PYHÄNNÄN KUNTA. Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.

Transkriptio

1 PYHÄNNÄN KUNTA TALOUSARVIIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNIITELMA VUOSIILLE Manuntie PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

2 TALOUSARVIO V.2013 JA TALOUSSUUNNITELMA V SISÄLLYSLUETTELO TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan yleiset tavoitteet Konsernitavoitteet henkilöstösuunnitelma Vaalit Yleinen hallinto Muut palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Maaseudun kehittäminen Hallinto ja sosiaalitoimisto Vanhusten laitospalvelut Kotihoito Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Päihdehuolto Terveyden- ja sairaanhoito Muu sosiaali- ja terveystoimi Hallinto ja sivistystoimisto Peruskoulut Esiopetus Päivähoito Vapaa-aikatoimi Kulttuuritoimi Hallinto ja tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Jätehuolto Energiahuolto Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Rakennusvalvonta Palo- ja pelastustoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSARVION SITOVUUS Tavoitteen sitovuus TALOUSARVION MUUTTAMINEN Jätevesilaitoksen tuloslaskelma, liite nro 1 Keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannusten jako hallintokunnittain v. 2013, liite nro 2

3 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne (Suomen kuntaliitto, kuntataloustiedote 3/2012) Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. 1.2 Kuntatalouden näkymät vuosina (Valtionvarainministeriö, talousarvioesitys 2013) Kuntatalouden ennakoidaan kiristyvän vuonna 2012 toimintamenojen kasvaessa selvästi nopeammin kuin verorahoituksen. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) kasvuksi ennustetaan 3 %. Verotulojen kasvu hidastuu alle 2 prosenttiin. Verotulojen kasvun hidastumiseen edellisvuodesta vaikuttaa muun muassa kuntien yhteisöverokertymän aleneminen, joka on seurausta sekä kuntien yhteisövero-osuuden väliaikaisen korotuksen pienenemisestä 5 prosenttiyksiköllä että yritysten edellisvuotta heikommasta tuloskehityksestä. Kunnallisveron kasvua hidastavat puolestaan palkkatulojen kasvun hidastuminen edellisvuodesta sekä veroperustemuutokset, jotka alentavat kunnallisveron tuottoa n. 300 milj. eurolla. Kunnallisveroprosenttien korotukset jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan lähes 6 % huolimatta siitä, että v valtionosuuksiin kohdistettiin 631 milj. euron suuruinen leikkaus. Valtionosuuksia korottavat mm. kustannustenjaon tarkistus, veromenetysten kompensaatio, indeksikorotus ja kertaluontoinen lisäys liittyen marraskuussa 2011 saavutettuun palkkaratkaisuun. (Kyseinen lisäys sisältyi valtion vuoden 2011 neljänteen lisätalousarvioesitykseen, mutta kuntien kirjanpidossa se kirjataan vuoden 2012 tuloksi.) 3

4 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan tänä vuonna kasvavan runsaat 4 %. Toimintamenojen volyymin oletetaan lisääntyvän noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen muutoksen aiheuttamaa lisäystä peruspalvelujen kysyntään. Kuntien henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla, joten volyymin kasvu näkyy palvelujen ostojen kasvuna. Kuntien tulokasvun hidastuessa oletuksena on, että kunnat pyrkivät hillitsemään menokehitystään, joten menojen kasvun oletetaan jäävän hieman viime vuotta maltillisemmaksi. Kuntasektorin palkkamenojen kasvuksi oletetaan 3,5 %. Ostojen kasvun arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla 6½ prosentissa. Avustusten ennakoidaan kasvavan hieman. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien vuosikate heikkenisi n. 100 milj. eurolla edellisvuodesta. Nettoinvestointien arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla 3,3 mrd. eurossa. Vuosikate kattaisi poistot, mutta jäisi selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuisi myös tänä vuonna. Kuntatalouden näkymät kiristyvät vuonna 2013 Vuonna 2013 kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan noin 4 %. Kasvun nopeutumiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, että vuonna 2013 tuloveroperusteisiin ei ehdoteta juuri tehtävän muutoksia. Osana valtiontalouden sopeutustoimia vuosina jätetään tekemättä ansiotuloveroperusteiden tarkistus ansiotason tai kuluttajahintojen nousun perusteella. Yhteensä kunnallisveron tuottoon vaikuttavat perustemuutokset alentavat verotuottoa nettomääräisesti n. 12 milj. eurolla. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan puolestaan vain runsaalla prosentilla. Valtionosuuksien kasvua hidastavat valtiontalouden sopeutustoimet: peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 125 milj. eurolla ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2013, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 50 milj. eurolla. Verorahoituksen yhteensä ennakoidaan kasvavan runsaat 3 %. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan alle neljään prosenttiin. Kustannustason nousu hidastuu edellisvuodesta ja menojen volyymikasvu pysyy prosentin tuntumassa. Kuntien ansiotason nousuksi arvioidaan 2,3 %. Henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, joten palkkamenojen kasvu seuraa ennusteessa ansiotason muutosta. Ostojen kasvuksi arvioidaan runsaat 6 %. Kuntien maksamien avustusten ennakoidaan kasvavan 2 % työttömyyden lisääntyessä. Vuosikate heikkenee laskelmassa noin 100 miljoonalla eurolla. Se ei enää kattaisi poistoja eikä kuntatalous olisi enää tasapainossa tällä mittarilla arvioituna. 1.2 Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Pyhännän kunnan vuoden 2011 tilinpäätöksen ylijäämäksi muodostui ,83 euroa. Taseessa aikaisemmin olleeseen ylijäämään lisättynä taseessa on ylijäämää ,79 euroa. Vuoden 2011 lopussa kunnan lainamäärä oli yhteensä ,88 euroa, eli /as. Lainamäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna ,04 eurolla. Vuoden 2011 aikana ei otettu uutta pitkäaikaista lainaa. Investoinnit rahoitettiin osittain lyhytaikaisella lainalla. Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen näyttää tässä vaiheessa tasapainoiselta toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien osalta. Sen sijaan poistoeron muutos ylittyy talousarviosta. Vuosikate ja tilikauden tulo tulevat myös ylittymään talousarviosta. Kunnan väkiluku on vähentynyt vuonna Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan vuoden alussa Pyhännän kunnassa oli 1588 henkilöä. Lokakuun lopussa kunnan väkiluku oli Pyhännän kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa hyväksytyn Pyhäntä strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin kunnan väkiluvun kasvattaminen. Kunnan väkiluku , ja väestösuunnite vuosille Vuosi Väkiluku 1.1. muutos % , , , , , , ,9 4

