GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet toimiala M06/3521/2000/2/10 KUIVANIEMI Välikangas - Kylmäkangas
|
|
- Kirsi Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet toimiala KUIVANIEMI Välikangas - Kylmäkangas Seppo Rossi KULTATUTKIMUKSET VUOSINA KUIVANIEMEN KUNNASSA OIJÄRVEN ARKEEISELLA VIHREÄKIVIVYÖHYKKEELLÄ VALTAUSALU- EILLA VÄLIKANGAS 1 (KAIVOSREKISTERINUMERO 6846/1) JA KYLMÄ- KANGAS 1 (KAIVOSREKISTERINUMERO 7002/1)
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS i KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Seppo Rossi Raportin nimi Raportin laji Valtauraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kultatutkimukset vuosina Kuivaniemen kunnassa Oijärven arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtausalueilla Välikangas 1 (kaivosrekisterinumero 6846) ja Kylmäkangas 1 (kaivosrekisterinumero 7002/1) Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa pääosiltaan Ranuan ja Kuivaniemen kuntien alueille sijoittuvaa Oijärven liuskejaksoa vuosina Tutkimukset ovat osoittaneet liuskejakson tyypilliseksi arkeeiseksi vihreäkivivyöhykkeeksi, joka koostuu pääosin mafisista ja ultramafisista vulkaniiteista sekä grauvakkamaisista, paikoin grafiittipitoisista kiilleliuskeista. Suprakrustisiin kiviin on tunkeutunut happamia kvartsi-maasälpäporfyyrijuonia ja tonaliitti-intruusioita. Välikankaan valtausalueella toteutetun noin kolme kilometriä pitkän kaakko-luodesuuntaisen kairausprofiilin pohjoispäässä Kylmäkankaalla lävistettiin kultamineralisaatio. Se liittyy kvartsikiveen, joka mahdollisesti on diffuusin juonimaisen kvartsiutumisen tuotosta deformoituneessa ja serisiittiytyneessä kvarsi-maasälpäporfyyrissä pitkin sen jyrkästi luoteeseen viettävää kontaktia ultramafisen vulkaniitin kanssa. Ensimmäinen kvartsikivilävistys (R654, kuva 4) sisältää metrin matkalla keskimäärin 6 ppm kultaa, 41 ppm hopeaa ja 20 ppm telluuria. Hyvin hienorakeinen kulta esiintyy hipputomuna kvartsikivessä ja sen välittömässä läheisyydessä. Kullan yhteydestä tavataan elektrumia (kulta-hopealejeerinki), hessiittiä (hopeatelluridi) ja lyijy-kuparitelluridia. Kvartsikivi sisältää myös vaihtelevia määriä rikkikiisua, kuparisulfideja (kuparikiisu, kuparihohde ja borniitti on tunnistettu), lyijyhohdetta ja sinkkivälkettä. Kvartsijuonet kvartsikiven kattopuolella ovat tyhjiä malmimineraaleista. Kohteellisia tunnustelevia rinnakkaisia kairauksia suoritettiin Välikankaan kairausprofiilin kummallakin puolella viidenkymmenen metrin etäisyydeltä. Välikankaan kairausprofiilin luoteispuolella mineralisaatio melkein häviää mutta jatkuu koilliseen ja ulottuu 170 metrin syvyyteen ja on alaspäin rajaamatta. Paras 75 metrin syvyydestä tavattu 11 metriä pitkä kvartsikivilävistys sisältää keskimäärin 22 ppm kultaa ja 124 ppm hopeaa (R658, kuva 5). Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kultamineralisaatio, hydroterminen muuttuminen, hiertovyöhyke, arkeeinen, Kylmäkangas Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kuivaniemi, Oijärvi, Kylmäkangas Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M06/3521/2000/2/1+ Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 22 s. + 7 liites. Suomi
3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ii DOCUMENTATION PAGE Date Authors Seppo Rossi Type of report Claim report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Goldexploration during years in the parish Kuivaniemi at the claim areas Välikangas 1 (6846/1) and Kylmäkangas 1 (7002/1) Abstract The Geological Survey of Finland has studied the geology and the ore potential of the late Archaean Oijärvi greenstone belt during years This earlier poorly known and almost unexplored greenstone belt is located in northern Finland belonging for the most part to the parishes of Ranua and Kuivaniemi. The greenstone belt is mostly covered by the Quarternary overburden from 1 to 50 m in thickness. For that reason the known geology of greenstone belt is largely based on the data of from low-altitude airborne and ground geophysical surveys and most importantly, diamond drilling and petrological studies. The gold mineralization at Kylmäkangas in the middle part of Oijärvi greenstone belt was intersected at the northern end of an about 3 km long Välikangas drilling profile trending northwestward. The host rock of the mineralization is a quartz rock which probably has been formed by diffuse vein-like hydrothermal silicification of deformed and sericitized quartz-feldspar porphyry along the steeply NW dipping contact of altered ultramafic volcanic rocks. The first intersection (R654, Fig. 4) contained 6 ppm Au and 41 ppm Ag over 17,75 m. Very finegrained gold appears as native dust in the quartz rock and its immediate neighborhood and is associated with electrum (gold-silver alloy), hessite (silver-telluride) and lead-copper-telluride. The quartz rock contains also variable amounts of pyrite, copper sulfides (chalcopyrite, chalcosite, bornite are identified), galena and sphalerite. Quartz veins in the hanging wall are barren. Local reconnaissance parallel drilling was carried out on the both sides of the long profile at a distance of 50 m. On the southwestern side of the profile the mineralization almost disappears but continues towards northeast and extends downward 170 m below the surface and is open at depth. The best intersection, containing 22 ppm Au and 124 ppm Ag over 11 m, was detected at the depth of 75 m (R658, Fig.5). Keyword lode gold deposit, alteration, shear zone, greenstone belt, archaean, Kylmäkangas Geographical area Finland, Pohjois-Pohjanmaa, Kuivaniemi, Oijärvi, Kylmäkangas Map sheet Other information Report serial Pages 22 p + 7 apps Language Finnish Archive code Price Confidentiality
4 iii SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI i DOCUMENTATION PAGE ii SISÄLLYSLUETTELO iii JOHDANTO Tutkimusalueen sijainti Tutkimusten tausta Tutkimusten tavoite ja vastuuhenkilöt SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset tutkimukset Syväkairaukset Kairanreiät ja niiden sijoittelu Geofysikaaliset reikäluotaukset Kairansydännäytteiden petrografiset ja mineralogiset tutkimukset sekä kemialliset analyysit...8 TUTKIMUSTULOKSET Alueellinen geologia Alueen maaperä Alueen kallioperä Kylmäkankaan kultamineralisaatio Esiintymän arviointi TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN KIRJALLISUUSVIITTEET LIITTEET (Appendices) LIITTYY-AINEISTO (List of related material) Raportit (Research reports) Arkistomateriaalit (Archive material)
