppilaitoksissa hyvä. maaseutumaisen asuinympäristön voidaan sinänsä ajatella olevan lasten hyvinvointia tukeva. 2.2 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut ja ongelmia yhteisöllisyyden hyödyntäminen. ehkäisevät toimet 10

12 2.2.1 Perusterveydenhuollon palvelut Peruspalveluissa haasteena on etenkin erityistä tukea tarvitsevien perheiden löytäminen. Painopisteen tulisi olla kasvun ja kehityksen tukemisessa ja ennaltaehkäisyssä. Lastensuojelulaki velvoittaa huomioimaan lapset myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Neuvolatoiminta Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (Lsl 2007/417 2 ) Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on edistää asiakkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä ja syrjäytymistä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla yhteistyössä kuntien muiden peruspalvelujen kanssa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti kansanterveyslaki asetuksineen, uusimpana voimaan tullut asetus (2009/380) neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, jonka mukaisesti määräaikaistarkastukset ja muu ennalta ehkäisevä toiminta on järjestettävä mennessä. Toiminnassa Kallion eri kuntien välillä oli vielä vuonna 2009 eroja esimerkiksi määräaikaistarkastusten ajankohdissa ja määrissä sekä kotikäyntien toteuttamisessa ja ryhmätoiminnassa johtuen mm. henkilöstöresursseista. Vuoden 2010 aikana on tavoitteena yhtenäistää palvelutarjonta asetuksen mukaiseksi. Neuvola-, koulu ja opiskeluterveydenhuollon työ perustuu koko ikäluokan kattaviin terveystarkastuksiin, joiden avulla tunnistetaan erityistä tukea tarvitsevat lapset/ nuoret ja heidän perheensä. Tavoitteena on varhaisen tuen järjestäminen erityistukea tarvitseville yhteistyössä asiakkaan/ perheen ja eri toimijoiden kanssa. (liite 13.) Kallion alueella neuvolatoiminta on lähipalvelua, toimipisteitä on neljä. Terveydenhoitajia on kuntayhtymässä määräaikaiset mukaan lukien neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa yhteensä 23,6. Asetuksen mukainen toiminta edellyttää 29,5 terveydenhoitajan tointa asiakastyöhön. (liite 14.) 11

13 Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatoiminnan tukirangan muodostavat edelleen määräaikaisseuranta, erilaiset seulonnat ja niihin liittyvä perheiden neuvonta ja tukeminen. Välineinä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen sekä lasten hyvinvoinnin edistämiseen edellytetään perhe- ja voimavarakeskeistä työotetta, laajaa vertaistukitoimintaa ja huomion kiinnittämistä parisuhteen vaalimiseen (kansalliset oppaat ja tuleva sähköinen neuvolatyön käsikirja). Näiden työtapojen lisäksi neuvoloissa on kehitettävä työtapoja perheiden erityistilanteita varten. Tämä edellyttää varhaisen puuttumisen ja tukemisen tehostamista; esimerkiksi lisäkäyntien, kotikäyntien, perhetyöntekijän työpanosta sekä moniammatillisista hoitopoluista sopimista. Äitiysneuvolan tehtävänä on, paitsi tukea vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä, kartoittaa vanhempien elintapoja, elämäntilannetta ja parisuhteeseen liittyviä asioita. Tuen tarvetta tunnistetaan ensikäynnillä tehtävällä laaja-alaisella molemmille vanhemmille suunnatulla kyselyllä. Muita menetelmiä ovat päihdeseula (Audit), ja perheväkivaltakysely sekä synnytyksen jälkeinen mielialakysely. Huumetestejä tehdään tarvittaessa. Äitiysneuvolan tehtävänä on edellisten lisäksi synnytykseen valmentaminen, raskauteen liittyvien poikkeavuuksien tunnistaminen ja tarvittaessa jatkohoidon järjestäminen. Lakisääteiset sikiöseulat toteutetaan ostopalveluina Kokkolasta, Ylivieskan ja Sievin äitiysneuvoloissa käy gynekologi yhteensä neljänä päivänä kuukaudessa. Perhevalmennuksia