Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 1 (156) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

2 2 (156) SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 4 Toimitusjohtajan katsaus 4 Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase 11 Henkilöstö SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA KONSERNIOHJAUS JA KONSERNIVALVONTA LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT 27 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 27 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 29 Tase ja sen tunnusluvut 30 Erikoissairaanhoidon tase ja sen tunnusluvut 32 Kokonaistulojen ja menojen laskelma TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 34 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 34 2 TOTEUTUMISVERTAILUT VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 35 Sitovuustasot valtuustoon nähden 35 Sitovuustasot hallitukseen nähden VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA 47 Perhe- ja sosiaalipalveluiden painopisteiden toiminnan ja talouden toteutuminen 47 Terveys- ja vanhustenpalveluiden painopisteiden toiminnan ja talouden toteutuminen 53 Kuntoutuksen painopisteiden toiminnan ja talouden toteutuminen 59 Strategisten tukipalveluiden painopisteiden toiminnan ja talouden toteutuminen 62 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 68 Tuloslaskelma 68 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma 69

3 3 (156) 3.2 RAHOITUSLASKELMA TASE 71 Tase 71 Erikoissairaanhoidon tase KONSERNILASKELMAT 75 Konsernituloslaskelma 75 Konsernirahoituslaskelma 76 Konsernitase 77 4 LIITETIEDOT TOIMINTAKERTOMUKSEN TILASTOT JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 103 Myyntituotot jäsenkunnittain 103 Laskennalliset osuudet palvelusopimuskunnittain 103 Alijäämäkertymä jäsenkunnittain TUNNUSLUKUJEN LASKUKAAVAT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIETOJEN SISÄLLYSLUETTELO ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY SAIMAAN TUKIPALVELUT OY ETELÄ-KARJALAN SAIRAALAPARKKI OY MEDI-IT OY ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET 156

4 4 (156) 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu ja hallituksen ehdotuksen sisältö vakiinnuttivat Eksoten kuntayhtymämallin asemaa tulevassa sote-ratkaisussa. Tämä käynnisti myös Imatran kanssa neuvottelut Eksoteen liittymisestä. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa lain säätämisen aikataulusta ja sisällöstä riippumatta. Järjestämislain lopullinen muoto ja sisältö ovat siirtyneet uuden hallituksen valmisteltavaksi ja uuden eduskunnan päätettäväksi. Kertomusvuoden aikana Eksoten toiminnan kehittämistä jatkettiin jo aiemmin kuntien kanssa tehdyn kantokykylaskelman ja palveluverkkoratkaisun periaatteiden pohjalta. Eksoten toimintakulut olivat 418,0 milj. vuonna Toimintakulujen kasvu oli 1,4 % verrattuna vuoteen Henkilöstökulut olivat 212,7 milj., missä kasvua edelliseen vuoteen oli 1,5 %. Palvelujen ostoista aiheutuneet kulut olivat 122,3 milj., mikä oli 0,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä asiakaspalveluiden ostojen osuus oli 56,8 milj.. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2,8 % (1,7 milj. ). Muiden palveluiden ostojen osuus oli 65,5 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,0 % (1,3 milj. ). Talouden yksityiskohtaisempi kehitys on kuvattu kertomuksessa myöhemmin. Eksoten palveluksessa tehtiin vuonna 2014 yhteensä henkilötyövuotta, mistä vakituisen henkilöstön osuus oli 3053 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön osuus 865 henkilötyövuotta. Vuonna 2013 vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet olivat 3061 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön 899 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet vähentyivät vuoteen 2013 verrattuna 42 henkilötyövuodella. Määräaikaisten henkilöiden tekemät henkilötyövuodet vähentyivät 34:lla, kun taas vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät kahdeksalla. Eksoten palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2014 aikana 89 henkilöä. Vuoden alusta toteutettiin organisaatiouudistus, jonka seurauksena voitiin vähentää esimiestasoja ja kehittää johtamista. Johtamisen tueksi kehitettiin uudenlainen raportointi- ja seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan monipuolisesti seurata toimintaa. Järjestelmä sai runsaasti myös valtakunnallista huomiota ja valittiin keväällä vuoden projektiksi. Matalan kynnyksen Iso apu -palvelukeskus valmistui alkuvuodesta Lappeenrantaan. Iso apu -palvelukeskukseen muutti eri puolilta kaupunkia vammais- ja vanhustenpalvelujen sekä kuntoutuksen henkilöstöä. Palvelukeskus palvelee monipuolisesti myös muuta maakuntaa. Hyvinvointiasemia avattiin Lemille, Ruokolahdelle ja Lauritsalaan. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia sairaanhoitajia koulutettiin vuoden aikana lisää. Tällä hetkellä Eksotessa on yhteensä 34 tällaista hoitajaa, ja

5 5 (156) heidän toimintaansa on hyödynnetty avovastaanotoilla, päivystyksessä, opiskeluterveydenhuollossa sekä ehkäisyneuvolassa. Ensihoidon tilannekeskus käynnistyi alkuvuodesta, ja siellä aloitti työskentelyn erillinen ensihoidon kenttäjohtaja. Kenttäjohtaja seuraa operatiivista toimintaa reaaliaikaisesti, puuttuu mahdollisiin viiveisiin ja tekee tarvittaessa valmiussiirtoja eli siirtää yksiköitä tyhjiöiden sattuessa. Ruokolahden ja Luumäen ambulanssitoiminta siirtyi omaksi toiminnaksi. Koko maakunnallinen ensihoito on Eksoten omaa toimintaa. Ensihoidon integrointia kotihoitoon kehitetään edelleen. Päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin suunnittelu eteni, ja loppuvuodesta Lappeenrannan kaupunki esitti vielä tarkasteltavaksi vaihtoehdon Armilan toimintojen siirtämisestä keskussairaalan yhteyteen. Lopullinen päätös siirrosta tehtiin kuluvan vuoden alussa. Eksote liittyi kansalliseen potilastiedon arkistoon (Kanta) vuoden lopussa lain määrittelemän 1-vaiheen sisällön osalta. Kuluneen vuoden aikana Eksotessa on jatkettu toiminnan kehittämistä ja saatu myös valtakunnallisesti merkittäviä tuloksia. Muutosten toteuttaminen arkisen työn kiireessä on ollut henkilökunnalle raskasta. Haluan esittää henkilökunnalle parhaat kiitokset sitoutumisesta Eksoten strategiaan ja muutosten toteuttamiseen. Myöskin Eksoten päättäjät ovat osoittaneet ennakkoluulottomuutta hyväksymällä riittävän kunnianhimoisia tavoitteita. Myös heille haluan lausua parhaat kiitokset hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Pentti Itkonen Toimitusjohtaja