5 Työttömyys Vuonna 2011 Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan TE-toimiston alueella keskimääräinen työttömyysaste oli 8,9 prosenttia. Pyhännän kunnassa työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 8,8 prosenttia. Alimmillaan työttömyysaste oli vuonna 2011 toukokuussa 5,9 prosenttia ja kovimmillaan joulukuussa 11,7 prosenttia. Vuonna 2012 ajalla työttömyysaste oli Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa keskimäärin 8,7 prosenttia ja Pyhännän kunnassa keskimäärin 8,2 prosenttia. Vuosi 2013 Vuoden 2012 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa mennessä. Talousarvioehdotuksista on käyty neuvottelut osastopäälliköiden kanssa. Neuvottelujen jälkeen ja uusien meno- ja tuloarvioiden tullessa tietoon talousarvio saatiin ylijäämäiseksi Vuoden 2013 talousarvion rakenne Vuoden 2013 talousarviossa on rakennemuutokset sivistyslautakunnan kohdalla tulosyksiköissä 460 ja 490. Tulosalueet liikuntatoimi, raittiustoimi ja nuorisotoimi on yhdistetty tulosalueeksi vapaa-aikatoimi. Lisäksi kulttuuri- kirjasto- ja kansalaisopistotoiminta on yhdistetty tulosalueeksi kulttuuritoimi. 5

6 2 KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1 Kunnan yleiset tavoitteet Palvelusuunnitelma: Kunnan toiminnan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille, pitämällä kuntatalous vakaana. Kunta vastaa hallitusohjelman edellyttämään kuntauudistukseen. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristöä kehitetään rakentamisella, kunnostamisella sekä asukasviihtyvyyttä lisäämällä. Tavoitteet: Asukasluvun nostaminen hyödyntäen olemassa olevaa työpaikkaomavaraisuutta ja tarjoamalla tontteja ja laadukkaita vuokra-asuntoja. Olemassa olevan ja uuden teollisuustoiminnan sekä palveluyritysten toimintaedellytysten edistäminen. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen asuinpaikkana ja yritysympäristönä. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden kuntapalveluiden tuottaminen osaavan, sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Tavoitteena on, että kunnan tulorahoitus riittää kaikkien palvelujen järjestämiseen ja osittain myös investointien rahoittamiseen. Tunnusluvut: Asukasluku vuoden lopussa Konsernitavoitteet Palvelusuunnitelma: Kunnan konsernin muodostavat kunta, neljä tytäryhteisöä, kaksi osakkuusyhteisöä ja neljä kuntayhtymää. Pyhännän kunnanvaltuusto hyväksyi konserniohjeen Pyhännän kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen (tytäryhteisöt) omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Kunta tarjoaa konserniyhteisöjen kautta kuntalaisille asunto-, vesi- ja jätevesi-, sairaanhoito- sekä yritysneuvontapalveluja ja koulutuspalveluja. Tavoitteet: Yleiset konsernitavoitteet: Tytäryhteisöt noudattavat kunnan yleisiä tavoitteita toiminnassaan. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti, itsensä kannattavasti ja ne tehostavat edelleen toimintaansa. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät noudattavat kunnan konserniohjetta soveltaen ja tiedottavat taloustilanteestaan riittävän usein myös talousarviovuoden aikana. Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhtiöt: 1. Yhtiön talouden hoitaminen kannattavasti 2. Konserniohjeen mukaisen raportoinnin toteuttaminen 3. Vuokra-asuntokannan kuntotason ylläpitäminen peruskorjaustoimenpitein 4. Vuokratason määritteleminen sellaiseksi, että vuokratulot vastaavat asuntojen ylläpito- ja pääomakustannuksia asukastyytyväisyys huomioon ottaen 5. Kunnan vuokra-asuntotarpeen selvittäminen tuleville vuosille yhdessä kunnan johdon ja kunnassa toimivien yritysten kanssa 6. Yhtiö ei hae kunnalta vuokratakuuta tyhjinä olevista asunnoista 7. Yhtiön kotisivut uudistetaan houkutteleviksi ja käyttäjäystävälliseksi myös asuntohakemuslomakkeen osalta 6