järjestetään Sievissä, Nivalassa ja Ylivieskassa, alavieskalaiset voivat osallistua valmennukseen Ylivieskassa, jossa valmennusryhmät kokoontuvat myös synnytyksen jälkeen kerran. Raskauden aikana neuvolassa tehdään määräaikaistarkastuksia (noin 10-16), joista lääkärillä 2-3 sekä tarvittavat lisäkäynnit. Synnytyksen jälkeen tehdään kotikäynti ja jälkitarkastus neuvolassa. Ylivieskassa äideillä on myös mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään. Lastenneuvolan tehtävänä on mahdollistaa vanhemmille riittävästi tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perheen toimivuuden vahvistamiseksi ja tukea vanhempia turvalliseen, lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan (Lastenneuvolaopas). Lisäksi tehtävänä on välittää ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa lapseen ja perheeseen liittyvistä terveyttä edistävistä tekijöistä (ravinto, liikunta, päihteet), seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tunnistaa mahdollisemman varhain lasta ja hänen perheensä terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat tekijät. Lastenneuvola antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja pitää yllä väestön rokotussuojaa. Asetuksen mukaan määräaikaistarkastuksia tulee tehdä 9 lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, joista laaja-alaisia, perheen hyvinvointia kartoittavia kaksi. Nykyisin tarkastuksia on kunnasta riippuen 8-9, mutta sisällöltään ne eivät täytä laaja-alaisen tarkastuksen 12

14 kriteereitä ja esimerkiksi kotikäynti lastenneuvolasta tehdään osassa kunnista vain ensisynnyttäjille vuotiaille tehdään asetuksen mukainen määrä eli kuusi tarkastusta joka kunnassa, mutta ei asetuksen edellyttämässä laajuudessa kehitysseulojen ja perheen hyvinvoinnin kartoittamisen näkökulmasta. Määräaikaistarkastuksesta poisjääneet leikki-ikäiset kutsutaan kirjeitse tarkastukseen. Määräaikaistarkastusten pohjalta tehdään tarvittavat lisäkäynnit ja lapsi ohjataan kehitykseen liittyvissä ongelmissa erityistyöntekijöille (toiminta-, fysio- ja puheterapiaan tai psykologille) tai kuntayhtymän omalle lastenneurologiaan erikoistuneelle lastenlääkärille. Vanhemmuuteen ja perheen toimivuuteen liittyviin ongelmiin tarvitaan laajempaa moniammatillista tukea, jonka suhteen palvelutarjonta ei ole riittävää; esimerkiksi ennaltaehkäisevä perhetyö, kotiapu, unikoulu ja avoin päiväkotitoiminta. Moniammatillisen yhteistyön säännöllisyys ja määrä vaihtelevat vielä kunnittain. Osassa kunnissa toimii hyvin moniammatillinen erityislasten työryhmä, jossa pohditaan eri tukimuotoja lasten/ perheiden tukemiseen. (liite 15.) Lastenneuvolan terveydenhoitajat pitävät perhevalmennuksen lastenhoitotunnin. Ylivieskassa tarjotaan vertaistukiryhmää vastasynnyttäneille äideille, ryhmä kokoontuu neljä kertaa ja jatkaa halutessaan itsenäisesti tapaamisiaan. Ryhmien vetäjinä toimivat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat. (liite 16.) TOIMIVAA: kokenut ja motivoitunut henkilöstö. työnjako mahdollistaa pitkäaikaiset asiakkuudet. lasten kehitykseen liittyvien viiveiden tunnistaminen: tutkimukset ja terapiat pystytään hoitamaan pitkälti Kallion omana palveluna lukuun ottamatta vaikeimpia tapauksia. ajanvarausjärjestelmä mahdollistaa määräaikaistarkastuksessa käymättömien lasten kutsumisen tarkastukseen. KEHITETTÄVÄÄ asetuksen mukainen toiminta edellyttää henkilöstöresurssien lisäämistä. erityistä tukea tarvitsevien perheiden palvelut - neuvolan pitäisi pystyä paremmin vastaamaan perheiden yksilöllisiin tarpeisiin: lisäkäynnit, kotikäynnit, verkostopalaverit jne. Neuvolan oma ennaltaehkäisevä perhetyö (perhepalveluohjaaja) on kokeiltu aiemmin ja hyväksi tukimuodoksi havaittu. erityistä tukea tarvitsevien perheiden/lasten palvelutarjonta ja resurssit (tunnistaminen ei riitä, jos ei ole tarjota tukea). moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvä tiedonkulku ja hoitopolut. vertaistukiryhmät. 13