6 6 (156) Valtuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäsenet. Valtuuston kokoonpano vuoden 2014 lopussa: Kaarna Antti puheenjohtaja Lappeenranta Belinskij Pentti I varapuheenjohtaja Lappeenranta Siitonen Arto II varapuheenjohtaja Imatra Jäsen Varajäsen Imatra Viskari Markku (Arto Siitosen varajäsen) Lapakko Jaana Himanen Irma Imatra Kuikka Tuija Äikää Tarja Saarimäki Erkki Tikkanen Aleksi Hirvonen Reijo Korhonen Marja-Liisa Lindgren-den Oude Anne-Liisa Liimatta Markku Myllärinen Anneli Sassi Marjut Timonen Markku Vainikka Marko Kosonen Eini Tölski Jarmo Pulli Jarmo Hussi Esko Heikka Leo Parkko Mirja Ravattinen Heidi Pakarinen Veli-Pekka Torniainen Virpi Hyvärinen Mriva Alander Paavo Antti O. Arponen Pietiläinen Risto Punkka Olavi Lappeenranta (Antti Kaarnan varajäsen) (Pentti Belinskij n varajäsen) Lohi Heikki Karhu Asmo Luumäki Vikman Teuvo Tanskanen Ville Koiso-Kanttila Pekka Tuominen Kirsi Parikkala Valkeapää Pirjo Valkeapää Pirkko Sivenius Päivi Laine Juhani Rautjärvi Tervonen Timo Huhtanen Harri Helminen Kristiina Henttonen Mirja Ruokolahti Ijäs Esko Kokkonen Vesa Eteläpää Pentti Kotirinta Kari Savitaipale Kylliäinen Kyösti Pitkänen Olli Laihanen Anna-Leena Heiskanen Anne Taipalsaari Mikkola Elma Birschin Anne Valtuusto kokoontui 3 kertaa.

7 7 (156) Hallitus Kuntayhtymässä on valtuuston toimikautensa ajaksi valitsema hallitus, johon kuuluu 13 jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen. Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä eikä valtuuston puheenjohtajistossa ole edustusta kuntayhtymän kaikista jäsenkunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokoonpano vuoden 2014 lopussa: Vesterinen Marja-Liisa Pulli Katri Ilpo Hakula Jäsen Heltimoinen Ilpo Kohvakka-Turja Leena Kuvaja-Kukkonen Marjut Löfman Päivi Nummela Tuija Paakkinen Sakari Poskiparta Sinikka Salenius Pentti Tanninen Heikki Vuorinen Jukka Hakonen Hannu Kinnunen Jukka Liimatainen Irja Vuorela Harri puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Varajäsen Vuorela Harri Hakonen Hannu Kähärä Lasse Papinniemi Markku Vainikka Marko Miettinen Sari Rings Mervi Cederström Kirsti Liimatainen Irja Vidman Hannele Byckling Leena Anttonen Pekka Kinnunen Jukka Lemin edustaja Taipalsaaren edustaja Ruokolahden edustaja Rautjärven edustaja (Marja-Liisa Vesterisen varajäsen) (Katri Pullin varajäsen) (Ilpo Hakulan varajäsen) Hallitus kokoontui 22 kertaa.

8 8 (156) Yksilöasioiden jaosto Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään yksilöasioiden jaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yksilöasioiden jaoston kokoonpano vuoden 2014 lopussa: Paakkinen Sakari, puheenjohtaja Nummela Tuija, I varapuheenjohtaja Jäsen Heltimoinen Ilpo Kinnunen Jukka Kohvakka-Turja Leena Rings Mervi Vuorela Harri Varajäsen Vuorinen Jukka Cederström Kirsti Papinniemi Markku Hakonen Hannu Byckling Leena Löfman Päivi Salenius Pentti (Sakari Paakkisen varajäsen) (Tuija Nummelan varajäsen) Henkilöstöjaosto Yksilöasioiden jaosto kokoontui 10 kertaa. Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään henkilöstöjaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Henkilöstöjaoston kokoonpano vuoden 2014 lopussa: Heltimoinen Ilpo Salenius Pentti Jäsen Cederström Kirsti Kähärä Lasse Liimatainen Irja Löfman Päivi Vuorinen Jukka puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Papinniemi Markku Nummela Tuija Byckling Leena Hakula Ilpo Hakonen Hannu Poskiparta Sinikka Kinnunen Jukka (Ilpo Heltimoisen varajäsen) (Pentti Saleniuksen varajäsen) Henkilöstöjaosto kokoontui 9 kertaa.

9 9 (156) Strategia- ja tulevaisuusjaosto Hallintosäännön 7 :n 7 momentin mukaan hallitus voi halutessaan perustaa jaostoja ja päättää niiden tehtävistä. Perustaessaan jaoston hallituksen on päätettävä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimeämisestä sekä jaoston esittelijästä. Hallitus päätti perustaa strategia- ja tulevaisuusjaoston, jossa on kuusi jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus päätti, että strategia- ja tulevaisuusjaoston tehtävänä on: 1. Ohjata strategista suunnittelua sekä seurata ja arvioida strategian toimeenpanoa ja toteutumista 2. Käsitellä pitkän aikavälin kehitykseen vaikuttavia tekijöitä 3. Valmistella kuntien kanssa tehtäviä linjauksia ja toimintamalleja 4. Käsitellä talouden hallintaan liittyviä asioita sekä talouden ja toiminnan yhteensovittamista. Strategia- ja tulevaisuusjaoston kokoonpano vuoden 2014 lopussa: Vesterinen Marja-Liisa Pulli Katri Jäsen Hakula Ilpo Heltimoinen Ilpo Kohvakka-Turja Leena Salenius Pentti puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Nummela Tuija Paakkinen Sakari Poskiparta Sinikka Papinniemi Markku Vainikka Marko Liimatainen Irja (Marja-Liisa Vesterisen varajäsen) (Katri Pullin varajäsen) Strategia- ja tulevaisuusjaosto kokoontui 16 kertaa. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuoden 2014 lopussa: Lohi Heikki Ijäs Esko Jäsen Myllärinen Anneli Semi Jarmo Sivenius Päivi puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Torniainen Virpi Hirvonen Esa Miikkulainen Titta Karhu Asmo Liimatta Juhani (Heikki Lohen varajäsen) (Esko Ijäksen varajäsen)