7 2.3 henkilöstösuunnitelma Virat ja toimet tulosalueittain (ilmoitetaan koko- ja osapäivätoimet, virat, sivuvirat ja työsopimussuhteiset toimet desimaalilukuina. Tilinpäätös- ja talousarviovuosien osalta kaikki täytetyt ja avoimet virat, toimet. Lukumäärä muutos +/- kpl Tulosalue Virka- tai toiminimike Tp 2011 Ta 2012Haes 2013 Ts 2014 Ts 2015 Palkanjako 130 Kunnanjohtaja 1 1 Henkilöstö- ja talousjohtaja 1 1 Hallintosihteeri 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 1 1 Palkkakirjanpitäjä 1 1 Toimistosihteeri 0,50 0,50 0,25 tulosalue 500 0,25 tulosalue 600 Maaseutuasiamies 1-1 Hallinto-osasto yhteensä 7,50 6,50 6,50 6,50 6, Sosiaalijohtaja 0,55 0,55 Sosiaaliohjaaja +0,15 Toimistosihteeri 1 1 Sosiaalitoimisto yhteensä 1,55 1,55 1,70 1,70 1, Sosiaalijohtaja 0,30 0,30 Sosiaaliohjaaja 0,25 0,25 +0,25 Perhetyöntekijä 1 Sosiaalityö yhteensä 1,55 0,55 0,80 0,80 0, Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,45 0,45-0,45 Sairaanhoitaja 2 2 Perushoitaja 2 2 Kodinhoitaja 1 0 Lähihoitaja Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Laitosapulainen 1 1 Osastoapulainen 2 2 Emäntä 1 1 Keittiötyöntekijä 2 2 Keittäjä 1 1 Vanhusten laitospalv. yht. 22,95 22,95 22,50 22,50 22, Vanhus- ja vamm. työn joht. 0,45 0,45-0,45 Palveluohjaaja 0,20 0,20 Lähihoitaja 6 6 Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Kotiavustaja 1 1 Kotihoito yhteensä 8,15 8,15 7,70 7,70 7, Palveluohjaaja 0,67 0,67 Erityisavustaja, määräaik. 0,50 Erityisavustaja 1 Lähihoitaja 1 1 Kehitysvammaisten ohjaus yhteensä 2,17 2,67 2,67 2,67 2, Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,10 0,10-0,10 Henkilökohtainen avustaja +0,50 Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö yhteensä 0,10 0,10 0,50 0,50 0, Sosiaaliohjaaja 0,05 0,05-0,05 7

8 Päihdetyö yhteensä 0,05 0, Sosiaalijohtaja 0,15 0,15 Sosiaaliohjaaja 0,20 0,20-0,10 Palveluohjaaja 0,13 0,13 Muu sosiaali- ja terveys- 0,48 0,48 0,38 0,38 0,38 toimi yhteensä Perusturvaosasto yhteensä 36 36,5 36,25 36,25 36, Rehtori 1 1 Toimistosihteeri 1 1 Luokanopettaja 9 9 Erityisopettaja 1 1 Erityisluokanopettaja 1 1 Oppilaanohjaaja-vararehtori 1 1 Koulukuraattori +0,25 Lehtori 8 7 Koulunkäyntiavustaja 7 6 Koulunkäyntiav.määräaik. 1 1 Emäntä 1 1 Keittäjä 1 1 Keittiöapul.-siivooja 1,1 1,1 1,1-1,1 Siivooja 3,1 3,1 3,1 +0,5 Hall. ja koulutsto, perusk. 36,2 35,2 35,45 34,85 34,85 yhteensä 420 Esiluokanopettaja Esikouluavustaja 1 1 Esiopetus yhteensä Päivähoidon johtaja 1 1 Lastentarhanopettaja 1 1 Päivähoitaja Perhepäivähoitaja 5,5 6,5 +1 Perhepäivähoitaja, määräaik Päivähoito yhteensä 10,5 10,5 11,5 11,5 11, Vapaa-ajan ohjaaja 1 1 Liik-raitt-nuor yht Kirjastovirkailija 2 2 Kirjasto- ja kultt. yhteensä Sivistysosasto yhteensä 51,7 50,7 51,7 51,1 51,1 500 Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Hallinto ja tekninen tsto yht. 0,75 0,75 0,75 0,75 0, Talonmies (sivutoiminen) 1 1 Rak. ja kiint. hoito yhtensä Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Rakennusvalvonta yhteensä 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Tekninen osasto yhteensä 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 8