5 1 JOHDANTO Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella Kuivaniemen kunnassa ja Oijärven vihreäkivivyöhykkeellä Kemin kaupungista noin 60 kilometriä itään (kuva 1). Raportoitavat valtausalueet Välikangas 1, kaivosrekisterinumero 6846/1 ja Kylmäkangas 1, kaivosrekisterinumero 7002/1 ovat karttalehdellä A ja Kylmäkangas 1 osin myös karttalehdellä 08 C. Ne muodostavat yhtenäisen kokonaispinta-alaltaan ha:n laajuisen alueen Oijärven kylästä noin kymmenen kilometriä pohjoisluoteeseen. Valtausalueitten itäreunaa sivuava Jänespalon valtausvaraus on haettu mahdollisten jatkotutkimusten turvaamiseksi. Sen pinta-ala on 8.9 km 2. Valtaus- ja varausalueitten tekniset tiedot on esitetty taulukossa 1 ja niiden sijainnit kuvissa 2 ja 3. Valtausalueet sijoittuvat kahdelle soiden reunustamalle ja ympäristöstään hyvin loivasti kohoavalle mäntyä kasvavalle kangaskumpareelle, Välikankaalle ja sen pohjoispuoliselle Kylmäkankaalle. Valtausalue Välikangas 1 on suoraviivainen 3.5 km pitkä ja noin 80 m leveä vyöhyke suunnassa 325/145. Sen pohjoispään itäreunaa sivuaa liki suorakaiteen muotoinen valtausalue Kylmäkangas 1 ja laajentaa valtausaluetta Kylmäkankaalla lounaaseen. Yhdistetty valtausalue sijoittuu Kylmäkankaalla sen itäpuolisen Jänessuon soidensuojelualueen ja länsipuolisen Särkijärven väliin. Valtausalueen Välikangas 1 pohjoispää sivuaa kilometrin matkalla soidensuojelualueen läntistä reunaa noin m:n etäisyydeltä. Välikankaan valtausalueen pohjoispäähän Kylmäkankaalle kairatut reiät ovat Särkijärven itärannan vakituisesti asutusta talosta ja sitä ympäröivistä huviloista noin 800 m:n etäisyydellä. Välikankaan ja Kylmäkankaan alueilla suurin korkeus meren pinnasta on 125 m ja alin 110 m. Syväkairaus osoitti maapeitteen paksuuden huomattavaksi, maksimi 52 m (R644) ja minimi 19 m (R658). Kairanreikien sijainti on nähtävissä liitteessä 1.1. Maapeitteen keskimääräinen vahvuus kairanrei issä on 31 m. Maapeite koostuu pintaosaltaan moreenista, jonka paksuus on noin m. Moreeni on kerrostunut pohjavesivarastoksi osoittautuneen hiekka-sorakerrostuman päälle. Sen alla kalliota vasten on vain ohut moreenikerros. Runsasvetisen lajittuneen aineksen vahvuus on paksuimpien maapeitteiden alueella lähes 40 m. Pohjavesivaraston laajuutta ei tässä yhteydessä ole tutkittu, mutta syväkairauksen yhteydessä saatujen havaintojen perusteella se esiintyy yhtenäisenä koko lähes kolmen kilometrin pituisen reikäprofiilin matkalla. Lähimmät paikat, missä kallio tulee maanpinnalla näkyviin, ovat eteläisimmästä syväkairausreiästä kilometrin verran etelään. Taulukko 1. Valtaukset ja valtausvaraus. Table 1. Claims and claim reservation. Name of the claim Register number Area Registration day Expiration day Välikangas 1 Kylmäkangas /1 7002/ ha ha Claim reservation Jänespalo 18/ km
6 2 Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti Oijärven vihreäkivivyöhykkeellä. Geologinen kartta on yksinkertaistettu Suomen kallioperäkartasta 1 : (Korsman ym., 1997). Symbolit: (1) arkeeinen graniittigneissikompleksi, (2) arkeeisia vihreäkiviä, (3) kerrosintruusio, (4) paleoproterotsooinen Peräpohjan liuskealue, (5) tutkimusalue Oijärven vihreäkivivyöhykkeen keskiosassa (suorakaide rajaa kuvan 3 alueen). Fig. 1. Geographical location of the study area on the Oijärvi Greenstone Belt. Simplified geological map from the Bedrock map of Finland 1 : (Korsman et al. 1997). Symbols: (1) Archaean granite gneiss complex, (2) Archaean greenstones, (3) layered intrusions, (4) Paleoproterozoic schist belt, (5) study area in the middle of the Oijärvi Greenstone Belt (rectangular represents the area of Fig. 3). Oijärven kylästä valtausalueille on maanteitse matkaa noin 12 km. Siitä ensimmäiset 8 km ovat kestopäällysteistä Kuivaniemen Oijärven Yli-Iin maantietä. Loput 4 km ovat yksityistä paikallista hiekkatietä, joka loppupäässä jakautuu kahteen haaraan. Niistä toinen suuntautuu Särkijärven itärantaa myötäileväksi ja toinen loppupäässä metsäautotieksi muuttuneena vie Välikankaan pohjoispäähän ja valtausalueen Välikangas 1 keskivaiheille. Oijärveltä lähimpiin satama- ja lenttokenttäkaupunkeihin Ouluun ja Kemiin on molempiin maanteitse matkaa noin 80 km.
7 3 Tutkimusten tausta Oijärven vihreäkivivyöhykkeen, jota jatkossa kutsutaan Oijärven liuskejaksoksi, geologian ja malmipotentiaalin selvittämiseen perustettiin vuonna 1996 nelivuotinen vuoden 1999 lopussa päättynyt hanke (liittyy-aineiston raportit 1 ja 2). Keskeisin tutkimusmenetelmä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi olivat profiilikairaukset heikosti ja selektiivisesti paljastuneella liuskejaksolla. Niillä paikannettiin liuskejaksosta hydrotermisesti muuttunut laajamittainen hiertovyöhyke, jossa koko tutkitulla alueella todettiin esiintyvän anomaalisia Au-pitoisuuksia. Tutkimuksissa paikannettiin viitteellinen Karahkan kultaesiintymä ja kultapitoisuuksiltaan lupaavampi Kompsan esiintymä. Oijärven pohjois-eteläsuuntaisen liuskejakson pohjoisosasta alkaneet tutkimukset olivat suunnittelukauden lopulla edenneet liuskejakson keskivaiheilla länteen kääntyvän haaran taivekohtaan. Suunnitelmaan kuului siinä kesällä 1999 geofysikaalisten matalalento- ja maastomittausten ohjaamana toteutettu kolmen kilometrin mittainen syväkairausprofiili valtausalueella Välikangas 1 (ks. taulukko 2). Profiilin pohjoisosan kairanreiästä R654 tavattu kultamineralisaatio antoi aiheen paikallisiin lisäselvityksiin. Tutkimusten tavoite ja vastuuhenkilöt Valtausalueelle Välikangas 1 kairatulla syväkairausprofiililla (jatkossa Välikankaan kairausprofiili) pyrittiin hahmottamaan geologisia piirteitä Oijärven pohjois-eteläsuuntaisen liuskejakson keskiosassa länteen kääntyvän haaran taivekohdassa. Profiililla haluttiin varmentaa liuskejakson pituussuuntaa myötäilevän hiertovyöhykkeen jatkuminen ja selvittää mafisten ja ultramafisten vulkaniittien esiintymistä sekä tavoittaa vulkaniittien pohjoiskontakti. Välikankaan kairausprofiilin kairaus aloitettiin kesäkuussa 1999 sen eteläpäästä. Vuoden 2000 helmi-maaliskuun vaihteessa profiilin pohjoispäähän Kylmäkankaalle toiseksi viimeisenä kairatun reiän R654 kairasydännäytteistä saatujen malmianalyysien tulokset osoittivat reiän kvartsikivilävistyksessä esiintyvän huomattavasti kultaa. Tämän tiedon jälkeen välittömästi kevättalvella 2000 aloitetulla kohteellisella jatkokairauksella pyrittiin selvittämään kultapitoisen kvartsikiven jatkuvuutta syvemmälle ja profiilin molemmille puolille. Tutkimuksia on johtanut toimialapäällikkö Erkki Vanhanen. Oijärven liuskejakson vuosina toteutetun tutkimushankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet geologit Heikki Juopperi ja Antero Karvinen. Välikankaan profiilin kairauksista kesällä 1999 ja Kylmäkankaan kohteellisista kairauksista kevättalvella-keväällä 2000 ovat vastanneet geologit Seppo Rossi ja Heikki Juopperi. Geofyysikot Teuvo Pernu ja Heikki Salmirinne ovat osallistuneen Välikankaan ja Kylmäkankaan geofysikaalisten mittausten suunnitteluun ja tulosten tulkintaan. Kylmäkankaan geofysikaalisista reikäluotauksista on vastannut geofyysikko Pertti Turunen. Geologi Bo Johanson on hoitanut kiillotetusta ohuthieestä tehdyt mikroanalyysimääritykset. Mineraalimääritykset röntgendifraktiomenetelmällä on toteuttanut tutkimusavustaja Pentti Kouri. Tutkimusavustajat Tauno Mukku ja Mauri Kauttio ovat tehneet kiillotetut ja peitelasilliset ohuthieet. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset tutkimukset Oijärven liuskejakson keskeisellä alueella Särkijärvestä itään ja kaakkoon on vuonna 1998 suoritettu tunnustelevia VLF-R-mittauksia ja magnetometrauksia profiileittain Karahkalammen- Vääränkankaan ja Karahkan alueilla tasaisin pienin profiilivälein ja erillisin hajaprofiilein. Mittauk
8 4 Kuva 2. Maantieteellinen kartta Välikankaan ja Kylmäkankaan valtausalueiden ympäristössä esiintyvistä Jänesuon soiden suojelualueesta, teistä, järvistä, joista ja turvetuotantoalueista. Figure 2. Geographical map showing the nature reserve of Jänessuo, roads, lakes, rivers and peat production areas in surroundings of he claim areas of Välikangas and Kylmäkangas.
9 5 Kuva 3. Oijärven vihreäkivivyöhykkeen keskiosan yleispiirteinen geologinen kartta, johon on merkitty Karahkan hiertovyöhykkeen, valtausalueitten Välikangas 1 ja Kylmäkangas 1, Jänespalon valtausvarauksen ja syväkairausreikien sijainnit. Fig. 3. Schematic geological map from the middle part of the Oijärvi Greenstone Belt showing locations of the Karahka shear zone, claims Välikangas 1 and Kylmäkangas 1, claim reservation Jänespalo and diamond drill holes.