10 10 (156) Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa. Tilintarkastajat: BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vuoden 2014 osalta vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT Johanna Lundström. Toimitusjohtaja vastaa Eksoten operatiivisesta johtamisesta. Jäsenkuntien kuntajohtajista koostuva kuntajohtajien neuvottelukunta toimii toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa. Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2014 yhteensä 8 kertaa. Eksoten palvelutuotanto organisoitiin uudelleen alkaen. Organisaatio jakautuu seuraaviin vastuualueisiin: kuntoutus perhe- ja sosiaalipalvelut terveys- ja vanhustenpalvelut strategiset tukipalvelut Vastuualueet jakautuvat seuraaviin hallituksen vahvistamiin tulosalueisiin: kuntoutuksessa ei ole tulosaluetason yksiköitä aikuisten psykososiaaliset palvelut, perhepalvelut, vammaispalvelut akuutti sairaala, avoterveydenhuolto, hoiva johtamisen tuki, kehittämisen tuki.

11 11 (156) Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase Eksote vastuualueittain TP EUR TerVa Kuntoutus PerSo StraTu Eksote yhteensä TP2013 Muutos TP2014 vs. TP2013 Myyntituotot jäsenkunnilta ,2 % Muut myyntituotot ,6 % Myyntituotot ,9 % Maksutuotot ,7 % Tuet ja avustukset ,1 % Muut toimintatuotot yhteensä ,8 % TOIMINTATUOTOT ,0 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,3 % Henkilöstökulut ,5 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % Avustukset ,9 % Muut toimintakulut ,9 % TOIMINTAKULUT ,4 % TOIMINTAKATE ,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,3 % VUOSIKATE ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % TILIKAUDEN TULOS ,6 % Varausten ja rahastojen muutos ,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,3 % Nettotoimintamenot ,0 % Taulukossa käytetyt lyhenteet: TerVa Terveys- ja vanhustenpalvelut PerSo Perhe- ja sosiaalipalvelut StraTu Strategiset tukipalvelut Tuotot Kulut Eksoten toimintatuotot olivat 437,5 milj. vuonna Kasvua edelliseen vuoteen oli 7,0 %. Toimintatuotot toteutuivat 1,4 % käyttösuunnitelmaa parempina. Myyntituotot jäsenkunnille olivat 379,7 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8,2 %. Palvelusopimuskuntien jäsenkuntalaskutuksen kasvu oli 8,7 %. Muut myyntituotot olivat 14,4 milj.. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,6 %. Vuoden 2014 maksutuotot, 29,9 milj., vähenivät 1,7% edellisvuoteen verrattuna. Tuet ja avustukset olivat 9,9 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,1 %. Muut toimintatuotot olivat 3,5 milj.. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,8 %. Toimintakulut olivat 418,0 milj. vuonna Toimintakulujen kasvu oli vuoteen 2013 verrattuna 1,4 %. Toimintakulut toteutuivat 1,0 % (4,2 milj. ) käyttösuunnitelmaa suurempina. Henkilöstökulut olivat 212,7 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 1,5 %. Henkilöstökulut toteutuivat 0,7% (1,5 milj. ) käyttösuunnitelman suurempina.

12 12 (156) Palvelujen ostoista aiheutuneet kulut olivat 122,3 milj., mikä oli 0,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä asiakaspalveluiden ostojen osuus oli 56,8 milj.. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2,8 % (1,7 milj. ). Muiden palveluiden ostojen osuus oli 65,5 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,0 % (1,3 milj. ). Kasvu johtui vakuutusmaksujen ylityksestä 1,8 milj.. Ylitys aiheutui potilasvahinkovakuutuksen lisäkirjauksesta vuodelle 2014, joka perustui potilasvakuutuskeskuksen tekemään potilasvahingoista johtuvien vastuiden uudelleen arviointiin. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin kuluneet menot, 33,9 milj., olivat käyttösuunnitelman mukaiset mutta 2,9 % suuremmat kuin vuonna Avustuskulut olivat 28,7 milj., mikä oli 4,9 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Ylitystä käyttösuunnitelmaan oli 0,6 milj.. Muut toimintakulut, 20,2 milj.., kasvoivat 1,0 %. Rahoituksen nettokustannukset olivat 0,3 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 10,3 %, mutta kustannukset alittivat käyttösuunnitelman 0,6 milj. :lla. Tulos Vuosikate oli 19,2 milj. ylijäämäinen. Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalenemisia kirjattiin 7,8 milj.. Poistoeroja tuloutettiin 0,3 milj.. Tilikauden 2014 ylijäämä oli 11,7 milj.. Investoinnit Investointeihin käytettiin yhteensä 10,6 milj.. Tästä rakennuksiin ja rakenteisiin käytettiin 2,6 milj., vuokratilojen muutoksiin 0,3 milj., koneisiin ja kalustoon 4,9 milj. ja atk-hankkeisiin 2,9 milj.. Merkittäviä investointikohteita olivat uuden päivystys- ja vuodeosastosairaalan suunnittelu, keskussairaalan osan A1 peruskorjaus, magneettikuvauslaitteiston ja angiografialaitteen hankinta, leikkaussalin, anestesian ja välinehuollon toiminnanohjausohjelmiston hankinta sekä earkiston käyttöönotto. Investoinnit toteutuivat 4,3 milj. talousarviota pienempinä. Rahoitus Uutta pitkäaikaista lainaa ei nostettu. Vanhoja lainoja lyhennettiin 5,4 milj.. Rahoitustilannetta helpotti alhainen korkotaso. Lyhytaikainen vieras pääoma kasvoi 1,8 milj.. Kokonaisuudessaan vieras pääoma pieneni 3,5 milj.. Pysyvät vastaavat kasvoivat 2,9 milj. ja vaihtuvat vastaavat kasvoivat 6,8 milj.. Merkittävin vaihtuvien vastaavien kasvu, 6,4 milj., aiheutui konsernitilien lainasaamisten kasvusta eli käytännössä kassatilanteen vahvistumisesta. Tase Taseen loppusumma on 111,8 milj. ja omavaraisuusaste 6,5 %. Oma pääoma kasvoi 11,7 milj. syntyneen tilikauden ylijäämän johdosta ja muuttui 1,6 milj. positiiviseksi.