15 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on edistää koko koulu- tai opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä tukea tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluterveydenhuollossa työmuotona ovat määräaikaistarkastukset, niiden pohjalta tai muusta syystä tarpeelliseksi katsottavat lisäkäynnit, oppilashuoltotyö, tuntien pito ja koulun terveydellisten olojen tarkastukset joka kolmas vuosi. Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Asetuksen mukaan määräaikaistarkastuksia tulee peruskoulussa tehdä vuosittain, joista laajoina kolme. Kallion kunnista alakoulussa määräaikaistarkastukset toteutuivat lukuvuonna alakoulussa vaihdellen kuntakohtaisesti %, yläkoulussa %. Osasyynä isoilla yläkouluilla määräaikaistarkastusten toteutumatta jäämiseen on sairaanhoitokäyntien suuri osuus kaikista käynneistä. Osa näistä käynneistä hoituisi itsehoidolla, jota tulee jatkossa tukea. Vanhempia on kutsuttu mukaan ensimmäisen luokan tarkastukseen. Laaja-alaiset terveystarkastukset eivät toteudu asetuksen mukaisena. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa terveydenhoitajan tarkastus toteutetaan kerran opiskelun aikana. Terveydenhoitajat osallistuvat koulujen oppilashuoltoryhmiin ja tarvittaessa yksittäisten oppilaiden ongelmiin liittyviin verkostopalavereihin. Koulukuraattorinpalveluita on Ylivieskassa ja Nivalassa, koulupsykologi yhteisenä Sievissä ja Nivalassa (liite 17.). TOIMIVAA: kokenut henkilöstö. oppilashuoltoryhmien työskentely vakiintunut. pitkäkestoiset asiakassuhteet, sama terveydenhoitaja voi olla neuvola- ja alakouluiän. KEHITETTÄVÄÄ: henkilöstöresurssit eivät riitä asetuksen mukaiseen toimintaan. vastuulääkäreiden puuttuminen. koulupsykologin ja perheneuvolapalveluiden saatavuus. opiskeluterveydenhuollossa lääkäri-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus. opiskeluterveydenhuollossa vastaanottotilat oppilaitoksiin. terveydenhoitajien ajankäyttö isoilla kouluilla. 14

16 2.2.2 Erityispalvelut Terapiakeskus Terapiakeskus on psykiatrista avoerikoissairaanhoitoa. Terapiakeskuksen tehtävänä on järjestää mielenterveyslaissa säädetty mielenterveystyö, siltä osin kuin se ei ole muun organisaation tehtävänä ja päihdetyö. Toiminnassa keskitytään niihin, joiden työ- ja toimintakyky on uhattuna. Terapiakeskuksessa käy lasten vanhempia. Kun vanhemmilla on ongelmia, huomioidaan myös perheen lasten tuentarve. Vuonna 2009 kävi terapiakeskuksessa asiakasta. Käyntejä oli Asiakkaissa oli noin 400 lasten vanhempaa, joilla oli yhteensä noin 600 lasta. Kävijöistä 75 % kävi mielenterveysyksikössä, 25 % käytti A-klinikan palveluita. Kävijöiden iät vaihtelivat, mutta suurin osa oli työikäisiä. Terapiakeskuksessa käy vuosittain myös muutamia alle 18- vuotiaita. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat oleellisesti lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Lasten vanhemmille tarkoitetuissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa tulee huomioida lapsen etu ja perheen lapset. Lasten vanhempien saamien psykiatristen- ja päihdepalveluiden riittävyys tulee turvata. Aikuisille suunnatuissa palveluissa tulee huomioida myös lapsen etu. Myös aikuisten välisissä lähisuhdeväkivaltatilanteiden selvittelyssä huomioidaan perheisiin kuuluvat lapset ja heidän avun tarpeensa. Kehittämishaasteena on systemaattinen asiakkaiden lasten huomioiminen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Yhteistyön