10 6 set ovat olleet tuloksiltaan onnistuneita. Vuoden 1998 huhtikuussa toteutetuissa Karahkalammen- Vääränkankaan mittauksissa mittausprofiileille kertyi pituutta yhteensä km ja kahdenkymmenen metrin välein sijoittuvia mittauspisteitä yhteensä 1725 kappaletta. Vääränkankaan alueen mittaus tapahtui viideltä rinnakkaiselta kahdensadan metrin välein olevalta linjalta suorakaiteen muotoisen mittausalueen 0.8 x 4 km pituussuunnassa 295/115. Mittausalueen läntisimmän nurkan koordinaatit ovat x = ja y = ja itäisimmän nurkan koordinaatit x = ja y = Karahkalammen mittaus toteutettiin kolmella yhdensuuntaisella hajaprofiililla, joiden suunta on 325/145. Itäisimmän profiilin päät ovat x = , y = x = , y = ; keskimmäisen profiilin päät x = , y = x = , y = ja läntisimmän profiilin päät x = , y = x = , y = Välikankaan kairausprofiili sijoittuu Karahkalammen mittauksen läntisimmälle profiilille. Tältä profiililta ja viidenkymmenen metrin etäisyydellä sen molemmin puolin on suoritettu myös monitasoprofilointi-ipmittaus. Karahkan vuoden 1998 marras-joulukuussa mitattu yhtenäinen alue peittää Karahkalammen hajaprofiilien eteläosia. Mittaus on toteutettu kymmenen metrin pistevälillä kuudeltatoista rinnakkaiselta sadan metrin välein olevalta linjalta suorakaiteen muotoisen mittausalueen 1.5 x 2 km pituussuuntaan 315/135. Profiilien kokonaispituus on yhteensä km ja mittauspisteitä kertyi yhteensä 3265 kpl. Mittausalueen läntisimmässä kulmassa koordinaatit ovat x = , y = ja itäisimmässä kulmassa x = , y = Kylmäkankaan alueelta Välikankaan kairausprofiilin toiseksi viimeisen reiän R654 kairansydännäytteestä tavattujen huomattavien kultapitoisuuksien aiheuttamien kohteellisten täydennyskairausten tueksi suoritettiin paikalla aikaisempaa täydentävä VLF-R-mittaus ja magnetometraus. Tuloksiltaan onnistuneet mittaukset tapahtuivat kymmenen metrin pistevälillä seitsemältätoista yhdensuuntaiselta kahdenkymmenenviiden metrin välein olevalta profiililta suunnassa 325/145. Mittaussuunnassa pitkulaisen mittausalueen 400 x 750 m keskimmäinen profiili kulkee pitkin Välikankaan kairausprofiilia. Mittausalueen sisälle jäävät kairanreiät R652 - R659 (R657 = R684), R681 ja R682 (ks. liitteet 1.1, 2.1-3). Mittausten keskimmäisen profiilin päätepisteitten koordinaatit kairausprofiililla ovat x = , y = ja x = , y = Syväkairaukset Kairanreiät ja niiden sijoittelu Välikankaan kairausprofiilin ja sitä täydentämään Kylmäkankaalle kairattujen reikien kokonaispituus on m. Välikankaan kairausprofiiliin kesällä 1999 valtausalueelle Välikangas 1 kairattujen kuudentoista reiän R650 - R655 yhteispituus on m. Kevättalvella 2000 Kylmäkankaalle kairattujen kahdeksan reiän R656 - R659, R681 - R684 pituus yhteensä on puolestaan m. Yhteenveto kairauksista on esitetty taulukossa 2, kairausten reikien sijainti liitteessä 1.1 ja reikäluettelo liitteessä 1.2. Koska maapeite Välikankaan kairausprofiililla on huomattavan paksu, kaikkien reikien maakairaus tehtiin etukäteen kaivonporaustekniikalla. Varsinainen syväkairaus valmiisiin putkella suojattuihin maakairausreikiin toteutettiin T56-kalustolla. Kaikkien reikien kaltevuuden suuntaus on 145 muuten paitsi reiällä R655, jonka suuntaus on päinvastainen eli 325. Reikien alkuperäinen suunniteltu lähtökaltevuus oli 40. Rei istä otettiin tarpeen mukaan suunnattuja näytteitä niiden suunnan varmentamiseksi kallioperän tektonisiin tasosuureisiin nähden.
11 7 Kuten edellä geofysikaalisia tutkimuksia käsittelevässä kappaleessa todettiin, Välikankaan kairausprofiili on sijoitettu geofysikaaliselle maastomittausprofiilille. Aikaisemmin tehtyjen havaintojen perusteella tiedettiin VLF-R-menetelmällä ja magneettisesti mitatun kolme ja puoli kilometriä pit Taulukko 2. Syväkairaus Kuivaniemen kunnassa Välikankaan ja Kylmäkankaan alueilla. Table 2. Diamond drilling at Kuivaniemi commune in the areas of Välikangas and Kylmäkangas. Aika/alue Time/area 1999/Välikangas Reikäkoko mm Hole diameter mm 56 Reiät Holes R640 - R655 n 16 Valokuvattu Photographet x Yhteispi tuus m Total length m Geofysikaalise t reikäluotaukse t Geophysical drill hole surveys 2000/Kylmäkangas 56 R656 - R659 x ) R681 - R684 8 x ) Yhteensä/Total ) liitteet - Appendices ) liite - Appendix 3.4 kän profiilin pääosin sijoittuvan emäksisten vulkaniittien alueelle ja vain sen pohjoispään oletettiin mittaustulosten perusteella ylittäneen vulkaniittijakson pohjoiskontaktin. Mittausprofiilin eteläpään katsottiin ilmentävän hydrotermisesti muuttumattoman vulkaniitin neutraaleja ominaispiirteitä. Siihen terävästi rajautuvana alkaa mittausprofiililla pohjoista kohti selvästi alhaisemman ominaisvastuksen ja korkeamman vaihekulman jakso, jonka arvioitiin liittyvän hiertovyöhykkeeseen ja siinä hydrotermisesti muuttuneeseen vulkaniittiin. Kairausprofiilin ensimmäinen reikä R640 kairattiin tähän sähköisten ominaisuuksien vaihettumiskohtaan, jonka lävistämiseen reiällä pyrittiin. Ominaisvastukseltaan ja vaihekulmaltaan liki yhdenmukaista vyöhykettä seurattiin sadanviidenkymmenen metrin reikävälein reikään R650 asti. Valitulla reikävälillä oli tarkoitus saada johdevyöhykkeen liki pystyasentoisiksi arvioiduista rakenteista yhtenäinen aukoton geologinen kuva oletetun Karahkan hiertovyöhykkeen yli (ks. kuva 3). Reikäprofiilin loppuosassa ei enää kairattu tasavälein, vaan reiät kohdistettiin VLF-R-mittausprofiililta sopiviksi katsottuihin kohtiin. Sähköisesti yhtenäinen vyöhyke mittausprofiililla jatkui reikään R652, jonka etäisyys profiilin ensimmäisestä reiästä R640 on 2100 m. Reiästä R652 eteenpäin on mittausprofiililla ominaisvastuksessa ja vaihekulmassa epäsäännöllisin välimatkoin selkeää vaihtelua. Loput reiät kohdistettiin vaihteluvyöhykkeiden keskiosiin tai lävistämään niiden rajapintoja. Syynä Välikankaan kairausprofiilin pohjoisimman reiän R655 suuntaamiseen päinvastaiseen suuntaan kuin muut reiät oli arvio kivilajien rakenteiden kaateen mahdollisesta suunnan vaihtumisesta profiilin pohjoispäässä. Välikankaan kairausprofiilin reiästä R654 tavatun kultamineralisaation esiintymisen laajuutta tutkittiin Kylmäkankaan kohteellisella kairausohjelmalla. Reiän R654 taakse, sen luoteispuolelle, samaan profiiliin neljänkymmenen metrin päähän kairattiin reikä R656 kultamineralisaation syvyyssuunnassa jatkumisen selvittämiseksi. Myös kultamineralisaation jatkumista kivilajien kulun, profiiliin nähden poikittaisessa suunnassa tutkittiin kairaamalla sen ensimmäisen lävistyksen rinnalle viidenkymmenen metrin etäisyydelle sen molemmille puolille kahden reiän profiilit viidenkymmenen metrin reikävälein. Näistä idänpuoleista profiilia vielä jatkettiin tarkoituksena lävistää vulkaniittivyöhykkeen pohjoiskontakti, koska Välikankaan kairausprofiililla ei siihen oltu ulotuttu.