13 13 (156) Henkilöstö Henkilöstömäärä Eksoten palveluksessa työskenteli yhteensä 4315 henkilöä, joista määräaikaisia oli 957 henkilöä. Määräaikaisten henkilöstömäärässä ovat mukana myös palkkatuella työllistetyt, joita oli vuoden aikana yhteensä 38 henkilöä. Vuotta aiemmin Eksoten palveluksessa työskenteli 4208 henkilöä, joista määräaikaisia oli 865 henkilöä. Palkkatuella työllistettyjä oli vuonna 2013 yhteensä 27 henkilöä. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärää tiettynä päivänä. Eksoten palveluksessa tehtiin vuonna 2014 yhteensä henkilötyövuotta, mistä vakituisen henkilöstön osuus oli 3053 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön osuus 865 henkilötyövuotta. Vuonna 2013 vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet olivat 3061 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön 899 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet vähentyivät vuoteen 2013 verrattuna 42 henkilötyövuodella. Määräaikaisten henkilöiden tekemät henkilötyövuodet vähentyivät 34:lla, kun taas vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät 8:lla. Alla olevassa pylväskaaviossa on esitetty toteutuneiden henkilötyövuosien jakautuminen vastuualueittain vuosina 2013 ja Alla olevissa taulukoissa on esitetty toteutuneiden henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain vuosina 2013 ja 2014.

14 14 (156) Perhe- ja sosiaalipalvelut TA 2014 TP2014 Muutos TA vs. TP TP 2013 Muutos 2013 vs Hallinto Perhepalvelut Aikuisten psykosos.palvelut Vammaispalvelut YHTEENSÄ Terveys- ja vanhustenpalvelut TA 2014 TP2014 Muutos TA vs. TP TP 2013 Muutos 2013 vs Hallinto Avoterveydenhuolto Akuuttisairaala Hoiva YHTEENSÄ Kuntoutus TA 2014 TP2014 Muutos TA vs. TP TP 2013 Muutos 2013 vs Kuntoutus YHTEENSÄ Strategiset tukipalvelut TA 2014 TP2014 Muutos TA vs. TP TP 2013 Muutos 2013 vs Johtamisen tuki Kehittämisen tuki YHTEENSÄ Eksote yhteensä Eksote TA 2014 TP2014 Muutos TA vs. TP TP 2013 Muutos 2013 vs Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja vanhustenpalvelut Kuntoutus Strategiset tukipalvelut YHTEENSÄ Akuuttisairaalan tulosalueen henkilötyövuosilisäykseen vaikutti kokonaan uuden tehtävän, kenttäjohtajan, perustaminen sekä Ruokolahden ambulanssitoiminnan siirtyminen omaksi toiminnaksi. Organisaatiomuutoksen seurauksena kouluterveydenhuolto siirtyi avoterveydenhuollon alta perhepalveluihin, mikä näkyy perhepalveluissa lisäyksenä henkilöstöön ja avoterveydenhuollossa vähennyksenä. Hoivassa palvelurakennemuutoksen

15 15 (156) Henkilöstö ammattiluokittain myötä henkilöstön määrä vähentyi. Myös fysioterapeuttien siirtyminen kuntouksen vastuualueelle vähentää henkilöstömäärää hoivassa. Johtamisen tuen alueella henkilöstö vähentyi pääasiassa toimistopalveluista sekä varahenkilöstöstä. Toimistopalveluissa laskutussihteerit siirtyivät Saitaan. Eksoten suurin ammattiluokka on hoitohenkilöstö, johon kuuluvat kaikki hoitaja-nimikkeellä työskentelevät. Hoitohenkilöstön suhteellinen osuus pienentyi vuosien 2013 ja 2014 välillä 66 %:sta 64 % :iin. Hallinto- ja toimistohenkilöstön osuus kasvoi samassa suhteessa. Kyse ei ole varsinaisesti hallinto- ja toimistohenkilöstöryhmän kasvusta vaan siitä, että vuoden 2014 alusta voimaantulleen organisaatiomuutoksen myötä esimiehet määriteltiin asemansa perusteella hallinto- ja toimistohenkilöstöön. Aiemmin esimiehet määriteltiin pääasiassa hoitohenkilöstöön tai lääkäreihin. Muilta osin ammattiryhmien väliset osuudet säilyivät ennallaan. Henkilöstö ammattiryhmittäin v % 6 % 11 % 2 % 3 % 11 % 64 % Asiantuntijat Hallinto- ja toimistohenkilöstö Hoitohenkilöstö Huoltohenkilöstö Lääkärit Sosiaalihuollon henkilöstö Tutkimusta ja hoitoa av. Henk. Sukupuolijakauma Eksoten henkilöstöstä suurin osa on naisia, kuten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa valtakunnallisesti. Vuonna 2014 naisia oli 88 % ja miehiä 12 %, kuten myös vuonna 2013, joten sukupuolijakaumaan ei tullut muutoksia. Ikärakenne Vuonna 2013 kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien keski-ikä oli noin 45 vuotta. Vuonna 2014 Eksoten henkilöstön keski-ikä, 44 vuotta, on hieman valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien henkilöiden keski-ikää alempi. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön keski-ikä vastuualueittain. Korkein keski-ikä Eksoten vastuualueista on strategisissa tukipalveluissa.