9 Henkilöstösuunnitelman perustelut (muutokset) Tulosalue/Kustannuspaikka 100 Vaalit 410 Perusopetus Tavoitteena on vähentää keittiöltä saneerauksen myötä 0,5 henkilötyövuotta. Jäljelle jäävä henkilötyövuoden resurssi siirretään siivoukseen. 430 Päivähoito Lisätään päivähoitajan toimi ryhmäperhepäivähoidon ja päiväkotihoidon käyttöön Muutetaan määräaikainen perhepäivähoitajan toimi toistaiseksi voimassa olevaksi perhepäivähoitajan toimeksi. 360 Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö Määräaikainen 0,5 henkilökohtainen avustaja vammaistyöhön. Lisätään määräaikainen sosiaaliohjaaja- koulukuraattori, jonka palkkauksesta 75 % perusturvaosastolle ja 25 % sivistysosastolle. Palvelusuunnitelma: Keskusvaalilautakunta järjestää kunnassa vaalilain mukaiset vaalit. Tavoitteet: Europarlamenttivaalien järjestäminen Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit) toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa kesäkuussa Keskusvaalilautakunta TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS Vaalit Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Tilintarkastus Palvelusuunnitelma Tilintarkastaja tarkastaa kuntalain mukaisesti tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tavoitteet: Toteuttaa lakisääteinen tilintarkastus. Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa ja hallintosäännössä määrätyt tehtävät. Tarkastuslautakunta saattaa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen ja tarvittaessa myös muita raportteja omalta toimialaltaan. Toimikaudeksi valitaan uusi tarkastuslautakunta. Nykyinen lautakunta toimii tilikauden 2012 tilinpäätöskäsittelyn valmistumiseen saakka. Tunnusluvut: Tarkastuslautakunnan kokouksia vuonna Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä vuonna Tarkastuslautakunnan avustaminen 1,5 päivää Henkilöstöresurssit tarkastuslautakunnalla ovat riittävät. Tilintarkastuspäivien määrä tarkentuu tilintarkastuksen edetessä. Tilintarkastuspalveluiden kilpailuttaminen 9

10 12 Tarkastuslautakunta TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS Tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ /

11 130 Yleinen hallinto Palvelusuunnitelma: Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Kunnanhallitus antaa konserniohjeen mukaisesti ohjeita kunnan eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan johtaa ja valvoa kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä. Kunnanhallitus huolehtii myös elinkeinotoimen kehittämisestä kunnassa. Kunnanhallitus järjestää maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle tarvittavat toimitilat. Hallinto-osasto Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskusvaalilautakunnan, yhteistoimintaryhmän ja tilapäisten toimielinten suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Tehtävänä on tarjota kunnan sisäiselle organisaatiolle talous-, henkilöstöhallinnon-, tietotekniikan- ja toimistopalveluja. Hallinto-osasto tarjoaa yhteispalveluja kuntalaisille. Henkilöstöhallinto Kunnassa toimii yhteistoimintaelimenä Yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä huolehtii laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määräämistä tehtävistä. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnassa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoimintaryhmä järjestää myös henkilöstön virkistystoiminnan, hyvinvointijaksot ja liikuntakampanjan. Tavoitteet: Kunnanhallitus: Kuntastrategian mukainen työskentely Hallinto-osaston palvelujen säilyttäminen nykyisellä tasolla Sähköisen sopimushallintajärjestelmän käyttöönottaminen Kuntakuvan kehittäminen Kunnan hankintaohjeiden päivittäminen Henkilöstöhallinto: Savuttomaksi kunnaksi liittyminen Henkilöstöstrategian ja kuntastrategian mukainen toiminta Työn haittojen ja vaarojen selvityksen ja arvioinnin toteuttaminen ja seuranta Työpaikkakohtaisten selvitysten tekeminen työsuojelussa 1.askel hyvinvointijaksoille osallistumisen mahdollistaminen 7 osallistujalle Riittävien työterveyshuoltopalvelujen turvaaminen omassa kunnassa, ja täysimääräisen Kelan tuen saaminen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon Henkilöstön kannustaminen omaehtoiseen kunnon kohottamiseen Yhteiset tapahtumat henkilöstölle Tunnusluvut: 1.askel hyvinvointijaksoille osallistuvat 7 hlö Kuntakuvan kehittämiseksi talousarvioon on varattu askel hyvinvointijaksoja ja virkistystoimintaa järjestetään henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Jokilaaksojen Työterveys Oy:lta. 11