12 8 Välikankaan kairausprofiilin kaikkien reikien kairaus ei teknisesti onnistunut aivan suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi reikien R651 - R656 lähtökaltevuudet olivat käytännössä suunniteltua hieman jyrkemmät eli 45. Reikä R643 puolestaan taipui kallion rapautuneessa pinnassa jyrkästi aloituskaltevuutta loivemmaksi ja näytteenotin tukkeutui (reikä R643a liitteessä 1.2). Talteen saatiin rapakallionäytettä 4.70 m. Kairaus aloitettiin uudelleen alkuperäisen reikäpaikan vierestä lähtökaltevuudella 60 ja nyt onnistuen (reikä R643b liitteessä 1.2). Reiän R645 kairauksen keskeytti siihen ruhjekohdassa tullut vuoto (reikä R645a liitteessä 1.2). Reiästä syvyysväliltä saatu kairansydännäyte on taltioitu. Sementoinnin jälkeen reiän R645 kairaus aloitettiin samasta kohdasta uudelleen. Kairaus eteni aluksi osittain alkuperäistä reikää myöten, mutta erkani siitä pian (reikä R645b liitteessä 1.2). Reikä R650 oli myös ongelmallinen. Se eteni rapakalliossa sen pinnasta m syvyyteen m, mihin se lopetettiin, koska siihen mennessä kovaa kiveä ei vielä oltu tavoitettu ja sydänhukkaa oli kertynyt jo m. Kylmäkankaan kohteellisessa kairauksessa reiän R657 kairaus keskeytyi syvyyteen m suojaputken rikkoutumisesta johtuen. Tälle reiän R657 keskeytyneelle vaiheelle on annettu reikätunnukseksi R684 (ks. liite 1.2). Suojaputken vaihdon jälkeen reiän R657 kairausta jatkettiin normaalisti. Geofysikaaliset reikäluotaukset Geofysikaalista reikäluotausta varten suojaputki jätettiin reikiin R656 - R659 ja R681. Lisäksi oli tavoitteena jättää reikä R683 luotauskelpoiseksi, mutta se osoittautui kairauksen aikana sen verran vuotavaksi, että suojaputken jättämisestä siihen oli luovuttava. Suojaputkellisista rei istä muut pystyttiin luotaamaan paitsi reikä R657. Reikäluotauksella mitattiin reiän kivilajien tiheyttä, suskeptiivisuutta, ominaisvastusta, varautuvuutta ja gammasäteilyä. Mittaustulokset ovat nähtävissä liitteessä 3. Kairansydännäytteiden petrografiset ja mineralogiset tutkimukset sekä kemialliset analyysit Kaikista kairansydännäytteistä on visuaalisesti suoritetussa raportoinnissa määritetty kivilajit, kuvattu rakenteelliset piirteet ja arvioitu muuttumista. Raportoinnin yhteydessä on kairansydämistä tarpeellisiksi katsottujen hie- ja analyysinäytteiden paikat merkitty näytelaatikoissa kairansydännäytettä alapuolelta reunustavaan listaan. Näytelaatikot on valokuvattu ennen analyysinäytteiden ottamista muutoin paitsi reiän R681 kohdalla, josta analyysinäytteet oli otettu ennen kuvausta. Valokuvaus Välikankaan kairausprofiilin kairansydännäytteistä on toteutettu optisesti diafilmille, kun taas Kylmäkankaan kairansydännäytteet on kuvattu digitaalikameralla digitaaliseen muotoon ja taltioitu CD-levylle. Petrografisia ja malmimineralogisia tutkimuksia varten tutkimuskohteiden kairansydännäytteistä on teetetty 316 kiillotettua ohuthiettä ja 3 peitelasillista ohuthiettä Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimiston hielaboratoriossa Rovaniemellä. Mikroanalysaattorilla Geologian tutkimuskeskuksen Otaniemen toimipisteessä tutkittavaksi on toimitettu Välikankaan kairausprofiilin kultamineralisaatiolävistyksestä otetusta näytteestä valmistettu kiillotettu ohuthie R654/3521/99/72.50 (hienumero 20418). Se sisältää erittäin pienten kultahippujen ohella myös runsaasti pieniä vaikeasti tunnistettavia mineraalirakeita. Röntgendifraktiomenetelmällä (XRD) mineraalimäärityksiä on tehty Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimiston mineralogian laboratoriossa Rovaniemellä yhdestätoista Välikankaan kairausprofiilin näytteestä (laboratorionumerot , , ) ja kahdesta Kylmäkankaan kairansydännäytteestä (laboratorionumerot ). XRD-näytteet on kuvattu reikäraporteissa. Tutkimuskohteiden kairansydännäytteiden kemialliset analyysit on tehty vuosina Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratoriossa, joka on vuonna 1994 akkreditoitu EN standardin ja ISO Guide 25 mukaan suorittamaan kemiallisia analyysejä geologisista näytteistä ja ympäristönäytteistä (akkreditointitunnus T25). Akkreditointi on laadun arvioinnin jälkeen uusittu
13 9 vuonna Kaikkiaan on analysoitu 1010 näytettä malmitutkimuksia ja 199 näytettä petrologisia tutkimuksia varten (ks. liite 1.2). Analyysiin on käytetty timanttisahalla halkaistujen kairansydännäytteiden puolikkaat, jotka on murskattu mangaaniteräsleuoilla varustetulla leukamurskaimella. Malminäytteiden murskeet on kokonaisuudessaan jauhettu kromiteräsastiassa kiekkomyllyllä. Niiden analyysivälin tavoitepituus on ollut noin kaksi metriä. Näytepituuksissa on kuitenkin huomattavaa vaihtelua, koska kukin näyte on rajattu yhteen kivilajiin. Malmitutkimuksissa analysoidut jalo- ja perusmetallit sekä niiden määrityksissä käytetyt analyysimenetelmät on esitetty reikäkohtaisesti taulukossa 3. Jalometallimäärityksiin on käytetty menetelmiä 522U, 705A ja 235A. Menetelmässä 522U toimintavaiheet ovat kuningasvesiuutto huoneen lämmössä kahdenkymmenen gramman näytepunnituksesta, kerasaostus elohopealla ja kullan ja telluurin määritys grafiittiuuniatomiabsorptiospektrometrialla, GFAAS-tekniikalla. Menetelmä 705A koostuu dokimastisesta (Pbfire assay) erotuksesta ja rikastuksesta viidenkymmenen gramman näytepunnituksesta ja kullan määrityksestä liekkiatomiabsorptiospektrometrialla, FAAS-tekniikalla. Menetelmä 235A puolestaan perustuu kiihdytettyyn syanidointiuuttoon viidensadan gramman näytepunnituksesta ja kullan analysointiin FAAS-tekniikalla. Perusmetallit on määritetty osasta näytteitä analyysimenetelmällä 511P, joka perustuu kuningasvesiliuotukseen 0.15 gramman näytepunnituksesta ja analysointiin induktiivisesti kytketyllä plasma-atomiemissiospektrometrialla, ICP-AES-tekniikalla. Petrologisiin tutkimuksiin otettujen kairansydännäytteiden analyysivälin pituus on ollut cm. Näytteiden ositetusta murskeesta hiiliteräsjauhinastiassa rengasmyllyllä hienonnetun jauheen puristeesta on tehty monialkuainemääritys XRF-tekniikalla (175X) ja REE-analyysi ICP-MS-tekniikalla (308M). Kaikista XRF-näytteistä on määritetty myös hiili hiilianalysaattorilla (811L) (ks. liite 1.2). TUTKIMUSTULOKSET Alueellinen geologia Alueen maaperä Oijärven liuskejakson alueella topografiaa luonnehtivat laajat suoalueet ja matalat moreenikumpareet. Moreenista ja suoalueilla sitä peittävästä turpeesta koostuvan maapeitteen paksuus vaihtelee tavallisesti alle metristä kymmeneen metriin. Mutta liuskejakson keskivaiheilla aikaisemmin tutkittujen Karahkan ja Kompsan tutkimuskohteissa maapeite on kuitenkin todettu poikkeuksellisen paksuksi ja poikkileikkaukseltaan erikoiseksi (liittyy-aineiston raportti 1) kuten myös tässä raportoitavissa Välikankaan ja Kylmäkankaan kairauskohteissa. Erikoisiksi paksujen maapeitteitten alueet tekee niissä kahden moreenikerrostuman väliin sijoittuva veden täyttämä hiekka-sorakerros. Välikankaan - Kylmäkankaan kairauksissa maapeitteen paksuuden vaihteluväliksi todettiin m. Kohteessa maanpintaan rajautuva moreenikerros on paksuudeltaan noin kymmenen metrin luokkaa kun taas hiekka-sorakerroksen alla kallionpintaa vasten olevan moreenin paksuus maksimissaan on vain muutamia metrejä. Veden täyttämän hiekka-sorakerroksen sisältävä maapeite on paksuimmillaan Välikankaalla ja ohuimmillaan Kylmäkankaalla. Paksuudeltaan ja rakenteeltaan vastaavanlainen vesipitoisen hiekka-sorakerroksen sisältävä maapeite esiintyy myös Karahkan syväkairauskohteessa Välikankaalta kaksi kilometriä koilliseen. Edelleen Karahkasta kaksi kilometriä koilliseen Kompsan kairausalueella maapeitteen paksuus on huomattava mutta edellisiä ohuempi ja vaihtelee välillä m. Välikankaan, Kylmäkankaan ja Karahkan alueet kuuluvat ilmeisesti moreenin peittämään pohjavesialueeseen, jonka kokonaislaajuutta ei vielä tunneta. Alueen kallioperä Oijärven liuskejakso on pohjois-eteläsuuntainen, epäyhtenäinen, kokonaisuudessaan noin 80 km pitkä ja 1-8 km leveä. Sen keskiosassa, tämän raportin tutkimusalueen kohdalla, on länteen suuntautuva 10 km pitkä haara (kuva 1). Vihreäkivivyöhykettä ympäröivät arkeeiset tonaliitti-trondhje-