16 16 (156) Vuosi Naiset Miehet Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja vanhustenpalvelut Kuntoutus Strategiset tukipalvelut Eksote Osa-aikatyö Eksotessa teki osa-aikatyötä yhteensä 449 henkilöä. Vuosi aiemmin osa-aikatyötä tekevien määrä oli 417. Alla olevassa taulukossa on esitetty osa-aikatyötä tekevien sijoittuminen vastuualueittain ja suhteutettu lukumäärä toteutuneisiin henkilötyövuosiin. Osa-aikatyötä tekevät Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja vanhustenpalvelut Kuntoutus Strategiset tukipalvelut Eksote Lukumäärä Prosenttiosuus henkilöstöstä 10 % 12 % 14 % 10 % 11 % Eläkeelle siirtyneet Eksoten palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2014 aikana 89 henkilöä. Näistä 77 jäi vanhuuseläkkeelle ja 12 työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle jääneet Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä Poissaolot Henkilöstön poissaoloista noin puolet on palkallisia vuosilomia. Vuoteen 2013 verrattuna poissaolojen suhteelliset osuudet säilyivät samoina lukuun ottamatta vuosilomia, joita pidettiin hieman edellistä vuotta vähemmän. Eksoten henkilöstömäärä vähentyi, joten kokonaisuudessaan myös henkilöstön vuosilomien määrä väheni. Sen sijaan perhevapaiden määrä nousi hieman vuodesta Toiseksi suurin poissaolosyy on sairauspoissaolot, jotka muodostavat 17 % kaikista poissaoloista. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä vähentyi 1785 päivällä. Perhevapaat koostuivat palkallisista ja palkattomista vapaista ja muodostivat yhteensä 17 % poissaoloista. Kokonaisuudessaan poissaolojen määrä vähentyi hieman edellisvuoteen.

17 17 (156) Poissaolojen jakauma v.2014 Vuosiloma 2% 3% 3% 14% 2% Sairauspoissaolo 17% 12% 0% Koulutusvapaa Opintovapaa Perhevapaa palkallinen Perhevapaa palkaton Muu palkallinen vapaa Muu palkaton vapaa 47% Muu Poissaolot Vuosiloma Sairauspoissaolo Perhevapaat Muut poissaolot Yhteensä Eksotella poissaolojen määrä suhteessa tehtyihin tunteihin on noin neljännes eli työpanos jakautuu seuraavasti: tehdyt tunnit muodostava 75 % ja kaikki poissaolot yhteensä 25 %. Sairauspoissaolot Eksoten työterveyshuoltopalvelut tuottaa Etelä-Karjalan Työkunto Oy, joka on osittain Eksoten omistama yhtiö ja vastaa sairauspoissaolojen syyryhmittäisestä raportoinnista. Suurin sairauspoissaolojen syyryhmä oli tukija liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet. Sen osuus oli lähes kolmannes kaikista sairauspoissaoloista. Alla olevassa taulukossa on esitetty neljän suurimman syyryhmän aiheuttamien sairauspoissaolopäivien prosenttiosuudet vuonna Viides syyryhmä, muut pienemmät sairausryhmät, koostuvat 17:sta eri sairausryhmästä ja yksittäisinä edustavat vain pientä osaa kokonaisuudesta.

18 18 (156) Sairauspoissaolojen osuudet syyryhmittäin % 30 % tuki-ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt hengityselinten sairaudet 13 % 14 % 17 % vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoiset syyt muut pienemmät sairausryhmät yhteensä Vuosittaiset vaihtelut eri syyryhmien osuuksissa ovat olleet noin 1 2 %. Edellisiin vuosiin 2012 ja 2013 verrattuna tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairauksien syyryhmän osuus kasvoi hieman. Mielenterveyssyiden ja hengityselinsairauksien osuudet lisääntyivät( + 1%) ja vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoiset syyt - syyryhmän osuus väheni edellisvuoteen verrattuna (-2 %). Sairauspoissaoloja oli 15,0 päivää henkilötyövuotta kohden mikä on 0,3 päivää vähemmän kuin vuonna Vuonna 2014 otettiin käyttöön kokeiluluonteisesti laajennettu sairauspoissaolojen itse ilmoitus - menettely lisäämällä ilmoitettavien päivien määrää kolmesta viiteen ja laajentamalla sairausperusteita. Laajennettu itse ilmoitusmenettely ei näyttänyt lisäävän sairauspoissaoloja ja toimintamalli on käytössä jatkossakin. Vertailuna voidaan todeta, että Työterveyslaitoksen Kunta10 - tutkimuksen mukaan sairauspoissaolojen määrä kuntasektorilla oli vuonna 2013 työntekijää kohden 16,7 päivää. Kolme Eksoten omaa Aslak-kuntoutusryhmää käynnistyi sekä yksi TYK-ryhmä, joissa on mukana yhteensä 35 kuntoutujaa. Jo päättyneiden kuntoutusryhmien seurantatapaamiset toteutuivat suunnitelman mukaan työterveyshuollon toimesta. Varhaisen tuen toimintamallin mukaisia, työkykyyn liittyviä työterveysneuvotteluja pidettiin 167. Esimiesten aktiivisuus työkykyasioissa on lisääntynyt, mutta kehitettävää edelleen on. Syksyllä työterveyshuollon henkilöstömuutokset ja työntekijävajaus vaikuttivat paitsi ajoittain työkykyasioiden etenemisen hidastumisena, mutta muutosten myötä myös uusilla terävöityneillä toimintatavoilla. Muun muassa osasairauspäivärahan käytön lisääminen on sekä työterveyshuollon että organisaation yhteinen tavoite. 18 Eksoten työntekijää osallistui Kevan ammatilliseen kuntoutukseen. Kaikki kuntoutussuunnitelmat toteutettiin työkokeiluna ja pääosin uusiin tehtäviin.