kehittämisessä huomioidaan erityisesti lastensuojelu, perheneuvola sekä lasten- ja äitiysneuvola. TOIMIVAA: työryhmässä on tiedostettu aikuisten asiakkaiden lasten tuen tarve. kehityshanke menossa lasten systemaattisesta huomioimisesta o Lapset puheeksi - koulutus kaikille työntekijöille. ammattitaitoinen henkilöstö mm. 5 perheterapeuttia ja 1 perheinterventiokliinikko. KEHITETTÄVÄÄ: sektorirajat ylittävä yhteistyö ontuu. lasten systemaattinen huomioiminen aikuisten hoitosuhteissa ei ole vielä rutiinisti käytössä. yhteistyötä haittaa perhepalveluohjaajan ja perhetyöntekijöiden puute. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa hankaloittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja niukkuus. 15

17 Erityistyöntekijät: terveyskeskuspsykologi, puheterapia, toimintaterapia Kallion terveyskeskuksien sosiaalityö, puheterapia, toimintaterapia ja psykologityö tarjoavat alueen väestölle tutkimus-, terapia-, neuvonta-, ja ohjauspalveluita. Erityistyöntekijöiden palveluihin ohjataan pääsääntöisesti terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä. Puheterapia on puheen, kielen ja kommunikaation sekä nielemisen ja äänen tutkimista, kuntoutusta ja ohjausta. Terveyskeskuksen puheterapiapalvelut painottuvat alle kouluikäisten lasten varhaiskuntoutukseen ja työikäisten puheterapiaan sekä vuodeosastojen konsultointiin. Lasten puheterapeuttisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää lapsen kielellinen kehitystaso. Riittävän aikaisin aloitetulla hoidolla voidaan ehkäistä oppimisvaikeuksia ja lukemisen ja kirjoittamisen häiriöitä. Puheterapia on yhteistyötä perheen kanssa. Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Kehitysvammaisuus tarkoittaa vammaa käsityskyvyn ja ymmärtämisen alueella. Kehitysvammaisen ihmisen on muita vaikeampi oppia uusia asioita sekä hyödyntää ja käyttää uusissa tilanteissa aikaisemmin oppimaansa. Kehitysvammaiset henkilöt ovat oikeutettuja erityishuoltopalveluihin, kuten palveluohjaukseen, koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoon sekä koulun loma-aikojen kokopäivähoitoon, näihin liittyviin kuljetuksiin, ympärivuorokautiseen tilapäishoitoon, asumispalveluihin sekä päivä- ja työtoimintoihin. Tutkimus- ja neuvolapalvelut järjestetään pääasiassa Tahkokankaan palvelukeskuksessa Oulussa. Palveluilla pyritään edistämään asiakkaan selviytymistä päivittäisistä toiminnoista, sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvaamaan hänen tarvitsemansa hoito, huolenpito ja ohjaus. Palveluilla tuetaan myös perheen arkea erityislapsen/ -nuoren kanssa sekä vanhempien jaksamista. Yhtenä tukimuotona perheille ovat vanhempien vertaistukiryhmät, kuten äitipiirit. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella työskentelee kaksi palveluohjaajaa kehitysvammaisten lasten ja nuorten palveluissa. Palveluiden piirissä on 96 alle 18- vuotiasta kehitysvammaista, joista 21 on alle kouluikäistä. Palveluohjaajat työskentelevät yhteistyössä perheen ja muiden lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa. Asiakkaille laaditaan erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma, johon kootaan lapsen ja perheen tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Osana lapsen kuntoutusta voidaan käyttää Portaat - varhaiskasvatusohjelmaa, jota palveluohjaajat toteuttavat yhdessä lapsen ja tämän lähipiirin kanssa. Vaikeavammaisille lapsille ja nuorille hoitoa järjestettäessä ovat peruspalvelut ensisijaisia; näitä ovat päivähoito, koululaisten aamu- ja iltapäivähoito, kotipalvelu ja omaishoidontuki omaishoitajan vapaineen. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita voivat olla lapselle, 16