14 10 miitti-granodioriitti-sarjan granitoidit ja gneissit. Laajin ja parhaiten tunnettu liuskejakson keskiosa (kuva 3) muodostuu pääosin yleensä jyrkkäkaateisista massiivisista ja tyynylaavarakenteisista mafisista ja ultramafisista vulkaniiteista, jotka kemiallisen koostumuksensa perusteella ovat Fe-tholeiitteja, Mg-tholeiitteja, Cr-rikkaita basaltteja, basalttisia komatiitteja ja komatiitteja. Vulkaniittien keskellä esiintyy kapeana vyöhykkeenä kvartsi-serisiitti- ja serisiittiliuskeita sekä paikoin välikerroksina vulkaniiteissa grafiittipitoista kiilleliusketta. Vulkaniittivyöhykettä reunustavat länsipuolelta sekä länteen suuntautuvaa haaraa pohjois- ja eteläpuolelta kiilleliuskeet, grauvakat ja grafiittiliuskeet. (Liittyy-aineiston raportit 1 ja 2.) Taulukko 3. Analysoidut jalometallit ja niiden sekä perusmetallien määrityksessä käytetyt analyysimenetelmät. Symbolit: x = Ag, Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sc, Si, Sr, Th, Ti, V, Y, Zn; n = näytteiden lukumäärä. Table 3. Precious metals and other elements assayed by methods 522U, 705A, 235A, 511P. Symbols: x = Ag, Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sc, Si, Sr, Th, Ti, V, Y, Zn; n = number of samples, 522U = aqua regia leach and Hg-coprecipitation (roasting included) and analysis by GFAAStechnique (atomic absorption spectrometry, electrothermal atomization), sample weight 20 g, 235A = cyanide leach with 3h acceleration and analysis by FAAS-technique (atomic absorption spectrometry, flame atomization), sample weight 0.5 kg, 705A = Pb-fire assay and analysis by FAAS-technique, sample weight 50 g, 511P = aqua regia leach and analysis by ICP-AES-technique (inductively coupled plasma atomic emission spectrometry), sample weight 0.15 g. Reikä Drill hole 1999/R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R /R U 705A 235A 511P Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au, Te Au Au Au Au Au Au Au Au Au Au x x x x x x x x x x x n Analyysitilausnumero Laboratory number ,
15 11 Oijärven liuskejakson suprakrustisia kiviä intrudoivat kvartsi-määsälpäporfyyrijuonet ja pienet tonaliittiset intruusiot. Ne molemmat ovat vielä julkaisemattomien ikämääritysten perusteella iältään arkeeisia. Vihreäkivivyöhykettä leikkaavat myös iältään proterotsooisiksi tulkitut diabaasit. Alueen merkittävin rakenteellinen piirre malminetsinnällisesti on laaja-alainen Karahkan hiertovyöhyke (kuva 3), joka sisältää voimakasta deformoitumista ja hydrotermistä muuttumista. (Liittyy-aineiston raportti 1.) Liuskejakson on tulkittu metamorfoituneen ja deformoituneen myöhäisarkeeisena aikana vihreäliuskefasieksen olosuhteissa. Metamorfoitumisen huippukohta on kuitenkin saavutettu myöhemmin, ilmeisesti proterotsooisena aikana amfiboliittifasieksen alaosan olosuhteissa, mistä on osoituksena paikoin havaittava amfiboli-, biotiitti- ja granaattiporfyroblastien kasvu vihreäkivifasieksen mineraaliparageneesien päälle. (Liittyy-aineiston raportti 1.) Deformaatio ja hydroterminen muuttuminen ovat vaikuttaneet diabaasijuonia lukuun ottamatta kaikkiin Oijärven vihreäkivivyöhykkeen kiviin. Tolppi (1999) on tutkinut muuttumiseen liittyviä rakenteellisia, mineralogisia ja geokemiallisia muutoksia Välikankaan kairausprofiilin keskikohdasta vajaat kolme kilometriä itään sijaitsevan Karahkalehdon alueen mafisista vulkaniiteista, lähinnä Crbasalteista. Hänen tutkimuksensa mukaan muuttuminen jakautuu distaaliseen kloriitti-karbonaattija proksimaaliseen serisiitti-karbonaattivyöhykkeeseen. Vaihettuminen terveestä kivestä distaaliseen muuttumisvyöhykkeeseen on vähittäinen ja sitä luonnehtii vaaleanvihreä väri ja osoittaa kalsiitin ja ankeriitin ilmestyminen sekä kloriitin huomattava lisääntyminen. Vaihettuminen distaalivyöhykkeestä proksimaalivyöhykkeeseen näkyy kiven selvänä vaalenemisena serisiitin lisääntyessä ja kloriitin nopeasti vähentyessä. Proksimaaliselle muuttumisvyöhykkeelle on ominaista vaalea harmaanvihreä väri ja distaalivyöhykkeelle ominaisten kloriittiraitojen häviäminen. (Liittyy-aineiston raportit 1 ja 2.) Oijärven liuskejakson keskiosan länteen suuntautuvan haaran taivekohtaan sijoittuva Välikankaan kairausprofiili ylittää Karahkan hiertovyöhykkeen. Profiililla vallitsevimmat kivilajit ovat ultramafiset ja niiden ohella esiintyvät mafiset vulkaniitit, joissa välikerroksina esiintyy vaihtelevasti grafiittiliusketta sekä jossain määrin kiilleliusketta ja fylliittiä. Niiden pystyasentoisten ja jyrkässä kulmassa luoteeseen viettävien rakenteiden kulun suunta on kairausprofiiliin nähden kohtisuorassa. Hieman profiilin keskivaiheen eteläpuolelta pohjoiseen reiästä R646 lähtien suprakrustisia kiviä intrudoivat tektonisten tasopintojen suuntaisina kvartsi-maasälpäporfyyrijuonet, joiden määrä ja leveys kasvavat pohjoista kohti ja on suurimmillaan Kylmäkankaan keskiosassa. Kylmäkankaan kohteellisten kairausten pohjoisin reikä R683 Välikankaan kairausprofiilin jatkeella tavoitti vulkaniittivyöhykkeen pohjoisreunan ja kiilleliuskeen kontaktin, jota vasten vulkaniittivyöhykkeessä on kaksisataa metriä leveä yhtenäinen kerrostuma ultramafista vulkaniittia. Kairausprofiilin eteläisin reikä R640 leikkaa hiertovyöhykkeen keskeisen osan eteläkontaktin. Siitä pohjoiseen hiertovyöhyke jatkuu profiililla runsaan kahden kilometrin matkan suhteellisen yhtenäisenä mutta kuitenkin deformaation ja hydrotermisen muuttumisen voimakkuudessa vaihtelevana aina reikään R652 asti. Profiilin pohjoisosassa eteläosaa harvempaan sijoitetuista kairanrei istä johtuen ei hiertovyöhykkeen pohjoisreuna ole ollut rajattavissa yhtä yksiselitteisesti kuin sen eteläreuna. Välikankaan kairausprofiililla hydrotermisesti muuttumattomat mutta yleensä vahvasti metamorfoituneet ja vain suhteellisen lievästi deformoituneet vulkaniitit esiintyvät Karahkan hiertovyöhykkeen molemmin puolin ja hiertovyöhykkeen sisällä lievästi deformoituneissa saarekkeissa koostumukseltaan vaihtelevasti talkkiliuskeena (± karbonaatti, ± kloriitti) tai amfiboli-, amfiboli-plagioklasi- ja plagioklaasi-amfibolikivinä. Samat kivet vahvasti deformoituneina ja samalla hydrotermisesti muuttuneina ovat koostumukseltaan yleensä vaihtelevasti kvartsia ja plagioklaasia sisältäviä kloriitti-karbonaattiliuskeita, joissa biotiitti ja amfiboli ovat tyypillisiä porfyroblasteja. Grafiittiliuskeet ovat ke
16 12 Kuva 4. Kaksi kairanreikälävistystä Kylmäkankaan kultamineralisaation poikki. Yksinkertaistettu geologinen poikkileikkaus osoittaa kultapitoisen kvartsikiven sijainnin kvartsi-maasälpäporfyyrin ja muuttuneen ultramafisen vulkaniitin välisessä kontaktivyöhykkeessä. Kairanreikien R654 ja R656 sijainti on nähtävissä liitteen 1.1 indeksikartassa. Fig. 4. Two drill hole intersections trough the Kylmäkangas gold mineralization. Simplified geological cross-section depicts the location of the gold bearing quartz rock at the contact zone between quartz feldspar porphyry and altered ultramafic volcanic rock. Sites of the drill holes R654, R656 in the index map of Appendix 1.1.