12 13 Kunnanhallitus 130 Yleinen hallinto TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Muut palvelut Palvelusuunnitelma: Muiden palveluiden alaisuudessa hoidetaan velkaneuvonta, tukityöllistäminen, nuorten työllistäminen ja asiointiliikenne. Talous- ja velkaneuvonta ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tukityöllistämistä järjestetään lähinnä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistämiseksi. Näin pienennetään myös Kelalle maksettavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Nuoria, koululaisia ja opiskelijoita työllistetään työelämään tutustuttamiseksi. Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa sivukyliltä kunnan keskustaan. Tavoitteet: Tukityöllistämisen tavoitteena on 10 henkilön työllistäminen kuudeksi kuukaudeksi tai tarvittaessa pitemmäksi ajaksi. Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntakohtainen osuus pidetään vuosien tasolla. Nuorten työllistämisen tavoitteena on järjestää kahden viikon kesätyö 40 koululaiselle tai opiskelijalle kunnan, yritysten tai yhdistysten avulla. Asiointiliikennettä pyritään mahdollisuuksien mukaan laajentaman. Pyhännän ja Siikalatvan kunnissa on toiminut vuodesta 2012 lähtien Sompa-projekti, jonka tavoitteita ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien avustaminen työllistymisessä tai eläköitymisessä, sekä nuorten auttaminen työ ja opiskelupaikan löytämisessä. 150 Muut palvelut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Elinkeinoelämän edistäminen Palvelusuunnitelma: Työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi kunta toimii siten, että kunnassa toimivien teollisuus- ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Maatalousyritysten toimintaedellytyksiä pyritään edistämään. Kunnassa käynnistyvien matkailuhankkeiden avulla edistetään matkailuyrittäjyyttä, lisätään toimialan ja alueen kilpailukykyä, luodaan työmahdollisuuksia, uusia tuotteita ja palveluja ja parannetaan paikallista asuin- ja toimintaympäristöä. Yrityskulttuuria ja yrittäjyyttä korostavaa asenneilmastoa edistetään koulutuksella, kunnan ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä, mediamainonnalla ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimalla. Tavoitteet: Matkailuhankkeen jatkuminen Osallistutaan kunnan maksuosuudella Pyhännällä viriäviin Leader+ hankkeisiin ja edistetään uusien hankkeiden syntymistä. Uusien palveluyritysten saaminen kuntaan. Osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa uusiin projekteihin, jotka edistävät uusien työpaikkojen saamista kuntaan. Yrityskylän suunnittelu 12

13 Tunnusluvut: Työttömyysaste (Elykeskus) alle 9% Uudet yritykset 3 kpl Uudet projektit/leader+hankkeet 2 kpl Uusien teollisuusyritysten tullessa kuntaan tavoitteena on, että kunnan asukasluku kasvaa ja kuntaan saadaan uusia palveluyrityksiä. Teollisuusyritysten tarvitessa uusia työntekijöitä, työttömyysaste saadaan alenemaan. Matkailuhankkeessa, joka toteutetaan on kaksi osaa: Kehittämishanke ja investointihanke. Matkailun kehittämishanketta hallinnoi Haapaveden-Siikalatvan seutukunta. Hankkeen rahoituksesta vastaa täysin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kunnan tekninen lautakunta hallinnoi ja vastaa investointiosuudesta, joka toteutetaan Investointihankkeen kustannuksista vastaavat Pyhännän kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus molemmat yhtä suurella osuudella. 160 Elinkeinoelämän edistäminen TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot 60 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Maaseudun kehittäminen Palvelusuunnitelma: Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä säädettyjen lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Edelleen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Talousarviovuotta 2013 sekä taloussuunnitelmavuosia tulee maaseututoimen osalta leimaamaan yhteistoiminta-alueen toiminnan organisoiminen. Tavoitteet: Maaseutuhallinnon palveluiden tarjoaminen ajallisesti ja alueellisesti joustavasti sekä tarkoituksen mukaisesti koko Siikalatvan yhteistoiminta-alueen kuntien alueella. Kehittää maaseututoimen henkilöstön sekä sopimuskuntien jatkuvaa yhteistyötä ja yhteydenpitoa sekä joustavaa henkilöstön käyttöä luotettavan, tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan takaamiseksi koko kunnan alueella. Toteuttaa Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen organisointi muuttuneessa tilanteessa joustavasti ja taloudellisesti. Maksaa viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta. Kehittää alueellaan yleisesti maaseutua ja maaseutuelinkeinoja. Kuntien tekemien päätösten mukaisesti yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta. Vuoden 2013 alusta lukien Vihannin kunta jää pois yhteistoiminta-alueesta, siirtyen Vihannin ja Raahen kuntaliitoksen myötä Kalajoen yhteistoiminta-alueeseen. Muutoksesta johtuen talousarviovuosi 2013 on erittäin vahvasti uuden toimintamallin organisoinnin, toteutuksen aikaa. 13

14 200 Maaseudun kehittäminen TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /maatila 2012/ / Kunnanhallitus yhteensä TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ /

15 300 Hallinto ja sosiaalitoimisto (Perusturvalautakunnan hallinto, sosiaalitoimisto, projektit) Palvelusuunnitelma: Toteuttaa kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan antamien määräysten ja laatusuositusten mukaisesti. Tavoitteet: Lakisääteisten sosiaalipalveluiden laadullinen turvaaminen tiivistämällä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa sekä sosiaalipalveluiden saanti kuntalaisille pääosin lähipalveluna. Tunnusluvut: Perusturvalautakunnan kokoukset 9 Sosiaalijohtajan tehtävänkuvassa virkavastuu vanhus- ja vammaistyöstä, lähiesimiestyötä hoitaa Palvelukeskus Nestorin sairaanhoitaja. 30 Perusturvalautakunta TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS Hallinto ja sosiaalitoimisto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Lasten ja nuorten tukitoimet (Perhekodit, lastensuojelun sijaisperhehoito, kasvatus- ja perheneuvonta, lastensuojelun tukitoimet, lasten sosiaalinen lomatoiminta, ensi- ja turvakodit, nuorten asumispalvelut, ottolapsineuvonta, elatustuki, lastenvalvojan tehtävät, lasten ja nuorten sosiaalityö) Palvelusuunnitelma: Toteuttaa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Myös lapsi- ja nuorisonäkökulman esiin tuominen kunnan eri toimialojen suunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon sekä kuntalaiskeskusteluun. Tavoitteet: Vanhemmat ja perheet sekä lapset ja nuoret saavat tukea vanhemmuuteensa liittyvissä asioissa eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä erilaisissa elämäntilanteissa. Seutukunnan sisällä tehostetaan käytettävissä olevaa erityisosaamista lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tunnusluvut: Perheneuvolakäynnit ja asiakasmäärät/ vuosi 150 käyntiä Avohuollon tukitoimien piirissä olevat lapset/ vuosi 8 Lastensuojeluilmoitukset/ vuosi 8 Perhetyön piirissä olevat asiakasperheet/ vuosi 3 Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä olevat lapsiperhekotitaloudet 4 Haapaveden kaupungilta ostetaan perheneuvolapalvelut sekä täydennetään lastensuojelulain mukaisia sosiaalityöntekijän palveluita sekä lastenvalvojan palveluita kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä järjestetään tarpeen mukaisesti joko ostopalveluna yhdistyksiltä tai kunnan omana toimintana. Palkataan määräaikainen sosiaaliohjaaja-koulukuraattori koko vuodeksi lasten ja nuorten palveluihin. 15

16 320 Lasten ja nuorten tukitoimet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Vanhusten laitospalvelut (Palvelukeskus Nestorin laitoshoito) Palvelusuunnitelma: Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaislaitoshoitoa annetaan Palvelukeskus Nestorin kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Tavoitteet: Pyhäntäläisten ikäihmisten pitkäaikainen laitoshoito järjestetään kotikunnassa asiakaslähtöisesti. Hoitotyössä painotetaan asiakkaan hyvää perushoitoa ja arjen hyvän olon mahdollistamista kuntouttavan hoidon avulla Kuntouttavan ja asiakaslähtöisen työotteen koulutusta henkilöstölle. Koulutusseuranta. 330 Vanhusten laitospalvelut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /laitoshoitopaikka 2012/3 2013/ /laitoshoitopäivä 2012/ / /laitoshoitoateriat 2012/ / Kotihoito (kotihoito, tukipalvelut) Palvelusuunnitelma: Tuetaan ja autetaan kotihoidon avulla asiakasta, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kotonaan. Kotihoidon työntekijät seuraavat myös asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa asiakkaita ja omaisia. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Tavoitteet: Turvataan ikäihmisen itsenäinen elämä mahdollisimman kauan omassa kodissa toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Kotihoidon laadun kehittäminen ja ylläpito Tunnusluvut: Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden % osuus väestöstä 91 % Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75 vuotta täyttäneistä 13 % Kotihoitoa apua saaneiden vanhuskotitalouksien määrä /vuosi 35 Kotihoidon työntekijöiden täydennyskoulutuspäivät 24 pv/vuosi 16

17 Kotona asumista tuetaan palvelujärjestelmää kehittämällä ja palveluprosesseja selkiyttämällä 340 Kotipalvelut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /tukipalveluasiakas 2012/ / /säännöllisen kotihoidon asiakas 2012/ / Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö (kehitysvammalaitokset, työosuusraha, työ- ja toimintakeskus, kehitysvammaisten ohjaus, avohuollon mielenterveystyö) Palvelusuunnitelma: Järjestetään kehitysvammaisille kuntalaisille vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Palvelut järjestetään ensisijaisesti yleisten palveluiden turvin. Kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelua. Tavoitteet: Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Tuetaan eri tukitoimien avulla kehitysvammaisten henkilöiden kotona asumista. Tunnusluvut: Työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 9 Työtoimintapäivät/ vuosi 270 Kehitysvammahuollon asiakkaiden ostopalvelusopimukset /vuosi 4 Kunnan omana toimintana järjestetään mielenterveyskuntoutujien tukihenkilöpalvelua ja tuetaan kuntoutujien arjessa selviytymistä. Kotihoidon työntekijän työajasta varataan 1 ½ päivää viikossa tukihenkilötyöhön. Perustetaan kuntaan määräaikainen ½ henkilökohtaisen avustajan toimi vuodelle 2013 vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamista varten, jonka työpanosta ohjataan tarvittaessa myös perhetyöhön. 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /työtoimintapäivä 2012/ / /työtoiminnan asiakas 2012/9 2013/ Muut vanhusten ja vammaisten palvelut (palvelutalo Hilma, palvelukeskus Nestori, nuorten vammaisten asumispalvelut, kehitysvammaisten hoitokodit, päiväkeskustoiminta, vammaisetuudet, omaishoidontuki, vanhusten ja vammaisten sosiaalityö) Palvelusuunnitelma: Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin ja kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan avulla ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. 17