18 nuorelle tai hänen vanhemmilleen seuraavat palvelut: asunnon muutostyöt, kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, henkilökohtainen apu. Määrärahaan sidottuja vammaispalveluja ovat sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, välineet, koneet ja laitteet sekä vaikeavammaisen päivätoiminta. Edellä mainitut palvelut arvioidaan yksilöllisesti vammaiselle henkilölle tehtävässä palvelusuunnitelmassa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella työskentelee yksi vammaispalvelun sosiaalityöntekijä järjestäen lähinnä vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Kaikkiaan vammaispalvelussa oli vuonna 2009 yhteensä 331 asiakasta vauvasta vaariin, näistä alle 18- vuotiaita oli noin 25 asiakasta. Perheneuvola Perheneuvola pyrkii auttamaan perheiden selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa. Perheneuvolan palveluihin hakeudutaan, kun on huolta lapsen tai nuoren kehityksestä, oppimisesta tai käyttäytymisestä, tai halutaan keskustella vanhemmuuteen tai kasvatukseen, tai perhe- ja parisuhdeasioihin liittyvistä asioista. Perheneuvolan työmuotoina ovat neuvonta tai ohjaus, erilaiset tutkimukset ja terapiat sekä verkostotyö. Lisäksi perheneuvolan tehtävänä on antaa asiantuntija-apua muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville. Yhä enenevässä määrin perheneuvola tekee lastenpsykiatrista hoitotyötä, koska paikallista lastenpsykiatrian poliklinikka ei ole alueella. Työtä tehdään moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat psykologi, sosiaalityöntekijä ja konsultoiva lastenpsykiatri. Asiakas varaa ajan perheneuvolaan itse, mutta hyvin usein häntä on palveluihin ohjannut jokin muu taho, kuten lapsen opettaja. Yli 13-vuotiaiden nuorten osalta nuorisopsykiatrisia palveluita järjestetään myös Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikalla, joka sijaitsee Ylivieskassa. Nuorten mielenterveysongelmien hoidon tarpeet ovat kasvussa eivätkä perheneuvolan resurssit riitä kaikkien niiden alaikäisten asiakkaiden, jotka tarvitsevat lastenpsykiatrista tai nuorisopsykiatrista apua, ja heidän perheidensä auttamiseen. Perheneuvolan asiakastyötä täytyisi pystyä suuntaamaan selkeästi entistä enemmän alle kouluikäisiin lasten ja heidän perheidensä auttamiseen, jolloin asioihin voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että perheneuvolassa keskitytään alle kouluikäisten lasten lisäksi peruskouluikäisten asiakkaiden hoitamiseen. Peruskoulun päättäneiden asiakkaiden hoidon järjestäminen ei voi jäädä pelkästään sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikan vastuulle, vaan nuorten hoitoketjuun tarvitaan myös perustason toimija. Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Ylivieskassa ja Nivalassa. Sievissä käydään yhtenä päivänä viikossa. Ylivieskassa on 2 psykologin ja yksi sosiaalityöntekijän virka. Nivalassa on yksi sosiaalityöntekijän ja yksi psykologin virka. Lisäksi perheneuvoloissa käy kaksi konsultoivaa lastenpsykiatria. Suosituksen mukaan perheneuvolassa pitäisi olla yksi 17

19 psykologi sosiaalityöntekijätyöpari asukasta kohti. Tämä tarkoittaa yhden sosiaalityöntekijän lisäämistä Ylivieskan perheneuvolaan. Vuonna 2009 perheneuvolaan on saatu 2 koulupsykologin virkaa, joista toinen on saatu täytettyä. Koulupsykologin palveluita on voitu erikseen järjestää Nivalassa ja Sievissä. Koulupsykologin tehtäviin kuuluvat psykologiset tutkimukset oppimisedellytysten ja psyykkisen tuon arvioimiseksi sekä tarvittavien tukitoimien suunnittelu, opettajien ja muun henkilöstön konsultointi, vanhempien ohjaus ja neuvonta sekä moniammatillinen tiimi- ja verkostotyö. Tehtäviin kuuluu myös osallistuminen kouluyhteisöjen toiminnan kehittämiseen ja