17 13 Kuva 5. Yksinkertaistettu geologinen poikkileikkaus osoittaa Kylmäkankaan kultamineralisaation sijoittuvan kvartsi-maasälpäporfyyrin ja muuttuneen ultramafisen vulkaniitin kontaktivyöhykkeeseen. Poikkileikkaus on yhdensuuntainen kuvassa 4 esitetyn kanssa ja sijoittuu sen itä-koillispuolelle 50 metrin päähän. Kairanreikä R659 leikkaa kultaa sisältävän kvartsikiven 170 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kairanreikien R657 - R659 sijainti on nähtävissä liitteen 1.1 indeksikartasta. Fig. 5. Simplified geological cross-section showing the geological setting of the Kylmäkangas gold mineralization along the contact zone between quartz feldspar porphyry and altered ultramafic volcanic rock. The cross-section is parallel with that one in the figure 4 and at the distance of 50 meters to east-northeastward from it. Drill hole R659 intersects gold bearing quartz rock at the depth of 170 meters from the surface of the overburden. Sites of the drill holes R657 - R659 in the index map of Appendix 1.1.
18 14 misminsä perusteella epiklastista alkuperää ja koostuvat grafiitin lisäksi pääasiassa kvartsista, serisiitistä ja karbonaatista. Paikoin kiilleliuskeet ja kvartsi-maasälpäporfyyrit ovat deformaatioon liittyvissä hydrotermisissä prosesseissa muuttuneet rakenteeltaan ja mineraalikoostumukseltaan niin samanlaisiksi, ettei niitä petrografisesti enää pysty erottamaan toisistaan. Toisaalta ultramafiitista on tavattu muuttumistuloksia, jotka ovat petrografisesti kiilleliuskeita. Kylmäkankaan kultamineralisaatio Kylmäkankaan kultamineralisaatio lävistettiin Välikankaan liki kaakko-luodesuuntaisen kairausprofiilin pohjoispäässä. Mineralisaatio liittyy juonimaiseen kvartsikiveen, joka vaikuttaa muodostuneen diffuusissa hydrotermisessa kvartsiutumisessa deformoituneeseen ja serisiittiytyneeseen kvartsimaasälpäporfyyriin pitkin täydellisesti muuttuneen ultramafisen vulkaniitin jyrkästi luoteeseen viettävää kontaktia. Kvartsi-maasälpäporfyyri on kvartsikiven kontaktissa usean metrin matkalla erityisen voimakkaasti serisiittiytynyt ja saanut sekundaarisen kalimaasälpälisän. Ensimmäisessä kvartsikiven m pitkässä kairanreikälävistyksessä (R654 kuvassa 4) on keskimäärin 6 ppm kultaa (Au), 41 ppm hopeaa (Ag) ja 20 ppm telluuria (Te). Niiden yhteydessä kvartsikivessä esiintyy myös hieman kohonneita lyijy- (721 ppm Pb) ja sinkkipitoisuuksia (258 ppm Zn). Hyvin hienorakeisen kullan esiintyminen pääasiassa metallisena hippupölynä kvartsikivessä ja sen välittömässä läheisyydessä molemmin puolin varmistettiin käyttämällä ensimmäisessä kultamineralisaatiolävistyksessä kullan määrittämiseen kolmea eri liuotusmenetelmää (taulukko 3, R654 ja analyysitilausnumerot 72339, 72138). Näiden kulta-analyysien tulokset ja samoista näytteistä määritetyt hopea- ja telluuripitoisuudet on esitetty liitteessä 4.2. Hopean ja telluurin pitoisuusvaihtelut seuraavat huomattavan tarkasti kulta pitoisuuksien vaihteluita (liite 4.1). Kullan ohella kvartsikivessä esiintyy yhdestä kiillotetusta ohuthieestä (R ) tehtyjen alustavien SEM/EDS-tutkimusten perusteella electrumia (kulta-hopealejeerinki), hessiittiä (hopeatelluridi) ja lyijy-kuparitelluridia. Kvartsikivi sisältää myös vaihtelevia määriä rikkikiisua, kuparisulfideja (kuparikiisu, kuparihohde ja borniitti on tunnistettu), lyijyhohdetta ja sinkkivälkettä. Kylmäkankaan kohteellisissa tunnustelevissa kairauksissa Välikankaan kairausprofiililla kvartsikiven ensimmäisenä lävistäneen reiän R654 taakse eli luoteispuolelle neljänkymmenen metrin päähän kairattu reikä R656 osoitti kultapitoisen kvartsikiven jatkuvan pystysuunnassa alaspäin jonkin verran kaventuneena (kuva 4). Kvartsijuonet mineralisaation kattopuolella osoittautuivat malmimineraaleista tyhjiksi. Välikankaan profiilin rinnalle kvartsikivilävistyksen kohdalta viidenkymmenen metrin päähän lounaaseen kairatulla kahden reiän R681 ja R682 profiililla mineralisaatio lähes häviää, mutta sen koillispuolelle symmetrisesti samalle etäisyydelle kairatulla profiililla mineralisaatio lävistettiin kolmella reiällä R657, R658 ja R659 (kuva 5). Reikä R659 leikkaa lähes pystyasentoisen vielä alaspäin rajaamattoman kvartsikiven 170 metrin syvyydessä maanpinnasta. Paras malmimineraalilävistys, keskimäärin 22 ppm kultaa ja 124 ppm hopeaa, on tavattu 75 metrin syvyydeltä maanpinnasta 11 metriä pitkästä reiän R658 kvartsikivilävistyksestä (kuva 6), jonka sisällä on useina sulkeumina muuttunutta ultramafista vulkaniittia. Siinä esiintyy myös huomattavia yksittäisiä lyijy- ja sinkkipitoisuuksia, keskimäärin 3742 ppm Pb ja 2610 ppm Zn. Reiästä R657 (alkaa reiällä R684) on sen analyysinäytteiden kulta-, hopea-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien viivadiagrammit reikäprofiililla ja analyysitaulukko näytekohtaisin kivilajinimikkein esitetty liitteissä ja reiästä R658 liitteissä Samojen metallien pitoisuudet taulukkona reiän R659 lävistämästä kvartsikivestä ja molemmin puolin sen läheisyydestä otetuista näytteistä on näytekohtaisin kivilajinimikkein esitetty liitteessä 7. Esiintymän arviointi Kylmäkankaalta paikallistettu kultamineralisaatio on jo kolmas Geologian tutkimuskeskuksen Oijärven vihreäkivivyöhykkeellä vuonna 1995 aloittamissa tutkimuksissa paikantama kultaesiintymä.
19 I I Kuva 6. Kvartsikivilävistys reiässä R658 välillä Analyysinäytteet on rajattu tummilla poikittaisilla viivapareilla (rajat ja kivilajit liitteessä 6.3). Kvartsikiven yläkontaktissa on vahvasti serisiittiytynyt kvartsi-maasälpäporfyyri ja alakontaktissa muuttunut ultramafinen vulkaniitti, jota on myös sulkeumina kvartsikivessä. Fig. 6 Quartz rock intersection in the hole R658 from to The analysis samples have been bordered by dark double cross line (borders and rock types in appendix 6.3). Strongly sericitized quartzfeldspar porphyry in the upper contact of the quartz rock and altered ultramafic volcanic rock in the lower contact, which appears also as inclusions in the quartz rock.