18 Tavoitteet: Tavoitteena on asiakkaiden hoitoketjun katkeamattomuus yhteistyötä kehittämällä. Tiimityön edelleen kehittäminen ikääntyvien palveluissa. Ikääntyneiden palveluiden laadun kehittäminen ja ylläpito. Tunnusluvut: Palveluasumisen hoitopäivät 7665 pv Lyhytaikaishoitopäivien määrä 730 pv Palvelutalo Hilman asukasmäärä 6 Päiväkeskustoimintapäivät/ vuosi 48 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden saajien määrä/ vuosi 16 Palvelukeskus Nestorin henkilöstön täydennyskoulutuspäivät/ vuosi 48 Henkilöstön joustava yhteiskäyttö helpottaa arjen sujumista ja mahdollista työn kehittämisen. Otetaan käyttöön Palvelukeskus Nestorin laadun kriteerit ja säännöllinen asiakaspalautejärjestelmä. 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /Nestori palv.asuminen/asukas 2012/ / /Nestori/palv.asum/hoitopv 2012/ / /Nestori/palv.asum/ateria 2012/ / /omaishoidon piirissä olevat 2012/ / /ostopalv.sopimukset (ei vanh.) 2012/4 2013/ /palvelutalon II asukkas 2012/6 2013/ Päihdehuolto (A-klinikka, Pav-asuintalo, hoitokodit, Pav-huoltolat ja katkaisuhoitoasemat) Palvelusuunnitelma: Järjestää kuntalaisille päihdehuollon palveluja sisällöltään sekä laajuudeltaan siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Tavoitteet: Kuntalaiset saavat tarpeenmukaista ja oikea aikaista päihdehoito ja kuntoutusta. Päihdehoidon ja palveluiden lähtökohtana on asiakkaan ja hänen läheisten avun, tuen ja hoidon tarve. Päihdehuollon toteuttaminen edellyttää eri viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Tunnusluvut: Pav-asuintalo, asukkaita/ vuosi 4 A-klinikka asiakkaita/ vuosi 5 A-klinikka suoritteita/ vuosi 25 Kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan ostetaan Haapaveden kaupungilta A-klinikka -palveluita sekä katkaisuhoitoasemilta asiakkaan tarpeen mukaisia palveluita. 18

19 370 Päihdehuolto TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Terveyden- ja sairaanhoito (muut terveysasemat, terveysasema, Siikalatvan terveyspalvelut, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskangas, psykiatrinen hoito, muut sairaalat) Palvelusuunnitelma: Tuotetaan kuntalaisten tarpeita vastaavia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään seutukunnallisesti Haapaveden kaupungin tuottamana. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Palveluita täydennetään ostopalveluilla. Tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen poikkihallinnollisesti. Perusterveydenhuollon asiakaspalvelun laadun kehittäminen. Lääkäripalveluiden saatavuus lähipalveluna Pyhännän terveysasemalla kerran viikossa. Haasteena: Perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden saatavuus Pyhännän kunnassa sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saumattoman palveluketjun toteuttaminen. 380 Terveyden- ja sairaanhoito TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /asukas perusterveydenhoito 2012/ / /asukas erikoissairaanhoito 2012/ / Muu sosiaali- ja terveystoimi (perus-, tarveharkintainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, veteraanikuntoutus, muu veteraanitoiminta, mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut) Palvelusuunnitelma: Ohjataan ja neuvotaan asiakkaita sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön avulla, selvitetään asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestetään yhteistyöverkostojen avulla erilaisia tukitoimia, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään asiakkaiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Tavoitteet: Sosiaalityön tavoitteena on kunnan asukkaiden ja sosiaalipalvelujen asiakkaiden toimintamahdollisuuksien lisääminen. Sosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista asiakastyötä, jota toteutetaan aktivoimalla ja kuntouttavalla työotteella poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Tunnusluvut: Toimeentulon hakijaa/ vuosi 40 Mielenterveyskuntoutujien ostopalvelusopimukset 3 Työmarkkinatuen kuntaosuuden saajat hlö/ vuosi 5 Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 3 19

20 Työvoimahallinnon muutosten myötä aktivointi ja kuntouttaminen siirtyvät kuntien vastuulle enenevässä määrin. 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Perusturvalautakunta yhteensä TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ /

21 40 Hallinto ja sivistystoimisto Palvelusuunnitelma: Päivähoito-, varhaiskasvatus-, opetus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden hallinnoiminen. Tavoitteet: Yhtenäisten ja taloudellisten toimintamahdollisuuksien luominen sivistysosaston tulosalueille. Turvata kuntalaisille lakisääteisten palveluiden saanti sivistysosaston tarjoamissa palveluissa. Haasteena palveluiden tuottaminen vähenevälle käyttäjämäärälle taloudellisesti. 40 Sivistyslautakunta TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS Hallinto ja koulutoimisto Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos /asukas 2012/ / Peruskoulut Palvelusuunnitelma: Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja -taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Tavoitteet: Laadukas perusopetus - avoinna olevat virat ja toimet täytetään pätevillä henkilöillä - pienryhmien käyttö joustavasti yleisopetusta tukevana toimintana - osa-aikaisen erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien käyttö tukitoimenpiteinä - perusopetuksen päättänyt oppilas pääsee sopivaan toisen asteen koulutuspaikkaan - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen - kolmiportaisen oppimisen tuen mallin käyttöönoton vahvistaminen toimintakulttuuriksi Koulukiinteistöstä huolehtiminen - lämpimän käyttövesiputkiston uusiminen - kiinnitetään huomiota irtaimistosta huolehtimiseen Noudatetaan koulutoimen arviointisuunnitelmaa - koulutoimen arviointiryhmässä muodostetaan kuntastrategian pohjalta sivistystoimen strategia. Pyhännän koulun kiinteistön remontoiminen yhtenäiskoulun käyttöön. Tunnusluvut: Laadukas perusopetus - ryhmäkoot Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskitasolla - valtakunnallisissa kokeissa oppilaiden arvosanojen keskiarvo vähintään valtakunnallista keskitasoa Taloudellinen perusopetus - esi- ja perusopetuksen kustannukset pidetään valtiovarainministeriön laskennallisten kustannusten tasolla. Oppilasennusteet esikoulu luokat luokat pienryhmät yhteensä