19 19 (156) Määrä on hieman edellisvuotta (23) pienempi. Kuntoutuksessa mukana olleiden keski-ikä oli 47,4 vuotta, vuoden matalampi kuin Kevan asiakasyhteisöihin verrattuna (46,1 vuotta) keski-ikä oli kuitenkin edelleen korkeampi, vaikka kaventui hieman edellisestä vuodesta. Työhyvinvointi Työhönvalmentajan toiminta jatkui. Työkyvyn vuoksi selvittelyissä oli mukana 30 työntekijää, jotka sijoittuivat selvittelyjen jälkeen uuteen tehtävään tai jatkoivat omassa työssä. Sen lisäksi työhönvalmentaja osallistui organisaatiomuutoksessa lakkautuneista yksiköistä työtä vaille jääneiden 13 työntekijän uudelleen sijoittamiseen. Eksotessa toteutettiin viides työhyvinvointikysely tammi-helmikuun vaihteessa Vaikka kysely toteutettiin vuoden 2015 puolella, sen tulokset kohdistuvat vahvimmin vuoden 2014 tilanteeseen. Kyselyn pohjana ovat Kuntien eläkevakuutuksen työhyvinvointikyselyn kysymykset täydennettynä 2014 mukaan otetuilla Eksoten arvoihin liittyvillä kysymyksillä. Vuonna 2015 kysymyksiin liitettiin lisäksi johtamisen eri tasojen arviointi sekä kysymys siitä, suosittelevatko työntekijät Eksoten palveluja tuttavilleen. Kyselyn vastauksia tarkastellaan 1) johtamisen, 2) työyhteisön toimivuuden, 3) työolojen ja osaamisen, 4) omien voimavarojen ja työssä jatkamisen osaalueiksi jaoteltuna sekä lisäkysymyksissä selvitetään arvojen toteutumista ja kokemusta eri johtamistasojen toiminnasta. Tulokset esitetään pääosin 5- luokkaisen asteikon mukaan, jossa äärimmäiset lukuarvot merkitsevät seuraavaa: 1 = erittäin huonosti/huono/huonoksi ja 5 = erittäin hyvin/hyvä/hyväksi. Vuoden 2015 kyselyn vastausprosentti parani hieman edellisvuodesta ja oli 60. Alla on taulukko viimeksi mainittujen osa-alueiden keskiarvoista koko Eksotessa vuosina Työhyvinvointikyselyn osa-alueet Johtaminen Työyhteisön toimivuus Työolot ja osaaminen Omat voimavarat Palkkaus Vastaus % ,2 3,32 3,19 3, ,2 3,36 3,2 3,72 2,64 57, ,35 3,46 3,34 3,82 2,62 46, ,30 3,40 3,20 3,80 2, ,14 3,35 3,18 3,85 2,59 38 Kuten taulukosta ilmenee, kaikki osa-alueet kehittyivät myönteisesti vuoteen 2013 asti. Vuonna 2014 keskiarvot alenivat hieman ja 2015 kyselyssä ovat lähes edellisen vuoden tasoa. Vuoden 2015 kyselystä jätettiin palkkauksen osuus kokonaan pois. Vuoden 2014 alusta toteutettu organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistus ei näy muutoksena johtamisen arvioinnin tuloksissa. Johtamisosion arviointi kohdistuu lähiesimiehiin, joiden johtamisalue pääsääntöisesti laajeni organisaatiomuutoksessa. Muutoksiin liittyviä odotuksia johtamisen kehittymisestä ei ole vielä tämän kyselyn perusteella nähtävissä. Uudessa erillisessä lisäkysymyksessä arvioitiin johtamisen ylempiä tasoja ja siinä

20 20 (156) keskiarvo jäi alle 3 (2,85). Johtamisen ylemmän tason toiminta ei tule samalla tavalla henkilöstölle näkyväksi kuin lähiesimiehen toiminta, ja organisaatiossa edelleen jatkuvat muutokset ja taloudellisista syistä tapahtuvat järjestelyt katsotaan ylemmän johdon käynnistämiksi. Eksoten arvot haluttiin nostaa esille ensimmäisen kerran erillisenä teemana vuoden 2014 kyselyssä. Arvot päivitettiin 2014 vuoden lopussa, ja niistä järjestettiin henkilöstölle viestintäkampanja. Henkilöstöltä kysyttiin, miten hyvin he tuntevat arvot ja miten ne omassa työssä ja työyksikössä tai - yhteisössä toteutuvat. Tietoisuus arvoista parani edellisvuodesta. Henkilöstön vastausten perusteella arvot toteutuvat paremmin omassa työssä kuin työyhteisön/työyksikön tasolla. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään työyhteisöjen kehittämisessä. Jos jossakin vastuuyksikössä jonkin työhyvinvointikyselyn osa-alueen keskiarvo jää alle kolmen (3), niin yksikön esimies ja henkilöstö tekevät yhdessä kyselyn tulosten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman. Työhyvinvointikysely ja sen perusteella tehtävät kehittämissuunnitelmat ovat keskeisiä työvälineitä tukitoimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa työyhteisöille. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään myös erityisesti johtamisen osalta esimieskoulutuksen suunnittelussa. Eksoten kesätyöntekijöistä 102 osallistui KT Kuntatyönantajien toteuttamaan toiseen kyselyyn, jossa kysyttiin työhön, työyhteisöön ja esimiesten toimintaan liittyviä kysymyksiä. Tulosten perusteella Eksotea pidettiin edelleen hyvänä kesätyöpaikkana. Vastausten keskiarvo eri kysymyksissä vaihteli 3.6 ja 4.6 välillä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,23 (max 5). Muiden kyselyssä mukana olleiden kuntatyönantajien kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,17. Henkilöstön sähköistä liikunta- ja kulttuurietua, epassia/sporttipassia, käytti vuoden aikana 2430 Eksoten työntekijää. Käytöstä 69 % kohdentui liikuntapalveluihin ja 31% kulttuuritapahtumiin. Lisäksi työnantaja tuki vuoden aikana yhteisöllistä osallistumista eri liikunta- ja kulttuuritapahtumiin ja kilpailuihin. Työterveyshuolto Osallistuminen täydennyskoulutukseen Eksote tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen työterveyspainotteisen sairaanhoidon työterveyshuollon ammattihenkilöstön toteuttamana. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi Toimintasuunnitelma päivitettiin ja vuoden 2015 tavoitteita tarkennettiin. Tavoitteena edelleen on entistä enemmän resurssien kohdentuminen ennalta ehkäisyyn ja työkyvyn tukemiseen sekä lisäksi sähköisten palvelujen laajentuminen osaksi työterveyshuollon toimintaa. Henkilöstö osallistui Eksoten koulutussuunnitelman mukaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin. Koulutustapahtumien ilmoittamisessa siirryttiin Eksonetin uudistuksen yhteydessä uuteen koulutuskalenteriin. Intranetissa sisäisistä koulutustapahtumista ilmoitettiin yhteensä 103 kertaa.

