KESKI-SUOMEN SOTE HANKE

Transkriptio

1 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid5. KESKI-SUOMEN SOTE HANKE Maakunnallinen seurantaryhmä Marja Heikkilä

2 KASTE-HANKEPÄÄTÖS Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hankkeen hallinnoijana on Jyväskylän kaupunki. Kokonaisrahoitus on 1,3 milj. euroa, STM:ltä saatu , Kuntarahoitus on : Jyväskylän kaupunki 1/2 ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1/2. Hankkeen kesto Hankealueena Keski-Suomen 21 kuntaa Ohjausryhmänä Keski-Suomen sote-koordinaatioryhmä, jossa edustettuna kunnat, SHP, oppilaitokset, K-S:n liitto, järjestöt ja Jykes Toimii Itä- ja Keski-Suomen sote-alueella

3 Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö HYKS erva as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa kuntaa Etelä-Karjala kuntaa Kymenlaakso kuntaa KYS erva as. 68 kuntaa L Pohjois-Savo kuntaa Etelä-Savo kuntaa Itä-Savo kuntaa Keski-Suomi kuntaa Pohjois-Karjala kuntaa LP OYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa kuntaa Kainuu kuntaa Keski-Pohjanmaa kuntaa Lapin kuntaa Länsi-Pohja kuntaa PP KAI TAYS erva Pirkanmaa as kuntaa 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa kuntaa Kanta-Häme kuntaa Päijät-Häme kuntaa V EP KP KS PS PK TYKS erva as.62 kuntaa Varsinais-Suomi kuntaa Satakunta kuntaa Vaasa kuntaa Manner-Suomi as. 304 kuntaa Ahvenanmaa Koko maa as. 16 kuntaa as. 320 kuntaa S VS P KH HUS PH ES KYM EK IS Kuntarajat MML 2013 Karttakuva Kuntaliitto/MS

4 HANKE TOTEUTTAA KAHTA KASTE- OSAOHJELMAA Osaohjelma IV: Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Toimenpide 8: Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia Toimenpide 9: Varmistetaan tarpeenmukaisten palvelujen oikeudenmukainen saatavuus Osaohjelma VI: Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Toimenpide 12: Vahvistetaan johtamista uudistamaan palvelurakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä edistämään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia. Toimenpide 13: Vahvistetaan johtamista edistämään henkilöstön riittävyyttä ja kehittämään osaamista

5 HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämisvastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi

6 KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKEKOKONAISUUS Sote-lainsäädännön uudistus Sotepalvelumallit Johtaminen ja viestintä Sote-alueen järjestäytyminen Alueen/Keski-Suomen tuotantomalli(t) Uusi palveluverkko Palveluohjaus Uudet palveluprosessit Uudet toimintatavat Monituottajamalli Kansalaisten ja asiakkaiden osallisuus Tutkimus, koulutus, kehittäminen Luottamuksen rakentaminen Palvelumuotoilu Tietoperusteisuus Uusi palvelukulttuuri

7 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid4.

8 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmää uudelleenorganisoimalla Laajojen asiakaslähtöisten ydinprosessien uudistaminen 1. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon intergaatio 2. Vanhuspalvelut 3. Monialainen kuntoutus 4. Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu Sote-alueen uusi käsite miten huomioimme integroituja palveluprosesseja rakennettaessa!

9 2. Varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla Lähipalvelujen turvaamisen suunnitelman laadinta ja pilotointi ( vanhan järjestämislakitr:n väliraportti) Lähipalveluiden määrittely -> yhteistyö ja pilotit Kuntaliiton Vaikuttavat lähipalvelut hankkeen kanssa Liikkuvat asiantuntijat, etäpalvelumallit, sähköiset palvelut (nettipohjaiset neuvonta- ja tukimuodot, etäkonsultaatio, pyörillä kulkevat palvelut), olemassa olevan soteinfrastruktuurin ja muiden tilojen tehokkaampi hyödyntäminen Vahva yhteys ja yhteistyö sote-palveluiden ja kuntien itse järjestämien palveluiden välillä Paikallisyhteisöjen voimavarat ja niiden tukeminen

10 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla Johtaminen on hankkeessa sekä kehittämisen kohde että keino Erityisesti lähijohtajien merkitys on keskeinen uudistusten toimeenpanossa Keskeiset johtamisen kehittämisalueet hankkeessa: Uuden palvelukulttuurin luominen Tietojohtaminen Palvelumuotoilu (myös muussa kehittämisessä, mm. prosessit, lähipalvelut)