22 Tarkoitus on saattaa perusopetus toiminnallisesti yhdeksi tekemällä yhteinen opettajainhuone ja saneeraamalla musiikin opetus- ja aamu- ja iltapäiväkerhotilat. Saneerauksen yhteydessä lämpimän käyttöveden putkistot uusitaan. Samassa remontissa muovataan koulun keittiötä enemmän itsepalvelu suuntaan investoimalla jakelulinja ja ruoka-astioiden pesurata. 410 Perusopetus TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /oppilas 2012/ / /opetus/oppilas 2012/ / /kuljetus/oppilas 2012/ / /ruokailu,muu opp.h/opp 2012/ / /vammaisopetus/oppilas 2012/8 2013/ Esiopetus Palvelusuunnitelma: Toiminnan tavoitteena on tasapainoinen ja iloinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua. Lapsen itsetunto vahvistuu ja hän ottaa huomioon myös toiset. Esikouluvuoden aikana vahvistetaan lapsen kouluvalmiuksia ja pyritään joustavaan kouluun siirtymiseen. Tavoitteet: Laadukas esiopetus - täytetään avoinna olevat virat ja toimet pätevillä henkilöillä - pyritään pitämään ryhmäkoot lähellä valtakunnallisia suosituksia - järjestetään toiminta oppilaiden tarpeet huomioon ottaen riittävällä työntekijämäärällä - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen Tunnusluvut: - esi- ja perusopetuksen kustannukset pidetään valtiovarainministeriön laskennallisten kustannusten tasolla. Oppilasennuste Esikoululaisia Vuonna 2013 esikoululaisia on 27. Tarvitaan 2 esiopetusryhmää, toinen esikouluopettaja palkataan lukuvuodelle Esiopetus TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /esiopetus oppilas 2012/ / /esiopetus/opetus/opp 2012/ / /esiopetus/kuljetus/opp 2012/ /

23 430 Päivähoito Palvelusuunnitelma: Päivähoito on lakisääteinen kunnallinen varhaiskasvatuspalvelu. Päivähoitoa järjestetään päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Tavoitteet: Päivähoidon tavoitteena on edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tavoitteena on laadukas päivähoito. Päivähoitopaikka järjestetään lain mukaisesti kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä työn tai opiskelun takia hoitoa tarvitseville ja muille viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Määrälliset tavoitteet: Päiväkoti/ läsnäolopäiviä (21) 5271 Perhepäivähoito/läsnäolopäiviä (16) 4016 Ryhmäpph/läsnäolopäiviä (8) 2008 Esikoulun päivähoito/läsnäolopäiviä (14) 2343 Koko päivähoito Tunnusluvut: Kertoimet: Toimintapäiviä 251 Päiväkoti päivähoitopaikkoja 21 Perhepäivähoito päivähoitopaikat 24 Ryhmäperhepäivähoito päivähoitopaikat 8 Esikoulun päivähoitopaikat 14 Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään päivähoidossa yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatussuunnitelman tehtävänä on toimia kasvatushenkilöstön tukena ja työvälineenä. Henkilöstön täydennyskoulutus ylläpitää kasvatushenkilöstön osaamista. Lain edellyttämät erityislastentarhanopettajan palvelut järjestetään ostopalveluna. Perhepäivähoito on kodinomainen pienten lasten hoitomuoto ja perhepäivähoitajien työajan muuttumisen myötä toivotaan päivähoitomuodon jatkuvan tulevinakin vuosina ( alkaen työaikalain sopimusmuutokset voimaan). Perhepäivähoidossa kaksi hoitajaa aloittaa hoitajina uudessa ryhmäperhepäiväkodissa. 430 Päivähoito TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos /asukas 2012/ / /läsnäolopv 2012/ / /hoitolapset yht. 2012/ / /hoitolapsi/päiväkoti 2012/ / /hoitolapsi/perhepäivä.h 2012/ / /hoitolapsi/ryhmäperhepäivä.h 2013/ /hoitolapsi/esikoul. pv.hoito 2012/ / Vapaa-aikatoimi Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikatoimen tarkoitus on luoda erilaisia mahdollisuuksia kuntalaisten vapaa-ajan viettoon ja innostaa liikunnan pariin Tavoitteet: Tarjotaan kuntalaisille monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden. Ylläpidetään olemassa olevat ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet hyvässä käyttökunnossa. Nuorisotila avoinna 3 krt/ viikko, nuorten kesätyö kampanja. 23