21 21 (156) Henkilöstö osallistui koulutuskorvaukseen oikeuttaviin koulutuspäiviin seuraavasti: 609 työntekijää 1 pv, 553 työntekijää 2 pv, 1447 työntekijää 3 pv. Yhteensä koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä kertyi Sisäisen koulutuksen rinnalla henkilöstö osallistui ulkopuolisiin koulutuksiin, kuten eri ammattiryhmien valtakunnallisiin koulutuspäiviin. Finnish Consulting Group (FCG) toteutti sopimuksen mukaan alueella Eksoten koulutustarpeiden pohjalta 12 tapahtumaa (16 koulutuspäivää), joihin osallistui yhteensä 726 Eksoten työntekijää. Koulutusten aiheina olivat mm. esimiesten valmennus, palveluverkkouudistus, motivoiva työote, itsemääräämisoikeus, potilasturvallisuus, lääkehoito ja itsemääräämisoikeus. Eksotessa järjestetään uusille työntekijöille yhteisiä perehdytystilaisuuksia 1 2 kertaa vuodessa. Perehdytystilaisuuksissa käydään läpi organisaatioon ja toimintaan liittyviä yleisiä asioita. Vuonna 2014 perehdytystilaisuus järjestettiin kesäkuussa, ja siihen osallistui noin 25 henkilöä. Rekrytointi Eksotessa oli julkisesti haettavana 266 tehtävää. Hakijoiden määrä avointa tehtävää kohti oli 7,5. Vuonna 2013 vastaava luku oli 5,1 hakijaa tehtävää kohti. Hakijoiden kiinnostus Eksotea kohtaan työnantajana vaikuttaa kehittyneen myönteiseen suuntaan. Avoimet tehtävät Hakijoiden lukumäärä Hakijoita/tehtävä , ,1 Eksoten rekrytointipalveluihin tuli avoimia työhakemuksia 244 kpl ja keikkatyöhakemuksia 247 kpl. SOTE-alan opiskelijaohjaus Eksote on merkittävä harjoittelupaikkojen järjestäjä Etelä-Karjalan alueen oppilaitosten Saimaan ammattiopiston (Sampo) sekä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, joiden suorittamat harjoitteluviikot muodostavat yli 70 % kaikista harjoitteluviikoista. Alla olevassa taulukossa on esitetty Eksotessa vuosina 2013 ja 2014 suoritetut alueen ja muiden oppilaitosten sote-alan harjoitteluviikot. Oppilaitos Saimia Sampo Muut Yhteensä Harjoitteluviikot Harjoitteluviikot Eksotessa on vuosittain yhteistyössä Saimian kanssa harjoittelussa myös kansainvälisiä opiskelijoita. Vuonna 2014 kansainvälisiä opiskelijoita oli Virosta, Italiasta, Englannista hoitotyön, sosiaalityön, fysioterapian ja toimintaterapian harjoittelussa yhteensä 72 viikkoa.

22 22 (156) SOTE-alan opiskelijaohjauksen laatua seurataan CLES+T- (Clinical Learning Environment and Supervision Scale+ Teacher) sekä SOS-soveltuva - mittareilla. Mittarit ovat käytössä kaikissa Eksoten yksiköissä. Eksote on mukana valtakunnallisessa ValOpe -verkostossa, joka kehittää terveysalan ohjatun harjoittelun laatua ja hyviä käytäntöjä. Valtakunnallisessa CLES+T BM-verkostossa Eksote sijoittui vuonna 2013 keskikastiin. Eksotessa CLES+T - mittarin tuloksia hyödynnetään yksiköittäin opiskelijaohjauksen kehittämisessä. Eksoten tulokset noudattavat pääosin valtakunnallistakin linjaa. Eksoten heikoimmat tulokset tulevat kohdista koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijan ohjauksesta ja potilaiden ja asiakkaiden hoitoon liittyvässä tiedonkulussa oli katkoksia. Parhaimmat tulokset tulevat kohdista ohjaajani suhtautui ohjaustehtäväänsä myönteisesti ja sain mielestäni yksilöllistä ohjausta. Mittarin palautteiden pohjalta on kehitetty Eksoten harjoittelun ohjaajakoulutus, joka toteutetaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Saimian kanssa. Koulutuksen laajuus on 5 opintopistettä, ja koulutus on moniammatillinen. Vuosittain koulutetaan 40 ohjaajaa. Vastaavasti Saimia tuottaa työpaikkaohjaajan- ja arvioijan koulutusta (3 opintoviikkoa) yhdessä alueen kaikkien työssäoppimispaikkojen kanssa kaksi kertaa vuodessa. Opiskelijaohjaukseen annetulla palautteella on merkitystä myös rekrytoinnin ja harjoittelupaikan tarjonneen yksikön työilmapiirin seurannassa, joten CLES+T - mittaria tarkastellaan rinnakkain muun muassa työhyvinvointikyselyn kanssa. Tutkimusluvat Eksotessa tehdään runsaasti erilaisia tutkimus-, opinnäyte- ja selvitystöitä. Päällekkäisen toiminnan välttämiseksi sekä tulosten hyödyntämisen vahvistamiseksi on tutkimukselle ja opinnäytetyölle haettava tutkimuslupa. Lupa tarvitaan riippumatta siitä, kerätäänkö aineisto henkilörekistereistä, haastattelemalla, kyselylomakkeilla tai muilla menetelmillä. Eksotessa myönnettiin vuonna 2014 tutkimuslupa 71 tutkimukselle, joista 62 oli opinnäytetyötä ja 9 selvitystyötä. Opinnäytetöiden eettisyyttä käsittelee Eksoten eettinen työryhmä voimaan tulleen lakimuutoksen myötä siirtyi Eksoten alueella tapahtuvien lääketieteellisten tutkimusten eettisyyden käsittely HUSiin. Eksoten eettinen työryhmä antoi 27 lausuntoa opinnäytetöiden eettisyydestä. Lisäksi eettinen työryhmä sai tiedoksi 9 muiden eettisten toimikuntien tutkimuksista antamaa lausuntoa.