oppilashuoltoon. Oppilasmäärä yhtä koulupsykologia kohti on nyt 2 444, mikä liian paljon. Psykologiliiton suosituksen mukaan koulupsykologeja pitäisi olla yksi psykologi 800 oppilasta kohti. Ongelmana psykologien osalta on se, että avoinna olleisiin virkoihin ei ole ollut hakijoita. Asiakkaita vuonna 2009 perheneuvolassa kävi 626, mikä jäi perheneuvolan arvioidusta toteutumasta 374 asiakasta. Tätä selittää kahden psykologin viran täyttämättä jääminen, koska virkoihin ei ollut hakijoita, sekä yhden sosiaalityöntekijän väheneminen henkilökunnassa. Vuonna 2008 asiakkaita oli 747. Lasten ja nuortenpsykiatrian avopalveluita ja sairaalahoitoa ostetaan sekä Keski-Pohjanmaan että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireiltä. (liite 18.) Perheneuvolatyö voi olla sekä ehkäisevää lastensuojelutyötä että varsinaista lastensuojelua tukevaa toimintaa. Usein ohjaus ja neuvonta, jossa vanhemmille annetaan keskusteltuapua ja tietoa perheenjäsenten keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä lasten ja nuoren eri ikävaiheista, on ennaltaehkäisevää työtä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasta tai nuorta kohtaan esim. perheen muutostilanteissa ja auttaa vanhempia vastaamaan lapsen tai nuorten tarpeisiin. Lapsille ja nuorille järjestetään terapiaa, joilla voi olla myös lastensuojelua ehkäisevää merkitystä. Lasten ja nuorten terapioissa huomioidaan myös vanhempien ja muun perheen tuen ja hoidon tarpeet. Koska lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia, hoidollinen ja pitkäkestoinen työ painottuu ja ennaltaehkäisevään työhön ei asiakastyön lisäksi jää resursseja. Lasten, nuorten ja perheiden asioissa korostuu yhteistyön tekeminen muiden saman perheen kanssa toimivien tahojen kanssa. TOIMIVAA: moniammatillinen työskentelytapa tuttua. KEHITETTÄVÄÄ: peruskoulunsa päättäneiden nuorten psykiatrisen hoitoketjun rakentaminen. alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä palveluiden kehittäminen. työntekijöiden rekrytoinnin kehittäminen. osallistuminen perhepalvelukeskuksen ja perhepalveluverkoston toiminnan kehittämiseen. lisääntyvät avo- ja avioerot lisäävät perheasioiden sovittelun tarvetta. 18

20 2.2.3 Päivähoito Varhaiskasvatuspalveluiden toiminta-ajatuksena on järjestää perheiden tarpeiden mukaisia laadukkaita varhaiskasvatuspalveluita riittävästi lakisääteisen ajan puitteissa joko kuntayhtymän järjestämänä tai yksityisten toimijoiden tuottamana. Alle kouluikäisen lapsen vanhemmat voivat vanhempainrahakauden päätyttyä järjestää lapsen hoidon kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen avulla tai hakea lapselle kunnallisen hoitopaikan. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen perustuu lakiin lasten päivähoidosta, perusopetuslakiin (esiopetus), sekä lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Lasten varhaiskasvatuspalveluita on varauduttu Kalliossa järjestämään vuonna 2010 seuraavasti: o Perhepäivähoito: 483 lasta. Perhepäivähoitajat (n. 115) työskentelevät omassa kodissaan, lasten kotona tai useamman perheen muodostamissa hoitorenkaissa. o Päiväkotihoito ja esiopetus 793 lasta: 15 päiväkotia, joissa on henkilökuntaa n Nivalassa ja Ylivieskassa esiopetusta järjestetään päivähoidon ja koulutoimen ryhmissä. Alavieskassa ja Sievissä esiopetusta järjestetään vain koulutoimen ryhmissä. o Ryhmäperhepäivähoito 119 lasta: 7 ryhmäperhepäivähoitokotia, joissa on henkilökuntaa n. 25. o Kotihoidon tuki lasta. o Yksityinen päivähoito (yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, palveluseteli) 114 lasta (liite 19.) Kasvatuskumppanuus ja varhainen tuki Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu, ja he tuntevat oman lapsensa parhaiten. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on koulutuksen antama ammatillinen osaaminen. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vastuu yhteistyön edellytysten luomisesta. Käytännössä kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Yhteistyön lähtökohtana on vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tasa-arvoinen vuorovaikutus. Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan yksilöllinen ja lapsilähtöinen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma muodostuu vanhempien ja kasvatushenkilöstön näkemysten sekä lapsen tarpeiden ja toiveiden pohjalta. 19

21 Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on kotikasvatuksen tukemisen ohella tunnistaa varhaisessa vaiheessa lapsen mahdollinen tuen tarve jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella ja luoda yhteistyössä vanhempien kanssa yhteinen toimintamalli lapsen tukemiseksi. Oheisessa kaaviossa on prosessikuvaus lapsen kehitykseen liittyvän huolen heräämisestä ja tuen tarjoamisesta (varhainen ja erityinen tuki). Prosessikuvaus lapsen kehitykseen liittyvän huolen heräämisestä ja tuen tarjoamisesta Kasvattajien ja vanhempien yhdessä sopimat käytännön tukitoimet Huoli lievenee tai poistuu Huoli havaitaan - havainnointi - havaintojen kirjaaminen - kasvattajan tai vanhemman yhteydenotto kiertävään erityislastentarhanopettajaan (kelto) mahdollinen Keskustelu lapsen vanhempien kanssa - vanhemmat ja kasvattajat yhdessä suunnittelevat tukitoimia - tarvittaessa kelto mukana -jatkosuunnitelmasta ja - toimenpiteistä sopiminen - jatkosuunnitelman kirjaaminen Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma - vanhemmat, päivähoito ja Kelto yhdessä Yhteys muihin yhteistyötahoihin esim. - lastenneuvola - perheneuvola - psykologi - puhe-, toiminta-, fysioterapeutti -perhetyö -sosiaalityöntekijä -erikoissairaanhoito Tuki lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle suunnitelman mukaisesti - säännöllinen seuranta ja arviointi Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma - vanhemmat, päivähoito, kelto ja muut yhteistyötahot yhdessä Tiedonsiirto uuteen hoitopaikkaan ja esiopetukseen ja tiedon-siirto esiopetuksesta perusopetukseen vanhempien kanssa sovittavalla tavalla TOIMIVAA: varhaiskasvatuspalvelut järjestetään lakisääteisen ajan puitteissa. kasvatuskumppanuus ja huolen puheeksi ottaminen. pysyvä ja koulutettu henkilöstö varhaiskasvatuksen tehtävissä. henkilöstön koulutus- ja kehittämismyönteisyys. KEHITETTÄVÄÄ: kasvatuskumppanuus ja huolen puheeksi ottaminen. lasten ja perheiden nykyistä varhaisempi tukeminen. tarvittavan tuen järjestäminen yhteistyössä vanhempien ja muiden kuntouttavien tahojen kanssa. varhaisen ja erityisen tuen saatavuus kotona hoidossa oleville lapsille sekä lapsille, jotka ovat yksityisten päivähoitopalveluiden piirissä. 20

22 2.2.4 Koulu ja kouluttautuminen Kallion alueen oppilaiden ja opiskelijoiden määrä syyskuussa 2009: - esiopetus: Ylivieska 208, Nivala 89, Sievi 93, Alavieska 45 - perusopetus: Ylivieska 2 171, Nivala 1 484, Sievi 862, Alavieska lukiokoulutus: Ylivieska 347, Nivala 162, Sievi 90, Alavieska - - ammatillinen koulutus: Ylivieskassa ammatillista peruskoulutusta suorittaa 259 opiskelijaa ja Nivalassa 782 opiskelijaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin järjestämisestä perusopetuksessa ja lukioissa on luettavissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteissa sekä kuntakohtaisissa opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelman perusteissa on erillisesti ohjeistettu mm. oppilaskuntatoiminta, kodin ja koulun yhteistyö, koulun aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta, tukioppilastoiminta