11 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksikkö

12 KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Toiminta Itä- ja Keski-Suomen sote-alueella verkostorakenne Suhde palvelutuotantoon tärkeä Keski-Suomessa koostuu perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämis-, koulutus- ja tutkimustoimijoista Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitoksien kanssa tehtävä yhteistyö keskeistä Lähdetty pitkälti olemassa olevien resurssien integroinnista ja uudelleen kohdentamisesta Suunnittelutyötyötä tehty eri tahoilla ja yhdessä Mm. Uusi Sairaala hanke (esh), PTH:n yksikkö ja Koske

13 KEHITTÄMISEN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yli sektorirajojen Osallisuus ja yhteisöjen voimavarojen huomioiminen palvelujen kehittämisessä Palveluohjaus

14 ODOTETUT TULOKSET 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon sote-alueen laajuisten ydinprosessien mallintamisella on voitu turvata ennaltaehkäisevät, peruspalveluihin panostavat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit, jotka aikaa myöten säästävät kustannuksia. 2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueella on päästy yhteisymmärrykseen siitä, mitä ovat lähipalvelut, miten niitä tuotetaan ja millainen on palveluverkko. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen parantaminen tulee säästämään resursseja osaoptimoinnin lopettamisen, tiedon hyödyntämisen, asiakasymmärryksen parantamisen ja henkilöstön voimavarojen paremman hyödyntämisen myötä. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden alueellisen kehittämis-, tutkimus- ja koulutusrakenteen synnyttäminen tulee parantamaan palveluiden laatua, koska kehitystyön ja tutkimuksen hyödyntäminen arkityössä saadaan systemaattiseksi. 5. Kaiken tämän pohjalta Keski-Suomeen on luotu asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne- ja toimintamalli, joka integroimalla resursseja ja kohdentamalla palvelut oikeisiin asiakastarpeisiin hillitsee kustannusten kasvua.

15 AIKATAULU 3/2014 3/2015: Mallintamis- ja verkostoitumisvaihe Lähipalveluiden järjestämissuunnitelman työstäminen yhdessä maakunnan kuntien kanssa Ydinprosessien mallintaminen asiantuntijaryhmissä Johtamisosaamisen parantamisen prosessi alkaa. Palveluohjauksen ja neuvonnan sote-alueen laajuinen prosessi alkaa Kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen kehittäminen alkaa 4/2015: Pilotointivaihe Lähipalvelusuunnitelma hyväksytään ja sen toteutusta pilotoidaan. Ydinprosessien pilotointi Palveluohjauksen ja neuvonnan prosessia tarkennetaan erityisesti paljon palvelua tarvitseville Johtamisosaamisen parantamisen prosessin osallistujajoukkoa laajennetaan Kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen pilotointi Ehdotus uudeksi tuotanto- ja toimintamalliksi käsittelyyn 4/ /2016: Juurruttamis- ja levittämisvaihe Lähipalveluverkko toiminnassa, Ydinprosessien laajentaminen uusille alueille Palveluohjaukseen ja neuvontaan sote-alueen laajuiset välineet Uusi kehittämisrakenne palvelemassa entistä laadukkaampaa palvelutuotantoa. Uusi tuotantorakenne ja toimintamalli aloittaa

16 Sotelainsäädännön uudistus Sotepalvelumallit Johtaminen ja osaaminen Tutkimus, koulutus, kehittäminen Tukipalvelut Tuotantomallin hiominen Työryhmä Kuntaneuvottelut Hankesuunnitt elijat 1.6. alk. Prosessia siantuntijat 1.8. alk. Lähipalvelut Palveluohjaus Lainsäädännön mukaisen ja alueelle sopivan mallin käyttöönoton valmistelu kuntien, sote-alueenja hankkeen yhteistyönä. Kuntien tarvittavat päätökset. Maakunnan uusi palveluverkko Uudet palveluprosessit 1. PTH:n ja ESH:n integraatio 2. Monialainen kuntoutus 3. Vanhustenhuolto 4. Lapset, perheet, lastensuojelu Työryhmä Tietojohtaminen, palvelumuotoilu, työhyvinvointi, 1.9. henkilöstörakenteen kehittäminen Työryhmä alk. 1.9., jos sotejärj.lakiluonnos Tutkimus-, koulutus-ja kehittämisrakenteen annettu Kun tuotantomallista on päätetty

17 HANKEORGANISAATIO Hankkeen ohjausryhmänä toimii Keski-Suomen SOTEkoordinaatiotyöryhmä Valmisteluryhmät, mm: PTH/ESH integraatio Vanhuspalvelut Kuntoutus Lastensuojelu Hallinto- ja tukipalvelut Tuotantomallitr. (aloitti ) Tutkimus, koulutus, kehittäminen Johtaminen, viestintä Suhde jo olemassa oleviin ryhmiin ja hankkeisiin!!