20 16 Aikaisemmat mineralisaatiolöydöt Karahka ja Kompsa (liittyy aineiston raportti 1) sijaitsevat Karahkan hiertovyöhykkeellä, kun taas Kylmäkankaan esiintymä sijoittuu sen pohjoispuolelle liuskejakson länteen suuntautuvan haaran tyveen. Yhteistä näille kolmelle mineralisaatioille on liittyminen liuskejakson suprakrustisia kiviä leikkaavien kvartsi-maasälpäporfyyristä koostuvien happamien juonien esiintymisalueisiin. Karahkan ja Kompsan mineralisaatioiden yhteydessä happamat juonet ovat maksimissaan noin kymmenen metrin levyisiä ja esiintyvät hajallaan. Karahkan mineralisaation tyypillinen isäntäkivi on kvartsi-karbonaattijuoniston breksioima muuttunut mafinen vulkaniitti happamien juonien yhteydessä, mutta Kompsan esiintymässä isäntäkivenä ovat serisiittiytyneet ja kvartsiutuneet yleensä kiilleliusketta leikkaavat happamat juonet ja niiden sivukivet kontaktien läheisyydessä. Kompsassa näkyvää kultaa esiintyy happamia juonia leikkaavissa kvartsi- ja kvartsi-karbonaattijuonissa. Kylmäkankaan mineralisaation isäntäkivi on edellisistä poiketen yhtenäinen sata metriä leveä ultraemäksiseen vulkaniittiin rajautuva kvartsi-maasälpäporfyyri, jonka kontakteista Välikankaan kairausprofiilin suunnassa luoteeseen happamia juonia esiintyy sadan metrin leveydeltä ja kaakkoon viidenkymmenen metrin leveydeltä kairanrei istä havaittuina, mutta siitä eteenpäin juonien esiintyminen on rajaamatta. Kylmäkankaan mineralisaation lähes kokonaisuudessaan sisältävä kvartsikivi ilmeisesti muodostaa pitkulaisen keskeltä paksuimmillaan olevan ja reunoja kohti ohenevan pystyasentoisen juonimaisen linssin. Sen reiällä R654 lävistetyn paksuimman kohdan leveys on noin 15 m. Pituussuunnaltaan kvartsikivilinssin voi tulkita viettävän koilliseen, jos oletetaan linssin Välikankaan kairausprofiilin kohdalla erodoituneen pois puolesta välistä ylöspäin ja sen lounaisosan olevan kairausprofiililla viidenkymmenen metrin päässä lähes kokonaan eroosiotason yläpuolella. Tulkintaa tukee Välikankaan profiilin koillispuolella viidenkymmenen metrin päässä keskiosaltaan hieman kaventuneen linssin lävistyminen kairauksella keskeltä ja molemmilta reunoilta. Kylmäkankaalta kairauksella paikannettu ja alustavasti paikallisesti tutkittu kultamineralisaatio on vain pieni detalji yksityiskohdiltaan muutoin täysin tuntemattomasta geologisesta ympäristöstä. Sen tärkein merkitys yhdessä Karahkan ja Kompsan mineralisaatioiden kanssa on Oijärven liuskejakson malmipotetiaalisuuden osoittaminen.
21 17 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairansydämiä säilytetään toistaiseksi GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimiston kairansydänvarastossa Rovaniemellä. Karansydännäytteistä tehtyjä kiillotettuja ohuthieitä (+ yksittäisiä peitelasillisia ohuthieitä) säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistossa Rovaniemellä. Numeerinen arkistomateriaali on tallennettu sekä paperitulosteina että digitaalisessa muodossa. Kairanrei istä tehtyjen geofysikaalisten reikäluotausten tulokset on tallennettu GTK:n tietokantaan. Kairansydännäytteistä tehdyt reikäraportit on tallennettu GTK:ssa laaditulla KAIRA-ohjelmalla ja Windows WP8.0 -ohjelmalla. Kairansydännäytteistä tehtyjen kemiallisten analyysien tulokset on tallennettu GTK:n kemian laboratorion tietokantoihin. KIRJALLISUUSVIITTEET Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H., & Pekkala, Y. (toim.) Suomen kallioperäkartta - Berggrundskarta över Finland - Bedrock map of Finland 1 : Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Tolppi, T-P., Metavulkaniittien geokemia ja hydroterminen muuttuminen Karahkalehdossa Oijärven arkeeisella liuskejaksolla. Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto. 80 s. LIITTEET Appendices Indeksikartta syväkairauksista sekä luettelo kairanrei istä, reikäkohtaisten analyysien tilausnumeroista ja analysoitujen näytteiden lukumääristä Geofysikaaliset maastomittaukset Geofysikaaliset reikäluotaukset rei istä R656, R658, R659 ja R Viivadiagrammit reiän R654 profiilin kulta-, hopea- ja telluuripitoisuuksista sekä malmilävistyksen kulta-, hopea- ja telluuripitoisuudet taulukkona Viivadiagrammit ja analyysitaulukko reikien R657 ja R684 yhdistetyn profiilin kulta-, hopea-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksista Viivadiagrammit ja analyysitaulukko reiän R658 profiilin kulta-, hopea-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksista. 7. Reiän R659 malmilävistyksen kulta-, hopea-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet taulukkona. LIITTYY-AINEISTO List of related material Raportit Research reports (summary in english) 1. Juopperi, H. & Karvinen, A Kultatutkimukset vuosina Kuivaniemen kunnassa valtausalueilla Karahkalehto 1, kaivosrekisterinumero 6279/1, Konivesakot 1, kaivosrekisterinumero 6276/2, Kompsa 1 ja 2 kaivosrekisterinumerot 6751/1 ja 2 sekä
22 18 Välikangas 2, kaivosrekisterinumero 6846/2. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti C/M06/3521/99/2/ s. (summary in english). 2. Juopperi, H., Karvinen, A. & Rossi, S Summary Report. The Oijärvi gold prospects, northern Finland. Geological Survey of Finland, Archive Report C/M06/3521/2000/1/10. 7 p. (in english). 1. Syväkairaus - diamond drilling Arkistomateriaalit Archive material - kairansydämet - drill cores M52.1/3521/-99/R640 - R655 M52.1/3521/2000/R656 - R659, -/R681 - R684 - syväkairausraportit - drill core log reports M52.5/3521/-99/R640 - R655 M52.5/3521/2000/R656 - R659, -/R681 - R684 - syväkairausanalyysit, reikä/analyysitilausnumerot - analytical data of drill cores, the hole/laboratory numbers M52.6/3521/-99/R640: malmi - ore 72305; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R641: malmi - ore 72321; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R642: malmi - ore 72313; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R643: petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R644: malmi - ore 72320; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R645: malmi - ore 72315; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R646: malmi - ore 72318; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R647: malmi - ore 72322; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R648: malmi - ore 72326; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R649: malmi - ore 72327; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R651: malmi - ore 72334; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R652: malmi - ore 72337; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R653: malmi - ore 72338; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R654: malmi - ore 72339, 72138; petrologinen - petrological M52.6/3521/-99/R655: malmi - ore 72342; petrologinen - petrological M52.6/3521/2000/R656: malmi - ore M52.6/3521/2000/R657: malmi - ore M52.6/3521/2000/R658: malmi - ore M52.6/3521/2000/R659: malmi - ore 78426, 78433; petrologinen - petrological M52.6/3521/2000/R681: malmi - ore M52.6/3521/2000/R682: malmi - ore M52.6/3521/2000/R683: petrologinen - petrological M52.6/3521/2000/R684: malmi - ore kiillotetut ohuthieet, reikä/hienumero (yht. 319 kpl) - polished slides, hole/slide number (total 319 slides)
23 19 M52.5/3521/-99/R640: , ( not polished) (23) M52.5/3521/-99/R641: , , , ( not polished) (25) M52.5/3521/-99/R642: , ( not polished) (20) M52.5/3521/-99/R643: (17) M52.5/3521/-99/R644: , (17) M52.5/3521/-99/R645: (5) M52.5/3521/-99/R646: (15) M52.5/3521/-99/R647: (28) M52.5/3521/-99/R648: (13) M52.5/3521/-99/R649: (15) M52.5/3521/-99/R651: (23) M52.5/3521/-99/R652: (12) M52.5/3521/-99/R653: (17) M52.5/3521/-99/R654: , 19878, (16) M52.5/3521/-99/R655: (10) M52.5/3521/2000/R656: (12) M52.5/3521/2000/R657: (4) M52.5/3521/2000/R658: (6 + 1) M52.5/3521/2000/R659: (6 + 8) M52.5/3521/2000/R681: (10) M52.5/3521/2000/R682: (5) M52.5/3521/2000/R683: (11) 2. Geofysikaaliset arkistokartat - archieve copies of geophysical maps - Maanpintamittaukset - geophysical ground surveys Q22.23/352111/98/1, 3 magneettinen profiilikartta - magnetic profile map - Karahkalampi-Vääränkangas Q24.32/352111/98/1, 3 VLF R -optio profiilikartta - VLF R option profile map - Karahkalampi-Vääränkangas Q22.23/352111/2000/2, 3, 4 magneettinen profiilikartta - magnetic profile map - Karahka Q24.32/352111/2000/2, 3, 4 VLF R -optio profiilikartta VLF R option profile map - Karahka
24