sekä nuorten keskuudessa kouluilla tehtävä kriisityö. Ylivieskan, Nivalan, Sievin, Alavieskan sekä Kallion peruskuntayhtymän yhteistyönä on valmistumassa oppilas- ja opiskelijahuollon yhtenevät toimintamallit. Kehittämishankkeena valmistuvat toimintamallit pienille ja isoille alakouluille, yläkouluille, yhtenäiskoululle (Alavieska) ja lukioille otetaan käyttöön syksyllä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä on meneillään hanke VEERA-Verkostoista voimaa opiskelijahuoltotyöhön. VEERA-hankkeen tavoitteena on vastata ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon akuutteihin alueellisiin kehittämistarpeisiin. Sen kohderyhmänä ovat opinto-ohjaajat ja opiskelijahuollon henkilöstö sekä ryhmänohjaajaopettajat. Välilliseen kohderyhmään kuuluu joukko erityistä tukea tarvitsevia, keskeyttämisriskissä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka opiskelevat KAM:n ammattiopistoissa. Projektin avulla pyritään lisäämään ohjaustoiminnan ja opiskelijahuoltotyön vaikuttavuutta ja moniammatista yhteistyötä siten, että se on osa opiskelijahuoltotyötä ja verkostotoimijat ovat mukana palvelujen tuottamisessa. Lisäksi tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseva opiskelija saa oikea-aikaista ja riittävää tukea opintopolun eri vaiheissa. Hanke kestää asti. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Kysymys on siis moniammatillisesta yhteistyöstä kouluympäristössä. Myös erilaisissa 21

23 kurinpitorangaistusten yhteydessä on huolehdittava tarvittava oppilashuolto ja lasta ei voi jättää ilman valvontaa. Kouluissa tulee yhteistyössä huoltajien sekä koulun toimintaa tukevien asiantuntijoiden kanssa tehdä oppilashuollon ja opiskelijahuollon toimintamalleja. Toimintamalleilla turvataan lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja koulunkäynnin onnistumista. Oppilashuolto on ennakointia, tukemista ja varhaista auttamista. Varsinaiset ratkaisut eri tilanteissa syntyvät sitten lähityössä kouluissa. Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Oppilas- ja opiskelijahuollossa on menossa alueellinen kehittämishanke Kehittämishankkeen tarkoituksena on yhtenäistää toimintaperiaatteet perusopetuksessa ja lukioissa Ylivieskan, Nivalan, Sievin, Alavieskan sekä Kallion peruspalvelukuntayhtymässä. Toimintamallit tulevat koekäyttöön syksyllä Kehittämishankkeen jälkeen toimintamallit tulevat kuntien koulutuspalvelujen nettisivuille kaikkien tavoitettavaksi. Koulukuraattori ja koulupsykologi Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hän toimii yhteistyössä vanhempien, lasten ja koulun henkilökunnan kanssa. Koulukuraattorin tehtävänä on yhtenä olla mukana varmistamassa, että koulutyö onnistuu. Hän on mukana etsimässä ratkaisuja mahdollisiin koulukäynnin esteisiin tai muihinkin huolen aiheisiin, joita lapsella tai lapsesta koulussa tai kotona on. Yksi menetelmätapa on yhteiset keskustelut huoltajien, lapsen opettajan ja lapsen kanssa. Vaikka keskusteluissa saattaa olla useitakin eri asiantuntijoita, niin vasta yhteinen keskustelu tuo esille aloitteita, miten lapsen asiassa voidaan edetä. Koulukuraattori on myös mukana koulun toiminnan kehittämisessä oppilashuollon asioissa. Koulukuraattoripalveluja on tällä hetkellä käytössä Nivalassa ja Ylivieskassa. Ammattiopistojen puolella kuraattori on käytössä vain Nivalan ammattiopistolla Vuoden 2009 alusta on Kalliossa ollut kaksi koulupsykologin virkaa. Koulupsykologit kuuluvat perheneuvolan henkilökuntaan. Kouluttautuminen alueella Kallion alue tarjoaa nuorille monipuoliset mahdollisuudet peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin sekä ammatilliseen kouluttautumiseen. Lukio-opetusta järjestetään 22