23 23 (156) 1.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi vuonna 2010 yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kuntayhtymän on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Lisäksi hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty. Eksoten sisäisen valvonnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, tarkastussääntö ja sisäisen valvonnan ohje. Eksoten hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja, vastuualuejohtajat sekä tulosalueiden, tulosyksiköiden ja vastuuyksiköiden johtajat ja esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omalla vastuualueellaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu vastuualueilta sekä sisäiseltä ja ulkoiselta tarkastukselta saatujen arviointitietojen perusteella. Hallituksen tiedossa ei ole säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus-, kanne- tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Riskienhallinnan järjestäminen Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisosassa. Kuntalain 71 :n 2 momentin mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kuntayhtymässä arvioi myös tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan. Tavoitteiden raportointi hallitukselle ja valtuustolle tapahtuu puolivuotisraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitukselle raportoidaan kuukausittain talouden toteutumisesta. Eksoten johtoryhmä ja vastuualueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Tavoitteiden toteumista seurataan myös tulosalue- ja tulosyksikkötasolla. Eksoten hallitus on hyväksynyt riskienhallintasuunnitelman vuosille Suunnitelman mukaan Eksoten riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu riskianalyysistä, turvallisuus- ja valmiussuunnittelusta sekä sisäisestä valvonnasta.

24 24 (156) Riskienhallintasuunnitelmassa on määritelty Eksoten riskienhallinnan vastuutasot sekä toteutuneiden riskien ja riskienhallintatoimenpiteiden raportointi. Vuoden aikana ei tapahtunut yhtään riskitilannetta, jolla olisi merkittävä vaikutus Eksoten toimintaan. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Eksotessa on käytössä maakunnallinen hankintaohje, jonka valmistelusta on vastannut Etelä-Karjalan hankintapalvelut Etelä-Karjalan hankintatoimikunnan johdolla. Etelä-Karjalan hankintapalvelut toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamana kunnallisena yhteishankintayksikkönä. Henkilökunnan tekemien hankintojen päätöksentekovaltuudet on erikseen määritelty toimitusjohtajan vahvistamassa toimintasäännössä. Päätöksenteko hankinnoissa on viety riittävän ylös valvonnan näkökulmasta, mutta toisaalta tasolle, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja riittävän joustavan toiminnan. Eksoten hallitus hyväksyi palvelu- ja hankintastrategian Strategiassa on määritelty Eksoten palvelutuotannon strategiset linjaukset ja linjattu hankintatoimen tavoitteet ja organisointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavara- ja palveluhankinnat siirtyivät 1.9. alkaen Etelä-Karjalan hankintapalveluilta Eksoten itsenäisesti hoidettavaksi. Samalla kaksi edellä mainittuja hankintoja valmistellutta henkilöä siirtyi Eksoten palvelukseen. Muutoksen taustalla on lisääntynyt hankintayhteistyö Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualueen sisällä. Eksote allekirjoitti yhteistoimintasopimuksen hankintayhteistyöstä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän HUS- Logistiikka liikelaitoksen kanssa. Tavarahankinnat toteutetaan yhä enenevässä määrin HUS-Logistiikan kautta. Hankintapäätös tehdään Dynastylla (Eksoten päätöksenteon ja asianhallinnan tietojärjestelmä) ja sopimukset kirjataan samaan järjestelmään.

25 25 (156) Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 1.3 Konserniohjaus ja konsernivalvonta Konserniohjausjärjestelmä Sisäinen tarkastus on osa Eksoten sisäisen valvonnan järjestelmää, jota hallitus ja toimitusjohtaja käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Toiminnan tarkoituksena on edistää Eksotelle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sisäisen tarkastuksen järjestämistä ohjaa valtuuston hyväksymä tarkastussääntö. Säännöksessä on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Tehtävää toteuttaa yksi henkilö, joka on samalla tarkastuslautakunnan valmistelija ja sihteeri. Sisäisen tarkastajan resurssi jakautuu puoliksi sisäisen tarkastuksen ja tarkastuslautakuntatyön kesken. Toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastaja tekevät vuosittain tarkastuksen toimintasuunnitelman. Eksoten konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kuntayhtymän tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa. Konserniohjetta sovelletaan kuntayhtymään, sen tytäryhteisöihin ja näiden tytäryhteisöihin. Osakkuusyhteisöjä ohjataan lähinnä tilinpäätöstietojen raportoinnin kautta. Osakkuusyhteisöissä Eksoten edustajan tulee pyrkiä siihen, että Eksoten konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös osakkuusyhteisössä. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Tytäryhteisön on varmistettava, ettei ohje ole ristiriidassa ao. yhteisölainsäädännön tai yhteisön sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen kanssa. Konsernijohdolla tarkoitetaan hallitusta ja toimitusjohtajaa. Valtuusto hyväksyy kuntayhtymän strategian, päättää kuntayhtymäkonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeen. Hallitus valitsee kuntayhtymän edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kuntayhtymän edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin, käyttää omistajapuhevaltaa tytär- ja osakkuusyhteisöissä sekä antaa ohjeet kuntayhtymää näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kuntayhtymän kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtaja johtaa kuntayhtymäkonsernia kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä

26 26 (156) tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kuntayhtymän hallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Kuntayhtymän muu johtajisto vastaa toimitusjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta toimitusjohtajan erikseen antaman määräyksen mukaisesti ja he voivat olla läsnä ja käyttää puhevaltaa vastuulleen kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa.

27 27 (156) 1.4 Laskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Eksote 1000 EUR TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,7 99,2 Vuosikate/Poistot, % 247,0-48,0 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosentteina poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

28 28 (156) Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Erikoissairaanhoito 1000 EUR TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 5-30 Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 Korkokulut Muut rahoituskulut -2 0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 103,4 102,5 Vuosikate/Poistot, % 272,3 174,5 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosentteina poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

29 29 (156) Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA 1000 EUR Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroina Investointien tulorahoitus, % 180,1-38 Lainanhoitokate 3,4-1,3 Kassan riittävyys, pv 0 0 Kassan riittävyys, pv (Lpr konsernitilit mukana) 16,2 10, vuodelle 1. tunnusluvussa 5. vuosi on sairaanhoitopiirin luku.