25 Liite 1.2(2) Välikangas Kylmäkangas VUOSI REIKÄ X- Y- Z- SUUNTA/ SYVYYS ANALYYSITIL. NÄYTT. KOORD. KOORD. KOORD. KALT. M NRO KPL YEAR HOLE DIRECTION/ DEPTH LABORATORY NUMBER OF PLUNGE M NUMBER SAMPLES 1999 R /40 250, ), ) 17 1), 34 2) R /40 219, ), ) 39 1), 10 2) R /40 208, ), ) 46 1), 10 2) R643a 3) /40 108,30 R643b /60 221, ) 13 2) R /40 219, ), ) 70 1), 8 2) R645a 3) /40 140,20 R645b /40 216, ), ) 20 1), 4 2) R /40 201, ), ) 61 1), 13 2) R /40 206, ), ) 67 1), 19 2) R /40 203, ), ) 34 1), 10 2) R /40 209, ), ) 28 1), 11 2) R /40 117,40 R /40 263, ), ) 103 1),22 2) R /40 200, ), ) 34 1), 9 2) R /40 169, ), ) 26 1), 10 2) R /40 134, ), ), ) 58 1), 8 2) R /40 209, ), ) 17 1) 9 2) 2000 R /45 120, ) 51 1) R /40 101, ) 36 1) R /40 132, ) 65 1) R /40 286, ), ), ) 112 1) 5 2) R /40 107, ) 43 1) R /40 153, ) 70 1) R /40 265, ) 4 2) R684 4) /40 59, ) 13 1) YHTEENSÄ/TOTAL 4725, ) 199 2) 1) malmianalyysi (tilausnumero ja näytemäärä) - ore analysis (laboratory number and number of samples); 2) petrologinen analyysi (tilausnumero ja näytemäärä) - petrological analysis (laboratory number and number of samples); 3) reiän ensimmäinen epäonnistunut kairausyritys, ei erillistä reikäraporttia - the first failed attemt in drilling, no separate log report; 4) reiän R657 kairauksen ensimmäinen yritys, erillinen reikäraportti - the first failed attempt to drill the hole R657, separate log report. Liite 1.2. Luettelo kairanrei istä, reikäkohtaisten analyysien tilausnumeroista ja analysoitujen näytteiden lukumääristä. Appendix 1.2. List of drill holes, laboratory numbers and number of analysed samples.
26 Liite 2.1 (3) R683 R659 R655 R658 R656 R682 R681 R657/R684 R654 R653 Liite 2.1. Magneettinen kartta geofysikaalisista maanpintamittauksesta Kylmäkankaan alueella. Appendix 2.1. Magnetic map of geophysical ground surveys from Kylmäkangas area.
27
28
29
30
31
32
33
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi
Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotSuomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien mineraalivarantoarvio
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Väli-Suomen aluetoimisto M19/4513/-97/1/1 0 Suomussalm i Housuvaara 1, Pahkalampi 1 Timo Heino Esko Koistinen 31.10.1997 Suomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-93/1/10 Kuusamo Pohjasvaara Heikki Pankka 23.04.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2009/79 31.12.2009 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä 4 Kuvailulehti Documentation page SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotKUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden
LisätiedotGTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotTutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)
15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-91/1/10 Kuusamo Hangaslampi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma 08.01.2004 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ULKUJÄRVI 1. JA ULKUJÄRVI
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi
KAIRAUSRAPORTT 1 030/3322 08 C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi Jakelu Okme/ arkisto Sijainti Malmitiedot: Fe-kiisupirote, Zn-malmi Geologia: Metavulkaniitit, muuttuminen Geofysiikka: Geokemia : Muut avainsanat:
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VUOSINA OIJÄRVEN LIUSKEJAKSOLLA RANUAN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA MAURU 1 JA MAURU 2, KAIVOSREKISTERINUMEROT 6682/1 JA 2
Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3522/2000/1/10 Ranua, Mauru Antero Karvinen ja Heikki Juopperi Rovaniemi 29.12.2000 MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-1998 OIJÄRVEN LIUSKEJAKSOLLA RANUAN
LisätiedotRaportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PUURONIEMI 1-4, KAIV.REK.N:OT 7590/1-4 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA V.
Pohjois-Suomen yksikkö M06/2743/2006/1/10 7.11.2006 Rovaniemi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PUURONIEMI 1-4, KAIV.REK.N:OT 7590/1-4 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA V. 2002-2005
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3521/99/2/10 Kuivaniemi Karahka/Kompsa
Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto Kuivaniemi Karahka/Kompsa Heikki Juopperi ja Antero Karvinen Rovaniemi 31.12.1999 KULTATUTKIMUKSET VUOSINA 1996-1999 KUIVANIEMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA
LisätiedotARKI STOKAPPALE j. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä Olavi Kontoniemi
ARKI STOKAPPALE j GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä 23.07.2002 Olavi Kontoniemi PIHTIPUTAAN HAAPAKYLÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA 1998-2000 GEOLOGIAN
LisätiedotHYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri N :o 5619/1) nikkeliesiintyman mineraalivarantoarvio.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vali-Suomen aluetoimisto M19/4421/-98/l/10 Koskee 4423 Hyrynsalmi Puistola 1 Paatola 1 2.3.1998 HYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski 26.09.2003 Hannu Makkonen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RAUTALAMMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA MYHINKOSKI 1 (KAIV.REK.NRO 7312/1) SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen-yksikkö M06/4412/2008/76 KUHMO Vuosanka Katajasuo Mauri Niemelä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen-yksikkö M06/4412/2008/76 KUHMO Vuosanka Katajasuo Mauri Niemelä 31.12.2008 Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungissa valtausalueella Katajasuo 1 (kaivosrekisterinumero
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen numero Valtausalueen
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotLitium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 17.12.2015 103/2015 Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17.12.2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2743/-92/1/10 Kittilä Suurikuusikko Ilkka Härkönen 24.11.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA
LisätiedotEspoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067
Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri
LisätiedotKAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
/ E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotVIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/1/10 _VIITASAARI Ilmolahti 18.09.2002 Olavi Kontoniemi VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotTutkimustyöselostus Inarin kunnassa valtausalueilla Spiini 1-2 (kaivosrekisterinumerot 5684/1 ja 5684/2) suoritetuista malmitutkimuksista.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 25.11.1998 Tekijät Isomaa Jorma Raportin laji Valtausraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Inarin kunnassa
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1) SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/2734/-97/1/10 KITTILÄ Soretiavuoma Veikko Keinänen 31.12.97 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1)
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKeski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotKANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.
M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen
LisätiedotSuolikon kairaukset Muuramessa 2014
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen
LisätiedotTutkimustyöselostus Pudasjärven kaupungissa valtausalueella Sorsasuo (kaivosrekisterinumero 7433/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina
Pohjois-Suomen yksikkö M06/3514/2006/1/10 Rovaniemi 28.03.2006 Tutkimustyöselostus Pudasjärven kaupungissa valtausalueella Sorsasuo (kaivosrekisterinumero 7433/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina 2001-2002
LisätiedotPetri Rosenberg
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4981 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 1 /10 NOKIA, YLÖJÄRVI Metsäkylä Petri Rosenberg 7.2.2000 TUTKIMUSRAPORTTI NOKIAN JA
LisätiedotJohdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3
SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotJarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl
1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen 13.11.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotSOTKAMO SILVER AB Pörssitiedote (NGM: SOSI; NASDAQ: SOSI1) Tukholma klo 8:45
SOTKAMO SILVER AB Pörssitiedote 2017-31-07 (NGM: SOSI; NASDAQ: SOSI1) Tukholma klo 8:45 SOTKAMO SILVER: KORKEITA HOPEA- JA KULTAPITOISUUKSIA HOPEAKAIVOKSEN TÄYDENNYSKAIRAUKSESSA Sotkamo Hopeakaivoksella
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2431/-96/1/10 Ylivieska Perkkiö 5 ja 6 Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2431/-96/1/10 Ylivieska Perkkiö 5 ja 6 Olavi Kontoniemi 10.12.1996 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS YLIVIESKAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEIL- LA PERKKIÖ 5 (KAIV.REK.NRO
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
Lisätiedot