18 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Hankepäällikkö (100%), Marja Heikkilä Hankesuunnittelija (100%), Riitta Pylvänen Erityisvastuuna palveluverkot, lähipalvelut Yhteys Kuntaliiton Toimivat lähipalvelut -hankkeeseen Hankesuunnittelija (100%), Anu Pihl Erityisvastuuna palveluohjauksen kehittäminen 4-8 palveluprosessien kehittäjiä (100-50%) rekrytointi alkamassa Kuhunkin prosessiin asinatuntija(t) 1-2 vuotta Ostopalvelut, asiantuntijatyötä

19 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v

20 TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen sote-tuotantomallia Työryhmään valittiin seuraavat henkilöt: Mikael Palola, Saarikka, pj Marja Heikkilä, Keski-Suomen SOTE 2020 hanke, esittelijä Juha Kinnunen, Keski-Suomen SHP Raija Kolehmainen, Äänekoski Ulla Kuittu, Jyväskylä Marja Laurila, Wiitaunioni Reijo Räsänen, Seututerveyskeskus Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö Mauno Vanhala, Keski-Suomen SHP:n perusth:n yksikkö Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan Koske, sihteeri

21 TUOTANTOVAIHTOEHDOT KESKI- SUOMESSA Työryhmä päätti tarkastella neljää eri tuottajavaihtoehtoa: 1. Kunnat, (21/23, jos Jämsä+Kuhmoinen mukana) 2. Nykyiset, Paras-lain mukaiset sote-tuottajat, 5/6 3. Keski-Suomen maakunta, 1 4. Tuleva sote-alue, Keski-Suomi 31% tästä Näille tuottajille luotiin vertailukriteerit. Lisäksi kerättiin huomioita asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta sekä plussia että miinuksia (vahvuudet/heikkoudet)

22 TUOTTAJIEN VERTAILUKRITEERIT 1. Kyky luoda toimivat palveluprosessit, joissa asiakasta ei pompotella 2. Kyky purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä 3. Kyky edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota 4. Kyky vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja 5. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi 6. Kyky edistää taloudellista tehokkuutta 7. Kyky taata kansalaisen valinnanmahdollisuus 8. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 9. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti 10. Kyky innovatiivisiin hankintoihin/kilpailuttamisosaaminen 11. Kyky vastata tilojen hallinnasta/omistuksesta muuttuvissa tilanteissa

23 YHTEENVETO TUOTTAJAVAIHTOEHDOISTA Parhaaksi vaihtoehdoksi uudessa tilanteessa todettiin Keski-Suomen laajuinen tuotantoalue Sote-järjestämisalue koettiin yleisesti mahdottomaksi hallita valtavan kokonsa vuoksi Nykyiset kunnat koettiin liian pieniksi myös Jyväskylä (vrt. kriteerit!) Nykyiset maakunnan sote-organisaatiot (Paraslain mukaiset) ovat myös liian heiveröisiä, osalla ei edes perustason sote-integraatiota

24 SOTE-TUOTTAJAN HALLINTOMALLIN VAIHTOEHDOT KESKI-SUOMESSA Kuntayhtymä Liikelaitoskuntayhtymä Kuntayhtymä + kuntayhtymäliikelaitos Osuuskunta Osakeyhtiö Säätiö Vastuukunta

25 HALLINTOMALLIEN VERTAILUKRITEERIT 1. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 2. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti 3. Kyky turvata kansalaisvaikuttaminen/demokratia 4. Viranomaistoiminnan mahdollistaminen 5. Kyky innovatiivisiin hankintoihin/kilpailuttamisosaaminen 6. Kyky vastata tilojen hallinnasta/omistuksesta eri tilanteissa 7. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi

26 YHTEENVETO HALLINTOMALLEISTA Hallintomallivertailussa painottui kyky tukea joustavaa ja asiakaslähtöistä palvelutuotantoa Painotettiin kokonaan uutta hallintoa ei entiselle pohjalle, esimerkiksi sairaanhoitopiiri tai Jyväskylän kaupunki Tärkeää mahdollisuus tehdä viranomaispäätöksiä -> kunnallinen pohja Arvion mukaan sosiaalihuollossa tehdään Keski-Suomessa viranomaispäätöstä vuodessa! Suurimman suosion saavutti liikelaitoskuntayhtymä tai perinteinen kuntayhtymä Sote -tuottajaorganisaatio keskittyy ydinosaamiseensa Tukipalvelut erilliselle/ille toimijoille

27 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLIN LUONNOSTELUA

28 KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN TUOTANTOALUE MIKSI? Suuri tilaaja suuri, osaava tuottaja ( tilaajan ja tuottajan erottaminen) Suuri tuottaja kykenee neuvottelemaan ja vastaamaan koko sote-palvelukonaisuudesta (täysi sote-integraatio) Vaikea uskoa, että meillä on heti niin taitava tilaaja, joka kykenee tilaajaosaamisellaan turvaamaan koko sote-alueen ( ) asukkaiden palvelut -> alue pilkottava pienempiin osiin Mitä suuremmat tuotanto-alueet, sitä pienempi tilaajaorganisaatio järjestämisalueelle tarvitaan Keski-Suomessa on perinteistä hyvää osaamista ja yhteistyötä erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestämisessä

29 KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN TUOTANTOALUE MILLAINEN? Koko maakunnan laajuinen myös Jämsän seutu mukaan - jos haluavat tulla Uusi toimintapohja ei SHP tai Jyväskylä Hallintomallin tulisi tukea joustavaa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotantoa Mielellään ketterämpi kuin perinteiset kuntayhtymät Hoitanee julkisia viranomaistehtäviä, joten tulee olla kunnallinen Liikelaitoskuntayhtymä saanut paljon kannatusta Alihankintana yksityiset ja 3. sektorin palvelut Mallin tulisi turvata maakunnan laajuiset asiakasprosessit Tärkeää huomioida alueiden erilaisuus alueorganisointi myös mahdolliseksi

30 KESKI-SUOMEN SOTE-TUOTANTOALUEEN KESKEISET TEHTÄVÄT Keskittyminen sote-palveluiden vaikuttavuuden parantamiseen -> tuottavuuden parantuminen Vaatimus kehittää palveluita koko maakunnan mittakaavassa ja hyödyntää parhaita malleja Vaatimus luoda uudenlainen sekä ennaltaehkäisyyn että palvelujen tuotantoon keskittyvä toimintamalli (EI pelkkä palvelutehdas) Kustannustietoisuus on nostettava uudelle tasolle, ei jälkilaskutusmahdollisuutta Tilat ja laitteet erilliselle kiinteistöyhtiölle, joka olisi tuotanto-organisaation omistuksessa (estäisikö keskittämisen?)

31 KESKI-SUOMEN SOTE-TUOTANTOALUEEN SUHDE SOTE-ALUEESEEN (JÄRJESTÄJÄÄN) Hyvä yhteistyö olemmehan jäseninä kuntayhtymässä, jossa meillä on 31 %:n vaikutusvalta jos olemme yhtenäisiä Tarvittava sote-alueen laajuinen palvelutuotanto-, kehitttämis-, koulutus- ja tutkimusyhteistyö Työnjako, erikoistuminen, verkostoituminen, palveluverkon tarkastelu reuna-alueilla Yhteistyö tukipalveluissa Tietohallinto, teknologian kehittäminen, ym. Keski-Suomi on vahva, alueensa läpikotaisin tunteva tuottaja -> edellyttää osaamisen vahvistamista!

32 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLEJA Esimerkkejä

33 Keski-Suomen hyvinvointipiiri Keski-Suomen hyvinvointipiiri Pohjoinen lähipalvelujen tuotantoyksikkö Piirin ulkopuoliset palvelut SOTE-alueilla Alueelliset integroidut palvelut Täydentävät yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut Eteläinen lähipalvelujen tuotantoyksikkö

34

35 Maakunnan tuotanto lueet ja keskeisimmät prosessit Tuotanto alue 1 Porsessi1 Prosessi 2 Prosessi 3 Tuotanto alue 2 Tuotanto alue 3 Tuotanto alue 4

36 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KIITOS! Hankkeen kotisivut: